Tampereen yliopiston kirjasto,
|
|
- Kaija Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tekijä: Nimeke: Julkaisussa: Juvonen, Tuula Normatiivisen hyvät harhat Hetero-olettamuksesta moninaisuuteen: lesbot, homot, bi- ja transihmiset sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaina / Lehtonen, Jukka & Nissinen, Jussi & Socada, Marja, toim. Helsinki : Edita, 1997, ss Tämä aineisto on julkaistu verkossa oikeudenhaltijoiden luvalla. Aineistoa ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Aineiston verkko-osoitteeseen saa viitata vapaasti. Aineistoa saa selata verkossa, mutta sitä ei saa tallentaa pysyvästi omalle tietokoneelle. Aineistoa saa opiskelua, opettamista ja tutkimusta varten tulostaa omaan käyttöön muutamia kappaleita. Artikkelit ovat PDF-tiedostomuodossa. Sen lukemiseen tarvitaan Adobe Acrobat Reader-ohjelma. Mikäli ohjelmaa ei ole jo asennettu, sen saa ilmaiseksi osoitteesta Tampereen yliopiston kirjasto,
2 Tuula Juvonen NORMATIIVISEN HYVÄN HARHAT Tässä artikkelissa käsittelen homoseksuaalisuuden määrittelemisen tapoja ja niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tavoitteenani on auttaa heteroseksuaalisia sosiaalialan tai terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan arvojensa taustaoletuksia ja niiden vaikutuksia sekä homoseksuaalisten ihmisten elämään että omiin (homo)seksuaalisuuteen liittyviin asenteisiinsa. Artikkelin lopussa tuon esiin työntekijän vahvaan ammatillisuuteen perustuvia myönteisiä vaikutuksia homoseksuaalisten ihmisten kanssa tehtävään asiakasja hoitotyöhön. HOMOSEKSUAALISUUDEN SYYT "Mistä homoseksuaalisuus johtuu?" on yksi homoseksuaalisuuteen tavallisimmin liitetyistä kysymyksistä, johon on etsitty vastausta jo yli sadan vuoden ajan. Tänä aikana eri tieteenalojen edustajat ovat löytäneet homoseksuaalisuudelle hyvinkin erilaisia selityksiä, eivätkä samankaan tieteenalan edustajat ole yksimielisiä oikeasta vastauksesta. 1 Lääketieteessä on harrastettu selitysmalleja, joiden mukaan homoseksuaalisuus on synnynnäinen ominaisuus. Tähän liittyen homoseksuaalisuuden syylle on tieteenalan kehittyessä etsitty pätevää selitystä yhä uusista suunnista. Vuosisadan vaihteen perinnöllistä rappeutumista painottavista selityksistä siirryttiin etsimään vastausta hormonaalisista häiriöistä 1910-luvulta lähtien, kun kiinnostus hormonien merkityksestä ihmisen seksuaalisuudelle lisääntyi. Aivotutkijat puolestaan olivat vakuuttuneita siitä, että homoseksuaalisuus aiheutui homoseksuaalisten ihmisten aivojen poikkeavasta rakenteesta, ja viimeisimpänä alana geenitutkimus uskoo pystyvänsä paikantamaan "homogeenin". Psykologiassa puolestaan on kehitetty synnynnäisen homoseksuaalisuuden rinnalle selitysmalleja, joiden avulla homoseksuaalisuus voidaan esittää hankittuna ominaisuutena. Homoseksuaalisuus aiheutuu selittäjän koulukunnasta riippuen joko esimerkiksi varhaislapsuuden leimaavista kokemuksista tai myöhemmällä iällä opitusta käyttäytymisestä. 2 Yhteistä sekä lääketieteellisille että psykologisille selityksille on se, että ne eivät toimi kovinkaan hyvin. Huolimatta lääketieteen kehityksestä lopullinen vastaus homoseksuaalisuuden syystä tuntuu pakenevan yhä kauemmaksi. Myös psykologisten selitysten avulla voidaan selittää vain yksittäisten henkilöiden homoseksuaalisuutta, kun taas toisiin tapauksiin selitykset eivät tunnu lainkaan sopivan. Vaikka vastaukset ovat aina l l
3 jääneet epätyydyttäviksi, vanhentuneet teoriat vaikuttavat silti sitkeästi käsityksiimme ja uskomuksiimme homoseksuaalisuuden syistä. Mutta voisivatko tutkimuksen ongelmat aiheutua siitä, että itse kysymys on asetettu väärin? Ratkaisun avaimet voisivat olla käsissämme, jos syiden sijasta etsisimme vastausta kysymykseen "Mistä johtuu se, että homoseksuaalisuudelle etsitään syytä?". SELITYSTEN TAUSTAOLETUKSET Homoseksuaalisuuden syiden etsimisen taustalla elää voimakas ajatus siitä, että kaikkien ihmisten tulisi olla heteroseksuaalisia, koska kulttuurissamme heteroseksuaalisuutta pidetään "luonnollisena" tapana järjestää elämä ja sen ihmis- ja seksuaalisuhteet. Ongelmallista tässä ajattelutavassa on se, että siinä ei huomata tehdä eroa biologian, eli lajin lisääntymisen, ja sosiaalisen, eli seksuaalisuhteiden järjestämisen välille. Vaikka biologisen ja sosiaalisen välinen ero on aina ollut olemassa, se on nykyisin entistä selvemmin tunnistettavissa. Raskauden ehkäisy ja sukupuolitautien pelko saa useimmat heteroseksuaalit harrastamaan pääsääntöisesti seksiä, jossa lisääntyminen on mahdotonta. Tällöin on ilmeistä, että heteroseksuaalistakaan seksiä ei harrasteta lisääntymisen vuoksi vaan "luonnottomista" syistä eli mielihyvän vuoksi. Toisaalta lisääntyminen ei edellytä heteroseksuaalista parittelua, kun hedelmöittäminen voidaan tehdä myös "luonnottomasti" keinosiementäen tai koeputkessa. 3 Lajin jatkamisen ei tarvitse määritellä seksuaalisuhteiden järjestämisen tapaa. Elämme täällä lisääntymisen seurauksena, mutta käyttäytymistämme ja valintojamme ohjaavat ensisijaisesti sosiaaliset arvot ja tavat. Tämä koskee erityisesti seksuaalisuutta, jota ei ole mielekästä typistää pelkkään lajin jatkamiseen. Siitä huolimatta meidän on vaikeaa mieltää homoseksuaalisuutta sosiaaliseksi ilmiöksi, jolle ei ole löydettävissä "luonnollista" selitystä. Keskustelu homoseksuaalisuudesta pysähtyykin toistuvasti harhaiseen käsitykseen seksuaalisuuden ja nimenomaan heteroseksuaalisuuden "luonnollisuudesta". Siihen vedoten heteroseksuaalisuus esitetään ei-heteroseksuaalisuutta normaalimpana ja parempana tapana järjestää ihmisten välisiä suhteita. Kysymys homoseksuaalisuuden syistä sisältää korostuneesti oletuksen, jonka mukaan homoseksuaalisuutta voisi ja tulisi käsitellä yksilön esineellistettynä piirteenä, jota voi ja täytyy tutkia, mitata ja hoitaa. Tällaisen ajattelutavan yleisyys ei tee siitä eettisesti kestävää. ERIARVOISTAMISEN SEURAUKSET Kun homoseksuaaleja ei nähdä kanssaihmisinä vaan eriarvoistettuina "toisina", käsitys heteroseksuaalisesta paremmuudesta sallii ei-heteroseksuaalisten ihmisten nöyryyttämisen, syyllistämisen ja leimaamisen esimerkiksi sairaiksi, rikollisiksi tai syntisiksia leimaamisen kun homoseksuaalit on leimattu poikkeaviksi, heteroseksuaalit voivat oil 2
4 keutetusti hoitaa homoseksuaalisuutta pois. Kysymykseen homoseksuaalisuuden syistä liittyy aina ajatus homoseksuaalisuuden poistamisesta. Tämä näkyy tarkasteltaessa historiallisesti lääketieteellisen, oikeustieteellisen ja uskonnollisen ajattelun kehittymistä. Historian kuluessa homoseksuaalit ovat joutuneet kulkemaan tieteen eturintamassa eräänlaisina koe-eläiminä. Kun lääketiede 1800-luvulla nojasi käsityksiin erilaisten ruumiinjäsenten oikeasta koosta ja tehtävistä, homoseksuaalisilta naisilta leikattiin pois klitoris. Hormonitutkijat puolestaan poistivat 1910-luvulle tultaessa naisilta testosteronia tuottavat lisämunuaiset. Homoseksuaalien miesten "homoseksuaaliset kivekset" saatettiin korvata "heteroseksuaalisilla kiveksillä" tai heidät kastroitiin kokonaan. Hormonihoidot olivat myös tavallinen "parannuskeino". 4 Aivotutkijat ovat tehneet homoseksuaaleille miehille lobotomialeikkauksia vielä tämän vuosisadan puolessa välissä. Aivokirurgian ja geenitutkimuksen kehittyminen antaisi olettaa, että seuraavaksi voisivat olla vuorossa aivotumakkeiden täsmähoito tai geenikirurgia. Myös psykiatria ja psykologia ovat yrittäneet kitkeä potilaistaan homoseksuaalisuuden. Lääkehoidon ja psykoterapian lisäksi homoseksuaalisille naisille ja miehille on annettu sähköshokkeja ja heihin on sovellettu aversioterapiaa. Siinä heille näytetään seksuaalisesti kiihottavia kuvia omaa sukupuoltaan esittävistä henkilöistä sen jälkeen, kun heille on annettu oksettavia aineita. Sen lisäksi, että useimmat homoseksuaalisuuden "hoitoon" käytetyistä menetelmistä ovat epäinhimillisiä, ne eivät ole voineet "parantaa" homoseksuaalisten ihmisten tunteita. 5 Sen sijaan "hoidot" ovat aiheuttaneet inhimillisiä kärsimyksiä. Suomessa homoseksuaalisuus on poistettu Lääkintöhallituksen hyväksymästä tautiluokituksesta vuonna Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että terveydenhuollossa homoseksuaalisuutta ei tule kohdella sairautena. Sairaudeksi määrittelyn lisäksi homoseksuaaliset teot ovat olleet Suomessa kriminalisoituja. Tämä on johtanut homoseksuaalien tuomioihin ja vankiloihin sulkemiseen myös silloin, kun kyseessä on ollut kahden toisiaan haluavan aikuisen keskinäisen seksuaalisuuden toteuttaminen. Suomessa tämä oli mahdollista aina vuoteen 1971 asti, jolloin homoseksuaalisuus dekriminalisoitiin. Vuonna 1995 meillä astui voimaan ns. syrjintäsuojalaki, jossa kriminalisoidaan sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä esimerkiksi työpaikoilla. 6 Vaikka homoseksuaalisuus ei ole Suomessa sen paremmin rikos kuin sairauskaan, jotkut uskonnolliset ryhmät pitävät homoseksuaalisuutta edelleen syntinä ja sairautena. Heidän tuomitseva asenteensa voi johtaa sellaiseen henkisesti vammauttavaan asenneilmapiiriin, joka pakottaa homoseksuaalisen ihmisen kieltämään itsensä. Leimaamisen, syyllistämisen ja nöyryyttämisen pelosta aiheutuvaa itsensä ja omien tunteidensa kieltämistä ei kuitenkaan voi pitää homoseksuaalisuudesta "parantumisena". 7 Kun homoseksuaaleja pidetään heteroseksuaaleista poikkeavina ja vähempiarvoisina, heihin on helppo kohdistaa myös fyysistä väkivaltaa. Yhdysvalloissa puhutaan nykyisin viharikoksesta kun tarkoitetaan rikosta, jonka tekijä perustelee tekoaan sillä, että hän oletti uhrin olevan homoseksuaalin. Homoja ja lesboja hakataan myös Suomessa. Jos "homogeeni" todella löydettäisiin, se tarjoaisi teoriassa mahdollisuuden homoseksuaalisten sikiöiden seulontaan ja abortointiin, varsinkin jos homoseksuaalisuuteen liittyvät arvostukset muuttuisivat jälleen konservatiivisempaan suuntaan. l 3
5 ERILAISUUDEN PELKO Voidaankin väittää, että homoseksuaalisuus "aiheutuu" ennen kaikkea itseään heteroseksuaalisina pitävien ihmisten tarpeesta vetää rajaa itsensä ja muiden välille. 8 Omasta epävarmuudesta nouseva rajanvetämisen tarve on sinänsä ymmärrettävää. Kaikki meistä joutuvat jossain elämänsä vaiheessa kohtaamaan oman itsestäänselvyytenä pitämänsä seksuaalisuuden haurauden tavatessaan ihmisiä, jotka määrittelevät itsensä toisin. "Voisinko minäkin olla yksi heistä?" voi tuntua pelottavalta tai houkuttelevalta mahdollisuudelta. Silloin vaikkapa vain uskomuksiin perustuva tieto siitä, mistä erilaisuus johtuu, voi auttaa sijoittamaan itseään suhteessa tähän ryhmään ja siten se ainakin hetkellisesti vapauttaa epävarmuudesta. Rajanveto edellyttää eron tekemistä yhtäältä heterojen ja toisaalta homojen ja lesbojen välillä. Sukupuolisen suuntautumisen eron merkiksi tarvitaan näkyvä ja nimettävissä oleva erilaisuus, kuten vaikkapa naisen miesmäisyys tai miehen naismaisuus. Tällöin tosin helposti unohtuu se, että myös jotkut heteronaiset tai homomiehet ovat maskuliinisia, samoin kuin jotkut heteromiehet tai lesbot ovat naisellisia. Satunnaisen erilaisuuden leimaaminen homoseksuaalisuudeksi johtaa siihen, että useimmat pyrkivät tuon leiman pelossa olemaan keskenään mahdollisimman samanlaisia. Se puolestaan rajoittaa kaikkien ihmisten vapautta tuoda itsessään esiin monenlaisia piirteitä. Epävarmuuden torjumiseksi kysymys homoseksuaalien määrästä voi samoin olla monelle tärkeä tieto. Kuitenkin tutkimustulokset homoseksuaalien määrästä vaihtelevat vähintäänkin yhtä paljon kuin teoriat homoseksuaalisuuden syistä. Tavallisimmin luvut liikkuvat yhden ja kolmenkymmenenviiden prosentin välillä. Vaihtelua selittää osittain käytetyt tutkimusmenetelmät, esitetyt kysymykset ja tutkimuksen tekemisen ajankohta. Kysymykseen homoseksuaalisuuden syistä, näkyvyydestä ja homoseksuaalien määrästä on sisäänrakennettuna erilaisuuteen liittyvä eriarvoistamisen ansa. Jos lähtökohtana on se, että kysyjä määrittelee itsensä normaaliksi ja muut poikkeaviksi, näyttävät kysymykset syistä ja määristä antavan luvan toisia eriarvoistavaan ja tuomitsevaan kohteluun. Omista peloista kumpuava halu kieltää homoseksuaalien ihmisten ihmisarvo tai homoseksuaalisten tunteiden ja tekojen olemassaolo johtaa tilanteeseen, joka itsessään tuottaa ongelmia. 9 TEKEMÄLLÄ TEHTY VAIHTOEHDOTTOMUUS Jos pelko oman heteroseksuaalisuuden horjuvuudesta käännetään lesbojen ja homojen kannettavaksi, heille myös sälytetään yksisuuntainen muutosvaatimus, hinnalla millä hyvänsä. Jos näin tehdään, on myös tunnustettava se, että homoseksuaalin kärsimykset yksilötasolla eivät, aiheudu hänen homoseksuaalisuudestaan sinänsä. Selitys niihin löytyy ajattelutavasta, jonka mukaan heteroseksuaalisuus on muita parempi tapa järjestää seksuaalisuhteita ja homoseksuaalit ovat siksi heteroseksuaaleja huonompia ihmisiä. 14
6 Koska nämä "luonnollisuudella" perustellut asenteet ovat yleisiä ja ne näyttävät olevan niin "luonnollisia", ne on helppo hyväksyä kyseenalaistamatta. Lisäksi ne antavat mahdollisuuden vapautua omaan seksuaalisuuteen liittyvästä epävarmuudesta ja ehdottomuudessaan kieltävät muutoksen mahdollisuuden. Ne myös näennäisesti vapauttavat yksilön tekoihinsa liittyvästä vastuusta ja syyllisyydestä. Jos heteroseksuaalisuuden "luonnollisuutta" kuitenkin pysähtyy hetkeksi tarkastelemaan kriittisesti, se alkaa näyttää vähemmän vakuuttavalta. Koska heteroseksuaalisuus on yhteiskuntamme kyseenalaistamaton oletusarvo, se on myös ainoa elämäntapa, jota mainostetaan päivittäin lehdissä, radiossa ja televisiossa. Tämä jatkuva heteromelu 10 hiljentää muut vaihtoehdot ja tekee ne näkymättömiksi samalla kun se saa heteroseksuaalisuuden näyttämään ainoalta "luonnolliselta" elämäntavalta. Ajatus siitä, että homoseksuaalisuus on poikkeavaa ja homoseksuaalit epänormaaleja, johtaa eräänlaiseen valikoivaan sokeuteen. Jos heteroseksuaaleilla ei ole omakohtaisia kokemuksia homoseksuaalisuudesta tai homoseksuaaleista ihmisistä, lääketieteen historiasta tutut stereotyyppiset ja negatiiviset käsitykset homoseksuaaleista "kärsivinä perversseinä" estävät heitä näkemästä ja tunnistamasta tavallisten lesbojen ja homojen olemassaoloa, heidän arkista elämäänsä ja onnellisia ihmissuhteitaan. Samalla heteroseksuaalien on vaikea suhtautua kriittisesti heteroseksuaalisissa suhteissa esiintyviin ongelmiin. Jos heteroseksuaalisuutta pidetään itseisarvoisesti hyvänä ja normaalina, puuttuminen heteroseksuaaliseen häirintään, hyväksikäyttöön ja väkivaltaan on vaikeaa. Esimerkiksi sellaisia lakeja on ollut työlästä saada säädetyksi, joissa olisi kielletty työpaikoilla tapahtuva seksuaalinen ahdistelu tai raiskaus avioliitossa. Jos kyseessä on homoseksuaalinen käyttäytyminen, vastaavat ilmiöt sen sijaan tuomitaan välittömästi ja jyrkästi. Heteromelu vaikuttaa myös siihen, kuinka lapsia kasvatetaan. Lapset elävät pääsääntöisesti heteroseksuaalisissa kodeissa. Jos nuori osoittaa ei-heteroseksuaalisia taipumuksia, häntä voidaan, kiusata tai painostaa heteroseksuaalisuuteen. Lisäksi oletetaan, että hän vartuttuaan perustaa oman heteroseksuaalisen perheen. Heteroseksuaalisuus on myös ainoa elämäntapa, jonka ympärille meillä järjestetään julkisia juhlamenoja. Voi vain ihmetellä, miksi ihmisten ohjaileminen heteroseksuaalisuuteen on ylipäänsä välttämätöntä, jos heteroseksuaalisuus kerran on "luonnollista". Yksi selitys voisi olla se, että heteroseksuaalinen kumppaninvalinta ei ole ihmiselle ainoa tai itsestään selvästi ensisijainen mahdollisuus. Lisääntymiseen tähtäävä seksi on ennen ollut välttämätöntä lajin jatkumiselle, mutta lisääntyminen ei ole sama asia kuin kumppanin valinta tai seksin harjoittaminen mielihyvän vuoksi. Näissä suhteissa heteroseksuaalisuudelle löytyy vaihtoehtoja. Seksuaalisuuden monimuotoisuuden tunnustamisen tai muiden ihmisten toisenlaisten elämänvalintojen näkemisen ei tarvitse olla uhka omalle elämälle. Se, että joku on homoseksuaali ei tarkoita sitä, että muut eivät voisi olla heteroseksuaaleja, ja päin vastoin. Vaihtoehtojen olemassaolo on rikkaus, josta me kaikki voimme ammentaa uutta valinnoillemme. l 5
7 AMMATILLINEN ASENNE Ihmistyössä on tärkeää säilyttää ammatillinen asenne suhteessa asiakkaisiin ja potilaisiin. 11 Tärkeä osa ammatillisuutta on kyky nousta kulloisenkin tilanteen ja siihen liittyvien omien ennakkoluulojensa yläpuolelle. Kun asiaa on katsonut ikään kuin toisesta näkökulmasta, on aika toimia sen suhteen positiivisesti ja rakentavasti. Homoseksuaalisuuteen liittyen mahdollinen oivallus voisi liittyä siihen, että heteroseksuaalisuus ei ole sen luonnollisempi kuin homoseksuaalisuuskaan, ja että näiden keskinäinen eriarvoistaminen on tarpeetonta. Tämä ei tarkoita sitä, että asiakkaan tai potilaan sukupuolinen suuntautuminen olisi yhdentekevä asia, joka voitaisiin unohtaa. Päin vastoin kyse on siitä, että hänen mahdollinen seksuaalinen erilaisuutensa on otettava jatkuvasti ja tietoisesti huomioon olemassaolevana ja sallittuna vaihtoehtona. Jos emme tiedä - tai edes välitä tietää - mistä homoseksuaalisuus johtuu tai kuinka paljon homoseksuaaleja on tai miltä heidän pitäisi näyttää, jokainen kohtaamamme henkilö voisi olla homoseksuaali. Toinen hyvälle ammatilliselle ihmistyölle keskeinen piirre on tuomitsemattomuus, asiakkaiden ja potilaiden ehdoton myönteinen arvostaminen ihmisinä. Homoseksuaalisten ihmisten, sen paremmin kuin heidän vanhempiensa tai lastensakaan, leimaamiseen, syyllistämiseen tai nöyryyttämiseen perustuvat ammattikäytännöt eivät voi johtaa sosiaalityössä tai terveydenhuollossa ammatillisesti hyvään lopputulokseen, jos työntekijä tuntee pakottavaa tarvetta hoitaa pois asiakkaansa jonkin "piirteen" sen sijaan, että hän hoitaisi asiakastaan apua tarvitsevana ihmisenä, siirtää työntekijä omaa asenneongelmaansa asiakkaansa elämään. Omien ennakkoluulojen tiedostaminen, työstäminen ja ylittäminen on ammatillisen työn edellytys. Tässä koulutuksella ja työnohjauksella on tärkeä tehtävänsä. Homoseksuaalisuuteen liittyen tärkeää on heteroseksististen asenteiden ja työkäytäntöjen tarkistamisen lisäksi homoseksuaalisuuteen liitetyn syrjinnän vaikutusten tunnistaminen. Yhtäältä työntekijän ennakkoluuloton asenne on edellytys sille, että lesbot ja homot voivat ilman syrjinnän pelkoa hakeutua asiakkaiksi ja saada apua kaikille tarkoitettujen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piiristä. Toisaalta normatiivisen heteroseksuaalisuuden vaatimus voi olla osasyy siihen, miksi potilas sairastui tai asiakas on tullut vastaanotolle. Tällöin työntekijän ennakkoluulottomalla ja asiakkaan seksuaalista suuntautumista tukevalla asennoitumisella on ratkaiseva merkitys sille, että potilas tai asiakas voi edelleen tai ylipäänsä hyväksyä itsensä ja sitä kautta selvitä ennakkoluulojen aiheuttamasta kriisistä. l 6
8 VIITTEET: 1. Tuorein kirja, johon on koottu eri tutkijoiden käsityksiä homoseksuaalisuuden syistä on Burr Homoseksuaalisuuden lääketieteellisistä ja psykologisista kehitysmalleista ks. tarkemmin Olli Stålströmin artikkeli tässä samassa kirjassa. 3. Keinollisesta lisääntymisestä ks. tarkemmin Marja Hynnän artikkeli tässä samassa kirjassa. 4. Suomessa ei ole tehty tutkimusta siitä, kuinka meillä on "hoidettu" homoseksuaalisuutta. Suomalainen lääketiede sai kuitenkin vaikutteita Saksasta ennen 1940-lukua. Saksalainen historioitsija Claudia Schoppmann on tutkinut sitä, kuinka saksalainen lääketiede suhtautui homoseksuaalisuuteen. Olen poiminut tähän esimerkkejä hänen väitöskirjastaan Schoppmann Tiettävästi ensimmäinen raportoitu tapaus suomalaisesta naisesta, jota hoidettiin "vastakohtaisen seksuaalitunteen" vuoksi, on vuodelta Naisihminen X.Y.Z" oli useaan otteeseen Lapinlahden mielisairaalassa, jossa häntä hoidettiin jodikaliumilla, voidekuureilla, bromikaliumillaja arlsbadervedellä. Lisäksi hänelle opetettiin itsehillintää ja naistentöitä. Hoidosta huolimatta hän tunsi kotiin päästessään edelleen eroottisia tunteita erästä häntä hoitanutta sairaanhoitajatarta kohtaan. Backman Syrjinnästä Suomen lainsäädännössä ks. tarkemmin Scheinin Suomalainen esimerkki uskonnollisesti perustellusta homoseksuaalien tuomitsemisesta ja "parantamisestaan Stenbäck Teologisesti kestävämmät perustelut homoseksuaalisuuden hyväksymiselle on esittänyt Suhonen Katja Kurri käsittelee tässä kirjassa tarkemmin sitä, kuinka tapamme puhua asioista itseasiassa luo sen todellisuuden, jossa elämme. 9. Erilaisuuteen liitetyistä ennakkoluuloista ja niiden seurauksista ks. tarkemmin Liebkind(l996). 10. Kiitän Maria Socadaa heteromelun käsitteestä. 11. Hyödynnän ammatillisuudesta puhuessani Neil Thompsonin ajatuksia ihmissuhdetyöstä. Thompson l 7
Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien
Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan
LisätiedotVÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA
VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä
LisätiedotOpettaja ja seksuaalisuuden kirjo
Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa
LisätiedotPoikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotSeksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö
Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotTampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti
Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotSeksi ja Seurustelu Sanasto
Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri
LisätiedotSUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotEDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010
EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?
LisätiedotNuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori
Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja
LisätiedotMonikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke
Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä
LisätiedotTasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto
Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotF 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa
F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotMoninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen
Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION
LisätiedotMasennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on
Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus
LisätiedotSeta ry Pasilanraitio 5, Helsinki Tampere Lotte Heikkinen, Seta
Yhdenvertaisesti työelämään? Tampere 28.3.2017 Lotte Heikkinen, Seta Lainsäädäntö Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien muutokset tulivat voimaan vuoden 2015 alussa Ehdoton syrjintäsuoja myös seksuaali-
LisätiedotMies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet
Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotIhminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!
Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi
LisätiedotSeksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen
Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotSuomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta
Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotIHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala
IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotIHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015
IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotKEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1
KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1 EI JOO 1. Sukupuoli Tavoite: Oman biologisen sukupuolen tunnistaminen ja eri sukupuolien erottaminen. 1. Oletko sinä tyttö
LisätiedotVäkivalta parisuhteessa
Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä
LisätiedotIhmissuhteet, seksi ja seksuaalisuus
Ihmissuhteet, seksi ja seksuaalisuus Jokainen on seksuaalinen omalla tavallaan, eikä seksuaalisuutta vähennä sairaus, vamma tai ikääntyminen. Ihmisen seksuaalisuuteen voi vaikuttaa jokin erityispiirre,
LisätiedotAjatuksia sateenkaariperheiden läheiselle
15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotMistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?
Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen
LisätiedotSateenkaarinuorena työpajoilla
Sateenkaarinuorena työpajoilla Riikka Taavetti riikka.taavetti@nuorisotutkimus.fi @rtaavetti /HyvinvoivaSateenkaarinuori Esityksen sisältö - H, L, B, T, I, Q ja muut kirjaimet keitä ovat sateenkaarinuoret?
LisätiedotSEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi
LisätiedotTURVATAITOJA NUORILLE
TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat
LisätiedotSuuri pappikysely. 1. Sukupuoli. 2. Työtehtävä. 3. Vastaajan ikä. Missä työskentelen pappina? Missä työskentelen pappina? Missä työskentelen pappina?
Suuri pappikysely 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 382 Mies 46,25% Nainen 53,75% 2. Työtehtävä Vastaajien määrä: 382 Kirkkoherra 13,75% Kappalainen 22,5% Pappi 63,75% 3. Vastaajan ikä Vastaajien määrä: 381
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotElämäntapamuutos valmennusohjelma
Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotSukupuolisuus ja seksuaalisuus
Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen
LisätiedotTietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys
Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut
19.2.2014 A7-0071/2 2 1 kohta 1. toteaa, että prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin voimakkaasti sukupuoleen perustuvia kysymyksiä, ne loukkaavat ihmisarvoa ja ovat vastoin ihmisoikeuksien
LisätiedotAikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus
e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio
LisätiedotUnohtuuko hiljainen asiakas?
Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen
LisätiedotNEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja
NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja sauli.suominen@adhd-liitto.fi TAUSTATIETOA Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten
LisätiedotSuunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä
LisätiedotSeurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi
11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotLAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä
LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25
LisätiedotEntä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla
TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotLataa Mitä nainen haluaa? - Daniel Bergner. Lataa
Lataa Mitä nainen haluaa? - Daniel Bergner Lataa Kirjailija: Daniel Bergner ISBN: 9789522342065 Sivumäärä: 266 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.15 Mb Mitä nainen haluaa esittelee naisen seksuaalisuuteen
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet
Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan
LisätiedotLataa Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen - Hanna Vilkka. Lataa
Lataa Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen - Hanna Vilkka Lataa Kirjailija: Hanna Vilkka ISBN: 9789524514620 Sivumäärä: 190 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.49 Mb Millaiset käsitykset ja millaiset
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotIstanbulin yleissopimus
EUROOPAN NEUVOSTON YLEISSOPIMUS NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISEMISESTÄ JA TORJUMISESTA Istanbulin yleissopimus VAPAANA PELOSTA TURVASSA VÄKIVALLALTA MIKÄ ON YLEISSOPIMUKSEN TARKOITUS?
LisätiedotLuokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016
Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima Luokittelu: rajaa, rajoittaa, pakottaa, leimaa *** JA *** Luokittelu: luo, tekee
LisätiedotMitä seksuaalisuus on?
Mitä seksuaalisuus on? 11.2.16 www. poiki ental o.fi * www. tyttoj ental o.fi Seksi, seksuaalisuus, sukupuoli, sukupuolisuus SEKSI eroo*sta, in1imiä ja/tai roman*sta kanssakäymistä, johon lii:yy seksuaalinen
LisätiedotSAATTOHOIDON PERIAATTEISTA
SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotSateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet
Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotEi kai taas kaappiin?
Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus
LisätiedotPersoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit
LisätiedotII Terveyden ja sairauden historiaa
II Terveyden ja sairauden historiaa 1 Kysymyksiä Mitä yhteisiä terveysvaaroja 1800-luvun ihmisellä ja nykysuomalaisella on? 2 Kysymyksiä Millaisia sairauden selitysmalleja tiedät menneisyydessä olleen?
LisätiedotVideointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin
Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:
LisätiedotNuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus
Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus Kaikki Nuorisobarometrit, vapaaaikatutkimukset, vaalitutkimukset ja nuorten elinolot vuosikirjat ilmaiseksi luettavissa Nuoran sivuilla http://www.tietoanuorista.fi/
LisätiedotAino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotEETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?
Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotTerttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?
Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotTurvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.
TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran
LisätiedotSEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT TYÖELÄMÄSSÄ
Jukka Lehtonen (toim.) SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT TYÖELÄMÄSSÄ Kirjan on julkaissut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES elokuussa 2002 sarjassaan Raportteja 269. Kirjaa
LisätiedotTunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa
Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus
LisätiedotONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?
ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,
LisätiedotKun työpaikalla kiusataan ja vainotaan
Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan
LisätiedotLataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa
Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980654 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.65 Mb Susanna Tulonen on erikoissairaanhoitaja, joka
LisätiedotVÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala
VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN
LisätiedotMitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa
Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)
LisätiedotMAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista
MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,
LisätiedotErilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto
Erilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto Jäävuoriteoria Henkinen väkivalta, työssä kiusaaminen ja työsyrjintä Henkinen väkivalta on pitkään
LisätiedotSateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.
Lisätiedot