Maatilojen energiaohjelma. Energiaa viisaasti maatilalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatilojen energiaohjelma. Energiaa viisaasti maatilalla"

Transkriptio

1 Maatilojen energiaohjelma Energiaa viisaasti maatilalla

2 2 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Maatilojen oma energiaohjelma Koneet ja laitteet ovat korvanneet lihastyötä kaikilla tuotannon ja elämän alueilla, ja ostetun energian kulutus on kasvanut. Nyt kysytään, onko energiankulutuksen kasvua mahdollista hillitä tai jopa kokonaan pysäyttää. Tarkasteluissa on mukana talous ja tarve ilmastonmuutoksen hillintään. Suomalaisilla maa- ja puutarhatiloilla kuluu vuodessa energiaa eri muodoissaan likimain 12 terawattituntia, joka vastaa kaksi- ja puolikertaisesti vuoden 2008 Helsingin kaupungin sähkönkulutusta. Siitä noin viidennes on sähkönkulutusta ja loppuosa erilaisten polttoaineiden kulutusta. Polttoaineista noin kolmannes kuluu työkoneissa, neljännes lämmityksessä ja noin viidennes viljankuivaamoissa. Yhteistuumin eteenpäin Suomi on EU:n jäsenenä mukana päätöksenteossa, jonka ohjaavana voimana ovat energian käytön tehostaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä. Meillä on solmittu vapaaehtoisia toimialasopimuksia, jotta eri aloilla ryhdyttäisiin yhdessä rakentamaan menetelmiä ja työtapoja energian säästämiseksi ja energiankäytön tehostamiseksi. Myös maa- ja puutarhataloudessa tapahtuva ja tapahtunut energiankäytön tehostuminen on kyettävä osoittamaan. Vapaaehtoinen Maatilojen energiaohjelma ohjaa tiloja kohti energiatehokkaampaa tuotantoa. Tavoitteena on saada vähemmällä energiankulutuksella enemmän maataloustuotteita. Energiaa tarpeeseen Maatilan rakennuksia ja käyttövettä lämmitetään ja työ- ja asuintiloja sekä karjasuojia valaistaan. Työkoneet, laitteet ja monet moottorit kuluttavat energiaa, samoin kuljetukset ja muu liikkuminen. Myös taloudellisessa mielessä on tärkeätä selvittää, miten paljon energiaa kuluu ja onko sen käyttöä mahdollista tehostaa. Mihin energia kuluu? Maatilan energiasta käytetään työkoneisiin ja tuotantotiloihin keskimäärin yli 60 prosenttia, viljakuivauksen osuus on noin 20 prosenttia ja asuinrakennuksien noin 19 prosenttia. Eri kulutuskohteiden osuudet vaihtelevat paljon eri tiloilla ja eri tuotantosuunnissa. Tilalla voidaan tuottaa energiaa uusiutuvasti polttamalla puuta tai tuottamalla biokaasua. Auringon energiaakin voidaan hyödyntää aurinkolämpökeräimien tai -sähköpaneelien avulla. Maalämpöpumppu saattaa olla hyvä ratkaisu lämmön tuottamiseen. Tuulisilla avoimilla seuduilla tuulta voidaan valjastaa energian tuotantoon. Hyviä esimerkkejä Tähän esitteeseen on koottu eri puolilta Suomea onnistuneita esimerkkejä energiankäytön tehostamisesta erilaisilla tiloilla maitotiloista puutarhatiloihin. Tilaesimerkkien ohella esitteessä on säästövinkkejä sekä tieto- ja idearuutuja, jotka kokoavat hyviä toimenpide-ehdotuksia ja antavat tietoa laajemmasta tuotannon viitekehityksestä.

3 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 3 Kaikki mukaan Etujärjestöt MTK, SLC, Kauppapuutarhaliitto ja Puutarhaliitto solmivat tammikuussa 2010 maa- ja metsätalousministeriön kanssa Maatilojen energiaohjelman, jonka puitteissa toimialan energiatehokkuutta parannetaan yhteistuumin aina vuoden 2016 loppuun saakka. Maatilojen energiaohjelmaan voivat liittyä eri tuotantosuuntien maa- ja puutarhatilat. Kun tila allekirjoittaa liittymisasiakirjan ja toimittaa sen ELY-keskukseen, se sitoutuu selvittämään energiankulutuksensa. Sen jälkeen tilalle lähetetään tietoaineisto ohjelmasta ja ohjeet myös omatoimiseen energiankäytön seurantaan: Ohjeet maatilan energiankäytön omavalvontaan -esite ja Maatilan energian käyttö muistiin -taulukko. Tuettua toimintaa Maatilan energiaohjelmaan liittynyt maatilayrittäjä voi tilata paikan päälle Maaseutuviraston (MAVI) hyväksymän energiasuunnittelijan, jonka kanssa tehdään maatilalle energiasuunnitelma. Energiasuunnitelman tekemistä tuetaan. Tuetun suunnitelman enimmäiskustannus on euroa, josta tilan omavastuuosuus on 15 prosenttia eli enintään 165 euroa. Lisäksi tila maksaa arvonlisäveron koko suunnitelman hinnasta. Tuen hakee suunnittelija. Myöhemmin tila voi teettää myös suunnitelmaa perusteellisemman energiakatselmuksen. Sekä energiasuunnitelmassa että -katselmuksessa käydään läpi tilan energiankäyttö lämmön, sähkön ja polttoaineiden kulutus ja mahdollisuudet tehostaa sitä. Tarkasteluissa on mukana myös tilan mahdollisuudet omaan uusiutuvan energian tuotantoon. Energiasuunnittelijat: Liittymisasiakirja:

4 4 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Energiatehokkuutta tarvitaan MAATILAN TUOTANTO on intensiivistä ja siinä tarvitaan Suomen oloissa paljon energiaa. Energian hinnannousu synnyttää lisää kustannuspaineita. Tuotantorakennusten energiankulutus, tilan peltotöiden, kuljetusten ja liikkumisen hallinta sekä asuminen ovat keskeisiä asioita, joissa pienilläkin toimenpiteillä voidaan säästää ja pienentää tuotantokustannuksia. Jos tilan laajentuminen edellyttää peltoalan kasvattamista, on yleensä suositeltavinta pellon vuokraus läheltä, jotta kuljetuskustannuksilta vältyttäisiin. Myös tilusjärjestelyillä voidaan optimoida liikkumisen tarvetta. Tilusjärjestelyjä suorittaa Maanmittaushallitus. Jotta työtavat olisivat järkevät ja rakennusten lämmitys, ilmanvaihto ja valaistus tarpeenmukaiset ja energiatehokkaat sekä koneet ja laitteet oikein mitoitetut, kannattaa asiat käydä järjestelmällisesti läpi joko itse tai koulutetun energiasuunnittelijan kanssa. Viisas koneenkäyttäjä Maatilan tuotantoa voidaan harjoittaa monessa paikassa, joista osa voi sijaita kaukana emotilasta. Työskentely on suunniteltava huolella ja työvaiheita yhdisteltävä, jotta työkoneita ei tarvitsisi kuljettaa edestakaisin ja lisätä näin polttoaineen kulutusta. Myös urakointi ja koneiden yhteiskäyttö voivat vähentää energiankulutusta ja tehostaa ajankäyttöä. Kimmo Jokiranta Korialta seuraa aktiivisesti traktorinsa polttoaineen kulutusta ja keskittyy ajamaan taloudellisesti. Tilalle on hankittu vähän polttoainetta kuluttava traktori, jossa on kulutusmittari. Traktori tarpeen mukaan Hanki töihisi sopiva traktori. Kun traktoria kuormitetaan prosentilla sen maksimitehosta, se toimii taloudellisimmalla tehoalueella. Alikuormitettaessa korostuu ylläpitokuorma, ja lähellä maksimikuormaa polttoainetta kuluu paljon. Uusissa traktoreissa on järjestelmiä, joissa automatiikka ohjaa vaihteistoa ja moottoria siten, että polttoaineen kulutus on mahdollisimman vähäistä. Käyttö ja kunto ratkaisevat Kuljettaja voi vähentää polttoaineen kulutusta jopa prosenttia valitsemalla moottorin kuormituspisteen ja ajonopeuden niin, että sen hyötysuhde olisi paras mahdollinen. Työkoneen hyvä kunto ja säädöt, työsyvyys- ja korkeus sekä ajonopeus vaikuttavat polttoaineen kulutukseen. Kuluneet auran osat ja äkeen piikit lisäävät vastusta ja tylsät niittolaitteet tehon tarvetta. Kyntöauran väärät säädöt ja liian syvä työsyvyys lisäävät tehon tarvetta ja polttoaineen kulutusta. Lämpöä ja valoa oikein Tuotannon mukaan suunniteltujen lämpötilojen ja valaistuksen oikea käyttö varmistaa tehokkuuden. Lämpimäksi suunnitellun tilan muuttaminen kylmäksi tai viileäksi vaatii ehdottomasti asiantuntevaa suunnittelua, jotta kosteus- ja homeongelmilta sekä rakenteiden vaurioitumiselta vältyttäisiin. Ilmanvaihdon poistoilman lämmön talteenotto on järkevää. Ilmanvaihtolaitteita ja sisään otettavan ilman lämmityslaitteistoa valittaessa on varmistettava, että ne puhdistavat pölyn ja epäpuhtaudet ja ovat energiatehokkaita. Valaistukseen kuluvan sähkön määrä riippuu paljon valaisinratkaisuista ja valaistuksen suunnittelusta. Riittävä ja hyvä valaistus on tärkeä osa työturvallisuutta ja -viihtyvyyttä ja usein myös tuotantoeläinten hyvinvointia ja terveyttä. Polttoaineen kulutusta on mahdollista seurata lohkoittain ja hetkellisesti. Traktorin ajotapaa voidaan sitten muuttaa ja kulutusta vähentää sään ja pellon kunnon mukaan, Kimmo Jokiranta kertoo.

5 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 5 Tuotantotilojen lämmitys Käytä tuotannolle optimaalisia lämpötiloja. Vältä pakkasella ovien ja ikkunoiden auki pitämistä. Eristä käyttöveden ja pannuhuoneen putket. Pidä laitteet kunnossa. Kiinnitä huomiota laitteiden energiatehokkuuteen ja energiatehokkaaseen käyttöön. Järkevä ilmanvaihto Puhdista puhaltimet, ritilät ja lämmöntalteenottokennot säännöllisesti. Sovita lämmitys ja ilmanvaihto yhteen, jotta ristikkäiset asetukset eivät kuluttaisi energiaa turhaan. Varjosta ikkunat, jotta säteilykuormitus ja ilmanvaihdon tarve vähenisivät. Kuivaa lattioiden pinnat lastalla. Viisaasti valaisten Suosi luonnonvaloa ja vaaleita pintoja. Valitse valaistuksen teho tarpeen mukaan ja valaise vain tarpeeseen. Käytä himmentimiä ja säätimiä ja mahdollisuuksien mukaan kohde-, kulku- ja työskentelyvalaistusta. Pidä valaisimen pinnat ja vaaleat pinnat puhtaina. Käytä valaistuksen ohjaukseen hämäräkytkimiä, aikaohjausta ja liiketunnistimia. Hehkulampun käyttämästä sähköstä vain alle 10 prosenttia muuttuu valoksi ja reilu 90 prosenttia lämmöksi. Käytä hehkulamppujen asemasta energiansäästölamppuja tai hanki loisteputkivalaisimet. Valaistustehoon 60 luxia voidaan m 2 eläinhallissa päästä yhteensä kolmen kilowatin loistelampuilla, jos rakenteet ovat vaaleat ja valaisimet lähellä kohdetta.

6 6 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Maitoa ja naudanlihaa järkevästi ON IHAN JÄRKEVÄÄ hyödyntää muutoin hukkaan menevää lämpöä, jolla voimme vähentää vedenlämmitykseen kuluvaa energiaa, sanoo Kyösti Nousiainen esitellessään laitteistoa, jolla maidon jäähdytyksestä vapautuvaa lämpöä otetaan talteen. Kyösti, Antti ja Taina Nousiaisen tilalla Ylä-Savon sydämessä Iisalmessa märehtii 120 lehmää ja saman verran nuorta karjaa. Uusi navetta on ollut käytössä vuoden ja kuluttanut sähköä noin 120 megawattituntia. Lämpö talteen maidosta ja pesuvedet kiertoon Iso karja tuottaa runsaasti maitoa, jonka jäähdytykseen kuluu paljon sähköä. Vapautuva lämpö otetaan talteen ja käytetään hyväksi navetan vesivaraajan lämmityksessä. Navetan eri käyttöpisteiden veden lisälämmitystarve on selvästi vähentynyt. Lämmöntalteenottolaitteiston hankinta ja asennus maksoivat alle euroa. Tilalla säästetään myös pesuvettä. Maitolaitteiden ensimmäinen huuhteluvesi ohjataan suoraan lietesäiliöön ja seuraavat, puhtaammat huuhteluvedet otetaan uudelleen käyttöön. Noin prosenttia pesuvesistä tulee kierrätysvedestä. Raakaveden käyttö maitolaitteiden pesuun on vähentynyt kuutiolla vuorokaudessa. Vastaavasti lietemäärä on vähentynyt 350 kuutiolla vuodessa. Rehuvilja tuoresäilöön Tohmajärveläinen Jukka Lintunen on erikoistunut nautojen loppukasvatukseen. Tilalla kasvaa kerrallaan yli 800 nautaa. Lintunen on parantanut tilan energiatehokkuutta rehuviljan tuoresäilönnällä, joka aloitettiin vuonna Viljankuivaamo varastoineen olisi maksanut saman verran tai jopa enemmänkin ja lämminilmakuivaamossa olisivat tulleet vielä käyttökustannukset. Käytämme myös säilöntäainetta. Varmistamme näin rehun säilyvyyden ja maittavuuden, Lintunen sanoo. Yhdysvalloista käytettynä hankittu laitteisto, jossa on tuoresäilöntäsiilo, mylly ja lietso, maksoi euroa. Nyt vilja murskataan ja säilötään prosentin puintikosteudessa. Työaikaa ja öljyä säästyy rutkasti, kun kuivaus ja kuivaamon vahtiminen ovat jääneet pois. Toinen työntekijä pui, toinen hoitaa kuljetuksen ja säilönnän. Kun puinti loppuu, myös kuljetuksia ja säilöntää hoitanut vapautuu muihin tehtäviin, Lintunen kertoo tyytyväisenä. Säilöntäsiilo on 30 metriä korkea, tilavuudeltaan tonnia. Sen alaosassa on ketjupurkain. Viljan aiheuttaman paineen vuoksi purkuun tarvitaan energiaa normaalia vähemmän. Käytännössä ketjupurkain on osoittautunut myös varmatoimiseksi. Ruokinta tehokkaaksi Tornisiilon, kiskoruokkijan ja väkirehukioskin yhdistelmä on tehokas tapa varastoida ja jakaa rehu. Se kuluttaa noin 160 kilowattituntia vuodessa lehmää kohti. Laakasiilo yhdistettynä traktoriin, sekoitinjakovaunuun ja väkirehukioskiin kuluttaa vastaavasti 650 kilowattituntia. Säilörehun paalisäilöntä tehostaa ajankäyttöä kasvukaudella. Mutta ruokintakaudella paalien käsittely ja kuljetus voi kuluttaa yllättävän paljon aikaa ja energiaa, joten se on syytä suunnitella hyvin. Emme ole laskeneet kierrätyksen kannattavuutta tarkkaan, mutta menetelmä on järkevä. Sen avulla vähennämme raakaveden käyttöä. Samoin lietteen levityskin käy vähän sukkelammin, Kyösti Nousiainen tuumaa.

7 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 7 Tuoresäilötty vilja ei pölyä, joten työnteko tuotantotiloissa on mielekkäämpää. On myös huomattu, että vilja maistuu nyt eläimille paremmin, Jukka Lintunen kertoilee tuoresäilönnän hyviä puolia. Tehoa täydennyskylvöstä Sampo Rauman tilalla Tohmajärvellä kasvatetaan emolehmiä ja sonnivasikoita. Tilan rehun tuotannossa hyödynnetään täydennyskylvöä. Kehnosti talvehtineet ja huonommin kasvavat alueet kylvetään kasvuston päälle, jolloin pellon tuotos pysyy vuodesta toiseen hyvällä tasolla. Pelto muokataan 3 5 vuoden välein. Täydennyskylvö onnistuu parhaiten varhain keväällä tai heti säilörehun korjuun jälkeen kesällä. Lämpö talteen Maidon jäähdytyksessä syntynyt lämpö voidaan myös ottaa talteen, jolloin maitohuoneen ilmanvaihdoksi riittää kymmenesosa verrattuna siihen, ettei talteenottoa olisi. Yhden asteen jäähdytys synnyttää lämpöä 1,7 wattia. Vettäkin voi säästää Säästävällä veden käytöllä voidaan maatiloilla säästää raakaveden määrää ja energiaa. Vuotavat hanat ja liittimet kannattaa korjata. Samalla vähenee myös kosteus rakenteiden pinnoilla, mikä vähentää ilmastoinnin tarvetta. Emme tyydy huonoon satoon ja vastaavasti emme myöskään ryhdy muokkaamaan raskain menetelmin. Meille täydennyskylvö on oiva ratkaisu. Voimme viljellä koko 400 hehtaarin tilan 100 hehtaarin muokkauskalustolla, Rauma toteaa tyytyväisenä. Hyöty on moninkertainen käytettyyn panokseen nähden. Myös työaikaa ja polttoainetta kuluu vähemmän. Tila siirtyi vuonna 2007 luonnonmukaiseen tuotantoon, jolloin väkilannoitteiden käyttö lopetettiin kokonaan. Väkilannoitteet on korvattu typensitojakasveilla. Näin säästetään kustannuksissa ja samalla vältetään typpilannoitteiden valmistuksessa kuluvan fossiilisen energian käyttöä. Meidän tulisi oppia käyttämään pellon omaa tuotantopotentiaalia. Luomuun siirtymisen jälkeen lisälannoitteena on käytetty vain luomutuotannossa hyväksyttyä lihaluujauhoa. Typensitojakasvien avulla päästään viljelyssä myös tasaisempaan tuottoon. Esimerkiksi apila ottaa kosteuden syvemmältä eikä ole niin arka kuivuudelle.

8 8 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Sikatilan energiatrimmaus ARTO UUSI-RANNAN lihasikatilalla Ilmajoella jouduttiin ajattelemaan koko tuotantoketju perin pohjin, kun ryhdyttiin suunnittelemaan uutta sikalaa. Silloin mietittiin, miten lietelannan ammoniakkipäästöjä voitaisiin vähentää. Muutenkin tilalla oli mietitty uuden rakennuksen energiaomavaraisuutta. Viimeaikojen öljynhinnan nousu on pistänyt miettimään energiantuotannon vaihtoehtoja, Arto Uusi-Ranta sanoo. Lietteen lämpö korvaa öljylämmityksen Tilalla on tähän asti kasvatettu vuosittain yli lihasikaa. Syksyllä 2010 tilan sikaluku lähes kaksinkertaistui, kun käyttöön otettiin uusi paikkainen sikala. Siihen on asennettu lietteen lämmön talteenottolaitteet lämpöpumppuineen ja lämmönkeruuputkineen. Näiden investointien suuruus on noin euroa ja takaisinmaksuajan tavoite 10 vuotta. Sikalaan tuotetaan lämpöä lämpöpumpulla lietekuiluista, joihin on asennettu yhteensä 800 metriä putkea lämmön keräykseen. Lämpö ohjataan lattialämmitykseen betonilattialle. Lisälämpöä saadaan kahdesta 200 metrin porakaivosta. Rehua suorakylvöllä Seppo Lautalan isännöimässä Myllykylän kartanossa Haminassa tuotetaan porsaita noin 400 emakon turvin ja hoidetaan 40 ratsuhevosta. Viljelyssä on keskitytty rehukasveihin. Erikoisrehuja lukuun ottamatta sikojen rehut jauhetaan tilalla. Hevosille tuotetaan heinää esikuivattuna säilörehuna. Laskelmien mukaan sikalan lämmitykseen ei tarvita muuta kuin porakaivoista ja lietteestä talteen otettu lämpö, sanoo Arto Uusi- Ranta. Hanhet pysähtyvät mielellään sänkipelloille. Sitä on mukava seurailla, sanoo Seppo Lautala tyytyväisenä. Kotieläimet tuottavat kuivalantaa sekä lietettä, molempien levittäminen onnistuu ilman kilometrien rahtaamista. Se on energiatehokasta, kuten eräät muutkin tilan toiminnot. Tilan käyttämä vilja viljellään itse, sikalan lietelanta hyödynnetään omilla pelloilla ja hake lämmön tarpeisiin saadaan omasta metsästä. Myös hevosten heinät tuotetaan tilalla, jolloin kasvivuorottelu toteutuu ja samalla myös lietelanta voidaan sijoittaa maahan. Tilan kylvömenetelmänä on ollut vuodesta 2003 suorakylvö, joka on kevyt eikä vaadi isoja koneita. Suorakylvön eduiksi Lautala toteaa maan kapillaarisuuden säilymisen, jolloin kuivina kesinä satotasot ovat myös hyvät. Pellot ovat myös paremmin kantavia, mistä on etua märkinä kesinä. Lisäksi ravinnehuuhtoumat ja eroosio pienenevät, kun maata ei muokata. Suorakylvö on myös nopea tapa hävittää hukkakauraa. Hukkakaura ei menesty pintamaassa yhtä hyvin kuin kynnettäessä se syvempään maaperään, toteaa Lautala. Tilan hevosasiakkaille kyntämättömät pellot ovat syksyisin erinomainen maastolisä.

9 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 9 Lämmön talteenotto lietteestä Sikalan lietteen ammoniakkipitoisuutta voi alentaa viilentämällä sitä. Samalla saadaan lämpöä talteen. Eläinten hyvinvointi paranee, ja toimenpide hyödyttää myös tilan taloutta. Lantaa ei kuitenkaan saa jäähdyttää liikaa, jotta se ei sakoonnu vaan säilyy levityskelpoisena. Energiankulutus sikatiloilla Yksi emakkopaikka kuluttaa vuodessa laskennallisesti keskimäärin noin 613 kilowattituntia energiaa. Lihasikapaikan energian vuosikulutus taas on keskimäärin noin 63 kilowattituntia. Emakkosikaloiden energiankulutuksesta yli puolet kuluu lämmitykseen. Sähköstä iso osa kuluu lämpövalaisimissa. Ne ovat välttämättömiä porsaiden elämän turvaamiseksi sekä porsitusaikana että elämän alkuvaiheessa. Lämpövalaisimien ohella lämpöä voidaan tuottaa seinäpattereilla, lattialämmöllä tai erillisellä lämpömatolla. Lämpöä tarpeen mukaan Lämpövalaisinten tehoa emakkosikaloissa voidaan optimoida. On esimerkiksi lämpövalaisimia, jotka voidaan kytkeä täydelle teholle tai puoliteholle, jolloin lämpimänä vuodenaikana voidaan käyttää puolitehoa. Porsituspesä Tiivis porsituspesä tehostaa lämmön käyttöä. Se voidaan rakentaa karsinan nurkkaan vaikkapa muovista. Sen sisällä lämpö pysyy eikä tunnu vetoa, joten lämmitystarve on pienempi. Lattialämmitys ja hyvä ilmastointi avuksi Lämpövalaisimien tarpeeseen pystytään vaikuttamaan esimerkiksi ilmastoinnin suunnittelulla ja lattialämmöllä, jotka molemmat vähentävät merkittävästi vedon tunnetta. Lisäämällä lattialämmön määrää sekä pienentämällä lämpövalaisimien tehoa ja käyttöä voidaan yleensä säästää energiaa.

10 10 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Siipikarjan kanssa skarpaten PETRI YLI-SOININ TILAN uuden broilerin kasvattamon ilmanvaihtojärjestelmä Etelä-Pohjanmaan Nurmossa on energiatehokkaampi kuin aiemmat ratkaisut. Järjestelmässä on mukana taajuusmuuttajan ohjaamia automaattisesti säätyviä puhaltimia. Viidestä puhaltimesta kolme on tavallista katkaisimella varustettua ja kaksi automaattista. Ilmanvaihto säätyy ilman määrän, kosteuden ja lämpötilan mukaan. Koska kaikki puhaltimet eivät pyöri aina täysillä, sähkönkulutus vähenee samassa suhteessa kuin puhaltimen kierrosten määrä laskee. Uuden kasvattamon käyttöönoton jälkeen tilalla on broilerin kasvatuspaikkaa. Automaatiolla saadaan broilereille juuri sopivat olosuhteet. Se on tärkeätä, sillä kasvatukseen tulevat untuvikot tarvitsevat heti kasvattamoon tullessaan 34 asteen lämpötilan. Eläinten kasvaessa ne tuottavat lämpöä, kosteutta ja kaasuja, mihin olosuhteisiin reagoiva järjestelmä soveltuu hyvin. Ihmistä tarvitaan kuitenkin seuraamaan eläinten käyttäytymistä ja vertaamaan olosuhteiden oletusarvoja. Tarvittaessa käyttäjä muuttaa ilmanvaihdon oletusarvoja, mutta kone huolehtii siitä seuraavaan tarkastukseen saakka. Tilalla on kiinnitetty huomiota myös hormin rakenteeseen. Hormi levenee yläpäästään, eikä sen päässä ei ole hattua. Näin siinä on mahdollisimman alhainen ilmanvastus. Broilerikasvattamon kosteutta seurataan aktiivisesti. Liikakosteus on poistettava ilmanvaihdon avulla, mihin kuluu energiaa. Esimerkiksi viileä lattia tiivistää kosteutta lattian pintaan, jos kuivike laitetaan ennen kuin lattiarakenteet ovat lämminneet. Tämän vuoksi lattia lämmitetään aina ennen kuivikkeiden levitystä. Näin lämmityksen ja ilmanvaihdon energian käyttöä voidaan optimoida. Ilmastointitekniikka on luotettavaa. Mutta siihen tarvitaan ihmisen ja tietokoneen yhteistyötä, jotta olosuhteet olisivat tuotannolle ja lintujen hyvinvoinnille optimaaliset, Petri Yli-Soini toteaa. Mihin siipikarjatilan energia kuluu? Broilerinkasvattamossa energiaa kuluu eniten lämmöntuotantoon, peräti prosenttia tilan kokonaisenergiankulutuksesta. Loppu jakaantuu sähköön ja työkoneiden polttoaineisiin. Energiaa kuluu noin 1,5 kilowattituntia tuotettua broilerin teuraskiloa kohti. Munituskanalassa energian vuosikulutus on keskimäärin noin 5,7 kilowattituntia kanapaikkaa kohti. Broilerikanalan ilmanvaihto Usein vanhemmissa broilerikasvattamoissa ilmanvaihto on vain osittain automaattinen. Niissä tuloilma säädetään käsin siten, että luukkuja käännetään ulkoilman olosuhteiden, alipaineen ja broilereiden sijoittumisen mukaan auki tai kiinni. Poistopuhaltimet säätävät poistoilman määrää automaattisesti lämmön ja kosteuden mukaan. Uudehkoissa kasvattamoissa ilmanvaihtoa ohjaavat taajuusmuuttajat automaattisesti. Tuloilmaluukkujen asento säätyy alipaineen mukaan tai sitten poistoilmapuhaltimien lisäksi on myös tuloilmapuhaltimet. Kun puhaltimet ovat pysäytettyinä, estävät perhospellit ilman sisään virtausta. Niiden merkitys korostuu broilerikasvattamossa. Untuvikkojen tullessa lämpötila on noin 34 astetta, ja ilmanvaihto on pysäytettynä. Se voi olla myös täysin kiinni, kun kasvattamoa aletaan lämmittää jo päiviä ennen untuvikkojen tuloa. Valaistus Broilerikasvattamojen valaistus kannattaa suunnitella huolella ja käyttää tasalaatuista valoa tuottavia energiansäästölamppuja. Niitä on saatavilla kierrekantaisten lisäksi myös loisteputkina. Niiden etuna on valon tasalaatuisuus ja pitkä vaihtoväli. Nykyisin on myös himmennettäviä malleja saatavilla.

11 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 11 Askelia energiaomavaraisuuteen Jussi Oittisen broileritilalla Sastamalassa on pyritty eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja investoitu sen vuoksi tuulivoimaan. Voimala hankittiin käytettynä Hollannista, ja sähkön tuotanto aloitettiin vuonna Vuodessa sähköä tuotetaan nyt kilowattituntia sekä omaan käyttöön että valtakunnan verkkoon. Tilalla on broilerin kasvatuspaikkaa. Vuodessa lämpöä kuluu kwh ja sähköä kwh, työkoneiden polttoainetta litraa. Tilalla ei tehty tuulivoimalan suunnitteluvaiheessa tuulimittauksia, koska ne koettiin liian kalliiksi suhteessa euron investointiin. Uusi Suomen tuuliatlas olisi kyllä ollut hyvää taustaaineistoa tuulivoimalan suunnitteluun, kertoo Oittinen. Käytettyä laitosta hankittaessa on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, että laitoksen mukana tulevat asianmukaiset käyttöohjekirjat ja huoltomanuaalit, jatkaa Oittinen. Laitoksen perushuollot eli käytännössä laakereiden rasvaukset tehdään puolivuosittain. Öljynvaihdot suoritetaan tarpeen mukaan 1,5 5 vuoden välein. Tuulivoimalan investointia suunniteltaessa kannattaa harkita avaimet käteen -toimitusta, sanoo Jussi Oittinen. Tuulen voimalla Tuulienergian tuotannossa ilman virtauksen liike-energia muunnetaan tuuliturbiineilla sähkö- ja lämpöenergiaksi. Maatilojen tuulivoimalat ovat muutamasta kymmenestä kilowatista satoihin kilowatteihin. Oittisen tilalla on tehty myös muita uusiutuvan energian investointeja ja parannettu energiatehokkuutta. Talouskeskus on lämmennyt pelleteillä vuodesta 2003 ja tuotantokiinteistöt hakkeella ja palaturpeella vuodesta 2007 lähtien. Jussi Oittisen vinkit tuulivoimalaa perustettaessa: Kannattaa harkita käytetyn laitoksen hankkimista investointikustannusten pienentämiseksi. Tuulivoimalassa on hyvä olla lapakulman automaattinen säätö. Avaimet käteen -toimitus on suositeltava. Huollon saatavuus on varmistettava. Hyvät tieyhteydet rakennuspaikalle. On tärkeää sijoittaa tuulivoimala suurjännitelinjan läheisyyteen. Tuulivoima on tyypillinen lisäenergian lähde. On otettava huomioon ympäristöseikat. Tuulivoimala pitäisi sijoittaa mahdollisimman tuuliseen paikkaan, kuten rannikolle, merialueelle, aukealle pellolle tai suurten mäkien rinteelle tai laelle. Sen napakorkeuden tulisi olla myös mahdollisimman korkea ja selvästi rakennusten ja puiden latvojen yläpuolella, sillä tuulisuus kasvaa ylöspäin mentäessä. Napakorkeudeksi suositellaan vähintään 80 metriä. Tuulivoimalan tuotanto alkaa vähintään kolme metriä sekunnissa tuulennopeudella ja saavuttaa nimellistehonsa noin metriä sekunnissa tuulennopeudella. Tuulivoimalasta riippuen suurin tuulennopeus, jolla voimala vielä tuottaa on m/s. Tuulivoimaa harkittaessa kannattaa tutustua tuulisuuden mallinnukseen, Suomen tuuliatlakseen (www.tuuliatlas.fi). Myös riittävän pitkään jatkuneet paikallisten tuuliolosuhteiden mittaukset ovat perusteltuja etenkin isompien tuulivoimaloiden rakentamista suunniteltaessa.

12 12 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Viljatilan energiakonstit VILJAA KUIVATAAN usein kuivaamoissa, joiden polttoaine on öljy. Niin tehtiin aiemmin Tapani Brofeldtinkin viljatilalla Päijät- Hämeessä Hämeenkoskella. Sadan hehtaarin viljelyksiltä korjatun viljan kuivaukseen kului enimmillään litraa öljyä. Vilja kuivaksi hakkeella Brofeldt päätti parantaa tilan energiatehokkuutta ja siirtyä hakekuivaukseen. Tavoitteena oli paitsi korvata öljyn käyttö myös parantaa samalla laitteiden käytön kustannustehokkuutta. Nyt tilan kuivurilla on käytössä kaksi konttia, joista toinen on siirrettävä. Siirrettävässä kontissa on pyörät, 30 kuution hakesiilo ja hakekuljetin. Kontti, 400 kilowatin palopää ja hakkeen kuljetinta ohjaava automaatio siirretään talviajaksi naapurin sikalan yhteyteen, jossa se liitetään tilan kattilaan. Silloin kun kontti on kuivurilla, sikatila käyttää öljyä korvaavana lämmönlähteenä. Kontin siirrettävyys on suunniteltu huolella, joten siirto ja vaihto tapahtuvat jouhevasti muutamassa tunnissa. Kun kuivuriin ei tarvita omaa hakkeen syöttöyksikköä eikä siihen liittyvää automatiikkaa sitähän vain lainataan sikalan lämpökeskuksesta syksyllä hakelaitoksen investointitaso puolittuu. Brofeldtin tilalla investointisäästö on ollut euroa. Hakkeen hyödyntäminen viljankuivauksessa on saatu näillä järjestelyillä investointiin nähden järkevälle tasolle, Brofeldt arvioi. Hän toimii sikalan lämpöyrittäjänä viljatilan pidon ohella. Tapani Brofledt siirtää viljan kuivauksen jälkeen lämpökeskuksen toisen kontin naapurin sikatilalle. Energiatehokkuus on huomioitu tilalla muutenkin. Brofeldt soveltaa kolmen menetelmän nyrkkisääntöä. Sen mukaan toimintaa on saatu kannattavammaksi ja energiaa säästävämmäksi. Biopolttoaineen käyttö lämmityksessä ja viljankuivauksessa on vain yksi menetelmistä. Kaksi muuta ovat suorakylvö ja naapurin porsastuotantosikalan lietteen ravinteiden käyttö.

13 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 13 Mihin energia kuluu viljatilalla Viljatiloilla energiaa kuluu traktori- ja konetyöhön polttoaineena sekä viljankuivauksessa. Sähköä kuluu prosenttia vähemmän kuin karjatiloilla. Kyntö on viljelyn työvaiheista energiaa kuluttavin, seuraavaksi kuluttavinta ovat kylvö ja puinti riippuen kylvökoneen tyypistä. Kylvömuokkauksen eli suorakylvön energiankulutus on suhteellisen vähäistä, hehtaarilla siihen kuluu polttoainetta 13,5 litraa. Satokiloihin suhteutettuna viljasadon kuivaamiseen kuluu energiaa erityisesti kosteina syksyinä jopa enemmän kuin kaikissa muissa työvaiheissa yhteensä. Maatilan biopolttoaineet Metsähake on maatiloilla yleisin lämmöntuotannon polttoaine. Metsänhoitotöiden yhteydessä saadaan energiapuuta joko hakkeen tai klapien eli pilkkeiden tekemiseen. Kehitteillä ja koekäytössä on myös pienen mittakaavan puunkaasutuslaitteistoja, joilla voidaan tuottaa sekä sähköä että lämpöä. Näissä sähköntuotantotehot ovat muutama kymmenen kilowattia. Viljankuivauksessa voidaan stokeri-laitteistolla hyödyntää laajaa joukkoa biopohjaisia polttoaineita sekä ilmauunijärjestelmissä että vesikiertojärjestelmissä. Polttoaineeksi sopivat muun muassa hake, puubriketit, -pelletit, palaturve, turvepelletti, vilja, rypsi ja viljankuivauksen esipuhdistajan jäte. Myös viljan olkia ja öljykasvien varsia voi polttaa. Markkinoilta on saatavilla maatilan kokoluokkaan soveltuvia monipolttoainekattiloita, samoin paalien syöttö- ja murskauslinjastoja. Olkien poltossa syntyy paljon tuhkaa ja lisäksi syövyttäviä aineita, jotka lisäävät kattilakorroosiota. Lämminilmakuivaus Lämminilmakuivaus vaatii viljan tuotannossa eniten energiaa. Keskeinen energiasäästötoimenpide liittyykin lämminilmakuivaukseen, joka on Suomessa yleisin tapa käsitellä vilja ennen varastointia. Lämminilmakuivaus sopii useille tiloille, koska se ei rajoita viljan myöhempää käytettävyyttä. Lämminilmakuivauksessa voidaan hyödyntää myös biopohjaisia polttoaineita, joilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Ilman suhteellinen kosteus vaikuttaa kuivaamiseen. Kuivurin sijoittelussa kannattaa ottaa ilmansuunta huomioon, jotta aurinkoenergia voidaan valjastaa viljankuivauksen avuksi. Kun kuivuri on eteläisellä rinteellä ja pinnoitettu tummalla katteella, aurinko esilämmittää kuivausilman. Kylmäilmakuivaus ja muut rehun säilöntäkeinot Kylmäilmakuivauksen kuluu 75 prosenttia vähemmän energiaa kuin lämminilmakuivaukseen. Kylmäilmakuivausta käytetään yleisimmin heinänsiemenen kuivaukseen. Kuivausaika on kuitenkin pidempi kuin lämminilmakuivauksessa. Rehuviljantuotannossa kuivaaminen voidaan korvata tuoresäilönnällä tai happokäsittelyllä, jotka eivät vaadi lämpöenergiaa. Myös puupelletit soveltuvat asuintalon ja joissain tapauksissa myös maatilan lämpökeskuksen polttoaineeksi. Hakekuution lämpöarvoon 800 kilowattituntia verrattuna puupellettikuution lämpöarvo on noin nelinkertainen eli kilowattituntia. Tukea maatilojen lämpökeskushankinnoille Tukea voidaan myöntää maatilan lämpökeskuksen rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja laajentamiseen, jos lämpökeskus palvelee kokonaan tai osaksi maatilan tuotantotoimintaa. Edellytyksenä tuen myöntämiselle lämpökeskuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen on, että lämpökeskuksessa hyödynnetään jätelämpöä, vesistön, ilman, maaperän tai auringon lämpöä tai muuta uusiutuvaa energialähdettä biomassa mukaan lukien. Jos energialähteenä on turve, on lämpökeskuksessa voitava tuottaa lämpöä myös puun tai muun uusiutuvan energialähteen avulla. Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka johtuvat siitä, että lämpökeskuksessa on mahdollista käyttää öljyä, kivihiiltä tai muuta vastaavaa fossiilista polttoainetta. Lisätietoa tukiehdoista saa ELY-keskuksista.

14 14 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Viisaasti avomaan puutarhatiloilla AVOMAAN PUUTARHATILALLA energiaa kuluu peltotöiden, kastelun, sadonkorjuun ja hallantorjunnan lisäksi myös puutarhatuotteiden varastointiin ja kauppakunnostukseen. Kastelussa oleellista on sen tarpeen arviointi. Maankosteutta voidaan mitata kosteusmittarilla eli tensiometrillä. Se auttaa kastelemaan oikein ei liikaa, mutta riittävästi, mikä parantaa tuotteiden laatua ja samalla myös puutarhatuotannon energiatehokkuutta. Sadon laatu määrää myös varastoinnista. Laadun tarkistus ennen varastointia on erittäin tärkeää, sillä huonolaatuiset tuotteet pilaantuvat herkästi ja heikentävät varastoitujen tuotteiden laatua. Energiaa on silloin kulunut hukkaan eikä sadosta saada siten riittävän hyvää taloudellista tulosta. Kylmävaraston hyvä eristäminen ja tiiviit ovet ovat perusta varastoinnin energiatehokkuuteen. Käyntioven on hyvä olla pienempi kuin varaston tuotteiden siirtelyyn tarkoitetun oviaukon. Isoa ovea ei tarvitse aina avata, kun varastossa pistäydytään. On lisäksi järkevää käyttää oviverhoja, jotta lämmin kostea ilma ei pääse varastoon varsinaisten ovien ollessa auki. On tärkeätä, että kylmävarastossa säilytetään tuotteita korkeintaan kylmälaitteiden salliman mitoituksen enimmäismäärä, jotta laitteiston hyötysuhde ei alene. Ylijäähdyttämistäkin on syytä välttää, sillä se vaatii ylimääräistä energiaa. Kylmiön lämpötilaa on hyvä seurata termostaatin lämpötilamittauksen lisäksi erillisellä lämpötilamittarilla. Lauhduttimen järkevä paikka ei ole aurinkoinen tai muutoin lämmin, jotta sen puhallusteho ei nousisi turhaan. Ohjausyksikön avulla puhallintehoa voidaan säätää portaattomasti lauhdutintilan lämpötilan mukaan, jolloin esimerkiksi viileillä ilmoilla puhaltimet toimivat pienellä teholla. Varastossa säilytetään tuotteita korkeintaan kylmälaitteiden salliman mitoituksen enimmäismäärä. Ylikuorma huonontaa laitteiston hyötysuhdetta. Käytön aikana on tärkeää tehdä huollot riittävän usein. Esimerkiksi lauhduttimen pinnat tulee pitää roskattomana, jotta se toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Kastelujärjestelmät Kastelulaitteiden putkisto ja pumppu on pidettävä kunnossa. Esimerkiksi tiivistevuodot ja reiät aiheuttavat painehävikkiä ja vaativat täten traktorilta suuremman tehon saman kastelusäteen saavuttamiseksi. Imupuolen pohjaventtiilin kuntoa on tarkkailtava. Mikäli se ei toimi ja putkisto tyhjentyy, pohjaventtiili joudutaan täyttämään osin tai kokonaan uudestaan. Pitkillä putkilinjoilla uudelleentäytön energiankulutus korostuu. Oikea pumpun ja putkiston mitoitus on energiatehokkuuden a ja o. Oikean kokoinen traktori ja pumppu lähellä vettä auttavat säästämään energiaa traktorikäyttöisissä kastelujärjestelmissä. Jos traktoria joudutaan käyttämään lähellä maksimikierroksia, polttoainetta kuluu runsaasti. Kylmävarasto ja kylmälaitteet Lämpötilaohjautuvan kompressorin termostaattia asennettaessa on muistettava, että katonrajassa lämpötila on korkeampi kuin alhaalla varastossa. Myös jäähdytin on sijoitettava oviaukkoon nähden järkevään paikkaan. Jos esimerkiksi kylmävaraston lämpö on miinuslukemissa ja jäähdytin lähellä oviaukkoa, jäätyy ilman kosteus jäähdyttimen pinnalle oven ollessa auki ja jäähdyttimen hyötysuhde huononee. Tihkukastelussa käytetään tavallisesti suodatettua vettä järvestä tai kastelualtaasta. Suodatus on tärkeätä, etteivät suuttimet tukkeutuisi. Tukkeumia aiheuttavat sekä hiekka että vedessä oleva orgaaninen aines. Jos tihkukasteluun liittyy lannoitus, voi lannoite kiteytyä letkujen sisäpinnalle. Keskeinen huoltotoimenpide on silloin putkiston huuhtelu, jolla tukkeumat saadaan poistettua.

15 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 15 Koneilla ja kuljetuksissa tehokkaasti Vehviläisten sipulitilalla on pinta-alaa 300 hehtaaria, josta sipulilla reilu kolmannes. Sipulia tuotetaan tilalla viisi miljoonaa kiloa vuodessa. Tuotannon kannattavuus on asettanut haasteen, jonka seurauksena meidän on pitänyt miettiä tarkoin, missä voidaan parantaa tehokkuutta ja kannattavuutta, kertoo Pekka Vehviläinen. on 35 kuutiota. Kuljetusten määrä on laskenut noin neljäsosaan. Työkoneita tilalla käytetään tehokkaasti. Kylvön yhteydessä tehdään maanmuokkaus, naatit niitetään ja nostetaan karhoon samaan aikaan. Tilan työkoneet ovat leveitä, joten samaa pinta-alaa voidaan hoitaa vähemmällä työajalla ja polttoaineella. Peltoalueen kastelua varten vesi siirretään pellolle noin litran vesisäiliöllä. Tämä vähentää oleellisesti ruiskuntäyttöliikennettä tilakeskukseen. Yhdellä vesisäiliöllä voidaan ruiskuttaa hehtaarin pinta-ala. Näin vältetään aikaisempaan verrattuna jopa kahdeksan noutokertaa tilakeskuksesta. Myös työaikaa säästyy rutkasti. Aiemmin kastelimme vuorokauden aikana 20 hehtaarin pinta-alan, nykyään 100 hehtaaria. Polttoainettakin säästyy, arvioi Vehviläinen. Vehviläisen tilalle on myös hankittu isot peräkärryt, joiden avulla on voitu tehostaa sadon kuljetuksia. Ennen sipuleita kuskattiin kahdeksan kuution kärryillä, nyt kärryjen tilavuus Istutuskoneen leveyttä nostettaessa asiaa lähestyttiin tehokkuuden ja ajansäästön kautta. Sitten huomattiin, että istukkaita voitiinkin laittaa noin 20 prosenttia enemmän hehtaaria kohti, mikä lisäsi hehtaarituottoa. Uuden traktorin automatiikka ohjaa moottorin kierrosten määrää, mikä vähentää polttoaineen kulutusta. Nyt sillä ei voi ajaa väärin, Vehviläinen sanoo. Vehviläisen tilalla on kiinnitetty huomiota myös sipulien varastointiin. Sipulilaatikoiden kokoa on kasvatettu lähes 70 prosenttia, mikä mahdollistaa suuremman sipulimäärän siirtämisen kerralla varastoon. Tämä tietysti vähentää työvaiheeseen tarvittavaa työajan ja polttoaineen määrää.

16 16 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Energiaa uusiutuvasti MAATILA VOI RYHTYÄ myös itse energian tuottajaksi uusiutuvista lähteistä, joista voidaan saada lämpöä, sähköä tai liikennepolttoainetta. Puu- ja peltobiomassat ovat tuttuja energialähteitä. Niistä kerrotaan tämän esitteen sivulla 13. Tuulivoimaa on ryhdytty käyttämään myös maatiloille, sivu 11. Lietteet biokaasuksi ja lannoitteeksi Harri Riihimäen tilalla Halsualla on vuodesta 2003 tuotettu porsitussikalan lietteistä biokaasua. Vuodessa biokaasulaitoksesta saadaan sähköä kilowattituntia omaan käyttöön ja valtakunnan verkkoon ja lämpöä yli kilowattituntia. hyötykäyttökohteista Riihimäki on neuvotellut Elintarvikevirasto Eviran kanssa. Biokaasutuksessa lietteestä on saatu erinomaista lannoitetta, toteaa Riihimäki. Biokaasulaitoksen avulla on pystytty korvaamaan ostosähköä ja noin litraa polttoöljyä vuodessa. Myös väkilannoitteen käyttö on voitu korvata siten, että sitä hankitaan enää vain pohjavesialueille. Lisäksi hajuhaitat ovat hallinnassa. Tuotannon aloittaminen ja tuotanto itsessään on sujunut moitteetta. Lupaprosessit etenivät hyvin. Sähköverkkoon liittyminen toteutui myös helposti hyvässä yhteistyössä verkonhaltijan kanssa. Laitoksen raaka-aineita ovat sikalan liete, Halsuan kunnan yhdyskuntaliete ja muut jakeet, kuten esikäsitellyt ja hygienisoidut rasvat ja perunajäte. Lietelantaa käsitellään noin kuutiota ja muita jakeita enintään noin kuutiota vuodessa. Laitoksen hankintahinnalle euroa on laskettu 7 12 vuoden takaisinmaksuaika riippuen syötteiden määrästä ja laadusta. Lietelanta toimii kuljetusaineena, jolla prosessiin kuskataan energiatehokkaampia jakeita, Riihimäki kertoo. Tilan ulkopuolisista jakeista peritään porttimaksu, joka parantaa laitoksen kannattavuutta huomattavasti. Ulkopuolisia syötteitä olisi tulossa lisää, mutta prosessin kapasiteetti kuitenkin rajoittaa vastaanottoa. Maatilalle tulevasta lietteestä otetaan näytteet säännöllisesti, ja tulokset toimitetaan ELY-keskukseen. Kunnan lietteen raskasmetallipitoisuudet eivät ole ylittyneet, joten lopputuote soveltuu viljapeltojen lannoitteeksi. Prosessista ja lopputuotteen Sähköntuotanto- ja kulutusseuranta on helppoa etäluettavan järjestelmän avulla, kehuu Riihimäki. Biokaasua Maatilalla biokaasulaitoksen hyötysuhdetta voidaan parantaa käsittelemällä lannan lisäksi myös peltobiomassaa ja tilan ulkopuolisia biopohjaisia jakeita, kuten sako- ja yhdyskuntalietteitä ja elintarviketeollisuuden soveltuvia sivuvirtoja. Kun käytetään tilan ulkopuolisia jakeita, on käsittelyssä ja lopputuotteen hyötykäytössä huomioitava lainsäädännölliset rajoitteet sen käyttämiseen pellon tai muun ympäristön lannoitteena. Biokaasulaitosta suunnittelevien tilojen on Riihimäen mukaan järkevää minimoida tuotannon käynnistämisen kustannukset. Olemassa olevat rakenteet kannattaa huomioida ja uuden navetan tai sikalan suunnittelun yhteydessä on hyvä miettiä biokaasulaitosinvestointi, jolloin laitos voidaan integroida paremmin tuotantorakennuksiin. Omalla työllä, automaation tasolla ja mahdollisilla kierrätysosilla investoinnin hintaa voidaan pienentää. On järkevää suunnitella biokaasulaitoksen perustamista tilojen yhteishankkeena. Lisäksi kannattaa vaihtoehtoisesti miettiä lietteen pumppaukset ja kaasun siirrot putkia pitkin siten, että putkilinjat tulisivat samaan kaivantoon. Harri Riihimäen tilalla on tuotettu biokaasua vuodesta 2003 porsitussikalan lietelannasta ja tilan ulkopuolisista jakeista.

17 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 17 Dieseliä omasta takaa Antti Sarvela Iisalmessa on keskittynyt tilallaan nurmen ja viljan siementuotantoon. Rakennukset ja toimitilat lämmitetään ja vilja kuivataan tilan omalla biodieselillä. Peltotöissä käytetystä polttoaineesta yli puolet on biodieseliä ja sähköstäkin tuotetaan omalla dieselgeneraattorilla noin puolet. Biodieseliä valmistetaan usein rypsin ja rapsin siemenistä puristamalla. Kun öljy on puristettu siemenistä, saadaan puristejäännöksestä hyvää valkuaisrehua. Puristettu kasviöljy voidaan käyttää suoraan lämmityksen polttoaineena, mutta öljynpolttimen on oltava siihen soveltuva. Dieseliä voidaan valmistaa myös esikäsitellyistä kasvi- ja eläinperäisistä rasvoista. Auringosta lämpöä ja sähköä Aurinkoenergiaa voidaan käyttää lisänä lämmön- tai sähköntuotannossa. Auringon säteilyenergia on Etelä- Suomessa noin kwh jokaista neliömetriä kohden. Aurinkoenergiajärjestelmiä on kahdenlaisia. Aurinkolämpökeräimiä käytetään lämpimän käyttöveden lämmittämiseen ja rakennusten lämmittämiseen, ja aurinkosähköpaneeleilla voidaan aurinkoenergia muuttaa sähköksi. Aurinkosähköjärjestelmä yhdistetään joko sähköverkkoon tai akkuun. Aurinkoenergiaa käytetään hyväksi muun energiantuotannon ohessa. Aurinkopaneeleilla voidaan säteilyenergiasta tuottaa sähköä noin 15 prosentin ja lämpöä noin prosentin hyötysuhteella. Maalämpöä ympäri vuoden Lämpöpumppu siirtää lämpöä viileämmästä lämpimämpään, ja sitä voidaan käyttää myös sisätilojen viilentämiseen. Lämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Sarvelan tilalla aloitettiin biodieselin tuotanto vuonna Biodiesellaitoksen vuotuinen tuotanto on noin litraa, kapasiteettia sillä olisi peräti litran vuosituotantoon. Laitoksella käsitellään lähialueella syntyviä kasviperäisiä jäterasvoja ravintoloista ja pikaruokapaikoista. Diesellaitteisto maksoi euroa. 1. Ilma-ilmalämpöpumppu ottaa lämpöä ilmasta ja lämmittää huoneilmaa. 2. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan ilmasta otettu lämpöenergia siirtää vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään. Yli 15 asteen pakkasilla ilmalämpöpumppu tarvitsee tuekseen lisälämmitystä. 3. Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmön talteen rakennuksesta poistettavasta ilmasta, ja lämpö voidaan siirtää vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Järjestelmä tarvitsee tuekseen lisälämmönlähteen. Mikäli laitos rakennetaan suhteellisen edullisella investointitasolla ja raaka-aineen hankintahinta ei nouse liian korkeaksi, biodieselin tuotannosta on mahdollista saada kannattavaa, Sarvela pohtii. Biodieselin tuotantoa harkitessa on varauduttava runsaisiinkin paperitöihin. Kun Sarvela ryhtyi puuhaan, viranomaisilla ei ole ollut riittävästi tietoa tuotannosta, minkä seurauksena käynnistäminen vaati esimerkiksi lupien ja valvonnan selvittämistä. Maalämpöpumpulla maahan varastoitunut lämpöenergia voidaan kerätä maahan tai veteen asennettavalla muoviputkistolla asuin- ja tuotantorakennusten lämmittämiseen. Putkisto voidaan asentaa maahan, vesistöön, porakaivoon sekä navetan tai sikalan lietekuiluun. Maa- ja vesilämpö on varma ja tasainen ympärivuotinen lämmönlähde. Porakaivoon sijoitetun lämmönkeruuputkiston etuna on, että energiasaanto on noin kaksinkertainen verrattuna maahan asennettuun putkeen.

18 18 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Kotonakin energiatehokkaasti ASUMISEN JA VAPAA-AJAN ENERGIANKÄYTTÖ voi olla maatilalla yllättävän suurta. Siitä kannattaa ottaa selvää ja tutkia mahdollisuudet energiankäytön tehostamiseen. Jopa kolmannes kotitalouden lämmitysenergiasta voi kulua käyttöveden lämmitykseen. Suomessa keskimääräinen vedenkulutus asukasta kohti on 155 litraa vuorokaudessa, ja siitä noin kolmannes on lämmintä käyttövettä, minkä lämmittämiseen tarvitaan vuodessa kilowattituntia energiaa. Kotitaloussähkön kulutus riippuu pitkälti asunnon koosta ja varustelutasosta. Mitä enemmän laitteita, sitä enemmän sähköä kuluu. Käyttötottumuksilla ja laitevalinnoilla voi kulutukseen vaikuttaa huomattavasti. Viihde-elektroniikan osuus on arvioitu 12 prosentiksi ja kylmäsäilytyslaitteiden 13 prosentiksi. Suomalaiset saunovat keskimäärin kahdesti viikossa. Sähkösaunan kulutus perhekäytössä on vuodessa noin tuhat kilowattituntia eli jopa yli kymmenesosa vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Valaistukseen kuluu noin viidennes kotitaloussähköstä. Lämmitykseen kuluu tyypillisesti noin puolet energian kokonaiskulutuksesta. Sähkölämmitteisessä asunnossa tukilämmitysmuodot vaikuttavat sähkönkulutukseen. Esimerkiksi yhdestä pinokuutiometristä puuta saadaan lämpöenergiaa noin tuhat kilowattituntia. Ikkunoiden ja ovien tiiveydellä on suuri merkitys kodin lämpöenergian kulutukseen. Myös oikein käytetyllä ilmanvaihdolla ja oikealla huonelämmöllä voidaan säästää. Energiatehokkuutta elämään Aja taloudellisesti Säästävällä ajotavalla voidaan vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Auton käytössä tulee huomioida myös muu energiankulutus, kuten auton lämmitys. Käytä moottorin esilämmitystä alle +5 asteen lämpötiloissa. Lohkolämmittimen käyttöajaksi riittää kovallakin pakkasella kaksi tuntia. Vältä sisälämmittimen käyttöä, se ei lämmitä moottoria. Älä paina kaasupoljinta pohjaan, kun käynnistät moottorin. Vältä auton tyhjäkäyntiä. Vaihda isommalle vaihteelle alhaisilla kierrosnopeuksilla (bensiinihenkilöautoauto alle rpm ja dieselhenkilöauto alle rpm). Pidä yllä tasaista nopeutta. Ennakoi liikenteessä tasaisen ajonopeuden saavuttamiseksi. Jarruta tasaisesti. Pyri välttämään autossa turhia lisäpainoja. Vältä ilmanvastusta lisäävien lisävarusteiden, esimerkiksi suksiboksit, turhaa käyttöä. Vältä turhaa ilmastoinnin käyttöä. Tarkista rengaspaineet, alhaiset rengaspaineet lisäävät vierimisvastusta ja polttoaineen kulutusta. Auton lisälaitteet, kuten polttoaineen kulutusmittari, auttavat vähentämään polttoaineen kulutusta. Lämpötalous Varaavalla takalla tai leivinuunilla voidaan kattaa prosenttia lämmitysenergian tarpeesta. Ihmiselle terveellinen ja miellyttävä huonelämpötila on astetta. Makuuhuoneeseen riittää pari astetta vähemmänkin, varastoon ja autotalliin 5 12 asteen lämpötila. Yhden asteen lasku huonelämpötilassa vähentää lämmityskustannuksia jopa viisi prosenttia. Pienennä helteillä rakennuksen sisäisiä lämpökuormia, sammuta turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet ja valaistus sekä vältä saunan ja tulisijojen lämmitystä. Varmista, että ikkunat ja ovet ovat tiiviitä. Tarkista pattereiden ja termostaattien kunto säännöllisesti. Älä peitä termostaattia huonekaluilla tai verhoilla. Tuuleta tehokkaasti ja nopeasti. Verhot ja kaihtimet suojaavat auringon kuumuudelta. Ikkunatuuletus kannattaa hoitaa varjon puolelta.

19 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 19 Saunassa Sähkökiukaan kulutuksesta yli puolet muodostuu saunan esilämmityksestä ja loput löylyjen ylläpidosta. Lämmitä siis sauna yhdellä kertaa koko perheelle. Lämmityskertojen lisäksi sähkösaunassa saunomisen kesto ja lämpötila vaikuttavat suoraan sähkölaskuun. Esimerkiksi 100 asteen löylyn energiankulutus on prosenttia suurempi kuin 80-asteisen löylyn kulutus. Oikein mitoitetun ilmanvaihdon avulla voidaan päästä tasaiseen lämpötilaan, jolloin kiukaan termostaattia pystytään säätämään pienemmälle hyvistä löylyistä tinkimättä. Sähkölaitteet Kun hankit sähkölaitteita, kiinnitä huomiota energiamerkintään, se antaa vertailukelpoista tietoa laitteiden energiatehokkuudesta. Todellinen energiankulutus riippuu kuitenkin paljon niiden sijoituksesta ja käyttötavoista. Tutustu siis käyttöohjeisiin ja -vinkkeihin huolellisesti. Sammuta laitteiden valmiustilat aina, kun niitä ei käytetä. Kunnosta vuotavat hanat ja wc-säiliöt. Säädä hanojen virtaamat sopiviksi, suihkuhana 12 ja käsipesuhana 6 litraa vettä minuutissa. Pihalla Sähköisten ja automaattisten pihan sulanapitojärjestelmien turhaa energiankäyttöä voidaan vähentää ulkotermostaateilla, jotka sallivat lämmittämisen vain kylmän aikana. Sulanapito voidaan usein toteuttaa hyvällä suunnittelulla ja tarkoituksenmukaisilla ratkaisuilla ilman lämmittimiä. Pihan ja puutarhan hoitoon kannattaa valita energiatehokkaat laitteet ja usein pienessä pihassa pärjää myös pelkällä lihasvoimalla. Kellokytkin on kätevä ohjaamaan pihan suihkulähteitä, vesiautomaattia tai säteilylämmitintä. Se parantaa myös energiatehokkuutta. Ruoan valmistus ja säilytys Kylmäsäilytys, ruoanvalmistus ja astianpesu kuluttavat paljon energiaa ja vettä. Sijoita kylmälaitteet riittävän väljästi ja kauas lämmönlähteistä kuten liedestä ja astianpesukoneesta, säädä sopiva säilytyslämpötila ja vältä laitteen ahtamista täyteen. Käytä paksupohjaisia keittoastioita ja kantta, kuumenna kerralla vain tarvittava määrä mahdollisimman vähässä vedessä ja hyödynnä esilämmitys- ja jälkilämpö. Astianpesussa kone on usein käsipesua kannattavampi vaihtoehto. Pese täysiä koneellisia, valitse pesuohjelma likaisuuden mukaan ja vältä astioiden esihuuhtelua. Pyykinpesu ja -kuivaus Pese täysiä koneellisia ja noudata tekstiilien hoito-ohjeita ja pesuaineen annosteluohjeita. Pyykin kuivaus ulkona narulla on energiatehokkain ratkaisu. Vesitalous Vältä veden turhaa lotrausta. Vältä ammekylpyä, se kuluttaa vettä viisinkertaisesti suihkuun verrattuna. Sähkön hankinta Sähkön hinta koostuu sähköenergiasta, siirtopalvelusta (siirtomaksu), valmisteverosta, huoltovarmuusmaksusta sekä arvonlisäverosta. Siirtohinnan määrää paikallinen verkkoyhtiö, mutta sähköenergia on vapaasti kilpailutettavissa. Sähkön säästämisen lisäksi tilalla voidaan säästää sähkönkustannuksissa sähkön kilpailuttamisen sekä sähkötariffien kautta. Mikäli oman sähkönmyyjän tarjonta ja sähkömittari sen mahdollistavat, sähköstä voidaan maksaa erilaista hintaa sen mukaan, mihin aikaan sitä käytetään. Sekä sähköenergian että sähkön siirron hinta voidaan määrittää eri tariffeilla eli hinnoittelutavoilla ja ne voivat olla eri tyyppiä. Tariffeissa yleisimmät ovat aika- ja kausitariffit. Aikatariffeja ovat esimerkiksi päivä- ja yösähkö, joista yösähkö on halvempaa. Kausitariffina voi olla sellainen, jossa on esimerkiksi talviarkipäiväsähkö ja muu aika, jolloin muun ajan sähkö on edukkaampaa. Nimitykset ja ajanjaksot määräytyvät sähköyhtiöittäin. Sähkötariffeista neuvotellaan sähköyhtiön kanssa. Lisää tietoa aiheesta: ja

20 Lisätietoja Maatilojen energiaohjelma ja energiatehokkuustietoutta Motivan sivuilla: Maa- ja metsätalousministeriö: Maaseutuvirasto: Työ- ja elinkeinoministeriö/energiaosasto, energia- ja ilmastopolitiikka: Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut julkaisun - Julkaisija: Motiva Oy Sisältö: Envitecpolis/Toni Taavitsainen ja Motiva/Iiris Lappalainen - Ilme: Satu Salmivalli Valokuvat: Envitecpolis/Jarmo Hiltunen, MTK/Kaija Hiltunen, MMM/Raija Seppänen Paino: Libris - Painosmäärä kpl

Maatilojen energiaohjelma 2010 2016. Maatilan viisaat energiaratkaisut

Maatilojen energiaohjelma 2010 2016. Maatilan viisaat energiaratkaisut Maatilojen energiaohjelma 2010 2016 Maatilan viisaat energiaratkaisut Maatilojen energiaohjelma 2010 2016 Maatilojen energiaohjelman taustavoimat Mikä ohjelma ja kenelle tarkoitettu? Miten ohjelmaan pääsee

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Miten säästää maatilan energialaskussa Juva 16.4.2012 Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savo Energiaohjelman tavoitteet Lisätä tilojen energiatehokkuutta

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Maatilan energiasuunnitelma

Maatilan energiasuunnitelma Maatilan energiasuunnitelma Energiatehokkuus luvuiksi - kuin tilan painoindeksi tai kolesteroliarvo Lämpönä Kuinka paljon ja missä muodossa energiaa kuluu tilalla Veden lämmitykseen Traktorityössä Sähkölaitteissa,

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Matti Arffman Envitecpolis Oy Kohti energiaomavaraista maatilaa -työpaja Nurmes 28.11.2013 E-farm Kohteet Tavoitteena energiaomavaraisuus

Lisätiedot

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Esimerkki kaurantuotannon kokonaisenergiankulutuksesta Panos MJ/ha kwh/ha % työkoneiden energiankulutus 1449 402 7 % Kuivaus 3600 1000 18 % Lannoite

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Maatalousrakennusten energiatehokkuus. Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011

Maatalousrakennusten energiatehokkuus. Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011 Maatalousrakennusten energiatehokkuus Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011 MMM:n rakentamissäädökset, tuettava rakentaminen MMM:n RMO C2.2, maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuolto

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä. Mari Kyngäs OuLUMA, sivu 1 ENERGIANSÄÄSTÖVISA Avainsanat: energia, energiansäästö, energiankulutus Luokkataso: 5.-7. luokat Tavoitteet: Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja 1. Maatilojen energiaohjelmaan liittyminen Maatilojen energiaohjelmaan (energiaohjelma) voivat liittyä kaikki maa- ja puutarhatilat (tila). Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Ekologinen kokonaisuus

Ekologinen kokonaisuus HYBRIDILÄMMITYS Ekologinen kokonaisuus Savumaxin elämäntehtävä on rahaa säästävien lämmitysratkaisujen toimittaminen kaikkiin koteihin Suomessa ja lähialueilla. SAVUMAX-HYBRIDILÄMMITYS Savumax-tuoteperhe

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Energiansäästön kymmenen käskyä

Energiansäästön kymmenen käskyä Energiansäästön kymmenen käskyä I Nykyinen kulutus ja seuranta Selvitä yrityksen nykyinen kulutus: - Lämpö - Sähkö - Vesi - Liikennepolttoaineet Kulutuksen seuranta - Vähintään kuukausittainen, mielellään

Lisätiedot

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Kotitalouden energiankulutus Energiankulutukseen vaikuttavat kulutustottumukset, harrastukset,

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta

Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta Maatilojen energiasuunnittelijakoulutus 7.5.2013 Mari Rajaniemi mari.rajaniemi@helsinki.fi 1 Broilerintuotanto Suomessa (1/2) Pitkälti

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Mahdollistaa nzeb rakentamisen

Mahdollistaa nzeb rakentamisen Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi

Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi Miksi tätä kaikkea tehdään? Konkreettisesti energiansäästötoimien vaikutus näkyy energialaskussa. Syyt siihen, miksi meidän kaikkien pitäisi alkaa ajatella

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista Teijo Perilä, LPP Partners Oy Näkökulmia sähkölämmityksen tehostamiseen ja uusiutuvien käyttöön Sähkön käytön tehostaminen ja uusiutuvan energian käyttö

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari 2008 2015 Elvari syntyi tarpeeseen Sähkölämmitteisiä koteja on Suomessa noin 600 000 eli noin puolet kaikista pientaloista. Niissä kuluu noin kymmenes Suomen koko sähkön kulutuksesta, lähes 10 terawattituntia

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Sijoita huonelämpömittari oleskelutiloihin, ei ulkoseinälle. Pidemmän poissaolon ajaksi kannattaa alentaa huonelämpötilaa.

Sijoita huonelämpömittari oleskelutiloihin, ei ulkoseinälle. Pidemmän poissaolon ajaksi kannattaa alentaa huonelämpötilaa. Maanantai Lämmitys 1 C alhaisempi huonelämpötila säästää 5 % lämmityskustannuksissa Oikea huonelämpötila on 20 22 C. Hanki huonelämpömittari, seuraa lämpötilaa ja ilmoita liian korkeasta lämpötilasta isännöitsijälle

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot