RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY TURUN MARTIN HELMI 1(8) KH

Transkriptio

1 AS OY TURUN MARTIN HELMI 1(8) KH

2 YLEISTÄ Rakennuskohde sijaitsee Turun keskustan tuntumassa Martin kaupunginosassa Tervahovinkadun varrella. Aurajoki sijaitsee korttelin matkan etäisyydellä rakennuksen länsipuolella ja kuitenkin keskustan palvelut ovat lyhyen kävelymatkan päässä. Rakennuksen Historiaa: As. Oy. Mäen asuinrakennukset tuhoutuivat pommituksessa kesäkuussa Vuonna 1945 arkkitehti Aarne Eklund laati asunto-osakeyhtiölle piirustukset nelikerroksista asuintaloa varten. Talon toteuttaminen alkoi vuonna 1948, mutta sitten suunnitelmat muuttuivat ja tontille ryhdyttiin suunnittelemaan tehdasrakennusta. Oy Neulomo Ab:n nelikerroksisen tehdasrakennuksen ensimmäiset piirustukset laativat vuonna 1950 arkkitehdit Totti Sora ja D. Panzopoulos. Tehtaasta toteutettiin ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuosina kaksi alinta kerrosta ja täyden korkeutensa se sai vuonna 1960 valmistuneen laajennuksen myötä. Lopullinen toteutus, jonka piirustukset D. Panzopoulos signeerasi vuosina 1952 ja 1960 yksinään, poikkeaa eräiltä osin alkuperäisestä suunnitel-masta; mm. neljännen kerroksen sisäänvedetty parveke kuului vuoden 1950 piirustuksissa talon toiseen päähän suunniteltuun ruokasaliin, mutta vaihtui vuoden 1960 toteutuksessa johtajan asuntoon kuuluvaksi. Vuonna 1924 perustettu korsetti- ja paitatehdas Oy Neulomo Ab yhdistettiin vuonna 1968 kansainväliseen Triumph International yhtymään, jonka liivejä siellä oli valmistettu jo aiemmin lisenssillä. Sveitsiläinen Triumph Univers Ag lopetti liivituotannon Turun tehtaalla vuonna 1973, minkä jälkeen rakennus on palvellut toimisto-, varasto-, markkinointi- ym. käytössä. Triumph-yhtymän Suomen pääkonttori toimi edelleen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa vuoteen Nk. Triumphin tehdasrakennuksen sisätiloja on muutettu useaan otteeseen. Ne saneerattiin mm. vuosina Jarkko Kosken laatimien piirustusten mukaan. Vuosina muutettiin IV kerroksen asunto toimistotiloiksi ja pihan puolelle lisättiin hissitorni. Viimeisimmässä toteutetussa muutostyössä vanhasta tehdas- ja toimistorakennuksesta muutettiin asuinkerrostalo, jossa on asuntoja viidessä kerroksessa yhteensä 52 kpl. Ensimmäiseen (kellari) kerrokseen sijoitettiin kaikki tekniset, varasto- ja yhteistilat. Rakennuksessa on kaksi hissiä. Pysäköinti on toteutettu avopaikkoina 14 kpl, hallipaikkoina 22 kpl. Lisäksi kaksi autotallipaikkaa. Kaava Alueella on lainvoimainen asemakaava, liitteenä. Tontti Turun kaupunginosa IV, kortteli 6, tontti 5 Osoite Tervahovinkatu 8, Turku Rakennuttaja Pääurakoitsija Kiinteistökartio Oy Helsinginkatu 15, Turku Puh Lemminkäinen Talo Oy Rauhankatu 11 A, Turku puh (8) KH

3 RAKENTEET Perustukset ja alapohja Rakennus on perustettu osittain kalliolle, osittain moreenille. Asuinrakennuksen alapohja on pääosin uutta teräsbetonia, lämmöneristeellä. Väli- ja yläpohjat Väli- ja yläpohjat ovat paikalla valettuja vanhoja alalaattapalkistoja. Välipohjat rakennetaan nykyiset askel- ja ilmaääneneristävyysmääräykset täyttäviksi. Vesikatto on alalaattapalkistolla toteutettu vino vesikattolaatta, katemateriaalina on bitumihuopa. Ulkoseinät Väliseinät Rakennuksen ulkoseinät ovat tiili- ja elementtirakenteisia, julkisivupintana pääosin vaalea rappaus. Uusi lämpörappaus on sisäpihalla, vanha rappaus kadunpuolella. Puuverhous parveketaustoissa. Huoneistojen väliset seinät ovat paikalla tehtyjä tuplarunkoisia kipsilevyseiniä. Kaikkien asuntojen sisäiset kevyet väliseinät ovat kipsilevyseiniä. Kellarikerroksen yhteisja teknisten tilojen väliseinät ovat joko muurattuja väliseiniä tai kipsilevyrakenteisia seiniä. Uusiin laatoitettaviin pintoihin asennetaan kosteus- tai vesieristyskäsittely rakennusmääräysten mukaisesti. Ikkunat Ovet Lattiat Kaikki asuntojen ikkunat ovat uusia kolmilasisia, sisään aukeavia, vakiorakenteisia, tehdasmaalattuja MSE-tyyppisiä puualumiini-ikkunoita. Ulkopuite on polttomaalattua alumiinia. Ikkunat varustetaan turvalaseilla rakentamismääräysten mukaisessa laajuudessa. Ikkunat heloitetaan Lemminkäinen Talo Oy:n normaalin käytännön mukaisesti. Asunnon kerrostaso-ovi on puurakenteinen maalattu ovi. Huoneiston sisäiset väliovet ovat tehdasmaalattuja valkoisia laakaovia. Löylyhuoneessa on kokolasiovi puisella vetimellä. Parvekkeen ovi on lasiaukollinen puualumiini tehdasvalmisteinen ovi. Rakennuksen pääsisäänkäynnissä toimistoihin vanha jalopuinen ulko-ovi ja ikkunoineen huolto kunnostetaan, samoin myös porras A:n. Asuntoporras huoneeseen (B) tulee uuden esteettömyyden kulun mahdollistama ulko-ovi, metallista. Kellarin varastojen ovet ovat umpiterästä. Asuntojen lattiamateriaalit toteutetaan arkkitehtisuunnitelmien mukaisesti. Kylpy- ja kodinhoitohuoneiden lattiat viemäröidään, pintaan muotoillaan lattiakaadot ja kosteus- tai vesieristyskäsittely asennetaan rakennusmääräysten mukaisesti. HUONEISTOJEN PINTAKÄSITTELYT JA VARUSTEET (yleisesti) Olohuone Lattia: Parketti, jalkalistat sävytettyä mäntyä Seinät: Ikkunaseinät valkeita (maalarivalkoinen) maalattuja ja osittelu tasoitettuja. Katto: Vaalea ruiskutasoite Keittiö Lattia: Parketti, jalkalistat sävytettyä mäntyä. 3(8) KH

4 Makuuhuone Lattia: Seinät: Katto: Seinät: Maalaus valkea, kalustevälissä laatoitus Pukkilan Bamboo (kts materiaaleista erillinen kuvaelma) Katto: Vaalea ruiskutasoite, koteloinneissa ja alas lasketuissa katoissa osittelu tasoitus ja valkea maalaus. Kalusteiden yhteydessä koteloinnit tehdään mahdollisesti kalustelevyllä. Kalusteet: Tehdasvalmisteisia HR-3 vakiokalusteita piirustusten mukaan. Ovet ovat valkoista, maalattua mdf-levyä (matta), työtasot taivereunaista laminaattia, työtasoon upotettu rst-allas kalustesuunnitelmien mukaan. Mikroaaltouunille on paikkavaraus. Kodinkoneet:Keraaminen liesi + kalusteuuni, iv-järjestelmän mukainen liesikupu, ja jääpakastinkaappi osassa asuntoja astianpesukone arkkitehtisuunnitelman mukaan. Kolmioissa on paikkavaraus toiselle kylmälaitteelle. Kodinkoneiden tyypit liitteessä. Kalusteet: Kylpyhuone Lattia: Seinät: Katto: Kalusteet: Parketti, jalkalistat sävytettyä mäntyä. Ikkunaseinät valkeita maalattuja osittelu tasoitettuja. Vaalea ruiskutasoite, koteloinneissa on osittelutasoitus ja maalaus valkea. Vakiovalmisteisia HR-3 kalustepiirustusten mukaan, ovet valkoista maalattua mdf-levyä (matta). Vesieristys ja laatoitus, Pukkila KIVI 97x97 Vesieristys ja laatoitus, Pukkilan valkoinen 200 x 400 tehosteseinien värit liitteessä. Panelointi, terveoksainen kuusi 95mm. Vakiovalmisteisia HR-3 kalustepiirustusten mukaan, ovet valkoista maalattua mdf-levyä (matta). Varusteet: Allaskaappi, peilikaappi, pyyhekoukusto, wc-istuin Gustavsberg 5500 Nautic, wc-paperiteline ja suihkuverhokisko. Sauna Lattia: Laatoitus, Pukkila KIVI 97x97. Seinät: Panelointi, terveoksainen kuusi 95mm. Katto: Panelointi, terveoksainen kuusi 95mm. Lauteet: Runko puuta, laudetasot ja askelmat haapaa 100mm Varusteet: Sähkökiuas, Harvia Cilindro Erillis-wc Lattia: Laatoitus, LK Pukkila KIVI 97x97. Seinät: Maalaus valkea, taustalaatoitus Pukkilan valkoinen 200x400 Katto: Panelointi, terveoksainen kuusi 95mm. Eteinen Lattia: Parketti, jalkalistat sävytettyä mäntyä Seinät: Maalaus valkea. Katto: Vaalea ruiskutasoite, alas lasketuissa katoissa osittelu tasoitus ja maalaus valkea. kalusteet: Vakiovalmisteisia HR-3 kalustepiirustusten mukaan. Siivouskomerojen sisällä on lukittava lokero. Vaatehuone Lattia: Seinät: Katto: Parketti, jalkalistat sävytettyä mäntyä Maalaus valkea. Vaalea ruiskutasoite, alaslasketuissa katoissa osittelutasoitus ja maalaus valkea. 4(8) KH

5 Kalusteet: Hyllyköt ja vaatetangot HR-3 kalustepiirustusten mukaan Asuntoihin asennettavat parketit, laatat, koneet ja laitteet sekä varusteet on valittu Lemminkäinen Talo Oy perusvakiovalikoimista. Huoneistokohtaiset valinnat esitetty tarkemmin erillisessä Huoneistojen Sisustusmateriaali liitteessä. TALOTEKNIIKKA JA LIITTYMISET Vesi ja viemäri Lämmitys Rakennus on liitetty kaupungin vesijohto-, sadevesi- ja jätevesiverkostoihin. Yhtiössä on maalämpöjärjestelmä (kts. erillinen maalämpöjärjestelmän kuvaus). Osassa asuntoja on vesikiertoinen patterilämmitys, osassa vesikiertoinen lattialämmitys. Asuntojen märkätiloissa on mukavuuslämpö sähköllä, mittaus huoneistokohtaisesti. Asunnoissa on maalämpöjärjestelmästä otettava ns ekologinen viilennys. Viilennyksen tuloilmakoje eteisen alaslaskussa suunnitelmien mukaan. Ilmanvaihto Asunnoissa on huoneistokohtainen lämmön talteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmalaite. Laitteiston sähkö mitataan kiinteistösähköstä. Sähkö Asuntoihin ja toimistoihin asennetaan sähkö-, antenni- ja atk-pistokkeet. Tietoliikenne Yhtiö varustetaan ATK- yhteyden mahdollistavalla yleiskaapeloinnilla. TV Rakennus liitetään kaapelitelevisioverkkoon. YHTEISTILAT JA ULKOALUEET HUOMAUTUS Ulkoiluvälinevarasto, huoneistokohtaiset irtainvarastot, ja tekniset tilat sijaitsevat ensimmäisessä (kellari) kerroksessa. Pihalla sijaitsevat pyykinkuivausteline, tomutusteline, leikkialue sekä autopaikoitustilat on esitetty hallinnanjakosopimuksen liitteissä. Leikki- ja oleskelualueet, jätehuoltotarvikkeet ja istutukset tontilla on toteutettu tontin aiemman uudisrakennusvaiheen yhteydessä vuonna 2010 Rakennuttajalla on oikeus perustellusta syystä vaihtaa rakenteita ja materiaaleja toisiin samanarvoisiin sekä soveltaa tarvittaessa arkkitehdin mittoja. Hormien, kotelointien ja alaslaskettujen kattojen paikat sekä koot saattavat muuttua LVIS-tekniikasta johtuen. Kiintokalusteiden mitoitukset saattavat poiketa myyntipohjista tuotannollisista syistä. Ostajan tulee tutustua huolellisesti myyntiasiakirjoihin sekä vahvistettuihin suunnitelmiin kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. Esitteiden perspektiivikuvat ovat taiteilijan näkemyksiä kohteesta, eivätkä kuvaa kohteen yksityiskohtaista toteutustapaa. 5(8) KH

6 Ostaja on tietoinen vanhan rakennuksen mitoituksen vaihtelevuudesta, ja tämän seurauksen vaikutuksesta mitoitukseen. Kaikki huoneistojen mitoitukset saattavat muuttua rakennustyön aikana. Tämän seurauksena suunnitelmissa ja asiakirjoissa annetut mitat ja mitoitukset ovat ohjeellisia eivätkä sellaisenaan sido rakentajaa. MUUTOKSET, LISÄYKSET JA TÄSMENNYKSET Muutos pvm. Muutoksen / lisäyksen / täsmennyksen laatu päivitetty pintamateriaalit, kalusteet, varusteet ja laitteet huoneistojen sisustusmateriaali kuvaelman mukaisiksi Lisätty historiaosio sekä maalämpökuvaus Lisätietoa rakennustavasta ja kohteen ratkaisujen yksityiskohdista on saatavissa asuntomyynnistä. 6(8) KH

7 Maalämpöjärjestelmäkuvaus Maalämpö on uusiutuvaa maaperän massaan varastoitunutta lämpöenergiaa, joka on peräisin auringosta ja geotermisestä energiasta. Auringon säteilyn tuottama maalämpö ulottuu Suomessa enintään 15 metrin syvyyteen ja siten laajasti Suomessa käytetyistä porakaivoista saatava lämpö on alkuperältään pääosin geotermistä lämpöenergiaa. Suomen oloissa geoterminen lämpö tuottaa 6-10 asteen lämpötilan jo 200 m:n syvyydessä, riippuen kallioperän laadusta. Maalämpöjärjestelmällä tuota lämpöenergiaa voidaan käyttää rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Lämpöpumpun kompressorin avulla maaperästä saatu lämpöenergia siirretään lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen. Maalämpö on uusiutuvaa energiaa, jota voidaan taloudellisesti kannattavasti tuottaa hajautetusti pienissä rakennuskohtaisissa yksiköissä. Järjestelmä on kuitenkin sitä kannattavampi mitä suurempi rakennus ja energiankulutus ovat. Maalämpöä käytetään lähinnä pientaloissa, mutta se soveltuu yhtä hyvin esimerkiksi liike- ja toimistorakennuksiin. Maalämpöpumppu on erittäin energiatehokas ratkaisu, sillä se käyttää yhden kilowatin sähköenergiaa neljän tuottamiseen. Maalämmön hyödyntämisellä saavuttaa selkeät säästöt energiakustannuksissa. Siinä missä öljylämmitys on riippuvainen kattilan iästä ja lämmitysöljyn markkinahinnoista, ovat maalämmön energiakustannukset tasaisesti alhaiset vuodesta toiseen. Myöskään nouseva sähkön hinta ei vaikuta energiakustannuksiin niin paljoa maalämpöpumpulla kuin suorasähkölämmitteisessä talossa. Maalämpöjärjestelmän mitoitus Maalämpöjärjestelmät mitoitetaan joko osatehoisina tai täystehoisina. Täystehomitoitus kuulostaa luonnollisesti ensi kuulemalta paremmalta ja tehokkaammalta mitoitustavalta kuin osatehomitoitus. Maalämpöjärjestelmän tärkein ominaisuus on kuitenkin energiataloudellisuus, ja osatehomitoituksella voidaan saavuttaa aivan yhtä hyvä, usein jopa jonkin verran parempikin energiataloudellisuus kuin täystehomitoituksella. Täystehomitoitettu järjestelmä on mitoitettu tuottamaan rakennuksen koko lämmitysteho kovimmillakin pakkasilla ilman sähkövastusten kautta tuotettavaa lisälämpöä. Tästä seuraa suuremman maalämpöpumpun ja syvemmän porareiän tarve, jotka lisäävät kustannuksia. Täystehomitoitettu maalämpöpumppu käy suuremman tehonsa takia tavanomaisissa olosuhteissa huomattavasti lyhyempiä käyntisyklejä kuin osatehomaalämpöpumppu. Lyhyet käyntisyklit johtavat siihen, ettei maalämpöpumppu ehdi käyntijaksonsa aikana käydä optimaalisella hyötysuhteella kovin pitkään, koska käynnistymisen jälkeen kestää muutamia minuutteja kylmäaineprosessin vakioitumiseen ja parhaan hyötysuhteen saavuttamiseen. Maalämpöjärjestelmän hankinnassa on tärkeää mitoittaa järjestelmä oikein: Alimitoitettu järjestelmässä maalämpöpumppu tuottaa liian suuren osan lämmöntarpeesta lisävastuksilla, mikä kuluttaa kallista sähköenergiaa. Ylimitoitetussa järjestelmässä maalämpöpumppu käy vain lyhyitä jaksoja kerrallaan, mikä kuluttaa sekä maalämpöpumppua että lisää energiankulutusta. Maalämpöpumpun käynnistymisen jälkeen kestää muutamia minuutteja, ennen kuin laite toimii parhaalla hyötysuhteella. Ensimmäisten muutaman minuutin aikana kylmäaineen höyrystymis- ja lauhtumisprosessi vakioituu, ja vasta tämän jälkeen saavutetaan paras hyötysuhde. Maalämpöpumpun käynnistymistä voi verrata auton kylmäkäynnistykseen: Pakkasen puolella olevan moottorin käynnistäminen kuluttaa 7(8) KH

8 moottoria enemmän kuin usean sadan kilometrin ajaminen. Polttoaineen kulutus on lisäksi moninkertaista ensimmäisten minuuttien aikana, ennen kuin moottori on saavuttanut normaalin käyntilämpötilan. Oikein mitoitettu lämpöpumppu käy pitkiä jaksoja kerrallaan ja tuottaa parhaat mahdolliset säästöt kestää oikean käyttösuhteen vuoksi jopa kymmeniä vuosia. Täystehoinen maalämpöpumppu käy liian suuren tehon tuoton vuoksi pääasiassa vain lyhyitä jaksoja kerrallaan eikä tuota parasta mahdollista lämmitysenergian säästöä. Uudisrakennuksen energiankulutus selviää rakennuslupamenettelyn yhteydessä hankittavasta energiatodistuksesta. Energiatodistuksesta selviää rakennuksen lämmitysenergian tarve ja huipputeho, minkä pohjalta maalämpöjärjestelmä voidaan mitoittaa. Osatehomitoitettu järjestelmä on hankintakustannuksiltaan edullisempi ja noin 75 %:n tehopeitto riittää tuottamaan noin 98 % vuotuisesta lämmitysenergian tarpeesta. Huippupakkasilla noin 25 % tehon tarpeesta tuotetaan lisävastuksilla. Lisävastusten kuluttaman sähköenergian kustannukset ovat 75 %:n tehopeitolla tyypillisesti euroa vuodessa. Osateholle mitoitettu maalämpöpumppu käy pidempiä käyntisyklejä, jolloin maalämpöpumppu käy optimaalisella hyötysuhteella pidempiä aikoja. Kokonaishyötysuhde ja energian säästöt ovat usein parempia kuin täystehomitoitetulla maalämpöjärjestelmällä. Käyttölämminvesi Pääosan vuodesta maalämpöpumppu tuottaa valtaosan tarvittavasta lämpimästä käyttövedestä. Asuintaloissa käyttöveden tarve voi olla hetkellisesti suuri ja siksi järjestelmään on suunniteltu iso varaaja lämmintä käyttövettä varten. Lämminvesivaraajassa on kuitenkin myös vastukset, joilla lämmintä vettä lämmitetään suoralla sähköllä: maalämpöpumppu on mitoitettu tuottamaan parhaalla hyötysuhteella maksimissaan noin 55 asteista vettä. Vastukset lisälämmittävät käyttöveden veden suunnittelutasolle, joka on kohteessa on noin astetta. Kerran viikossa legionellakäsittely, joka on noin 70 astetta vastuksella Maakylmä ekologinen tapa viilentää huoneistoja Maalämpöpumppujärjestelmää voidaan käyttää lämmöntuottamisen lisäksi myös huoneistojen sisäilman viilentämiseen. Tällöin toimintaperiaate on sama kuin lämpöpumpussa, mutta lämmön keräämisen sijaan porausreikää käytetään kiertonesteen jäähdytykseen. Maakylmä on kokonaistaloudellisesti edullisin tapa viilentää asuntoja. Se ottaa tarvittavan energian erittäin tehokkaasti maaperästä, eikä se tarvitse erillisiä jäähdytyslaitteistoja, jotka syövät kallista energiaa. Käyttökustannukset ovat todella edulliset, eikä investointikustannuskaan ole suuri, kun se asennetaan yhdessä maalämmön kanssa. Maakylmää saadaan jaettua huoneilmaan puhallinkonvektoreilla. Automatiikka pitää huolen ilman lämpötilasta. Kun huoneiston lämpötila nousee yli asetetun rajan, laitteisto päästää kylmän liuoksen virtaamaan konvektorin kylmäpatteriin. Puhallinkonvektorin puhallinnopeutta erillisestä kaukosäätimestä säätämällä voidaan saavuttaa haluttu lämpötila. Viilennyksen tehoon vaikuttaa porakaivossa olevan nesteen lämpötila sekä sisäyksiköiden määrä. Kohteessa on kattoon sijoitettu neljään suuntaan avautuva puhallinkonvektori. 8(8) KH