Sari Mannonen: Biopolttoaineilla vähemmän päästöjä s. 18
|
|
- Pirkko Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Motiva jo yli 20 v! Motiva Energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntija Energia ei kulu hukkaan Saarioisilla s. 6 Kiertotalouden mahdollisuudet s. 12 Kestävyyttä kaivoksiin s. 22 Säästä sähkölämmityslaskussa s. 24 Sari Mannonen: Biopolttoaineilla vähemmän päästöjä s. 18
2 Sisällys Ilmestymispäivä Ajassa 4 Teollisuusuunit energiatehokkaammiksi Tuhansia ilmaisia hävikkilounaita 5 Ekotukea työpaikan arkeen Päivä täynnä höyryä vieraskynä 5 Kassan kautta ulos Energiatehokkuus 6 Energia ei kulu hukkaan Saarioisilla 8 20 prosenttia paremmin 11 Esimerkkejä sovelluskohteista Julkiset hankinnat 12 Kiertotalouden mahdollisuudet 13 Jyväskylä viitoittaa tietä tehokkaaseen ulkovalaistukseen Resurssitehokkuus 14 Käytännönläheistä vastuullisuustyötä avoimin kortein Rakentaminen ja asuminen 16 Yhteinen näkemys lähes nollaenergiarakentamiseen 17 Energiatehokas koti -hanke lähes nollaenergiarakentamista edistämässä sorvin ääreltä 17 M+-lehti lukijoiden silmin Puusta polttonesteitä 18 UPM jalostaa mäntyöljyn uusiutuvaksi dieseliksi 19 Sahanpurukin sopii polttonesteen raaka-aineeksi Transsmart 20 Suomesta kestävän liikenteen mallimaa 21 Öljyaikakaudesta biotalouteen Hyvin tehty 22 Kestävyyttä kaivoksiin Elvari 24 Säästä jopa satasia sähkölämmityslaskussa Uusiutuva energia 26 Biokattiloiden käyttö tehokkaaksi Aurinko ja joki lämmittävät rivitaloa 27 Energiakierros markkinoi suomalaista osaamista Energiatehokas kauppa 28 Kotitalouksien muovipakkauksista pian uusiomuovia 29 Energiaviisasta kaupankäyntiä kurjenmiekka 29 Jätteen käsittelystä kiertotalouteen näkökulma 30 Media keke-änkyrän käännytykseen Liikenne 30 Arkiliikunnasta terveyttä ja hyvää mieltä 31 UPM kehittää työmatkaliikkumista Kannattaako riskinotto? Kytkennät 32 Neuvontaa julkisiin cleantechhankintoihin Energiakatselmoijan pätevyys tähtäimessä Hukkalämmössä piilee säästön paikka 33 Energiajärjestelmä uusiksi Pellettisiilot saapuivat Salmisaareen 34 TuuliMuukko tuli tutuksi Uusia julkaisuja 35 Omaa sähköä mökille Viljelijäoppaita joka lähtöön Kiertotalouden reseptit Makaronilaatikot, pizzat ja muut tutut einekset valmistetaan energiaa säästäen Saarioisilla, s. 6. Kuva: Saarioinen Oy Energiakierros markkinoi suomalaista osaamista, kertoo Motivan Kirsi Sivonen, s. 27. Kuva: Jari Aalto UPM:n kehittämä uusiutuva diesel on saanut menestystä kestävän energian kilpailuissa, s. 18. KUVA: UPM Ekokem kehittää muovinkierrätystä, s. 28. Kuva: Ekokem 2
3 Pääkirjoitus Kuva: JARI AALTO M+ on kestävästä kehityksestä viestivä Motivan sidosryhmälehti. Julkaisija: Motiva Urho Kekkosen katu 4 6 A Postiosoite: PL 489, HELSINKI Puh , faksi Motiva asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä. Toimitus: Päätoimittaja: Iiris Lappalainen Viestintäjohtaja: Jochim Donner Toimitussihteeri: Sirpa Mustonen Toimitus: Jari Aalto, Kirsi-Maaria Forssell, Sari Kaste, Minna Kinnari, Minna Mattsson, Suvi Salmela ja Leila Timonen Toimituksen sihteeri: Sini Uotila Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Lehden kortilla tai puh Julkaisutilaukset myös sähköpostilla julkaisutilaukset@motiva.fi Materiaalikatselmusten tunnettuuden lisääminen elinkeinoelämässä on työssämme yksi tämän syksyn pääteemoista, sanoo Motivan Tommi Lehtisalo. Kohti toimivaa kiertotaloutta M+ ilmestyy 3 kertaa vuodessa sekä painettuna että Digipaper-versiona. M+ 3/14 ilmestyy marraskuussa. ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Vuosikerta: maksuton Painos: kpl Paino ja repro: Libris Oy Ulkoasu ja taitto: Merja Sainio / Designio Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Energiavirasto tukee lehden julkaisemista. Kansikuva: Kannessa myynti- ja markkinointijohtaja Sari Mannonen UPM Biopolttoaineista. Kannen kuvasi Brendan Delany. Kaikkien alojen asiantuntija Ville Valopää puntaroi maailman menoa omalla tavallaan. Palaute motiva@motiva.fi. piirros: Harri Tarkka Aikamoisia aikaeroja! Lappeenrantalaisen TuuliMuukon voimaloiden rakentamislupien saamiseen kului kolme vuotta. Yhden ison tuulivoimalan pystyttämiseen kului kolme työpäivää. Suurimmat edistysaskeleet materiaalien, energian ja muiden resurssien käytön tehostamisessa syntyvät yleensä uuden teknologian käyttöönoton myötä yrityksissä. Kuitenkin ilman merkittäviä investointejakin, pelkällä toiminnan tarkastelulla voidaan saavuttaa tuloksia. * * * Materiaali- ja energiatehokkuuden tehostaminen voisi parantaa Suomen elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä. Tehostamismahdollisuuksien selvittäminen kannattaa. Saksan metalliteollisuudessa on eri toimialoilla määritetty materiaalien säästöpotentiaaliksi 2-6 prosenttia. Energiansäästöpotentiaali jää murto-osaan tästä materiaalien käytössä on siis selvästi eniten pääomaa sidottuna ja mahdollisuuksia säästämiseen. Nykyaikaisen kiertotalouden toteutuminen edistyy, jos ympäristölainsäädäntöä ja menettelyjä virtaviivaistetaan ja tehostetaan Suomessa. Myös Euroopan laajuista yhteistyötä eri säädösten tulkitsemisessa tarvitaan. * * * Alan edelläkävijät ovat jo pitkään toimineet eri puolilla Suomea. Teollisen symbioosin toimintamallin kehittäminen edesauttaa kiertotalouteen perustuvan liiketoiminnan syntyä ja sivuvirtojen tuotteistamista laajemminkin. Yksittäinen yritys voi edetä resurssitehokkuuden edistämisessä monin tavoin. Motivan kehittämät ja ylläpitämät katselmus- ja analyysimallit tuovat resurssitehokkuuden edistämisen käytännön tasolle. Sivuvirtojen määrän, laadun ja arvon määrittäminen antaa tulokseksi päivitetyt tiedot ja valmiudet entistä laajempaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. * * * Motivan mallin mukainen materiaalikatselmus täydentää ja antaa lisätyökaluja myös perinteiseen tuotannon virtaustehokkuuden parantamiseen. Pitäisikin puhua resurssitehokkuusanalyysistä, jossa tarkasteltavan toimipaikan materiaalin-, energian- ja työn virtaukset määritetään alusta loppuun ja tehostamismahdollisuuksia kartoitetaan systemaattisesti. Näin eri asiantuntijoiden on sujuvaa edetä analyysityössä ja saavutettujen säästöpotentiaalien arviointi on kaikilta osin johdonmukaista. Materiaalikatselmusten tunnettuuden lisääminen elinkeinoelämässä on työssämme yksi tämän syksyn pääteemoista. Samalla koulutetun asiantuntijan löytäminen tehdään entistä helpommaksi Motivan verkkosivujen kautta. Vuoden vaihteessa muoviteollisuuden yritykset voivat jakaa kokemuksia materiaalitehokkuuden teemapäivän aikana. Tommi Lehtisalo, asiantuntija, Motiva 3
4 Ajassa Kuva: Tuomas Uusheimo / Fiskars Home Teollisuusuunit energiatehokkaammiksi Uunit ovat yksi eniten energiaa kuluttavista laiteryhmistä teollisuudessa. Uuneja on laajasti käytössä muun muassa Tuhansia ilmaisia hävikkilounaita Syömäkelpoista ruokaa päätyy kotitalouksissa vuosittain roskiin satojen eurojen edestä. Se kuormittaa ympäristöä, koska ruoan tuotanto vaatii paljon luonnonvaroja ja tuottaa päästöjä. Kolmessa kaupungissa tempaistaan ruoan tuhlauksen vähentämiseksi. Helsingissä, Turussa ja Tampereella opiskelijat valmistavat 11. syyskuuta kaupoilta yli jääneistä raaka-aineista tuhansia lounaita, jotka jaetaan kaupunkien keskustoissa ohikulkijoille. Ruoka tulee S-ryhmän ja K-Citymarketin paikallisista kaupoista. Helsingin tempauksen juontaa Marco Bjurström ja tilaisuuden avaa tanskalainen Selina Juul, joka luennoi aktiivisesti eri puolilla maailmaa ruokahävikin vähentämisen puolesta. Tempaukset toteuttavat Motiva, Turun Seudun jätehuolto sekä Ekokumppanit monine yhteistyökumppaneineen. Katse ostoskoriin ja jääkaappiin Ruokahävikkiä syntyy elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa, mutta eniten kotitalouk sissa 4 metalli-, konepaja-, valimo-, muovi-, kemian-, metsä-, betoni-, lasi-, tiili-, keramiikka- sekä elintarviketeollisuudessa. Niitä tarvitaan esimerkiksi sulattamiseen, kypsytykseen, kuivattamiseen ja kovettamiseen. Motiva koordinoi yhteistyöhanketta, joka kokoaa tiedon teollisuusuunien energiatehokkaasta käytöstä ja tuottaa yhtenäisen menettelytavan analysoida, tehostaa ja ylläpitää uunien energiatehokkuutta. Uunien energiankulutusta voi vähentää järkevämmillä täyttö- ja käyttötavoilla, uudella tekniikalla ja paremmalla lämmön talteenotolla ja eristyksellä. Uunin kapasiteetin täysmittainen hyödyntäminen ja tasakokoiset täyttöerät lisäävät energiatehokkuuden lisäksi myös tuotantotehokkuutta. nelihenkisessä perheessä jopa 500 euron arvosta vuosittain. Fiksuin tapa vähentää ruokahävikkiä on ostaa kotiin vain sen verran ruokaa kuin tarvitsee ja hyödyntää tähteet. Saa syödä! -verkkosivuilta löytyy kätevä reseptihaku kaapista löytyvien raaka-aineiden hyödyntämiseen ruoanlaitossa. Hävikkiviikkoa vietetään Hävikkiviikolla viestitään ruokahävikistä ja jaetaan vinkkejä hävikin vähentämiseksi niin kotikeittiössä, ruokakaupassa kuin lounaallakin. Helsingin, Turun ja Tampereen tempausten lisäksi Hävikkiviikolla järjestetään muita paikallisia kuluttajatapahtumia. Tänä vuonna Hävikkiviikko on esillä myös useissa lounasravintoloissa. Hävikkiviikko on osa yhteispohjoismaista United Against Food Waste -kampanjaa. twitter.com/havikkiviikko. Uunien ylijäämälämpö kannattaa ottaa talteen ja hyödyntää muualla tuotannossa. Eniten lämpöä on mahdollista saada talteen savukaasuista, mutta myös jäähdytysvaiheen lämpö kannattaa ottaa talteen ja käyttää hyödyksi. Hankkeessa ovat mukana Aga Oy Ab, HK- Scan Oyj, Iittala Group Oy Ab, J.M. Huber Finland Oy, Kuusakoski Oy, Metso Minerals Oy, Sulzer Pumps Finland Oy ja Sarlin Furnaces Oy Ab. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat myös Rodbay Oy ja Motiva Services Oy. Hanke päättyy vuoden 2015 alussa pidettävään seminaariin. Lauri Suomalainen, , lauri.suomalainen@motiva.fi, Motiva Helsingissä tarjoiltiin marraskuussa 2013 tuhansia ilmaisia hävikkilounaita. Kuva: Nina Kaverinen
5 Ajassa Ekotukea työpaikan arkeen Ekotukitoiminta tuo pontta ympäristöasioiden huomioimiseen työpaikoilla. Työyhteisöihin nimetään ja koulutetaan tukihenkilöitä edistämään ekoarjen uusia käytäntöjä. Ekotukitoiminta säästää sekä luontoa että rahaa. Suomessa ekotukihenkilöitä on jo 23 kunnassa ja kaupungissa, mukana ovat Helsingin lisäksi muun muassa Tampere, Turku, Oulu ja Vantaa sekä Kouvola, Riihimäki ja Vihti. Toimintamalli auttaa ympäristöasioiden huomioimisessa työpaikoilla. Työyhteisöön nimetään yksi tai useampi ekotukihenkilö, joka saa toimeensa koulutuksen. Tukihenkilö opastaa ja motivoi työtovereitaan ympäristötyöhön oman työnsä ohella. Ekotukihenkilöt opastavat ottamaan ympäristöasiat huomioon työpaikan ekoarjessa; tukihenkilöt jakavat tietoa työpisteiden jätteiden lajittelussa, hankintojen energiatehokkuudesta ja energiansäästöstä työpisteissä sekä ottavat ympäristöasiat esiin kokouksissa. Toiminta käynnistetään alkukartoituksella, jonka pohjalta voi laatia työpaikalle toimintasuunnitelman. Työtä seurataan ja siitä raportoidaan työyhteisölle. Ekotukitoiminnan malli syntyi vuonna 2006 yhtenä Helsingin kaupungin ekologisen kestävyyden ohjelman konkreettisena toimenpiteenä. Seuraavana vuonna toiminta rantautui myös Tallinnaan. Tällä hetkellä ekotukitoimintaa toteutetaan ja kehitetään useassa suomalaisessa ja virolaisessa kunnassa sekä organisaatiossa Helsingin mallin mukaan. Ekotukitoimintaa ja sen kehittämistä koordinoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Ekotukihenkilöitä on tällä hetkellä yli Motiva haastaa ekotukiverkoston mukaan Energiansäästöviikkoa viettämään Motiva ja Ekotukiverkosto käynnistivät kesän kynnyksellä yhteistyön sopimalla tiiviistä tiedotusyhteistyöstä. Motiva toimittaa ekotukiverkostolle ajankohtaista tietoa energiatehokkuuteen sekä kestäviin hankintoihin liittyen. Yhteistyön käynnistämiseksi toden teolla Motiva haastaa ekotukiverkoston mukaan viettämään Energiansäästöviikkoa viikolla 41 eli lokakuuta. Teemaviikon viettämisessä voi hyödyntää Motivan Energiansäästöviikon kampanja-aineistoja. Energiansäästöviikon verkkosivuilla on paljon vinkkejä ja valmiita materiaaleja kampanjaviikon järjestämiseen tai yleisesti energiankäytön tehostamiseen omalla työpaikalla. Päivä täynnä höyryä Miten parantaa, ylläpitää, mitata ja analysoida vanhan höyry- ja lauhdejärjestelmän energiatehokkuutta? Tämä selviää Motivan järjestämässä vuosittaisessa Höyrypäivässä Tampereella. Käytännönläheisesti aihetta lähestyvä tilaisuus on suunnattu erityisesti tuotantolaitosten käyttö- ja kunnossapitohenkilöstölle sekä järjestelmien ylläpidosta vastaaville palveluntarjoa jille. Viime vuonna höyrypäivä keräsi paikalle runsain joukoin höyryjärjestelmien parissa työskenteleviä ammattilaisia ja päivän aikana käyty keskustelu oli vilkasta. Ilmoittaudu mukaan Motivan verkkosivuilla: Kassan kautta ulos vieraskynä Juhani Ilmola Edunvalvontajohtaja SOK Päivittäistavarakaupassa tuotteita virtaa takaovesta sisään, ja asiakkaat kärräävät ne kassan kautta ulos. Tehokas logistinen ketju varmistaa sen, että maataloustuottajilta ja elintarviketeollisuudesta kumipyörillä kaupan logistiikkakeskusten ja terminaalien kautta myymälöihin toimitetut tuotteet ovat ajallaan kaupan tiskeillä ja hyllyissä. Tässä toimitusketjussa materiaalitehokkuus on arkipäivää ja näkyy erityisesti pakkaamisessa. Tuotteiden kuljettamisessa keskeinen rooli on uudelleenkäytettävillä puisilla kuljetuslavoilla, metallirullakoilla ja muovilaatikoilla. Niillä korvataan vuosittain kymmeniätuhansia tonneja kertakäyttöisiä pakkauksia, ja ne antavat myös suojaa kuljetuksen kolhuille ja vähentävät siten tuotehävikkiä, joka taas on yksi haasteellisimpia materiaalitehokkuuden parantamisen osa-alueita sekä logistiikkakeskuksissa että myymälöissä. Suomen päivittäistavarakaupassa jää vuosittain myymättä tonnia elintarvikkeita johtuen muun muassa rikkoontumisesta, tuotteiden vanhenemisesta ja laadun heikkenemisestä. Tämä poisheittohävikki ei mene asiakkaan mukana kassan kautta ulos, vaan takaovesta osa hyväntekeväisyyteen ja suurin osa elintarvikejätteenä kompostointiin, biokaasutukseen tai etanolin tuotantoon. Syömäkelpoisen ruoan päätyminen jätteeksi on eettisesti arveluttavaa, mutta sillä on myös merkittävä taloudellinen ja ympäristöllinen vaikutus. Kauppa tekee parhaansa vähentääkseen poisheittohävikkiä, koska myymättä jääneiden elintarvikkeiden kustannukset maksaa viime kädessä kuluttaja. Ruokakaupoissa on jo useita vuosia ollut käytössä alennushinnoittelu tuotteille, jotka lähestyvät viimeistä käyttöpäivää tai ovat ohittamassa parasta ennen päiväyksen. Muita toimenpiteitä ovat muun muassa hyvä tilaus- ja toimitusketjun hallinta, pakkausten kehittäminen yhdessä tavarantoimittajien kanssa sekä johdonmukainen hedelmien ja vihannesten laadunarviointi. Päivittäistavarakaupan näkökulmasta materiaalitehokkuuden keskeisimpiä toimenpiteitä ovat vähemmän ruokaa hävikkiin ja syntyvän jätteen tehokas kierrätys ja muu hyötykäyttö. Tämä on taloudellisesti tärkeää kaupanalan yrityksille, mutta myös eettisesti ja ympäristön kannalta perusteltua. Tätä tukevat myös Euroopan komission ehdotukset tiukemmiksi kierrätystavoitteiksi, joilla edistetään siirtymistä kiertotalouteen ja luodaan uusia työpaikkoja ja kestävää kasvua. Heinäkuussa komissio hyväksyi tiedonannon, jonka mukaan ruokajätteen määrää pitää vähentää 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Siksi kaupan oma slogan tuotteet menevät kassan kautta ulos on ajankohtaisempi kuin koskaan. P.S. Kun tuotteet menevät kassan kautta ulos, elintarvikkeeksi tuotettu ruoka päätyy sinne mihin se on tarkoitettu. KUVA: Jari Aalto 5
6 Energiatehokkuus Energia ei kulu hukkaan Saarioisilla Makaronilaatikot, pizzat ja muut suomalaisille tutut einekset valmistetaan energiaa säästäen Saarioisilla. Perheyhtiö on tehnyt linjakasta työtä energiatehokkuuden eteen ja saanut aikaan valtavia säästöjä lämpöpumpputekniikalla. TEKSTI: MINNA MATTSSON KUVA: Saarioinen Oy Saarioisten kolme tuotantolaitosta Sahalahdessa, Valkeakoskella ja Huittisissa valmistavat suomalaisten ruokapöytiin erilaisia valmisruokia, lihavalmisteita, salaatteja, puuroja, kiisseleitä, hilloja, marmeladeja ja salaattikastikkeita. Saarioisen energiansäästötyötä ajaa eteenpäin ympäristöarvojen lisäksi kustannustehokkuus. Yhtiön tuotantolaitokset kuluttavat energiaa vuosittain yli 125 gigawattituntia, joten kaikki säästöt energiakustannuksissa ovat tervetulleita. Jättisäästöt lauhdelämmöstä Elintarviketeollisuudessa ison osan energiankulutuksesta haukkaavat tuotannon lämmitys- ja jäähdytysvaiheet. Näin on myös Saarioisilla. Meillä on paljon jäähdytettyjä tiloja ja isoja kylmälaitoksia, joissa syntyy runsaasti hyödynnettävää lauhdelämpöä, kertoo tekninen päällikkö Harri Merisalo Saarioisilta. Tehtaat käyttävät myös paljon lämmintä vettä pesuihin, joten lämmön hyötykäyttökohteita ei tarvitse etsiä kaukaa. Yhtiön viime vuosien suurimmat energiansäästötoimet ovat kohdistuneet juuri lämmön talteenottoon. Kaikkiaan ratkaisut säästävät vuosittain jopa 10 gigawattituntia energiaa. Ensimmäinen lämpöpumppuratkaisu otettiin käyttöön Sahalahden tuotantolaitoksella vuonna Hyvien kokemusten myötä rohkenimme monistaa vastaavanlaisia toteutuksia myös yhtiön muilla tehtailla, sanoo Merisalo. Tänä päivänä yhtiön kaikilla tuotantolaitoksilla on käytössä lämpöpumppuratkaisuja, joiden avulla tehtaan kylmälaitoksen lauhdelämpö ja öljyjäähdytyksen ylijäämälämpöä hyödynnetään käyttöveden lämmitykseen ja ilmastoinnin esilämmitykseen. Lämpöpumppujen lisäksi Sahalahdessa hyödynnetään maakaasukattilan savukaasujen ylijäämälämpöä tehdasalueen lämmitykseen ja kattilan syöttöveden esilämmitykseen. Isojen investointien ohella yhtiössä on tehty lukuisia pienempiä tehostamistoimia. Olemme tehneet muun muassa pieniä lämmönvaihdintoteutuksia, ilmastoinnin käyntiajan muutoksia sekä muuttaneet tuotantotilojen valaistuksen liiketunnistimilla toimiviksi, Merisalo luettelee. Energia-analyysi viitoitti polkua Kaikki viime vuosina tehdyt säästötoimet tulivat alun perin esiin energiaanalyyseissä, jotka teetimme tehtaillamme vuonna Ulkopuolinen ja asiantunteva energiakatselmoija toi mukanaan laajempaa näkemystä, jonka koimme hyödylliseksi. Analyysit osoittivat yhteensä yli 30 toimenpide-ehdotusta, joista pääosa on jo tehty. Ennen tätä yhtiö oli toteuttanut pari suurempaa energiatehokkuustoimenpidettä, joiden avulla vuosittaista energiankulutusta oli leikattu reilulla kolmella gigawattitunnilla. Hyvät tulokset ruokkivat lisätoimia Yhtiössä on tehty energiatehokkuustyötä jo 90-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2007 Saarioinen liittyi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen ja sitoutui säästämään energiaa 15 gigawattituntia vuoteen 2016 mennessä. Tämän tavoitteen olemme jo saavuttaneet, kertoo Merisalo. Vaikka tavoite on jo saavutettu, energiankäytön tehostaminen jatkuu 6
7 Energiatehokkuus Saarioisten Sahalahden tehtaalla valmistuu maksalaatikoita vuosittain huikeat 9 miljoonaa kappaletta ja pizzoja jopa 20 miljoonaa kappaletta. Kalakeittoa valmistamassa on Mira Saarinen. yhtiössä. Tänä vuonna Valkeakosken tehtaan leipomopuolella otettiin käyttöön kylmälaitoksen lauhdelämpöä hyödyntävä lämpöpumppuratkaisu. Meillä on myös alustavissa suunnitelmissa vastaavanlainen toteutus tehtaan lihapuolelle. Energiankäytön tehostamistyö on osa jokaisen tehtaan arkea. Ydinryhmän muodostavat Merisalo ja tehtaiden kunnossapitopäälliköt. Yhteydenpito ja yhteistyö eri tuotantolaitosten välillä on tiivistä. Tehtaamme ovat teknisesti hyvin samantyyppisiä, kaikissa jäähdytetään ja käytetään vettä paljon. Olemme huomanneet, että pyörää on turha keksiä uudelleen jokaisella tehtaalla. Energiankulutus tarkassa seurannassa Saarioisten tehtailla energiankulutus on reaaliaikaisessa seurannassa. Siitä on Merisalon mukaan ollut korvaamaton apu yhtiön energiatehokkuustyössä. Kyllä peruslähtökohta on, että energiankulutusta täytyy seurata, jotta tietää mihin sitä kuluu. Meillä on käytössä etäluettavat energiankulutusmittarit. Niiden ansiosta voin koska tahansa seurata, kuinka paljon eri tehtailla on viimeisen kahden tunnin aikana kulunut sähköä, vettä, höyryä tai kaukolämpöä, Merisalo kiittelee. Olemme tehneet aktiivisesti töitä energiatehokkuussopimuksessa asettamamme säästötavoitteen eteen, kertoo Merisalo. Reipas tahti ja aktiivinen ote ovat kannattaneet vuodessa energiaa säästyy useiden satojen tuhansien eurojen edestä. Jokainen euro on kotiinpäin, summaa Merisalo tehtyä työtä. 7
8 Energiatehokkuus 20 prosenttia paremmin Energiankäyttö muuttuu yhä tehokkaammaksi. Kuvassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin Meilahden sairaala Helsingissä. 8
9 Energiatehokkuus Energiatehokkuusdirektiivi vaikuttaa kaikkeen energiankäyttöön. Suomessa sitä sovelletaan osin vapaaehtoisin voimin uuden energiatehokkuuslain kautta. :n energiansäästötavoitteet EU tähtäävät merkittäviin säästöihin vuoteen 2020 mennessä. EUmaissa leikataan energiankulutusta 20 prosenttia. Kasvihuonekaasuja vähennetään 20 prosenttia. Samalla lisätään uusiutuvan energian käyttö 20 prosenttiin. Kunnianhimoisten tavoitteiden välineeksi valjastettiin kaikkia 28 jäsenmaata koskeva Energiatehokkuusdirektiivi (EED), joka tuli voimaan joulukuussa Se on ohjannut lainsäädännön toteuttamista jäsenmaissa. Energiatehokkuusdirektiivi korvasi energiapalveludirektiivin (2006/32/ EY) ja ns. CHP-direktiivin (Direktiivi hyötylämpöön perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla, 2004/8/EY). Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi energiaa on tärkeää säästää myös muista syistä. Näitä ovat energian saatavuuden turvaaminen, tuontienergiatarpeen vähentäminen, energiakustannusten alentaminen ja muut ympäristösyyt, kuten ympäristön- ja ilmansuojelu. Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen edistää myös päästöjen vähentämistä. neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka. Laki ei sisällä erityistä dramatiikkaa energiankäytön tehostamisessa. Olemme tehneet tätä työtä vuosia, jolloin laki on yksi lisälenkki pitkässä ketjussa. Energiavirastossa energiatehokkuudesta vastaava ryhmäpäällikkö Heikki Väisäsen mukaan Suomessa TEKSTI: JUHA KONTU KUVAt: Lehtikuva ja Rodeo / Lehtikuva energiatehokkuutta on tähän asti ohjattu lähes yksinomaan vapaaehtoisuuden kautta. Tässä on merkittävä periaatteellinen muutos, hän sanoo. Toki esimerkiksi rakentamisen energiatehokkuutta on pitkään ohjattu velvoittavilla rakentamismääräyksillä. Myös kotitalouksien käyttämien laitteiden Jatkuu seuraavalla sivulla Lain voimalla energiatehokkuutta Energiatehokkuusdirektiivi vaikuttaa kaikkeen energiankäyttöön. Sen toimeenpano on Suomessa ollut työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla. Mukana direktiivin toimeenpanotyössä on ollut myös muita ministeriöitä sekä useita energiankäyttöön tiiviisti liittyviä sidosryhmiä, kuten ET, EK, ÖKL, Rakli ja Kuntaliitto. Energiaviraston tehtävänä on uuden valmisteilla olevan energiatehokkuuslain toimeenpano. Motiva toimii viraston työvälineenä ja tekee käytännön työtä energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden käyttämisen edistämiseksi. Esimerkiksi energiatehokkuussopimusten toimeenpano on myös tulevaisuudessa Motivan vastuulla. Energiatehokkuuden parantaminen tulee nyt ensimmäistä kertaa kirjatuksi Suomessa lakiin. Aikaisemmin on toteutettu vapaaehtoisia toimia ja kehitetty työvälineitä tästä lähtökohdasta. Uusi laki kattaa laajasti koko energiankäytön, sanoo TEM:n Energiatehokkuuden parantaminen kirjataan nyt ensimmäistä kertaa Suomessa lakiin. Rakentamismääräyksillä on tosin ohjattu rakentamisen energiatehokkuutta jo pitkään, sanoo Pentti Puhakka. 9
10 Energiatehokkuus edelliseltä sivulta Suomessa direktiiviä sovelletaan sekä vapaaehtoisin toimin että uuden lain kautta. energiatehokkuutta on parannettu määräyksin. Niiden vaikutukset ovat kuluttajan kannalta näkyneet siten, että energiatehottomia laitteita, esimerkiksi hehkulamppuja, ei enää saa kaupan hyllyltä. Nämä EU:n yhteiset energiatehokkuusvaatimukset ovat tulleet voimaan sellaisenaan kaikissa EU-maissa. Direktiiviä sovelletaan paikallisesti Energiatehokkuusdirektiivissä on olennaista se, että sitä sovelletaan jäsenmaissa paikallisista olosuhteista lähtien, Suomessa osin vapaaehtoisin toimin, osin uuden energiatehokkuuslain kautta. Direktiivin käyttöönotto koko EU:ssa sellaisenaan ei olisi ollut mielekästä. Tilanteet eri jäsenmaissa eroavat merkittävästi toisistaan. Suomessa on saavutettu hyviä tuloksia vapaaehtoisuuden kautta, josta esimerkkeinä ovat energiakatselmukset ja energiatehokkuussopimukset kuntien ja yritysten kanssa. Tätä on tuettu neuvonnalla ja koulutuksella. Tällä tiellä jatketaan, Puhakka sanoo. Väisäsen mukaan energiatehokkuutta voidaan edistää taloudellisella ja informaatio-ohjauksella sekä säädösten kautta. Meillä on sovellettu pääasiassa taloudellista ja informaatio-ohjausta. Se on tarkoittanut erilaisia energiatehokkuutta parantavia tukia ja veroja. Taloudellisessa ohjauksessa on käytetty sopivassa suhteessa keppiä ja porkkanaa. Energiatehokkuuslaki vaikuttaa myös energiakatselmustoimintaan. Katselmustoiminta on perustunut vapaaehtoisuuteen ja niihin on saanut taloudellista tukea, Väisänen sanoo. Energiakatselmukset ovat olleet Suomessa käytössä jo yli 20 vuotta. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Katselmustoiminta muuttuu nyt suurille yrityksille pakolliseksi. Samalla niiltä loppuu mahdollisuus tukeen. Sen sijaan pk-yrityksille ja kunnille katselmukset säilyvät vapaaehtoisina, ja ne ovat edelleen oikeutettuja yhteiskunnan tukeen. Suomi sai neuvotteluvaiheessa poikkeamia direktiivin velvoitteisiin. Meillä vapaaehtoisia sopimuksia voidaan käyttää pakollisten energiayhtiöiden energiatehokkuusvelvoitteiden sijasta, Puhakka sanoo. Kymmenkunta jäsenmaata käyttää velvoiteohjelmaa muiden toimien lisäksi, muutamassa tulee olemaan vain energiayhtiöiden velvoiteohjelma. Aiemmat vahvuudet säilyvät Puhakka korostaa, ettei energiatehokkuusdirektiivin soveltamisessa hylätty aikaisempia hyviä kokemuksia. Energiatehokkuuslaki ei syrjäytä vuosia kestänyttä tuloksellista energiatehokkuustyötä ja sen yhteydessä kehitettyjä välineitä. Alun perin komission ehdotus sisälsi pääasiassa velvoittavia toimenpiteitä. Osa niistä sopi täkäläisiin olosuhteisiin huonosti. Saimme useimpiin artikloihin Suomeen paremmin sopivia ratkaisuja, poikkeuksia ja vaihtoehtoja komission Energiankäyttö tehostuu tulevaisuudessa yrityksissä ja kunnissa, mutta kansalaisten arkeen siitä tuskin on näkyviä seurauksia. Kuvan pojat syövät lounasta päiväkodissa. 10
11 Energiatehokkuus alkuperäisiin linjauksiin. Uskon, ettei lain soveltamisesta käytäntöön synny yrityksissä ja kunnissa merkittäviä haasteita, Väisänen sanoo. Hänen mukaansa energiatehokkuusdirektiivin soveltaminen on toistaiseksi näkynyt selvimmin virkakoneiston työmäärässä. Aikaa direktiivin soveltamiseen jäi vähän, ja työtä on ollut paljon, Väisänen sanoo. Myös tulevaisuudessa tekemistä riittää. Joudumme esimerkiksi raportoimaan vuosittain komissiolle tuloksista. Aikaisemmin raportteja toimitettiin neljän vuoden välein. Yhtenäinen raportointi kaikille jäsenmaille Puhakan mukaan tulosten raportointitapa muuttuu. Samalla kaikissa 28 jäsenmaassa siirrytään yhtenäiseen raportointiin. Onneksi meillä on valmiina välineet, joilla tietoa kerätään, Puhakka sanoo. Se tekee tilanteemme helpommaksi kuin monissa jäsenmaissa, joissa välineet eivät ole niin kehittyneet. Yhtenäinen raportointikäytäntö antaa mahdollisuuden seurata EU-tasolla, miten toimenpiteet vaikuttavat. Aiemmassa vapaaehtoisuuteen perustuvassa järjestelmässä erillistä valvontaa ei esimerkiksi energiakatselmuksille tarvittu, koska tarvittavat tiedot saatiin tukijärjestelmän kautta. Vastedes joudumme käyttämään viranomaisresursseja seurantaan, Puhakka pohtii. Jää myös nähtäväksi, millaisena uusi tilanne näyttäytyy yrityspuolella, jotka ovat tähän asti sitoutuneet energiatehokkuuden parantamiseen vapaaehtoisuuden kautta. Yhteisenä intressinä on toki se, etteivät velvoitteet aiheuta ylimääräisiä rasitteita yrityksissä. Entä tavallisen kansalaisen näkökulmasta, mikä muuttuu? Kansalaisille uudella lailla tuskin on arjessa näkyviä seurauksia, sillä toimet keskittyvät yrityksiin ja kuntiin, Puhakka sanoo. Miten tästä eteenpäin? Maailma ei tule koskaan valmiiksi, aina voi parantaa ja rimaa korottaa, Puhakka sanoo. Nykyinen direktiivi ja siitä kansallisesti säädetty energiatehokkuuslaki tähtää vuoteen Lisää on kuitenkin jo tulossa. Parhaillaan neuvotellaan vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteista ja toimista, joilla ne saavutetaan. Esimerkkejä sovelluskohteista Energiatehokkuusdirektiivi jakaantuu pariinkymmeneen artiklaan, joissa tarkastellaan energiansäästöä ja tarvittavia keinoja useista näkökulmista. Direktiivin soveltaminen kansalliseen lainsäädäntöön ratkesi neuvotteluvaiheessa, jossa siihen saatiin jäsenvaltioiden erot huomioon ottavia joustoja. Seuraavassa muutama esimerkki, miten direktiivin artiklat toteutuvat omassa toimeenpanossamme. Artikla 7 Artikla 7 edellyttää, että jokaisessa jäsenmaassa on energiatehokkuusvelvoitejärjestelmä. Direktiivissä lähdettiin alun perin siitä, että jäsenvaltioiden tulee ottaa käyttöön energiayhtiöiden velvoiteohjelmia, Heikki Väisänen sanoo. Niiden avulla olisi säästöjen aikaansaaminen ulkoistettu energiayhtiöille. Yhtiöiden velvollisuudeksi olisi tullut järjestää säästöä asiakkaittensa energiankäytöstä ja myös sen osoittaminen, että toimilla on saavutettu säästöjä. Neuvotteluvaiheen tuloksena artiklaan saatiin vaihtoehto, jonka mukaan jäsenvaltio voi käyttää myös muita toimia, edellyttäen, että niillä saadaan aikaan vastaavat säästöt. Suomessa artiklan säästövelvoite toteutetaan isolta osin energiatehokkuussopimuksilla. Ne kattavat vähintään puolet tarvittavista säästöistä, Väisänen sanoo. Esimerkiksi yksittäisestä säästöteknologiasta hän nostaa lämpöpumput, jotka tuottavat merkittäviä säästöjä. Toinen esimerkki on energiayhtiöiden toteuttamat asiak kaiden neuvontapalvelut, jotka ovat Suomessa kansainvälisesti hyvällä tasolla. Liikenteen osalta energiaverojen vaikutusten mukaan laskemisen hyväksytään osaksi säästötavoitetta. Artikla 8 Suomessa on tehty vapaaehtoisuuteen perustuvia energiakatselmuksia vuodesta Yritykset ja kunnat ovat saaneet tukea katselmusten tekemiseen, Väisänen kertoo. Katselmuksia on tehty vuosittain Tukea on annettu kaikille yrityskoosta riippumatta. Nyt tilanne muuttuu siten, että suurille yrityksille (karkeasti yli 250 työntekijän yrityksille) tulee pakollinen katselmusvelvoite. Lopullinen tulkinta, mitä täsmällisesti tarkoitetaan suurella yrityksellä, täsmentyy alkusyksyn aikana, Väisänen sanoo. Myös katselmusten kriteeristöön saadaan tarkennuksia lähiaikoina. Ensimmäinen pakollinen energiakatselmus on tehtävä mennessä. Sen jälkeen niitä tehdään neljän vuoden välein. Katselmuksista tulee nykyistä laajempia, koska tarkasteltavana on yrityksen koko energiankulutus. Pakollisissa katselmuksissa ei kuitenkaan mennä niin syvälle yksityiskohtiin kuin nykyisessä mallissa. Selkeä muutos on se, ettei pakollisille katselmuksille voida myöntää taloudellista tukea. Pk-yritysten näkökulmasta tilanne jatkuu nykyisellään. Ne ovat edelleen oikeutettuja tukeen. Direktiivissä korostuu vahvana halu edistää edelleen pk-yritysten energiakatselmuksia. Tämä on suomalaisten kannalta tervetullut linjaus, koska katselmustoiminta on meillä kunnossa ja siitä on saatu runsaasti hyviä kokemuksia. Osassa toimialoista on toki tarvetta lisätä panostuksia katselmusten lisäämiseen. Artikla 9 Suomessa on jo aiemman energiapalveludirektiivin mukaisesti määritelty, miten energiankulutusta mitataan ja mitä informaatioita laskuun kirjataan. Uutena kohtana direktiivissä oli kaukolämpötalojen lämmön huoneistokohtainen mittaus, Puhakka sanoo. Tämä olisi ollut toteutuessaan suuri muutos. VTT:n tekemä selvitys kuitenkin osoitti, ettei huoneistokohtainen mittaaminen ole kannattavaa. Investointikustannukset eivät kattaisi pienehköiksi jääviä säästöjä. Huoneistokohtaista mittausta ei sen vuoksi tarvitse ottaa meillä käyttöön. Suomessa rakennusten energiatehokkuus on jo nykyisten rakentamismääräysten ansios ta hyvällä tasolla. 11
12 Julkiset hankinnat Kiertotalouden mahdollisuudet Hollannissa kehitetään systemaattisesti valtiotasolla kiertotaloutta hankintojen kautta. TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN KUVA: Joan Prummel Hankintoja voidaan hyvin käyttää kannustimena vihreän kiertotalouden kehittämisessä, sanoi Joan Prummel seminaariesityksessään. Hollannin valtiovarainministeriön hankintapäällikkö Joan Prummel aloittaa Kestävien hankintojen vuosiseminaarissa esitelmänsä dramaattisella kalvolla. En ole Greenpeacen jäsen, tongin vain jätteitäni. Seminaarissa kuultiin, miten Hollannin valtio pyrkii edistämään hankintojensa kautta kierrätystä tai paremminkin kiertotaloutta. Maapallo ei riitä nykymenolla tarpeisiimme Jos jatkamme elämää nykyiseen malliin luonnonvaroja tuhlaten, tarvitsemme maailman yhdeksälle miljardille ihmiselle 3,5 maapallon raakaaineet. On opittava hyödyntämään käytettyjä materiaaleja, Prummel perustelee tavoitteen taustoja. Vuodesta 2013 on hallituksen virallisen politiikan mukaan maassa kehitetty kiertotalouden ymmärrystä ja käytäntöjä hankinnoissa. Hankintoja voidaan hyvin käyttää kannustimena vihreän kiertotalouden kehittämisessä. Resursseja ei kerta kaikkiaan kannata tuhlata. On myös toimittava omien puheiden mukaisesti, hän painottaa. Luotettavien laskelmien mukaan Hollannin julkisen sektorin on mahdollista tienata vuosittain seitsemän miljardia euroa ja luoda jopa uutta työpaikkaa kierrätyksen ja uudelleen käytön avulla. Kierrättäminen lisää riippumattomuutta Meillä ei ole paljon omia raakaaineita. Kierrättäminen ja uudelleen käyttö lisäävät riippumattomuutta ulkoisista resursseista, kiertotalous auttaa siinä. Jotta tilanne muuttuisi, tarvitaan osto-käyttö-jäte-ajattelun tilalle ihan uudenlainen lähestymistapa. Kiertotaloudella tarkoitetaan hyvin suunniteltua taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on mahdollisimman vähäistä. Oston ja käytön jälkeen on luotava uusiokäyttöä, kunnostamista, remontointia, uusiovalmistusta, korjaamista ja kierrätystä ja sitten käyttö, siis kiertotalous. Prummel toteaa myös, että kuntia ei voi velvoittaa mukaan. Olemme kuitenkin saaneet neljä suurinta kaupunkia Amsterdamin, Rotterdamin, Haagin ja Utrechtin osallistumaan tähän uuteen ajatteluun, hän kertoo. Hankkijat ja alihankkijat on koulutettava Prummel kertoo esimerkkejä, miten uusia menettelytapoja on onnistuttu luomaan. Valtiolla on Hollannissa kaikkiaan työntekijää. Koulutamme hankintayksiköiden henkilökuntaa kiertotalouteen. Toimistoissa lajitellaan jätteet. Paperin kierrätys on vanha tuttu käytäntö, mutta nyt päätettiin erotella myös muovit, biojäte, kahvikupit ja sekajäte. Huonekalujen kierrätyksestä tehtiin tarjouskilpailu, mutta vain kaksi viidestä alihankkijasta jätti tarjouksen eivätkä nekään pystyneet varmistamaan uudelleen käyttöä. Nyt valtionhallinnolla on oma huonekalujen kierrätysvarasto. ICT-laitteiden kierrätys on itse asiassa tietoturvallisuuden vuoksi kaikkein vaikeinta. Oikeastaan vain yksi suomalaistaustainen firma Blanco on tiedossamme, joka varmistaa muistien luotettavan tyhjentämisen. 12
13 Julkiset hankinnat nen johtaja Markku Järvelä avatessaan Vaasassa järjestetyn tilaisuuden. Kevään ensimmäisen seminaarin isäntäkaupungin Joensuun kaupungininsinööri Ari Varosen mukaan aihe on pelkästään energiatehokkuusdirektiivin vaatimusten takia erittäin ajankohtainen. Kaikki ulkovalaistuksen omistajat joutuvat päättämään, millä ratkaisulla valaistuksesta saadaan riittävän energiatehokasta ja muiden valaistuksen tavoitteiden mukaisia. Valaistuksen kehittämisestä on edelleen hyvin paljon epätietoisuutta: tarvitaan lisää tietoa ja varmuutta toimenpiteiden valintaan. Katuvalaistuksen energiatehokkuuden parantamishankkeisiin sopii hyvin ESCO-palvelu. ESCO-hankkeissa ESCO-toimija ottaa kokonaisvastuun hankkeen toteutuksesta ja investointi rahoitetaan kokonaan tai osin palvelukauden aikaisilla säästöillä. ESCO-toimija takaa lupaamansa säästöt sopimuskaudelta sekä palvelun laadun pysyvyyden. Valaistushankkeissa laadun pysyvyyden takaaminen ja todentaminen on tärkeää, joten sii- Jyväskylä viitoittaa tietä tehokkaaseen ulkovalaistukseen Jyväskylä on saavuttanut noin 40 prosentin säästöt kaupungin ulkovalaistusverkon energiankulutuksessa. TEKSTI: Kirsi-Maaria Forssell KUVA: Juhana KOnttinen / Jyväskylän kaupunki J yväskylän kaupungin ratkaisuja ja hyviä kokemuksia on esitelty syksystä 2013 alkaen kunnille ja kaupungeille suunnatuissa seminaareissa Oulussa, Joensuussa, Vaasassa ja Jyväskylässä. Suuren suosion saaneisiin tilaisuuksiin on osallistunut 312 edustajaa yli 50 eri kunnasta ja kaupungista. EU:n EcoDesign-direktiivi velvoittaa kuntia mittaviin valaistusuudistuksiin lähivuosina. Katu- ja kaupunkivalaistuksessa on valtava säästöpotentiaali, mutta muutokset ovat käynnistyneet Suomen kunnissa hitaasti. Jyväskylässä on viime vuosina ponnisteltu valaistuksen saneeraamisen eteen, minkä ansiosta energiatehokkuusdirektiivin velvoittamat muutokset ovat toteutuneet alle tavoiteajan ja sähköä on säästynyt vuosittain jopa kuusi miljoonaa kilowattituntia. Kaupungeilla on samat haasteet ulkovalaistuksessa ja talous ohjaa ratkaisuja. Vaasassa on vielä lamppujen vaihdossa savottaa, sen lisäksi on hyvä miettiä valon esteettistä puolta. Valo voi olla yksi vetovoimatekijä, ja Jyväskylä on tehnyt hyvää työtä tässä asiassa, totesi Vaasan kaupungin tekni- hen on hyvä kiinnittää erityistä huomiota tilaajan ja toimijan välisessä ESCO-sopimuksessa, korostaa johtava asiantuntija Pertti Koski Motiva Oy:stä. Energiansäästöön liittyvien kysymyksien lisäksi Jyväskylän Ulkovalaistuksen valistushankkeen järjestämissä seminaareissa on käyty vilkasta keskustelua muun muassa kaupunkivalaistuksen tulevaisuuden visoista sekä valaistuksen rakentamisen ja saneerauk sen mahdollisista rahoituskanavista sekä katuvalaistuksen elinkaarikustannuksista ja valaistuksen kilpailutuksen haasteista. Seminaarikiertueen aineistoihin voi tutustua hankkeen verkkosivuilla. Ulkovalaistuksen valistushankkeen tavoitteena on tukea Suomen kuntia ulkovalaistuksen muutoshaasteissa hyödyntämällä Jyväskylän kokemuksia ja tietotaitoa. Valistushanketta rahoittaa ELY-keskus, ja toteutuksessa ovat Jyväskylän lisäksi mukana Oulun, Joensuun ja Vaasan kaupungit sekä Kiinteistöliitto, Kuntaliitto sekä Suomen Valoteknillinen Seura. valonkaupunki.jyvaskyla.fi/projektit/seminaarikiertue Jyväskylän Lutakon puisto on valaistu ledivaloilla. 13
14 Resurssitehokkuus Käytännönläheistä vastuullisuustyötä avoimin Kemianteollisuuden kansainvälinen Responsible Care -ohjelma on teollisuuden pitkäikäisin ja tunnustetuin vapaaehtoinen ohjelma, joka tukee kestävää kehitystä. Responsible Care -ohjelmassa Suomessa on mukana 100 yritystä kemianteollisuuden eri toimialoilta. Näissä yrityksissä työskentelee yli henkilöä. Tiedot kattavat yli 80 prosenttia kemianteollisuuden tuotannosta. Vastuullisuustyön etenemistä seurataan indikaattoreilla, jotka kattavat kemianteollisuuden koko toimintakentän. K ansainvälinen Responsible Care -ohjelma on jo 20 vuoden ajan ollut Suomessa kemian alan toiminta- ja ajattelumalli kestävän kehityksen kysymyksissä. Ohjelman on pitänyt elinvoimaisena sen jatkuva kehittyminen. Tuloksia on saavutettu järjestelmällisellä käytännön yhteistyöllä ja jakamalla parhaita käytäntöjä. Keskeistä on ollut suorituskyvyn jatkuva parantaminen. Tuloksia on seurattu systemaattisesti mittareilla, jotka kattavat kemianteollisuuden koko toimintakentän. Aikaansaannoksia ei kuitenkaan jäädä ihailemaan, vaan työ kokonaisvaltaisen vastuullisuuden saralla jatkuu. Se työ tehdään tekemällä, ei julistamalla. Takana pitkäjänteinen ja globaali kehitystyö Alussa vastuullisuustyön pääpaino oli tuotannon päästöjen vähentämisessä luvulle tultaessa keskiössä ovat luonnonvarojen kestävä käyttö, energia- ja materiaalitehokas sekä turvallinen tuotanto ja hyvinvoiva henkilöstö, vastuu tuotteesta koko elinkaaren ajan sekä avoin sidosryhmäyhteistyö. Erityisesti kemianteollisuus koettiin länsimaissa haittoja aiheuttavana teollisuudenalana ja 1980-luvuilla. Kantapään kautta opimme, että selittely ei auta. Oli tartuttava toimeen, kertoo emeritusjohtaja Aimo Kastinen ohjelman käyttöönoton alkuajoista. Länsi-Euroopassa kemianteollisuuden järjestö Cefic oli aktiivinen toimija. Aimo Kastinen toimi Kemianteollisuus ry:n Ympäristö-, terveys- ja turvallisuussektorin johtajana jo 1990-luvun alussa, jolloin Responsible Care-ohjelma lanseerattiin Suomessa. Me osallistuimme järjestön kokouksiin, joissa ohjelma ja sen perusteet tulivat tutuiksi. Teimme rohkeasti Suomen oloihin soveltuvan ohjelman ja painotimme ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden mittaamista ja mittaustulosten systemaattista seuraamista jatkuvan parantamisen konkretisoimiseksi. Monissa muissa maissa tämä osa-alue tuli käyttöön paljon myöhemmin, Kastinen kertoo. Jatkuvasti kehittyvä ei sammaloidu Jämähtäminen ei kuulu suomalaisen ohjelman sanavarastoon, vaan sen vahvuus on systemaattinen kehitystyö. Ohjelmaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan vastuullisuustyön haasteita. Kun ne muuttuvat, niin muuttuvat myös ohjelman painopisteet. Pari vuotta sitten ohjelmaa ja sen painopistealueita tarkasteltiin perusteellisesti ja vuorovaikutuksessa sidosryhmien muiden muassa palkansaajajärjestöjen kanssa. Syntyi vahva näkemys siitä, miten kemianteollisuus Suomessa etenee kohti kestävää tulevaisuutta. TEKSTI: SARI KASTE KUVA: RODEO / Lehtikuva Edessä on paljon raakaa työtä. Jakamalla parhaita käytäntöjä, avoimella sidosryhmäyhteistyöllä, jokapäiväisillä arjen teoilla sekä luomalla kumppanuuksia, jotka auttavat luomaan yritysten käyttöön käytännön työkaluja, vievät kehitystä eteenpäin. Edelläkävijän osa on näyttää suuntaa, kertoo osastopäällikkö Sami Nikander Kemianteollisuus ry:stä. Energiatehokkuus tavoitteena Euroopan laajuisesti Energia on kemianteollisuudelle tärkeä raaka-aine. Alan osuus Suomen energiankulutuksesta on kahdeksan prosenttia. Energiatehokkuutta edistetään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kaksi kolmesta Responsible Care -ohjelman yrityksestä on mukana kansallisessa energiatehokkuussopimusjärjestelmässä. Kemianteollisuuden eurooppalaisen järjestön Ceficin (The European Chemical Industry Council) laatima energiatehokkuuteen painottuva kansainvälinen Care+ on muokattu Suomen oloja vastaavaksi. Ohjelma tarjoaa tietoa ja työkaluja, joiden avulla yritykset voivat arvioida ja parantaa omaa energiatehokkuuttaan. Tehostuneella energiankäytöllä on säästetty luonnonvaroja ja yritysten kannattavuus on parantunut. Samalla yritykset ovat oppineet hahmottamaan, miten investoinnit energiatehokkuuteen lisäävät tuottavuutta. Keväällä 2013 käynnistyi kemianteollisuuden yhteinen, Euroopan laajuinen SPiCE3-sektorihanke, jossa vaihdetaan hyviä käytäntöjä ja kehitetään yhteisiä työkaluja energiatehokkuuden kehittämiseksi. Suomessa hanketta vahvistetaan myös omaehtoisella teemaan keskittyvällä kummiverkostotoiminnalla. Ainutlaatuista tässä on se, että työ tehdään Euroopan laajuisesti. Hyviä käytäntöjä jatkojalostetaan työpajoissa 14
15 Resurssitehokkuus kortein Käytännön yhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia. ja seminaareissa, joita Kemianteollisuus järjestää yhteistyössä Motivan kanssa. Teema kiteytyy seminaarista toiseen ja samalla myös tutustutaan seminaaripaikan energiatehokkuustyöhön, Sami Nikander kertoo. Hankkeen kolmannen seminaarin suunnittelu on käynnissä. Tarkoituksena on sukeltaa entistä syvemmälle energiatehokkuuteen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen. Kemianteollisuus on aloitteellisella toiminnallaan noussut johtavaksi alan energiatehokkuuden edelläkävijäksi myös Euroopassa. Jokapäiväinen työ asian edistämiseksi käytännön tasolla SPiCE3-projektissa edesauttaa loistavasti myös Suomen Responsible Care -ohjelman tavoitteita, iloitsee Ceficin energia ja ilmastopolitiikan päällikkö Martina Beitke. Resurssitehokkuus nousee keskiöön Motiva Oy ja Kemianteollisuus ry toteuttivat vuonna 2013 yhteistyöhankkeen, jossa haettiin keinoja materiaalitehokkuuden edistämiseen. Ensimmäisenä toimialana Suomessa kemianteollisuudella on nyt käytettävissään toimialakohtaisia indikaattoreita, joilla voidaan seurata materiaalitehokkuuden kehitystä. Indikaattorit kerätään osana Responsible Care -ohjelman indikaattoreita. Kemianteollisuus onkin ensimmäinen toimiala Suomessa, joka räätälöi itselleen materiaalitehokkuuden indikaattorit. Tämä kuvastaa hyvin toimialan halua olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä kestävän kehityksen edistämisessä. Yrityksille on myös tarjolla hankkeessa pilotoitu materiaalikatselmusmalli. Uusi työkalu antaa mahdollisuuksia myös resurssitehokkuuden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun yritystasolla sekä valmiuden tuottaa tuoteketjutarkasteluun tarvittavia tietoja
16 Rakentaminen ja asuminen Yhteinen näkemys lähes nollaenergiarakentamiseen Ympäristöministeriön, Rakennusteollisuus RT ry:n ja LVI-talotekniikkateollisuus ry:n käynnistämässä FInZEB-hankkeessa kiteytetään rakennusalan yhteinen näkemys siitä, mitä Suomessa tarkoitetaan EU:n edellyttämillä lähes nollaenergiarakennuksilla. TEKSTI: KIRSI-MAARIA FORSSELL Kuva: Kari Palsila / Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy F InZEB-hankkeessa määritellään, mille tasolle kansalliset energiatehokkuusvaatimukset eri rakennustyypeillä on asetettava. Tarkoitus on, että hankkeen tulokset vaikuttavat suoraan normiohjaukseen ja alan koulutukseen. Keväällä 2014 käynnistyneessä hankkeessa näkemyksiä ja määritelmiä sekä tietoa ja kokemuksia toteutuneista kohteista kootaan avoimissa työpajoissa, joita järjestetään neljä. Työpajojen tuottamat esitykset ovat kaikkien nähtävillä hankkeen verkkosivuilla. FInZEB-hankkeeseen osallistuu Suomen johtavia energiatehokkaan rakentamisen asiantuntijoita. Pääkonsulttina toimii Granlund Oy. Hankkeen on tarkoitus päättyä keväällä EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) on edellyttänyt useita kansallisia ohjaustoimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Niitä ovat olleet esimerkiksi uudis- ja korjausrakentamisen energiamääräykset sekä energiatodistuskäytäntö. Yhteisen hankkeen avulla saamme teollisuudelta tärkeää käytännönläheistä tietoa siitä, miten Suomessa kyetään tekemään järkevästi erittäin energiatehokkaita rakennuksia ja minkälaisia vaatimuksia niille on asetettava. Tarkoitus on myös vauhdittaa yrityksiä prosessien, menetelmien ja tuotteiden kehittämi- Pientalorakentajien kannattaa tutustua muiden rakentajien kokemuksiin Energiatehokaskoti.fisivustolla, jossa esitellään muun muassa kuvan talo Villa Isover. 16
17 Rakentaminen ja asuminen sorvin ääreltä Sirpa Mustonen viestintäpäällikkö Motiva Kuva: Virpi Mustonen seen, sanoo rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä, joka on yksi FInZEBhankkeen rahoittajista. Koska rakennukset ovat suurin yksittäinen energiankäyttäjä, EU:ssa siirrytään seuraavaksi lähes nollaenergiarakennuksiin, joiden vähäinen energiantarve katetaan lähinnä uusiutuvalla energialla. Näille ratkaisuille on myös EU:n laajuiset markkinat. Rakennusalaa kannustetaankin kehittämään, tutkimaan ja toteuttamaan mahdollisimman vähän energiaa kuluttavia rakennuksia kokemusten ja osaamisen kartuttamiseksi. Vuoden 2019 alusta lähtien kaikkien uusien viranomaisten käytössä olevien rakennusten on oltava lähes nolla-energiarakennuksia, ja vuoden 2021 alusta vaatimus koskee myös muita uusia rakennuksia. Energiatehokas koti -hanke lähes nollaenergiarakentamista edistämässä Motivan Energiatehokas koti -hankkeen tavoitteena on edistää lähes nollaenergiatason pientalojen yleistymistä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikki Suomeen rakennettavat pientalot olisivat lähes nollaenergiatasoa. Motivassa seurataankin tarkasti FIn- ZEB-hankkeen etenemistä. Energiatehokas koti -hankkeessa on mukana sekä energia-, rakennus- että talotekniikka-alan toimijoita. Pientalorakentajalle tuotettu Energiatehokaskoti.fi -sivusto kokoaa yhteen niin rakentamisen ratkaisut kuin hyvät kokemukset. Seurantakohteiden kautta saadaan erittäin energiatehokkaasta rakentamisesta tietoa niin hankkeen aikana kuin sen jälkeen: kohteista kerätään mittaustietoa sekä asukkaiden käyttökokemuksia ensimmäiset kaksi vuotta talon valmistumisen jälkeen. Energiatehokas koti -hankkeessa ovat mukana Energiateollisuus ry, Sähköinfo Oy, Öljyalan Palvelukeskus Oy, Aurinkosuojaus ry, Pientaloteollisuus PTT ry, RT Eristetuoteteollisuus ry, Lammi-Kivitalot Oy, Pohjolan Design-Talo Oy, Rautakesko Oy sekä Saint- Gobain Rakennustuotteet Oy. Hankkeen päärahoittaja on ympäristöministeriö. M+-lehti lukijoiden silmin Viestintäala ja erityisesti media ovat voimakkaassa murroksessa. Miten pärjää M+-lehti tässä myllerryksessä, kysyimme lukijoiltamme. Apuna oli Sales Questor Oy. Tutkimusta varten haastateltiin puhelimessa 75 lehden lukijaa huhtikuussa. Haastateltavat valittiin satunnaisesti tilaajarekisteristä. Lukijakuntamme on varsin miehinen (4/5). Yli puolet vastaajista on yli 50-vuotiaita, ja alle 40-vuotiaiden osuus on pieni. Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus korostuu vahvasti. Lehden koetaan menneen parempaan suuntaan viime vuosina, mutta lukijakunta on jakautunut kahtia: niihin joille lehden edustamat asiat olivat tärkeitä ja niihin, jotka suhtautuivat teemoihin ja koko lehteen melko välinpitämättömästi, mutta eivät silti kriittisesti. Tutkimuksen johtaja Ville Haikola kiteytti asian näin: Lehteä joko pidetään tärkeänä ja hyvänä tai sitten sillä on vain vähäinen merkitys ja asenne siihen on neutraali. Lehden yleisarvosana oli keskinkertainen 3,62 (1 5 asteikolla). Yhdeksän kymmenestä haluaa lehden mieluiten paperiversiona, tosin alle 50-vuotiaissa oli aavistuksen enemmän sähköistä versiota kannattavia kuin vanhemmissa. Yhden lehden lukemiseen arvioitiin käytettävän aikaa keskimäärin vain noin 13 minuuttia. Kotonaan lehteä lukevat käyttävät siihen selvästi töissä lukevia enemmän aikaa. Useampi kuin kaksi kolmesta sanoo lukevansa lehteä työpaikallaan, julkisella sektorilla työskentelevistä yli neljä viidestä. Positiivista sen sijaan oli, että joka toinen sanoo säilyttävänsä lehden ainakin seuraavaan numeroon ja lähes joka neljäs palaa siihen jossain vaiheessa. Keskimäärin yhtä lehteä lukee 2,7 henkilöä tilaaja mukaan lukien. Käytännön esimerkit energiatehokkuuden parantamisesta ovat selvästi toivotuin aihe, yli puolet haluaa lisätä niiden osuutta ja käytännössä juuri kukaan ei halua vähentää. Myös energiatehokkuussopimuksista ja -katselmuksista, sekä ajoneuvoista, henkilöautoista ja polttoaineista toivotaan enemmän sisältöä vastaisuudessa. Asiantunteva on ominaisuus, jonka kolme neljästä lukijasta liittää M+-lehteen. Noin joka toinen pitää lehteä myös puolueettomana ja luotettavana. Lehden jutuista myös keskustellaan kollegoiden tai tuttavien kanssa, sanoo reilu kolmannes. Onpa niitäkin, joiden omassa organisaatiossa jokin lehden juttu on johtanut tai edistänyt käytännön toimenpidettä. 17
Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö
Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018
LisätiedotRakentamisen uudet määräykset
Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä
Lisätiedottuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön
tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön tehostamismahdollisuudet esittää toimenpide-ehdotukset ja selkeät laskelmat
LisätiedotUudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015
Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet
LisätiedotResurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry
Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus
LisätiedotIlmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö
Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotVALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS. pk-teollisuuden energiakulut hallintaan
VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS pk-teollisuuden energiakulut hallintaan ENERGIAKATSELMUS tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta löytää energian ja
LisätiedotEnergiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila
Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö
LisätiedotEnergiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä
Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin
LisätiedotSopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena
Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena EP-TOPO, webinaari 5.4.2017 Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET
ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET2017 2025 https://www.youtube.com/watch?v=nkqhxsuulwe Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 - tuloksia 2 https://www.youtube.com/watch?v=ttpip5evtmo Taustat Energiatehokkuussopimukset
LisätiedotUusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013
Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014
Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotKuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013
Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama
LisätiedotKuljetusketjujen energiakatselmus
Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan
LisätiedotOllako iso vai pieni yritys vaihtoehdot jatkossa ja mitä työkaluja on tarjolla? Risto Larmio, Motiva
Ollako iso vai pieni yritys vaihtoehdot jatkossa ja mitä työkaluja on tarjolla? Risto Larmio, Motiva Isoille selkeää Mennään energiatehokkuuslain mukaan ja Virasto valvoo toki kannattaa tehdä muutakin
LisätiedotEnergiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta
Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma
ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotEnergiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013
Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite
LisätiedotSUOMALAISET YRITYKSET
SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten
LisätiedotEnergiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa
Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020
LisätiedotFInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry
FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että
LisätiedotKuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015
Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen
LisätiedotSUOMALAISET YRITYKSET
SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten
LisätiedotJulkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla
Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotKemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta
LisätiedotUusiutuva energia energiakatselmuksissa
Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset
LisätiedotElintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - näkökulmana biohajoavat jätteet ja ruokahävikin vähentäminen
Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - näkökulmana biohajoavat jätteet ja ruokahävikin vähentäminen Jätealan yhteistyöryhmä 12.11.2018 Ilkka Nieminen, Päivittäistavarakauppa ry Anna Vainikainen,
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotKohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015
Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin
LisätiedotEnergiatehokkuustyö kampuksilla. Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy
Energiatehokkuustyö kampuksilla Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy Energia- ja kestävyystavoitteet muokkaavat toimintaympäristöä 2 Kestävän kehityksen visio Energian rooli on merkittävä kestävän kehityksen
LisätiedotResurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä
Eurooppalaiset ja valtakunnalliset energiatehokkuustavoitteet, kuinka yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa vähähiilisin ja energiatehokkain ratkaisuin? Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016,
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
LisätiedotMitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen
Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta
LisätiedotMiten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt
Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700
LisätiedotLue Executive Summary Motivan sivuilta:
Lue Executive Summary Motivan sivuilta: https://www.motiva.fi/ratkaisut/materiaalitehokkuus/materiaalitehokkuuden_vapaaehtoiset_sitoumukset, Motiva Oy Vapaaehtoisten sitoumusten asemointia On makrotason
LisätiedotVapaaehtoiset sopimukset lainsäädäntöä täydentävänä ohjauskeinona. Jätehuoltopäivät Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari
Vapaaehtoiset sopimukset lainsäädäntöä täydentävänä ohjauskeinona Jätehuoltopäivät 2019 2.10.2019 Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari Monipuolinen valikoima vapaaehtoisia ohjauskeinoja Valtionhallinnon keinovalikoima
LisätiedotRakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa
Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa Harri Hakaste Kierrätyksestä kiertotalouteen - Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 keskustelutilaisuus 20.3.2018 Materiaalitehokkuuden
LisätiedotCASE: Kaso Oy Säästöä kymmeniä tuhansia euroja
CASE: Kaso Oy Säästöä kymmeniä tuhansia euroja Helsingin Suutarilassa sijaitsevan Kaso Oy:n tuotantoprosessiin kuuluu runsaasti hitsausta ja maalausta sekä paineilmalla toimivia työkaluja. Vuoden 2018
LisätiedotGreen Deal Suomen näkökulmasta. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11.
Green Deal Suomen näkökulmasta Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11.2016 Miksi vapaaehtoisia sopimuksia (Green deal)? Vapaaehtoiset sopimukset
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotEnergiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto
Energiatehokkuus 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus ja tiekartta Rajaus: liikenteen ja rakennusten energiatehokkuus omissa osissa Tässä: energiatehokkuus yleisesti & teollisuus,
LisätiedotLähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen
Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin
LisätiedotMATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund
MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS YGOFORUM-seminaari 2.11.2016 Henrik Österlund 3.11.2016 1 TAUSTAA MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNALLE 3.11.2016 Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan
LisätiedotUusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö
Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoitteet ja rakennuksia koskevat
LisätiedotKunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy
Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja
LisätiedotAjankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos
Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140
LisätiedotTUOTELISTAUS JA TILAUSOHJE
TUOTELISTAUS JA TILAUSOHJE elokuu/2010 Hyvä Energiansäästöviikon vastuuhenkilö, Ohessa tietoa Energiansäästöviikon tuotteista ja Motivan muista julkaisuista. Toivottavasti niistä on apua Energiansäästöviikon
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotEnergiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet
Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet
LisätiedotKierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén
Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 Keskustelutilaisuus 30.5.2017 Ylitarkastaja Sirje Stén 1 Valtakunnallinen jätesuunnitelma Strateginen suunnitelma jätehuollon
Lisätiedot1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET
1 www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotVantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto
Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157
LisätiedotEnergiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009
Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet
Lisätiedot3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)
Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan
LisätiedotPitkän aikavälin peruskorjausstrategia. Jyrki Kauppinen
Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia Jyrki Kauppinen Taustaa Strategia laadittiin ensimmäisen kerran 2014 almost fully compliant ja päivitettiin 2017 fully compliant energiatehokkuusdirektiivin (EED)
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen
Lähes nollaenergiarakentaminen Ohjausryhmän 1. kokous 15.4.2015 Lähes nollaenergiarakentaminen lainsäädäntöhankkeen organisointi 13.1.2015 Hankkeen ohjausryhmä Pj. ylijohtaja Helena Säteri 9 jäsentä Hankkeen
LisätiedotLämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä
Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle
LisätiedotHaluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?
Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET
ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiantuotannon toimenpideohjelma 8.5.2017 Sirpa Leino, Energiateollisuus ry Energia-ala lähtenyt heti vakuuttavasti mukaan Energia-alan sopimuksen kattavuus erittäin
LisätiedotEnergiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet
Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:
LisätiedotEnergiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016
Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotOhjelma
Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,
LisätiedotAjankohtaista EU:n jätedirektiivien toimeenpanosta. Jätealan strateginen yhteistyöryhmä Riitta Levinen, ympäristöministeriö
Ajankohtaista EU:n jätedirektiivien toimeenpanosta Jätealan strateginen yhteistyöryhmä 18.9.2018 Riitta Levinen, ympäristöministeriö EU:n jätesäädöspaketti = 4 direktiiviä, joilla muutetaan kuutta jätealan
LisätiedotYrityksen energiakatselmus. Koskeeko lain mukainen suuren yrityksen energiakatselmus yritystämme? webinaari 7.11.
Yrityksen energiakatselmus Koskeeko lain mukainen suuren yrityksen energiakatselmus yritystämme? webinaari 7.11.2018 Juha Toivanen Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen
LisätiedotKunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta
LisätiedotKehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö
Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen
LisätiedotYrityksen energiakatselmus. Näin uusit yrityksen energiakatselmuksen webinaari Juha Toivanen
Yrityksen energiakatselmus Näin uusit yrityksen energiakatselmuksen webinaari 28.8.2018 Juha Toivanen Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta
LisätiedotKOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008
KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:
LisätiedotOhjelma. Energiatehokkuuden tuloksellinen johtaminen
Energiatehokkuuden tuloksellinen johtaminen Energiatehokkuusjärjestelmästä (ETJ) ISO50001-standardiin Aika ja paikka 19.-21.3.2013, Scandic Rosendahl, Tampere Tavoite Tilaisuudessa valmennetaan yrityksiä
LisätiedotLUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotKiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka
Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys
LisätiedotPlusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto
& Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto Plusenergia klinikka 1. RAKLIn klinikat 2. Plusenergia klinikka RAKLIn klinikka Kokoaa parhaat toimijat, tiedot, ideat ja
LisätiedotENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS
ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa
LisätiedotRakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa
Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Kierrätyksestä kiertotalouteen -keskustelutilaisuus 20.3.2018, Pankkisali, ympäristöministeriö
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 17.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotAjankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotValtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Ympäristövaliokunta 26.10.2017 Hille Hyytiä 26.10.2017 Motiva Oy 1 Avainsanoja Johdonmukaista ja pitkäjänteistä
LisätiedotSirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous
Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,
LisätiedotRakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit
Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive), edellyttää, että
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotAsumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton
LisätiedotEnergiansäästöä katuvalaistuksesta. Heikki Väisänen Energiaosasto 6.3.2013
Energiansäästöä katuvalaistuksesta Heikki Väisänen Energiaosasto 6.3.2013 TEM:n energiatuki Yleistä TEM:n energiatuesta (1/3) Harkinnanvarainen valtionavustus uusiutuvien energialähteiden käytön ja energiatehokkuuden
LisätiedotKestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy
Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;
LisätiedotEnergiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen
Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus
Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys
LisätiedotKiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta
Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta
LisätiedotEnergiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio
Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio Risto Larmio Energiatehokkuusasiantuntija Motivassa 2011 alkaen, työtehtävät mm. pk-teollisuuden energiatehokkuusneuvonta (Teknologia-, Elintarvike-,
LisätiedotEU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA
EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun
Lisätiedot