Öljylämmitteisten rivitalojen valmius lämmityssaneeraukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Öljylämmitteisten rivitalojen valmius lämmityssaneeraukseen"

Transkriptio

1 2010 Öljylämmitteisten rivitalojen valmius lämmityssaneeraukseen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biostuli-hanke Jukka Väkeväinen

2 2 Sisällysluettelo Taustaa... 3 Selvityksen tavoitteet ja toteutus... 3 Selvityksessä tarkasteltavat lämmitysvaihtoehdot... 4 Yleistä taloyhtiöiden energiaremonteista... 4 Pellettilämmitys... 4 Pellettilämmityksen soveltuvuus selvityksessä tarkasteltavien rivitalojen lämpösaneeraukseen... 5 Maalämpö... 5 Maalämmön soveltuvuus selvityksessä tarkasteltavien rivitalojen lämpösaneeraukseen... 6 Aurinkolämpö tukilämmitysmuotona... 6 Aurinkolämmön soveltuvuus selvityksessä tarkasteltavien rivitalojen lämpösaneeraukseen... 7 Selvityksessä mukana olevien taloyhtiöiden kuvaus... 7 Selvityskohteet Lieksassa... 8 Selvityskohteet Kontiolahdella... 9 Kustannuslaskelmien toteutus pelletti- ja maalämmölle Kustannuslaskelmien tulokset pelletti- ja maalämmölle Aurinkolämmön hyödyntämisen esimerkkilaskelmia Aurinkolämpölaskelmien tulokset Laskentaan liittyviä epävarmuustekijöitä Vertailulaskelmia eri lähtöoletuksilla Lämmitysjärjestelmän valinnan vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin ja ympäristöön Taloyhtiökyselyn tulokset Yhteenvetoa ja johtopäätökset Liite 1: Taloyhtiöille lähetetty kyselylomake Liite 2. Kustannuslaskelmissa käytetyt investointiarviot Liite 3. Päästölaskelmissa käytetyt taustaoletukset... 22

3 3 Taustaa Rakennusten lämmittäminen kuluttaa Suomessa merkittävästi energiaa. Kansallisten ja kansainvälisten ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisesti olisi mahdollisimman nopeasti ja kattavasti siirryttävä käyttämään uusiutuviin energiamuotoihin pohjautuvia lämmitysmuotoja. Pohjois-Karjalan alueella on merkittävät bioenergiavarat, joiden hyödyntämistä voidaan vielä merkittävästi lisätä oman maakunnan lämmöntuotannossa. Runsaasta bioenergiapotentiaalista huolimatta Pohjois- Karjalan alueella on vielä runsaasti taloyhtiöitä ja muita suuria kiinteistöjä, joiden lämmitys toteutetaan öljyllä. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan ( ) Pohjois-Karjalan alueella oli kappaletta öljylämmitteisiä rivi- tai kerrostaloja 1. Tämän lisäksi on lukuisa määrä muita isomman kokoluokan öljylämmitteisiä kiinteistöjä. Yhtenä potentiaalisena lämmitysvaihtoehtona taloyhtiöille voisi olla esim. pellettilämmitys. Paikallista polttoainetta käytettäessä energiantuotannosta syntyvä talous- ja työllisyysvaikutus jäisi alueelle. Tällä hetkellä esim. Pohjois-Karjalan alueella olevasta pellettituotannosta suurin osa menee vientiin ulkomaille. Pellettilämmityksen mielenkiintoa lisää myös se, että Lieksaan on rakenteilla uusi pellettitehdas, joka tuottaa ykköslaatuista pellettiä paikallisesta puunjalostusteollisuuden sivuvirrasta. Selvityksen tavoitteet ja toteutus Tässä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoiman Biostuli-hankkeen toteuttamassa selvityksessä kartoitettiin 27 kappaletta öljylämmitteisiä rivitaloja, joista 17 sijaitsee Lieksassa ja 10 Kontiolahdella. Rivitaloille tehtiin kustannuslaskelmat nykyisen öljylämmityksen korvaamisesta uusiutuvaa energialähdettä käyttävällä lämmitysmuodolla. Samalla kartoitettiin lämmityssaneeraukseen vaikuttavia tekijöitä. Selvityksen tavoitteena on: Edistää konkreettisesti rivitalojen lämmityksen muuttamista öljystä uusiutuvan energian käyttäjiksi Antaa päätöksenteon tueksi lisätietoa ja näkökulmia energiaremontin kustannuksista sekä vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin Edistää bioenergia-alan liiketoimintaa ja luoda pohjaa uudenlaiselle liiketoiminnalle, kuten esim. lämpötalkkaritoiminnalle Kartoituksessa selvitettiin kyselytutkimuksella taloyhtiöiden kiinnostusta toteuttaa taloyhtiönsä lämmitys ostamalla se ulkopuoliselta palveluntarjoajalta, ns. lämpötalkkarilta. Lämpötalkkari on yritys tai yrittäjä, joka tarjoaa asiakkaalleen lämmityspalvelun toteuttamisen ns. avaimet käteen -palveluna hoitamalla kaikki (suunnittelu, urakointi, huolto ja polttoainetilaukset) lämmöntuottoon liittyvät työtehtävät asiakkaan puolesta. Kyselytutkimuksen tulosten voidaan ajatella antavan suuntaa-antavaa tietoa markkinapotentiaalista ja palvelun kiinnostavuudesta lämpötalkkaritoimintaa suunnitteleville yrittäjille ja yrityksille. 1 Tilastokeskus 2010: Työssäkäynti- ja asuntotilastot

4 4 Tässä selvityksessä mukana olevat kohteet koostuvat muutaman isännöitsijätoimiston sekä Lieksan kunnallisen vuokrataloyhtiön kohteista. Taloyhtiöiden kulutustiedot perustuvat isännöitsijöiden laatimiin energiatodistuksiin ja niiden oikeellisuutta ei ole tässä yhteydessä tarkistettu. Eri lämmöntuotantotavoille suoritettu kustannuslaskenta toteutettiin käyttämällä BioHousing-hankkeen 2 laatimaa laskentatyökalua. Pellettilämmityksen, maalämmön ja aurinkolämmön laitteistojen investointiarviot selvitettiin muutamilta palveluntarjoajilta. Yleisenä huomiona voidaan todeta, että vaikka tilastokeskuksen tilastojen mukaan öljylämmitteisiä taloyhtiöitä on varsin lukuisa määrä, on niiden löytäminen ja tavoittaminen suhteellisen haastava tehtävä. Selvityksessä tarkasteltavat lämmitysvaihtoehdot Yleistä taloyhtiöiden energiaremonteista Taloyhtiön energiaremonttia harkittaessa kannattaa öljystä luopumisen lisäksi tarkastella myös muita energiatehokkuuden korjaustarpeita, jotka olisi tarpeellista toteuttaa lämmitysmuodon vaihdon yhteydessä. Tällaisia korjaustarpeita voi olla esim. lämmönjakoverkoston uusiminen, muuttaminen tai säätäminen. Korjaukset voivat kohdistua myös muuhun talotekniikkaan, ikkunoihin ja rakennuksen ulkovaippaan. Yksi huomioitavista asioista on myös selvittää ilmanvaihdon nykyinen toteutus. Mikäli ilmanvaihto on toteutettu pelkällä poistoilmapuhaltimilla ja raitisilmaventtiileillä, olisi järkevää kartoittaa mahdollisuuksia ilmanvaihdon toteuttamiseksi lämmön talteenotolla varustetulla lämmönvaihtokoneella. Lämmön talteenotto poistoilmasta voi säästää lämmitysenergiaa % ja se voidaan toteuttaa usealla eri menetelmällä. 3 Pellettilämmitys Puupelletti on kotimainen energiavaihtoehto, joka uusiutuvana biopolttoaineena on myös ympäristöystävällinen. Puupellettiä valmistetaan mm. sahanpurusta ja höylänlastuista puristamalla. Pellettikeskuslämmitysjärjestelmä koostuu lämmityskattilasta, pellettipolttimesta, pellettien kuljetusjärjestelmästä ja pellettivarastosta. Pellettilämmitysjärjestelmä voidaan rakentaa joko rakennuksen sisäpuolella sijaitsevaan tekniseen tilaan tai rakennuksen ulkopuolelle erilleen pellettilämpökonttiin, josta lämpö siirretään kiinteistöön. Lämpökontissa voi olla kiinteästi siilo saman katon alla tai siilo tehdään puolikiinteäksi kontin kylkeen. Myös pellettivarasto voi sijaita joko rakennuksen sisätiloissa tai sen ulkopuolella kosteudelta suojatussa varastossa Pylsy, P. 2010: Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista. Suomen Kiinteistöliitto. 4 Pellettilämmitysopas - perustietoa pellettilämmityksestä Motiva Oy. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Helsinki, Joensuu. 32 s.

5 5 Suomessa valmistetaan suhteellisen paljon pellettiä. Myös Pohjois-Karjalan alueella, Ilomantsissa, on pellettitehdas. Tämän lisäksi Lieksaan on rakenteilla uusi tehdas. Valitettavasti pääosa tuotetusta pelletistä menee vientiin eikä sitä hyödynnetä riittävästi oman maan ja maakunnan energian tuotannossa. Lisäämällä pellettienergian käyttöä voitaisiin vähentää tuontienergian tarvetta ja vaikuttaa siten positiivisesti etenkin aluetalouteen. Pellettien tuotantoon liittyvä liiketoiminta edesauttaisi myös maakunnan elinvoimaisuutta. Pellettilämmityksen ongelmana on, että pellettiala on menettänyt uskottavuuttaan pelletin laatuongelmien ja sen hinnan nousun myötä. Uskottavuusongelmia pystytään kuitenkin poistamaan mm. tarjoamalla kuluttajille valmista lämpöä kilpailukykyiseen takuuhintaan toteuttamalla se 1-luokan pelletillä ja nykyaikaisesti automatisoidulla laitteistolla. Pellettilämmitys olisi suhteellisen varmatoimisena ja parhaimmillaan huoltovapaana sekä etävalvottavana lämmitysmuotona myös lämpötalkkarin näkökulmasta potentiaalinen vaihtoehto. Pellettilämmityksen soveltuvuus selvityksessä tarkasteltavien rivitalojen lämpösaneeraukseen Selvityksessä tarkasteltavien rivitalojen öljynkulutus on ollut n litraa vuodessa. Tämä vastaa käytännössä tehontarpeeltaan kw:n suuruista lämmitysjärjestelmää. Pellettilämmitys soveltuu tämän kokoluokan kohteisiin hyvin ja on myös hinnaltaan kilpailukykyinen. Mitä suuremmasta kiinteistöstä on kyse, sitä selvemmin pellettilämmityksen edut öljyyn verrattuna korostuvat. Rivitalokohteissa lämmitysjärjestelmälle kohdistuu erityisiä odotuksia lämmityksen helppouden, huoltovapauden ja käyttövarmuuden suhteen. Tekniikaltaan rivitalokokoluokan pellettilämmityslaitteistot ovat tyypillisesti pitkälle automatisoituja ja siten myös hyvin huoltovapaita, joten ne vastaavat hyvin lämmitykseen kohdistuviin odotuksiin. Järjestelmä mahdollistaa usein myös seurannan ja etäohjaukseen Internetin tai kännykän kautta. 4 Tässä selvityksessä ei ole tarkemmin kartoitettu kohteiden nykyisten tilojen soveltuvuutta pellettilämmitykselle. Tilojen soveltuvuudesta riippuen pellettilämmitysjärjestelmä voidaan kuitenkin sijoittaa joko rakennuksen olemassa oleviin tiloihin tai rakennuksen ulkopuolelle lämpökonttiin. Vanhasta lämmitysratkaisusta ja tiloihin perustuen, tulee järjestelmään jokin varalämmitys. Se voi olla kaksi erillistä pellettilämmitysjärjestelmää tai pelletin rinnalla jätettävä vanha öljylämmitys. Vanhassa öljylämmityskiinteistössä lämmönjako on toteutettu useimmiten vesikiertoisilla pattereilla, jotka tarvitsevat korkean menoveden lämpötilan. Pellettilämmitysjärjestelmille tämä ei aiheuta ongelmia. Maalämpö Lämpöpumppulämmityksellä tarkoitetaan huoneistojen lämmitysmenetelmää, jossa hyödynnetään auringonsäteilystä maan pintakerroksiin kuten pintamaahan, vesistöihin, kallioihin ja ilmaan varastoitunutta lämpöenergiaa. Tätä lämpöenergiaa siirretään rakennuksiin ns. lämpöpumpuilla. Lämmönsiirto tapahtuu mekaanisen työn avulla, jonka tekemiseen käytetään pääsääntöisesti sähköä.

6 6 Maalämpöjärjestelmä koostuu lämpöpumpusta, lämmönottoputkistosta ja huoneistojen vesikiertoisesta lämmitysjärjestelmästä. Lämpöä kerätään maahan tai kallioon tehtyyn lämpökaivoon sijoitetulla lämmönkeruuputkistolla. Myös vesistöä voidaan käyttää lämmönlähteenä. 5 Maalämmön soveltuvuus selvityksessä tarkasteltavien rivitalojen lämpösaneeraukseen Pohjois-Karjalan alueella on vielä varsin niukasti kokemuksia rivitalokohteiden lämmittämisestä maalämmöllä. Yleisesti kiinnostus maalämmön hyödyntämiseen suuremmissa kiinteistöissä on kuitenkin ollut kasvussa kohonneiden öljyn ja kaukolämpökustannusten vuoksi. Kohteiden nykyinen öljynkulutus vastaa tehontarpeeltaan käytännössä kw:n suuruista maalämpöpumppua, kun tehdään 100 %:n mitoitus. Toisena mahdollisuutena on toteuttaa ns. osatehomitoitus, jolloin lyhytaikainen talven huippukuorma tehdään sähköllä tai öljyllä. Öljyn jättäminen osittain toimintaan on tosin harvinaista. 6 Vanhassa öljylämmityskiinteistössä lämmönjako on toteutettu useimmiten vesikiertoisilla pattereilla, jotka tarvitsevat korkeamman menoveden lämpötilan kuin lattialämmitys. Korkea menoveden lämpötila huonontaa lämpöpumpun optimaalista tuottoa. Patteriverkoston soveltuvuus maalämpöpumpuilla toteutettavaan lämmitykseen on selvitettävä erikseen ja joissakin kohteissa vanha lämmönjako vaatii muutostöitä. Maalämpöjärjestelmä soveltuvuus rivitalokokoluokkaan on selvitettävä aina tapauskohtaisesti riippuen mm. kiinteistön koosta, kohteen sijainnista, lvis-tekniikan kunnosta ja maaperästä. Lämmönkeruu rivitalokokoluokan kohteissa on käytännössä tehtävä lämpökaivoilla suuren lämmöntarpeen vuoksi. Teholtaan 60 kw maalämpöpumpun voidaan arvioida tarvitsevan 6x200 metrin kaivoa kallioon, ja 120 kw:n maalämpöpumpun vastaavasti 12x200 m. Mitoitus on kuitenkin tehtävä aina tapauskohtaisesti rakennuksen lämmönkulutuksen mukaan. Tilaa pystyputkisto vaatii vain muutaman neliömetrin kaivolta. Kaivojen etäisyys toisiinsa tulee olla kuitenkin vähintään 15 m. 6 Maalämpöjärjestelmän tilantarve teknisessä tilassa vaihtelee hieman laitteistoista riippuen, mutta maalämpöpumpun ( kw) ja varaajan ( litraa) tarvitsema tila on noin 3,5m*2 m*2,5 m. Laitteita sijoitettaessa on myös otettava huomioon mahdolliset ääneneristystarpeet, koska maalämpöpumppu aiheuttaa jonkin verran ääntä. 6 Aurinkolämpö tukilämmitysmuotona Aurinkolämmityksessä auringon säteilemä lämpöenergia otetaan talteen ja käytetään hyödyksi käyttöveden lämmityksessä ja/tai osana tilojen lämmitystä. Aurinkolämpöjärjestelmä koostuu aurinkokeräimistä, pumppu- ja ohjausyksiköstä, lämmönsiirtoputkistosta ja varaajasta. Aurinkolämpöjärjestelmä soveltuu 5 Aittomäki, A. 2001: Lämpöpumppulämmitys. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU, Tampere s. 6 Suomen lämpöpumpputekniikka Oy: Suullinen tiedonanto

7 7 Suomen olosuhteissa lisälämmönlähteeksi osana muuta lämmitysjärjestelmää. Päälämmönlähteenä voi olla esim. pelletti, öljy, sähkö tai maalämpö. 7 Suomen olosuhteissa aurinkolämpöä pystytään hyödyntämään n. yhdeksän kuukauden aikana vuodessa. Suurin hyöty aurinkoenergiasta saadaan käyttöveden lämmityksessä. Lisäksi lämpöä saadaan jonkin verran tilojen lämmitykseen. 7 Aurinkolämmön soveltuvuus selvityksessä tarkasteltavien rivitalojen lämpösaneeraukseen Taloyhtiöt ovat varsin soveltuvia kohteita aurinkolämmön hyödyntämisessä, koska niiden käyttöveden kulutus on suhteellisen suuri. Lämmintä käyttövettä pystytään tuottamaan aurinkolämmöllä parhaimmillaan yli puolet vuotuisesta tarpeesta. Kun aurinkolämpöjärjestelmä ei yksin riitä tuottamaan kaikkea tarvittavaa lämpöä, sitä voidaan hyödyntää käyttöveden esilämmityksessä. Pohjois-Karjalan ilmasto-olosuhteissa aurinkolämpöjärjestelmällä voidaan saada aurinkolämpöä hyödyksi vuodessa n kwh/m 2 asennettu keräinpinta-ala (apertuuripinta-ala). Aurinkolämpöjärjestelmät mitoitetaan pääsääntöisesti kesän kulutustarpeen mukaan siten, että kesäaikana käyttövesi saadaan lämmitettyä kokonaan tai lähes kokonaan auringolla. Järjestelmän tuottoon vaikuttaa merkittävästi järjestelmän optimaalinen suunnittelu ja toteutus. Investoinnin jälkeen vuotuisia energiakustannuksia aurinkolämmöstä ei synny ja auringon tuottamaa ilmaisenergiaa voidaan hyödyntää vuotta. Pääsääntöisesti voidaan todeta, että mitä suurempi rakennuksen lämpimän käyttöveden kulutus on, sitä nopeampi on järjestelmän takaisinmaksuaika. Aurinkolämpöjärjestelmän huonoina puolina voidaan pitää suhteellisen pitkää takaisinmaksuaikaa ja energian epätasaista saatavuutta eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Selvityksessä mukana olevien taloyhtiöiden kuvaus Tässä selvityksessä on tarkasteltu Lieksassa ja Kontiolahdella sijaitsevia öljylämmitteisiä rivitaloja. Eri isännöitsijöitä läpi käymällä selvitykseen löytyi kymmenen asunto-osakeyhtiötä Kontiolahdelta ja yhdeksän asunto-osakeyhtiötä Lieksasta. Tämän lisäksi selvitykseen otettiin mukaan Kiinteistö Oy Lieksan vuokratalojen kahdeksan öljylämmitteistä rivitaloa. Selvityksessä mukana olevat talot ovat kaikki rivitaloja, jotka sijaitsevat tällä hetkellä kaukolämpöverkon ulkopuolella. Kontiolahdella kaukolämpöverkon laajentamisesta on tehty sopimus, mutta siitä huolimatta osa rivitaloista oli erittäin halukkaista vertailemaan vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen kustannuksia. 7 Erat, B., Erkkilä, V., Löfgren, T., Nyman, C., Peltola, S. & Suokivi, H. 2001: Aurinkoopas: aurinkoenergiaa rakennuksiin.

8 8 Selvityskohteet Lieksassa Lieksasta selvityksessä on mukaan yhteensä 17 rivitaloa. Näistä kahdeksan on Kiinteistö Oy Lieksan Vuokratalojen omistamaa vuokrataloa ( Rivitalo A-H )ja yhdeksän OP-kiinteistökeskuksen isännöimää asunto-osakeyhtiötä ( Taloyhtiö A-H ). Talot on rakennettu vuosina ja niiden vuosittainen öljynkulutus on ollut n litraa. Useimmissa kohteissa vanha öljylämmitysjärjestelmä alkaa olla elinkaarensa lopussa, joten uuden lämmitysjärjestelmän hankinta on lähivuosien aikana ajankohtaista. Lieksan kohteiden perustiedot on esitetty taulukossa 1 ja niiden sijainti kuvassa 1. Taulukko 1. Selvityksessä mukana olevien Lieksan kohteiden perustiedot Kohde: Pinta-ala (brm 2 ) Öljyn kulutus (litraa/vuosi) Veden kokonaiskulutus (m 3 ) Rivitalo A Rivitalo B Rivitalo C Rivitalo D Rivitalo E Rivitalo F Rivitalo G Rivitalo H Taloyhtiö A Taloyhtiö B Taloyhtiö C Taloyhtiö D Taloyhtiö E Taloyhtiö F Taloyhtiö G Taloyhtiö H Taloyhtiö I YHT:

9 9 Kuva 1. Selvityksessä mukana olevien asunto-osakeyhtiöiden sijainti Lieksassa Selvityskohteet Kontiolahdella Kontiolahdelta selvityksessä on mukana kymmenen rivitaloa, jotka ovat kaikki asunto-osakeyhtiöitä ( Asun Oy A-J ). Rivitalot on rakennettu vuosien 1971 ja 1985 välillä. Kohteiden vuosittainen öljynkulutus on ollut n litraa. Useimmissa kohteissa vanha öljylämmitysjärjestelmä alkaa olla elinkaarensa lopussa, joten uuden lämmitysjärjestelmän hankinta on lähivuosien aikana ajankohtaista. Kontiolahden kohteiden perustiedot on esitetty taulukossa 2 ja niiden sijainti kuvassa 2. Taulukko 2. Selvityksessä mukana olevien Kontiolahden kohteiden perustiedot Kohde: Pinta-ala (brm 2 ) Öljyn kulutus (litraa/vuosi) Veden kokonaiskulutus (m 3 ) Asun Oy A Asun Oy B Asun Oy C Asun Oy D Asun Oy E Asun Oy F Asun Oy G

10 10 Asun Oy H Asun Oy I Asun Oy J YHT: Kuva 2. Selvityksessä mukana olevien asunto-osakeyhtiöiden sijainti Kontiolahdella (kuvasta puuttuu yksi kohde, joka sijaitsee Lehmossa). Kustannuslaskelmien toteutus pelletti- ja maalämmölle Eri lämmitysmuotojen kustannuslaskelmien laatimiseksi kysyttiin investointiarviota pellettilämpöjärjestelmien osalta HT Enerco Oy:ltä sekä FRISNET Oy:ltä ja maalämpöjärjestelmien osalta Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:ltä ja Gebwell Oy:ltä. Koska tarkempaa tietoa kohteiden teknisten tilojen soveltuvuudesta pellettijärjestelmä asentamiseksi ei ollut tiedossa, käytettiin pellettijärjestelmän osalta vertailulaskelmissa pellettikonttien hintatietoja. Jos kohteen tekninen tila soveltuu sellaisenaan pellettilämmitykselle, laskee järjestelmän hinta etenkin pienemmissä kokoluokissa. Kustannuslaskelmissa käytetyt investointiarviot on esitetty liitteessä 2. Kaikissa kohteissa nykyinen lämmitys perustuu öljylämmitykseen. Laskennassa ei laskettu nykyisen öljylämmitysjärjestelmän tarvitsevan lisäinvestointeja, vaikka hyvin todennäköisesti jonkinlaisia

11 11 korjauskuluja syntyy laskennassa käytettävällä ajanjaksolla. Laskenta toteutettiin BioHousing-hankkeen toteuttamalla energialaskurilla. Laskennassa käytetyt lähtöoletukset on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Laskennassa käytetyt lähtöoletukset Oletus: Määrä: Investointiavustus 15 % Pelletin hinta 200 /tn Sähkön hinta 11,4 c/kwh Polttoöljyn hinta 0,77 /litra Öljykattilan vuosihyötysuhde 0,8 Pellettikattilan vuosihyötysuhde 0,82 Maalämpöpumpun lämpökerroin, COP 2,8 Laskenta-aika 15 vuotta Korko 5 % Laskelmiin liittyy monia epävarmuustekijöitä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen. Lopullisten kannattavuuslaskelmien toteuttamiseksi on kohteista saatava paremmat lähtötiedot investoinnin kannattavuuden laskemiseksi. Kustannuslaskelmien tulokset pelletti- ja maalämmölle Kohteille tehtyjen kustannuslaskelmien tulosten yhteenvedot on esitetty taulukossa 4 ja 5. Laskelmissa käytetyillä oletuksilla tuotetun pellettilämmön hinta vaihteli 7,3 8,9 c/kwh ja maalämmöllä 7,8 9,1 c/kwh. Öljyllä tuotetun energian hinnaksi saatiin kaikilla kohteilla 9,6 c/kwh, koska öljylaitteiston uusimiselle ei laskettu korjausinvestointeja ja laitteiston hyötysuhteeksi arvioitiin 0,8. Vuosittainen polttoaine- /energiakulu vaihteli pellettilämmityksessä /vuodessa, maalämmöllä ja öljylämmityksessä Tarkemmat kohdekohtaiset laskelmat on nähtävissä erillisessä liitteessä 4. Merkittävää on huomioida, että laskelmat perustuvat investointien osalta hinta-arvioihin, joten tarkemman laskelman toteuttamiseksi jokaisen kohteen lopullinen laitteistoinvestointi vaikuttaa laskennan lopputuloksiin. Selvitysvaiheessa tarkempia tarjouksia investointilaskelmista ei ollut kuitenkaan käytettävissä. Taulukko 4. Lieksan kohteiden kustannuslaskelmien tulosten yhteenveto Kohde: Öljyn kulutus (litraa/vuosi) Pelletti (c/kwh) Maalämpö (c/kwh) öljy (c/kwh) Rivitalo A ,6 8,2 9,6 Rivitalo B ,8 7,9 9,6 Rivitalo C ,5 8,5 9,6 Rivitalo D ,5 8,0 9,6 Rivitalo E ,8 7,9 9,6 Rivitalo F ,2 8,2 9,6 Rivitalo G ,0 7,9 9,6 Rivitalo H ,2 8,2 9,6

12 12 Taloyhtiö A ,6 8,7 9,6 Taloyhtiö B ,8 8,0 9,6 Taloyhtiö C ,0 7,8 9,6 Taloyhtiö D ,9 7,8 9,6 Taloyhtiö E ,6 8,1 9,6 Taloyhtiö F ,3 8,2 9,6 Taloyhtiö G ,7 7,8 9,6 Taloyhtiö H ,7 8,8 9,6 Taloyhtiö I ,5 8,1 9,6 Taulukko 5. Kontiolahden kohteiden kustannuslaskelmien tulosten yhteenveto Kohde: Öljyn kulutus (litraa/vuosi) Pelletti (c/kwh) Maalämpö (c/kwh) öljy (c/kwh) Kaukolämpö c/kwh Asunto Oy A* ,4 8,0 8,9 8,4 Asunto Oy B ,3 8,4 9,6 - Asunto Oy C ,1 8,0 9,6 - Asunto Oy D ,3 8,2 9,6 - Asunto Oy E ,5 8,0 9,6 - Asunto Oy F ,5 8,0 9,6 - Asunto Oy G ,9 9,1 9,6 - Asunto Oy H ,6 8,7 9,6 - Asunto Oy I ,9 8,1 9,6 - Asunto Oy J ,8 8,0 9,6 - * Käytetty saatujen tarjousten mukaisia lähtötietoja ja öljykattilan hyötysuhteena 0,87. Laskelmat on tehty taloyhtiön pyynnöstä myös kaukolämmölle. Aurinkolämmön hyödyntämisen esimerkkilaskelmia Tarkasteltavien rivitalojen välisissä käyttöveden kulutuksessa oli erittäin suuria eroja. Veden kokonaiskulutus vaihteli n m 3 vuodessa. Lämpimän käyttöveden osuutta ei ole missään kohteessa mitattu erikseen, joten sen arviona käytetään 40 % kokonaiskulutuksesta. Näin ollen lämpimän käyttöveden kulutukseksi vuorokaudessa voidaan arvioida n litraa/rivitalo. Tässä selvityksessä tehtiin neljä aurinkolämmön tuottosimulaatiota perustuen rivitalojen lämpimän käyttöveden vuorokautiseen kulutukseen. Kokoluokat ovat: Rivitalo 1 : litraa/vuorokausi Rivitalo 2 : litraa/vuorokausi Rivitalo 3 : litraa/vuorokausi Rivitalo 4 : 500 litraa/vuorokausi

13 13 Tuottosimulaatioissa toteutettiin seuraavilla tiedoilla: - Simulaatio perustuu GetSolar 9.3 ohjelmiston tuloksiin - Aurinkokeräimet ovat 2,51 m 2 tasokeräimiä ja ne on asennettu 30 asteen kulmaan etelän suuntaan. - Järjestelmässä on litran akkuvaraaja, jota käytetään käyttöveden lämmitykseen ja esilämmitykseen. Varaajaa ei lämmitetä muilla lämmönlähteillä varaajalämpötilan säilyttämiseksi mahdollisimman matalana keräinten korkea hyötysuhteen säilyttämiseksi. - Säätiedot perustuvat Nasa:n keräämiin säätietoihin lähimmältä sääasemalta Ilomantsista - Keräimen ominaisuudet Solar Keymark -sertifikaattitestiin. - Keräinaloiksi (apertuuripinta-ala) määritettiin kulutuksen perusteella 57,75 m 2 (25 kpl), 46,20 m 2 (20 kpl), 27,72 m 2 (12 kpl) ja 16,17 m 2 (7 kpl). Aurinkolämpölaskelmien tulokset Aurinkolämpöjärjestelmille tehdyt tuottosimulaatiot on esitetty erillisessä liitteessä 5. Simulaatioiden perusteella järjestelmien vuosituotot olivat seuraavat: Rivitalo 1 = n kwh Rivitalo 2 = n kwh Rivitalo 3 = n kwh Rivitalo 4 = n kwh Pinta-alakohtaiseksi vuosituotoksi eri järjestelmillä saadaan kwh/m 2. Pelletti- ja maalämmölle tehtyjen kustannuslaskelmien kaltaisilla oletuksilla auringolla tuotetun energian hinnaksi tuli 8,4-11,2 c/kwh. Aurinkolämmön vuosittaiset käyttökustannukset ovat kiertovesipumpun sähkönkulutuksen osalta 5-15 /vuosi. Taulukossa 6 on esitetty aurinkolämpöjärjestelmien lähtöoletuksia ja tuloksia valituille rivitalokokoluokille. Taulukko 6. Aurinkolämpöesimerkkilaskelmien lähtöoletuksia ja tuloksia Kohde Lämmin käyttövesi (l/pv) Keräinala (apertuuriala m 2 ) Varaajan koko (l) Investointiarvio asennettuna ( ) Arvioitu tuotto (kwh/vuosi) Rivitalo , Rivitalo , Rivitalo , Rivitalo , Aurinkolämpösimulaatioihin liittyy monia oletuksia ja epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat lopputulokseen merkittävästi. Järjestelmän suunnittelu ja toteutus ovat avainasemassa hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Aurinkolämpöjärjestelmän haasteena on suhteellisen korkea investointikustannus ja etuna lähes ilmainen käyttökustannus. Aurinkolämmön kilpailukykyä parantaa korkea investointiavustus ja muiden energialähteiden hinnan kohoaminen.

14 14 Laskentaan liittyviä epävarmuustekijöitä Laskentaan liittyy paljon erilaisia epävarmuustekijöitä, joiden vaikutukset laskennan tuloksiin voivat olla varsin merkittäviä. Tällaisia epävarmuustekijöitä ovat mm. lopullinen investointikulu, käytettävän polttoaineen tai energialähteen hinta ja hintakehitys, saatavan investointiavustuksen suuruus, käytettävä laskenta-aika ja kohteen todellinen energian kulutus. Lähtöoletusten muuttuminen voi vaikuttaa laskennan lopputulokseen merkittävästi. Sähkön ja polttoöljyn osalta laskennassa on käytetty tilastokeskuksen listaamia energiatuotteiden hintoja Suomessa vuoden 2010 alussa. Jo nyt on mm. tiedossa, että vuoden 2011 kiristyvä energiavero korottaa sähkön ja kevyen polttoöljyn hintaa. Toisaalta pelletin hinnaksi on arvioitu 200 /tn, joka on selvästi alle keskimääräisen markkinahinnan. Tämä arvio perustuu oletukseen, että rivitalokokoluokan kiinteistö pystyy neuvottelemaan keskimääräistä markkinahintaa paremman toimitushinnan suuremman kulutuksen vuoksi. Lieksaan uutta pellettitehdasta rakentavan Anaika Wood Ltd Oy:n mukaan hinta-arvio 200 /tn on realistinen. Kohteissa käytetyt öljylämmitysjärjestelmät ovat pääosin asennettu ja 1980-lukujen vaihteessa, jolloin ne alkavat olla elinkaarensa lopussa. Laskennassa ei tästä huolimatta laskettu minkäänlaisia investointikuluja, vaikka todennäköisesti ainakin jonkinlaisia korjauskuluja syntyy laskennassa käytettävällä ajanjaksolla. Korjausinvestoinnit huomioiden öljylämmityksen taloudellinen kilpailukyky heikkenee entisestään verrattuna pelletti- ja maalämpöön. Vertailulaskelmia eri lähtöoletuksilla Laskentaan liittyvien epävarmuustekijöiden vaikutusten arvioimiseksi Kiinteistö Oy Lieksan vuokratalojen kohteelle Rivitalo B tehtiin vertailulaskelmia erilaisilla lähtöoletuksilla. Vertailulaskelmissa laskettiin investointiavustuksen määrää, laskenta aikaa ja suoritettiin laskenta muuttamalla sähkön ja öljyn hintaa uutta energiaveroa vastaavaksi. Vastaavasti laskelma toteutettiin myös käyttämällä pelletin hintana 220 /tn. Vertailulaskelmien tulokset on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Vertailulaskelmat eri lähtöoletuksilla kohteelle Rivitalo B, Lieksa Lähtöoletuksen muutos Öljy (c/kwh) Pelletti (c/kwh) Maalämpö (c/kwh) Perusoletus 9,6 7,8 7,9 Uudella energiaverolla* 10,5 7,8 8,2 Investointiavustus 10 %* 10,5 7,9 8,4 10 vuoden laskenta-ajalla* 10,5 8,7 9,5 Pelletti 220 /tn* 10,5 8,3 8,2 Öljy 1 /litra* 12,5 7,8 8,2 * ennakoidulla energiaveron uudistuksella

15 15 Toteutetuilla lähtöoletusten muutoksilla vertailulaskelmissa lopullinen lämmityskulu vaihteli pellettilämmöllä 7,8 8,7 c/kwh, maalämmöllä 7,9 9,5 c/kwh ja öljyllä 9,6 12,5 c/kwh. Vertailulaskelmissa suurin muutoksen aiheuttaja pelletin ja maalämmön välillä oli laskenta-ajan lyhentäminen kymmeneen vuoteen, joka parantaa selvästi pellettilämmityksen taloudellista kilpailukykyä suhteessa maalämpöön. Investointiavustuksen pienentyminen, laskenta-ajan lyhentäminen, energiaveron kohoaminen, korkeampi korko tai/ja sähkön hinnan kohoaminen parantavat pellettilämmityksen taloudellista kannattavuutta maalämpöön verrattuna. Vastaavasti investointiavustuksen kasvaminen, laskenta-ajan pidentyminen, korkeampi pelletin hinta suhteessa sähköön ja matalampi korko parantavat maalämpöjärjestelmän kilpailukykyä pellettilämmitykseen verrattuna. Vertailulaskelmien tulosten voidaan ajatella antavat samansuuntaisia arvoja myös muille selvityksenkohteille. Lämmitysjärjestelmän valinnan vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin ja ympäristöön Vaihdettaessa kevyt polttoöljy pellettiin tai maalämpöön saadaan vähennettyä merkittävästi lämmityksestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Lieksassa kasvihuonekaasupäästöjä olisi mahdollista vähentää erityisen merkittävästi pellettilämmityksellä, koska pelletti valmistettaisiin uuden pellettitehtaan rakentamisen jälkeen paikallisesti kuivasta puunjalostusteollisuuden sivuvirasta. Kontiolahden kohteisiin syntyy pellettilämmityksen osalta hieman suuremmat päästöt pelletin kuljetuksen osalta, mutta kokonaisuuden kannalta ero ei ole merkittävä. Verrattaessa eri lämmitysmuotojen aiheuttamia kasvihuonekaasuja toisiinsa päästään sekä pelletti- että maalämpölämmityksellä merkittävästi alhaisempiin hiilidioksidipäästöihin kuin nykyisellä öljylämmityksellä. Pellettilämmityksellä päästään tässä vertailussa noin 95 % CO 2 eq-päästöjen vähennykseen verrattaessa öljykattilaan. Vastaavasti maalämpöpumpuilla voidaan säästää 81 % CO 2 eq-päästöissä öljykattilaan nähden. Pellettilämmitystä verrattaessa maalämpöpumppuihin, havaitaan, että pelleteillä tuotettu lämpöenergia tuottaa % vähemmän CO 2 eq-päästöjä kuin maalämpö, mikäli käytetään keskimääräistä sähköverkon sähköä. Eri lämmitysmuotojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt on esitetty taulukoissa 8 ja 9 sekä kuvissa 2 ja3. Laskennan taustaoletukset on esitetty liitteessä 3. Taulukko 8. Eri lämmitysmuotojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Lieksan selvityskohteissa. Öljylämmitys tco 2 eq/a 375 gco 2 eq/kwh Pellettilämmitys 50 tco 2 eq/a 18,6 gco 2 eq/kwh Maalämpö 194 tco 2 eq/a 71,4 gco 2 eq/kwh

16 tco2eq/a tco2eq/a Öljylämmitys Pellettilämmitys Maalämpö Lämmitysmuoto Kuva 2. Eri lämmitysvaihtoehtojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Lieksan kohteissa. Taulukko 9. Eri lämmitysmuotojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Kontiolahden kohteissa. Öljylämmitys 532,6 tco 2 eq/a 375 gco 2 eq/kwh Pellettilämmitys 29,7 tco 2 eq/a 20,9 gco 2 eq/kwh Maalämpö 101,4 tco 2 eq/a 71,4 gco 2 eq/kwh Öljylämmitys Pellettilämmitys 300 Maalämpö Lämmitysmuoto Kuva 3. Eri lämmitysvaihtoehtojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Kontiolahden kohteissa.

17 17 Viimeaikaisessa uutisoinnissa ja keskustelussa on noussut aiheeksi puun poltosta aiheutuvien pienhiukkasten määrä ja niiden vaikutukset terveyteen. Automatisoidussa pelletin poltossa päästään kuitenkin pienhiukkasten määrässä huomattavasti pienempiin päästöihin kuin perinteisessä panospoltossa. 8 Maalämmön ympäristövaikutukset syntyvät pääosin lämpöpumpussa käytettävän sähkön tuotannosta. Käytettäessä uusiutuvista energialähteitä valmistettua sähköä päästöt ovat hyvin pienet. Lämpöpumppujen käyttämät kylmäaineet ovat nykyisin haitattomia otsonikerrokselle. Lämmönkeräysputkistossa kiertävän nesteen haitallisuus ympäristölle vuotojen sattuessa on myös huomioitu. Vuodot ovat nykyaikaisissa järjestelmissä erittäin harvinaisia, ja liuospiirissä käytetään yleensä jäätymätöntä ja myrkytöntä teollista alkoholia. 9 Taloyhtiökyselyn tulokset Selvityksessä mukana olleille taloyhtiöille tehtiin kyselytutkimus lämmitysjärjestelmän uusimiseen vaikuttavista tekijöistä (liite1). Erityisesti haluttiin selvittää taloyhtiöiden kiinnostusta lämpötalkkaritoimintaan eli toteuttaa taloyhtiön lämmitys ostamalla se ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Kyselytutkimuksen konkreettisena tuloksena oli tarkoitus saada yritysten käyttöön listaus sellaisista taloyhtiöistä, jotka ovat kiinnostuneita saamaan tarjouksen pellettilämmitysjärjestelmästä tai ostamaan lämmön avaimet käteen palveluna lämpötalkkariyrittäjältä. Kyselytutkimukseen saatiin seitsemän vastausta. Vastausten määrä on melko vähäinen ottaen huomioon, että kyselylomake lähetettiin kaikkiaan kahdenkymmenen taloyhtiön hallitusten puheenjohtajalle. Vastausten määrään vaikutti varmastikin suhteellisen lyhyt vastausaika ja vastausajankohdan sijoittuminen osittain kesälomakaudelle. Vastausten perusteella valtaosassa kohteista oletetaan taloyhtiön lämmitysjärjestelmän tapahtuvan viiden vuoden sisällä. Yhdessä taloyhtiössä öljypoltin on uusittu vuonna 2009 ja yhdessä taloyhtiössä odotetaan lämmitysjärjestelmän uusimisen tapahtuvan 5-10 vuoden kuluttua. Kahdessa kohteessa lämpösaneeraus on ajankohtainen 1-2 vuoden sisällä. Kyselyn perusteella lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat eniten alkuinvestoinnin suuruus ja käyttökustannus. Seuraavaksi merkittävämmiksi tekijöiksi nousivat käyttövarmuus sekä helppous ja huoltovapaus. Uutisissa ja keskusteluissa viimeaikoina esiin nousseet ympäristöystävällisyys ja energialähteen paikallisuus eivät kyselyn perusteella nouse edellä mainittujen tekijöiden tasolle päätöksen teon kannalta. Lämmitysmuodoista kaukolämpö on selvästi kiinnostavin vaihtoehto. kuusi seitsemästä vastaajasta valitsi kaukolämmön kaikkein kiinnostavimmaksi vaihtoehdoksi. Toiseksi kiinnostavin lämmitysvaihtoehto kyselyn perusteella on maalämpö. Yllättävää on, että bioenergiaresursseista huolimatta vain kahdessa taloyhtiössä 8 Tissari, J., Salonen, R.O., Vesterinen, R. & Jokiniemi, J. (toim). Puun pienpolton päästöt, ilmanlaatu ja terveys. Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitoksen monistesarja 2/ Aittomäki, A. 2001: Lämpöpumppulämmitys. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU, Tampere s.

18 18 nähdään pellettilämmityksen olevan kolmen kiinnostavimman lämmitysmuodon joukossa. Hakelämmitystä ei mikään taloyhtiö näe kolmen kiinnostavimman vaihtoehdon joukossa. Kahdessa taloyhtiössä öljy ja sähkölämmitys nähdään kiinnostavana vaihtoehtona lämmitysjärjestelmää uusittaessa. Neljä taloyhtiötä seitsemästä olisi valmis hankkimaan lämmityksen kokonaispalveluna ulkopuoliselta lämpöyrittäjältä esim. lämpötalkkarilta. Aurinkolämmön hyödyntäminen lisälämmönlähteenä kiinnostaa kolmea taloyhtiötä. Tarjouksen pellettilämmitysenergiayhdistyksen jäsenyrityksiltä oli halukas saamaan kaksi taloyhtiötä. Kiinteistö Oy Lieksan Vuokratalojen toimitusjohtajan kanssa käytiin erillinen neuvottelu, jossa keskusteltiin yrityksen lämmitysjärjestelmien uusimisesta ja sen mahdollisesta toteutuksesta. Neuvottelussa ilmeni, että nykyisen öljylämmitysjärjestelmän käyttäminen muuttuu mahdottomaksi, jos lämmitysöljy maksaa n. 1 /litra. Tällöin lämmityskuluja ei pystytä enää sisällyttämään vuokriin. Kiinteistö Oy Lieksan Vuokratalojen toimitusjohtajan mukaan rivitalojen lämmitys toteutettaisiin tulevaisuudessa mieluiten hankkimalla se ostopalveluna kaukolämmön tapaan. Koska kohteen eivät ole kaukolämpöverkon piirissä, olisi lämmön hankinta esim. lämpötalkkariyrittäjältä erityisen kiinnostava vaihtoehto. Yhteenvetoa ja johtopäätökset Lieksassa ja Kontiolahdella sijaitseville öljylämmitteisille rivitaloille tehtyjen kustannuslaskelmien perusteella siirtyminen öljystä pelletti- tai maalämpöön on taloudellisesti kannattavaa etenkin, jos olemassa oleva öljylämmitysjärjestelmä on elinkaarensa lopussa. Uuden lämmitysjärjestelmän investoinnin laskennallinen takaisinmaksuaika on pellettilämmöllä 7-8 vuotta ja maalämmöllä 9-10 vuotta, vaikka öljylämmitysjärjestelmille ei lasketa minkäänlaisia korjausinvestointeja ja energian hinta säilyy nykytasolla. Vaihdettaessa kevyt polttoöljy pellettiin tai maalämpöön saadaan vähennettyä myös merkittävästi lämmityksestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Lieksaan rakennettavan pellettitehtaan myötä pellettilämmityksen hiilidioksidipäästövähennys olisivat erityisen merkittävät, koska pelletti valmistettaisiin paikallisesti kuivasta puunjalostusteollisuuden sivuvirasta. Yhtenä pellettilämmityksen lisääntymisen esteenä on, että pellettiala on menettänyt uskottavuutta ja kuluttajien luottamusta pelletin laatuongelmien ja hinnan nousun myötä. Maalämmön imago helppona ja kustannustehokkaana lämmitysmuotona on tällä hetkellä suhteellisen hyvä. Pellettilämmityksen uskottavuusongelmia pystytään kuitenkin poistamaan käyttämällä 1-luokan pellettiä ja nykyaikaisesti automatisoitua laitteistoa tai tarjoamalla rivitalokohteissa kuluttajille valmista pellettilämpöä kilpailukykyiseen takuuhintaan. Pellettilämmityksen automatisoitu tekniikka mahdollistaa useiden kohteiden hoitamisen suhteellisen vähällä työllä. Näin ollen pellettilämmitys on myös lämpötalkkaritoimintaan keskittyvälle yritykselle hyvä vaihtoehto. Suoritetun kyselyjen ja haastattelujen perusteella lämpötalkkariyrittäjyydelle näyttäisi olevan kysyntää. Tällä hetkellä lämmitykseen suunnattua kokonaispalvelua ei ole kuitenkaan tarjolla. Toiminnan onnistumisen edellytyksenä on, että se on hinnaltaan kohtuullisen kilpailukykyinen ja palveluntarjoaja olisi uskottava ja vakaa yrittäjä tai yritysrypäs. Liiketoiminnan käynnistämiseksi tarvitaan toiminnan

19 onnistunutta pilotointia ja hyvien käyttökokemusten levittämistä laajamittaisesti potentiaalisille asiakkaille. Hyvien kokemusten ja laajemman toiminnan myötä todennäköisesti myös kiinnostavuus lämpötalkkaritoimintaa kohtaan todennäköisesto lisääntyy. 19

20 20 Liite 1: Taloyhtiöille lähetetty kyselylomake Kysely taloyhtiönne lämmitysjärjestelmän uusimisesta 1. Monenko vuoden päästä oletatte taloyhtiönne lämmitysjärjestelmän uusimisen tapahtuvan? 2. Mitkä asiat vaikuttavat eniten taloyhtiönne lämmitysjärjestelmän valintaan (tärkeysjärjestyksessä 5 kpl)? alkuinvestoinnin suuruus käyttökustannus/polttoaineen hinta ja sen vakaus helppous ja huoltovapaus käyttövarmuus riippumattomuus ulkopuolisista toimijoista (oma järjestelmä) ympäristöystävällisyys energialähteen paikallisuus muu syy, mikä? 3. Jos lämmitysmuodon uusiminen olisi tällä hetkellä ajankohtainen, niin mitkä lämmitysmuodot olisivat taloyhtiönne kannalta kiinnostavimmat (1-3 kpl)? Pellettilämmitys Kaukolämpö Maalämpö Sähkö Hake Muu, mikä? 4. Olisitteko kiinnostuneita hyödyntämään aurinkolämpöä lisälämmönlähteenä esim. käyttöveden lämmityksessä? Kyllä Ei 5. Olisiko taloyhtiönne kiinnostunut hankkimaan lämmityksen ulkopuoliselta lämpöyrittäjältä, joka hoitaisi lämmityksen kokonaispalveluna teille? Kyllä Ei 6. Oletteko kiinnostuneita saamaan tarjouksen pellettilämmitysjärjestelmästä Suomen pellettienergiayhdistys ry:n jäsenyrityksiltä? Kyllä, haluamme että palveluntarjoajat tekevät taloyhtiöllemme tarjouksen pellettilämmitysjärjestelmästä. Taloyhtiön yhteystiedot: Ei

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 15 pientalot ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE Öljylämmitteisessä talossa lämmöntuotto tapahtuu öljykattilassa. Järjestelmään kuuluvat kattilan lisäksi öljypoltin,

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Hanke on osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010 2011 Lämmitystapa Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Mahdollistaa nzeb rakentamisen

Mahdollistaa nzeb rakentamisen Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)

Lisätiedot

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Lämpöpumppu, fantastinen laite. Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla

Lämpöpumppu, fantastinen laite. Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla Lämpöpumppu, fantastinen laite Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla Maalämpö lämmitysvaihtoehtona taloyhtiöissä ja pk-yrityksissä Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Ekologinen kokonaisuus

Ekologinen kokonaisuus HYBRIDILÄMMITYS Ekologinen kokonaisuus Savumaxin elämäntehtävä on rahaa säästävien lämmitysratkaisujen toimittaminen kaikkiin koteihin Suomessa ja lähialueilla. SAVUMAX-HYBRIDILÄMMITYS Savumax-tuoteperhe

Lisätiedot

Lämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille. Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen

Lämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille. Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen Lämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen Sisältö Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tulokset Johtopäätökset Biolämpö-hankkeen

Lisätiedot

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. Kaikki yhdeltä toimittajalta!! KYSY ILMAINEN MITOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO.

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Lämpötase ja vedenkulutus kerrostalossa

Lämpötase ja vedenkulutus kerrostalossa Lämpötase ja vedenkulutus kerrostalossa Kuva: Motiva, verkkosivut Lämpimän käyttöveden suhteellinen osuus: 15-25 % vanhoissa kiinteistöissä 25-35 % nykyrakennuksissa Yli 50 % nollaenergiarakennuksissa

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Savosolar, Mikkeli Perustettu 2009 joulukuussa Kilpailuvahvuuksina vahva osaaminen tyhjiöpinnoitustekniikassa ja innovatiivinen, markkinoiden tehokkain aurinkokeräin

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Pelletti on tiivistä uusiutuvaa energiaa pien- ja suurkiinteistöihin

Pelletti on tiivistä uusiutuvaa energiaa pien- ja suurkiinteistöihin Pelletti on tiivistä uusiutuvaa energiaa pien- ja suurkiinteistöihin Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Rovaniemi 12.11.2010 Pelletti on tiivistä bioenergiaa 1 m3 pellettiä > 650 kg

Lisätiedot

Vastuullinen energiankäyttö

Vastuullinen energiankäyttö Vastuullinen energiankäyttö Öljy energiana...2 Sisälämpötila...3 Lämpimän käyttöveden kulutus...4 Öljylämmitysjärjestelmän huolto...5 Hybridilämmitys...6 Ilmanvaihto...7 Öljy energiana Öljyssä energia

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Vastuullinen energiankäyttö

Vastuullinen energiankäyttö Öljy energiana...2 Sisälämpötila...3 Lämpimän käyttöveden kulutus...4 Öljylämmitysjärjestelmän huolto...5 Hybridilämmitys...6 Ilmanvaihto...7 Vastuullinen energiankäyttö 1 Öljy energiana Suomessa on noin

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Maalämpöä jo yli 5.000 kohteeseen

Maalämpöä jo yli 5.000 kohteeseen Maalämpöä jo yli 5.000 kohteeseen 2014 Firmaesitys Kiinteistö 23.10.2014 Henrik Karlsson Tom Allen Oy Tom Allen Oy on Porvoossa päämajaa pitävä lämmitysalan yritys joka on toiminut jo yli 20 vuotta. Yritys

Lisätiedot

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät Jätä jälkeesi puhtaampi tulevaisuus aurinkoenergiajärjestelmät Normaali 2-kerrospinnoitteinen tyhjiöputki Uuden sukupolven energiatehokkuutta Huipputehokas 3-kerrospinnoitteinen Nova-aurinkokeräimen tyhjiöputki

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN

LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN PIENTALOJEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN JA SANEERAUS Pientalojen lämmitys ja ilmastonmuutos Vuonna 2003 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 85,6 milj. tonnia hiilidioksidia 30 % Suomen

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi Green Energy Cases: Energiatehokkuusinvestoinnilla 10-15% tuotto ja kymmenien tuhansien eurojen säästö vuodessa Poistoilman lämmön talteenotolla Aamiaisinfotilaisuus

Lisätiedot