LÄMPÖPUMPPUSOVELLUTUKSET KIINTEISTÖJEN LÄMMITYKSESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄMPÖPUMPPUSOVELLUTUKSET KIINTEISTÖJEN LÄMMITYKSESSÄ"

Transkriptio

1 LÄMPÖPUMPPUSOVELLUTUKSET KIINTEISTÖJEN LÄMMITYKSESSÄ ELLO - Etelä-Suomen logistiikka WP4:EcoHub konseptin kehittäminen Forssa Maria Virtanen Maria Virtanen

2 TIIVISTELMÄ FORSSA WP4:EcoHub konseptin kehittäminen Tekijä Maria Virtanen Vuosi 2010 Työn nimi Lämpöpumppusovellutukset kiinteistöjen lämmityksessä TIIVISTELMÄ ELLO on Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukykyä. Hämeen ammattikorkeakoulu vastaa WP4 EcoHub konseptin kehittämisen toteutuksesta. EcoHub konseptilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kolmen eri liikennemuodon (ilma, maantie ja rautatie) solmukohtaa ja välittömässä läheisyydessä olevaa logistiikka-aluetta. Aiheeni Lämpöpumppusovellutukset kiinteistöjen lämmityksessä sisältää teoriaosuuden lämpöpumpuista, niiden tekniikasta ja mitoituksesta. Lisäksi käsittelen ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmiä, jäähdytysmenetelmiä ja lainsäädäntöä sekä EcoHub-alueelle mahdollisesti lämpöpumppusovellutusten sijoittamista, mitoittamista ja sähkönkulutusta. Raportissa sovelletaan pääosin professori Antero Aittomäen tutkimustuloksia, RT- ja LVI-kortistosta saatua teoriaa, Kirssin diplomityötä Kaukojäähdytysverkon rakennevaihtoehdoista sekä Junkalan ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon lopputyötä Maalämpöpumppulämmitys IKEAtavarataloissa. Lisäksi olen saanut tietoa tulevaisuuden näkymistä Rakennustekniikka- ja Rakennuslehdestä. Tässä raportissa sain myös ohjausta professori Timo Kalemalta. Päätulokset löytyvät kohdasta 8 Tulevaisuuden näkymät ja erityisesti Ellohanke otsikon alta. Tässä kohdassa tarkastellaan kahta vaihtoehtoa, joista A-vaihtoehdossa saadaan lentokentän toimistorakennuksen, lentoasemarakennuksen ja pelastusaseman lämpöenergian tarpeeksi 704 MWh/a ja sähkönenergian tarpeeksi 449 MWh/a. B-vaihtoehdossa edellisten kiinteistöjen lisäksi on otettu mukaan lentokonehalli. Tällöin vastaavat luvut lämpöenergian osalta on MWh/a ja sähköenergian osalta 1477 MWh/a. C vaihtoehto sisältää koko alueen kiinteistöt ja lämpöenergian tarpeeksi saatiin MWh/a ja sähköenergian osuudeksi MWh. Käyttövettä ei lämmitetä erikseen vaan se hoidetaan tulistuksen tai sähkövastusten avulla. Lämmönjaossa käytetään lattialämmitystä, sillä lattialämmityksen matala lämpötilataso mahdollistaa lämpöpumpun alemman lauhtumislämpötilan. Myös aurinkokeräinten käyttö lämpimän käyttöveden lämmittämiseen mahdollistaa lämpöpumpun toimimisen alemmalla lauhtumislämpötilalla. Avainsanat Energia, geoterminen energia, maalämpö, uusiutuvat energiat Sivut 28 s, liitteet 1 s.

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO MAALÄMPÖPUMPUN TOIMINTA Maalämpötekniikka Lämmönjakojärjestelmä Lämpöpumppu Lämmönkeruuputkisto Lämpökerroin Maalämpöpumpun tyypit Käyttövesivaraajalla varustettu maalämpöpumppu Järjestelmässä erillinen lämmitysvaraaja käyttövesikierukalla Kalliolämpötekniikka Paalut Jätelämmönlähteet Vesilämpötekniikka Lämpöpumppu ja aurinkolämpö Suurten kiinteistöjen maalämpöjärjestelmät Mitoittaminen Maalämpöputkiston mitoittaminen Kalliolämpöputkiston mitoittaminen Järvilämpöputkiston mitoittaminen SUORAHÖYRYSTYSLÄMPÖPUMPPU ILMALÄMPÖPUMPPU Ilmalämpöpumppu Poistoilmalämpöpumppu ILMASTOINTI- JA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT Ilmanvaihtojärjestelmät Painovoimainen ilmanvaihto Koneellinen poistoilmajärjestelmä Koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä Energiatarkastelu KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Suvilahden lämpöverkko Vaasassa Tampereen Ikean kalliolämpö RAKENNUKSEN ENERGIAKULUTUS Rakennuksen lämmitys Rakennuksen jäähdytys Vapaa jäähdytys Absorptiojäähdytin Kompressoritekniikka Lämpöpumput Jäähdytysenergian tarve Hiilidioksidipäästöt

4 8 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Inex Partners Oy:n logistiikkakeskuksen energialaitos ELLO-hanke Yleistä Ello-hankkeesta EcoHub-alueen lämpöenergiatarpeet Vuosittainen lämmityskulu maalämmöllä Sähkönkulutus Ehdotukset Tulevaisuuden visiot LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Kiinteistönmuodostamislaki (554/1995) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Vesilaki (264/1961) Kemikaalilaki (744/1989) Terveydensuojelulaki (763/1994) Kuntien ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestys Rakentamismääräyskokoelma LÄHTEET Liite 1 Lämpöpumpun lämpökertoimen vaikutus energiaosuuksiin 3

5 1 JOHDANTO Lämpöpumppu ottaa talteen maahan, kallioon, veteen tai ilmaan auringosta varastoituvaa lämpöenergiaa ja siirtää sitä rakennuksen ja käyttöveden lämmittämiseen. Lämpöpumpun ympäristöystävällisyys energian säästön ansiosta on vaikuttanut lämpöpumppulämmityksen yleistymiseen viime vuosina. Lämpöpumpun tehokkuutta mitataan lämpökertoimella, joka on saadun lämmitystehon suhde tarvittavaan sähkötehoon. Lämpöpumpun suorituskyvyn ilmaisee sen tuoman lämpömäärän suhde koneen tekemään työhön: Jos lämpökerroin =4 (vastaa 100 %), höyrystyy tällöin -1= 75 %, sillä sähköä vastaa 1(=25 %). 2 MAALÄMPÖPUMPUN TOIMINTA Lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, mikä tarkoittaa sitä, että lämpö siirretään joko veden tai ilman välityksellä lämmitettävään tilaan. (Aittomäki 2001, 6). Maalämpöjärjestelmää käytetään yleisimmin pientaloissa, mutta järjestelmä on sitä kannattavampi, mitä suurempi rakennus ja energiankulutus ovat. Maalämmitys soveltuu hyvin esimerkiksi liike-, toimisto- ja teollisuusrakennuksiin tai asuinkerrostaloihin ja rivitaloihin. (RT , 2001, 1). 2.1 Maalämpötekniikka Maalämpöjärjestelmä muodostuu kolmesta eri osa alueesta: Lämmönjakojärjestelmästä, maalämpöpumpusta ja lämmönkeruuputkistosta Lämmönjakojärjestelmä Lämmönjakojärjestelmänä rakennuksissa tulee olla vesikiertoiset patterit, vesikiertoinen lattialämmitys tai vesikiertoiset puhallinpatterit. Maalämpöjärjestelmän paras hyötysuhde saadaan, kun lämmönjakojärjestelmän lämpötila on mahdollisimman alhainen. Paras mahdollinen lämmönjakotapa on valettu betonilattia. Patteriverkoston korkea hyötysuhde saadaan, kun pattereiden yhteenlaskettu pinta-ala on suuri. Vesikiertoiset puhallinpatterit perustuvat suhteellisen alhaiseen veden lämpötilaan. (Senera Oy). Parhaat lämmönjakotavat ovat lattialämmitys ja ilmalämmitys. Lattialämmityksessä putkistoon menevän veden lämpötilaoptimi on hieman yli 30 C. Ilmalämmityksen ilmavirrasta riippuva lämpötila on edelleen riippuvainen rakennuksen lämmöntarpeesta lattia-m 2 kohti. (Aittomäki 2001, 7). 4

6 2.1.2 Lämpöpumppu Lämpöpumpun tärkeimmät osat ovat höyrystin, kompressori ja lauhdutin. Kylmäainetta kierrätetään lämpöpumpun tai kylmäkoneen suljetussa prosessissa. Kylmäaine höyrystyy esimerkiksi -15 C, ja muuttuu nesteeksi korkeammassa paineessa huolimatta korkeammasta lämpötilasta esimerkiksi (+50 C). Kylmäaineen höyrystyminen sitoo lämpöä ja lauhtuminen luovuttaa lämpöä. Luonnollisia kylmäaineita ovat ammoniakki, propaani ja hiilidioksidi. (LVI , 2002, 2). Keinotekoisia kylmäaineita ovat kloorivapaat HFC- ja HCFC- yhdisteet (R407C, R404a ja R410), mutta niillä on kasvihuoneilmiötä lisäävä vaikutus. Hiilidioksidi on ympäristölle haitatonta. (Aittomäki 2005, 9). Kompressori kasvattaa painetta, mikä nostaa kylmäaineen lämpötilaa. Lauhduttimessa kaasu lauhtuu ja siirtää energiansa rakennuksen lämmitysveteen, joka siis lämpenee. Kylmäaine on lauhtumisen ansiosta palautunut nestemäiseen olomuotoon, paisuntaventtiili päästää paineen laskemaan, ja kaikki alkaa taas alusta höyrystimessä. (Hemgren & Wanfors 2002, 165) Lämpöpumppukoneiston toimintakaavio on kuvassa 1 (Aittomäki 2001, 6). Kuva 1 Lämpöpumppukoneiston toimintakaavio Lämmönkeruuputkisto Maalämmössä pumppu noutaa maahan kesällä varastoitunutta auringon lämpöä vaakasuuntaisella putkistolla noin 1,2 metrin syvyydestä. Lämmönkeruuputkiston pituus on yleensä noin metriä. Lämmönkeruuputkisto edellyttää sopivaa maalajia ja riittävää maa-alaa putkistolle. Maalajeista savi ja siltti soveltuvat hienorakeisuutensa ja kosteutensa vuoksi parhaiten. (Aittomäki 2001, 17). 5

7 Taulukko 1 Ohjeellisia arvoja maasta vuotuisesti saatavalle lämpöenergialle kwh/m. (SULPU) Sijainti Savi Hiekka Etelä ¹ Linjan Suomi¹ Keski Kokkola - Savonlinna Suomi eteläpuoli Pohjois Suomi² ² Lappia lukuun ottamatta Kuva 2 Maaperän vuotuinen keskilämpötila Kuvassa 2 on alueittain Suomen maaperän vuotuinen keskilämpötila. Kartta perustuu Ilmatieteen laitoksen ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksiin. Paikkakunnan vuosittainen ilman keskilämpötila määrää maankamaran lämpötilan: Tmaa = 0.71 Tilmaa+2,93 Kuva 3 Maankamaran lämpötila eri vuodenaikoina 6

8 Kuvan 3 mukaan maan pinnan lämpötila vaihtelee ilman lämpötilan mukaan (vuodenaikojen mukaan). Noin 15 metrin syvyydeltä lähtien lämpötila on vuodenajasta riippumaton. kallioperän lämpötila 100 metrin syvyydessä on n. 7-8 C. Pyhäsalmen kaivoksessa lämpötila on 1450 metrin syvyydessä n. 22 C ja Outokummussa 2500 metrin syvyydessä 40 C. (Leppäharju & Kukkonen, 2008). Vierekkäisten putkien etäisyys toisistaan on 1,5 metriä. Putkea ei tule sijoittaa ilman eristystä 2 m:ä lähemmäksi perustuksia ja se tulee eristää vesijohtojen ohitusten kohdalta. Putket asennetaan kahtena rinnakkaisena lenkkinä, mikäli putken pituus ylittää 400 metriä. Putkikaivanto tiivistetään veden avulla ja se täytetään kivettömällä maalla. (Aittomäki 2001, 17). Muoviputken seinämä toimii myös eristeenä, joten paksumpi putken seinämä heikentää lämmön siirtymistä maaperästä, kalliosta tai vesistöstä lämmönkeruunesteeseen. Lämmönkeruuputkistossa kiertää veden lisäksi bioetanolia, jotta liuoksen jäätymispiste olisi tarpeeksi alhaalla. Tämä siksi, että lämmönkeruuneste voi jäähtyä 5 C. Jos lämmönkeruujärjestelmä vaurioituu, voi maaperään tai vesistöön vuotaa veden ja bioetanolin seosta, mutta toisaalta bioetanoli haihtuu helposti ja liukenee veteen. 400 metrin matkalla lämmönkeruuputkistossa on vesibioetanoli-seosta 440 litraa, josta bioetanolin osuus on n.132 litraa. Bioetanoli on alkoholi. Lämmönkeruuneste lämpiää n. 3 astetta, kun se kiertää maa-, kallioperässä tai vesistössä. (Senera Oy) Lämpökerroin Lämpökertoimella mitataan lämpöpumpun tehokkuutta ja se saadaan jakamalla lämmitysteho tarvittavalla sähköteholla. Lämpökertoimen arvo 3 tarkoittaa, että jokaista 1 kwh kulutettua sähköenergiaa kohti saadaan lämpöä 3 kwh. Lämpökertoimen arvo riippuu lämpötiloista lämmönoton (lämmönlähteen) ja lämmön käytön (lämmitysjärjestelmän) puolella. Lämpökertoimelle on laadittu eurooppalainen normi (EN 255). (Aittomäki 2001, 7). 2.2 Maalämpöpumpun tyypit Käyttövesivaraajalla varustettu maalämpöpumppu Lämpöenergiaa luovutetaan kylmäaineesta höyryn jäähdytinlämmönsiirtimessä lämpimän käyttöveden kuumentamiseen varaajaan ja sen jälkeen lauhdutinlämmönsiirtimessä vesikiertoiseen lattialämmitysjärjestelmään tai käyttöveteen. Suomessa käytetään tulistuksen jäähdytintä lämpimän käyttöveden kuumentamiseen. Tulistuksen jäähdyttimessä kompressorilta lähtevän tulistuneen kuuman kaasun annetaan luovuttaa kuumimman osan lämpöään lämmönsiirtimen avulla lämpimän käyttöveden kuumentamiseen. (LVI , 2002, 4). 7

9 2.2.2 Järjestelmässä erillinen lämmitysvaraaja käyttövesikierukalla Käyttövesi kuumennetaan lopuksi erillisessä varaajassa sähkövastuksella. Lämpöenergia luovutetaan lauhdutinlämmönsiirtimessä vesikiertoiseen lattialämmitysjärjestelmään tai ilmalämmitysjärjestelmään ja /tai käyttöveden esilämmittämiseen. (LVI , 2002, 4). 2.3 Kalliolämpötekniikka Kallioon porataan pystysuuntaan reikä, johon lämmönottoputki sijoitetaan. (ks. kuva 4). Mikäli kallion päällä on irtomaata, joudutaan tämä osuus varustamaan suojaputkella. Suojaputki estää myös pintaveden pääsyn porareikään. Lämpö otetaan kalliosta suljetulla kierroksella liuoksen välityksellä. Reikään asennetaan 2-4 kpl putkea, osa on liuoksen menoputkia, osa paluuputkia. Reikien kokonaissyvyys riippuu lämmön tarpeen lisäksi kallion vedentuottokyvystä tai pohjaveden pinnan tasosta. Pystyputkistosta saadaan kaksinkertainen määrä lämpöä vaakaputkistoon verrattuna. Koepumppauksella saadaan selville veden virtaus. Jäätymisen vuoksi lämpökaivoa ei voi käyttää talousvedenottoon. Normaalisti reiän syvyys on m, mikäli tarve ylittää 200 m tarvitaan useampia kaivoja 15 metrin etäisyydelle toisistaan. (Aittomäki 2001, 17 18). Kuva 4 Normilämpökaivo (Poratek) 2.4 Paalut Rakennuksien pohjarakentamisessa käytettäviin paaluihin asennetaan keräysputkisto, jossa lämmönkeräysnestettä voidaan kierrättää. Kostea ja savinen maaperä soveltuu termisiltä ominaisuuksiltaan termisen energian 8

10 hyödyntämiseen. Paalujen lämpövaste on parempi kuin kallion tai maan, ja teräsbetonilla on suurempi lämpökapasiteetti. Maahan asennetaan sylinterin muotoinen teräksinen tukihäkki, johon on kiinnitetty keräysputkisto venttiileineen. Kun painekokeet on tehty, se valetaan täyteen betonia. Paalujen pituudet vaihtelevat välillä m ja halkaisijat 0,4 0,6 m. Energiapaalutusta toteuttanut yritys on arvioinut paalujen avulla saavutettavan lämpövirrantiheydeksi W/m, kun ko. maalla on hyvät termiset ominaisuudet. Energiapaaluja on hyödynnetty lämmitykseen ja jäähdytykseen toimisto-, liike- ja kokoontumisrakennuksissa mm. Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa ja Kanadassa. (Pesonen 2005, 60 61). 2.5 Jätelämmönlähteet Jätevesilaitoksissa prosessi-, huolto- ja konttoritiloja lämmitetään öljyllä tai sähköllä, vaikka jäteveden mukana poistuu suuria lämpömääriä melko korkeassa lämpötilatasossa (yli 5 C). Suomessa jätevesilaitokset ovat hyvä kohde lämpöpumpulle, jolla jätevedestä voitaisiin saada ilmaisenergiaa yhteensä n. 160 TWh/a. Sähkölämmitetyissä laitoksissa sähkön säästö olisi merkittävä. Lämmöntarpeeltaan merkittäviä kunnallisia laitoksia Suomessa on 420 ja lämpöenergiaa ne käyttävät yhteensä 300 TWh/a. Suomessa on rakennettu muutama laitos lämmitysjärjestelmien saneerauksina käyttäen lämmönottoon ilmastusaltaan seinille sijoitettua putkistoa. Tehokkaampi tapa on ottaa lämpö suoraan höyrystimen läpi virtaavasta puhdistetusta jätevedestä. Teoreettisten vertailujen perusteella parhaalta näyttänyt kylmäaine R507 oli lauhduttimessa selvästi parempi paremman lämmönsiirron takia. Kiteen vesikunnan laitoksella tehtyjen tutkimusten perusteella saatiin selville, että höyrystinpuolella ongelmana oli nesteputkien liian tiukka mitoitus. R507:n massavirta on noin 50 % suurempi kuin R407C:llä ja tämän takia painehäviö nestesyötössä oli liian suuri eikä paisuntaventtiiliä saatu toimimaan kunnolla. Lämpöpumpun optimaalinen mitoitusaste on noin 70 %, riippuen hieman lämmitysjärjestelmän lämpötilatasoista ja energian(yleensä sähkön) hinnasta. Lämpöpumpun toimintaan vaikuttavia lämpötiloja ovat ilman menolämpötilan mitoitusarvo (ohjaus ulkolämpötilan mukaan), jäteveden lämpötila ja hallin lämpötila. Hallin lämpötiloina oli kaksi tapausta, 10 ja 15 celsiusastetta. Lämpötilatason mukana nousee luonnollisesti energian tarve noin 25 %. Lämpöpumpulla saatavissa oleva säästön osuus pysyy kuitenkin suunnilleen samana, mutta absoluuttinen määrä kasvaa lämmöntarpeen suhteessa. Koska samalla lämpöpumpun tehokin nousee (jos mitoitusaste pidetään samana), ei kannattavuus juuri muutu. Korkeammalla prosessihallin lämpötilatasolla mitoitusaste on suurempi, koska vuotuinen lämmöntarve on suurempi. Jäähdytysenergian ominaistuotto (kj/m3) on suurimmalla osalla aineista vajaa 3000 kj/m3. R410-seoksilla se on selvästi muita suurempi, (n kj/m3). Huonoimmat tässä suhteessa ovat R134a, R152a ja R409A, joilla tilavuustuotto matalista paineista johtuen on vain vajaat 2000 kj/m3. Mitä 9

11 pienempi on tuotto, sitä suurempi kompressori tarvitaan. (Aittomäki 2000, 5,7,11,22). 2.6 Vesilämpötekniikka Putki pitäisi asentaa riittävän lähelle kiinteistöä omassa kaivannossaan meno- ja paluuputki. Jos putki asennetaan matalaan kohtaan, on se upotettava pohjasedimenttiin. Putkesta saatava teho on W/m. Putki on ankkuroitava pohjaan betonisilla painoilla. Rannassa putket on kaivettava pohjaan, etteivät jäät vie niitä mennessään. Lämmönotto ei vaikuta vesistön ekologiaan, sillä otettu lämpömäärä on pieni verrattuna vesistön ja auringon kokonaislämpömäärään.(aittomäki 2001, 17 19). 2.7 Lämpöpumppu ja aurinkolämpö Aurinkolämmityksen kerääjästä saatavan energian määrää voidaan lisätä kytkemällä mukaan lämpöpumppu. Lämpöpumpusta saatava hyöty on sitä suurempi mitä suurempi kerääjä on. Parhaimmillaan lämpöpumppujärjestelmällä saadaan hyödynnetyksi kaksinkertaisesti auringon energiaa pelkkään nestekerääjään verrattuna. Kerääjästä saatavan hyötyenergian määrä kasvaa myös siksi, että lämmönsiirtonesteen lämpötila voidaan pitää kerääjässä alhaisena. Tämä on mahdollista kuvan 5 mukaisella lämpöpumppujärjestelmällä, jossa lämpöpumppu on kytketty kahden varaajan väliin. Lämpöpumpun lämmönlähteenä toimii matalassa lämpötilassa oleva glykolivaraaja, josta lämpö siirretään korkeassa lämpötilassa olevaan vesivaraajaan. Kun kerääjästä ei saada riittävästi lämmitysenergiaa, sitä tuotetaan vesivaraajaan sähkövastuksella. Kerääjästä saatava energia voidaan viedä joko glykolivaraajaan tai vesivaraajaan riippuen niiden lämpötiloista. (Seppänen & Seppänen 1997, ). Kuva 5 Aurinkoa lämmönlähteenään käyttävän pientalon lämpöpumppulaitoksen kytkentäesimerkki.1) Kerääjä, 2) Glykolivaraaja, 3) Tasaaja, 4) Lämpöpumpun kompressori, 5) Vesivaraaja, jossa sähkövastus, 6) Lämmönsiirrin (tuloilman lämmitys), 7) Lämmönsiirrin (kierrätysilman lämmitys), 8) Lämmönsiirrin (käyttöveden lämmitys). 10

12 2.8 Suurten kiinteistöjen maalämpöjärjestelmät Suuria kiinteistöjä varten valmistetaan maalämpöpumppuja (IVT Greeneine), jotka ovat teholtaan 21 kw, 26 kw, 35 kw, 45 kw, 55 kw ja 70 kw. Maalämpöpumput voidaan kytkeä rinnakkain. Master pumppu käy silloin, kun lämmön tarve on vähäinen, slave pumput lähtevät käymään lämmön tarpeen kasvaessa. Jotta master - pumpun käyntiaika ei nousisi huomattavasti suuremmaksi kuin slave - pumppujen, vaihtavat maalämpöpumput viikon väliajoin roolejaan master:sta slave:ksi. Mikäli tarvitaan erityisen runsaasti lämpöenergiaa, käytetään useampia n. 400 m pitkiä lämmönkeruupiirejä. Lämmönkeruupiirit kytketään kytkentäkaivon avulla maalämpöpumpulle lähtevään ja maalämpöpumpulta tulevaan runkolinjaan. Kytkentäkaivosta lämmönkeruuliuos ohjataan jakautumaan tasaisesti useampaan lämmönkeruupiiriin. Virtauksenjakajien avulla varmistetaan virtauksen tasainen jakautuminen useisiin lämpökaivoihin tai lämmönkeruupiireihin maaperässä tai vesistössä. Suomen suurimmat lämmönkeruujärjestelmät ovat kokonaispituudeltaan n. 8 km. (Senera Oy). 2.9 Mitoittaminen Maalämpöputkiston mitoittaminen Vaakaputkiston lämmönkeruu perustuu maaperän jäätymislämmön hyödyntämiseen, Maaperän ominaislämpökapasiteetti vaihtelee 0,2 1,2 kwh/m 3 C riippuen maalajista ja sen kosteudesta. Maalajien lämmönjohtavuus puolestaan vaihtelee 0,5 3,25 W/m C maalajista ja sen kosteudesta riippuen. Taulukossa 2 on maalajin jäänmuodostuslämpömäärä kwh/m 3. Taulukko 2 Maalajien jäänmuodostuslämpömäärä kwh/m 3. Maalaji Maksimi, kwh/m 3 Minimi, kwh/m 3 Savi Kuiva savi Savinen siltti Siltti Hiekka Moreeni Turve Esimerkki vaakaputkiston mitoituksesta: Rakennuksen lämpöenergiantarve kwh/a Lämmöntuotto maalämpöpumpulla, jonka COP = 3 Maaperä savea Vaakaputkistolla kerättävä lämpömäärä lasketaan kaavalla: Q maa = kwh/a * 0, 67 = kwh/a (1) kaavassa 1 arvo 0, 67 saadaan liite 1 olevasta taulukosta, jossa on lämpökertoimen vaikutus lämpöpumpun energiaosuuksiin. Vaakaputkiston pituus voidaan laskea kaavalla 2: 11

13 Maa L =13400/55= 245 metriä (2) Kaavan 2 arvot tulevat kaavasta 1 ja taulukosta1. Mikäli vaakaputkiston pituus ylittää 400 metriä, on putket asennettava kahtena rinnakkaisena putkilenkkinä virtausvastusten pienentämiseksi. Putkilenkkien häviöiden tulee olla yhtä suuret. (SULPU, 14 15) Kalliolämpöputkiston mitoittaminen Lämpöpumpun lämmönlähteenä käytetään porattavaa porakaivoa, joka noudattaa PoraTek Ry:n normilämpökaivon vaatimuksia. Lämpökaivo mitoitetaan siten, ettei tapahdu jäätymistä. Lämpökaivosta saatava energian määrä riippuu siitä, kuinka paljon vesi siirtää lämpöenergiaa peruskalliosta. Lämpökaivon tarkkaa syvyyttä ei pystytä määrittämään suunnitteluvaiheessa, sillä veden tuoton arviointi etukäteen on mahdotonta. Lämpökaivon todellinen syvyys saadaan porauksen ja koepumppauksen avulla. Suunnittelun aikana voidaan lämpökaivon syvyyttä määrittää kustannusten arvioinnin vuoksi. Esimerkki lämpökaivon mitoituksesta: Rakennuksen lämpöenergian tarve kwh/a Lämmöntuotto maalämpöpumpulla, jonka COP = 3 Lämmönlähteenä lämpökaivo Lämpökaivosta kerättävä lämpömäärä voidaan laskea kaavalla: Q maa = kwh/a* 0, 67 = kwh/a (3) kaavassa 3 arvo 0, 67 saadaan liitteenä olevasta taulukosta, jossa on lämpökertoimen vaikutus lämpöpumpun energiaosuuksiin. Lämpökaivon aktiivinen syvyys voidaan laskea kaavalla: Kaivo s = (13400/50)* 0, 5 = 134 metriä (4) Kaavan 4 lämpökaivon lämpöenergian määrä on 50 kwh/m. Lämpökaivon oletetaan olevan ns. kuivakaivo, josta saatava energiamäärä on pienempi kuin ns. märästä kaivosta saatava energiamäärä. Lämpökaivon aktiivinen syvyys on se kaivon pituus, joka on koko vuoden veden peitossa. Kun lämpökaivon syvyys ylittää 200 metriä tarvitaan kaksi tai useampia kaivoja. Kaivojen suositeltava etäisyys on 15 metriä. Lämpökaivon mitoituksessa olisi parasta käyttää laitevalmistajan asiantuntemusta parhaan lopputuloksen saamiseksi. (SULPU, 16-17). Lämpökaivojen välisestä minimietäisyydestä voidaan poiketa, jos yksi tai useampi rei'istä on vinoreikä. Tällöin lämpökaivot voidaan porata myös vierekkäin. Sopiva kaltevuuskulma riippuu aina vierekkäisten reikien maaperästä ja syvyydestä. (Juvonen 2009, 22) Järvilämpöputkiston mitoittaminen Vesistöjä voidaan käyttää maalämpöpumpun lämmönlähteenä seuraavilla tavoilla: Ensimmäinen tapa on vastaava kuin vaakaputkiston käyttämien. 12

14 Toinen tapa on vesistön veden pumppaaminen höyrystimeen, mikä vaatii järjestelmän tarkkaa seurantaa jäätymisen välttämiseksi. Lämmönlähteenä vesistö on ylivoimainen verrattuna muihin maalämpöpumpun lämmönlähteisiin, sillä veden teoreettinen jäätymisenergia on 100 kwh/m 3, joten vesistöön asennetun lämmönkeruuputken energian tuotoksi voidaan arvioida kwh/m. Esimerkki vesistöön asennetun lämmönkeruuputken pituuden laskennasta, kun vesistöstä otetaan energiaa kwh/a: Vesi L = 13400/70 =191 metriä Myös vesistöön asennettaessa putkilenkin enimmäispituus on 400 metriä. Mikäli putkipituus on yli 400 metriä, pitää putkisto jakaa kahteen yhtä pitkään rinnakkaiseen lenkkiin.(sulpu, 18). 3 SUORAHÖYRYSTYSLÄMPÖPUMPPU Suorahöyrystyslämpöpumpun höyrystinosa on suoraan maahan tai energiakaivoon asennettu kupariputkisilmukka. Lämpö luovutetaan lauhdutinyksikön tai puhallinkonvektorin kautta suoraan rakennuksen sisäilmaan, vuotuinen lämpökerroin on 2,0 2,8. Lisäksi lämpö voidaan luovuttaa rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja/tai käyttöveden lämmittämiseen, vuotuinen lämpökerroin on 1,8 2,2. Suorahöyrystinlämpöpumppu on helppo asentaa ja sillä on alhaiset käyttökustannukset. Lämpökerroin alenee, kun höyrystinputken ympärille muodostuu jäätä. Vaakasuoraan asennetun höyrystinputkiston lämmönkeruualue jäätyy ja routii. (LVI , 4). 4 ILMALÄMPÖPUMPPU 4.1 Ilmalämpöpumppu Ilmalämpöpumppuja on kahdenlaisia. Ilma-vesi-lämpöpumpun avulla voidaan lämmittää sekä taloa että käyttövettä, kun se kytketään keskuslämmitysjärjestelmään. Ilma-ilma-lämpöpumppu lämmittää vain rakennuksen sisäilmaa eikä lainkaan käyttövettä. Lämmitysteholtaan se ei ole hyvä. Kesällä sen voi kääntää toimimaan päinvastoin, joten se jäähdyttää rakennusta. Molemmat tyypit toimivat vielä n. -10 C:een lämpötilassa. Lisälämmön lähteeksi tarvitaan sähkövastus. (Hemgren & Wanfors 2002, ). Ulkoilmalämpöpumppu koostuu ulkoyksiköstä, jossa on ilmasta lämpöä ottavan höyrystin, kompressori ja automatiikka. Lisäksi siinä on sisäyksikkö, jossa on puhallinpatteri, joka kierrättää lämmitettävää ilmaa (kuva 6). Ulkoilmalämpöpumppu luovuttaa ilman joko ilmaan tai lämmitysverkossa kiertävään veteen. (Aittomäki 2001, 8). 13

15 Kuva 6 Kuva 7 Ulkoilmalämpöpumppu 4.2 Poistoilmalämpöpumppu Poistoilmalämpöpumpulla voi lämmittää sekä rakennuksen että käyttöveden, ja lisäksi järjestelmä hoitaa lämmön talteenoton ja ilmastoinnin. Muiden lämpöpumppujen osalta ilmastointi on järjestettävä erikseen. Poistoilmajärjestelmässä otetaan ensiksi lämpöpumpulla talteen ilman energia ja se siirretään lämmitysjärjestelmään. Tämä energiamäärä sisältää vain kolmanneksen lämmöntarpeesta, joten lisäksi tarvitaan sähkövastus. Käytetty ilma johdetaan puhaltimen avulla ulos rakennuksesta (kuva 7). Pumpun ulosmeno pitää lämpöeristää veden tiivistymisriskin vuoksi. Tämä on seurausta siitä, kun 20- asteinen poistoilma jäähdytetään lämpöpumpussa C:n lämpöiseksi ennen kuin se puhalletaan ulos. (Hemgren & Wanfors 2002, ). Ilmavirta on normaali rakennuksen poistoilmavirta. Kuva 8 Poistoilmalämpöpumppu ilmalämmitysjärjestelmänä 14

16 5 ILMASTOINTI- JA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 5.1 Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmiä on kolmea eri perustyyppiä: painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmajärjestelmä sekä koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä Painovoimainen ilmanvaihto Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilaeroista syntyneisiin tiheyseroihin ulko- ja sisäilman välillä sekä tuulen vaikutukseen. Poistoilma nousee itsestään, sillä se on lämmintä, ja sitten se kulkee ulos ilmanvaihtokanavien kautta. Uusi ilma saadaan sisälle tuloilmaventtiilien, ikkunoiden ja ovien rakojen sekä rakennuksen muiden ilmavuotojen kautta Koneellinen poistoilmajärjestelmä Koneellisessa poistoilmajärjestelmässä virtausta ohjataan sähkökäyttöisellä puhaltimella. Esimerkiksi kylpyhuoneen, WC:n kodinhoitohuoneen ja pukuhuoneen sekä keittiön poistoilmakanavat (ei liesituulettimen kanavat) kootaan yhteiseen kanavaan, jossa oleva puhallin imee ilman ulos ja johtaa sen katolle. Tuloilma saadaan sisälle samalla tavalla kuin painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Poistoilmajärjestelmään voidaan liittää myös lämpöpumppu, jolloin järjestelmä pystyy käyttämään hyödyksi suuren osan siitä energiasta, joka muuten puhalletaan suoraan ulos. Poistoilmalämpöpumpulla voidaan hoitaa ilmanvaihdon lisäksi osa talon ja käyttöveden lämmityksestä ottamalla talteen osa käytetystä lämmöstä Koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä Koneellisessa tulo- ja poistoilmajärjestelmässä on yksi tai kaksi puhallinta, jotka kuljettavat sekä tulo- että poistoilmaa. Tuloilma tuodaan keskitetysti yhdestä paikasta, johdetaan puhaltimeen ja puhalletaan tiloihin, joissa halutaan raitista ilmaa. Poistoilma johdetaan pois samalla tavalla kuin koneellisessa poistoilmajärjestelmässä. Tämä järjestelmä säädetään siten, että ilmaa puhalletaan ulos hieman enemmän kuin sitä otetaan sisälle, jotta rakennukseen syntyy pieni alipaine. Tämä takaa sen, ettei kostea ilma tunkeudu seiniin ja kattoon ja aiheuta kosteusvaurioita. Poistoilman lämpöenergialla voidaan lämmittää tuloilmaa lämmönvaihtimessa tai lämpöpumpussa. (Hemgren & Wanfors 2002, ) Energiatarkastelu Sisään tuleva ilma täytyy lämmittää 17 C ilman jaon vuoksi, jotta sisällä viihtyisi ja energiaa kuluisi mahdollisimman vähän. Ilmanvaihdon kautta ulos pääsevä energia voidaan lämpöpumpun avulla käyttää uudelleen rakennuksen lämmittämiseen. Tällainen lämmön talteenottolaite edellyttää, että poistoilmakanavat on koottu yhteen ennen ilman johtamista ulos. 15

17 Lämmönvaihdinta käytetään, kun tuloilma on johdettu ilmavaihtojärjestelmään keskitetysti. (Hemgren & Wanfors 2002, 178). 6 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA 6.1 Suvilahden lämpöverkko Vaasassa Vaasan asuntomessualueella on vuonna 2007 kaivettu merenlahteen 26 noin 300- metristä muoviputkea. Seitsemän kilometrin pituisen kaltevan putkiston syvin osa on 4-5 metrissä. Putkien reunaosat tuovat nestettä, jonka keskiosa palauttaa viilentyneenä. 48 pientalosta 43 liittyi järjestelmään heti ja yksi liittyy tänä kesänä. Osa on hankkinut heti suositusten mukaisen 400 watin ja 30 metrin nostoon pystyvän pumpun. Meren sedimenteistä tulevan liuoksen lämpötila oli korkeimmillaan 13 astetta viime syyskuussa. Kylmän talven aikana se laski miinus kolmeen. Järjestelmä on toiminut moitteettomasti kaikilla lämpötiloilla. Luopajärven lämpöpumpussa on ollut kahden vuoden aikana kolme häiriötä. Kahdesti paine on laskenut putkistossa liikaa ja kerran katkesi putki merenpohjan ruoppauksessa. Mateven on kehittänyt apilan muotoiset koaksiaaliputket, joiden keskiputken liittymäkohtaa pienennetään ja liitoskohtaa vahvennetaan lämmön siirron estämiseksi. Lämpö liikkuu sedimentissä hitaammin kuin kalliossa. Kalliokaivoihin verrattuna vaihtelu on suurempi, mutta hyötysuhde parempi. Putkia on vain 170 metriä per talo. Suomessa on pohjasedimenttiin tai kallioon liittyviä hankkeita jo noin 30 kunnassa. Maa- ja järvilämpöön perustuvia kohteita on Haminaan kaavailtu neliömetrin kerrostaloalue, Lappeenrannan Sarviniemen alue ja Nokian Pitkäniemen aluerakennuskohde. (Orrenmaa 2010, 26). 6.2 Tampereen Ikean kalliolämpö Ikean vanhin maalämpöjärjestelmä on vain kymmenen vuotta vanha ja suurin osa järjestelmistä on tehty vuosien 2008 ja 2009 aikana. Lämpöpumppuvalmistajista Carrier on toimittanut yli puoleen Ikea: n kaikista maalämpöjärjestelmistä. Tampereen tavaratalossa lämpökaivot (60 kpl) sijoitettiin tavaran vastaanoton alueelle ja niiden vaatima pinta-ala oli yhteensä 1700 neliömetriä. Vinoon poratut reiät ovat lähimmillään 5 metrin päässä toisistaan. Maakentän poraus Tampereella kesti 13 työpäivää kolmella poravaunulla ja lämpökaivoa syntyi metriä (115 mm:n kaivot). Tampereen Ikea:n lattiapinta-ala on m 2 ja sen kokonaistilavuus on m 3. Rakennuksen lämpöenergian tarve on MWh/a ja käyttöveden lämmitysenergian tarve 170 MWh/a. Jäähdytysenergian tarve on 1000 MWh/a. Lämpöpumppuja on kolme kaksi lämmitystä ja yksi jäähdytystä varten. Käytettävä kylmäaine on R134a. Jäähdytysmenetelmänä on vapaa jäähdytys. 16

18 7 RAKENNUKSEN ENERGIAKULUTUS 7.1 Rakennuksen lämmitys Rakennusten lämmitykseen käytettävän energiamäärän muutoksiin vaikuttavat lämmitettävä pinta-ala, eristystaso, käytettävä lämmitysjärjestelmä, lämmitysjärjestelmän hyötysuhde, ulkoilman lämpötila sekä rakennuksessa käytettävistä sähkölaitteista saatava lämpö. Ilmastonmuutoksen odotetaan edellä esitetyn muutoksen lisäksi pienentävän rakennuksen lämmitystarvetta Suomessa 16 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Todennäköisesti öljylämmityksestä on luovuttu vuoteen 2050 mennessä. Taajama-alueilla kaukolämpö korvaa öljylämmitystä erityisesti palvelurakennuksissa, asuinkerrostaloissa sekä osassa rivitaloja ja omakotitaloja. Lämpöpumppujen, sähkölämmityksen sekä puupolttoaineiden ennakoidaan puolestaan korvaavan öljylämmitystä haja-asutusalueen omakotitaloissa. Matalaenergiatalojen sähkölämmityksellä on edulliset investointikustannukset. Merkittävä lämmönlähde rakennuksissa on myös sähkölaitteiden hukkalämmöstä saatava energia. Sähkön käytön odotetaan kasvavan sekä kotitalouksissa että erityisesti palvelusektorilla. Toisaalta sähkölaitteiden energiatehokkuuden odotetaan myös parantuvan tulevaisuudessa, joka puolestaan pienentänee laitteiden lämpöhäviöitä. Hukkalämmön osuus käytetystä laitesähköstä pienentyy. Käyttövesi oletetaan lämmitettävän samalla lämmitysmuodolla kuin rakennuskin, mutta veden lämmitykselle voidaan antaa oma hyötysuhde. Lisäksi osa veden lämmitykseen kuluvasta energiasta oletetaan voitavan käyttää rakennuksen lämmitykseen. (Energiateollisuus ry 2010, liite 1, 41). Taulukko 3 Arvio koko rakennusten keskimääräisestä lämpöenergian tarpeesta vuosina 2009, 2020 ja 2050 Arvio rakennustyypin keskimääräisestä lämpöenergian tarpeesta (kwh/m 2, a) Rakennustyyppi Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalo Asuinkerrostalot Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Taulukossa 3 on arvioitu lämmitysjärjestelmien hyötysuhteiden sekä lämpökertoimien kehittymistä, perustuen prof. Antero Aittomäen asiantuntijuuteen. 17

19 Taulukko 4 Arvio lämmitysjärjestelmien hyötysuhteista ja lämpökertoimista Keskimääräinen hyötysuhde (%) tai lämpökerroin Lämmitysmuoto Öljy Suora sähkölämmitys Varaava sähkölämmitys Puu-uuni Pelletti + vesikierto maalämpöpumppu 3 3,5 4 ilmalämpöpumppu 2,7 3,0 3,3 Taulukko 5 Lämpimän käyttöveden kulutuksen oletusarvot Rakennustyyppi Lämpimän veden kulutus rakennuksen bruttoalaa kohti, Vlkv,omin (dm3/brm2/vuosi) Toimistorakennus 100 Terveydenhoito 520 Päiväkoti 460 Teatteri ja kirjasto 120 Uimahalli Opetusrakennus 180 Myymälä 65 Muut rakennukset 100 sähkö 18 % puu 11 % muut 2 % raskas polttoöljy 4 % kevyt polttoöljy 15 % kaukolämpö 44 % lämpöpumput 6 % Kuva 9 Rakennusten lämmityksen hyötyenergian jakautuminen lämmitysmuodoittain (Tilastokeskus 2009). Kaukolämpö on yleisin lämmitysmenetelmä. Kuvassa 8 on esitetty rakennusten lämmityksen hyötyenergia lämmitysmuodoittain. 18

20 7.2 Rakennuksen jäähdytys Jäähdytysenergia voidaan tuottaa joko jäähdytettävässä rakennuksessa kompressorien ja lämpöpumppujen avulla tai jakelu voidaan hoitaa kaukojäähdytysverkoston avulla. Kun jäähdytysenergia tuotetaan rakennuksessa, voidaan käyttää keskitettyä keskusjäähdytysjärjestelmää. Siinä kylmä vesi kulkee keskusjäähdyttimen kautta ilmankäsittelylaitteille, jotka jakavat viileän ilman rakennuksille tuulettimien avulla. Keskusyksiköt sijaitsevat ympäri rakennusta. Keskitetty kaukojäähdytys on 5-10 kertaa tehokkaampi jäähdytysmenetelmä kuin paikallinen sähkökäyttöinen ilmastointilaite. Paikallinen huonekohtainen jäähdytys tapahtuu huoneissa olevien ilmastointilaitteiden avulla. Palvelurakennukset, toimistot ja asuinkerrostalot ovat kaukojäähdytyksen asiakkaita. Kaukojäähdytystekniikoita ovat vapaajäähdytys, absorptiojäähdyttimet, kompressorit sekä lämpöpumput. (Honkapuro, Jauhiainen, Partanen 2009, 51 52, 54) Vapaa jäähdytys Yleisin jäähdytysmenetelmä on vapaa jäähdytys ks. kuva 9. Jäähdytyksen siirtoaineena on yleensä vettä, mutta myös vesi-glykoliliuosta tai jäähilettä käytetään, jotta saataisiin parempi absorptioteho. Vapaajäähdytteisessä menetelmässä käytetään lähistön vesistön tai vastaavan kylmäenergian käyttöä jäähdytysenergian lähteenä. Lämmönvaihtimien kautta jäähdytysenergia siirretään lämmönjakelujärjestelmään. Lisänä voidaan käyttää muita jäähdytyslähteitä. Vapaajäähdytystä varten tarvitaan riittävän viileää vettä. (Honkapuro, Jauhiainen, Partanen 2009, 52 53). Vapaajäähdytyksen energianlähteenä voidaan käyttää myös jokia, lunta sekä ulkoilmaa tai yleensäkin mitä tahansa kohdetta, johon voidaan siirtää jäähdytysenergiaa. (Kirssi 2009, 19). Kuva 10 Vapaajäähdytyksen periaate (Kirssi 2009). 19

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010 ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET Lämpöpumput 1.10.2010 Lämpöpumpun toiminta ja pääkomponentit Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä korkeampaan lämpötilatasoon.

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUT. Lämpöpumpputyyppejä. Tiesitkö! Maalämpöpumput. Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput. Ilmalämpöpumput MIKSI TARVITAAN LÄMPÖPUMPPUJA

LÄMPÖPUMPUT. Lämpöpumpputyyppejä. Tiesitkö! Maalämpöpumput. Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput. Ilmalämpöpumput MIKSI TARVITAAN LÄMPÖPUMPPUJA Tiesitkö! 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 16 LÄMPÖPUMPUT pientalot Lämpöpumpputyyppejä Maalämpöpumput. Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput Nykyään suosittu ilmalämpöpumppu on järkevä

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Maalämpöjärjestelmät

Maalämpöjärjestelmät Maalämpö Aurinko- ja geotermistä energiaa Lämmönkeruu yleensä keruuputkiston ja keruuliuoksen avulla Jalostetaan rakennusten ja käyttöveden lämmitysenergiaksi maalämpöpumpun avulla Uusiutuvaa ja saasteetonta

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko

Lisätiedot

Lämpöpumppu omakotitalon lämmitysjärjestelmänä

Lämpöpumppu omakotitalon lämmitysjärjestelmänä i Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Eeva Lehesvuori Lämpöpumppu omakotitalon lämmitysjärjestelmänä Kandidaatintyö 7.5.2009 Tarkastaja: TkT, Aki Korpela ii Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. LÄMPÖPUMPUN

Lisätiedot

Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia

Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia WHITE PAPER Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia www.ruukki.fi Ruukin energiapaalut yhdistävät rakennuksen perustamisen ja maalämmön keräämisen. Energiapaalut soveltuvat erityisesti toimistoihin,

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake.

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake. 1) Laskentakohteen perustiedot: Kohde (esim. asunto-osakeyhtiön nimi): Lähiosoite: Postitoimipaikka: Paikkakunta: Valmistumisvuosi: Rakennustunnus/tunnukset: Bruttopinta-ala (ks. ohjeet kohdasta 7): Rakennustyyppi

Lisätiedot

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. Kaikki yhdeltä toimittajalta!! KYSY ILMAINEN MITOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO.

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Maaperän lämpövuo Ensimmäinen mittava pilotti Täältä se alkoi

Lisätiedot

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Hanke on osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010 2011 Lämmitystapa Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Mahdollistaa nzeb rakentamisen

Mahdollistaa nzeb rakentamisen Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1 Porin Puuvilla MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ Porin Puuvillan maalämpöjärjestelmä Lämmön ja jäähdytyksen y tuotanto o yhdistetty y Maaperää hyödynnetään lämmitykseen talvella Ja jäähdytykseen kesällä Myös ympärivuotinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässän Vm:n avulla lämmität, jäähdytät ja tuotat lämmintä käyttövettä helposti, edullisesti ja ekologisesti ympäri vuoden. Lämpöässä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Ekologinen kokonaisuus

Ekologinen kokonaisuus HYBRIDILÄMMITYS Ekologinen kokonaisuus Savumaxin elämäntehtävä on rahaa säästävien lämmitysratkaisujen toimittaminen kaikkiin koteihin Suomessa ja lähialueilla. SAVUMAX-HYBRIDILÄMMITYS Savumax-tuoteperhe

Lisätiedot

Mukautumisen mestari parhaassa A +++ energialuokassa. Lämpöässä Esi maalämpöjärjestelmä. Esi 6 Esi 9 Esi 11 Esi 14 Esi 17

Mukautumisen mestari parhaassa A +++ energialuokassa. Lämpöässä Esi maalämpöjärjestelmä. Esi 6 Esi 9 Esi 11 Esi 14 Esi 17 Mukautumisen mestari parhaassa energialuokassa Lämpöässä Esi maalämpöjärjestelmä Esi 6 Esi 9 Esi 11 Esi 14 Esi 17 Lämpöässä Esi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 15 pientalot ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE Öljylämmitteisessä talossa lämmöntuotto tapahtuu öljykattilassa. Järjestelmään kuuluvat kattilan lisäksi öljypoltin,

Lisätiedot

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Emi 28 100% Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ Emi 43P Lämpöässä Emi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Lämpöässä Emi-mallisto on ratkaisu monenlaisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

KYTKE KOTISI MAAPALLOON!

KYTKE KOTISI MAAPALLOON! KYTKE KOTISI MAAPALLOON! Nauti asumisesta ympäristöä kuormittamatta! SENERA maalämpö Mitä maalämpö on? Maalämpö on peruskallioon varastoitunutta uusiutuvaa ja puhdasta aurinko- ja geotermistä energiaa.

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja Recair Booster Cooler Uuden sukupolven cooler-konesarja Mikä on Cooler? Lämmön talteenottolaite, joka sisältää jäähdytykseen tarvittavat kylmä- ja ohjauslaitteet LAUHDUTINPATTERI HÖYRYSTINPATTERI 2 Miten

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Vattenfall Nykykodin lämmitysjärjestelmät energia-auringosta.fi Ilari Rautanen Antero Mäkinen Pirkanmaan kunnat Ympäristöterveys Tampereen kaupunki asuntotoimi Rakennusvalvonta www.neuvoo.fi www.facebook.com/raneneuvoo

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Lämpöpumppu, fantastinen laite. Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla

Lämpöpumppu, fantastinen laite. Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla Lämpöpumppu, fantastinen laite Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla Maalämpö lämmitysvaihtoehtona taloyhtiöissä ja pk-yrityksissä Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot