ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Transkriptio

1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TAVOITTEET SISÄLTÖ LUOKKATASO 7 Oppia tuntemaan monipuolisesti äidinkielen käyttöä ja rakennetta. Harjaantua kokonaisteosten lukemiseen. Osata puhua ja kirjoittaa luontevasti ja johdonmukaisesti. LUOKKATASO 8 Auttaa oppilasta puhumaan ja kirjoittamaan luontevasti ja tarkoituksenmukaisesti. Opettaa lukemaan monipuolisesti kirjallisuutta ja harrastamaan sitä hyödykseen ja virkistyksekseen. harrastaa kirjallisuutta hyödykseen ja virkistyksekseen. harjaantuu puhumaan luontevasti ja selkeästi erilaisissa tilanteissa. ymmärtää lukemansa ja osaa hankkia tietoja, jäsentää ja tiivistää luettua ja kuultua. LUOKKATASO 7 Kurssi 1: Erityyppisiin teksteihin tutustumista sekä kirjoittamisen perusasioiden käsittelyä. Kurssi 2: Sanaston tarkastelua merkityksen ja muodon perusteella. Kirjallisuuden lait. Kurssi 3: Kertomisen aika. LUOKKATASO 8 Kurssi 4: Lukemisen tavat ja tasot. Kirjallisuuden peruskäsitteiden syventäminen. Kurssi 5: Lauserakenteita. Mediakasvatusta. Kurssi 6: Vaikuttamaan tarkoitettu kielen käyttö. Kurssi 7: Suomen kielen kehitys. Suomen kirjallisuuden päävaiheet. Oikeinkirjoituskäytänteiden vahvistaminen. Kurssi 8: Syvempi tutustuminen Suomen kirjallisuuteen. Kansanperinnettä ja sen lajeja, Kalevala. Kurssi 9: Suomi muiden kielten joukossa. Suomen kielen ominaispiirteitä. Monenlaista suomea. Nimistöä ja sanastoa. OPETUSMENETELMÄT Yksilö-, pari- ja ryhmätyöt. ARVIOINTI - numeroarviointi - tuntityöskentely - kokeet ja kirjoitelmat - kirjallisuustehtävät

2 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. 2

3 Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 3

4 SUOMI TOISENA KIELENÄ TAVOITTEET SISÄLTÖ ARVIOINTI Suomi toisena kielenä maahanmuuttajille opetuksen tavoitteena on, että oppilas harjaantuu ymmärtämään ja puhumaan suomen kieltä niin, että hän selviää suomenkielisten oppiaineiden opinnoissa ja muissa kielenkäyttötilanteissa. Tavoitteena on, että peruskoulun päättyessä oppilaalla on suomen kielen taito, jolla hän selviää jatko-opinnoissa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Opetuksen sisältö muotoutuu oppilaiden suomen kielen lähtötason mukaan. Vieraskielisten oppilaiden keskenäänkin erilaiset lähtökohdat kielen oppimiseen otetaan huomioon opetusjärjestelyissä. Opetuksen keskeisiä sisältöjä ovat ääntämis- ja kuunteluharjoitukset, sanavaraston kartuttaminen, muiden oppiaineiden käsitteiden selventäminen, lauserakenteet ja luetun ymmärtäminen. Erilaisia kielenkäyttötilanteita sekä suullista ja kirjallista ilmaisua harjoitellaan. Oppilaita perehdytetään suomalaiseen kulttuuriin ja ohjataan lukemaan suomenkielistä kirjallisuutta. Silloin kun oppilas osallistuu myös luokkansa äidinkielen (suomen kielen) tunneille, oppilaan työskentelyn arvioivat suomi toisena kielenä -opettaja ja äidinkielen opettaja yhdessä. Arvioinnissa painottuvat oppilaan työskentelyasenne, tuntiaktiivisuus ja suomen kielen taidon kehittyminen. Arviointi voidaan antaa sanallisesti numeroarvioinnin ohella tai sijasta. Yhdeksännen luokan päättöarviointi on kuitenkin aina numeroarviointi. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 * Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Kielitaito Toimiva ja sujuva peruskielitaito Kulttuuritaidot - tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja - ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä - ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa Kielenopiskelutaidot 4

5 - on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja ENGLANTI A-KIELI TAVOITTEET SISÄLTÖ LUOKKATASO 7 Tavoitteena on totuttaa oppilas koulun työtapoihin ja opiskelutekniikkaan sekä kerrata ja vahvistaa englannin kielen perusviestintätaitoja ja harjoituttaa anglosaksisen kielialueen kulttuurin mukaisia viestintätapoja ja kehittää ilmaisurohkeutta. LUOKKATASO 8 Vahvistaa ja harjoituttaa anglosaksisen kielialueen kulttuurin mukaisia viestintätapoja ja kehittää ilmaisurohkeutta. Pääpaino on sanaston laajentamisessa ja vieraskielisen tekstin ymmärtämisessä. Myös lyhyen ohjatun kirjoitelman laatiminen kuuluu tavoitteisiin. Puhumisen harjoitteleminen jatkuu, ääntämistä ja intonaatiota vahvistetaan. Keskeisenä tavoitteena on myös tukea kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteita: saada oppilaat pohtimaan muiden ihmisten ja kansojen käsityksiä eri asioista ja verrata niitä omiin sekä samalla lisätä oppilaan ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta muita ihmisiä ja kansoja kohtaan. LUOKKATASO 7 KURSSI 1: Aihepiireinä ovat oma koti, perhe, asuminen maalla ja kaupungissa: lemmikit, koulunkäynti eri maissa ja ystävyys. Rakenteissa kerrataan yleispreesens ja yleisimperfekti sekä opitaan perfekti ja pluskvamperfekti. KURSSI 2: Aihepiireissä keskitytään harrastuksiin, rahankäyttöön, ostoksiin, vaatteisiin, pukeutumiseen ja ruokailuun. Rakenteissa harjoitellaan verbin ing-muotoa, futuuria, futuuria if-lauseen kanssa, sanajärjestystä, kestopreesensiä ja kestoimperfektiä, 1. konditionaalia ja siihen liittyvää if-ehtolausetta. LUOKKATASO 8 KURSSI3: Kurssin aihepiireissä perehdytään Eurooppaan, eurooppalaisten nuorten identiteettiin, eri maiden ominaispiirteisiin, matkustamiseen,, oman ja vieraan kulttuurin vertailuun sekä brittiläiseen kansanyhteisöön. Rakenteista käsitellään laskettavat ja ei-laskettavat substantiivit, artikkelit, yksikkö ja monikko, relatiivipronominit, muodollinen subjekti, paljoussanat sekä genetiivi. KURSSI4: Kurssin aihepiireinä ovat Yhdysvallat: historiaa ja maantietoa, juhlapäiviä, katsomme amerikkalaista elämäntapaa eurooppalaisin silmin. Rakenteista kerrataan verbimuotoja, persoonapronomineja, prepositioita ja adjektiivien vertailumuotoja. KURSSI 5: Kurssilla käsitellään aihepiireinä nuorten ja aikuisten suhteita, koulukiusaamista, idoleita ja sankareita ja Suomea. Rakenteina ovat 5

6 refleksiivipronominit, modaaliapuverbejä, ehtolauseiden kertaamista ja liitekysymyksiä. KURSSI 6: Kurssin aihepiirejä ovat ihmissuhteet, terveys, hyvinvointi sekä kestävä kehitys. Rakenteista kerrataan verbin -ing-muotoja ja opitaan passiivi. KURSSI 7: Kurssilla käsitellään aihepiireinä opiskelua, työtä ja elinkeinoja, yhteiskunnan palveluja, tiedotusvälineitä, viestintää, mainontaa sekä arkielämän teknologiaa. Rakenteina ovat infinitiivi, konditionaali, epäsuora kysymys ja esitys. KURSSI 8: Aihepiireinä ovat nuorisokulttuuri, taide ja tiede. Kieliopista monipuolinen ja mittava kertaus. OPETUSMENETELMÄT LUOKKATASOT 7 JA 8 Opetusmenetelminä käytetään ajanmukaisia, monipuolisia ja tilanteeseen sopivia työtapoja. Tavoitteena on mahdollisimman suuri oppilaskeskeisyys, joten tavallisimpia menetelmiä ovat pari- ja ryhmätyö sekä itsenäinen työskentely. Menetelmien valinnassa painotetaan puheviestintää ja kuullun ymmärtämistä. Oppilaan tulee jo oppia kantamaan itse vastuuta omasta edistymisestään. Oppilaalle annetaan mahdollisuus omaehtoiseen opiskeluun opettajan toimiessa ohjaajana ja työn tarkastajana. Mahdollisista suurista oppimiseroista johtuen kullakin oppilaalla on mahdollisuus opiskella omien kykyjensä mukaan ja määrätä itse osittain myös opiskelutahtinsa. Käytetään ajanmukaisia, monipuolisia ja tilanteeseen sopivia työtapoja, tavoitteena mahdollisimman suuri oppilaskeskeisyys. ARVIOINTI Numeerinen arviointi, joka perustuu jatkuvaan näyttöön eli kokeisiin ja tuntiosallistumiseen. suorittaa myös itse oman työskentelynsä arviointia. 6

7 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen mukaan: KIELI KUULLUN PUHUMINEN TEKSTIN KIRJOITTAMINEN YMMÄRTÄMINEN YMMÄRTÄMINEN Englanti Toimiva Kehittyvä Toimiva Kehittyvä peruskielitaito pkt pkt pkt Kulttuuritaidot tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat - käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja - on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen 7

8 TAVOITTEET RUOTSI B1-KIELI LUOKKATASO 7 Saada oppilas innostumaan ruotsin kielen opiskelusta ja luoda pohja monipuoliselle ja käyttökelpoiselle ruotsin kielen taidolle, jotta oppilas selviytyisi keskeisimmistä viestintätilanteista. LUOKKATASO 8 Kartuttaa oppilaan sanastoa eri viestintätilanteissa, opetella uusia rakenteita ja antaa lisää tietoa Pohjoismaista ja niiden kulttuurista. Laajentaa oppilaan sanastoa ja rakenteita sekä soveltaa opittuja asioita käytäntöön. Kieltä opitaan käyttämään rohkeammin ja sujuvammin eri viestintätilanteissa SISÄLTÖ LUOKKATASO 7 1. kurssissa opitaan tervehtimään, esittelemään ja kertomaan perusasiat itsestä. 2. kurssissa harjoitellaan jokapäiväisen elämän viestintätilanteita kuten ostoksilla käyntiä, ateriointia ja puhelimessa asiointia. 3. kurssissa opitaan ilmaisemaan omia mielipiteitä. LUOKKATASO 8 4. kurssissa kerrataan rakenteita ja toteutetaan matkasuunnitelmia tutustumalla Tukholmaan ja sen nähtävyyksiin. 5. kurssissa opitaan selviytymään vaativimmissa matkailutilanteissa, ostoksilla ja ravintolassa. 6. perehdytään oppilaalle vieraampien Pohjoismaiden kulttuureihin, etenkin Norjaan ja sen erityispiirteisiin OPETUSMENETELMÄT LUOKKATASO 7 Käytetään ajanmukaisia, monipuolisia ja tilanteeseen sopivia työtapoja. Tavoitteena on mahdollisimman suuri oppilaskeskeisyys, joten keskeisiä menetelmiä ovat pari- ja ryhmätyö ja itsenäinen työskentely. Painotetaan puheviestintää ja kuullun ymmärtämistä. LUOKKATASO 8 Käytetään ajanmukaisia, monipuolisia ja tilanteeseen sopivia työtapoja. Opiskeluun sisältyy myös runsaasti kotona tehtävää itsenäistä työtä, joka kasvattaa oppilasta ymmärtämään työnteon ja oman vastuun merkityksen. Harjoitetaan suullisen ja kirjallisen ja kirjallisen viestin ymmärtämistä ja tuottamista mahdollisimman monipuolisesti eri tilanteisiin sopivin työtavoin. Käytetään pari- ja ryhmätyöskentelyä ja yhä enemmän itsenäistä työskentelyä. ARVIOINTI Numeerinen arviointi, joka perustuu jatkuvaan näyttöön eli kokeisiin ja tuntiosallistumiseen. suorittaa myös itse oman työskentelynsä arviointia. 8

9 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen mukaan: KIELI KUULLUN PUHUMINEN TEKSTIN KIRJOITTAMINEN YMMÄRTÄMINEN YMMÄRTÄMINEN Ruotsi Kehittyvä Peruskielitaidon Kehittyvä Peruskielitaidon peruskielitaito alkuvaihe pkt alkuvaihe Kulttuuritaidot tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat - käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja - on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen 9

10 MATEMATIIKKA TAVOITTEET SISÄLTÖ LUOKKATASO 7 Antaa oppilaalle varma laskutaito ja kyky käsitellä matematiikan teknisiä apuvälineitä. LUOKKATASO 8 Antaa oppilaalle taidot käyttää prosenttikäsitettä, mittakaavaa ja erilaisia ongelmanratkaisumenetelmiä käytännön elämässä. Matemaattisen osaamisen laajentaminen ja syventäminen aikaisempien opintokurssien pohjalta. Oppilaan motivoiminen hakemaan haastavampia matemaattisia tehtäviä. Kehittää oppilaan loogista ajatusmaailmaa ja itsenäistä päättelykykyä. LUOKKATASO 7 1. kurssi sisältää luonnolliset luvut, kokonaisluvut, desimaaliluvut ja murtoluvut laskutoimituksineen ja merkkisääntöineen. 2. kurssi sisältää muuttujan lausekkeita -termien yhdistämistä ja yhtälöitä. 3. kurssi sisältää tasogeometriaa, peruskäsitteitä - harpilla ja viivaimella - piirejä ja pinta-aloja. LUOKKATASO 8 4. kurssi sisältää prosentit, tilastot ja diagrammit. 5. kurssi sisältää muuttujan lausekkeita - polynomilaskentaa ja yhtälöitä. Suoraan ja kääntäen verrannollisuus. 6. kurssi sisältää tasogeometriasta yhdenmuotoisuutta, ympyrän ja Pythagoran lauseen. Avaruusgeometriasta lieriö ja kartio. 7. kurssi sisältää avaruusgeometriasta pallon. Trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaisemisen. 8. kurssi sisältää suoran koordinaatistossa, yhtälöparit ja potenssin ja polynomilaskentaa.. 9. kurssi sisältää tilasto-, funktio- ja todennäköisyyslaskentaa 10. kurssi soveltavaa ja syventävää matematiikkaa OPETUSMENETELMÄT Oppitunneilla harjoittelua, kotitehtävät ja mahdolliset projektityöt. ARVIOINTI Numeroarviointi. 10

11 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita potenssien laskutoimitukset muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. 11

12 Geometria osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. 12

13 TAVOITTEET BIOLOGIA LUOKKATASO 7 JA 8 oppii tunnistamaan ja tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elintoimintoja sekä ymmärtämään lajien sopeutumista ympäristöönsä osaa hahmottaa ekosysteemin rakenteen ja toiminnan sekä ymmärtää luonnossa vallitsevia syy-seuraussuhteita. oppii tunnistamaan ympäristömuutoksia, etsimään niiden syitä ja pohtimaan niiden seurauksia sekä ymmärtämään omien valintojensa seurauksia. oppii hahmottamaan ihmisen rakenteen solusta yksilötasolle asti. ymmärtää ihmisen tärkeät elintoiminnat ja niiden riippuvuussuhteet toisistaan. hallitsee perinnöllisyyden peruskäsitteet. oppii tuntemaan terveyttä edistäviä ja haittaavia tekijöitä. SISÄLTÖ LUOKKATASO 7 Kurssi 1: Vesien ekosysteemit - tyypilliset eliölajit - ekosysteemin rakenne ja toiminta sekä ihmisen vaikutus siihen LUOKKATASO 8 Kurssi 2: Yleisbiologiaa metsä- ja suoekosysteemien avulla - lajisto - solun rakenne ja toiminta - eliökunnan lajittelu (evoluutio) - ekologia - ihminen ja metsät - uhanalaiset eliöt Kurssi 3: Ihmisen rakenne ja elintoiminnat Kurssi 4: Ihmisen lisääntyminen ja perinnöllisyys OPETUSMENETELMÄT LUOKKATASOT 7 JA 8 Opiskelu perustuu luonnossa tapahtuvaan havainnointiin ja siihen liittyvään kokeelliseen tutkimiseen (esim. kasvien keräämiseen tavalla tai toisella) sekä muiden tiedonlähteiden käyttöön pohjautuviin oppilastöihin. Kurssi pyritään sijoittamaan syksyyn tai kevääseen. Opiskelu perustuu teoriaopetuksen ohella mikroskopointi- ja laboratoriotöihin. ARVIOINTI Numeroarviointi. 13

14 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio osaa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. Ihminen osaa kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. 14

15 TAVOITTEET MAANTIETO LUOKKATASOT 7 JA 8 oppii käyttämään ja tulkitsemaan maantieteellisiä tiedonlähteitä kuten erilaisia karttoja, kuvia ja kaavioita. oppii havainnoimaan ympäristöään, seuramaan ajankohtaisia asioita ja ymmärtämään ihmisen ja luonnon välisiä vuorovaikutussuhteita sekä ottamaan vastuuta ympäristöstään oppii hahmottamaan Suomen luonnon ja maiseman nykytilanteen, synnyn ja kehityksen. saa käsityksen pohjoisen sijainnin aiheuttamista erityispiirteistä Suomen elinkeinoihin. osaa käsitellä hankkimaansa tietoa. SISÄLTÖ LUOKKATASO 7 Kurssi 1: - yleismaantiedon keskeisiä asioita Amerikan aluemaantieteeseen soveltaen - Amerikan karttakuva - luonnon ja ihmisen vuorovaikutussuhteet LUOKKATASO 8 Kurssi 2: Eurooppa ja/tai joku toinen maanosa - luonnonolot - ihmisen toiminta - ympäristökysymykset ja niiden ratkaisumahdollisuudet Kurssi 3: Suomen aluemaantietoa - luonnon- ja talousmaantietoa OPETUSMENETELMÄT Opiskelun pohjana ovat perustekstin lisäksi mm. erilaiset kartat, kuvat, kaaviot, monipuolinen AV-materiaali, tietokoneavusteiset opetusohjelmat ja ajankohtaismateriaali sekä karttatulkintaan ja graafisen taitojen kehittämiseen tähtäävät harjoitukset. opiskelussa yhdistyvät sekä luonnontieteelliset että yhteiskuntatieteelliset näkökulmat, jotka auttavat ymmärtämään tarkasteltavan alueen ja ihmisen menneisyyttä ja nykyisyyttä sekä arvioimaan sen tulevaisuutta. Alueellinen tarkastelu voidaan tehdä yhdessä tai projektityönä erilaisia menetelmiä käyttäen. ARVIOINTI Numeroarviointi 15

16 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Maantieteelliset taidot osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen osaa hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Suomen jäsentäminen osaa selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Yhteinen ympäristö osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista. 16

17 FYSIIKKA TAVOITTEET LUOKKATASO 7 Pyritään herättämään mielenkiintoa ja harrastusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan. SISÄLTÖ LUOKKATASO 8 ja 9 Luoda perusta luonnontieteelliseen ajatteluun havainnoimalla ja laskemalla ympäristössämme tapahtuvia ilmiöitä. Tutustuttaa oppilaat eri mittajärjestelmiin ja niiden tarkkuuksiin. Fysikaalisiin ilmiöihin liittyvien matemaattisten mallien ratkaisemista ja tarkkuuksien arvioimista. Itsenäinen ajattelu ja päättelykyky. LUOKKATASO 7 Kurssi 1: Yleinen fysiikka Kurssi sisältää mittaamista ja fysikaalisiin suureisiin tutustumista. Tutkitaan värähdysja aaltoliikettä sekä valo-oppia. Lopuksi perehdytään tähtitieteeseen. LUOKKATASO 8 Kurssi 2: Mekaniikka Kurssi 3: Lämpöoppi Kurssit sisältävät mekaniikan ja lämpöopin perusteoriat ja mittajärjestelmät. aiheisiin liittyy harjoitustöitä, joista tehdään työselosteita. Mekaniikkaan ja lämpöoppiin liittyvät teknilliset sovellukset ympäristössä. Kurssi 4: Säteily ja sähkö Säteilyn lajit ja niihin liittyvät ilmiöt sekä niiden fysikaaliset ominaisuudet. Säteily ympäristössämme. sähkön luonne ja ominaisuudet. Heikko ja vahva sähkö sekä niihin liittyvät sovellukset. Sähkön tuotanto ja käyttösovellukset. OPETUSMENETELMÄT LUOKKATASO 7 Laboratoriotyöskentely oppilaskeskeisillä työtavoilla ja demonstraatioilla. Oppilaat opettelevat tekemään havaintoja fysikaalisista ilmiöistä sekä tulkitsemaan niitä. LUOKKATASOT 8 ja 9 Fysiikan laboratoriotyöt. Havainnoinnista fysikaalisiin päätelmiin. Havaintomateriaalin käyttö, filmit, diat ja tietokoneohjelmat. Työselostukset. Perinteinen teoriaopetus. Ajankohtaisten fysiikkaan liittyvien asioiden käsittely. Kirjalliset työt ja esitelmät. ARVIOINTI Numeroarviointi 17

18 Arviointiin vaikuttavat oppilaan laboratoriotyöskentely ja kokeet. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. Liike ja voima osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan tuntee työn ja energian välisen yhteyden ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Värähdys- ja aaltoliike tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. 18

19 Lämpö tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Sähkö osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. Luonnon rakenteet tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. 19

20 KEMIA TAVOITTEET LUOKKATASO 7 Pyritään herättämään mielenkiintoa ja harrastusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan. LUOKKATASO 8 Antaa käsitys epäorgaanisen kemian merkityksestä jokapäiväisessä elämässä. SISÄLTÖ Perehdytään orgaaniseen kemian merkitykseen jokapäiväisessä elämässä. LUOKKATASO 7 Kurssi 1: Yleinen kemia Oppilaat tutustuvat erilaisiin työmenetelmiin sekä opettelevat työskentelemään turvallisesti laboratoriossa. Kurssilla käsitellään alkuaineita ja perehdytään puhtaiden aineiden ja seosten syntyyn. Oppilaat tutkivat kemiallisia reaktioita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Vertaillaan aineiden ominaisuuksia. Tutkitaan happamuutta sekä emäksisyyttä luonnossa ja laboratoriossa. LUOKKATASO 8 Kurssi 2: Epäorgaaninen kemia Kurssi perehdyttää oppilaat aineen rakenteeseen ja sen ominaisuuksiin, kemian teollisuuteen, jätehuoltoon ja ympäröivään luontoon. Kurssi 3: Orgaaninen kemia Kurssi perehdyttää oppilaat orgaanisten yhdisteiden luokitteluun, nimistöön ja yksinkertaisiin reaktioihin. OPETUSMENETELMÄT LUOKKATASO 7, 8 ja 9 Laboratoriotyöskentely oppilaskeskeisin työtavoin ja demonstraatioin. Oppilaat tekevät havaintoja ja päätelmiä aineista ja niiden merkityksestä ihmiselle. ARVIOINTI Numeroarviointi. Arviointiin vaikuttavat oppilaan laboratoriotyöskentely ja kokeet. 20

21 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä 21

22 USKONTO evankelis-luterilainen TAVOITTEET SISÄLTÖ LUOKKATASO 7 Pohtia uskon ja tiedon perusluonnetta ja niiden keskinäistä suhdetta. Uskonnollisen ajattelun, kokemisen ja käyttäytymisen luonteen ja keskeisten piirteitten ymmärtäminen. Syventää kristinuskon perustietoutta ja laajentaa näkökulmaa oppilaan omasta ympäristöstä maailmanlaajuiseen uskontojen tarkasteluun. Perehtyä suomalaisessa yhteiskunnassa ilmeneviin uskonnottomiin maailmankatsomuksiin. LUOKKATASO 8 Syventää tietoa kristillisistä kirkoista; niiden ominaispiirteistä sekä vaikutuksesta kulttuuriin eri aikoina. Perehtyä Suomen kristillisyyden, erityisesti luterilaisuuden historiaan ja oppiin, ja kirkon vaikutukseen nykyajan yhteiskunnassa. Perehtyä eettisen ajattelun peruskäsitteisiin ja kristillisen etiikan perusteisiin sekä soveltaa näitä omaan eettiseen pohdintaan ja toimintaan. Antaa virikkeitä elämänkatsomukselliseen ajatteluun. LUOKKATASO 7 Suuret maailmanuskonnot, niiden perusta, oppi, tavat ja merkitys. Varhaiskantaiset uskonnot ja uudet uskonnolliset liikkeet Uskonnottomat kulttuurit Suomessa. Vanha Testamentti kolmen uskonnon yhteisenä kirjana LUOKKATASO 8 Suuret kristilliset kirkot ja niiden yhteinen tausta. Ekumenia. Kirkko Suomessa. Kristillisen opin peruskäsitteet ja niiden merkitys yksilön ja yhteisön elämässä. Eettisen ajattelun peruskäsitteet Kristillisen etiikan perusteet. Eettinen pohdinta ja suvaitsevaisuus. Uskonnonvapaus ja sen merkitys OPETUSMENETELMÄT Audiovisuaaliset apuvälineet, esitelmät, keskustelut, luento-opetus. ARVIOINTI Numeroarviointi 22

23 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta - tuntee Raamatun keskeisen sisällön - tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet - tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen - ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä ymmärtää uskontoa ilmiönä - ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta - tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa - tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet - arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä osaa käyttää uskonnollista tietoa - tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen - hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä - kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla - kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan - tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia 23

24 USKONTO ortodoksinen 7. LUOKKA Tavoitteet - tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksensa merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä Sisällöt - Apostolien teot - kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat - kirkkokunnat sekä ekumenia 8. LUOKKA Tavoitteet - tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään - osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä Sisällöt - Suomen ortodoksisen kirkon historia - Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja nykytilanne - Suomenuskonnollisen tilanteen kehitys - Keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet ja uskon perusteet - Uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön ja kulttuuriin 9. LUOKKA Tavoitteet - perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana - tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan Sisällöt - Raamatun synty ja sisältö - Raamattu pyhänä kirjana - Profeetat, kuninkaiden aika, psalmit - Sakramentit - Uskonopin keskeiset kohdat - Kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki 24

25 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 kykenee hankkimaan syventävää tietoa ortodoksisesta kirkosta - tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta - tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen - on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista - tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen - tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön - tuntee Raamatun sisäisen rakenteen - ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen - ymmärtää Raamatun osana kirkon Traditiota - tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen litusrgisen käyttöyhteyden osaa käyttää uskonnollista tietoa - tuntee tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt - osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa - tuntee oman seurakunnan toimintaa tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa - tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa tuntee maailmanuskontoja - ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle - tunnistaa suuret maailmanuskonnot - osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä 25

26 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO TAVOITTEET SISÄLTÖ Auttaa oppilasta kasvamaan avarakatseiseksi, suvaitsevaksi ja myönteisiin ihmissuhteisiin kykeneväksi ihmiseksi, joka omalla toiminnallaan pyrkii edistämään YK:n ihmisoikeuksien julistuksen periaatteiden toteutumista. Antaa tietoja erilaisista maailmankatsomuksista ja uskonnoista. Tukea oppilaan oman elämänkatsomuksen muodostumista. Kurssi 1: Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - millainen on hyvä ihminen - vähemmistöjen oikeudet - maailman tulevaisuus - nuorten elämänkysymyksiä Kurssi 2: Maailmankatsomus ja etiikka - suuret uskonnot ja uskonnoton ajattelu - oikeudenmukaisuus ja lakien merkitys - taide elämän rikastuttajana Kurssi 3: Filosofia, yhteiskunta ja tulevaisuus - kuuluisia filosofeja - ihmisen perusoikeudet - hyvinvointiyhteiskunnan ongelmia - millainen on hyvä tulevaisuus OPETUSMENETELMÄT Keskustelu, itsenäinen pohdiskelu, ryhmätyöskentely sekä ajankohtaismateriaalin tutkiminen. Mahdollisuuksien mukaan teatterissa, konsertissa ja taidenäyttelyssä käyminen. ARVIOINTI Numeroarviointi. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan kyky jäsentää maailmaa ja omia asenteitaan. Lisäksi otetaan huomioon oppilaan osallistuminen eri työmuotoihin. 26

27 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä - tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat - kykene havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti - tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja - kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista - ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron - osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista Yhteisö ja ihmisoikeudet - tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron - hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön - pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden - tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä - tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita - tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta Ihminen ja maailma - ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita - tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia - osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön - ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia 27

28 HISTORIA TAVOITTEET LUOKKATASO 7 Kasvattaa nuorista menneisyyttä arvostavia, nykyisyyttä kunnioittavia ja tulevaisuuteen avarakatseisesti asennoituvia kansalaisia. Luoda pohja oppilaiden kotimaan ja kotiseudun historian ja kulttuurin tuntemukselle ja tukea kansallisen identiteetin vahvistumista. Auttaa oppilaita maailmankuvan rakentamisessa lisäämällä muiden kulttuurien tuntemusta. Pääpaino on kuitenkin Euroopan historiassa. LUOKKATASO 8 Perehdyttää oppilas maailman, erityisesti suomen ja sen naapurialueiden sekä muun Euroopan 1900-luvun historian keskeisiin tapahtumiin ja käännekohtiin. Ohjata oppilas hankkimaan ja käyttämään historiallista ja yhteiskunnallista tietoa. Saada oppilas pohtimaan kriittisesti historiallisia ja ajankohtaisia ongelmia. OPETUSMENETELMÄT keskeisten menetelmien käyttäminen perinteisen opettajajohtoisen opetuksen hella, mm. opetuskeskustelu, kyselevä opetus, ryhmätyöt, esitelmät, tutkielmat, dokumenttien tulkintatehtävät, väittelyt, hakuteosten käyttö, pedagogiset draamat, haastattelut, keskustelut, eläytyvät kirjoitelmat, sanoma- ja aikakauslehtien käyttö ym. SISÄLTÖ LUOKKATASO 7 Kurssi 1: Suomi ja 1800-luvun Eurooppa Kurssin sisältöjen painotukset voivat vaihdella mm. käytettyjen työtapojen perusteella. Käsiteltäviä aiheita ovat mm: Suomesta Venäjään kuuluva autonominen suuriruhtinaskunta, aatteita ja vallankumouksia Euroopassa Wienin kongressin jälkeen, kansallinen herääminen ja sen merkkimiehet, teollistuminen, muuttoliike ja siirtolaisuus. 28

29 Kurssi 2: Meillä ja muualla 1900-luvun vaihteessa Kurssi jatkaa sisällöllisesti siitä mihin edellinen kurssi päättyy. Aihealueita ovat mm: Suomen Pohjoismaiset naapurit 1800-luvulla, Yhdysvallat 1800-luvulla, imperialismi Aasiassa ja Afrikassa, Venäjä 1800-luvulla, sortovuodet Suomessa, ensimmäinen maailmansota, Suomen itsenäistyminen ja sisällissota. LUOKKATASO 8 Kurssi 3: Sotia ja liennytystä Kurssi jatkaa 1900-luvun alun tapahtumien käsittelyä. Sisällöllisesti keskeisiä aihepiirejä ovat maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan, elämää demokratioissa ja diktatuureissa sekä toisen maailmansodan aika. Kurssi 4: Kohti nykyaikaa Kurssi käsittelee mm. Suomen ja Kotkan historiallista kehitystä 1950-luvulta nykypäivään, maailmanhistoriallista kehitystä idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun sekä elämää 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. ARVIOINTI Numeroarviointi. Koeosaamisen lisäksi huomioidaan aktiivisuus tuntityöskentelyssä, vastuunkanto omasta työskentelystä, oma-aloitteisuus ja sosiaaliset taidot työskennellä yhdessä muiden oppilaiden kanssa. Kannustetaan oppilaan itsearviointia. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Tiedon hankkiminen menneisyydestä - osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä - pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä Historian ilmiöisen ymmärtäminen - kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen - osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään - osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia Historiallisen tiedon käyttäminen - pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota - pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä 29

30 TAVOITTEET YHTEISKUNTAOPPI kasvaa aktiiviseksi, yritteliääksi ja yhteisvastuuta tuntevaksi, kriittiseksi yhteiskunnan jäseneksi. oppii sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tulee tarvitsemaan toimiessaan yhteiskunnassa. OPETUSMENETELMÄT SISÄLTÖ Pyritään käyttämään mahdollisimman paljon ajankohtaista opetusmateriaalia ja medioita, joilla pyritään kiinnittämään opetus arkipäivän elämään. Suositaan aktivoivia työtapoja mm. keskusteluja ja väittelyjä, kyselevää opetusta, ryhmätöitä, sanoma- ja aikakauslehtien käyttöä, radion ja television uutisten ja ajankohtaisohjelmien seuraamista, näytelmiä ja kalvojen tuottamista. Kurssi 1: Yksilö yhteiskunnan jäsenenä ja kansalaisen turvallisuus Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat mm. perhe ja erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistöja osakulttuurit, hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet, tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämisessä. Yhteiskuntaopin kurssien sisältöjä voidaan vaihdella huomioiden kunkin aiheen ajankohtaisuus. Kurssi 2: Vaikuttaminen ja päätöksenteko Keskeinen sisältö: yksilön eri mahdollisuudet vaikuttaa ja toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, pohjoismaissa ja EU:ssa, demokratia, vaalit, äänestäminen, politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla, media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Yhteiskuntaopin kurssien sisältöjä voidaan vaihdella huomioiden kunkin aiheen ajankohtaisuus. Kurssi 3: Yksityinen taloudenpito ja Suomen kansantalous Kurssin keskeisiä sisältöjä: yksityisen taloudenpidon periaatteet, työnteko ja yrittäjyys, yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina, ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys, talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio, julkinen talous ja verotus. Yhteiskuntaopin kurssien sisältöjä voidaan vaihdella huomioiden kunkin aiheen ajankohtaisuus. ARVIOINTI Numeroarviointi. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelussa annettu kokonaisnäyttö: kyvyt itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhankintaan, taidot esittää tietojaan, aktiivisuus tuntityöskentelyssä, vastuullisuus omasta työskentelystä, oma-aloitteisuus, sosiaaliset taidot sekä koemenestys. Oppilaita rohkaistaan arvioimaan itse omaa oppimistaan. 30

31 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen - kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä - pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista - osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen - ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja - ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä 31