Maatilojen energiaohjelma. Energiaa viisaasti maatilalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatilojen energiaohjelma. Energiaa viisaasti maatilalla"

Transkriptio

1 Maatilojen energiaohjelma Energiaa viisaasti maatilalla

2 2 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Maatilojen oma energiaohjelma Koneet ja laitteet ovat korvanneet lihastyötä kaikilla tuotannon ja elämän alueilla, ja ostetun energian kulutus on kasvanut. Nyt kysytään, onko energiankulutuksen kasvua mahdollista hillitä tai jopa kokonaan pysäyttää. Tarkasteluissa on mukana talous ja tarve ilmastonmuutoksen hillintään. Suomalaisilla maa- ja puutarhatiloilla kuluu vuodessa energiaa eri muodoissaan likimain 12 terawattituntia, joka vastaa kaksi- ja puolikertaisesti vuoden 2008 Helsingin kaupungin sähkönkulutusta. Siitä noin viidennes on sähkönkulutusta ja loppuosa erilaisten polttoaineiden kulutusta. Polttoaineista noin kolmannes kuluu työkoneissa, neljännes lämmityksessä ja noin viidennes viljankuivaamoissa. Yhteistuumin eteenpäin Suomi on EU:n jäsenenä mukana päätöksenteossa, jonka ohjaavana voimana ovat energian käytön tehostaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä. Meillä on solmittu vapaaehtoisia toimialasopimuksia, jotta eri aloilla ryhdyttäisiin yhdessä rakentamaan menetelmiä ja työtapoja energian säästämiseksi ja energiankäytön tehostamiseksi. Myös maa- ja puutarhataloudessa tapahtuva ja tapahtunut energiankäytön tehostuminen on kyettävä osoittamaan. Vapaaehtoinen Maatilojen energiaohjelma ohjaa tiloja kohti energiatehokkaampaa tuotantoa. Tavoitteena on saada vähemmällä energiankulutuksella enemmän maataloustuotteita. Energiaa tarpeeseen Maatilan rakennuksia ja käyttövettä lämmitetään ja työ- ja asuintiloja sekä karjasuojia valaistaan. Työkoneet, laitteet ja monet moottorit kuluttavat energiaa, samoin kuljetukset ja muu liikkuminen. Myös taloudellisessa mielessä on tärkeätä selvittää, miten paljon energiaa kuluu ja onko sen käyttöä mahdollista tehostaa. Mihin energia kuluu? Maatilan energiasta käytetään työkoneisiin ja tuotantotiloihin keskimäärin yli 60 prosenttia, viljakuivauksen osuus on noin 20 prosenttia ja asuinrakennuksien noin 19 prosenttia. Eri kulutuskohteiden osuudet vaihtelevat paljon eri tiloilla ja eri tuotantosuunnissa. Tilalla voidaan tuottaa energiaa uusiutuvasti polttamalla puuta tai tuottamalla biokaasua. Auringon energiaakin voidaan hyödyntää aurinkolämpökeräimien tai -sähköpaneelien avulla. Maalämpöpumppu saattaa olla hyvä ratkaisu lämmön tuottamiseen. Tuulisilla avoimilla seuduilla tuulta voidaan valjastaa energian tuotantoon. Hyviä esimerkkejä Tähän esitteeseen on koottu eri puolilta Suomea onnistuneita esimerkkejä energiankäytön tehostamisesta erilaisilla tiloilla maitotiloista puutarhatiloihin. Tilaesimerkkien ohella esitteessä on säästövinkkejä sekä tieto- ja idearuutuja, jotka kokoavat hyviä toimenpide-ehdotuksia ja antavat tietoa laajemmasta tuotannon viitekehityksestä.

3 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 3 Kaikki mukaan Etujärjestöt MTK, SLC, Kauppapuutarhaliitto ja Puutarhaliitto solmivat tammikuussa 2010 maa- ja metsätalousministeriön kanssa Maatilojen energiaohjelman, jonka puitteissa toimialan energiatehokkuutta parannetaan yhteistuumin aina vuoden 2016 loppuun saakka. Maatilojen energiaohjelmaan voivat liittyä eri tuotantosuuntien maa- ja puutarhatilat. Kun tila allekirjoittaa liittymisasiakirjan ja toimittaa sen ELY-keskukseen, se sitoutuu selvittämään energiankulutuksensa. Sen jälkeen tilalle lähetetään tietoaineisto ohjelmasta ja ohjeet myös omatoimiseen energiankäytön seurantaan: Ohjeet maatilan energiankäytön omavalvontaan -esite ja Maatilan energian käyttö muistiin -taulukko. Tuettua toimintaa Maatilan energiaohjelmaan liittynyt maatilayrittäjä voi tilata paikan päälle Maaseutuviraston (MAVI) hyväksymän energiasuunnittelijan, jonka kanssa tehdään maatilalle energiasuunnitelma. Energiasuunnitelman tekemistä tuetaan. Tuetun suunnitelman enimmäiskustannus on euroa, josta tilan omavastuuosuus on 15 prosenttia eli enintään 165 euroa. Lisäksi tila maksaa arvonlisäveron koko suunnitelman hinnasta. Tuen hakee suunnittelija. Myöhemmin tila voi teettää myös suunnitelmaa perusteellisemman energiakatselmuksen. Sekä energiasuunnitelmassa että -katselmuksessa käydään läpi tilan energiankäyttö lämmön, sähkön ja polttoaineiden kulutus ja mahdollisuudet tehostaa sitä. Tarkasteluissa on mukana myös tilan mahdollisuudet omaan uusiutuvan energian tuotantoon. Energiasuunnittelijat: Liittymisasiakirja:

4 4 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Energiatehokkuutta tarvitaan MAATILAN TUOTANTO on intensiivistä ja siinä tarvitaan Suomen oloissa paljon energiaa. Energian hinnannousu synnyttää lisää kustannuspaineita. Tuotantorakennusten energiankulutus, tilan peltotöiden, kuljetusten ja liikkumisen hallinta sekä asuminen ovat keskeisiä asioita, joissa pienilläkin toimenpiteillä voidaan säästää ja pienentää tuotantokustannuksia. Jos tilan laajentuminen edellyttää peltoalan kasvattamista, on yleensä suositeltavinta pellon vuokraus läheltä, jotta kuljetuskustannuksilta vältyttäisiin. Myös tilusjärjestelyillä voidaan optimoida liikkumisen tarvetta. Tilusjärjestelyjä suorittaa Maanmittaushallitus. Jotta työtavat olisivat järkevät ja rakennusten lämmitys, ilmanvaihto ja valaistus tarpeenmukaiset ja energiatehokkaat sekä koneet ja laitteet oikein mitoitetut, kannattaa asiat käydä järjestelmällisesti läpi joko itse tai koulutetun energiasuunnittelijan kanssa. Viisas koneenkäyttäjä Maatilan tuotantoa voidaan harjoittaa monessa paikassa, joista osa voi sijaita kaukana emotilasta. Työskentely on suunniteltava huolella ja työvaiheita yhdisteltävä, jotta työkoneita ei tarvitsisi kuljettaa edestakaisin ja lisätä näin polttoaineen kulutusta. Myös urakointi ja koneiden yhteiskäyttö voivat vähentää energiankulutusta ja tehostaa ajankäyttöä. Kimmo Jokiranta Korialta seuraa aktiivisesti traktorinsa polttoaineen kulutusta ja keskittyy ajamaan taloudellisesti. Tilalle on hankittu vähän polttoainetta kuluttava traktori, jossa on kulutusmittari. Traktori tarpeen mukaan Hanki töihisi sopiva traktori. Kun traktoria kuormitetaan prosentilla sen maksimitehosta, se toimii taloudellisimmalla tehoalueella. Alikuormitettaessa korostuu ylläpitokuorma, ja lähellä maksimikuormaa polttoainetta kuluu paljon. Uusissa traktoreissa on järjestelmiä, joissa automatiikka ohjaa vaihteistoa ja moottoria siten, että polttoaineen kulutus on mahdollisimman vähäistä. Käyttö ja kunto ratkaisevat Kuljettaja voi vähentää polttoaineen kulutusta jopa prosenttia valitsemalla moottorin kuormituspisteen ja ajonopeuden niin, että sen hyötysuhde olisi paras mahdollinen. Työkoneen hyvä kunto ja säädöt, työsyvyys- ja korkeus sekä ajonopeus vaikuttavat polttoaineen kulutukseen. Kuluneet auran osat ja äkeen piikit lisäävät vastusta ja tylsät niittolaitteet tehon tarvetta. Kyntöauran väärät säädöt ja liian syvä työsyvyys lisäävät tehon tarvetta ja polttoaineen kulutusta. Lämpöä ja valoa oikein Tuotannon mukaan suunniteltujen lämpötilojen ja valaistuksen oikea käyttö varmistaa tehokkuuden. Lämpimäksi suunnitellun tilan muuttaminen kylmäksi tai viileäksi vaatii ehdottomasti asiantuntevaa suunnittelua, jotta kosteus- ja homeongelmilta sekä rakenteiden vaurioitumiselta vältyttäisiin. Ilmanvaihdon poistoilman lämmön talteenotto on järkevää. Ilmanvaihtolaitteita ja sisään otettavan ilman lämmityslaitteistoa valittaessa on varmistettava, että ne puhdistavat pölyn ja epäpuhtaudet ja ovat energiatehokkaita. Valaistukseen kuluvan sähkön määrä riippuu paljon valaisinratkaisuista ja valaistuksen suunnittelusta. Riittävä ja hyvä valaistus on tärkeä osa työturvallisuutta ja -viihtyvyyttä ja usein myös tuotantoeläinten hyvinvointia ja terveyttä. Polttoaineen kulutusta on mahdollista seurata lohkoittain ja hetkellisesti. Traktorin ajotapaa voidaan sitten muuttaa ja kulutusta vähentää sään ja pellon kunnon mukaan, Kimmo Jokiranta kertoo.

5 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 5 Tuotantotilojen lämmitys Käytä tuotannolle optimaalisia lämpötiloja. Vältä pakkasella ovien ja ikkunoiden auki pitämistä. Eristä käyttöveden ja pannuhuoneen putket. Pidä laitteet kunnossa. Kiinnitä huomiota laitteiden energiatehokkuuteen ja energiatehokkaaseen käyttöön. Järkevä ilmanvaihto Puhdista puhaltimet, ritilät ja lämmöntalteenottokennot säännöllisesti. Sovita lämmitys ja ilmanvaihto yhteen, jotta ristikkäiset asetukset eivät kuluttaisi energiaa turhaan. Varjosta ikkunat, jotta säteilykuormitus ja ilmanvaihdon tarve vähenisivät. Kuivaa lattioiden pinnat lastalla. Viisaasti valaisten Suosi luonnonvaloa ja vaaleita pintoja. Valitse valaistuksen teho tarpeen mukaan ja valaise vain tarpeeseen. Käytä himmentimiä ja säätimiä ja mahdollisuuksien mukaan kohde-, kulku- ja työskentelyvalaistusta. Pidä valaisimen pinnat ja vaaleat pinnat puhtaina. Käytä valaistuksen ohjaukseen hämäräkytkimiä, aikaohjausta ja liiketunnistimia. Hehkulampun käyttämästä sähköstä vain alle 10 prosenttia muuttuu valoksi ja reilu 90 prosenttia lämmöksi. Käytä hehkulamppujen asemasta energiansäästölamppuja tai hanki loisteputkivalaisimet. Valaistustehoon 60 luxia voidaan m 2 eläinhallissa päästä yhteensä kolmen kilowatin loistelampuilla, jos rakenteet ovat vaaleat ja valaisimet lähellä kohdetta.

6 6 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Maitoa ja naudanlihaa järkevästi ON IHAN JÄRKEVÄÄ hyödyntää muutoin hukkaan menevää lämpöä, jolla voimme vähentää vedenlämmitykseen kuluvaa energiaa, sanoo Kyösti Nousiainen esitellessään laitteistoa, jolla maidon jäähdytyksestä vapautuvaa lämpöä otetaan talteen. Kyösti, Antti ja Taina Nousiaisen tilalla Ylä-Savon sydämessä Iisalmessa märehtii 120 lehmää ja saman verran nuorta karjaa. Uusi navetta on ollut käytössä vuoden ja kuluttanut sähköä noin 120 megawattituntia. Lämpö talteen maidosta ja pesuvedet kiertoon Iso karja tuottaa runsaasti maitoa, jonka jäähdytykseen kuluu paljon sähköä. Vapautuva lämpö otetaan talteen ja käytetään hyväksi navetan vesivaraajan lämmityksessä. Navetan eri käyttöpisteiden veden lisälämmitystarve on selvästi vähentynyt. Lämmöntalteenottolaitteiston hankinta ja asennus maksoivat alle euroa. Tilalla säästetään myös pesuvettä. Maitolaitteiden ensimmäinen huuhteluvesi ohjataan suoraan lietesäiliöön ja seuraavat, puhtaammat huuhteluvedet otetaan uudelleen käyttöön. Noin prosenttia pesuvesistä tulee kierrätysvedestä. Raakaveden käyttö maitolaitteiden pesuun on vähentynyt kuutiolla vuorokaudessa. Vastaavasti lietemäärä on vähentynyt 350 kuutiolla vuodessa. Rehuvilja tuoresäilöön Tohmajärveläinen Jukka Lintunen on erikoistunut nautojen loppukasvatukseen. Tilalla kasvaa kerrallaan yli 800 nautaa. Lintunen on parantanut tilan energiatehokkuutta rehuviljan tuoresäilönnällä, joka aloitettiin vuonna Viljankuivaamo varastoineen olisi maksanut saman verran tai jopa enemmänkin ja lämminilmakuivaamossa olisivat tulleet vielä käyttökustannukset. Käytämme myös säilöntäainetta. Varmistamme näin rehun säilyvyyden ja maittavuuden, Lintunen sanoo. Yhdysvalloista käytettynä hankittu laitteisto, jossa on tuoresäilöntäsiilo, mylly ja lietso, maksoi euroa. Nyt vilja murskataan ja säilötään prosentin puintikosteudessa. Työaikaa ja öljyä säästyy rutkasti, kun kuivaus ja kuivaamon vahtiminen ovat jääneet pois. Toinen työntekijä pui, toinen hoitaa kuljetuksen ja säilönnän. Kun puinti loppuu, myös kuljetuksia ja säilöntää hoitanut vapautuu muihin tehtäviin, Lintunen kertoo tyytyväisenä. Säilöntäsiilo on 30 metriä korkea, tilavuudeltaan tonnia. Sen alaosassa on ketjupurkain. Viljan aiheuttaman paineen vuoksi purkuun tarvitaan energiaa normaalia vähemmän. Käytännössä ketjupurkain on osoittautunut myös varmatoimiseksi. Ruokinta tehokkaaksi Tornisiilon, kiskoruokkijan ja väkirehukioskin yhdistelmä on tehokas tapa varastoida ja jakaa rehu. Se kuluttaa noin 160 kilowattituntia vuodessa lehmää kohti. Laakasiilo yhdistettynä traktoriin, sekoitinjakovaunuun ja väkirehukioskiin kuluttaa vastaavasti 650 kilowattituntia. Säilörehun paalisäilöntä tehostaa ajankäyttöä kasvukaudella. Mutta ruokintakaudella paalien käsittely ja kuljetus voi kuluttaa yllättävän paljon aikaa ja energiaa, joten se on syytä suunnitella hyvin. Emme ole laskeneet kierrätyksen kannattavuutta tarkkaan, mutta menetelmä on järkevä. Sen avulla vähennämme raakaveden käyttöä. Samoin lietteen levityskin käy vähän sukkelammin, Kyösti Nousiainen tuumaa.

