Markkinointiviestinnän konseptointi urheilubisneksessä. FasciaTraining-tuntikonseptin markkinointi ja viestintä

Transkriptio

1 Markkinointiviestinnän konseptointi urheilubisneksessä FasciaTraining-tuntikonseptin markkinointi ja viestintä Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Kiia Rönkkö & Susanna Säntti

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Lähtökohdat Lähtötilanteen analysointi Lihaskalvoihin kohdistuva harjoittelu - tuntikonseptin perusta Toimintaympäristö Kohderyhmät Yritysasiakkaat Kuluttaja-asiakkaat Yhteistyökumppaneiden valinta Markkinointiviestinnän konseptointi Palvelutuotteen nimi Palvelutuotteen logo Muodostuva brändi Message House -mallit brändin viestinnän muodostumisen tukena Brand House -malli Yhden huoneen Message House -malli Identiteettiprisma brändin muotoutumisen apuna Palvelutuotteen visuaalinen ilme Tunnin ilmapiiri Viestintä Viestintä maineen rakentajana FasciaTraining viestijänä Missä FasciaTraining näkyy? Tuotokset Työskentelyn kuvaus Työ kokonaisuutena Potentiaalisille asiakkaille lähetetyt e-suoraviestit Facebook-toimenpiteet Suunnitelma internetsivujen toteutuksesta Markkinointimateriaalit Esittelyvideot Jaettava markkinointimateriaali Tekstiilit Verkkokaupan mahdollisuus Muut tuotokset Mallitiedote FasciaTraining-tuntikonseptille Tiedotteet yleisesti Asiakastiedote Sisäiset tiedotteet... 23

3 5 Johtopäätökset Ammatillinen kasvu Hankkeen hyödyllisyys toimeksiantajan näkökulmasta Suositukset jatkotoimenpiteiksi Lähteet Liitteet erillisinä tiedostoina, ohessa listattuna. Liitteet avautuvat klikkaamalla. Liite 1. Hankesuunnitelma Liite 2. E-suoraviestit Liite 3. Pikaopas Facebookin käyttöön - FasciaTraining 2014 Liite 4. Facebook-päivitykset Liite 5. Pikaopas internetsivujen käyttöön - FasciaTraining 2014 Liite 6. Jaettava markkinointimateriaali Liite 7. Tekstiilit Liite 8. Mallitiedote Liite 9. Tapahtumanäkyvyyden suosituksia

4 1 Johdanto Tämä julkaisu on tehty osana opinnäytetyötämme. Opinnäytetyömme aiheena on palvelutuotteen konseptointi urheilubisneksessä. Käsittelemme työssämme FasciaTraining -ryhmäliikuntatunnin konseptointia markkinoinnin ja markkinointiviestinnän näkökulmasta. Lisäksi työssämme käsitellään digitaalisen markkinoinnin eri kanavien hyödyntämistä FasciaTraining -tuntikonseptin markkinoinnissa. Tarkoituksenamme oli muodostaa käsitys siitä, kuinka palvelutuote konseptoidaan menestyksekkäästi viestinnän ja markkinoinnin osalta. Toinen tärkeä osa oli muodostaa ohjeita ja erilaisia materiaaleja toimeksiantajan käytettäväksi nyt ja tulevaisuudessa. Teimme opinnäytetyömme muotoon, joka parhaiten palvelee toimeksiantajaamme ja meitä itseämme jatkossa. Koimme, että perinteinen raportti ei tässä tapauksessa olisi hyödyllinen toimeksiantajan tai meidän näkökulmastamme katsottuna. Hankkeena toteutettu ja digitaalisessa muodossa julkaistu työ on ollut alati muokattavissa konseptin muotoutuessa ja valmistunut vähitellen pala palalta. Sähköinen julkaisualusta varmistaa, että työ on helposti ja nopeasti toimeksiantajan saatavilla. Valitsemamme menetelmä on myös meistä selkein ja parhaiten asiat esiin tuova keino esittää ne. 1

5 2 Lähtökohdat 2.1 Lähtötilanteen analysointi Opinnäytetyötä aloittaessamme FasciaTraining oli vasta aloitteleva ryhmäliikuntatunti. Olemassa oli tunnin sisältö ja FasciaTraining-logot. Tuntia oli testattu yhdessä kuntokeskuksessa, Järvenpään KuntoSaluksessa, jossa se oli saanut hyvän vastaanoton. Vaikka tuntikonsepti oli ollut suosittu, sana siitä ei ollut vielä levinnyt Järvenpäästä laajemmin muualle Suomeen. Vain harvat olivat kuulleet FasciaTraining-tunneista. Alusta lähtien tiedossa oli toimeksiantajan halu muodostaa FasciaTraining-tunnista konsepti ja laajentaa sen tarjontaa ympäri Suomen. Toimeksiantaja kaipasi apua tunnistettavan konseptin luomisessa ja tuntikonseptin saattamisessa suuremman yleisön silmien eteen, erityisesti kuntokeskuksien tietoon koko Suomen laajuudelta. Tiedossa oli, että FasciaTraining-konseptin tavoitteena on laajentua useampaan kuntokeskukseen kevään 2015 aikana ja, että uusia FasciaTraining-ohjaajia koulutetaan loppuvuodesta 2014 ja keväällä Toimeksiantajalla ei ollut valmiina materiaaleja liittyen FasciaTraining- tunnin markkinointiin. Konseptin markkinointiprosessin käynnistämiseksi markkinointimateriaaleja tarvittiin nopealla aikataululla. Valmiita materiaaleja ei ollut lainkaan, jonka johdosta mahdollisuutemme vaikuttaa markkinointimateriaalien muotoihin ja ulkonäköön olivat suuret Lihaskalvoihin kohdistuva harjoittelu - tuntikonseptin perusta Lihaskalvoille, eli fascioille, suuntautuvaa harjoittelua ei ole aikaisemmin tarjottu Suomessa FasciaTraining-tuntikonseptin kaltaisen ryhmäliikuntatunnin muodossa. Lihaskalvoja käsitteleviä harjoitteita ovat toteuttaneet ja ohjeistaneet lähinnä aiheeseen erikoistuneet fysioterapeutit. Käsitteet fascia ja lihaskalvot eivät ole monelle entuudestaan tuttuja. FasciaTraining-tuntikonsepti on fysioterapeutti Anne Purasen ja fysioterapeutti Henna Varosen kehittämä. Taustatietoa harjoittelumenetelmien kehittämiseen on haettu alan tutkimusartikkeleista (Stecco, Myers, Schleip) ja harjoittelumenetelmät perustuvat konseptinkehittäjien käsitykseen tästä tutkimustiedosta, sekä omasta sekä omasta harjoittelukokemuksestaan käytännössä (Puranen, 2014). Konseptin kehittäjä Puranen kertoo tunnista seuraavalla tavalla: Tunti koostuu rauhallisista, mutta tehokkaista liikkeistä, joille on haettu perusteita tutkimustiedosta. Fascia Training -tunnit koostuvat lihaskalvoketjujen (myofasciat) anatomista kulkua ja toiminnallisuutta hyödyntävistä liikkuvuus- ja lihaskuntoharjoitteista, sekä rentoutumisharjoitteista. (Puranen, 2014.) Lisäksi Puranen kuvailee harjoituksia näin: Ero tavanomaisiin liikkuvuusharjoituksiin on siinä, 2

6 että niissä usein keskitytään yhden nivelen ja siihen vaikuttavan lihaksen toimintaan, kun taas fasciaalisessa liikkuvuusharjoittelussa on tarkoituksena aktivoida koko fasciaalista ketjua useiden nivelten yli. (Puranen, 2014.) Toimintaympäristö FasciaTraning toimii ryhmäliikunta-alalla Suomessa, minkä takia sen kilpailijoiden määrä ja skaala on laaja. Samoista asiakkaista kilpailevat muun muassa nämä ryhmäliikuntakonseptit: Zumba, LesMills-tunnit, pilates ja jooga. Konseptin kehittäjän mukaan tuntikonsepti on verrattavissa joogaan ja pilatekseen, mutta ero näihin on siinä, että FasciaTraining pohjautuu vakaammin tieteellisten tutkimusten tuloksiin, joita tuntikonseptin kehittäjät ovat hyödyntäneet työssään. Lihaskalvojen venyvyydellä, liikkuvuudella ja voimantuotolla on todettu olevan tieteellisiä vaikutuksia terveyteen. Millään aiemmin lanseeratulla ryhmäliikuntatuntikonseptilla ei ole samankaltaista todistetusti tieteellistä pohjaa lihaskalvoille tehtävän toiminnan ja liikkeiden tukena. Ryhmäliikunta-alalla ei siis vielä toimi täysin vastaavia konsepteja Suomessa. 2.2 Kohderyhmät FasciaTraining-tuntikonseptilla on kaksi pääkohderyhmää, jako erottelee yritys- ja kuluttaja-asiakkaat. Näillä kohderyhmillä on omat motiivinsa ostaa ja käyttää FasciaTraining-palvelutuotetta. Konseptoinnin Supersankari kirjassa kerrotaan motiivin olevan yhtä kuin tarve ja että, tulee siis miettiä tarkoin mitä tarvetta ollaan täyttämässä kunkin kohderyhmän kohdalla (Sammallahti 2009, 41). Näitä kohderyhmiä ja niiden motiiveja on käsitelty seuraavissa kolmessa luvussa Yritysasiakkaat Tuntikonseptin kohderyhmän ollessa hyvin laaja on myös mahdollisten yhteistyökumppaneiden skaala suuri. Konseptin kehittäjän Anne Purasen mukaan yhteistyö sopivien yritysten kanssa alkaa molemminpuolisesta kiinnostuksesta, jonka jälkeen yritys tarvitsee lisenssin ja FasciaTraining-tuntikonseptin mukaisesti koulutetun ohjaajan ja tämän jälkeen he ovat oikeutettuja tarjoamaan tuntia omille asiakkailleen (Puranen, 2014). Erilaiset kuntokeskukset voivat tarjota tuntikonseptia jäsenilleen. Vastaavasti urheiluseurat voivat esimerkiksi ostaa ohjattuja tunteja jäsenilleen, samoin kuntoutussäätiöt. Tuntikonseptin mukaisesti koulutettu henkilö voi siis tarjota tuntia melkeinpä missä vain, kunhan tilat ovat sopivat. Konseptin kehittäjän Anne Purasen mukaan alkuvaiheessa yhteistyökumppaneiden etsiminen on kohdistunut kuntokeskuksiin (Puranen, 2014). FasciaTraining-tuntikonseptista on mahdollista tehdä oma terapeuttiseen harjoitteluun tarkoitettu konsepti, jolloin fysioterapeutit voivat myös ohjata asiakkaitaan tunneille. Fysioterapian asiakkaille tarjotaan usein itsenäisesti tehtäviä harjoitteita, tuntikonseptin avulla olisi mahdollisuus päästä suorittamaan ehkä jo valmiiksi tuttuja ja uusia harjoitteita ohjatusti. Jonkinlaiset yhteistyösopimukset tulisivat kyseeseen tällaisissa yhteistyökuvioissa. 3

7 Ostomotiivina näille yhteistyökumppaneille toimivat tarve pitää asiakkaat tyytyväisinä tai kokeilunhalu. Suomen suurimpiin kuntokeskusketjuihin kuuluva SATS Elixia kertoo rauhallisten ryhmäliikuntatuntien nostaneen suosiotaan vuonna 2013 (SATS ELIXIA 2013). Nämä yritysten tarpeet pyritään täyttämään viestimällä FasciaTraining-tuntikonseptin suosiosta asiakkaiden keskuudessa ja pitämällä tunnin sisältö konseptin mukaisena ja mielenkiintoisena. Tyytyväisemmät asiakkaat pysyvät jatkossakin suuremmalla todennäköisyydellä asiakassuhteessa yritykseen ja tuovat yritykselle lisää asiakkaita ja hyvää mainetta. Potentiaalisille yritysasiakkaille viestitään lisäksi tulevista ohjaajakoulutuksista, sekä pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaiset reitit yhteydenottoon mielenkiinnon herättyä. Urheiluseuroilla ja kuntoutussäätiöillä ostomotiivina voi olla samaten halu tarjota monipuolisimpia palveluita. Heidän asiakkaansa saattavat kuitenkin kokea hyödyn eri tavalla, kuin kuntokeskuksien asiakkaat. Kuntoutussäätiöiden asiakkailla palvelu voi olla erittäin hyödyllinen, ja näin ollen helpottaa jokapäiväisiä toimia. Paikoittain tarjoamalla palvelua itse säätiön tiloissa voi säätiön ja sen asiakkaiden toiminta helpottua suurestikin, kun liikuntapalvelut ovat saman katon alla tarjolla Kuluttaja-asiakkaat Konseptin kehittäjän mukaan FasciaTraining-tuntikonseptin kuluttaja-asiakkaiden ryhmää ei ole rajoitettu erityisillä tekijöillä, kuten esimerkiksi iällä tai sukupuolella. Lähes kaikki kuluttajat voivat osallistua tunneille, sillä lihaskalvoharjoitteilla ei ole todettu olevan terveyshaittoja lähes millään ryhmällä. Tuntia voidaan kuitenkin suositella erityisesti kehonhuollosta kiinnostuneille ja terveydestään huolta pitäville henkilöille. Tunti sopii hyvin myös vastapainoksi muun urheilun oheen tai ammattiurheilijoille osaksi heidän harjoitusohjelmaansa. (Puranen, 2014.) Konseptin kehittäjä korostaa, että erityistä tieteellistä apua FasciaTraining-tunnista saattaisivat saada muutamat tietyt erityisryhmät. Näitä ryhmiä ovat muun muassa nivelrikko-, sekä reumapotilaat. (Puranen, 2014.) Kuluttaja-asiakkaat ovat kohderyhmistä tärkein. Kun kuluttajat ovat tyytyväisiä ja sitoutuneita käyttämään tuntikonseptia, on yritysasiakkailla suurempi motiivi myös tarjota sitä. Kuluttaja-asiakkaat ovat myös erittäin laaja ja suuri kohderyhmä tunnin sopiessa kaikille. Kuluttaja-asiakkaiden ostomotiivina alussa voi toimia kokeilunhalu eli halu olla mukana ensimmäisten joukossa testaamassa uutta ryhmäliikuntatuntia. Toisaalta motiivina saattaa olla todellinen avuntarve tai vaikkapa halu pyrkiä terveempään elämään. Kuluttaja-asiakkaat voivat siis tulla FasciaTraining-tunneille toteuttamaan itseään samankaltaisen viiteryhmän kesken tai ohjatusti esimerkiksi lääkärin tai fysioterapeutin toimesta terveysvaikutusten takia. Tuntikonseptin ollessa vasta lanseerausvaiheessa, olisi ihanteellisinta kiinnittää niin sanottujen edelläkävijöiden huomio. Ihmiset, jotka osaavat vaatia FasciaTraining-tuntia esimerkiksi käyttämänsä kuntokeskuksen tuntivalikoimaan sekä kysellä aiheesta aktiivisesti, ovat arvokkaita tuntikonseptin tunnettuvuuden ja leviämisen kannalta. 4

8 2.2.3 Yhteistyökumppaneiden valinta Konseptoinnin Supersankari -kirjassa kerrotaan yhteistyökumppaneiden valinnasta näin: Yhteistyökumppanivalinnat tulee tehdä harkiten, sekä laillisuus- ja eettisyysperiaatteen, että brändillisen sopivuuden kriteerein. (Sammallahti 2009, 162.) Yhteistyökumppaneissa kannattaa kiinnittää huomiota palvelun lisäksi myös yhteistyökumppanin esille tuomaan tyyliin, jotta se ei olisi täysin ristiriidassa FasciaTraining-tuntikonseptin kanssa. Konseptoinnin Supersankari kirjan mukaan myös valitut yhteistyökumppanit paljastavat paljon yrityksestä (Sammallahti 2009, 162). Yritystä voidaan arvioida yhteistyökumppaneiden perusteella, joten tarkasti harkitut valinnat kannattavat pitkällä tähtäimellä. Yhteistyökumppaneiden luotettavuutta kannattaa arvioida ennen yhteistyön aloittamista. Alkuvaiheessa luotettavuus on tärkeää, sillä silloin luodaan konseptin imagoa ja mainetta. Vääränlainen ja epäluotettava yhteistyökumppani voi jopa pilata aloittelevan tuntikonseptin mahdollisuudet menestyä. Mikäli mahdollista, alkuvaiheessa yhteistyökumppaneiksi kannattaa valita paikkakuntansa tunnetuimpia ja hyvämaineisimpia toimijoita. 3 Markkinointiviestinnän konseptointi Seuraavissa luvuissa käsitellään markkinoinnin ja viestinnän näkökulmasta tärkeimpiä konseptoinnin osa-alueita. Tässä julkaisussa ei siis ole käsitelty kaikkia konseptoinnin osa-alueita. Osa konseptoinnin vaiheista oli tehty jo ennen tämän hankkeen aloitusta, ryhmäliikuntatunnilla oli esimerkiksi nimi ja logot suunniteltuina. Koimme kuitenkin hyödylliseksi käydä myös nämä osa-alueet tässä vaiheessa läpi uudelleen. 3.1 Palvelutuotteen nimi Jokaisella tuotteella tulee olla uniikki tunnistettava nimi ja oma ilme, jotka antavat ensivaikutelman sen identiteetistä (Sammallahti 2009, 95). Nimen tulee olla brändi-identiteetin mukainen. FasciaTraining -tuntikonseptille on valittu toimeksiantajan toimesta yksinkertainen nimi, joka kertoo tuotteesta (lihaskalvoille, eli fascioille tehtävää harjoittelua). Nimi on ytimekäs ja informatiivinen. Silti se kuulostaa erilaiselta, koska sana fascia ei ole kovin yleinen puhekäytössä. Sana on käytössä lähinnä fysioterapeuttien tai muiden liikunta-alan ammattilaisten keskuudessa. FasciaTraining on myös ajaton ja kansainvälisestikin ymmärrettävä englanninkielisyytensä ansiosta. Konseptin kehittäjän päätöksestä FasciaTraining-nimeä ei saa taivuttaa, ja nimen kirjoitusasu on tarkoin määritelty edellä kuvatun mukaisesti. Nimen kaksi osaa kirjoitetaan yhteen ja molemmat osat alkavat isolla kirjaimella. Tuntikonseptin nimelle on haettu rekisteröintiä, mutta prosessi on vielä kesken. (Puranen, 2014.) 5

9 3.2 Palvelutuotteen logo Konseptoinnin Supersankari -kirjassa muistutetaan, että logoa suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon sen tulevat käyttötarpeet. Esimerkiksi käytettäessä logoa internetissä, se ei saa olla liian haalea tai ohut.(sammallahti 2009, 95.) Logon rooli on tärkeä, sillä se luo ensivaikutelman brändistä. Kuviot 1 ja 2. FasciaTraining -logot FasciaTraining-logoa suunniteltaessa graafikko on ottanut huomioon luultavasti sen eri käyttötarkoitukset tekemällä siitä kaksi eri versiota. Logon muodot ovat selkeät ja se ei ole esimerkiksi liian haalea erottuakseen Facebook-sivustolla taustasta. Logon värimaailma FasciaTraining-tuntikonseptin tapauksessa kuvastaa tuntien tunnelmaa ja luojiensa persoonia. Tuntikonseptin luojat ovat omia iloisia persooniaan, jotka erottuvat joukosta ja jäävät hyvin mieleen. Logossa käytetyt kirkkaat värit, pinkki ja lila, erottuvat hyvin ja jäävät myös mieleen helposti. Logot on suunnitellut graafinen suunnittelija Heli Tiensuu. Jacky Tai kertoo kirjassaan Brand Zero, että logoa kannattaa hyödyntää jo heti konseptin alkuvaiheessa ja pyrkiä siihen, että logo ja itse palvelutuote ja sen idea yhdistetään toisiinsa mahdollisimman vahvasti. Tain mukaan logon tulisi olla selkeästi näkyvillä aina, kun konseptin kanssa toimitaan. Logo tulee olla esimerkiksi yrityksen internetsivuilla, työntekijöiden vaatteissa, PowerPoint-esityksissä ja kaikessa joka liittyy konseptiin. Tain kirjoituksen mukaan käyttämällä logoa aktiivisesti jo konseptin alkuvaiheessa voidaan välttyä siltä, että jokin toinen yritys tulisi ja ikään kuin ottaisi saman idean käyttöön ja alkaisi myydä sitä vahvemmin oman logonsa avulla. (Tai 2013, 82) Logon käytössä huomioon tulee ottaa myös mahdolliset yhteistyökumppanit. Suosittelemmekin muodostamaan lyhyen ohjeistuksen logon käytöstä yhteistyökumppaneille. Ohjeistus voisi pitää sisällään esimerkiksi perustiedot logosta: kuka logon omistaa, mistä logon 6

10 saa ja mitkä ovat esimerkiksi sen värikoodit. Lisäksi ohjeessa olisi suositeltavaa kertoa mihin kaikkeen logoa saa käyttää, lyhyt erittely esimerkiksi tekstiileihin, internettiin ja erilaisiin painettuihin materiaaleihin käyttämisestä. Jos selvillä on asioita, joiden yhteyteen logoa ei saa laittaa, nämä kannattaa mainita selkeästi ohjeissa. Ohjeistuksessa olisi hyvä kertoa myös missä muodossa logoa voi käyttää. Saako logoa muokata ja pyydetäänkö muokkaamiseen esimerkiksi kirjallinen lupa konseptin kehittäjältä tai voiko sitä käyttää esimerkiksi mustavalkoisena. Lisäksi ohjeen lopussa olisi hyvä kertoa, mitä seuraa jos logoa käyttää väärin, seuraako väärinkäytöstä sanktio vai evätäänkö esimerkiksi logon käyttöoikeus kokonaan tai vain joksikin aikaa. 3.3 Muodostuva brändi FasciaTraining-tuntikonseptista on tarkoitus kehittää oma brändi. Liisa Sounion kirjoittamassa kirjassa, Brändikäs, kerrotaan, että brändillä yleensä tarkoitetaan kohteen herättämää mielikuvaa ja itse asiaa tai tuotetta (Sounio 2010, 24). Brändillä ei siis tarkoiteta pelkkää yrityksen nimeä tai tuotetta, vaan siihen sisältyy monia muitakin asioita. Hyvä brändi ei näin ollen ole koskaan pelkkää pintaa, vaan sillä on sielu. Suonio kertoo kirjassaan myös, että parhaissa brändeissä on sydäntä ja luonnetta mukana ja ne ylittävät vastapuolen odotukset (Sounio 2010, 24). Brändikäs-kirjan mukaan on myös todella tärkeää nostaa esiin ihmisten persoonat yritysten ja tuotteiden takaa (Sounio 2010, 109). FasciaTraining heijastaa sen luojien, Anne Purasen ja Henna Varosen, persoonallisuuksia, jonka kautta aito välittäminen hyvinvoinnista korostuu. Molempien kokemus ryhmäliikuntatunneista ja fysioterapeutin ammattitaidon tuomasta kehontuntemuksesta näkyy tuntikonseptin tunneilla: tunnit käydään läpi ammattitaitoa huokuen, rauhallisesti ja tunnin asiakkaita seuraten sekä ohjaten. Näin ollen uskomme Annen ja Hennan vahvojen persoonien olevan iso osa FasciaTraining-tuntikonseptin muodostumista ja näkyvän siinä selkeästi. Brändikäs-kirjassa kerrotaan, että parhaimmillaan brändien viestit kumpuavat todellisista tilanteista, eivätkä keksityistä tai lavastetuista hetkistä (Sounio 2010, 51). FasciaTraining-tunneista on jo olemassa hyviä käyttäjäkokemuksia. Nämä aidot positiiviset ja tunnin toimivuutta korostavat hetket pitäisi nyt saada esille vakuuttavalla tavalla. Mahdollisuuksia kokemusten jakamiseen on useita. Kokemuksia voidaan jakaa haastattelun, videoiden tai asiakkaiden interaktiivisuuden avulla. Asiakkaat voivat esimerkiksi kommentoida tuntemuksiaan Facebookissa. 3.4 Message House -mallit brändin viestinnän muodostumisen tukena Seuraavissa kahdessa luvussa on esitetty kaksi suhteellisen saman asian ajavaa mallia brändin rakentumisesta. Malleja voi käyttää viestinnän tukena muistuttamassa asioista, jotka ovat tärkeimpiä viestinnän kannalta. Molemmissa on kuitenkin oma hiukan erilainen kantansa asiaan. Brand House on laajempi ja yhden huoneen Message House hieman suppeampi. Suppeampaa Message Housea voi käyttää kirkastamaan nopeasti FasciaTraining-tuntikonseptin viestinnän punaista lankaa. (Smart Insights, 2013.) Otimme molem- 7

11 mat mallit mukaan, koska niissä on eri näkökulmat aiheeseen ja niitä voidaan käyttää eri tarkoituksiin Brand House -malli Kuvio 3. kuvaa miten FasciaTraining-brändi rakentuu. Talo rakentuu ydinviestistä mikä näkyy kaikkialla sen osissa. Keskimmäiset pylväät rakentavat taloa ja alin osio, talon perustukset, pitävät kaiken pystyssä. Alin taso on koko talon pohja, joten siellä olevien asioiden täytyy olla selkeästi tiedossa konseptin kehittäjällä ja henkilöillä, jotka tekevät konseptin viestintää. Pylväiden avulla taas päästään haluttuun lopputulokseen, joka FasciaTraining-konseptin kohdalla on viesti parempaa kehonhuoltoa kaikille. Jokaisen talon osan tulee siis olla kunnossa, jotta pääviesti saadaan kohderyhmän tietoon. Kuvio 3. Brand house -malli mukaillen Smart Insights -sivustolla olevaa kuviota. (Smart Insights, 2013.) 8

12 3.4.2 Yhden huoneen Message House -malli Yhden huoneen Message House kuvaa brändin viestin yhdessä kuviossa. Kuvio esittää mitä brändi kokonaisuutena on, sen hyödyllisyyden asiakkaille, keinot joilla kumota mahdolliset epäilyt brändiä kohtaan ja brändin viestin asiakkaille lyhyesti, tässä tapauksessa potentiaalisille asiakkaille. Smart Insights -sivuston mukaan kuviota on käytetty esimerkiksi kirkastamaan nopeasti myyjien kuvaa myytävästä tuotteesta tai brändistä (Smart Insights, 2013). Kuvion selkeän muodon ansiosta, sen voi katsoa nopeasti läpi ja muodostaa heti oikean kuvan brändistä ja sen viestistä vaikkapa juuri ennen myyntitapaamisen alkua. Kuviota voidaan käyttää myös apuna kuvaamaan ja hahmottamaan yrityksen brändi ja sen viesti nopeasti henkilöille, jotka ovat ensi kertaa sen kanssa tekemisissä. Kuvio 4. Yhden huoneen Message House -malli mukaillen Smart Insights -sivustolla olevaa kuviota. (Smart Insights, 2013) 9

13 3.5 Identiteettiprisma brändin muotoutumisen apuna Kuvion 5. malli on peräisin Konseptoinnin Supersankari -kirjasta (Sammallahti, 2009). Kuvio kuvaa brändin eri ominaisuuksia kuudella eri osa-alueella. Nämä kuusi eri osa-aluetta on jaettu lisäksi kahteen näkökulmaan: brändin ja asiakkaan näkökulmaan. Kuviossa 5. asiakasnäkökulma on kohdennettu kuluttaja-asiakkaisiin. Kuvion tarkoituksena on tarkentaa brändin eri osa-alueita vielä yksityiskohtaisemmin verrattuna muihin kuvioihin, mutta silti helposti ymmärrettävässä muodossa. Identiteettiprisma tuo myös esille asiakaskohderyhmän ominaisuuksia ja sitä millaisten mielikuvien syntymistä heissä halutaan saada aikaan. Asiakkaiden ymmärtäminen ja brändin viestinnän kohdentaminen näihin ominaisuuksiin on tärkeää oikean viestin aikaansaamiseksi. Kuvio 5. FasciaTraining-identiteettiprisma, soveltaen lähteestä (Sammallahti 2009, 72-76). 10

14 3.6 Palvelutuotteen visuaalinen ilme Visuaalisen ilmeen tulisi olla raamitettu eli noudattaa yhdenmukaista kaavaa kaikissa toteutettavissa muodoissa. Etukäteen määritellyt raamit auttavat jatkossa toimimaan johdonmukaisesti esimerkiksi silloin, kun tehdään yhteistyötä graafikoiden tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Markkinointimateriaaleissa ja muun muassa ohjaajien vaatetuksessa tulisi olla samanlainen värimaailma ja yrityksen logot selkeästi esillä. FasciaTraining-konseptin värimaailmana ovat värit pinkki ja lila. Nämä värit esiintyvät logoissa ja niitä on helppo tuoda esille myös muissa materiaaleissa. Taustaväriksi voitaisiin valita harmaan eri sävyt ja valkoinen. Fonttien tyylien tulisi olla samankaltaisia, mutta kaikessa materiaalissa ei aina tarvitse käyttää tismalleen samaa fonttia. Materiaaleissa, joissa on paljon tekstiä, ei kannata yrittää jäljitellä fontilla logon tekstin fonttia, vaan niiden on hyvä olla toisistaan selkeästi poikkeavat. Logo tulee näin toimimalla paremmin esille, ja tekstiosio erottuu selkeämmin. Fonttia tulisi miettiä myös materiaalien luettavuuden kannalta, helppolukuiset ja selkeät fontit ovat markkinointimateriaaleissa käytännölliset. Käytettävien fonttien nimet kannattaa kirjata muistiin ja ilmoittaa aina tarvittaessa esimerkiksi graafisille suunnittelijoille mainoksia suunniteltaessa. Visuaalinen ilme näkyy myös itse FasciaTraining-tunneilla. Sammallahti kertoo Konseptoinnin Supersankari -kirjassa, että työvaatteet ovat tärkeä osa palvelullista kokemusta (Sammallahti 2009, 101). Näin ollen tunnin ohjaajilla tulisi aina olla mukana jokin johdonmukainen visuaalinen tekijä viittaamassa tuntikonseptiin. Asiakkaiden katse kiinnittyy suurimman osan tunnista ohjaajaan, joten logon näkyvyys lisää myös brändikuvan mieleenpainuvuutta. Niinpä FasciaTraining-ohjaajilla tulisi olla jokin tunnistettava tekijä päällään tai mukanaan, jonka avulla heidät erottaa muista tunnilla olijoista. Tämä voisi olla esimerkiksi Fascia Training-logolla kuvioidut trikoohousut, treenitoppi tai vaikkapa ohjaajille erikseen tilattu treenimatto. Promootiotilaisuuksissa ja muissa tapahtumissa, missä tuntikonseptia esitellään ja se on suuren yleisön silmien alla, tulisi hyödyntää yhtenäistä ilmettä. Mieleenpainuvat kuviot ja värit tekevät tuntikonseptin muistamisen helpommaksi potentiaalisille yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. 3.7 Tunnin ilmapiiri Tunnilla vallitseva ilmapiiri on iso osa sen konseptia. Konseptin kehittäjä on pyrkinyt luomaan FasciaTraining-tunneille rauhallisen ilmapiirin. Rauhallista ilmapiiriä luodaan himmeän valaistuksen, rauhallisen musiikin, sekä selkeästi ja rauhallisesti puhuttujen ohjeiden avulla. Tunnille osallistujissa rauhallisuuden tunnetta voimistaa lisäksi se, että harjoitteet tehdään oman hengityksen rytmissä eikä välttämättä samassa tahdissa ohjaajan kanssa. 11

15 3.8 Viestintä Viestintä maineen rakentajana Konseptoinnin Supersankari -kirjassa sanotaan maineen olevan asiakkaiden muodostama arvio yrityksestä tai brändistä ja että se koostuu asiakkaan mielikuvista ja kokemuksista (Sammallahti 2009,130). Mainetta ja sen suuntaa voi muokata markkinointiviestinnän avulla. Viestimällä positiivisista kokemuksista positiivinen kuva alkaa muodostua vahvempana. Siksi Facebookin merkitys markkinointikanavana korostuu, tunnilla kävijät voivat vaihtaa ajatuksia ja mielipiteitä keskenään. FasciaTraining-sivuston olemassaolo tarjoaa heille alustan, jossa kohdata ja vaihtaa näitä ajatuksia. Facebookissa informaation jakaminen on nopeaa ja palaute välitöntä. Viestintä kasvattaa brändin arvoja ja kirkastaa mielikuvia. (Sounio 2010, 84) Halutunlaisen maineen luonnissa tärkeässä roolissa on viestintä. Viestien sisällön, sävyn ja rakenteen tulee muodostaa kokonaisuus, joka johtaa halutun mielikuvan muodostumiseen. Viestin muodolla on vaikutusta myös siihen, meneekö viesti perille vai ei. Sounio kertoo Brändikäs-kirjassaan että, vaikka yrityksen tuote olisi ylivoimaisesti alansa paras, ei tieto saavuta kohderyhmää, jos vuoropuhelua sen kanssa ei osata muodostaa oikeaa reittiä pitkin ja oikean tyyppisellä viestillä (Sounio 2010, 84). Konseptoinnin Supersankari -kirjan mukaan järkevän viestinnän saavuttamiseksi on eri viestinnän muodoille ja sisällöille asetettava tavoitteensa. Kirjan mukaan kaikilla muodoilla on oltava jokin tavoite ja rooli. (Sammallahti 2009, 151.) FasciaTraining-konseptin kohdalla esimerkiksi Facebook-viestinnän tavoitteena on jakaa kuluttajille nopeasti tietoa FasciaTraining-tuntikonseptista. On tärkeää olla hyödyllinen myös tätä kautta asiakkaille. 12

16 3.8.2 FasciaTraining viestijänä Tämän tuntikonseptin kohdalla on viestinnän pohjalla tarve viestiä kahdelle eri kohderyhmälle. Kohderyhmät on jaettu yrityksiin ja kuluttajiin. Näiden kahden kohderyhmän viestit eroavat toisistaan, koska niiden tarkoitus on synnyttää erilaisia toimenpiteitä. Yrityksille halutaan viestittää etenkin tunnin kannattavuudesta, johon perusteet ja syyt syntyy sen suuresta suosiosta tunnilla kävijöiden keskuudessa. Kuluttajapuolella tärkeimmät viestit ovat tuntikonseptin perustuminen tieteellisiin tutkimuksiin, jotka kertovat liikkeiden hyödyistä fyysiselle terveydelle, sekä sen sopivuus kaikille. Kuvio 6. FasciaTraining viestijänä. 13

17 Kuvioissa 7. ja 8. esitetään, mitä kautta FasciaTraining viestii eri kohderyhmille. Viestintäkanavat on asetettu tärkeysjärjestykseen niin, että ylhäällä on tärkein ja eniten käytetty kanava ja alhaalla vähiten käytetty kanava. Tuntikonseptin kehittyessä kanavien järjestys tulee todennäköisesti muuttumaan. Kuvio 7. FasciaTraining-tuntikonseptin viestintäkanavat. Alkuvaiheessa yhteistyökumppaneille viestiessä tärkeimmäksi viestinnän välineeksi nousee sähköposti, ja erityisesti sen avulla lähetetyt e-suorat ja tiedotteet. Liitteessä 2 on esitetty FasciaTraining-tuntikonseptin syyskuussa 2014 lähettämät e-suorat, joilla houkuteltiin potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Yritykset osaavat hakea tietoa myös itsenäisesti internetistä, näin ollen FasciaTraining-tuntikonseptin internetsivujen olemassaolo ja toimivuus korostuvat. Toimeksiantajalle luotiin pikaohjeistus internetsivujen luomista ja ylläpitoa helpottamaan (ks. liite 5.). Yrityksiin voidaan olla yhteydessä myös puhelimitse. Etenkin neuvottelutilanteissa suosittelemme kuitenkin käyttämään sähköpostia, jotta neuvottelujen vaiheista jää kirjallinen jälki, eikä epäselvyyksiä pääse syntymään. Facebook on tärkein viestintäkanava kuluttaja-asiakkaille viestittäessä. Facebook-viestinnän rooli on vapaampi ja interaktiivisempi, kuin esimerkiksi paperiseen muotoon tehtyjen viestien. Sammallahti kirjoittaa Konseptoinnin Supersankari -kirjassa, että markkinointiviestinnässä ja maineen hallinnassa kannattaa huomioida asiakkaan interaktiivisuus ja toimia proaktiivisesti asiakkaiden joukossa (Sammallahti 2009,152). Tätä interaktiivisuutta FasciaTraining pystyy hyödyntämään parhaiten Facebookissa. Santtu Tuomisto kertoo eräässä blogi-tekstissään, että lisäksi Facebookissa tiedonjako onnistuu nopeasti, reagointi onnistuu reaaliaikaisesti ja vuorovaikutus on usein välitöntä (Tuomisto 2011). Facebook-viestintää on käsitelty tarkemmin liitteessä 3, josta löytyy FasciaTraining-tuntikonseptille tekemämme ohjeistus. Facebook-viestinnän lisäksi kuntokeskusten fyysinen tila ja erilaiset tapahtumat toimivat isossa roolissa kuluttaja-asiakkaille viestiessä. Kuntokeskuksissa ja tapahtumissa syntyy konk- 14

18 reettisia kohtaamisia, joissa tietoa voidaan jakaa suullisesti sekä kirjallisesti. Kirjallisesti jaettavia materiaaleja ovat esitteet ja flyerit. FasciaTraining-konseptille tehtyjä jaettavia markkinointimateriaaleja löytyy liitteestä 6. Valitsemalla tarkasti tapahtumat, joissa ollaan mukana, saadaan viestintä kohdennettua juuri oikealle kohderyhmälle. Liitteessä 9 on käsitelty tapahtumia, joissa FasciaTraining-tuntikonseptin olisi hyödyllistä olla mukana maksimoidun näkyvyyden vuoksi Missä FasciaTraining näkyy? Kuvio 8. FasciaTraining-tuntikonseptin viestintäkanavat. Sisältömarkkinoinnissa etenkin asiakastarinat ovat luonteva tapa tuoda esille palvelutuotetta (Halonen, 2013). Yritykseltä yritykselle markkinoinnin ammattilaiset pitivät vuonna 2013 julkaistussa kyselyssä asiakastarinoita kaikista tehokkaimpana ja tuloksia tuottavimpana sisältömarkkinoinnin keinona (Schulze, 2013). Perustellusti voimmekin suositella toteuttamaan esimerkiksi asiakastarinoiden sisällyttämisen potentiaalisille yhteistyökumppaneille lähetettäviin sähköpostimateriaaleihin tai Facebook-kampanjan, jossa tuotaisiin esille asiakkaiden tuntemuksia tuntikonseptista. 15

19 Konseptoinnin Supersankari kirjassa Sammallahti toteaa näin: Parhaimmillaan yrityksen palvelusta tai tuotteesta innostunut bloggaaja ja julkisuudesta tunnettu tai sidosryhmässään arvostettu mielipidevaikuttaja tekee aktiivista markkinointia konseptin puolesta (Sammallahti 2009, 152). Hyvin valittu blogiyhteistyö voi siis johtaa suureen näkyvyyteen ja asiakaskunnan kasvuun. Mielipidevaikuttajan innostuneisuuden edut näkyvät jo nyt FasciaTraining-tuntikonseptin kohdalla. Julkisuudenhahmo ja bloggaaja Rakel Lignell on testannut FasciaTrainig-tuntia ja kertonut sen tuomista hyödyistä Raxun remppa -blogissaan useaan otteeseen. Tämän näkyvyyden ansiosta yhä useampi on kuullut FasciaTraining-tunnista, ja mahdollisuudet näkyä myös yrityksille kasvaa. 16

20 4 Tuotokset 4.1 Työskentelyn kuvaus Hankkeen aikana työskentelimme työparina sekä tiiviissä yhteistyössä toimeksiantajan edustajien Anne Purasen ja Henna Varosen sekä opinnäytetyön ohjaajamme Raisa Varstan kanssa. Olimme myös yhteydessä tuntikonseptin logot suunnitelleeseen graafikkoon sekä materiaaleja tuottaneeseen valokuvaajaan. Työnjako pyrittiin toteuttamaan tasaisesti ottaen huomioon molempien vahvuudet hankkeen aikana. Osa hankkeen osista on tehty itsenäisesti, ilman toista, mutta viimeistelyt on tehty yhdessä. Näin olemme saaneet jokaiseen osioon molempien näkökulmat ja pystyneet takaamaan mahdollisimman laajan kannan käsiteltyihin asioihin. Vaikka hankkeella on ollut kaksi tekijää, on lopputuloksesta pyritty yhdessä viimeistelemällä tekemään mahdollisimman yhtenäinen kokonaisuus. Kuvio 9. Toiminnan vaiheet Toteutuksen ja työskentelyn välineinä ovat toimineet tekstin osalta Microsoft Word, sekä Google Drive. Yhteistyöhenkilöiden kanssa kommunikointiin käytimme sähköpostia ja Facebookin pikaviestiohjelmaa. Videomateriaalit työstettiin valmiiksi Windows Movie Maker -ohjelmaa hyödyntäen ja kuvamateriaalit Adobe Photoshop CC ohjelmalla. Työmme e-kirja-osuuden julkaisualustaksi valikoitui WordPress, jonka käyttöön saimme apua ja ohjeistusta opiskelutoveriltamme. Hyödynsimme työskentelyssämme aihealueeseen liittyvää kirjallisuutta, sekä internettiin julkaistuja asiantuntijatekstejä, -blogikirjoituksia ja e-kirjoja. Keräsimme tietoa myös 17

21 toimeksiantajan eli konseptin kehittäjän kanssa käydyistä keskusteluista. Toteutusta varten vierailimme toimeksiantajamme luona Järvenpäässä useita kertoja. Käyntien aikana tutustuimme tuntikonseptiin, pidimme kohteessa palavereja sekä tuotimme kuva- ja videomateriaaleja markkinointitarkoituksia varten. Pidimme hankkeen aikana kirjaa tehdyistä töistä ja käytetystä ajasta, jotta pystyimme itse seuraamaan käyttämäämme aikaa ja arvioidaksemme tehokkuuttamme. Suurimman osan työtunneista olimme koululla ryhmätyötilassa tai erikseen varaamassamme hiljaisen työskentelyn tilassa. Minimoidaksemme häiriötekijät valitsimme työskentelytilaksemme ennemmin koulun kodin sijaan. Työskentelyn eri vaiheiden tarkempi kuvaus on liitteenä olevassa hankesuunnitelmassa (ks. liite 1). 4.2 Työ kokonaisuutena Koska saimme mahdollisuuden tehdä uudenlaisen opinnäytetyötekstin perinteisen raportin sijaan, meillä ei ollut olemassa valmiita malleja, joista olisimme voineet ottaa esimerkkiä työmme toteutukseen. Lähtötilanteessa ainoa selkeä ja tiedossa ollut asia oli, että Theseus-tietokantaan tulisi tuottaa pdf-muodossa oleva raportti. Muiden asioiden osalta työn muoto ja sisältö olivat vielä täysin ratkaisematta. Ottaen huomioon epäselvän lähtötilanteen aloittaessamme hanketta on työmme meistä kokonaisuutena johdonmukainen ja selkeä. Ennen kaikkea hankkeen aikana huomioitiin toimeksiantajan tarpeet ja pyrittiin täyttämään ne johdonmukaisesti. Opinnäytetyömme aihe oli meille molemmille mieleinen. Hankkeen aihealue oli kiinnostava ja sisälsi asioita, joiden parissa haluamme työskennellä myös tulevaisuudessa. Palvelutuotteen konseptointi ja markkinoinnilliset toimet olivat mielenkiintoisia työstettäviä. Myös toimeksiantajalta saatu palaute hankkeen aikana on ollut positiivista, ja uskomme myös lopputuloksen olevan toimeksiantajalle mieluinen ja hyödyllinen. Palautetta työskentelystämme saimme koko hankkeen ajan, sillä hanke koostui osista, joista osa annettiin toimeksiantajan käyttöön jo prosessin aikana. Seuraavissa luvuissa on analysoitu ja perusteltu hankkeen aikana syntyneitä tuotoksia. Itse tuotokset löytyvät julkaisun lopussa olevista liitteistä. 4.3 Potentiaalisille asiakkaille lähetetyt e-suoraviestit Itellan teettämän tutkimuksen mukaan parhaiten mieleen jäävät ja toimintoja tuottavat osoitteettomasta suoramainonnasta tulleet mainokset, toisena sanomalehdissä olleet mainokset ja kolmantena sähköpostimainonta (Lindqvist, 2014). Sähköpostimarkkinointia voidaan siis edelleen pitää hyvänä markkinointikanavana. 18

22 Liitteessä 2 on esitetty yhdessä toimeksiantajan kanssa tehdyt sähköpostin kautta lähetetyt e-suorat. Toimeksiantaja oli tehnyt ensimmäiset versiot kirjeistä, jonka jälkeen muokkasimme kirjeitä. Pyrimme tekemään kirjeistä selkeämmät ja nopeasti luettavat. Lisäsimme kirjeisiin esimerkiksi väliotsikoita selkeyttämään ja jaottelemaan tekstiä, sillä teksti kokonaisuutena oli suhteellisen pitkä kirjeissä. Lisäsimme niihin myös linkit helpottamaan lisätiedon etsimistä. E-suoraviestit lähetettiin sähköpostin kautta syyskuussa 2014 ja niiden tarkoituksena oli kontaktoida uusia yhteistyökumppaneita. Viestejä oli kaksi ja kumpikin viesti lähetettiin noin tuhannelle ryhmäliikuntatunteja tarjoavalle salille. Noin 700 viestiä tuhannesta vastaanotettiin. Käytössä ei kuitenkaan ollut tilastointimenetelmää, jonka avulla olisi saanut selville kuinka moni vastaanottajista on avannut viestin tai klikannut siinä olevia linkkejä. Konseptin kehittäjän mukaan viestien johdosta viisi kuntosalia oli yhteydessä toimeksiantajaan (Puranen, 2014). Kuten aiemmin todettiin, sähköpostimarkkinointia voidaan siis edelleen pitää hyvänä markkinointikanava, mutta tässä tapauksessa se ei tuottanut kuitenkaan odotettuja tuloksia. 4.4 Facebook-toimenpiteet Teimme hankkeen aikana useita toimenpiteitä FasciaTraining-tuntikonseptin Facebook-sivuilla. Hankkeen alussa muokkasimme esimerkiksi esittelytekstejä ja lisäsimme linkityksen internetsivuille oikeaan paikkaan ja oikeassa muodossa. Loimme samalla sivustolle lisää välilehtiä (lisätiedot ja videot), sillä koimme ne tarpeellisiksi suunniteltujen jatkotoimenpiteiden kannalta. Tuntikonseptin esittelyvideot saatiin näin omaan osioonsa ja tulevat tuntikonseptin tunteja tarjoavat yhteistyösalit saadaan tulevaisuudessa näkymään omalla välilehdellään. Osana hanketta loimme FasciaTraining-tuntikonseptille myös ohjeistuksen Facebookissa toimimiseen, joka löytyy kokonaisuudessaan liitteestä 3. Ohjeistukseen kokosimme eri lähteistä toimeksiantajallemme hyödylliset asiat ja ohjeet. Hankkeen alussa, ennen ohjeistuksen valmistumista, annoimme toimeksiantajalle suullisia ohjeita tilapäivitysten osalta. Hankkeen aikana teimme FasciaTraining-tuntikonseptin Facebook-sivuille muutamia tilapäivityksiä. Julkaisimme sivuilla ajankohtaisia kuvia, tekstejä sekä videoita. (ks. liite 4.) Koko hankkeen ajan tarkkailimme myös Facebook-toimien vaikutuksia. Etenkin jos toimenpiteet olisivat tuottaneet erityisen hyvää tai erityisen huonoa tulosta, olisimme pystyneet heti reagoimaan asiaan. Jatkossa hyviksi todetuista toimista pystyy näin tekemään toisintoja, ja vastaavasti huonommin vastaanotetuista toimista voi analysoida lopputuloksen syytä ja siten parantamaan toimenpiteiden muotoa tulevissa päivityksissä niiltä osin. 4.5 Suunnitelma internetsivujen toteutuksesta FasciaTraining-internetsivut ovat FysioSaluksen sivujen alasivuna, mutta päätimme yhteistuumin toimeksiantajan kanssa, että FasciaTraining-tuntikonseptille luotaisiin oma sivusto. 19

23 Toimeksiantaja myös varasi FasciaTraining.fi -domainin, jotta se olisi valmiiksi käytössä. Luomamme ohjeistus internetsivujen rakenteeseen ja sisältöön on rakennettu helpottamaan toimeksiantajan työtä internetsivujen luomisessa ja ylläpidossa. Ohjeistus on liitteessä 5, Pikaopas internetsivujen käyttöön - FasciaTraining Markkinointimateriaalit Aineistoa markkinointimateriaaliin tuotettiin itse, sekä käytettiin toimeksiantajan meille toimittamia aineistoja. Tuotimme materiaalia kuvaamalla itse kuvia ja videoita, joita käytettiin lopullisten markkinointimateriaalien sisältönä. Lopullisiksi markkinointimateriaaleiksi muodostuivat kuvat Facebook-sivuille (ks. liite 4.), esittelyvideot ja jaettavat markkinointimateriaalit julisteiden ja flyerien muodossa (ks. liite 6.) Esittelyvideot Videoita voi käyttää markkinoinnin apuna, esimerkiksi esittelemään palvelutuotetta. Kari Heikkilä kirjoitti SalesLioneiden blogissa viidestä eri tavasta hyödyntää videoita So- Me-markkinoinnissa. Heikkilän mukaan videot toimivat loistavana sisältöformaattina ja sosiaalisen median kanavien voima tiedottamisessa on vahva. Lisäksi videoiden avulla on helppo havainnollistaa ja lyhyessäkin ajassa pystyy ilmaisemaan paljon. Heikkilän mukaan viisi hyvää tapaa käyttää videoita markkinoinnin apuna ovat: muutaman sekunnin mittainen teaser tai demo, yritystapahtuman esittelyvideo, mainosvideot, testimoniaali, webinaarit eli verkossa julkaistavat seminaarit, ja keskustelut. (Heikkilä, 2013.) Teimme toimeksiantajalle videoita avuksi tunnin esittelyyn. Hankkeen aikana julkaistiin kaksi videota. Lisäksi toimitimme toimeksiantajalle kaksi muuta videota (teaser ja opetusvideo) käytettäväksi mahdollisesti jatkossa. Loimme FasciaTraining-tuntikonseptille oman tilin Youtubeen ja julkaisimme tekemämme videot siellä. Tili on toimeksiantajan käytössä ja sinne voi julkaista jatkossakin tuntikonseptin videomateriaaleja. Klikkaamalla kuvia pääsee katsomaan FasciaTraining videot. 20

24 4.6.2 Jaettava markkinointimateriaali Liitteessä 6 olevat markkinointimateriaalit ovat esimerkkejä materiaaleista, joita olemme suunnitelleet toimeksiantajan pyynnöstä. Materiaalit on esitetty liitteessä todellista pienemmässä koossa. Julisteita, esitteitä ja flyereita tulevat käyttämään toimeksiantajayrityksen yritysasiakkaat eli FasciaTraining-tunnin tarjoamisen vuoden 2014 lopussa tai 2015 vuoden alussa aloittavat yritykset. Tuntikonseptilla ei ole ollut aiempia juliste-, esite- tai flyerijerimalleja. Markkinointimateriaaleja suunniteltaessa pyrimme noudattamaan brändin mukaista ilmettä kuvien ja tekstien värimaailmassa. Tarkoituksena näillä materiaaleilla on tuoda tuntikonseptille yhteistyösalien toimipisteissä parempi näkyvyys siellä liikkuvien kuluttaja-asiakkaiden piirissä. 4.7 Tekstiilit Hankkeen aikana nousi esille tarve tehdä brändille omia brändättyjä tekstiilejä erilaisia käyttötarkoituksia varten. Kuten aiemmin luvussa 3.6 Palvelutuotteen visuaalinen ilme totesimme, suunnittelimme tekstiilejä niin ohjaajien tuntikäyttöä, kuin tapahtumapromootiota varten. Tekstiilien suunnitteluvaiheessa pyrimme ottamaan huomioon niiden käytännöllisyyden, kestävyyden ja sen, että logot tulevat niissä esiin selkeästi. Jälleen lukuun 3.6. Palvelutuotteen visuaalinen ilme viitaten, tuntikonseptin visuaalisen ilmeen tulee näkyä myös FasciaTraining-tunneilla ja ohjaajien työvaatteet ovat siten tärkeä osa palvelullista kokemusta. Lisäksi jatkossa promootiotilaisuuksissa ja muissa tapahtumissa, missä tuntikonseptia esitellään suurella yleisölle, tulisi hyödyntää yhtenäistä ilmettä. Tapahtumissa esittelijöinä toimivilla henkilöillä olisi päällään logokuvioidut trikoohousut, sekä logokuvioitu huppari. Rennon urheilullinen yleisilme ja konseptin mukainen värimaailma olisivat näin ollen valttikortteja näkyvyyden ja mielenkiinnon tavoittelussa. Edellä mainittujen seikkojen johdosta etsimme toimeksiantajalle sopivat tekstiilit ja loimme niihin printit asettamalla logot ja tekstit niihin sopiville paikoille. Suunnitteluprosessin aikana käytiin keskustelua sekä toimeksiantajan että painettuja tekstiileitä tuottavan yrityksen kanssa. Toimeksiantajan vastaanotettua suunnitelmat tekstiileistä saimme niistä positiivista palautetta. Tekstiilituotteiden lopulliset versiot ovat liitteestä Verkkokaupan mahdollisuus Brändätyt tekstiilit on myös mahdollista kaupallistaa tuntikonseptin suosion kasvaessa. Toimeksiantajan ja opinnäytetyönohjaajan kanssa käydyt keskustelut nostivat verkkokaupan perustamisen yhdeksi tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavaksi hankkeeksi. Verkkokauppa olisi alusta, jossa voisi tarjota FasciaTraining-brändin mukaisia tekstiileitä kuluttajille, jotka ovat omistautuneita FasciaTraining-tuntikonseptille ja haluavat tukea sen toimintaa. 21

25 Verkkokauppa tulisi olemaan osa perustettavia internetsivuja. Se olisi siten helposti löydettävissä muun FasciaTraining-materiaalin ohesta ja käytettävissä missä ja milloin vain. Hankkeeseen varatun ajan ollessa rajallinen, verkkokauppa-ajatusta pyöriteltiin vain idean tasolla. 4.9 Muut tuotokset Aiemmin mainittujen tuotosten lisäksi teimme toimeksiantajalle myös muutamia muita työkaluja helpottamaan heidän toimintaansa nyt ja jatkossa. Näitä muita työkaluja olivat esimerkiksi mallipohja tiedotetta varten (ks. liite 8.) ja listaus tulevista tapahtumista, joissa FasciaTraining-tuntikonseptin oli hyvä olla mukana (ks. liite 9.) Mallitiedote FasciaTraining-tuntikonseptille Mallitiedote, jonka loimme FasciaTraining-konseptille, löytyy liitteestä 8. Seuraavissa kolmessa luvussa kerrotaan tiedotteista ja niiden käytettävyydestä yleisesti. Luvuissa on esitetty esimerkkejä myös siitä mihin esimerkiksi juuri FasciaTraining saattaisi tiedotteita tarvita Tiedotteet yleisesti Jokaisella yrityksellä on omannäköisensä tiedotteet. Tiedotepohjaan on voitu lisätä valmiiksi esimerkiksi yrityksen logo tai muita elementtejä. Tärkeää on kuitenkin se, että lähetetyt tiedotteet mukailevat samaa linjaa ja ne tunnistetaan aina saman yrityksen lähettämiksi. FasciaTraining-tuntikonsepti tapauksessa tiedotteen toistuvana elementtinä toimii yläkulmaan lisätty logo ja alareunassa oleva lyhyt kuvaus yrityksestä. Tiedotteita voidaan tehdä monesta eri syystä ja useaan tarkoitukseen. Yhdessä tiedotteessa voi olla myös useita tiedotettavia asioita. Tekstintekijän käsikirjassa muistutetaan, että jos samassa tiedotteessa on useita asioita, kannattaa ne jaotella omien otsikoiden alle (Kankaanpää & Piehl 2011, 282). Tiedotteen alussa kerrotaan ensin lyhyesti pääasian taustaa (ingressi) ja vasta toisessa kappaleessa tiedote kertoo itse asian eli asian, joka koskee usein jollain tapaan tiedotteen vastaanottajaa. Koska tiedotteen vastaanottajaa ei välttämättä tunneta tarkasti, tiedotteessa käytettyjen sanojen tulisi olla helposti ymmärrettäviä ja yleisesti tunnettuja. Käyttämällä kaikkien ymmärtämää kieltä vältytään vastaanottajan hämmentymiseltä. (Kankaanpää & Piehl 2011, 283.) Kirjoittaessa tiedotetta sen sävyyn tulee kiinnittää huomiota. Tekstintekijän käsikirjan mukaan tiedotteen sävyyn vaikuttaa lähettäjän ja tiedotteen saajan suhde (Kankaanpää & Piehl 2011, 286). Kirjan mukaan myös tiedotteen lopussa tulee aina kertoa keneltä saa lisätietoa asiasta. (Kankaanpää & Piehl 2011, 281.) 22

26 Asiakastiedote Tekstintekijän käsikirja tarkastelee tiedotteita jaotellen ne vastaanottajien mukaan asiakastiedotteisiin ja sisäisiin tiedotteisiin. Tekstintekijän käsikirjan mukaan asiakastiedotteet ovat usein kohdistettu melko suurelle joukolle, jonka jäseniä kirjoittaja ei tunne yksilönä. Kaikki asiakasryhmään kuuluvat saavat saman tiedotteen, eikä heidän erilaisia olosuhteitaan oteta tiedotteessa erityisesti humioon. (Kankaanpää & Piehl 2011, 280.) Kirjassa otetaan huomioon myös se, että asiakastiedotteella voi olla monia eri tehtäviä. Sen avulla voidaan perinteisesti tiedottaa tai sen avulla voidaan haluta vaikuttaa asiakkaaseen ja saada aikaan jokin toiminto. Kirjan mukaan tiedotetta kannattaa rakentaa tämä tavoite mielessään ja miettiä sen sävyä samalta kannalta. Vaikka tiedotettava asia olisi epämiellyttävä ja vaikeasti lähestyttävä, epämääräisiä sanontoja kannattaa välttää. (Kankaanpää & Piehl 2011, 281.) Asiakastiedotteiden päätarkoitus on usein kuitenkin pyrkiä pitämään hyvää suhdetta asiakkaisiin yllä. (Kankaanpää & Piehl, 280) Joskus asiakastiedotteissa voidaan kertoa myös yrityksessä tapahtuneista muutoksista. FasciaTraining voisi tiedottaa asiakkailleen esimerkiksi uusista yhteistyösaleista tai tarjolle tulleista uusista tunneista Sisäiset tiedotteet Tekstintekijän käsikirjassa mainitaan, että sisäisellä tiedotteella on eri kohderyhmä kuin asiakastiedotteella. Sisäisellä tiedotteella voidaan tarkoittaa omalle henkilökunnalle, oman järjestön jäsenille tai samaan organisaatioon kuuluville henkilöille. Tässä tilanteessa kirjoittaja tietää enemmän tiedotteen kohderyhmästä ja vastaavasti vastaanottajakin yleensä voidaan olettaa tuntevan tiedotteen lähettäjä (Kankaanpää & Piehl 2011, 284). Käsikirjan mukaan sisäisen tiedotteen tavoitteena voisi olla esimerkiksi muuttaa henkilökunnan toimintaa. Tekstissä tuodaan esiin korostetusti miten uudessa tilanteessa toimitaan. Muutosta on suositeltavaa perustella lyhyesti ja miettiä millä perusteilla voi motivoida työntekijöitään toteuttamaan muutoksen. (Kankaanpää & Piehl 2011, 285.) FasciaTraining-tuntikonseptilla esimerkki sisäisestä tiedotteesta voisi olla juurikin tekemämme mallitiedotteen mukainen tiedotus uudesta ohjaajakoulutuksesta. 23

27 5 Johtopäätökset 5.1 Ammatillinen kasvu Hankkeen aikana saimme lisää kokemusta erilaisista tilanteista ja työvaiheista, joita konseptoinnin ja markkinoinnin kehittämisprojekteissa voi kohdata. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat kommunikaation tärkeys ja toimiva suunnittelu, sekä omien vahvuuksien hyödyntäminen hankkeen aikana. Kommunikaation tärkeys toimeksiantajan ja muiden hankkeeseen liittyneiden toimijoiden kanssa korostui. Aktiivisella kommunikaatiolla pystyttiin turvaamaan asioiden ajantasaisuus ja oikeellisuus, sekä mahdolliset muutostarpeet ajoissa. Koska kyseessä oli hankemainen työ, oli toimeksiantajan kanssa kommunikointi koko hankkeen ajan erityisen tärkeää hankkeen tuotoksien ja lopputuloksen kannalta. Koimme olevamme onnekkaita, koska toimeksiantajamme oli aktiivisesti mukana koko hankkeen toteutuksen ajan. Suunnittelu nousi korostetusti esille tiukan aikataulun myötä. Hankkeeseen kuului monta liikkuvaa osaa, jotka olivat kytköksissä toisiinsa. Joidenkin osien työstäminen vaati aiempien tuotosten olevan käyttövalmiita. Koska emme aiemmin olleet olleet vastaavissa tilanteissa emme aina osanneet ottaa huomioon kaikkia tarvittavia seikkoja. Tämä saattoi hidastaa osittain joidenkin tuotosten valmistumista. Työskentelyn aikana huomasimme erilaisia tilanteita, joissa voi oppia myös työparilta. Kummallakin meistä on omat vahvuutemme, ja olemme aiemmissa töissämme tehneet erilaisia asioita. Olemme esimerkiksi olleet erityyppisissä työharjoittelupaikoissa ja oppineet käyttämään erilaisia ohjelmia. Toinen meistä tietää toisista asioista enemmän kuin toinen, sillä ne ovat entuudestaan hänelle jo tuttuja. Tällaisissa tilanteissa huomasimme onneksemme käyttää kummankin vahvuuksia hyväksi, jotta työn tekeminen helpottui ja nopeutui. Samalla kuitenkin jaoimme omaa osaamistamme toisillemme, oivaltaen kuitenkin sen, että molempien ei tarvitse osata kaikkea. Jatkoa ajatellen tämä edellä mainittu asia on hyvä huomioida myös työelämässä. Kaikkea ei aina kannata tehdä tai opetella itse, vaan ennemmin kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia resursseja ja tekijöitä joilla on jo hallussaan tarvittava osaaminen. Esimerkiksi mainosvideoiden kohdalla pohdimme, olisiko laatu ollut parempi, jos videot olisi tehnyt editointiin erikoistunut ammattilainen ja me olisimme vain tuottaneet sisällön ja käsikirjoituksen. Koska hankkeen kesto oli rajattu lyhyelle aikavälille ja tehtävää oli paljon, jouduimme varsinkin hankkeen loppuvaiheessa tekemään pitkää päivää työn parissa aikataulutuksesta huolimatta. Varsinkin tässä vaiheessa huomasimme, että työ ja vapaa-aika kannattaa eritellä toisistaan, jotta keskittyminen ja oma jaksaminen olisivat optimaalisimmalla tasolla. Aiomme hyödyntää tätä opittua taitoa myös työelämässä aina tarvittaessa. 24