Autisminkirjon varhaiskuntoutusmalli Keski-Pohjanmaalla

Transkriptio

1 Autisminkirjon varhaiskuntoutusmalli Keski-Pohjanmaalla Puheterapeutti Elina Kykyri ja asumisohjaaja Tiia Savela Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiiri kehityspoliklinikka ja Maria-Katariinan talo Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä SOITE

2

3 Kehittämistyön lähtötilanne Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirissä autismin kirjon lasten varhaiskuntoutus on toteutunut osana kehitysvammaisten lasten varhaiskuntoutusohjausta. Autisminkirjon lapset ohjautuvat Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin varhaiskuntoutusohjaukseen ja varhaiskuntoutusohjaustiimiin (VAKU) usein vasta 4-5 vuotiaina. Kokkolan kaupungin omana toimintana varhaiskuntoutusta, EHO. Joillakin lapsilla kuntoutusohjausta erikoissairaanhoidon kautta. Alueelliset erot autisminkirjon lasten varhaiskuntoutuksen toteutuksessa ovat isoja.

4 Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin VAKU -tiimi 2 osa-aikaista varhaiskuntoutusohjaajaa osastonhoitaja psykologi, puheterapeutti ja tarvittaessa toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä kehityspoliklinikalta Sote uudistuksen myötä tiimiin liittyy Kokkolan kaupungin varhaiskuntoutusta tekevä sosiaaliohjaaja

5 Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin uuden autisminkirjon lasten varhaiskuntoutusmallin tavoitteet: 1. Tarjota selkeä tutkimukseen ja hyväksi todettuihin käytäntöihin perustuva realistinen mallin autisminkirjon lasten varhaiskuntoutukseen. 2. Autisminkirjon riskipiirteet tunnistetaan varhaisessa seulonnassa peruspalveluissa. 3. Kaikilla Keski-Pohjanmaan alueen lapsilla on sama mahdollisuus päästä autisminkirjon varhaiskuntoutuksen piiriin: seulonta, ohjauspalvelut sekä autisminkirjon varhaiskuntoutus toteutuu tasaarvoisesti.

6 Pohjana tutkitut kuntoutusmallit ja menetelmät Autisminkirjon lasten seulonta: CHAT, (M-CHAT) Pikku-Portaat ja Portaat materiaali seurannan, arvioinnin ja kuntoutuksen suunnitteluun Suomessa tehty AKIVA -projektin kuntoutusmalli: käyttäytymisanalyysi, (TEACCH, Lovaas) TEACCH - ja Lovaas kuntoutusmenetelmät: perustuvat käyttäytymisanalyysiin ja tutkittuun tietoon oppimisesta. Early Start Denver Model malli (ESDM)

7 Early Start Denver Model for Young Children with Autism = ESDM ESDM - mallissa hyödynnetään: Sovellettua käyttäytymisanalyysiä (Applied Behaviour Analysis) PRT -menetelmää (Pivotal Response Training) sekä huomioidaan autisminkirjon henkilöiden heikentynyt sosiaalinen motivaatio ja yleistämisen vaikeus, lähi-ihmisten aktiivinen osallistuminen Tavoitteena on: Saada positiivisia ja emotionaalisia kokemuksia vuorovaikutuksesta Kiinnittää lapsen huomio sosiaalisiin ärsykkeisiin Palkita lasta ja tukea lapsen mielenkiinnon pysyvyyttä sosiaalisissa tilanteissa

8 ESDM:n ydinpiirteet 1) Monialainen tiimi, joka toteuttaa lapsen kehitysvaiheisiin perustuvaa yksilöllistä suunnitelmaa 2) Kahdenvälisen vuorovaikutuksen korostaminen 3) Sujuvien vastavuoroisten ja spontaanien eleiden, kasvojen liikkeiden ja ilmeiden ja esineiden käytön jäljittelyn kehittyminen 4) Ei-kielellisen ja kielellisen kommunikoinnin kehittäminen 5) Leikin kognitiivisten osa-alueiden harjoittelu kahdenvälisissä leikkirutiineissa 6) Kuntouttajien ja vanhempien välinen kumppanuus

9 ESDM:n opetuskäytännöt Opetusstrategiat ABA:n mukaan PRT:stä poimitut periaatteet ESDM malliin ESDM -mallin opetusperiaatteet

10 Opetusstrategiat ABA:n mukaan 1) Lapsen huomion suuntaaminen ja ylläpitäminen. 2) Kliinisten ongelmien perusanalyysimalli (ABC). 3) Toivotun käyttäytymisen vihjeistäminen. 4) Seurausvaikutusten muokkaaminen. 5) Vihjeiden häivyttäminen. 6) Käyttäytymisen muokkaaminen. 7) Käyttäytymisen ketjuttaminen. 8) Suppea funktionaalinen käyttäytymisen arviointi tai laaja käyttäytymisen funktionaalinen analyysi.

11 PRT:stä poimitut periaatteet ESDM malliin 1) Vahvista lapsen yrityksiä: motivaatio ja sinnikkyys lisääntyy, turhautuminen ja ei-toivottu käyttäytyminen vähenee. 2) Vaihtele opeteltavan taidon, uuden opitun taidon sekä vanhojen lapsen jo osaamien taitojen pyytämistä: lisää motivaatiota ja vähentää turhautumista sekä ylläpitää opittuja taitoja ja helpottaa niiden seurantaa. 3) Vahvisteet liittyvät suoraan lapsen reaktioon tai käyttäytymiseen.

12 4) Vuorottele toiminnoissa: sekä lapsella että aikuisella on mahdollisuus sekä johtaa että olla seuraaja leikkitilanteessa ja kontrolloida vuorovaikutustilannetta => sosiaalisuus, huomion saaminen, käyttäytymisen mallittaminen, uuden kommunikoinnin erottelu, jäljittely, kielen eri käyttötarkoitukset 5) Ohjeet ja edeltävät vihjeet annetaan selkeästi. Aikuisen on saatava lapsen huomio ja varmistettava, että annettu ärsyke on tehtävään tai toimintaan sopiva ja esillä ennenkuin siihen liittyvää käyttäytymistä odotetaan lapselta. 6) Anna lapselle vaihtoehtoja ja seuraa hänen aloitteitaan. Tämä lisää lapsen motivaatiota ja aloitekykyä sekä vahvistaa kyseistä vahvistetta entisestään.

13 ESDM -mallin opetusperiaatteet 1) Aikuinen säätelee lapsen tunnetilaa, vireystilaa ja tarkkaavaisuuden tilaa: sopivat toiminnot, äänensävy ja tehtävien vaikeustason vaihteleminen. 2) Aikuinen käyttää positiivista tunnetilaa lapsen kykyihin ja tarpeisiin sopivalla tavalla, ei aiheuta ylivirittyneisyyttä, vaan tukee opettamista. 3) Vuorottelu ja kahdenkeskinen vuorovaikutus on jatkuvaa.

14 4) Aikuinen vastaa lapsen kommunikatiivisiin vihjeisiin herkästi ja vastavuoroisesti olivat ne sitten tunneilmaisuja, eleitä tai sanallisia: sanallistamalla lapsen vihje, empaattisesti huomioimalla lapsen tunneilmaisu. Aikuinen ei vahvista ei-toivottua käyttäytymistä, mutta huomioi lapsen ilmaisun tilanteeseen sopivasti. 5) Lapselle tarjotaan runsaasti erilaisia mahdollisuuksia kommunikointiin kaikissa leikkihetkissä. Lapselle tarjotaan tilaisuus ilmaista erilaisia kielen käyttötarkoituksia mm. pyytää, protestoida, kommentoida, pyytää apua, tervehtiä, nimetä, laajentaa. Aikuinen mallittaa eri tapoja, laajentaa lapsen ilmaisua ja toistaa lapsen omia ilmaisuja tarkoituksenmukaisissa toiminnoissa.

15 6) Toimintojen kehittäminen. Aikuinen rohkaisee joustavaa toimintaa ja leikkiä sekä niiden muuttumista mm. erilaisia materiaaleja, toimintamalleja, teemoja ja kehystä käyttäen. Yhdessä leikissä harjoitellaan monia kehityksen osa-alueita tukevia taitoja. 7) Aikuinen sopeuttaa kielensä lapsen kehitystasoon ja hänen hallitsemiinsa kielenkäyttötapoihin sekä lapsen ei-kielelliseen ja kielelliseen kommunikaatioon.

16 8) Siirtymien systemaattinen huomioiminen. Aikuinen huomaa lapsen kiinnostuksen loppumisen tehtävään ja siirtymisen uuteen: aikuinen lopettaa nykyisen tehtävän ja tuo uuden tehtävän tilanteeseen, jotta lapsen huomio siirtyy sujuvasti tehtävästä toiseen. Ajoitus siirryttäessä tehtävästä toiseen riippuu lapsen tarkkaavaisuudesta ja motivaatiosta.

17 Näyttöön perustuva kuntouttava arki autismin kirjon lapsilla Varhain aloitettu kuntoutus: mieluummin 1-3 vuotiaana aloitus (mm. ESDM) Tiivis kuntoutus: h viikossa (mm. Lovaas, ESDM) Yhteistyö perheen ja ammattilaisten kesken Suunnitelmallinen tavoitteiden asettelu ja seuranta Selkeät yhteiset käytännöt Tiheä systemaattinen kuntoutus Oppimisen periaatteiden huomiointi Yleistäminen: toteutus arjessa, kaikki osallistuvat, muuntelu & joustavuus

18 Autisminkirjon lasten varhaiskuntoutusmalli Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirissä

19 Autisminkirjon lasten varhaiskuntoutusmalli Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirissä VAKU tiimi PRT ESDM TEACCH Lovaas AKIVA Tutkitut toimivat käytännöt ABA

20 Autisminkirjon lasten varhaiskuntoutuspolku Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirissä Erikoissairaanhoito perustutkimukset Autisminkirjon riskipiirteet tunnistetaan varhain mm. CHAT, M-CHAT Varhaiskuntoutuksen seuranta - Vähintään 3 kk:n välein - Tiiminvetäjä kutsuu - Tarkistetaan suunnitelman toteutuminen - Päivitetään tavoitteita ja keinoja, käyttäytymisanalyysi Autisminkirjon VAKU - tiimi ja VAKU ohjaaja - Konsultaatio - Päätös VAKU:n aloittamisesta - VAKU tiimin säännöllinen kokoontuminen, CASE Kehityspoliklinikka Kehitysarviot ja kuntoutussuunnitelma - Asiantuntijapalvelut kehitysvammaan, laajaalaisiin oppimisvaikeuksiin ja autisminkirjoon VAKU:n aloitus ja alkukartoitus x kotiin & päiväkotiin - Yhteiskäynnit - Keskustelu, Portaat, motivaatiolomake, arvot, kommunikointilomakkeet, käyttäytymisanalyysi Tavoitteellinen kuntoutus arjessa - Suunnitelman mukaan luonnollisissa tilanteissa ja tehtävätuokioissa - Jokainen tiimin jäsen vastuussa - Autismin kirjon VAKU työntekijän viikoittaiset käynnit alkuvaiheessa - Asiantuntijan tuki, yhteiskäynnit - VAKU tiimin tuki Yksilöllinen arjen kuntoutussuunnitelma - Monialainen tiimi - Tiiminvetäjä - Kirjataan konkreettiset tavoitteet ja toteutus, seuranta, vastuuhenkilö kullekin tavoitteelle, luvat

21 Monialainen tiimi lapsen kanssa kuntoutusta toteuttamassa Toimintaterapeutti, fysioterapeutti Erityislastentarhanopettaja Sosiaalityön tekijä, perhetyö Avustaja Tiiminvetäjä / vanhempi Lääkäri Puheterapeutti Psykologi Varhaiskuntoutusohjaaja käyttäytymisanalyysi Autisminkirjon VAKU -tiimi Kehityspoliklinikka

22 Mitä kehitettävää jatkossa? Alueellinen koulutus autisminkirjon riskipiirteiden tunnistamiseen (CHAT, M-CHAT ym.) Alueellinen koulutus autisminkirjon kuntoutuksen perusmenetelmistä Yhteistyö alueellisten hankkeiden kanssa diagnosointiin, palveluohjaukseen, kuntoutusohjaukseen sekä peruspalveluihin liittyen: mm. NEPSY hanke, alueelliset hankkeet lasten ja perheiden palveluista Alueellinen koulutus palvelupolusta, kun malli vahvistuu Käsikirja toimintamallista, suositeltavista menetelmistä ja lomakkeista

23 Yksisiipinen on ihminen, kaksi siihen tarvitaan, kaksi siipeä, kaksi ihmistä, että voisimme lentää, päästä kauas, lähelle, sisälle Puuttuvia siipiä ovat ihmiset toisilleen, tikapuita taivaisiin -Tommi Tabermann- Manuel Velisan

24 Lähteet mm. Rogers, S.J. & Dawson, G Early Start Denver Model for Young Children with Autism. Promoting language, learning and engagement. The Guildford Press. New York. Loukusa S. & Mäkinen L Vuorovaikutuksen ja pragmaattisten taitojen tukeminen: Esittelyssä kolme näyttöön perustuvaa kuntoutusmenetelmää. Puheterapeutti 2/2016, s