7 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 7 Tuoresäilötty vilja ei pölyä, joten työnteko tuotantotiloissa on mielekkäämpää. On myös huomattu, että vilja maistuu nyt eläimille paremmin, Jukka Lintunen kertoilee tuoresäilönnän hyviä puolia. Tehoa täydennyskylvöstä Sampo Rauman tilalla Tohmajärvellä kasvatetaan emolehmiä ja sonnivasikoita. Tilan rehun tuotannossa hyödynnetään täydennyskylvöä. Kehnosti talvehtineet ja huonommin kasvavat alueet kylvetään kasvuston päälle, jolloin pellon tuotos pysyy vuodesta toiseen hyvällä tasolla. Pelto muokataan 3 5 vuoden välein. Täydennyskylvö onnistuu parhaiten varhain keväällä tai heti säilörehun korjuun jälkeen kesällä. Lämpö talteen Maidon jäähdytyksessä syntynyt lämpö voidaan myös ottaa talteen, jolloin maitohuoneen ilmanvaihdoksi riittää kymmenesosa verrattuna siihen, ettei talteenottoa olisi. Yhden asteen jäähdytys synnyttää lämpöä 1,7 wattia. Vettäkin voi säästää Säästävällä veden käytöllä voidaan maatiloilla säästää raakaveden määrää ja energiaa. Vuotavat hanat ja liittimet kannattaa korjata. Samalla vähenee myös kosteus rakenteiden pinnoilla, mikä vähentää ilmastoinnin tarvetta. Emme tyydy huonoon satoon ja vastaavasti emme myöskään ryhdy muokkaamaan raskain menetelmin. Meille täydennyskylvö on oiva ratkaisu. Voimme viljellä koko 400 hehtaarin tilan 100 hehtaarin muokkauskalustolla, Rauma toteaa tyytyväisenä. Hyöty on moninkertainen käytettyyn panokseen nähden. Myös työaikaa ja polttoainetta kuluu vähemmän. Tila siirtyi vuonna 2007 luonnonmukaiseen tuotantoon, jolloin väkilannoitteiden käyttö lopetettiin kokonaan. Väkilannoitteet on korvattu typensitojakasveilla. Näin säästetään kustannuksissa ja samalla vältetään typpilannoitteiden valmistuksessa kuluvan fossiilisen energian käyttöä. Meidän tulisi oppia käyttämään pellon omaa tuotantopotentiaalia. Luomuun siirtymisen jälkeen lisälannoitteena on käytetty vain luomutuotannossa hyväksyttyä lihaluujauhoa. Typensitojakasvien avulla päästään viljelyssä myös tasaisempaan tuottoon. Esimerkiksi apila ottaa kosteuden syvemmältä eikä ole niin arka kuivuudelle.

8 8 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Sikatilan energiatrimmaus ARTO UUSI-RANNAN lihasikatilalla Ilmajoella jouduttiin ajattelemaan koko tuotantoketju perin pohjin, kun ryhdyttiin suunnittelemaan uutta sikalaa. Silloin mietittiin, miten lietelannan ammoniakkipäästöjä voitaisiin vähentää. Muutenkin tilalla oli mietitty uuden rakennuksen energiaomavaraisuutta. Viimeaikojen öljynhinnan nousu on pistänyt miettimään energiantuotannon vaihtoehtoja, Arto Uusi-Ranta sanoo. Lietteen lämpö korvaa öljylämmityksen Tilalla on tähän asti kasvatettu vuosittain yli lihasikaa. Syksyllä 2010 tilan sikaluku lähes kaksinkertaistui, kun käyttöön otettiin uusi paikkainen sikala. Siihen on asennettu lietteen lämmön talteenottolaitteet lämpöpumppuineen ja lämmönkeruuputkineen. Näiden investointien suuruus on noin euroa ja takaisinmaksuajan tavoite 10 vuotta. Sikalaan tuotetaan lämpöä lämpöpumpulla lietekuiluista, joihin on asennettu yhteensä 800 metriä putkea lämmön keräykseen. Lämpö ohjataan lattialämmitykseen betonilattialle. Lisälämpöä saadaan kahdesta 200 metrin porakaivosta. Rehua suorakylvöllä Seppo Lautalan isännöimässä Myllykylän kartanossa Haminassa tuotetaan porsaita noin 400 emakon turvin ja hoidetaan 40 ratsuhevosta. Viljelyssä on keskitytty rehukasveihin. Erikoisrehuja lukuun ottamatta sikojen rehut jauhetaan tilalla. Hevosille tuotetaan heinää esikuivattuna säilörehuna. Laskelmien mukaan sikalan lämmitykseen ei tarvita muuta kuin porakaivoista ja lietteestä talteen otettu lämpö, sanoo Arto Uusi- Ranta. Hanhet pysähtyvät mielellään sänkipelloille. Sitä on mukava seurailla, sanoo Seppo Lautala tyytyväisenä. Kotieläimet tuottavat kuivalantaa sekä lietettä, molempien levittäminen onnistuu ilman kilometrien rahtaamista. Se on energiatehokasta, kuten eräät muutkin tilan toiminnot. Tilan käyttämä vilja viljellään itse, sikalan lietelanta hyödynnetään omilla pelloilla ja hake lämmön tarpeisiin saadaan omasta metsästä. Myös hevosten heinät tuotetaan tilalla, jolloin kasvivuorottelu toteutuu ja samalla myös lietelanta voidaan sijoittaa maahan. Tilan kylvömenetelmänä on ollut vuodesta 2003 suorakylvö, joka on kevyt eikä vaadi isoja koneita. Suorakylvön eduiksi Lautala toteaa maan kapillaarisuuden säilymisen, jolloin kuivina kesinä satotasot ovat myös hyvät. Pellot ovat myös paremmin kantavia, mistä on etua märkinä kesinä. Lisäksi ravinnehuuhtoumat ja eroosio pienenevät, kun maata ei muokata. Suorakylvö on myös nopea tapa hävittää hukkakauraa. Hukkakaura ei menesty pintamaassa yhtä hyvin kuin kynnettäessä se syvempään maaperään, toteaa Lautala. Tilan hevosasiakkaille kyntämättömät pellot ovat syksyisin erinomainen maastolisä.

9 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 9 Lämmön talteenotto lietteestä Sikalan lietteen ammoniakkipitoisuutta voi alentaa viilentämällä sitä. Samalla saadaan lämpöä talteen. Eläinten hyvinvointi paranee, ja toimenpide hyödyttää myös tilan taloutta. Lantaa ei kuitenkaan saa jäähdyttää liikaa, jotta se ei sakoonnu vaan säilyy levityskelpoisena. Energiankulutus sikatiloilla Yksi emakkopaikka kuluttaa vuodessa laskennallisesti keskimäärin noin 613 kilowattituntia energiaa. Lihasikapaikan energian vuosikulutus taas on keskimäärin noin 63 kilowattituntia. Emakkosikaloiden energiankulutuksesta yli puolet kuluu lämmitykseen. Sähköstä iso osa kuluu lämpövalaisimissa. Ne ovat välttämättömiä porsaiden elämän turvaamiseksi sekä porsitusaikana että elämän alkuvaiheessa. Lämpövalaisimien ohella lämpöä voidaan tuottaa seinäpattereilla, lattialämmöllä tai erillisellä lämpömatolla. Lämpöä tarpeen mukaan Lämpövalaisinten tehoa emakkosikaloissa voidaan optimoida. On esimerkiksi lämpövalaisimia, jotka voidaan kytkeä täydelle teholle tai puoliteholle, jolloin lämpimänä vuodenaikana voidaan käyttää puolitehoa. Porsituspesä Tiivis porsituspesä tehostaa lämmön käyttöä. Se voidaan rakentaa karsinan nurkkaan vaikkapa muovista. Sen sisällä lämpö pysyy eikä tunnu vetoa, joten lämmitystarve on pienempi. Lattialämmitys ja hyvä ilmastointi avuksi Lämpövalaisimien tarpeeseen pystytään vaikuttamaan esimerkiksi ilmastoinnin suunnittelulla ja lattialämmöllä, jotka molemmat vähentävät merkittävästi vedon tunnetta. Lisäämällä lattialämmön määrää sekä pienentämällä lämpövalaisimien tehoa ja käyttöä voidaan yleensä säästää energiaa.

10 10 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Siipikarjan kanssa skarpaten PETRI YLI-SOININ TILAN uuden broilerin kasvattamon ilmanvaihtojärjestelmä Etelä-Pohjanmaan Nurmossa on energiatehokkaampi kuin aiemmat ratkaisut. Järjestelmässä on mukana taajuusmuuttajan ohjaamia automaattisesti säätyviä puhaltimia. Viidestä puhaltimesta kolme on tavallista katkaisimella varustettua ja kaksi automaattista. Ilmanvaihto säätyy ilman määrän, kosteuden ja lämpötilan mukaan. Koska kaikki puhaltimet eivät pyöri aina täysillä, sähkönkulutus vähenee samassa suhteessa kuin puhaltimen kierrosten määrä laskee. Uuden kasvattamon käyttöönoton jälkeen tilalla on broilerin kasvatuspaikkaa. Automaatiolla saadaan broilereille juuri sopivat olosuhteet. Se on tärkeätä, sillä kasvatukseen tulevat untuvikot tarvitsevat heti kasvattamoon tullessaan 34 asteen lämpötilan. Eläinten kasvaessa ne tuottavat lämpöä, kosteutta ja kaasuja, mihin olosuhteisiin reagoiva järjestelmä soveltuu hyvin. Ihmistä tarvitaan kuitenkin seuraamaan eläinten käyttäytymistä ja vertaamaan olosuhteiden oletusarvoja. Tarvittaessa käyttäjä muuttaa ilmanvaihdon oletusarvoja, mutta kone huolehtii siitä seuraavaan tarkastukseen saakka. Tilalla on kiinnitetty huomiota myös hormin rakenteeseen. Hormi levenee yläpäästään, eikä sen päässä ei ole hattua. Näin siinä on mahdollisimman alhainen ilmanvastus. Broilerikasvattamon kosteutta seurataan aktiivisesti. Liikakosteus on poistettava ilmanvaihdon avulla, mihin kuluu energiaa. Esimerkiksi viileä lattia tiivistää kosteutta lattian pintaan, jos kuivike laitetaan ennen kuin lattiarakenteet ovat lämminneet. Tämän vuoksi lattia lämmitetään aina ennen kuivikkeiden levitystä. Näin lämmityksen ja ilmanvaihdon energian käyttöä voidaan optimoida. Ilmastointitekniikka on luotettavaa. Mutta siihen tarvitaan ihmisen ja tietokoneen yhteistyötä, jotta olosuhteet olisivat tuotannolle ja lintujen hyvinvoinnille optimaaliset, Petri Yli-Soini toteaa. Mihin siipikarjatilan energia kuluu? Broilerinkasvattamossa energiaa kuluu eniten lämmöntuotantoon, peräti prosenttia tilan kokonaisenergiankulutuksesta. Loppu jakaantuu sähköön ja työkoneiden polttoaineisiin. Energiaa kuluu noin 1,5 kilowattituntia tuotettua broilerin teuraskiloa kohti. Munituskanalassa energian vuosikulutus on keskimäärin noin 5,7 kilowattituntia kanapaikkaa kohti. Broilerikanalan ilmanvaihto Usein vanhemmissa broilerikasvattamoissa ilmanvaihto on vain osittain automaattinen. Niissä tuloilma säädetään käsin siten, että luukkuja käännetään ulkoilman olosuhteiden, alipaineen ja broilereiden sijoittumisen mukaan auki tai kiinni. Poistopuhaltimet säätävät poistoilman määrää automaattisesti lämmön ja kosteuden mukaan. Uudehkoissa kasvattamoissa ilmanvaihtoa ohjaavat taajuusmuuttajat automaattisesti. Tuloilmaluukkujen asento säätyy alipaineen mukaan tai sitten poistoilmapuhaltimien lisäksi on myös tuloilmapuhaltimet. Kun puhaltimet ovat pysäytettyinä, estävät perhospellit ilman sisään virtausta. Niiden merkitys korostuu broilerikasvattamossa. Untuvikkojen tullessa lämpötila on noin 34 astetta, ja ilmanvaihto on pysäytettynä. Se voi olla myös täysin kiinni, kun kasvattamoa aletaan lämmittää jo päiviä ennen untuvikkojen tuloa. Valaistus Broilerikasvattamojen valaistus kannattaa suunnitella huolella ja käyttää tasalaatuista valoa tuottavia energiansäästölamppuja. Niitä on saatavilla kierrekantaisten lisäksi myös loisteputkina. Niiden etuna on valon tasalaatuisuus ja pitkä vaihtoväli. Nykyisin on myös himmennettäviä malleja saatavilla.

11 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 11 Askelia energiaomavaraisuuteen Jussi Oittisen broileritilalla Sastamalassa on pyritty eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja investoitu sen vuoksi tuulivoimaan. Voimala hankittiin käytettynä Hollannista, ja sähkön tuotanto aloitettiin vuonna Vuodessa sähköä tuotetaan nyt kilowattituntia sekä omaan käyttöön että valtakunnan verkkoon. Tilalla on broilerin kasvatuspaikkaa. Vuodessa lämpöä kuluu kwh ja sähköä kwh, työkoneiden polttoainetta litraa. Tilalla ei tehty tuulivoimalan suunnitteluvaiheessa tuulimittauksia, koska ne koettiin liian kalliiksi suhteessa euron investointiin. Uusi Suomen tuuliatlas olisi kyllä ollut hyvää taustaaineistoa tuulivoimalan suunnitteluun, kertoo Oittinen. Käytettyä laitosta hankittaessa on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, että laitoksen mukana tulevat asianmukaiset käyttöohjekirjat ja huoltomanuaalit, jatkaa Oittinen. Laitoksen perushuollot eli käytännössä laakereiden rasvaukset tehdään puolivuosittain. Öljynvaihdot suoritetaan tarpeen mukaan 1,5 5 vuoden välein. Tuulivoimalan investointia suunniteltaessa kannattaa harkita avaimet käteen -toimitusta, sanoo Jussi Oittinen. Tuulen voimalla Tuulienergian tuotannossa ilman virtauksen liike-energia muunnetaan tuuliturbiineilla sähkö- ja lämpöenergiaksi. Maatilojen tuulivoimalat ovat muutamasta kymmenestä kilowatista satoihin kilowatteihin. Oittisen tilalla on tehty myös muita uusiutuvan energian investointeja ja parannettu energiatehokkuutta. Talouskeskus on lämmennyt pelleteillä vuodesta 2003 ja tuotantokiinteistöt hakkeella ja palaturpeella vuodesta 2007 lähtien. Jussi Oittisen vinkit tuulivoimalaa perustettaessa: Kannattaa harkita käytetyn laitoksen hankkimista investointikustannusten pienentämiseksi. Tuulivoimalassa on hyvä olla lapakulman automaattinen säätö. Avaimet käteen -toimitus on suositeltava. Huollon saatavuus on varmistettava. Hyvät tieyhteydet rakennuspaikalle. On tärkeää sijoittaa tuulivoimala suurjännitelinjan läheisyyteen. Tuulivoima on tyypillinen lisäenergian lähde. On otettava huomioon ympäristöseikat. Tuulivoimala pitäisi sijoittaa mahdollisimman tuuliseen paikkaan, kuten rannikolle, merialueelle, aukealle pellolle tai suurten mäkien rinteelle tai laelle. Sen napakorkeuden tulisi olla myös mahdollisimman korkea ja selvästi rakennusten ja puiden latvojen yläpuolella, sillä tuulisuus kasvaa ylöspäin mentäessä. Napakorkeudeksi suositellaan vähintään 80 metriä. Tuulivoimalan tuotanto alkaa vähintään kolme metriä sekunnissa tuulennopeudella ja saavuttaa nimellistehonsa noin metriä sekunnissa tuulennopeudella. Tuulivoimalasta riippuen suurin tuulennopeus, jolla voimala vielä tuottaa on m/s. Tuulivoimaa harkittaessa kannattaa tutustua tuulisuuden mallinnukseen, Suomen tuuliatlakseen (www.tuuliatlas.fi). Myös riittävän pitkään jatkuneet paikallisten tuuliolosuhteiden mittaukset ovat perusteltuja etenkin isompien tuulivoimaloiden rakentamista suunniteltaessa.

12 12 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Viljatilan energiakonstit VILJAA KUIVATAAN usein kuivaamoissa, joiden polttoaine on öljy. Niin tehtiin aiemmin Tapani Brofeldtinkin viljatilalla Päijät- Hämeessä Hämeenkoskella. Sadan hehtaarin viljelyksiltä korjatun viljan kuivaukseen kului enimmillään litraa öljyä. Vilja kuivaksi hakkeella Brofeldt päätti parantaa tilan energiatehokkuutta ja siirtyä hakekuivaukseen. Tavoitteena oli paitsi korvata öljyn käyttö myös parantaa samalla laitteiden käytön kustannustehokkuutta. Nyt tilan kuivurilla on käytössä kaksi konttia, joista toinen on siirrettävä. Siirrettävässä kontissa on pyörät, 30 kuution hakesiilo ja hakekuljetin. Kontti, 400 kilowatin palopää ja hakkeen kuljetinta ohjaava automaatio siirretään talviajaksi naapurin sikalan yhteyteen, jossa se liitetään tilan kattilaan. Silloin kun kontti on kuivurilla, sikatila käyttää öljyä korvaavana lämmönlähteenä. Kontin siirrettävyys on suunniteltu huolella, joten siirto ja vaihto tapahtuvat jouhevasti muutamassa tunnissa. Kun kuivuriin ei tarvita omaa hakkeen syöttöyksikköä eikä siihen liittyvää automatiikkaa sitähän vain lainataan sikalan lämpökeskuksesta syksyllä hakelaitoksen investointitaso puolittuu. Brofeldtin tilalla investointisäästö on ollut euroa. Hakkeen hyödyntäminen viljankuivauksessa on saatu näillä järjestelyillä investointiin nähden järkevälle tasolle, Brofeldt arvioi. Hän toimii sikalan lämpöyrittäjänä viljatilan pidon ohella. Tapani Brofledt siirtää viljan kuivauksen jälkeen lämpökeskuksen toisen kontin naapurin sikatilalle. Energiatehokkuus on huomioitu tilalla muutenkin. Brofeldt soveltaa kolmen menetelmän nyrkkisääntöä. Sen mukaan toimintaa on saatu kannattavammaksi ja energiaa säästävämmäksi. Biopolttoaineen käyttö lämmityksessä ja viljankuivauksessa on vain yksi menetelmistä. Kaksi muuta ovat suorakylvö ja naapurin porsastuotantosikalan lietteen ravinteiden käyttö.

13 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 13 Mihin energia kuluu viljatilalla Viljatiloilla energiaa kuluu traktori- ja konetyöhön polttoaineena sekä viljankuivauksessa. Sähköä kuluu prosenttia vähemmän kuin karjatiloilla. Kyntö on viljelyn työvaiheista energiaa kuluttavin, seuraavaksi kuluttavinta ovat kylvö ja puinti riippuen kylvökoneen tyypistä. Kylvömuokkauksen eli suorakylvön energiankulutus on suhteellisen vähäistä, hehtaarilla siihen kuluu polttoainetta 13,5 litraa. Satokiloihin suhteutettuna viljasadon kuivaamiseen kuluu energiaa erityisesti kosteina syksyinä jopa enemmän kuin kaikissa muissa työvaiheissa yhteensä. Maatilan biopolttoaineet Metsähake on maatiloilla yleisin lämmöntuotannon polttoaine. Metsänhoitotöiden yhteydessä saadaan energiapuuta joko hakkeen tai klapien eli pilkkeiden tekemiseen. Kehitteillä ja koekäytössä on myös pienen mittakaavan puunkaasutuslaitteistoja, joilla voidaan tuottaa sekä sähköä että lämpöä. Näissä sähköntuotantotehot ovat muutama kymmenen kilowattia. Viljankuivauksessa voidaan stokeri-laitteistolla hyödyntää laajaa joukkoa biopohjaisia polttoaineita sekä ilmauunijärjestelmissä että vesikiertojärjestelmissä. Polttoaineeksi sopivat muun muassa hake, puubriketit, -pelletit, palaturve, turvepelletti, vilja, rypsi ja viljankuivauksen esipuhdistajan jäte. Myös viljan olkia ja öljykasvien varsia voi polttaa. Markkinoilta on saatavilla maatilan kokoluokkaan soveltuvia monipolttoainekattiloita, samoin paalien syöttö- ja murskauslinjastoja. Olkien poltossa syntyy paljon tuhkaa ja lisäksi syövyttäviä aineita, jotka lisäävät kattilakorroosiota. Lämminilmakuivaus Lämminilmakuivaus vaatii viljan tuotannossa eniten energiaa. Keskeinen energiasäästötoimenpide liittyykin lämminilmakuivaukseen, joka on Suomessa yleisin tapa käsitellä vilja ennen varastointia. Lämminilmakuivaus sopii useille tiloille, koska se ei rajoita viljan myöhempää käytettävyyttä. Lämminilmakuivauksessa voidaan hyödyntää myös biopohjaisia polttoaineita, joilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Ilman suhteellinen kosteus vaikuttaa kuivaamiseen. Kuivurin sijoittelussa kannattaa ottaa ilmansuunta huomioon, jotta aurinkoenergia voidaan valjastaa viljankuivauksen avuksi. Kun kuivuri on eteläisellä rinteellä ja pinnoitettu tummalla katteella, aurinko esilämmittää kuivausilman. Kylmäilmakuivaus ja muut rehun säilöntäkeinot Kylmäilmakuivauksen kuluu 75 prosenttia vähemmän energiaa kuin lämminilmakuivaukseen. Kylmäilmakuivausta käytetään yleisimmin heinänsiemenen kuivaukseen. Kuivausaika on kuitenkin pidempi kuin lämminilmakuivauksessa. Rehuviljantuotannossa kuivaaminen voidaan korvata tuoresäilönnällä tai happokäsittelyllä, jotka eivät vaadi lämpöenergiaa. Myös puupelletit soveltuvat asuintalon ja joissain tapauksissa myös maatilan lämpökeskuksen polttoaineeksi. Hakekuution lämpöarvoon 800 kilowattituntia verrattuna puupellettikuution lämpöarvo on noin nelinkertainen eli kilowattituntia. Tukea maatilojen lämpökeskushankinnoille Tukea voidaan myöntää maatilan lämpökeskuksen rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja laajentamiseen, jos lämpökeskus palvelee kokonaan tai osaksi maatilan tuotantotoimintaa. Edellytyksenä tuen myöntämiselle lämpökeskuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen on, että lämpökeskuksessa hyödynnetään jätelämpöä, vesistön, ilman, maaperän tai auringon lämpöä tai muuta uusiutuvaa energialähdettä biomassa mukaan lukien. Jos energialähteenä on turve, on lämpökeskuksessa voitava tuottaa lämpöä myös puun tai muun uusiutuvan energialähteen avulla. Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka johtuvat siitä, että lämpökeskuksessa on mahdollista käyttää öljyä, kivihiiltä tai muuta vastaavaa fossiilista polttoainetta. Lisätietoa tukiehdoista saa ELY-keskuksista.

14 14 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Viisaasti avomaan puutarhatiloilla AVOMAAN PUUTARHATILALLA energiaa kuluu peltotöiden, kastelun, sadonkorjuun ja hallantorjunnan lisäksi myös puutarhatuotteiden varastointiin ja kauppakunnostukseen. Kastelussa oleellista on sen tarpeen arviointi. Maankosteutta voidaan mitata kosteusmittarilla eli tensiometrillä. Se auttaa kastelemaan oikein ei liikaa, mutta riittävästi, mikä parantaa tuotteiden laatua ja samalla myös puutarhatuotannon energiatehokkuutta. Sadon laatu määrää myös varastoinnista. Laadun tarkistus ennen varastointia on erittäin tärkeää, sillä huonolaatuiset tuotteet pilaantuvat herkästi ja heikentävät varastoitujen tuotteiden laatua. Energiaa on silloin kulunut hukkaan eikä sadosta saada siten riittävän hyvää taloudellista tulosta. Kylmävaraston hyvä eristäminen ja tiiviit ovet ovat perusta varastoinnin energiatehokkuuteen. Käyntioven on hyvä olla pienempi kuin varaston tuotteiden siirtelyyn tarkoitetun oviaukon. Isoa ovea ei tarvitse aina avata, kun varastossa pistäydytään. On lisäksi järkevää käyttää oviverhoja, jotta lämmin kostea ilma ei pääse varastoon varsinaisten ovien ollessa auki. On tärkeätä, että kylmävarastossa säilytetään tuotteita korkeintaan kylmälaitteiden salliman mitoituksen enimmäismäärä, jotta laitteiston hyötysuhde ei alene. Ylijäähdyttämistäkin on syytä välttää, sillä se vaatii ylimääräistä energiaa. Kylmiön lämpötilaa on hyvä seurata termostaatin lämpötilamittauksen lisäksi erillisellä lämpötilamittarilla. Lauhduttimen järkevä paikka ei ole aurinkoinen tai muutoin lämmin, jotta sen puhallusteho ei nousisi turhaan. Ohjausyksikön avulla puhallintehoa voidaan säätää portaattomasti lauhdutintilan lämpötilan mukaan, jolloin esimerkiksi viileillä ilmoilla puhaltimet toimivat pienellä teholla. Varastossa säilytetään tuotteita korkeintaan kylmälaitteiden salliman mitoituksen enimmäismäärä. Ylikuorma huonontaa laitteiston hyötysuhdetta. Käytön aikana on tärkeää tehdä huollot riittävän usein. Esimerkiksi lauhduttimen pinnat tulee pitää roskattomana, jotta se toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Kastelujärjestelmät Kastelulaitteiden putkisto ja pumppu on pidettävä kunnossa. Esimerkiksi tiivistevuodot ja reiät aiheuttavat painehävikkiä ja vaativat täten traktorilta suuremman tehon saman kastelusäteen saavuttamiseksi. Imupuolen pohjaventtiilin kuntoa on tarkkailtava. Mikäli se ei toimi ja putkisto tyhjentyy, pohjaventtiili joudutaan täyttämään osin tai kokonaan uudestaan. Pitkillä putkilinjoilla uudelleentäytön energiankulutus korostuu. Oikea pumpun ja putkiston mitoitus on energiatehokkuuden a ja o. Oikean kokoinen traktori ja pumppu lähellä vettä auttavat säästämään energiaa traktorikäyttöisissä kastelujärjestelmissä. Jos traktoria joudutaan käyttämään lähellä maksimikierroksia, polttoainetta kuluu runsaasti. Kylmävarasto ja kylmälaitteet Lämpötilaohjautuvan kompressorin termostaattia asennettaessa on muistettava, että katonrajassa lämpötila on korkeampi kuin alhaalla varastossa. Myös jäähdytin on sijoitettava oviaukkoon nähden järkevään paikkaan. Jos esimerkiksi kylmävaraston lämpö on miinuslukemissa ja jäähdytin lähellä oviaukkoa, jäätyy ilman kosteus jäähdyttimen pinnalle oven ollessa auki ja jäähdyttimen hyötysuhde huononee. Tihkukastelussa käytetään tavallisesti suodatettua vettä järvestä tai kastelualtaasta. Suodatus on tärkeätä, etteivät suuttimet tukkeutuisi. Tukkeumia aiheuttavat sekä hiekka että vedessä oleva orgaaninen aines. Jos tihkukasteluun liittyy lannoitus, voi lannoite kiteytyä letkujen sisäpinnalle. Keskeinen huoltotoimenpide on silloin putkiston huuhtelu, jolla tukkeumat saadaan poistettua.

15 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 15 Koneilla ja kuljetuksissa tehokkaasti Vehviläisten sipulitilalla on pinta-alaa 300 hehtaaria, josta sipulilla reilu kolmannes. Sipulia tuotetaan tilalla viisi miljoonaa kiloa vuodessa. Tuotannon kannattavuus on asettanut haasteen, jonka seurauksena meidän on pitänyt miettiä tarkoin, missä voidaan parantaa tehokkuutta ja kannattavuutta, kertoo Pekka Vehviläinen. on 35 kuutiota. Kuljetusten määrä on laskenut noin neljäsosaan. Työkoneita tilalla käytetään tehokkaasti. Kylvön yhteydessä tehdään maanmuokkaus, naatit niitetään ja nostetaan karhoon samaan aikaan. Tilan työkoneet ovat leveitä, joten samaa pinta-alaa voidaan hoitaa vähemmällä työajalla ja polttoaineella. Peltoalueen kastelua varten vesi siirretään pellolle noin litran vesisäiliöllä. Tämä vähentää oleellisesti ruiskuntäyttöliikennettä tilakeskukseen. Yhdellä vesisäiliöllä voidaan ruiskuttaa hehtaarin pinta-ala. Näin vältetään aikaisempaan verrattuna jopa kahdeksan noutokertaa tilakeskuksesta. Myös työaikaa säästyy rutkasti. Aiemmin kastelimme vuorokauden aikana 20 hehtaarin pinta-alan, nykyään 100 hehtaaria. Polttoainettakin säästyy, arvioi Vehviläinen. Vehviläisen tilalle on myös hankittu isot peräkärryt, joiden avulla on voitu tehostaa sadon kuljetuksia. Ennen sipuleita kuskattiin kahdeksan kuution kärryillä, nyt kärryjen tilavuus Istutuskoneen leveyttä nostettaessa asiaa lähestyttiin tehokkuuden ja ajansäästön kautta. Sitten huomattiin, että istukkaita voitiinkin laittaa noin 20 prosenttia enemmän hehtaaria kohti, mikä lisäsi hehtaarituottoa. Uuden traktorin automatiikka ohjaa moottorin kierrosten määrää, mikä vähentää polttoaineen kulutusta. Nyt sillä ei voi ajaa väärin, Vehviläinen sanoo. Vehviläisen tilalla on kiinnitetty huomiota myös sipulien varastointiin. Sipulilaatikoiden kokoa on kasvatettu lähes 70 prosenttia, mikä mahdollistaa suuremman sipulimäärän siirtämisen kerralla varastoon. Tämä tietysti vähentää työvaiheeseen tarvittavaa työajan ja polttoaineen määrää.

16 16 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Energiaa uusiutuvasti MAATILA VOI RYHTYÄ myös itse energian tuottajaksi uusiutuvista lähteistä, joista voidaan saada lämpöä, sähköä tai liikennepolttoainetta. Puu- ja peltobiomassat ovat tuttuja energialähteitä. Niistä kerrotaan tämän esitteen sivulla 13. Tuulivoimaa on ryhdytty käyttämään myös maatiloille, sivu 11. Lietteet biokaasuksi ja lannoitteeksi Harri Riihimäen tilalla Halsualla on vuodesta 2003 tuotettu porsitussikalan lietteistä biokaasua. Vuodessa biokaasulaitoksesta saadaan sähköä kilowattituntia omaan käyttöön ja valtakunnan verkkoon ja lämpöä yli kilowattituntia. hyötykäyttökohteista Riihimäki on neuvotellut Elintarvikevirasto Eviran kanssa. Biokaasutuksessa lietteestä on saatu erinomaista lannoitetta, toteaa Riihimäki. Biokaasulaitoksen avulla on pystytty korvaamaan ostosähköä ja noin litraa polttoöljyä vuodessa. Myös väkilannoitteen käyttö on voitu korvata siten, että sitä hankitaan enää vain pohjavesialueille. Lisäksi hajuhaitat ovat hallinnassa. Tuotannon aloittaminen ja tuotanto itsessään on sujunut moitteetta. Lupaprosessit etenivät hyvin. Sähköverkkoon liittyminen toteutui myös helposti hyvässä yhteistyössä verkonhaltijan kanssa. Laitoksen raaka-aineita ovat sikalan liete, Halsuan kunnan yhdyskuntaliete ja muut jakeet, kuten esikäsitellyt ja hygienisoidut rasvat ja perunajäte. Lietelantaa käsitellään noin kuutiota ja muita jakeita enintään noin kuutiota vuodessa. Laitoksen hankintahinnalle euroa on laskettu 7 12 vuoden takaisinmaksuaika riippuen syötteiden määrästä ja laadusta. Lietelanta toimii kuljetusaineena, jolla prosessiin kuskataan energiatehokkaampia jakeita, Riihimäki kertoo. Tilan ulkopuolisista jakeista peritään porttimaksu, joka parantaa laitoksen kannattavuutta huomattavasti. Ulkopuolisia syötteitä olisi tulossa lisää, mutta prosessin kapasiteetti kuitenkin rajoittaa vastaanottoa. Maatilalle tulevasta lietteestä otetaan näytteet säännöllisesti, ja tulokset toimitetaan ELY-keskukseen. Kunnan lietteen raskasmetallipitoisuudet eivät ole ylittyneet, joten lopputuote soveltuu viljapeltojen lannoitteeksi. Prosessista ja lopputuotteen Sähköntuotanto- ja kulutusseuranta on helppoa etäluettavan järjestelmän avulla, kehuu Riihimäki. Biokaasua Maatilalla biokaasulaitoksen hyötysuhdetta voidaan parantaa käsittelemällä lannan lisäksi myös peltobiomassaa ja tilan ulkopuolisia biopohjaisia jakeita, kuten sako- ja yhdyskuntalietteitä ja elintarviketeollisuuden soveltuvia sivuvirtoja. Kun käytetään tilan ulkopuolisia jakeita, on käsittelyssä ja lopputuotteen hyötykäytössä huomioitava lainsäädännölliset rajoitteet sen käyttämiseen pellon tai muun ympäristön lannoitteena. Biokaasulaitosta suunnittelevien tilojen on Riihimäen mukaan järkevää minimoida tuotannon käynnistämisen kustannukset. Olemassa olevat rakenteet kannattaa huomioida ja uuden navetan tai sikalan suunnittelun yhteydessä on hyvä miettiä biokaasulaitosinvestointi, jolloin laitos voidaan integroida paremmin tuotantorakennuksiin. Omalla työllä, automaation tasolla ja mahdollisilla kierrätysosilla investoinnin hintaa voidaan pienentää. On järkevää suunnitella biokaasulaitoksen perustamista tilojen yhteishankkeena. Lisäksi kannattaa vaihtoehtoisesti miettiä lietteen pumppaukset ja kaasun siirrot putkia pitkin siten, että putkilinjat tulisivat samaan kaivantoon. Harri Riihimäen tilalla on tuotettu biokaasua vuodesta 2003 porsitussikalan lietelannasta ja tilan ulkopuolisista jakeista.

17 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 17 Dieseliä omasta takaa Antti Sarvela Iisalmessa on keskittynyt tilallaan nurmen ja viljan siementuotantoon. Rakennukset ja toimitilat lämmitetään ja vilja kuivataan tilan omalla biodieselillä. Peltotöissä käytetystä polttoaineesta yli puolet on biodieseliä ja sähköstäkin tuotetaan omalla dieselgeneraattorilla noin puolet. Biodieseliä valmistetaan usein rypsin ja rapsin siemenistä puristamalla. Kun öljy on puristettu siemenistä, saadaan puristejäännöksestä hyvää valkuaisrehua. Puristettu kasviöljy voidaan käyttää suoraan lämmityksen polttoaineena, mutta öljynpolttimen on oltava siihen soveltuva. Dieseliä voidaan valmistaa myös esikäsitellyistä kasvi- ja eläinperäisistä rasvoista. Auringosta lämpöä ja sähköä Aurinkoenergiaa voidaan käyttää lisänä lämmön- tai sähköntuotannossa. Auringon säteilyenergia on Etelä- Suomessa noin kwh jokaista neliömetriä kohden. Aurinkoenergiajärjestelmiä on kahdenlaisia. Aurinkolämpökeräimiä käytetään lämpimän käyttöveden lämmittämiseen ja rakennusten lämmittämiseen, ja aurinkosähköpaneeleilla voidaan aurinkoenergia muuttaa sähköksi. Aurinkosähköjärjestelmä yhdistetään joko sähköverkkoon tai akkuun. Aurinkoenergiaa käytetään hyväksi muun energiantuotannon ohessa. Aurinkopaneeleilla voidaan säteilyenergiasta tuottaa sähköä noin 15 prosentin ja lämpöä noin prosentin hyötysuhteella. Maalämpöä ympäri vuoden Lämpöpumppu siirtää lämpöä viileämmästä lämpimämpään, ja sitä voidaan käyttää myös sisätilojen viilentämiseen. Lämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Sarvelan tilalla aloitettiin biodieselin tuotanto vuonna Biodiesellaitoksen vuotuinen tuotanto on noin litraa, kapasiteettia sillä olisi peräti litran vuosituotantoon. Laitoksella käsitellään lähialueella syntyviä kasviperäisiä jäterasvoja ravintoloista ja pikaruokapaikoista. Diesellaitteisto maksoi euroa. 1. Ilma-ilmalämpöpumppu ottaa lämpöä ilmasta ja lämmittää huoneilmaa. 2. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan ilmasta otettu lämpöenergia siirtää vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään. Yli 15 asteen pakkasilla ilmalämpöpumppu tarvitsee tuekseen lisälämmitystä. 3. Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmön talteen rakennuksesta poistettavasta ilmasta, ja lämpö voidaan siirtää vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Järjestelmä tarvitsee tuekseen lisälämmönlähteen. Mikäli laitos rakennetaan suhteellisen edullisella investointitasolla ja raaka-aineen hankintahinta ei nouse liian korkeaksi, biodieselin tuotannosta on mahdollista saada kannattavaa, Sarvela pohtii. Biodieselin tuotantoa harkitessa on varauduttava runsaisiinkin paperitöihin. Kun Sarvela ryhtyi puuhaan, viranomaisilla ei ole ollut riittävästi tietoa tuotannosta, minkä seurauksena käynnistäminen vaati esimerkiksi lupien ja valvonnan selvittämistä. Maalämpöpumpulla maahan varastoitunut lämpöenergia voidaan kerätä maahan tai veteen asennettavalla muoviputkistolla asuin- ja tuotantorakennusten lämmittämiseen. Putkisto voidaan asentaa maahan, vesistöön, porakaivoon sekä navetan tai sikalan lietekuiluun. Maa- ja vesilämpö on varma ja tasainen ympärivuotinen lämmönlähde. Porakaivoon sijoitetun lämmönkeruuputkiston etuna on, että energiasaanto on noin kaksinkertainen verrattuna maahan asennettuun putkeen.

18 18 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Kotonakin energiatehokkaasti ASUMISEN JA VAPAA-AJAN ENERGIANKÄYTTÖ voi olla maatilalla yllättävän suurta. Siitä kannattaa ottaa selvää ja tutkia mahdollisuudet energiankäytön tehostamiseen. Jopa kolmannes kotitalouden lämmitysenergiasta voi kulua käyttöveden lämmitykseen. Suomessa keskimääräinen vedenkulutus asukasta kohti on 155 litraa vuorokaudessa, ja siitä noin kolmannes on lämmintä käyttövettä, minkä lämmittämiseen tarvitaan vuodessa kilowattituntia energiaa. Kotitaloussähkön kulutus riippuu pitkälti asunnon koosta ja varustelutasosta. Mitä enemmän laitteita, sitä enemmän sähköä kuluu. Käyttötottumuksilla ja laitevalinnoilla voi kulutukseen vaikuttaa huomattavasti. Viihde-elektroniikan osuus on arvioitu 12 prosentiksi ja kylmäsäilytyslaitteiden 13 prosentiksi. Suomalaiset saunovat keskimäärin kahdesti viikossa. Sähkösaunan kulutus perhekäytössä on vuodessa noin tuhat kilowattituntia eli jopa yli kymmenesosa vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Valaistukseen kuluu noin viidennes kotitaloussähköstä. Lämmitykseen kuluu tyypillisesti noin puolet energian kokonaiskulutuksesta. Sähkölämmitteisessä asunnossa tukilämmitysmuodot vaikuttavat sähkönkulutukseen. Esimerkiksi yhdestä pinokuutiometristä puuta saadaan lämpöenergiaa noin tuhat kilowattituntia. Ikkunoiden ja ovien tiiveydellä on suuri merkitys kodin lämpöenergian kulutukseen. Myös oikein käytetyllä ilmanvaihdolla ja oikealla huonelämmöllä voidaan säästää. Energiatehokkuutta elämään Aja taloudellisesti Säästävällä ajotavalla voidaan vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Auton käytössä tulee huomioida myös muu energiankulutus, kuten auton lämmitys. Käytä moottorin esilämmitystä alle +5 asteen lämpötiloissa. Lohkolämmittimen käyttöajaksi riittää kovallakin pakkasella kaksi tuntia. Vältä sisälämmittimen käyttöä, se ei lämmitä moottoria. Älä paina kaasupoljinta pohjaan, kun käynnistät moottorin. Vältä auton tyhjäkäyntiä. Vaihda isommalle vaihteelle alhaisilla kierrosnopeuksilla (bensiinihenkilöautoauto alle rpm ja dieselhenkilöauto alle rpm). Pidä yllä tasaista nopeutta. Ennakoi liikenteessä tasaisen ajonopeuden saavuttamiseksi. Jarruta tasaisesti. Pyri välttämään autossa turhia lisäpainoja. Vältä ilmanvastusta lisäävien lisävarusteiden, esimerkiksi suksiboksit, turhaa käyttöä. Vältä turhaa ilmastoinnin käyttöä. Tarkista rengaspaineet, alhaiset rengaspaineet lisäävät vierimisvastusta ja polttoaineen kulutusta. Auton lisälaitteet, kuten polttoaineen kulutusmittari, auttavat vähentämään polttoaineen kulutusta. Lämpötalous Varaavalla takalla tai leivinuunilla voidaan kattaa prosenttia lämmitysenergian tarpeesta. Ihmiselle terveellinen ja miellyttävä huonelämpötila on astetta. Makuuhuoneeseen riittää pari astetta vähemmänkin, varastoon ja autotalliin 5 12 asteen lämpötila. Yhden asteen lasku huonelämpötilassa vähentää lämmityskustannuksia jopa viisi prosenttia. Pienennä helteillä rakennuksen sisäisiä lämpökuormia, sammuta turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet ja valaistus sekä vältä saunan ja tulisijojen lämmitystä. Varmista, että ikkunat ja ovet ovat tiiviitä. Tarkista pattereiden ja termostaattien kunto säännöllisesti. Älä peitä termostaattia huonekaluilla tai verhoilla. Tuuleta tehokkaasti ja nopeasti. Verhot ja kaihtimet suojaavat auringon kuumuudelta. Ikkunatuuletus kannattaa hoitaa varjon puolelta.

19 ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 19 Saunassa Sähkökiukaan kulutuksesta yli puolet muodostuu saunan esilämmityksestä ja loput löylyjen ylläpidosta. Lämmitä siis sauna yhdellä kertaa koko perheelle. Lämmityskertojen lisäksi sähkösaunassa saunomisen kesto ja lämpötila vaikuttavat suoraan sähkölaskuun. Esimerkiksi 100 asteen löylyn energiankulutus on prosenttia suurempi kuin 80-asteisen löylyn kulutus. Oikein mitoitetun ilmanvaihdon avulla voidaan päästä tasaiseen lämpötilaan, jolloin kiukaan termostaattia pystytään säätämään pienemmälle hyvistä löylyistä tinkimättä. Sähkölaitteet Kun hankit sähkölaitteita, kiinnitä huomiota energiamerkintään, se antaa vertailukelpoista tietoa laitteiden energiatehokkuudesta. Todellinen energiankulutus riippuu kuitenkin paljon niiden sijoituksesta ja käyttötavoista. Tutustu siis käyttöohjeisiin ja -vinkkeihin huolellisesti. Sammuta laitteiden valmiustilat aina, kun niitä ei käytetä. Kunnosta vuotavat hanat ja wc-säiliöt. Säädä hanojen virtaamat sopiviksi, suihkuhana 12 ja käsipesuhana 6 litraa vettä minuutissa. Pihalla Sähköisten ja automaattisten pihan sulanapitojärjestelmien turhaa energiankäyttöä voidaan vähentää ulkotermostaateilla, jotka sallivat lämmittämisen vain kylmän aikana. Sulanapito voidaan usein toteuttaa hyvällä suunnittelulla ja tarkoituksenmukaisilla ratkaisuilla ilman lämmittimiä. Pihan ja puutarhan hoitoon kannattaa valita energiatehokkaat laitteet ja usein pienessä pihassa pärjää myös pelkällä lihasvoimalla. Kellokytkin on kätevä ohjaamaan pihan suihkulähteitä, vesiautomaattia tai säteilylämmitintä. Se parantaa myös energiatehokkuutta. Ruoan valmistus ja säilytys Kylmäsäilytys, ruoanvalmistus ja astianpesu kuluttavat paljon energiaa ja vettä. Sijoita kylmälaitteet riittävän väljästi ja kauas lämmönlähteistä kuten liedestä ja astianpesukoneesta, säädä sopiva säilytyslämpötila ja vältä laitteen ahtamista täyteen. Käytä paksupohjaisia keittoastioita ja kantta, kuumenna kerralla vain tarvittava määrä mahdollisimman vähässä vedessä ja hyödynnä esilämmitys- ja jälkilämpö. Astianpesussa kone on usein käsipesua kannattavampi vaihtoehto. Pese täysiä koneellisia, valitse pesuohjelma likaisuuden mukaan ja vältä astioiden esihuuhtelua. Pyykinpesu ja -kuivaus Pese täysiä koneellisia ja noudata tekstiilien hoito-ohjeita ja pesuaineen annosteluohjeita. Pyykin kuivaus ulkona narulla on energiatehokkain ratkaisu. Vesitalous Vältä veden turhaa lotrausta. Vältä ammekylpyä, se kuluttaa vettä viisinkertaisesti suihkuun verrattuna. Sähkön hankinta Sähkön hinta koostuu sähköenergiasta, siirtopalvelusta (siirtomaksu), valmisteverosta, huoltovarmuusmaksusta sekä arvonlisäverosta. Siirtohinnan määrää paikallinen verkkoyhtiö, mutta sähköenergia on vapaasti kilpailutettavissa. Sähkön säästämisen lisäksi tilalla voidaan säästää sähkönkustannuksissa sähkön kilpailuttamisen sekä sähkötariffien kautta. Mikäli oman sähkönmyyjän tarjonta ja sähkömittari sen mahdollistavat, sähköstä voidaan maksaa erilaista hintaa sen mukaan, mihin aikaan sitä käytetään. Sekä sähköenergian että sähkön siirron hinta voidaan määrittää eri tariffeilla eli hinnoittelutavoilla ja ne voivat olla eri tyyppiä. Tariffeissa yleisimmät ovat aika- ja kausitariffit. Aikatariffeja ovat esimerkiksi päivä- ja yösähkö, joista yösähkö on halvempaa. Kausitariffina voi olla sellainen, jossa on esimerkiksi talviarkipäiväsähkö ja muu aika, jolloin muun ajan sähkö on edukkaampaa. Nimitykset ja ajanjaksot määräytyvät sähköyhtiöittäin. Sähkötariffeista neuvotellaan sähköyhtiön kanssa. Lisää tietoa aiheesta: ja

20 Lisätietoja Maatilojen energiaohjelma ja energiatehokkuustietoutta Motivan sivuilla: Maa- ja metsätalousministeriö: Maaseutuvirasto: Työ- ja elinkeinoministeriö/energiaosasto, energia- ja ilmastopolitiikka: Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut julkaisun - Julkaisija: Motiva Oy Sisältö: Envitecpolis/Toni Taavitsainen ja Motiva/Iiris Lappalainen - Ilme: Satu Salmivalli Valokuvat: Envitecpolis/Jarmo Hiltunen, MTK/Kaija Hiltunen, MMM/Raija Seppänen Paino: Libris - Painosmäärä kpl

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Kotitalouden energiankulutus Energiankulutukseen vaikuttavat kulutustottumukset, harrastukset,

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 13.10.2011 Lauri Penttinen Sisältö Ryhmätöiden läpikäynti Taustaa: vesi ja jätevesi

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

Maatilan biokaasu- ja energiansäästöpäivä

Maatilan biokaasu- ja energiansäästöpäivä Maatilan biokaasu- ja energiansäästöpäivä 22.11.2011 Kalajoki, Kylpylähotelli Sani Esko Viitala, ProAgria Oulu Tiloilla erilaisia vaihtoehtoja energiatalouden tehostamiseen Suuret energiaratkaisut Lämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy

Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa 24.2.2016 Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi, Kuopio, Varkaus, Lahti,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä

Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä Energiatehokkuuden valtakunnallinen koordinaatiohanke Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä Energia ja energiatehokkuus liittyvät tilalla moniin asioihin Tuotantoketjun eri vaiheet kasvattavat

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille 29.11.2016 Mari Eronen Sivu 1 9.12.2016 Johdanto Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia Jussi Hirvonen Hyviä vai huonoja uutisia Lämpöpumppualan kehitys? 9 vuotta 60.000 pumppua 400 miljoonalla per vuosi 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Ilmalämpöpumput (ILP)

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot