Öljylämmitteisten rivitalojen valmius lämmityssaneeraukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Öljylämmitteisten rivitalojen valmius lämmityssaneeraukseen"

Transkriptio

1 2010 Öljylämmitteisten rivitalojen valmius lämmityssaneeraukseen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biostuli-hanke Jukka Väkeväinen

2 2 Sisällysluettelo Taustaa... 3 Selvityksen tavoitteet ja toteutus... 3 Selvityksessä tarkasteltavat lämmitysvaihtoehdot... 4 Yleistä taloyhtiöiden energiaremonteista... 4 Pellettilämmitys... 4 Pellettilämmityksen soveltuvuus selvityksessä tarkasteltavien rivitalojen lämpösaneeraukseen... 5 Maalämpö... 5 Maalämmön soveltuvuus selvityksessä tarkasteltavien rivitalojen lämpösaneeraukseen... 6 Aurinkolämpö tukilämmitysmuotona... 6 Aurinkolämmön soveltuvuus selvityksessä tarkasteltavien rivitalojen lämpösaneeraukseen... 7 Selvityksessä mukana olevien taloyhtiöiden kuvaus... 7 Selvityskohteet Lieksassa... 8 Selvityskohteet Kontiolahdella... 9 Kustannuslaskelmien toteutus pelletti- ja maalämmölle Kustannuslaskelmien tulokset pelletti- ja maalämmölle Aurinkolämmön hyödyntämisen esimerkkilaskelmia Aurinkolämpölaskelmien tulokset Laskentaan liittyviä epävarmuustekijöitä Vertailulaskelmia eri lähtöoletuksilla Lämmitysjärjestelmän valinnan vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin ja ympäristöön Taloyhtiökyselyn tulokset Yhteenvetoa ja johtopäätökset Liite 1: Taloyhtiöille lähetetty kyselylomake Liite 2. Kustannuslaskelmissa käytetyt investointiarviot Liite 3. Päästölaskelmissa käytetyt taustaoletukset... 22

3 3 Taustaa Rakennusten lämmittäminen kuluttaa Suomessa merkittävästi energiaa. Kansallisten ja kansainvälisten ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisesti olisi mahdollisimman nopeasti ja kattavasti siirryttävä käyttämään uusiutuviin energiamuotoihin pohjautuvia lämmitysmuotoja. Pohjois-Karjalan alueella on merkittävät bioenergiavarat, joiden hyödyntämistä voidaan vielä merkittävästi lisätä oman maakunnan lämmöntuotannossa. Runsaasta bioenergiapotentiaalista huolimatta Pohjois- Karjalan alueella on vielä runsaasti taloyhtiöitä ja muita suuria kiinteistöjä, joiden lämmitys toteutetaan öljyllä. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan ( ) Pohjois-Karjalan alueella oli kappaletta öljylämmitteisiä rivi- tai kerrostaloja 1. Tämän lisäksi on lukuisa määrä muita isomman kokoluokan öljylämmitteisiä kiinteistöjä. Yhtenä potentiaalisena lämmitysvaihtoehtona taloyhtiöille voisi olla esim. pellettilämmitys. Paikallista polttoainetta käytettäessä energiantuotannosta syntyvä talous- ja työllisyysvaikutus jäisi alueelle. Tällä hetkellä esim. Pohjois-Karjalan alueella olevasta pellettituotannosta suurin osa menee vientiin ulkomaille. Pellettilämmityksen mielenkiintoa lisää myös se, että Lieksaan on rakenteilla uusi pellettitehdas, joka tuottaa ykköslaatuista pellettiä paikallisesta puunjalostusteollisuuden sivuvirrasta. Selvityksen tavoitteet ja toteutus Tässä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoiman Biostuli-hankkeen toteuttamassa selvityksessä kartoitettiin 27 kappaletta öljylämmitteisiä rivitaloja, joista 17 sijaitsee Lieksassa ja 10 Kontiolahdella. Rivitaloille tehtiin kustannuslaskelmat nykyisen öljylämmityksen korvaamisesta uusiutuvaa energialähdettä käyttävällä lämmitysmuodolla. Samalla kartoitettiin lämmityssaneeraukseen vaikuttavia tekijöitä. Selvityksen tavoitteena on: Edistää konkreettisesti rivitalojen lämmityksen muuttamista öljystä uusiutuvan energian käyttäjiksi Antaa päätöksenteon tueksi lisätietoa ja näkökulmia energiaremontin kustannuksista sekä vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin Edistää bioenergia-alan liiketoimintaa ja luoda pohjaa uudenlaiselle liiketoiminnalle, kuten esim. lämpötalkkaritoiminnalle Kartoituksessa selvitettiin kyselytutkimuksella taloyhtiöiden kiinnostusta toteuttaa taloyhtiönsä lämmitys ostamalla se ulkopuoliselta palveluntarjoajalta, ns. lämpötalkkarilta. Lämpötalkkari on yritys tai yrittäjä, joka tarjoaa asiakkaalleen lämmityspalvelun toteuttamisen ns. avaimet käteen -palveluna hoitamalla kaikki (suunnittelu, urakointi, huolto ja polttoainetilaukset) lämmöntuottoon liittyvät työtehtävät asiakkaan puolesta. Kyselytutkimuksen tulosten voidaan ajatella antavan suuntaa-antavaa tietoa markkinapotentiaalista ja palvelun kiinnostavuudesta lämpötalkkaritoimintaa suunnitteleville yrittäjille ja yrityksille. 1 Tilastokeskus 2010: Työssäkäynti- ja asuntotilastot

4 4 Tässä selvityksessä mukana olevat kohteet koostuvat muutaman isännöitsijätoimiston sekä Lieksan kunnallisen vuokrataloyhtiön kohteista. Taloyhtiöiden kulutustiedot perustuvat isännöitsijöiden laatimiin energiatodistuksiin ja niiden oikeellisuutta ei ole tässä yhteydessä tarkistettu. Eri lämmöntuotantotavoille suoritettu kustannuslaskenta toteutettiin käyttämällä BioHousing-hankkeen 2 laatimaa laskentatyökalua. Pellettilämmityksen, maalämmön ja aurinkolämmön laitteistojen investointiarviot selvitettiin muutamilta palveluntarjoajilta. Yleisenä huomiona voidaan todeta, että vaikka tilastokeskuksen tilastojen mukaan öljylämmitteisiä taloyhtiöitä on varsin lukuisa määrä, on niiden löytäminen ja tavoittaminen suhteellisen haastava tehtävä. Selvityksessä tarkasteltavat lämmitysvaihtoehdot Yleistä taloyhtiöiden energiaremonteista Taloyhtiön energiaremonttia harkittaessa kannattaa öljystä luopumisen lisäksi tarkastella myös muita energiatehokkuuden korjaustarpeita, jotka olisi tarpeellista toteuttaa lämmitysmuodon vaihdon yhteydessä. Tällaisia korjaustarpeita voi olla esim. lämmönjakoverkoston uusiminen, muuttaminen tai säätäminen. Korjaukset voivat kohdistua myös muuhun talotekniikkaan, ikkunoihin ja rakennuksen ulkovaippaan. Yksi huomioitavista asioista on myös selvittää ilmanvaihdon nykyinen toteutus. Mikäli ilmanvaihto on toteutettu pelkällä poistoilmapuhaltimilla ja raitisilmaventtiileillä, olisi järkevää kartoittaa mahdollisuuksia ilmanvaihdon toteuttamiseksi lämmön talteenotolla varustetulla lämmönvaihtokoneella. Lämmön talteenotto poistoilmasta voi säästää lämmitysenergiaa % ja se voidaan toteuttaa usealla eri menetelmällä. 3 Pellettilämmitys Puupelletti on kotimainen energiavaihtoehto, joka uusiutuvana biopolttoaineena on myös ympäristöystävällinen. Puupellettiä valmistetaan mm. sahanpurusta ja höylänlastuista puristamalla. Pellettikeskuslämmitysjärjestelmä koostuu lämmityskattilasta, pellettipolttimesta, pellettien kuljetusjärjestelmästä ja pellettivarastosta. Pellettilämmitysjärjestelmä voidaan rakentaa joko rakennuksen sisäpuolella sijaitsevaan tekniseen tilaan tai rakennuksen ulkopuolelle erilleen pellettilämpökonttiin, josta lämpö siirretään kiinteistöön. Lämpökontissa voi olla kiinteästi siilo saman katon alla tai siilo tehdään puolikiinteäksi kontin kylkeen. Myös pellettivarasto voi sijaita joko rakennuksen sisätiloissa tai sen ulkopuolella kosteudelta suojatussa varastossa Pylsy, P. 2010: Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista. Suomen Kiinteistöliitto. 4 Pellettilämmitysopas - perustietoa pellettilämmityksestä Motiva Oy. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Helsinki, Joensuu. 32 s.

5 5 Suomessa valmistetaan suhteellisen paljon pellettiä. Myös Pohjois-Karjalan alueella, Ilomantsissa, on pellettitehdas. Tämän lisäksi Lieksaan on rakenteilla uusi tehdas. Valitettavasti pääosa tuotetusta pelletistä menee vientiin eikä sitä hyödynnetä riittävästi oman maan ja maakunnan energian tuotannossa. Lisäämällä pellettienergian käyttöä voitaisiin vähentää tuontienergian tarvetta ja vaikuttaa siten positiivisesti etenkin aluetalouteen. Pellettien tuotantoon liittyvä liiketoiminta edesauttaisi myös maakunnan elinvoimaisuutta. Pellettilämmityksen ongelmana on, että pellettiala on menettänyt uskottavuuttaan pelletin laatuongelmien ja sen hinnan nousun myötä. Uskottavuusongelmia pystytään kuitenkin poistamaan mm. tarjoamalla kuluttajille valmista lämpöä kilpailukykyiseen takuuhintaan toteuttamalla se 1-luokan pelletillä ja nykyaikaisesti automatisoidulla laitteistolla. Pellettilämmitys olisi suhteellisen varmatoimisena ja parhaimmillaan huoltovapaana sekä etävalvottavana lämmitysmuotona myös lämpötalkkarin näkökulmasta potentiaalinen vaihtoehto. Pellettilämmityksen soveltuvuus selvityksessä tarkasteltavien rivitalojen lämpösaneeraukseen Selvityksessä tarkasteltavien rivitalojen öljynkulutus on ollut n litraa vuodessa. Tämä vastaa käytännössä tehontarpeeltaan kw:n suuruista lämmitysjärjestelmää. Pellettilämmitys soveltuu tämän kokoluokan kohteisiin hyvin ja on myös hinnaltaan kilpailukykyinen. Mitä suuremmasta kiinteistöstä on kyse, sitä selvemmin pellettilämmityksen edut öljyyn verrattuna korostuvat. Rivitalokohteissa lämmitysjärjestelmälle kohdistuu erityisiä odotuksia lämmityksen helppouden, huoltovapauden ja käyttövarmuuden suhteen. Tekniikaltaan rivitalokokoluokan pellettilämmityslaitteistot ovat tyypillisesti pitkälle automatisoituja ja siten myös hyvin huoltovapaita, joten ne vastaavat hyvin lämmitykseen kohdistuviin odotuksiin. Järjestelmä mahdollistaa usein myös seurannan ja etäohjaukseen Internetin tai kännykän kautta. 4 Tässä selvityksessä ei ole tarkemmin kartoitettu kohteiden nykyisten tilojen soveltuvuutta pellettilämmitykselle. Tilojen soveltuvuudesta riippuen pellettilämmitysjärjestelmä voidaan kuitenkin sijoittaa joko rakennuksen olemassa oleviin tiloihin tai rakennuksen ulkopuolelle lämpökonttiin. Vanhasta lämmitysratkaisusta ja tiloihin perustuen, tulee järjestelmään jokin varalämmitys. Se voi olla kaksi erillistä pellettilämmitysjärjestelmää tai pelletin rinnalla jätettävä vanha öljylämmitys. Vanhassa öljylämmityskiinteistössä lämmönjako on toteutettu useimmiten vesikiertoisilla pattereilla, jotka tarvitsevat korkean menoveden lämpötilan. Pellettilämmitysjärjestelmille tämä ei aiheuta ongelmia. Maalämpö Lämpöpumppulämmityksellä tarkoitetaan huoneistojen lämmitysmenetelmää, jossa hyödynnetään auringonsäteilystä maan pintakerroksiin kuten pintamaahan, vesistöihin, kallioihin ja ilmaan varastoitunutta lämpöenergiaa. Tätä lämpöenergiaa siirretään rakennuksiin ns. lämpöpumpuilla. Lämmönsiirto tapahtuu mekaanisen työn avulla, jonka tekemiseen käytetään pääsääntöisesti sähköä.

6 6 Maalämpöjärjestelmä koostuu lämpöpumpusta, lämmönottoputkistosta ja huoneistojen vesikiertoisesta lämmitysjärjestelmästä. Lämpöä kerätään maahan tai kallioon tehtyyn lämpökaivoon sijoitetulla lämmönkeruuputkistolla. Myös vesistöä voidaan käyttää lämmönlähteenä. 5 Maalämmön soveltuvuus selvityksessä tarkasteltavien rivitalojen lämpösaneeraukseen Pohjois-Karjalan alueella on vielä varsin niukasti kokemuksia rivitalokohteiden lämmittämisestä maalämmöllä. Yleisesti kiinnostus maalämmön hyödyntämiseen suuremmissa kiinteistöissä on kuitenkin ollut kasvussa kohonneiden öljyn ja kaukolämpökustannusten vuoksi. Kohteiden nykyinen öljynkulutus vastaa tehontarpeeltaan käytännössä kw:n suuruista maalämpöpumppua, kun tehdään 100 %:n mitoitus. Toisena mahdollisuutena on toteuttaa ns. osatehomitoitus, jolloin lyhytaikainen talven huippukuorma tehdään sähköllä tai öljyllä. Öljyn jättäminen osittain toimintaan on tosin harvinaista. 6 Vanhassa öljylämmityskiinteistössä lämmönjako on toteutettu useimmiten vesikiertoisilla pattereilla, jotka tarvitsevat korkeamman menoveden lämpötilan kuin lattialämmitys. Korkea menoveden lämpötila huonontaa lämpöpumpun optimaalista tuottoa. Patteriverkoston soveltuvuus maalämpöpumpuilla toteutettavaan lämmitykseen on selvitettävä erikseen ja joissakin kohteissa vanha lämmönjako vaatii muutostöitä. Maalämpöjärjestelmä soveltuvuus rivitalokokoluokkaan on selvitettävä aina tapauskohtaisesti riippuen mm. kiinteistön koosta, kohteen sijainnista, lvis-tekniikan kunnosta ja maaperästä. Lämmönkeruu rivitalokokoluokan kohteissa on käytännössä tehtävä lämpökaivoilla suuren lämmöntarpeen vuoksi. Teholtaan 60 kw maalämpöpumpun voidaan arvioida tarvitsevan 6x200 metrin kaivoa kallioon, ja 120 kw:n maalämpöpumpun vastaavasti 12x200 m. Mitoitus on kuitenkin tehtävä aina tapauskohtaisesti rakennuksen lämmönkulutuksen mukaan. Tilaa pystyputkisto vaatii vain muutaman neliömetrin kaivolta. Kaivojen etäisyys toisiinsa tulee olla kuitenkin vähintään 15 m. 6 Maalämpöjärjestelmän tilantarve teknisessä tilassa vaihtelee hieman laitteistoista riippuen, mutta maalämpöpumpun ( kw) ja varaajan ( litraa) tarvitsema tila on noin 3,5m*2 m*2,5 m. Laitteita sijoitettaessa on myös otettava huomioon mahdolliset ääneneristystarpeet, koska maalämpöpumppu aiheuttaa jonkin verran ääntä. 6 Aurinkolämpö tukilämmitysmuotona Aurinkolämmityksessä auringon säteilemä lämpöenergia otetaan talteen ja käytetään hyödyksi käyttöveden lämmityksessä ja/tai osana tilojen lämmitystä. Aurinkolämpöjärjestelmä koostuu aurinkokeräimistä, pumppu- ja ohjausyksiköstä, lämmönsiirtoputkistosta ja varaajasta. Aurinkolämpöjärjestelmä soveltuu 5 Aittomäki, A. 2001: Lämpöpumppulämmitys. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU, Tampere s. 6 Suomen lämpöpumpputekniikka Oy: Suullinen tiedonanto

7 7 Suomen olosuhteissa lisälämmönlähteeksi osana muuta lämmitysjärjestelmää. Päälämmönlähteenä voi olla esim. pelletti, öljy, sähkö tai maalämpö. 7 Suomen olosuhteissa aurinkolämpöä pystytään hyödyntämään n. yhdeksän kuukauden aikana vuodessa. Suurin hyöty aurinkoenergiasta saadaan käyttöveden lämmityksessä. Lisäksi lämpöä saadaan jonkin verran tilojen lämmitykseen. 7 Aurinkolämmön soveltuvuus selvityksessä tarkasteltavien rivitalojen lämpösaneeraukseen Taloyhtiöt ovat varsin soveltuvia kohteita aurinkolämmön hyödyntämisessä, koska niiden käyttöveden kulutus on suhteellisen suuri. Lämmintä käyttövettä pystytään tuottamaan aurinkolämmöllä parhaimmillaan yli puolet vuotuisesta tarpeesta. Kun aurinkolämpöjärjestelmä ei yksin riitä tuottamaan kaikkea tarvittavaa lämpöä, sitä voidaan hyödyntää käyttöveden esilämmityksessä. Pohjois-Karjalan ilmasto-olosuhteissa aurinkolämpöjärjestelmällä voidaan saada aurinkolämpöä hyödyksi vuodessa n kwh/m 2 asennettu keräinpinta-ala (apertuuripinta-ala). Aurinkolämpöjärjestelmät mitoitetaan pääsääntöisesti kesän kulutustarpeen mukaan siten, että kesäaikana käyttövesi saadaan lämmitettyä kokonaan tai lähes kokonaan auringolla. Järjestelmän tuottoon vaikuttaa merkittävästi järjestelmän optimaalinen suunnittelu ja toteutus. Investoinnin jälkeen vuotuisia energiakustannuksia aurinkolämmöstä ei synny ja auringon tuottamaa ilmaisenergiaa voidaan hyödyntää vuotta. Pääsääntöisesti voidaan todeta, että mitä suurempi rakennuksen lämpimän käyttöveden kulutus on, sitä nopeampi on järjestelmän takaisinmaksuaika. Aurinkolämpöjärjestelmän huonoina puolina voidaan pitää suhteellisen pitkää takaisinmaksuaikaa ja energian epätasaista saatavuutta eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Selvityksessä mukana olevien taloyhtiöiden kuvaus Tässä selvityksessä on tarkasteltu Lieksassa ja Kontiolahdella sijaitsevia öljylämmitteisiä rivitaloja. Eri isännöitsijöitä läpi käymällä selvitykseen löytyi kymmenen asunto-osakeyhtiötä Kontiolahdelta ja yhdeksän asunto-osakeyhtiötä Lieksasta. Tämän lisäksi selvitykseen otettiin mukaan Kiinteistö Oy Lieksan vuokratalojen kahdeksan öljylämmitteistä rivitaloa. Selvityksessä mukana olevat talot ovat kaikki rivitaloja, jotka sijaitsevat tällä hetkellä kaukolämpöverkon ulkopuolella. Kontiolahdella kaukolämpöverkon laajentamisesta on tehty sopimus, mutta siitä huolimatta osa rivitaloista oli erittäin halukkaista vertailemaan vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen kustannuksia. 7 Erat, B., Erkkilä, V., Löfgren, T., Nyman, C., Peltola, S. & Suokivi, H. 2001: Aurinkoopas: aurinkoenergiaa rakennuksiin.

8 8 Selvityskohteet Lieksassa Lieksasta selvityksessä on mukaan yhteensä 17 rivitaloa. Näistä kahdeksan on Kiinteistö Oy Lieksan Vuokratalojen omistamaa vuokrataloa ( Rivitalo A-H )ja yhdeksän OP-kiinteistökeskuksen isännöimää asunto-osakeyhtiötä ( Taloyhtiö A-H ). Talot on rakennettu vuosina ja niiden vuosittainen öljynkulutus on ollut n litraa. Useimmissa kohteissa vanha öljylämmitysjärjestelmä alkaa olla elinkaarensa lopussa, joten uuden lämmitysjärjestelmän hankinta on lähivuosien aikana ajankohtaista. Lieksan kohteiden perustiedot on esitetty taulukossa 1 ja niiden sijainti kuvassa 1. Taulukko 1. Selvityksessä mukana olevien Lieksan kohteiden perustiedot Kohde: Pinta-ala (brm 2 ) Öljyn kulutus (litraa/vuosi) Veden kokonaiskulutus (m 3 ) Rivitalo A Rivitalo B Rivitalo C Rivitalo D Rivitalo E Rivitalo F Rivitalo G Rivitalo H Taloyhtiö A Taloyhtiö B Taloyhtiö C Taloyhtiö D Taloyhtiö E Taloyhtiö F Taloyhtiö G Taloyhtiö H Taloyhtiö I YHT:

9 9 Kuva 1. Selvityksessä mukana olevien asunto-osakeyhtiöiden sijainti Lieksassa Selvityskohteet Kontiolahdella Kontiolahdelta selvityksessä on mukana kymmenen rivitaloa, jotka ovat kaikki asunto-osakeyhtiöitä ( Asun Oy A-J ). Rivitalot on rakennettu vuosien 1971 ja 1985 välillä. Kohteiden vuosittainen öljynkulutus on ollut n litraa. Useimmissa kohteissa vanha öljylämmitysjärjestelmä alkaa olla elinkaarensa lopussa, joten uuden lämmitysjärjestelmän hankinta on lähivuosien aikana ajankohtaista. Kontiolahden kohteiden perustiedot on esitetty taulukossa 2 ja niiden sijainti kuvassa 2. Taulukko 2. Selvityksessä mukana olevien Kontiolahden kohteiden perustiedot Kohde: Pinta-ala (brm 2 ) Öljyn kulutus (litraa/vuosi) Veden kokonaiskulutus (m 3 ) Asun Oy A Asun Oy B Asun Oy C Asun Oy D Asun Oy E Asun Oy F Asun Oy G

10 10 Asun Oy H Asun Oy I Asun Oy J YHT: Kuva 2. Selvityksessä mukana olevien asunto-osakeyhtiöiden sijainti Kontiolahdella (kuvasta puuttuu yksi kohde, joka sijaitsee Lehmossa). Kustannuslaskelmien toteutus pelletti- ja maalämmölle Eri lämmitysmuotojen kustannuslaskelmien laatimiseksi kysyttiin investointiarviota pellettilämpöjärjestelmien osalta HT Enerco Oy:ltä sekä FRISNET Oy:ltä ja maalämpöjärjestelmien osalta Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:ltä ja Gebwell Oy:ltä. Koska tarkempaa tietoa kohteiden teknisten tilojen soveltuvuudesta pellettijärjestelmä asentamiseksi ei ollut tiedossa, käytettiin pellettijärjestelmän osalta vertailulaskelmissa pellettikonttien hintatietoja. Jos kohteen tekninen tila soveltuu sellaisenaan pellettilämmitykselle, laskee järjestelmän hinta etenkin pienemmissä kokoluokissa. Kustannuslaskelmissa käytetyt investointiarviot on esitetty liitteessä 2. Kaikissa kohteissa nykyinen lämmitys perustuu öljylämmitykseen. Laskennassa ei laskettu nykyisen öljylämmitysjärjestelmän tarvitsevan lisäinvestointeja, vaikka hyvin todennäköisesti jonkinlaisia

11 11 korjauskuluja syntyy laskennassa käytettävällä ajanjaksolla. Laskenta toteutettiin BioHousing-hankkeen toteuttamalla energialaskurilla. Laskennassa käytetyt lähtöoletukset on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Laskennassa käytetyt lähtöoletukset Oletus: Määrä: Investointiavustus 15 % Pelletin hinta 200 /tn Sähkön hinta 11,4 c/kwh Polttoöljyn hinta 0,77 /litra Öljykattilan vuosihyötysuhde 0,8 Pellettikattilan vuosihyötysuhde 0,82 Maalämpöpumpun lämpökerroin, COP 2,8 Laskenta-aika 15 vuotta Korko 5 % Laskelmiin liittyy monia epävarmuustekijöitä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen. Lopullisten kannattavuuslaskelmien toteuttamiseksi on kohteista saatava paremmat lähtötiedot investoinnin kannattavuuden laskemiseksi. Kustannuslaskelmien tulokset pelletti- ja maalämmölle Kohteille tehtyjen kustannuslaskelmien tulosten yhteenvedot on esitetty taulukossa 4 ja 5. Laskelmissa käytetyillä oletuksilla tuotetun pellettilämmön hinta vaihteli 7,3 8,9 c/kwh ja maalämmöllä 7,8 9,1 c/kwh. Öljyllä tuotetun energian hinnaksi saatiin kaikilla kohteilla 9,6 c/kwh, koska öljylaitteiston uusimiselle ei laskettu korjausinvestointeja ja laitteiston hyötysuhteeksi arvioitiin 0,8. Vuosittainen polttoaine- /energiakulu vaihteli pellettilämmityksessä /vuodessa, maalämmöllä ja öljylämmityksessä Tarkemmat kohdekohtaiset laskelmat on nähtävissä erillisessä liitteessä 4. Merkittävää on huomioida, että laskelmat perustuvat investointien osalta hinta-arvioihin, joten tarkemman laskelman toteuttamiseksi jokaisen kohteen lopullinen laitteistoinvestointi vaikuttaa laskennan lopputuloksiin. Selvitysvaiheessa tarkempia tarjouksia investointilaskelmista ei ollut kuitenkaan käytettävissä. Taulukko 4. Lieksan kohteiden kustannuslaskelmien tulosten yhteenveto Kohde: Öljyn kulutus (litraa/vuosi) Pelletti (c/kwh) Maalämpö (c/kwh) öljy (c/kwh) Rivitalo A ,6 8,2 9,6 Rivitalo B ,8 7,9 9,6 Rivitalo C ,5 8,5 9,6 Rivitalo D ,5 8,0 9,6 Rivitalo E ,8 7,9 9,6 Rivitalo F ,2 8,2 9,6 Rivitalo G ,0 7,9 9,6 Rivitalo H ,2 8,2 9,6

12 12 Taloyhtiö A ,6 8,7 9,6 Taloyhtiö B ,8 8,0 9,6 Taloyhtiö C ,0 7,8 9,6 Taloyhtiö D ,9 7,8 9,6 Taloyhtiö E ,6 8,1 9,6 Taloyhtiö F ,3 8,2 9,6 Taloyhtiö G ,7 7,8 9,6 Taloyhtiö H ,7 8,8 9,6 Taloyhtiö I ,5 8,1 9,6 Taulukko 5. Kontiolahden kohteiden kustannuslaskelmien tulosten yhteenveto Kohde: Öljyn kulutus (litraa/vuosi) Pelletti (c/kwh) Maalämpö (c/kwh) öljy (c/kwh) Kaukolämpö c/kwh Asunto Oy A* ,4 8,0 8,9 8,4 Asunto Oy B ,3 8,4 9,6 - Asunto Oy C ,1 8,0 9,6 - Asunto Oy D ,3 8,2 9,6 - Asunto Oy E ,5 8,0 9,6 - Asunto Oy F ,5 8,0 9,6 - Asunto Oy G ,9 9,1 9,6 - Asunto Oy H ,6 8,7 9,6 - Asunto Oy I ,9 8,1 9,6 - Asunto Oy J ,8 8,0 9,6 - * Käytetty saatujen tarjousten mukaisia lähtötietoja ja öljykattilan hyötysuhteena 0,87. Laskelmat on tehty taloyhtiön pyynnöstä myös kaukolämmölle. Aurinkolämmön hyödyntämisen esimerkkilaskelmia Tarkasteltavien rivitalojen välisissä käyttöveden kulutuksessa oli erittäin suuria eroja. Veden kokonaiskulutus vaihteli n m 3 vuodessa. Lämpimän käyttöveden osuutta ei ole missään kohteessa mitattu erikseen, joten sen arviona käytetään 40 % kokonaiskulutuksesta. Näin ollen lämpimän käyttöveden kulutukseksi vuorokaudessa voidaan arvioida n litraa/rivitalo. Tässä selvityksessä tehtiin neljä aurinkolämmön tuottosimulaatiota perustuen rivitalojen lämpimän käyttöveden vuorokautiseen kulutukseen. Kokoluokat ovat: Rivitalo 1 : litraa/vuorokausi Rivitalo 2 : litraa/vuorokausi Rivitalo 3 : litraa/vuorokausi Rivitalo 4 : 500 litraa/vuorokausi

13 13 Tuottosimulaatioissa toteutettiin seuraavilla tiedoilla: - Simulaatio perustuu GetSolar 9.3 ohjelmiston tuloksiin - Aurinkokeräimet ovat 2,51 m 2 tasokeräimiä ja ne on asennettu 30 asteen kulmaan etelän suuntaan. - Järjestelmässä on litran akkuvaraaja, jota käytetään käyttöveden lämmitykseen ja esilämmitykseen. Varaajaa ei lämmitetä muilla lämmönlähteillä varaajalämpötilan säilyttämiseksi mahdollisimman matalana keräinten korkea hyötysuhteen säilyttämiseksi. - Säätiedot perustuvat Nasa:n keräämiin säätietoihin lähimmältä sääasemalta Ilomantsista - Keräimen ominaisuudet Solar Keymark -sertifikaattitestiin. - Keräinaloiksi (apertuuripinta-ala) määritettiin kulutuksen perusteella 57,75 m 2 (25 kpl), 46,20 m 2 (20 kpl), 27,72 m 2 (12 kpl) ja 16,17 m 2 (7 kpl). Aurinkolämpölaskelmien tulokset Aurinkolämpöjärjestelmille tehdyt tuottosimulaatiot on esitetty erillisessä liitteessä 5. Simulaatioiden perusteella järjestelmien vuosituotot olivat seuraavat: Rivitalo 1 = n kwh Rivitalo 2 = n kwh Rivitalo 3 = n kwh Rivitalo 4 = n kwh Pinta-alakohtaiseksi vuosituotoksi eri järjestelmillä saadaan kwh/m 2. Pelletti- ja maalämmölle tehtyjen kustannuslaskelmien kaltaisilla oletuksilla auringolla tuotetun energian hinnaksi tuli 8,4-11,2 c/kwh. Aurinkolämmön vuosittaiset käyttökustannukset ovat kiertovesipumpun sähkönkulutuksen osalta 5-15 /vuosi. Taulukossa 6 on esitetty aurinkolämpöjärjestelmien lähtöoletuksia ja tuloksia valituille rivitalokokoluokille. Taulukko 6. Aurinkolämpöesimerkkilaskelmien lähtöoletuksia ja tuloksia Kohde Lämmin käyttövesi (l/pv) Keräinala (apertuuriala m 2 ) Varaajan koko (l) Investointiarvio asennettuna ( ) Arvioitu tuotto (kwh/vuosi) Rivitalo , Rivitalo , Rivitalo , Rivitalo , Aurinkolämpösimulaatioihin liittyy monia oletuksia ja epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat lopputulokseen merkittävästi. Järjestelmän suunnittelu ja toteutus ovat avainasemassa hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Aurinkolämpöjärjestelmän haasteena on suhteellisen korkea investointikustannus ja etuna lähes ilmainen käyttökustannus. Aurinkolämmön kilpailukykyä parantaa korkea investointiavustus ja muiden energialähteiden hinnan kohoaminen.

14 14 Laskentaan liittyviä epävarmuustekijöitä Laskentaan liittyy paljon erilaisia epävarmuustekijöitä, joiden vaikutukset laskennan tuloksiin voivat olla varsin merkittäviä. Tällaisia epävarmuustekijöitä ovat mm. lopullinen investointikulu, käytettävän polttoaineen tai energialähteen hinta ja hintakehitys, saatavan investointiavustuksen suuruus, käytettävä laskenta-aika ja kohteen todellinen energian kulutus. Lähtöoletusten muuttuminen voi vaikuttaa laskennan lopputulokseen merkittävästi. Sähkön ja polttoöljyn osalta laskennassa on käytetty tilastokeskuksen listaamia energiatuotteiden hintoja Suomessa vuoden 2010 alussa. Jo nyt on mm. tiedossa, että vuoden 2011 kiristyvä energiavero korottaa sähkön ja kevyen polttoöljyn hintaa. Toisaalta pelletin hinnaksi on arvioitu 200 /tn, joka on selvästi alle keskimääräisen markkinahinnan. Tämä arvio perustuu oletukseen, että rivitalokokoluokan kiinteistö pystyy neuvottelemaan keskimääräistä markkinahintaa paremman toimitushinnan suuremman kulutuksen vuoksi. Lieksaan uutta pellettitehdasta rakentavan Anaika Wood Ltd Oy:n mukaan hinta-arvio 200 /tn on realistinen. Kohteissa käytetyt öljylämmitysjärjestelmät ovat pääosin asennettu ja 1980-lukujen vaihteessa, jolloin ne alkavat olla elinkaarensa lopussa. Laskennassa ei tästä huolimatta laskettu minkäänlaisia investointikuluja, vaikka todennäköisesti ainakin jonkinlaisia korjauskuluja syntyy laskennassa käytettävällä ajanjaksolla. Korjausinvestoinnit huomioiden öljylämmityksen taloudellinen kilpailukyky heikkenee entisestään verrattuna pelletti- ja maalämpöön. Vertailulaskelmia eri lähtöoletuksilla Laskentaan liittyvien epävarmuustekijöiden vaikutusten arvioimiseksi Kiinteistö Oy Lieksan vuokratalojen kohteelle Rivitalo B tehtiin vertailulaskelmia erilaisilla lähtöoletuksilla. Vertailulaskelmissa laskettiin investointiavustuksen määrää, laskenta aikaa ja suoritettiin laskenta muuttamalla sähkön ja öljyn hintaa uutta energiaveroa vastaavaksi. Vastaavasti laskelma toteutettiin myös käyttämällä pelletin hintana 220 /tn. Vertailulaskelmien tulokset on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Vertailulaskelmat eri lähtöoletuksilla kohteelle Rivitalo B, Lieksa Lähtöoletuksen muutos Öljy (c/kwh) Pelletti (c/kwh) Maalämpö (c/kwh) Perusoletus 9,6 7,8 7,9 Uudella energiaverolla* 10,5 7,8 8,2 Investointiavustus 10 %* 10,5 7,9 8,4 10 vuoden laskenta-ajalla* 10,5 8,7 9,5 Pelletti 220 /tn* 10,5 8,3 8,2 Öljy 1 /litra* 12,5 7,8 8,2 * ennakoidulla energiaveron uudistuksella

15 15 Toteutetuilla lähtöoletusten muutoksilla vertailulaskelmissa lopullinen lämmityskulu vaihteli pellettilämmöllä 7,8 8,7 c/kwh, maalämmöllä 7,9 9,5 c/kwh ja öljyllä 9,6 12,5 c/kwh. Vertailulaskelmissa suurin muutoksen aiheuttaja pelletin ja maalämmön välillä oli laskenta-ajan lyhentäminen kymmeneen vuoteen, joka parantaa selvästi pellettilämmityksen taloudellista kilpailukykyä suhteessa maalämpöön. Investointiavustuksen pienentyminen, laskenta-ajan lyhentäminen, energiaveron kohoaminen, korkeampi korko tai/ja sähkön hinnan kohoaminen parantavat pellettilämmityksen taloudellista kannattavuutta maalämpöön verrattuna. Vastaavasti investointiavustuksen kasvaminen, laskenta-ajan pidentyminen, korkeampi pelletin hinta suhteessa sähköön ja matalampi korko parantavat maalämpöjärjestelmän kilpailukykyä pellettilämmitykseen verrattuna. Vertailulaskelmien tulosten voidaan ajatella antavat samansuuntaisia arvoja myös muille selvityksenkohteille. Lämmitysjärjestelmän valinnan vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin ja ympäristöön Vaihdettaessa kevyt polttoöljy pellettiin tai maalämpöön saadaan vähennettyä merkittävästi lämmityksestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Lieksassa kasvihuonekaasupäästöjä olisi mahdollista vähentää erityisen merkittävästi pellettilämmityksellä, koska pelletti valmistettaisiin uuden pellettitehtaan rakentamisen jälkeen paikallisesti kuivasta puunjalostusteollisuuden sivuvirasta. Kontiolahden kohteisiin syntyy pellettilämmityksen osalta hieman suuremmat päästöt pelletin kuljetuksen osalta, mutta kokonaisuuden kannalta ero ei ole merkittävä. Verrattaessa eri lämmitysmuotojen aiheuttamia kasvihuonekaasuja toisiinsa päästään sekä pelletti- että maalämpölämmityksellä merkittävästi alhaisempiin hiilidioksidipäästöihin kuin nykyisellä öljylämmityksellä. Pellettilämmityksellä päästään tässä vertailussa noin 95 % CO 2 eq-päästöjen vähennykseen verrattaessa öljykattilaan. Vastaavasti maalämpöpumpuilla voidaan säästää 81 % CO 2 eq-päästöissä öljykattilaan nähden. Pellettilämmitystä verrattaessa maalämpöpumppuihin, havaitaan, että pelleteillä tuotettu lämpöenergia tuottaa % vähemmän CO 2 eq-päästöjä kuin maalämpö, mikäli käytetään keskimääräistä sähköverkon sähköä. Eri lämmitysmuotojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt on esitetty taulukoissa 8 ja 9 sekä kuvissa 2 ja3. Laskennan taustaoletukset on esitetty liitteessä 3. Taulukko 8. Eri lämmitysmuotojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Lieksan selvityskohteissa. Öljylämmitys tco 2 eq/a 375 gco 2 eq/kwh Pellettilämmitys 50 tco 2 eq/a 18,6 gco 2 eq/kwh Maalämpö 194 tco 2 eq/a 71,4 gco 2 eq/kwh

16 tco2eq/a tco2eq/a Öljylämmitys Pellettilämmitys Maalämpö Lämmitysmuoto Kuva 2. Eri lämmitysvaihtoehtojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Lieksan kohteissa. Taulukko 9. Eri lämmitysmuotojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Kontiolahden kohteissa. Öljylämmitys 532,6 tco 2 eq/a 375 gco 2 eq/kwh Pellettilämmitys 29,7 tco 2 eq/a 20,9 gco 2 eq/kwh Maalämpö 101,4 tco 2 eq/a 71,4 gco 2 eq/kwh Öljylämmitys Pellettilämmitys 300 Maalämpö Lämmitysmuoto Kuva 3. Eri lämmitysvaihtoehtojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Kontiolahden kohteissa.

17 17 Viimeaikaisessa uutisoinnissa ja keskustelussa on noussut aiheeksi puun poltosta aiheutuvien pienhiukkasten määrä ja niiden vaikutukset terveyteen. Automatisoidussa pelletin poltossa päästään kuitenkin pienhiukkasten määrässä huomattavasti pienempiin päästöihin kuin perinteisessä panospoltossa. 8 Maalämmön ympäristövaikutukset syntyvät pääosin lämpöpumpussa käytettävän sähkön tuotannosta. Käytettäessä uusiutuvista energialähteitä valmistettua sähköä päästöt ovat hyvin pienet. Lämpöpumppujen käyttämät kylmäaineet ovat nykyisin haitattomia otsonikerrokselle. Lämmönkeräysputkistossa kiertävän nesteen haitallisuus ympäristölle vuotojen sattuessa on myös huomioitu. Vuodot ovat nykyaikaisissa järjestelmissä erittäin harvinaisia, ja liuospiirissä käytetään yleensä jäätymätöntä ja myrkytöntä teollista alkoholia. 9 Taloyhtiökyselyn tulokset Selvityksessä mukana olleille taloyhtiöille tehtiin kyselytutkimus lämmitysjärjestelmän uusimiseen vaikuttavista tekijöistä (liite1). Erityisesti haluttiin selvittää taloyhtiöiden kiinnostusta lämpötalkkaritoimintaan eli toteuttaa taloyhtiön lämmitys ostamalla se ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Kyselytutkimuksen konkreettisena tuloksena oli tarkoitus saada yritysten käyttöön listaus sellaisista taloyhtiöistä, jotka ovat kiinnostuneita saamaan tarjouksen pellettilämmitysjärjestelmästä tai ostamaan lämmön avaimet käteen palveluna lämpötalkkariyrittäjältä. Kyselytutkimukseen saatiin seitsemän vastausta. Vastausten määrä on melko vähäinen ottaen huomioon, että kyselylomake lähetettiin kaikkiaan kahdenkymmenen taloyhtiön hallitusten puheenjohtajalle. Vastausten määrään vaikutti varmastikin suhteellisen lyhyt vastausaika ja vastausajankohdan sijoittuminen osittain kesälomakaudelle. Vastausten perusteella valtaosassa kohteista oletetaan taloyhtiön lämmitysjärjestelmän tapahtuvan viiden vuoden sisällä. Yhdessä taloyhtiössä öljypoltin on uusittu vuonna 2009 ja yhdessä taloyhtiössä odotetaan lämmitysjärjestelmän uusimisen tapahtuvan 5-10 vuoden kuluttua. Kahdessa kohteessa lämpösaneeraus on ajankohtainen 1-2 vuoden sisällä. Kyselyn perusteella lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat eniten alkuinvestoinnin suuruus ja käyttökustannus. Seuraavaksi merkittävämmiksi tekijöiksi nousivat käyttövarmuus sekä helppous ja huoltovapaus. Uutisissa ja keskusteluissa viimeaikoina esiin nousseet ympäristöystävällisyys ja energialähteen paikallisuus eivät kyselyn perusteella nouse edellä mainittujen tekijöiden tasolle päätöksen teon kannalta. Lämmitysmuodoista kaukolämpö on selvästi kiinnostavin vaihtoehto. kuusi seitsemästä vastaajasta valitsi kaukolämmön kaikkein kiinnostavimmaksi vaihtoehdoksi. Toiseksi kiinnostavin lämmitysvaihtoehto kyselyn perusteella on maalämpö. Yllättävää on, että bioenergiaresursseista huolimatta vain kahdessa taloyhtiössä 8 Tissari, J., Salonen, R.O., Vesterinen, R. & Jokiniemi, J. (toim). Puun pienpolton päästöt, ilmanlaatu ja terveys. Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitoksen monistesarja 2/ Aittomäki, A. 2001: Lämpöpumppulämmitys. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU, Tampere s.

18 18 nähdään pellettilämmityksen olevan kolmen kiinnostavimman lämmitysmuodon joukossa. Hakelämmitystä ei mikään taloyhtiö näe kolmen kiinnostavimman vaihtoehdon joukossa. Kahdessa taloyhtiössä öljy ja sähkölämmitys nähdään kiinnostavana vaihtoehtona lämmitysjärjestelmää uusittaessa. Neljä taloyhtiötä seitsemästä olisi valmis hankkimaan lämmityksen kokonaispalveluna ulkopuoliselta lämpöyrittäjältä esim. lämpötalkkarilta. Aurinkolämmön hyödyntäminen lisälämmönlähteenä kiinnostaa kolmea taloyhtiötä. Tarjouksen pellettilämmitysenergiayhdistyksen jäsenyrityksiltä oli halukas saamaan kaksi taloyhtiötä. Kiinteistö Oy Lieksan Vuokratalojen toimitusjohtajan kanssa käytiin erillinen neuvottelu, jossa keskusteltiin yrityksen lämmitysjärjestelmien uusimisesta ja sen mahdollisesta toteutuksesta. Neuvottelussa ilmeni, että nykyisen öljylämmitysjärjestelmän käyttäminen muuttuu mahdottomaksi, jos lämmitysöljy maksaa n. 1 /litra. Tällöin lämmityskuluja ei pystytä enää sisällyttämään vuokriin. Kiinteistö Oy Lieksan Vuokratalojen toimitusjohtajan mukaan rivitalojen lämmitys toteutettaisiin tulevaisuudessa mieluiten hankkimalla se ostopalveluna kaukolämmön tapaan. Koska kohteen eivät ole kaukolämpöverkon piirissä, olisi lämmön hankinta esim. lämpötalkkariyrittäjältä erityisen kiinnostava vaihtoehto. Yhteenvetoa ja johtopäätökset Lieksassa ja Kontiolahdella sijaitseville öljylämmitteisille rivitaloille tehtyjen kustannuslaskelmien perusteella siirtyminen öljystä pelletti- tai maalämpöön on taloudellisesti kannattavaa etenkin, jos olemassa oleva öljylämmitysjärjestelmä on elinkaarensa lopussa. Uuden lämmitysjärjestelmän investoinnin laskennallinen takaisinmaksuaika on pellettilämmöllä 7-8 vuotta ja maalämmöllä 9-10 vuotta, vaikka öljylämmitysjärjestelmille ei lasketa minkäänlaisia korjausinvestointeja ja energian hinta säilyy nykytasolla. Vaihdettaessa kevyt polttoöljy pellettiin tai maalämpöön saadaan vähennettyä myös merkittävästi lämmityksestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Lieksaan rakennettavan pellettitehtaan myötä pellettilämmityksen hiilidioksidipäästövähennys olisivat erityisen merkittävät, koska pelletti valmistettaisiin paikallisesti kuivasta puunjalostusteollisuuden sivuvirasta. Yhtenä pellettilämmityksen lisääntymisen esteenä on, että pellettiala on menettänyt uskottavuutta ja kuluttajien luottamusta pelletin laatuongelmien ja hinnan nousun myötä. Maalämmön imago helppona ja kustannustehokkaana lämmitysmuotona on tällä hetkellä suhteellisen hyvä. Pellettilämmityksen uskottavuusongelmia pystytään kuitenkin poistamaan käyttämällä 1-luokan pellettiä ja nykyaikaisesti automatisoitua laitteistoa tai tarjoamalla rivitalokohteissa kuluttajille valmista pellettilämpöä kilpailukykyiseen takuuhintaan. Pellettilämmityksen automatisoitu tekniikka mahdollistaa useiden kohteiden hoitamisen suhteellisen vähällä työllä. Näin ollen pellettilämmitys on myös lämpötalkkaritoimintaan keskittyvälle yritykselle hyvä vaihtoehto. Suoritetun kyselyjen ja haastattelujen perusteella lämpötalkkariyrittäjyydelle näyttäisi olevan kysyntää. Tällä hetkellä lämmitykseen suunnattua kokonaispalvelua ei ole kuitenkaan tarjolla. Toiminnan onnistumisen edellytyksenä on, että se on hinnaltaan kohtuullisen kilpailukykyinen ja palveluntarjoaja olisi uskottava ja vakaa yrittäjä tai yritysrypäs. Liiketoiminnan käynnistämiseksi tarvitaan toiminnan

19 onnistunutta pilotointia ja hyvien käyttökokemusten levittämistä laajamittaisesti potentiaalisille asiakkaille. Hyvien kokemusten ja laajemman toiminnan myötä todennäköisesti myös kiinnostavuus lämpötalkkaritoimintaa kohtaan todennäköisesto lisääntyy. 19

20 20 Liite 1: Taloyhtiöille lähetetty kyselylomake Kysely taloyhtiönne lämmitysjärjestelmän uusimisesta 1. Monenko vuoden päästä oletatte taloyhtiönne lämmitysjärjestelmän uusimisen tapahtuvan? 2. Mitkä asiat vaikuttavat eniten taloyhtiönne lämmitysjärjestelmän valintaan (tärkeysjärjestyksessä 5 kpl)? alkuinvestoinnin suuruus käyttökustannus/polttoaineen hinta ja sen vakaus helppous ja huoltovapaus käyttövarmuus riippumattomuus ulkopuolisista toimijoista (oma järjestelmä) ympäristöystävällisyys energialähteen paikallisuus muu syy, mikä? 3. Jos lämmitysmuodon uusiminen olisi tällä hetkellä ajankohtainen, niin mitkä lämmitysmuodot olisivat taloyhtiönne kannalta kiinnostavimmat (1-3 kpl)? Pellettilämmitys Kaukolämpö Maalämpö Sähkö Hake Muu, mikä? 4. Olisitteko kiinnostuneita hyödyntämään aurinkolämpöä lisälämmönlähteenä esim. käyttöveden lämmityksessä? Kyllä Ei 5. Olisiko taloyhtiönne kiinnostunut hankkimaan lämmityksen ulkopuoliselta lämpöyrittäjältä, joka hoitaisi lämmityksen kokonaispalveluna teille? Kyllä Ei 6. Oletteko kiinnostuneita saamaan tarjouksen pellettilämmitysjärjestelmästä Suomen pellettienergiayhdistys ry:n jäsenyrityksiltä? Kyllä, haluamme että palveluntarjoajat tekevät taloyhtiöllemme tarjouksen pellettilämmitysjärjestelmästä. Taloyhtiön yhteystiedot: Ei

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta www.jäspi.fi Jäspi Öljykattilat Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta Jäspi Eco 17 ja 30 Lux Jäspi Basic ja Jäspi Premium ilma-vesilämpöpumppuratkaisut Öljylämmitystalossa on mukava asua Ölylämmitys

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot Esityksen sisältö 1. Ympäristö ja puulämmitys 2. Pelletti polttoaineena 3. Puulämmitysvaihtoehtoja 4. Energiatehokas puulämmitys 5. Puu hybridilämmityksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma. Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b

Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma. Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b MIKSI MAALÄMPÖ? 1. KAUKOLÄMMÖN JAKOKESKUS TULI IKÄNSÄ (22 V) PUOLESTA UUSITTAVAKSI MIKSI

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

BB 24/7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille

BB 24/7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille BB 24/7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen ulkopuolella 2,8 miljoonaa suomalaista

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan laadunohjaus:

Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Pekka Seppälä, Markku Hienonen, Aki Töyräs 8.10.2012 Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Rakennuksen E luvun laskenta Rakennuksen E luvun laskenta ja energiatehokkuus Mikä E luku? Mikä E luku? E luku l k on

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

REFERENSSIT Eneom Energiaratkaisut isoille kiinteistöille

REFERENSSIT Eneom Energiaratkaisut isoille kiinteistöille Eneom Energiaratkaisut isoille kiinteistöille Tarjoamme mielenrauhaa toimittamalla taloyhtiöllesi nerokkaat energiansäästöratkaisut, jotka tuottavat aidosti tulosta. Lue lisää toteuttamistamme energiaratkaisuista,

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia pientaloille

Esimerkkilaskelmia pientaloille Rakennusten energia 2012 Esimerkkilaskelmia pientaloille E-lukuvaatimusten täyttyminen Taru Suomalainen ja Timo Kalema TTY / Konstruktiotekniikka Syyskuu 2011 1 Sisältö Alkusanat... 3 1 E lukutarkastelu...

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER über 110 Jahre Marktpräsenz Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER Tulevaisuuden lämmitys HERZ lämpöpumpulla HERZ

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot