LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E PERHO ALAJOEN TUULIVOIMAPUISTO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E26339.00 PERHO ALAJOEN TUULIVOIMAPUISTO SWECO YMPÄRISTÖ OY 25.9.2014 OULU"

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: E PERHO ALAJOEN TUULIVOIMAPUISTO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

2

3 Sisältö 1 JOHDANTO PINTA- JA POHJAVEDET KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ GEOMORFOLOGIA KASVILLISUUS Aineisto ja menetelmät Kasvillisuuden yleiskuvaus Voimaloiden rakennuspaikat Arvokkaat luontokohteet Uhanalainen ja huomionarvoinen lajisto PESIMÄLINNUSTO Aineisto ja menetelmät Selvityksen tulokset ELÄIMISTÖ Aineisto ja menetelmät Lepakot Liito-orava Viitasammakko Metsäpeura Muu eläimistö SUOJELUALUEET VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto Muu eläimistö SUOJELUALUEET YHTEENVETO LÄHTEET Liite: Arvokkaat luontokohteet S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

4 1 JOHDANTO Perhon Alajoen alueelle ollaan suunnittelemassa tuulivoimapuistoa. Tuulivoimapuiston alue sijaitsee noin viisi kilometriä Perhon kuntakeskuksesta lounaaseen, kaksi kilometriä Alajoen kylän länsipuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 520 ha. Tuulivoimapuiston sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Tuulivoimapuiston sijainti. Suunniteltu tuulivoimapuisto koostuu seitsemästä 3,0 MW:n voimalasta, voimaloille johtavista huoltoteistä sekä sähkönsiirtoon tarvittavista voima- 1 (38)

5 johdoista. Tuulipuiston kokonaisteho on enintään 21 MW. Voimaloiden napakorkeus on suunnitelmien mukaan enintään 144 metriä ja kokonaiskorkeus noin 210 m. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan 20 kv:n sähkökaapeleilla, jotka sijoitetaan maakaapeleina olemassa olevien teiden sekä turbiineille kulkevien huoltoteiden alle. Tuulivoima-alueella tuotettu sähkö johdetaan Alajärvi-Perho -välisen 110 kv:n sähkölinjan varteen alueen lounaisnurkkaan rakennettavalle sähköasemalle. Tuulivoimapuiston alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen yleiskaava. Tuulivoimapuistoon ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Kaavatyö vaatii kuitenkin kattavat perus- ja ympäristöselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin. Luontoselvityksessä on esitetty alueen luonnonolosuhteet sekä luontoarvojensa puolesta arvokkaat alueet ja kohteet ja huomioitava lajisto. Luontoselvitykseen liittyen alueelta on kartoitettu kasvillisuutensa puolesta merkittävät kohteet, eli luonnonsuojelulain, vesilain ja metsälain mukaiset kohteet, uhanalaiset luontotyypit, uhanalainen ja muu huomionarvoinen lajisto sekä muut luontoarvojensa puolesta huomioitavat alueet ja kohteet. Alueella on tehty pesimälinnustoselvitys ja lepakkoselvitys sekä selvitetty alueen liitooravalle ja viitasammakolle soveltuvat elinympäristöt. Luontoselvityksessä on arvioitu vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin, linnustoon sekä muuhun eläimistöön. Yleiskaavaan liittyen on tehty erillinen Natura-arviointi Hötölamminnevan Natura-alueelle (Sweco Ympäristö Oy 2014). Luontoselvityksen kasvillisuuskartoitukset on tehnyt Sweco Ympäristö Oy:stä FM biologi Aija Degerman kesällä 2014, pesimälinnustoselvityksen luontokartoittaja Heini Lies-Niittymäki kesällä 2014 ja lepakkoselvityksen FM biologi Pinja Mäkinen kesällä 2013 ja Aija Degerman kesällä PINTA- JA POHJAVEDET Suunnitellun tuulivoimapuiston alueella ei ole vesistöjä, lukuun ottamatta lukuisia metsäojia. Alueen eteläpuolella on Valkialampi eli Valkeinen (11 ha), joka on suorantainen lampi. Itäpuolella on pienempi suorantainen Vipulampi (4,9 ha) ja pohjoispuolella Haaralampi (4,6 ha). Alueella ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on Porasharju 7,5 km tuulivoimapuistoalueelta länteen. 2 (38)

6 3 KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ GEOMORFOLOGIA Kallioperä Perhon alueella koostuu varhaisproterotsooisista kivilajeista. Perhon läntiset osat koostuvat Pohjanmaan vyöhykkeen pintasyntyisistä kivilajeista, joita ovat metagrauvakat ja kiilleliuskeet. Valtaosa kallioperästä koostuu granodioriittisista ja tonaliittisista syväkivistä, jotka kuuluvat laajaan Keski-Suomen granitoidikompleksiin. (Vaarma ja Pipping 2003). Alue on pinnanmuodoiltaan loivasti kumpuileva, korkeuserot ovat noin m. Alueen korkeimmat kohdat ovat 180 mpy. Kankaiden väleissä alavammilla mailla on pääosin ojitettuja turvemaita. Alueella on joitakin kalliopaljastumia ja kivikoita. Maaperä on alueen keskiosissa kalliomaata ja moreenia. Turvetta suoalueilla Valkeislammen pohjoispuolella ja pienemmillä soilla alueen keski- ja pohjoisosassa. Maaperä on esitetty kuvassa 1. Kuva 2. Maaperä tuulivoimapuiston alueella. 3 (38)

7 4 KASVILLISUUS 4.1 Aineisto ja menetelmät Kasvillisuutta ja luontotyyppejä inventoitiin maastokäynnillä Pohjatietoina kasvillisuusselvityksessä oli käytössä peruskarttojen ja ilmakuvien lisäksi Ympäristöhallinnon tietokantojen (OIVA, Hertta; Etelä- Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ) tiedot sekä Metsäkeskuksen tiedot huomioitavista kohteista. Uhanalaisten luontotyyppien tarkastelussa on käytetty julkaisua Raunio ym Kasvillisuuden yleiskuvaus Perhon alueella kasvillisuus on Suomenselän karua metsäluontoa, jossa vaihtelevat kangasmetsät ja turvemaat. Suunnitellun tuulivoimapuiston alue on enimmäkseen tavanomaista talouskäytössä olevaa metsämaata. Metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia tuoreita-kuivahkoja kankaita. Mäntyvaltaisia metsiä on erityisesti alueen etelä- ja keskiosissa. Kallioisilla ja kivikkoisilla korkeimmilla kankailla on pienialaisia jäkäläisiä karukkokankaita. Kasvillisuus on tavanomaista metsälajistoa. Metsät ovat talouskäytössä eikä luonnontilaista vanhaa metsää ole. Alueen pohjoisosassa on laajojen hakkuualueiden keskellä tai reunassa jäljellä pienialaisia kuusikoita. Kuusivaltaista metsää on myös Pännärinkallioiden alueella tuulivoimapuistoalueen länsipuolella. Suurin osa soista ja soistumista on ojitettu metsätalouskäyttöön. Ojittamattomia luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia soita, karuja rahka- tai tupasvillarämeitä, on alueen eteläosassa ja eteläpuolella. Tuulivoimapuistoalueen suot ovat pääasiassa mäntypuustoisia rämeitä tai rämemuuttumia. Alueen pohjoisosassa on myös ojitettuja korpia, joilla puusto on kuusivaltaista. Tuulivoimapuiston länsipuolella on laaja Mittarinneva, joka kuuluu Hötölamminnevan Natura-alueeseen. Pännärinkallioiden itäpuolella tuulivoimapuistoalueen keskiosassa on peruskartalla suoksi merkitty suosta raivattu pelto. 4 (38)

8 Kuva 3. Selvitysalueen metsät ovat pääasiassa mäntyvaltaisia kankaita. Kuva 4. Eteläosassa on kuivahkoja kankaita, jäkälikköisiä kalliopaljastumia ja ojittamatonta suota. 5 (38)

9 Kuva 5. Pelto alueen keskiosissa (peruskartalla suo). 4.3 Voimaloiden rakennuspaikat Seuraavassa on esitetty voimaloiden rakennuspaikkojen ja suunniteltujen tielinjausten kasvillisuus. Voimala 1 Voimalan 1 rakennuspaikka sijaitsee Valkialammen tien pohjoispuolella. Rakennuspaikan alueella on mäntypuustoista tuoretta kangasta (Kuva 6). Kuva 6. Voimalan 1 rakennuspaikka. 6 (38)

10 Voimala 2 Voimalan 2 rakennuspaikka sijaitsee ympäristöään hieman korkeammalla kankaalla. Alueella on hakkuuaukea/taimikkoa. Puusto on mäntytaimikkoa ja aluskasvillisuus kanervavaltaista. Tällä alueella havaittiin maastokäynnillä paljon metsäpeuran jätöksiä. Tie voimalalle on suunniteltu olemassa olevaa metsätielinjausta (kuvassa) myöten Valkialammen pohjoispuolen tieltä. Kuva 7. Voimalan 2 rakennuspaikka. Kuvan oikeassa laidassa näkyy ojittamattoman suon (luontokohde 2) rämereunaa. Voimala 3 Voimalan 3 rakennuspaikka sijaitsee luonnontilaisen ojittamattoman suon pohjoispuolella. Alueella on noin vuotiasta mäntypuustoista kangasmetsää, joka on kuivahkoa ja osin soistunutta kangasta. Alue on kivikkoinen, rakennuspaikan pohjois- ja koillispuolella on myös matalia jäkälikköisiä kalliopaljastumia. Tie voimalalle kulkee olemassa olevaa metsäuraa pitkin. Tien molemmin puolin on laaja hakkuuaukea/taimikko ja mäntypuustoista ojitettua rämettä/turvekangasta. Kuva 8. Voimalan 3 rakennuspaikka. Taustalla luonnontilainen suo (luontokohde 2). 7 (38)

11 Voimala 4 Voimalan 4 rakennuspaikka sijaitsee Vipukankaalla, jossa on tasaikäistä mäntymetsää. Rakennuspaikan kohdalla on tuoretta ja soistuvaa kangasta. Mäntyvaltaista tuoretta kangasta sekä ojitettuja soistumia on myös suunnitellun voimaloiden 3 ja 4 välisen huoltotien kohdalla. Kuva 9. Voimalan 4 rakennuspaikka. Voimala 5 Voimalan 5 rakennuspaikka sijaitsee Vipukankaan pohjoispuolella. Rakennuspaikalla on tuoretta puustoltaan mäntyvaltaista kangasta. Länsipuolella on kuivahkoa kangasta sekä jäkälikköisiä kalliopaljastumia. Puusto on tasaikäistä männikköä. Voimaloiden 4 ja 5 välinen huoltotielinjaus kulkee mäntyvaltaisella pääosin tuoreella kankaalla. Voimalan 5 eteläpuolen kankaalla on kuivahkoa kangasta ja kalliopaljastuma, jonka päällä puusto on nuorta mäntyä. Kuva 10. Voimalan 5rakennuspaikka. Voimala 6 Voimalan 6 rakennuspaikan alueella on mäntytaimikkoa ja rakennuspaikan eteläpuolella olemassa olevan metsätien varrella hakkuuaukea. 8 (38)

12 Kuva 11. Kuva metsätieltä pohjoiseen voimalan 6 rakennuspaikan suuntaan. Voimala 7 Voimalan 7 rakennuspaikalla metsätien varressa on nuorta sekametsää ojitetulla turvemaalla. Eteläpuolella on suolle raivattu pelto ja pohjoispuolella nuorta mäntyvaltaista metsää ja taimikkoa. Huoltotie voimalalle kulkee olemassa olevaa metsätietä (kuvassa). 9 (38)

13 Kuva 12. Voimalan 7 rakennuspaikka. 4.4 Arvokkaat luontokohteet Suunnitellun tuulivoimapuiston alueella ei ole luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia luontotyyppejä eikä metsälain mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Selvitysalueelta rajatut luontoarvojensa puolesta huomioitavat kohteet ovat muita metsäluonnon monimuotoisuutta lisääviä kohteita. Näihin sisältyy Metsäkeskuksen rajaamia muita arvokkaita elinympäristöjä. Metsäkeskuksen tietojen muut arvokkaat elinympäristöt ovat kohteita, jotka eivät täytä metsä- ja luonnonsuojelulain tai metsäsertifioinin vaatimuksia, ne ovat yleensä pienialaisia ja muodostavat usein metsälakikohteiden kanssa yhtenäisiä elinympäristökeskittymiä, mutta niissä on monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä. Nämä kohteet suositellaan jätettäväksi käsittelemättä. Kohde 1. Valkeisenneva Tuulivoimapuiston eteläpuolella Valkeisen lammen luoteis- ja länsirannalla on ojittamaton Valkeisenneva, joka reunoiltaan on harvapuustoista rahkarämettä ja tupasvillarämettä. Lammen rannassa on avointa puutonta nevaa. Valkeisenneva on rajattu muuksi arvokkaaksi luontokohteeksi myös metsäkeskuksen kuviotiedoissa. Huomioitavan alueen rajausta on tässä laajennettu koko suon alueelle. Suomen luontotyyppien uhanalaistarkastelussa (Raunio ym. 2008) rahkarämeitä ei ole luokiteltu uhanalaisiksi. Tupasvillarämeet ovat Etelä-Suomen alueella, johon Perhon alue kuuluu, silmälläpidettäviä ja saranevat vaarantuneita. Koko Suomessa ne eivät ole uhanalaisia. 10 (38)

14 Kohde 2. Villenkankaan pohjoispuolen suo Ojittamattoonta suota on myös tuulivoimapuiston lounaisosassa Villenkankaan pohjoispuolella. Suot ovat karuja rämeitä (rahkarämeet, tupasvillarämeet) ja ne on rajattu muiksi arvokkaiksi luontokohteiksi myös metsäkeskuksen kuviotiedoissa. Kuva 13. Harvapuustoista rämettä Villenkankaan pohjoispuolella. Kohde 3. Vipukankaan eteläpuolen suo Vipukankaan eteläpuolella on kankaiden ympäröimä vähäpuustoinen ojittamaton suo. Suo on karua vähäpuustoista rämettä (rahkarämeet, tupasvillarämeet). Alue on rajattu muuksi arvokkaaksi luontokohteeksi myös metsäkeskuksen kuviotiedoissa. Kohde 4. Kallio Lähes kaikki kallioalueet tuulivoimapuiston alueella ovat matalia ja käsitelty tavanomaisena talousmetsänä. Alueen eteläosassa on yksi hakkuiden ympäröimä kallioalue, jossa puusto on jätetty hakkaamatta (säästöpuuryhmä). Kallio ei täytä metsälain vaatimuksia erityisen tärkeästä elinympäristöstä. Puustossa on kuitenkin vanhoja mäntyjä, keloja sekä maapuuta ja pienialainen kohde poikkeaa ympäristöstään. 11 (38)

15 Kuva 14. Kallioalue hakkuiden keskellä. Kohde 5. Kuusikko Pännärikorven pohjoispuolella Metsätien varressa avohakkuiden ympäröimänä on hakkaamatta jätetty pienialainen kuusikko (alle 0,5 ha), jossa puustossa on myös haapaa ja koivua. Alueella on lahopuuta tuulenkaatoina. Vanhan metsän lajeista alueella kasvaa yövilkkaa (kuvat 15 ja 16). Kohde 6. Kuusikko Pyöriäsuon itäpuolella Alueen pohjoisosassa on hakkuiden ja taimikon rajaama pienialainen (alle 0,5 ha) kuusikko, jossa kasvaa runsaasti myös haapaa. Alueella on runsaasti lahopuuta tuulenkaatoina. 12 (38)

16 Kuva 15. Taulakääpiä laholla puun rungolla. Kuva 16. Yövilkka. Kuusikoiden arvoa laskee niiden sijainti hakkuiden keskellä. Avoin ympäristö vaikuttaa alueiden mikroilmastoon. Molemmilla alueilla on runsaasti lahopuustoa ja niillä kääpiä. Kääväkkäiden kannalta niillä ei kuitenkaan ole suurta 13 (38)

17 merkitystä pidemmällä aikavälillä, koska lahopuujatkumoa ei ympäröivien alueiden hakkuuaukeilla ja taimikoissa muodostu. Kohde 7. Sorakuoppa Alueen eteläosassa on vanha vedellä täyttynyt sorakuoppa, jossa keväällä oli paljon sammakonkutua. Kesällä kuopan yläpuolella saalisteli lepakko. Lepakoita näkyi saalistelemassa myös muilla vanhoilla vedellä täyttyneillä montuilla tuulivoimapuistoalueen ulkopuolella. Vaikka sorakuoppa onkin ihmisen aikaansaannos, olisi se hyvä huomioida esim. teiden rakentamisessa ja jättää nykyiseen tilaansa lisäämään monimuotoisuutta. 4.5 Uhanalainen ja huomionarvoinen lajisto Alueella ei ole olemassa aikaisempaa tietoa uhanalaisten tai muiden huomionarvoisten putkilokasvilajien esiintymisestä. Uhanalaista tai muuta huomionarvoista lajistoa ei havaittu myöskään maastokäynneillä. 5 PESIMÄLINNUSTO 5.1 Aineisto ja menetelmät Pesimälinnuston kartoitus laadittiin Perhon Alajoen hankealueelta käyttäen sovellettua kartoituslaskentamenetelmää. Kartoituksessa keskityttiin seuraaviin lajeihin: Lintudirektiivin liitteen I lajit, erityisesti suojeltavat lajit, kansallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit sekä Suomen vastuulajit. Kartoitukset (2 kertaa) tehtiin ja sateettomina aamupäivinä klo välisinä kellonaikoina. Säätila oli aurinkoinen - puolipilvinen ja tuulta oli noin 2 m/s lännestä, ja lämpöä oli +7 astetta. Linnut olivat tuolloin hyvin äänessä. Aamupäivällä sää oli aurinkoinen. Pohjoistuuli 5 m/s viilensi ilman noin +5-6 asteiseksi. Linnut olivat kuitenkin suhteellisen hyvin äänessä. Laulavat ja varoittelevat linnut tulkittiin pesiviksi, samoin lajityypillisissä elinympäristöissä nähdyt lajit. Hankealueen ulkopuolelta kartoitettiin lisäksi Vipulampi ja Valkialammen suojärvi kokonaisuudessaan. Lisäksi huomioita tehtiin hankealueen lähiympäristössä. Pesimälinnuston kartoitus kaksi kertaa antaa sen hetkisestä tilanteesta melko hyvän käsityksen alueen pesimälinnustosta. Alueen keskiosissa Vipukankaan ja Pajulammintien välillä oli käynnissä metsänhakkuu ja puunkuljetus, josta aiheutui ajoittaista melua. Kartoitus niillä alueilla tehtiin kuitenkin aamutuimaan ennen hakkuutöiden aloitusta. Hakkuut ovat kuitenkin paikallisesti ja ajallisesti vaikuttaneet lajimääriä ja lajitiheyksiä selkeästi pienentäen. 14 (38)

18 Kuva 17. Alajoen maasto on suurelta osin harvennushakattua talousmetsää, jonka pesimälajisto on suppea. 5.2 Selvityksen tulokset Pesimälintukartoituksessa havaittiin hankealueella seuraavat Lintudirektiivin liitteen I lajit, erityisesti suojeltavat lajit, kansallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit tai Suomen vastuulajit: pyy, kapustarinta, liro, keltavästäräkki, kivitasku, niittykirvinen ja leppälintu. Hankealueen ulkopuolella havaittiin lisäksi laulujoustenpari ja metso sekä kurkia. Laulujoutsen, kurki, pyy, kapustarinta, liro ja metso ovat lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I lintuja. Keltavästäräkki ja kivitasku ovat Suomen uhanalaisluokituksen mukaan (Rassi ym., 2010) vaarantuneita (VU) ja niittykirvinen on silmälläpidettävä (NT) laji. Myös metso on kansallisesti silmälläpidettävä (NT) laji, joka on lisäksi luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi. Suomen kansainvälisiä vastuulajeja Alajoen alueella tavatuista lajeista ovat laulujoutsen, leppälintu, valkoviklo ja metso. 15 (38)

19 Kuva 18. Valkeisennevalla ja sen rämereunuksella pesii mm. kapustarinta, liro, keltavästäräkki ja niittykirvinen. Kuva 19. Valkialampi eli Valkeinen on linnustollisesti köyhä järvi. Järven kaakkoisrannalla on neljä kesämökkiä. Kartoitettavalta alueelta tavattiin myös aikaisemman uhanalaisuusluokituksen mukaan (Rassi ym. 2001) silloin silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltu käki. Muita Alajoen hankealueella tavattuja tavanomaisia pesimälintuja olivat mm. metsäviklo, hippiäinen, harmaasieppo, punarinta, keltasirkku, lehtokerttu, talitiainen, metsäkirvinen, räkättirastas, peippo, pajulintu ja kalalokki. 16 (38)

20 Petolintuja, pöllöjä tai kaakkureita ei tavattu pesimälinnustokartoituksen yhteydessä. Kuva 20. Villenkankaan pohjoispuoleinen neva ja räme sijoittuvat hankealueen lounaisrajalle. Kuva 21. Vipukankaan etelän puoleisella rämeellä pesi varoitteleva valkovilko. 17 (38)

21 Hankealueen ulkopuoleltakin pyrittiin selvittämään linnustoa myös erilaisista lähtötiedoista siltä osin, kuin tuulivoimarakentamisen arvioitiin voivan vaikuttaa hankealueen ulkopuoliseen pesimälinnustoon. Metsähallituksen suurten petolintujen pesätietokannan mukaan Alajoen hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole nykyisin tunnettuja maakotkan pesiä. (Tuomo Ollilla, s-posti ) Rengastustoimiston tietojen mukaan taas (Juha Honkala, s-posti ) 5 kilometrin päässä alueesta on ollut maakotkan pesintä vuonna 2000, huuhkajan pesä 2008 ja sääksen pesä 6 km:n päässä Alajoelta kaakkoon Maakotka, huuhkaja ja sääksi ovat Lintudirektiivin lajeja, huuhkaja on lisäksi Suomen vastuulaji. Uhanalaisluokituksessa maakotka on vaarantunut (VU) ja huuhkaja ja sääksi silmälläpidettäviä (NT) lajeja. Perhon riistanhoitoyhdistyksen mukaan (Markku Isomöttönen, s-posti ) hankealueen länsipuolella Mittarinnevalla on teeren soidinalue. Teeri on Lintudirektiivin laji, kansainvälinen vastuulaji ja silmälläpidettävä (NT) laji. Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen mukaan (Matti Aalto, s-posti ) Alajoen alueella pyörii kotkia, mutta muista suurista petolinnuista havaintoja on vähän. Kaakkureita tuskin alueella tai aivan sen lähistöllä on. Perhossa havaittiin vuonna kaakkurin pesintä, ja kunnan pesiväksi kaakkurikannaksi arvioitiin 2 paria (Pihlainen, 2011). Soilla yöpyy ja levähtää kurkia. Kurki on Lintudirektiivin laji. Levähtäjäalueiden lähellä voi olla muuttolinnuille törmäys-/ häiriöriski, kun linnut pyörivät edestakaisin. Varsinaisessa muuttolennossa olevien lintujen törmäysriski on kuitenkin pieni kaikkialla Perhon seudulla. (Matti Aalto, s-posti ) Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen (SSLTY) mukaan Alajoen hankealueella on tavattu käytössä ollut maakotkan pesä viimeksi 2002, mutta pesä on tuhoutunut puun kaaduttua. Keväällä 2013 yhdistys on havainnut maakotkan pesiä Alajoen hankealueelta 5,5 km lounaaseen, 7 km luoteeseen ja 8 km etelä-lounaaseen. Yhdistyksen havaintojen mukaan maakotkat liikkuvat myös hankealueella, vaikka suuri osa alueen metsistä on hakattu. Kotkat saattavat käyttää aluetta saalistukseen ja kiertelyyn alueella ottaakseen korkeutta. (SSLTY:n lausunto ) 18 (38)

22 Kuva 22. Vipulammin järvellä metrin päässä hankealueen rajasta itään pesi laulujoutsenpari ELÄIMISTÖ 6.1 Aineisto ja menetelmät Luontodirektiivin liitteen IV lajeista lepakoita selvitettiin havainnoimalla lepakoita detektorin avulla kesällä 2013 ja Liito-oravalle sopivia elinympäristöjä etsittiin etukäteen peruskarttojen ja ilmakuvien avulla rajatuilta mahdollisesti sopivilta alueilta, rajaamalla kuusikot ja vanhan metsän alueet. Maastossa käytiin huhtikuussa Liito-oravan esiintymistä kartoitettiin sopivilta alueilta myös kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Viitasammakolle mahdollisesti sopivia elinympäristöjä havainnoitiin niin ikään kevään ja kesän 2014 maastokäynneillä. Muuta eläimistöä havainnoitiin kaikilla maastokäynneillä. 6.2 Lepakot Suomessa tavattavia yleisiä lepakkolajeja ovat pohjanlepakko (tavataan miltei koko Suomesta), vesisiippa (tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa), viiksisiippa (Suomen itäosat Kainuun tasolle asti), isoviiksisiippa (Suomen itäosat Kainuun tasolle asti) ja korvayökkö (pohjoisimmillaan havaittu Kokkolan tasolta). Harvinaisia ja harvalukuisia lajeja ovat ripsisiippa (tavattu vain eteläisestä Suomesta), isolepakko (tavattu usein eteläisessä Suomessa), kimolepakko (tavattu vain muutaman kerran), pikkulepakko (Suomen ensimmäinen lisään- 19 (38)

23 tymisyhdyskunta tavattiin vuonna 2006 Ruotsinpyhtäällä), vaivaislepakko (muutamia havaintoja etelärannikolla), kääpiölepakko (esiintyy mahdollisesti eteläisessä Suomessa), lampisiippa (kaksi havaintoa Kaakkois-Suomessa) ja etelänlepakko. (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys, 2012.) Lepakkolajeja koskevat luonnonsuojelulain (1096/1996) 39 :n rauhoitussäännökset, ja kiellettyä on lajeihin kuuluvan yksilön: tahallinen tappaminen ja pyydystäminen tahallinen vahingoittaminen tahallinen häiritseminen erityisesti eläinten lisääntymisaikana tai muutoin niiden elämänkierron aikana tärkeillä paikoilla Kaikki Suomessa tavattavat lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 ). Suomessa esiintyy 13 lepakkolajia, jotka kaikki ovat luontodirektiivin liitteen IV (a) -lajeja. Siten niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty. Lepakoita inventoitiin lepakkodetektorin avulla , ja Ultraääni-ilmaisimena käytettiin tallentavaa näytöllistä yhdistelmädetektoria (EM3+). Äänihavainnot tallennettiin ja analysoitiin jälkikäteen Song Scope -äänianalysointiohjelmalla. Kesällä 2013 tehdyssä selvityksessä ajettiin autolla kaikki ajokelpoiset tiet ja havainnoitiin lepakoita liikkuvasta autosta (max 30 km/h). Kesällä 2014 toistettiin sama reitti autolla ajaen. Tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja oli lisätty edellisen vuoden suunnitelmista, joten kesällä 2014 havainnoitiin lepakoita myös Haaralammen pohjoispuolen tieltä. Autosta tehdyn havainnoinnin lisäksi lepakoita havainnoitiin kesällä 2014 kävellen tuulivoimapuiston eteläosan metsätiellä ensimmäisellä kartoituskerralla. Toisella kartoituskerralla havainnointia tehtiin kävellen pohjoisosan metsäteillä. Lepakoita havainnointiin klo välisenä aikana Valkialammen pohjoispuoliselta tieltä ja Vipulammen länsipuolen tieltä. Sää oli havainnoinnin aikaan pilvinen ja lämpötila oli + 12 C o. Valkialammen pohjoispuolen tiellä havaittiin yksi pohjanlepakko selvitysalueen itäpuolella, hankealueen ulkopuolella. Lepakoita havainnoitiin klo välisenä aikana. Havainnointi lopetettiin sateen alettua. Lämpötila oli selvityksen aikaan + 14 C o ja sää oli pilvinen. Lepakoista havaittiin saalistelevia pohjanlepakoita selvitysalueen eteläosassa Valkialammen pohjoispuolen tiellä sekä vedellä täyttyneiden sorakuoppien yläpuolella selvitysalueella ja sen kaakkoispuolella kartoituskerralla havainnointia tehtiin klo Lämpötila oli +15 C o ja sää oli puolipilvinen. Lepakoita havaittiin Valkialammen pohjoispuolen tiellä, samoin kuin aiemmilla kartoituskerroilla. Lisäksi havaintoja tehtiin Alajoentieltä ja tuulivoimapuiston läheisyydessä Isokytömaan eteläpuolen metsätieltä. 20 (38)

24 Lepakkokartoituksessa tehtiin yksi lepakkohavainto tuulivoimapuiston alueelta. Alueen eteläosassa havaittiin yksi saalisteleva pohjanlepakko vedellä täyttyneen vanhan sorakuopan luona. Muut lepakkohavainnot ovat tuulivoimapuistoalueen ulkopuolelta. Useita havaintoja tehtiin Valkialammen pohjoispuolen tieltä kaikilla kartoituskerroilla. 21 (38)

25 Kuva 23. Lepakkohavainnot kartoituksissa 2013 ja (38)

26 6.3 Liito-orava Liito-orava on luontodirektiivin liitteen IV laji. Liito-orava on luokiteltu Suomessa uhanalaiseksi, vaarantuneeksi (VU) (Rassi ym., 2010). Liito-orava elää kuusivaltaisissa sekametsissä, joissa on lehtipuustoa (haapa, koivu, leppä) ja kolopuustoa (Hanski ym., 2001). Liito-oravat suosivat vanhoja metsiä. Liitooravan levinneisyys Suomessa ulottuu etelärannikolta linjalle Oulu-Kuusamo (Hanski ym., 2001). Paras ajankohta liito-oravainventointiin on keväällä lumien sulettua (Sierla ym., 2004). Suunnitellun tuulivoimapuiston alueella ei tehty havaintoja liito-oravasta. Alueella ei juuri ole liito-oravalle sopivaa elinympäristöä. Sopivimmat alueet ovat tuulivoimapuiston pohjoisosan pienet hakkuiden ulkopuolelle jääneet kuusikon rippeet. Liito-oravia ei alueilla havaittu. Tuulivoimapuiston itäpuolelta Vipulammen länsipuolella olevan aution talon pihapiiristä löytyi liito-oravan jätöksiä usean kuusen juurelta. Alueella on myös lehtipuita ja vanhoja lahoja koivuja. Liito-orava voi mahdollisesti pesiä tällä alueella. Tuulivoimapuiston länsipuolelta on olemassa oleva havainto liito-oravasta Hötölamminnevan Natura-alueelta (Hertta-tietokanta). Liitoorava voi kulkea tuulipuistoalueen läpi, mutta ei todennäköisesti pesi alueella, koska alueella ei ole sille sopivaa elinympäristöä. 6.4 Viitasammakko Viitasammakko on luontodirektiivin laji, mutta Suomessa se ei ole uhanalainen (Rassi ym. 2010). Viitasammakkoa esiintyy Suomessa lähes koko maassa. Lajin runsaus vaihtelee melko harvasta melko runsaaseen. Viitasammakko elää kosteissa ympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla. (Sierla ym., 2004.) Kutupaikakseen viitasammakko tarvitsee suuremman vesialueen kuin sammakko. Sille eivät kelpaa matalat, helposti kuivuvat ojanpohjat tai pienet lätäköt. (Sierla ym., 2004; ) Viitasammakko on helpointa tunnistaa kutuaikana pulputtavan ääntelynsä perusteella. Alueella havaittiin huhtikuussa 2014 runsaasti sammakoita sekä sammakon kutua eteläosan vanhalla vedellä täyttyneellä sorakuopalla. Soidinta ei kuitenkaan kuulunut, joten lajinmääritystä ei voitu varmistaa. Kutua oli runsaasti myös metsäojissa tuulivoimapuistoalueen eteläosassa. Viitasammakko elää lähes koko Suomessa. Se suosii elinympäristöinään kosteampaa ympäristöä kuin tavallinen sammakko. Molemmat lajit kutevat kuitenkin usein samoissa vesissä. Viitasammakko ei kude mataliin helposti kuivuviin ojiin ja allikoihin. Viitasammakon mätimunat jäävät pohjan tuntumaan eivätkä kellu kuten tavallisen sammakon mätimunat. Todennäköisesti havaittu kutu oli tavallisen sammakon kutua (Kuva 23). Sammakoita havaittiin runsaasti lepakkoseurannassa 23.7 ja välisenä yönä, jolloin niitä oli liikkeellä sekä Valkialammen pohjoispuolen tiellä että tuulivoimapuiston pohjoisosan metsäteillä. 23 (38)

27 Kuva 24. Sammakonkutua alueen eteläosan vanhalla sorakuopalla. 6.5 Metsäpeura Metsäpeura on luontodirektiivin liitteen II laji. Suomessa elää kolme metsäpeuran osakantaa; Suomenselällä, Kainuussa ja Ruunaalla. Suomenselän osakanta on yksilömäärältään suurin, määräksi on arvioitu 1000 yksilöä. Metsäpeurakanta on peräisin 1980-luvulla tehdyistä siirtoistutuksista. Metsäpeuran elinalueet vaihtelevat vuodenajoittain. Kesälaitumia ovat suoalueet ja talvilaitumina jäkäläkankaat. Talvilaidunten jäkäliköt kuluvat nopeasti ja uusiutuvat hitaasti. Päätalvehtimisalueet siirtyvät muutamien vuosien välein. Talviset elinalueet ovat pääsääntöisesti korkeimpia ja karuimpia kankaita (Tikkanen ja Tuohimaa 2014). Vuosina Suomenselän metsäpeurakanta on talvehtinut kaikkiaan noin 4800 km 2 alueella (Tikkanen ja Tuohimaa 2014). On mahdollista, että alue laajenee tästä tulevina vuosina. Vuonna 2013 talvilaidunalue on sijoittunut Suomenselän länsiosiin. Kesälaidunalueista suurin peuratiheys on Perhon-Vetelin-Halsua soilla ja niiden reunamilla. Sopivien rauhallisten, turvallisten ja sopivaa ravintoa tarjoavien vasomisalueiden määrä ja laatu vaikuttavat metsäpeurakannan elinvoimaisuuteen (Tikkanen ja Tuohimaa 2014). Tuulivoimapuiston länsipuolella olevan Hötölamminnevan Natura-alueella elää Natura-tietolomakkeen mukaan 1-5 metsäpeuraa. Metsäpeuran jätöksiä löytyi tuulivoimapuiston alueelta erityisesti alueen eteläosasta Valkeisen lammen luoteispuolelta, jossa on jäkäläisiä kallioita. Metsäpeura liikkuu koko alueella. Alajoen alue kuuluu metsäpeuran talviaikaisiin alueisiin. Kuvassa 24 on esitetty pantapeurojen lisääntymisaikaiset ja talviaikaiset alueet sekä talvilaskennoissa havaitut laumat, eli kaikki Pohjanmaan 1100 peuraa. 24 (38)

28 Perhon riistanhoitoyhdistyksen alueella metsäpeuran pyyntilupia annettiin kolme vuonna Perhon hirven- ja peuranmetsästyksen yhteislupaporukka jätti luvat käyttämättä metsäpeurakannan kasvun pysähtymisen vuoksi, jonka syyksi arvioidaan seudulla voimakkaasti kasvanut susi- ja karhukanta (sähköposti, Perhon riistanhoitoyhdistys ). Kuva 25. Kuvassa on esitetty punaisella pantapeurojen lisääntymisaikaiset alueet ja sinisellä talviaikaiset alueet. Siniset pallot ovat talvilaskennoissa havaitut laumat (kaikki Pohjanmaan 1100 peuraa) (RKTL 2014). Mustalla rajauksella on esitetty Alajoen tuulivoimapuiston sijainti. 25 (38)

29 6.6 Muu eläimistö Alueella havaittiin maastokäynnillä hirven, metsäpeuran, ketun, jäniksen ja oravan jälkiä. Suurpetojen esiintyminen alueella on mahdollista. Alueelta on 1-5 havaintoa karhusta RKTL:n riistahavainnot -järjestelmän mukaan (riistahavainnot.fi). Hankealue saattaa kuulua myös ilveksen reviiriin. Alueen nisäkäslajisto on tavanomaista havumetsien lajistoa. Maastokäynnillä havaittiin myös kyy ja sammakoita. Kuva 26. Metsäjänis Isokytömaalla. 7 SUOJELUALUEET Vaikutuksia Hötölamminnevan Natura-alueeseen (FI ) on arvioitu erillisessä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisessa Natura-arvioinnissa (Sweco Ympäristö Oy 2014). Suunnitellun tuulivoimapuiston alueella ei ole suojelualueita. Lähin Naturaalue on Hötölamminneva (FI ) tuulivoimapuiston länsipuolella Perhon ja Alajärven kuntien rajalla. Natura-alueen pinta-ala on ha ja se on suojeltu luontodirektiivin perusteella (aluetyyppi SCI). Tuulivoimayleiskaavaalueen rajalta on etäisyyttä Natura-alueeseen lyhimmillään 100 metriä ja lähimmältä tuulivoimalalta reilu 400 metriä. Hötölamminnevan alue käsittää niminevan ohella kolme muuta erillistä neva-aukeaa, joita erottavat toisistaan pääosin karut mäntyvaltaiset kankaat. Kangasmetsät on uudistettu liki kauttaaltaan 30 vuoden sisällä. Vanhaa metsää löytyy vain pieniltä ja eristyneiltä suosarakkeilta. Saarenmaankorvessa on luonnontilaisia vanhoja mäntyvaltaisia, kuusivaltaisia ja vanhoja sekametsiä. Peruskalliopaljastumat ja suuret siirtolohkareet ovat kohteella yleisiä ja maisemallisesti näyttäviä. Avosuot ovat etupäässä karuja ja rahkaisia lyhytkorsinevoja sekä rimpinevoja. Mesotrofisempaa rimpinevaa esiintyy Kortenevalla ja Mittarinevalla. Soiden reuna-alueet ovat laajalti rahkarämeitä. Hötölamminnevan Natura-alue on hyvin arvokas sekä linnustollisesti että kasvistollisesti. Kasvilajistoon kuuluu mm. rusko- ja valkopiirtoheinä, konnanlieko, rimpivihvilä, äimä- ja tähtisara, punakämmekkä, vaivero ja linnustoon laulujoutsen, kurki, palokärki, lapinharakka, tuuli-, hiiri-, kana- ja varpushaukka sekä uhanalainen laji. 26 (38)

30 Suurin osa alueesta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Saarenmaankorpi on mukana valtakunnallisessa vanhojen metsien suojeluohjelmassa. Natura-alueesta 3 % on valtion luonnonsuojelualuetta, 97 % on suojelematta. Alueella esiintyvät luontodirektiivin mukaiset luontotyypit, niiden pinta-ala, edustavuus ja luonnontila on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 1. Hötölamminnevan Natura-luontotyypit, niiden edustavuus ja luonnontila. koodi luontotyyppi peitto (%) edustavuus luonnontila 7310 aapasuot* 80 erinomainen erinomainen 9010 boreaaliset luonnonmetsät* 5 hyvä hyvä 3160 humuspitoiset järvet ja lammet 1 erinomainen erinomainen 3260 pikkujoet ja purot 0 hyvä erinomainen *priorisoitu luontotyyppi Natura-alueen rajaukseen sisältyy soidensuojeluohjelmaan kuuluva Hötölamminneva-Mittarinnevan alue (SSO100307) ja Natura-alueen pohjoisosassa vanhojen metsien suojeluohjelman kohde Saarenmaankorpi (AMO100532). Muita alle 10 km etäisyydellä tuulivoimapuistosta sijaitsevia Natura-alueita ovat Pohjoisneva (FI ) noin 5,3 km alueen lounaispuolella, Patanajärvenkangas (FI ) noin 5,4 km alueen luoteispuolella ja Peuralamminneva (FI ) noin 6,2 km alueen kaakkoispuolella. Pohjoisnevan ja Patanajärvenkankaan Natura-alueiden suojeluperusteena on luontodirektiivi, eli aluetyyppi on SCI. Peuralamminnevan Natura-alueen suojeluperusteena on luontodirektiivi ja alue on suojeltu myös lintudirektiivin perusteella, eli aluetyyppi on SPA/SCI. Pohjoisnevan Natura-alueella ovat soidensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet Ylimmäisennevan aarnialue (SSO100323), Ahvenlamminnevan aarnialue (SSO100324), Pohjoisneva-Haapineva (SSO100309), Koivikonnevan ja Valkeisnevan ojitusrauhoitusalue (SSO090255) ja soidensuojelualueet Ylimmäisennevan soidensuojelualue (SSA100055), Ahvenlamminnevan soidensuojelualue (SSA100056), Pohjoisneva-Haapinevan soidensuojelualue (SSA100049) ja Valkeisnevan soidensuojelualue (SSA090042). Lisäksi alueella on yksityismaan luonnonsuojelualue Ylimmäisenneva 1 (Korvennurkka) (YSA107233) ja Laitilankankaan luonnonsuojelualue (YSA202976). Patanajärvenkankaan Natura-alueella on Patanajärvenkankaan suojelualue (VMA100078) ja vanhojen metsien suojeluohjelman kohde Patanajärvenkangas (AMO100115). 27 (38)

31 Peuralamminnevan Natura-alueella ovat yksityismaan luonnonsuojelualueet Haapasaaren luonnonsuojelualue (YSA204839) ja Leppälän luonnonsuojelualue (YSA204025). Kuva 27. Natura2000- ja suojelualueet. 28 (38)

32 8 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 8.1 Kasvillisuus ja luontotyypit 8.2 Linnusto Tuulivoimapuiston vaikutukset kasvillisuuteen kohdistuvat rakennusaikaan. Tuulivoimalan rakennusvaiheessa voimalan rakennuspaikalta sekä uusien teiden alueelta raivataan puusto ja ylimääräiset maamassat kuoritaan pois. Olemassa oleva kasvillisuus häviää rakennuspaikoilta. Rakentaminen pirstoo yhtenäisiä metsäalueita. Voimalapaikkojen ja teiden ympäristössä reunavaikutus lisääntyy, kun valon määrä kasvaa. Vaikutukset ympäröivään kasvillisuuteen ovat siten hakkuiden kaltaisia. Sähkönsiirtolinjoilta raivataan kasvillisuus ja se pidetään linjojen alueella matalana. Vaikutukset ovat avohakkuun kaltaisia. Valaistusolojen muuttuessa aluskasvillisuus muuttuu. Sähkönsiirtolinjan alueella rakentamisen aikaiset maanpinnan paljastumat kasvittuvat rakennustöiden jälkeen. Voimaloiden purkutöistä ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuteen. Voimaloiden ympäristöt ja teiden varret vähitellen peittyvät kasvillisuuteen, kun alueita ei pidetä enää avoimena. Rakentamisaikaa edeltävä metsäkasvillisuus ei kuitenkaan palaudu rakennetuille alueille, joilla maaperää on muokattu ja joille on tuotu muuta materiaalia. Rakentaminen on vaikuttanut myös alueen vesitalouteen, joka ei palaudu muuttuneilla alueilla ennalleen. Sähkönsiirtolinjoilla kasvillisuus palautuu entiselleen, kun linjat puretaan. Rakentamisen vaikutuksia kasvillisuuteen voidaan vähentää ajoittamalla työt talviaikaan, jolloin maaston ja pintakasvillisuuden kuluminen on vähäisempää. Rakennustöissä on hyvä välttää tarpeetonta liikkumista raskailla työkoneilla rakennusalueiden ulkopuolella. Kaikki suunnitellut voimaloiden rakennuspaikat ja niiden väliset huoltotiet sijoittuvat talousmetsäalueelle. Kasvillisuutensa puolesta rakennuspaikat ovat tavanomaisia eikä alueilla ole erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja. Tuulivoimapuiston alueen luonnontilaisimmat alueet ovat ojittamattomia soita alueen eteläosassa, jotka on syytä jättää rakentamisen ulkopuolelle. On myös hyvä huomioida pienialaiset luonnon monimuotoisuutta lisäävät kuusikot sekä kallioalue ja vanha soramonttu alueen eteläosassa. Vaikutuksia Hötölamminnevan Natura-alueeseen (FI ) on arvioitu erillisessä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisessa Natura-arvioinnissa (Sweco Ympäristö Oy 2014). Tuulivoimarakentaminen vaikuttaa pesimälinnustoon monin tavoin. Elinympäristö muuttuu, pesintä häiriintyy ja voimalat muodostavat esteitä ja törmäysriskin. Muuttolintujen kannalta näistä merkittävin vaikutus on törmäyskuolleisuus, kun taas alueen pesimälinnustolle elinympäristöjen muutos ja häirintävaikutus (mm. melun kautta) ovat yleensä merkittävimpiä. Lintujen käyttäytymispiirteistä ja fysiologiasta riippuu, miten paljon ja miten 29 (38)

33 laajalle alueelle tuulivoimalat vaikuttavat kuhunkin lajiin. Pesimälinnuista herkimpiä ovat yhtenäisiä metsäalueita suosivat arat lajit, kuten metso, sekä säännöllisesti lähellä voimaloiden lapakorkeutta lentävät linnut, joilla on taipumusta kaartelemiseen (mm. päiväpetolinnut ja kurjet). Petolintujen reviirit voivat ulottua useiden kilometrien päähän pesäpaikoista, kun taas monien varpuslintujen reviiri on vain muutaman hehtaarin kokoinen. Reviirikoko vaikuttaa huomattavasti siihen, miten kaukana voimalapaikasta pesivälle linnulle voi olla haittavaikutusta voimalarakentamisesta. Tuulivoimalat aiheuttavat myös mm. kaakkureille törmäysriskin niiden ruokailulennoilla pesimäympäristöjen ja kalastusvesien välillä. Kaakkureiden ruokailulentojen pituus voi olla jopa parikymmentä kilometriä (Pihlainen, 2011). Tuulivoimarakentamisen pesimälinnustovaikutuksia ovat tarkastelleet mm. Pearce-Higgins ym. (2009), Fox ym. (2006) ja Koistinen (2004). Tutkimukset on tehty pääosin merialueilla ja avoimilla maa-alueilla ja eri maissa, mikä vaikeuttaa niiden soveltamista metsäympäristöön suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutusarviointiin. Yksi tärkeimmistä tuulivoimarakentamisen pesimälinnustovaikutusten aiheuttajista on metsän hakkuista ja maankäytön muutoksesta johtuva elinympäristön muutos ja häviäminen. Voimaloiden rakentamisesta, toiminnasta ja purkamisesta aiheutuu lisäksi häiriövaikutusta. Voimaloista ja muista tuulivoimapuiston rakenteista aiheutuu myös estevaikutusta pesimälinnuille. Voimalat ja mahdolliset ilmajohdot aiheuttavat myös törmäysriskin pesimälinnustolle. Elinympäristöjen muutos vaikuttaa yleensä kielteisesti pesimälinnustoon, vaikkakin jotkut lajit, kuten pienet hyönteissyöjälinnut, voivat hyötyä avointen metsän reuna-alueiden lisääntymisestä. Voimalarakentamiseen liittyvä teiden ja voimalan nostoalueiden raivaaminen muuttaa elinympäristöjä lintujen kannalta enemmän kuin metsätaloudelliset avohakkuut. Tuulivoimarakentamisesta aiheutuvan metsien pirstaloitumisen vaikutukset ovatkin uhanalaiselle metsälinnustolle negatiivisia, tosin vaikutuksen määrä ja etäisyys vaihtelee lajikohtaisesti. Tutkimusten mukaan lintujen pesimätiheydet voivat laskea maatuulipuistoissa 500 metrin etäisyydellä voimaloista % (Pearce-Higginsin ym. 2009). Tuulivoimapuiston häiriövaikutus pesimälinnustolle on yleensä voimakkaampaa rakennus- ja purkuvaiheessa kuin toiminnan aikana: rakennusvaiheessa paikalla on ihmisiä ja työkoneita, toiminnan aikana taas voimaloista aiheutuu käyttömelua. Rakentamis- (ja purkamis-) aikainen häiriö, mm. työkoneiden melu, karkottaa lintuja voimaloiden ja teiden läheisyydestä. Linnut saattavat kuitenkin palata alueille rakennustöiden loputtua. Häiriövaikutuksen määrä ja vaikutusalue vaihtelee lintulajeittain. Pesimälinnuston törmäysriski vaihtelee suuresti lajista riippuen. Kanalinnuilla on tavallisesti niin alhainen lentokorkeus, että niillä on vain hyvin pieni riski törmätä voimalan lapoihin. Toisaalta kanalinnut törmäävät helposti mahdollisiin tuulivoima-alueen ilmajohtoihin paetessaan petoja tai metsästäjiä, sillä niiden väistökyky on heikko. 30 (38)

34 Päiväpetolintujen lentokorkeus puolestaan osuu usein voimaloiden lapakorkeudelle, ja niiden saalistukseen usein liittyvä kaartelu lisää törmäysriskiä. (Koistinen 2004). Paikallisten lintujen on todettu oppivan varomaan voimaloita, mikä vähentää törmäysriskiä (Tanskanen 2012). Toisen selvityksen mukaan pesivät, levähtävät ja talvehtivat linnut, jotka viettävät paljon aikaa tietyllä alueella törmäävät muuttolintuja useammin voimaloihin, eivätkä opi käsittelemään vaaraa (Rydell ym. 2011). Lintujen törmäysriski voimaloihin kasvaa sääolosuhteiden tai pimeyden haitatessa näkyvyyttä. Voimalat muodostavat esteitä lintujen lentoreiteille, vaikka niiden roottorit eivät pyörisikään. Tämä estevaikutus lisää matkaa pesimis-, ruokailu- ja yöpymisalueiden välillä, mikä lisää lintujen energiantarvetta. Tämä vaikutus kohdistuu voimakkaimmin pitkiä säännöllisiä siirtymiä tekeviin lajien, kuten kaakkureihin ja kurkiin. Voimaloiden käyttömelun on esitetty vaikuttavan lintujen pesintöihin samoin kuin liikenteen melun, jonka on osoitettu laskevan sekä reviiritiheyksiä että pesintämenestystä. Melu häiritsee soidinkäyttäytymistä ja haittaa varoitusäänten kuuluvuutta (mm. Koistinen 2004). Vaikutukset pesimälinnustoon Ympäristöministeriön ohjeiden (Ympäristöministeriö, 2012) mukaan suurten petolintujen, kuten sääksen, maakotkan, merikotkan ja kiljukotkan osalta tuulivoimahankkeissa tulee tehdä erityisiä selvityksiä, mikäli suunnittelualue sijaitsee noin kahden kilometrin säteellä näiden suurten petolintujen pesäpaikoista. Tämä kahden kilometrin suojaraja ei alitu Alajoen hankealueella, joten lisäselvityksiä ei tarvita. Pesimälintukartoituksessa havaittiin hankealueella seuraavat Lintudirektiivin liitteen I lajit, erityisesti suojeltavat lajit, kansallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit tai Suomen vastuulajit: pyy, kapustarinta, liro, keltavästäräkki, kivitasku, niittykirvinen ja leppälintu. Hankealueen ulkopuolella havaittiin lisäksi laulujoustenpari ja metso sekä kurkia. Laulujoutsen, kurki, pyy, kapustarinta, liro ja metso ovat Lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I lintuja. Suomen kansainvälisiä vastuulajeja Alajoen alueella ja sen ympäristössä tavatuista lajeista ovat laulujoutsen, leppälintu, valkoviklo ja metso. Varsinaisella hankealueella tavattujen pyyn, kapustarinnan, liron, leppälinnun ja valkoviklon havaintopaikat (Liitekartta 1) sijoittuvat yli 100 metrin päähän suunnitelluista voimalapaikoista. Tuulivoimaloista aiheutuvan haitan arvioidaan olevan melko vähäinen, sillä edellä mainittujen lajien reviirit eivät ole laajoja. Hankealueen ulkopuolella laulujoutsenen pesimäjärvi Vipulampi sijaitsee yli 1 km:n päässä lähimmistä voimalapaikoista ja m:n päässä hankealueen itärajasta. Laulujoutsenpari pesinee lammen pohjoisosassa, jossa se oleili yhden poikasensa kanssa. Vipulammen eteläkärjessä on kesämökki. Tuulivoimalat saattavat aiheuttaa laulujoutsenille törmäysriskin muuttoai- 31 (38)

35 koina. Haitan ei arvioida olevan populaation suotuisan suojelun kannalta erityisen merkittävä. Metso havaittiin yli 2,5 km päässä hankealueesta kaakkoon. Hankealueen länsipuolella 2013 on myös havaittu teeren soidinalue. (Perhon riistanhoitoyhdistys) Tuulivoimalat eivät aiheuta metsäkanalinnuille merkittävää törmäysriskiä, sillä nämä ovat paikkalintuja eivätkä juuri lennä voimaloiden lapakorkeudella. Hankealueen sisäinen sähkönsiirron aiheuttama törmäysriski voidaan poistaa, mikäli tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto tehdään maakaapelointina. Alajoen hankealueen luonnontilaiset suot ovat linnustollisesti arvokkaimpia kohteita (Liitekartta 1, Muu arvokas alue) ja ne suositellaan säilytettäväksi luonnon monimuotoisuuskohteiksi. Soilla ja niiden rämereunoilla pesivät mm. kapustarinta, liro, keltavästäräkki, valkoviklo ja niittykirvinen. Hankealuetta ympäröivillä pelloilla ja soilla havaittiin ruokailevia kurkia. Mikäli kurkien pesäpaikkojen ja ruokailualueiden väliset lentoreitit kulkevat hankealueen kautta, kurjille voi olla haittaa tuulivoimaloista törmäyskuolleisuuden tai estevaikutuksen myötä. Haitan ei kuitenkaan arvioida olevan populaation suotuisan suojelun kannalta merkittävä. 8.3 Muu eläimistö Luontodirektiivin liite IV, lepakot Tuulivoimarakentaminen voi aiheuttaa lepakoille haittaa muuttamalla elinympäristöjä. Raivattaessa puustoa teiden ja voimaloiden rakennuspaikkojen alueelta on mahdollista että lepakoiden ruokailualueita tai päiväpiilopaikkoja tuhoutuu. Ympäristön muutokset voivat muuttaa tai katkaista lepakoiden käyttämiä kulkureittejä. Vaikutusten voimakkuus riippuu myös siitä, missä määrin lähistöllä on tarjolla korvaavia ympäristöjä. Maankäytön muutokset voivat olla myös osin myönteisiä ainakin niille lepakkolajeille, jotka suosivat aukeita alueita saalistusalueinaan. Tuulivoimaloiden lavat voivat tappaa korkealla lentäviä lepakoita suoraan iskun kautta tai lavan aiheuttaman voimakkaan paineenvaihtelun vaurioittaessa lepakon keuhkoja (barotrauma = ilmanpaineen vaihteluiden aiheuttama vaurio) (Baer-wald E., D Amours G., Brandon J., Klug B. and Barclay R. 2008; BatHouse 2011). Suurin riski törmäyksiin on muuttavilla lepakoilla. Muuton aikana lepakot lentävät tavallista korkeammalla, myös voimaloiden lapakorkeudella. Lepakkomuutto tunnetaan yleisesti Suomessa hyvin huonosti. Havaintoja lepakoiden muutosta on tehty hyvin vähän lintujen muuttohavainnoinnin yhteydessä, joten muuton on arveltu olevan vähäistä. Ilmeisesti lyhyen matkan muuttoa kesäisten elinympäristöjen ja talvehtimispaikkojen välillä tapahtuu yleisesti, mutta tätäkään ei juuri tunneta (Lappalainen, 2002). Muuttavien lepakoiden esiintymistä alueella ei ole tutkittu. Lepakkomuutto seurailee rannikkoa (BatHouse 2011), joten muuton ei arvioida olevan tuulivoimapuiston alueella määrältään merkittävää. 32 (38)

36 Rakentamisesta, liikkumisesta ja ihmistoiminnasta aiheutuu melua, joka voi aiheuttaa häiriötä. Häiriön vaikutus ei todennäköisesti ole suurta, koska se ajoittuu päiväsaikaan, kun taas lepakot liikkuvat yöllä. Lepakot eivät todennäköisesti ole kovin herkkiä melulle, koska esimerkiksi pohjanlepakko viihtyy jopa kaupungeissa (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys, 2013). Lepakot saalistavat melko matalalla, puiden latvojen alapuolella. Puiden latvojen (noin m) ja lapojen (alareuna noin 60 metriä) väliin jää väliä metriä. Lapojen aiheuttama uhka pienenee oleellisesti napakorkeuden noustessa ja on epätodennäköistä, että pohjanlepakko nousisi merkittävästi puiden latvojen yläpuolelle etenkään tuulisissa olosuhteissa. Hankealueella ja sen lähistöllä pohjanlepakoiden havaittiin saalistelevan Valkeislammen pohjoispuolisen tien yläpuolella ja Isokytömaan eteläpuolen metsätiellä. Pohjanlepakon käyttämät ruokailualueet ovat yleensä pienimuotoisia ja paikallisia yhden tai muutaman yksilön käyttämiä aukkopaikkoja. Jos teitä levennetään ja puustoa reunapuustoa raivataan nykyistä laajemmalta alueelta, olosuhteet voivat muuttua niin, että ruokailualueet eivät enää ole sopivia. Luontodirektiivin liite IV, liito-orava Tuulivoimapuistoalueella ei ole liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja eikä juuri sopivaa elinympäristöäkään. Liito-orava voi mahdollisesti liikkua alueen kautta. Tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole vaikutuksia liitooravaan. Luontodirektiivin liite IV, viitasammakko Kutupaikakseen viitasammakko tarvitsee suuremman vesialueen kuin tavallinen sammakko, jonka kutua havaittiin erityisesti tuulivoimapuistoalueen eteläosassa. Rakentamisesta ei aiheudu vaikutuksia kosteikoille eikä näin ollen viitasammakolle. Luontodirektiivin liite II, metsäpeura Tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuttaa vaikutuksia metsäpeuralle. Vaikutus aiheutuu rakentamisaikaisesta häiriöstä, jota aiheuttaa melu ja lisääntynyt liikenne sekä toiminnan aikaan tuulivoimaloiden käyttömelu. Häiriö voi aiheuttaa alueen välttämistä. Metsäpeura voi myös tottua toiminnan aikaiseen meluun, joka on luonteeltaan jatkuvaa. Tuulivoimapuiston ympärillä on samankaltaisia metsäisiä alueita, joten metsäpeura voi myös kiertää alueen. YIT Rakennus Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista Kyyjärven Peuralinnan alueelle, joka sijaitsee noin 4,5 km suunnitellusta Alajoen tuulivoimapuistosta etelään. Limakon alueelle Perhon kuntakeskuksen pohjoispuolelle on suunnitteilla yhdeksän voimalan tuulivoimapuisto. Etäisyys 33 (38)

37 Alajoen tuulivoimapuistoon on noin 5 km. Hankkeista voi aiheutua yhteisvaikutuksia metsäpeuralle. Em. tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusten arvioidaan jäävän merkitykseltään vähäisiksi. Ympäröivillä alueilla on samankaltaista metsämaata ja suoalueita, joten metsäpeuran elinalueet eivät kokonaisuudessaan vähene eivätkä yhteydet kesä- ja talvilaidunalueiden välillä katkea. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan tuulivoima-alueiden* vaikutuksia Keski- Pohjanmaan Natura-alueisiin ja niiden lajistoon on arvioitu Tikkasen ja Tuohimaan (2014) selvityksessä. Maakuntatasolla arvioituna maakuntakaavan tuulivoima-alueet eivät välillisestikään aiheuttaisi kuin korkeintaan kohtalaisia vaikutuksia Suomenselän metsäpeurapopulaation talviajan elinoloihin selvityksen mukaan. Tikkanen ja Tuohimaa (2014) arvioivat, että Keski- Pohjanmaan maakuntakaavan tuulivoima-alueiden vaikutuksesta seudun kyky ylläpitää nykyisen suuruista metsäpeurakantaa voi vähentyä, mikäli laidunalueiden laajentuminen ei ole mahdollista. Mahdollisten välillisten vaikutusten merkitystä on vaikea ennakoida. Varovaisuusperiaatteen mukaan vaikutus on arvioitu kohtalaiseksi. Samoin vasomisalueiden väheneminen voi vähentää seudun kykyä ylläpitää nykyisen suuruista kantaa. Vaikutukset on arvioitu kohtalaisen merkittäviksi. Kokonaisvaikutukset Suomenselän metsäpeurakantaan on selvityksessä arvioitu kohtalaisiksi. Metsäpeuran kokonaistilanne on Suomessa ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana hiljalleen huonontuva, vaikka Pohjanmaan kanta on pysynyt vakaana. Myös Venäjän Karjalan kanta on romahtanut parin viime vuosikymmenen aikana, joten Suomen kannan merkitys lajin kannalta tulee todennäköisesti kasvamaan (Tikkanen ja Tuohimaa 2014). Tikkanen ja Tuohimaa (2014) suosittelevat lisätietojen hankkimista tuulivoimala-alueiden yhteisvaikutuksen selvittämiseksi. Seurannalla voitaisiin saada lisätietoa tuulivoima-alueiden vaikutuksista metsäpeuraan. *Alajoen tuulivoimapuistoa ei ole esitetty maakuntakaavan tuulivoimaalueissa Muu eläimistö Rakentamisen aikainen häiriö voi karkottaa eläimiä ja aiheuttaa alueen välttämistä. Melu, ihmistoiminta sekä metsien yhtenäisyyttä pirstovat voimalaalueiden metsänraivaukset, tiet ja sähkönsiirtolinja heikentänevät ihmistä karttavien ja laajoja yhtenäisiä metsäalueita suosivien lajien, kuten karhun, ilveksen, ahman ja suden, mahdollisuuksia käyttää aluetta elinympäristönään. Hankkeen aiheuttama metsäalueiden pirstoutuminen ei juuri eroa alueella jo harjoitettavasta metsätaloudesta hakkuineen. Alueella on metsäteitä ja länsipuolella asutusta, joten ihmistoimintaa alueella on jonkin verran jo nykyisellään. Tuulivoimarakentamisen aiheuttamia vaikutuksia eläimistöön ovat esimerkiksi häiriön lisääntyminen sekä elinympäristöjen muutokset (Helldin ym., 2013). Voimalapaikat teineen muodostavat rakennettuja alueita aiemmin 34 (38)

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 3 4 KASVILLISUUS...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA 8.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA 8.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU 2 (13) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 4 TULOKSET... 6 5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 10 6

Lisätiedot

Tuulivoimahanke Soidinmäki

Tuulivoimahanke Soidinmäki Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,

Lisätiedot

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta

Lisätiedot

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS

TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlakson

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,

Lisätiedot

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting 6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi

Lisätiedot

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...

Lisätiedot

Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019

Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto

Lisätiedot

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Viitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii

Viitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii Vapo Oy Aappo Luukkonen Juha Parviainen Teppo Mutanen 11.12.2015 11.12.2015 1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen merkitys

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Koskskogen-Maraholmsträsket

Koskskogen-Maraholmsträsket Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta

Lisätiedot

PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS

PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Saba Tuuli Oy Ab Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 24.6.2014 SUOMEN HYÖTYTUULI OY, SABA TUULI OY AB PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS SABA TUULI OY

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS PERHON LIMAKON TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVAN. Turku 29.10.2013. AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400. www.airix.

LUONTOSELVITYS PERHON LIMAKON TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVAN. Turku 29.10.2013. AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400. www.airix. PERHON LIMAKON TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS Turku 29.10.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki 2 (38) Kannen

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015

Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1

Lisätiedot

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty

Lisätiedot

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A GREENWATT OY JA KARSTULAN KUNTA Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Koiramäen soidinselvitys

Lisätiedot

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan

Lisätiedot

Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys

Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

Pyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys. Kanteleen Voima Oy

Pyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys. Kanteleen Voima Oy Pyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys Kanteleen Voima Oy 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS... 3 4 TULOKSET... 5 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 6 KIRJALLISUUS...

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki

Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA GREENWATT OY JA VIITASAAREN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (8) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot