Osayleiskaavan luonnosvaiheen yleisötilaisuus 2.

Transkriptio

1 Osayleiskaavan luonnosvaiheen yleisötilaisuus 2. MUISTIO Aika torstai klo Paikka Aito Helmi -sali, Hailuodon koulukeskus Luovontie 61, Hailuoto Läsnä Matti Soronen Hailuodon kunta Maarit Parrila Hailuodon kunta Markku Maikkola Hailuodon kunta Jouko Ervasti Hailuodon matkailutoimisto/lautta, satamakahvilat Paavo Junttila Hailuodon jakokunta Matti Kalaja Asukas, Hailuoto Raili Louhimaa Asukas, Hailuoto Tapio Piekkola Asukas, Hailuoto Kari Poikolainen Asukas, Hailuoto Aaro Sauvola Asukas, Hailuoto Leo Sauvola Asukas, Hailuoto Veikko Tönkyrä Asukas, Hailuoto Tapio Tuuttila Airix Ympäristö Oy, puheenjohtaja Olli-Matti Tervaniemi Metsähallitus Suvi Korpinen FCG Finnish Consulting Group Oy, muistio 1 Avaussanat Matti Soronen, Hailuodon kunnanjohtaja, avasi tilaisuuden klo YVA-hankkeiden ja kaavatyön yleiskatsaus Tapio Tuuttila esitteli lyhyesti alueen kaavasuunnitteluun liittyvien liikenneyhteyden ja tuulivoiman ympäristövaikutusten arviointi hankkeiden (YVA) lähtökohtia, taustoja, vaiheita ja etenemistä. YVA-hankkeiden yhteydessä on tehty monipuoliset selvitykset, joiden tuloksia hyödynnetään myös osayleiskaavassa. Alue on kansallisesti merkittävä linnuston muuttoväylä (Liminganlahti). Pengertien virtaamisen estovaikutus on vain n %. Tuulipuistolla ei ole estevaikutusta, mutta sen arvioidaan aiheuttavan veden samentumista rakennusvaiheessa. Maankohoamisrannikon kasvillisuustyyppeihin kuuluu uhanalaista putkilokasvilajistoa. Jääeroosio on tärkeä uhanalaisten kasvien osalta. Jäiden liikkumisesta ei ole täyttä varmuutta, mutta sen arvioidaan vähenevän. Jääeroosion osalta voi olla vielä tarvetta lisäselvityksille. 3 Merialueen osayleiskaavaluonnokset Suvi Korpinen esitteli lyhyesti alueen osayleiskaavoituksen lähtökohtia, nykytilannetta, tavoitteita ja vaikutuksia sekä Merialueen osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olevat vaihtoehdot Ve A ja Ve B merkintöjen selityksineen. Tapio Tuuttila esitteli lisäksi valokuvasovitteita näkymistä tuulipuiston ja kiinteän liikenneyhteyden alueelle eri suunnista ja etäisyyksiltä. Aiemmissa suunnitteluvaiheissa tuulivoimaloita sijaitsi ulokkeina kiinteän tien yhteydessä, jolloin siitä aiheutui tielle tuulivoiman huoltotien leima. Nyt kaavaluonnoksissa kaikki merialueen tuulivoimalat on sijoitettu ruudukkoon, erilleen alueelle muodostuvasta maisematiestä. 4 Keskustelu Osayleiskaavaluonnoksista, YVA-selostuksista ja tehdyistä selvityksistä esitettiin kysymyksiä, joihin vastattiin. Aiheista käytiin myös yleiskeskustelua.

2 2 - Onko tuulivoimaloita lintujen vakioreiteillä Huikun edustalla? Linnustoasia on merkittävä tuulipuiston kannalta. Lintujen muuttoreittejä ja linnustovaikutuksia on esitetty YVA-vaiheen linnustoselvityksessä. Isot muuttolinnut lisäävät lentokorkeutta muodoltaan selkeän tuulipuiston kohdalla silloin, kun on näkyvyyttä. Ongelmana ovat pienet linnut ja pesimäaika. Lintujen on hankala hahmottaa rannassa olevia tuulivoimaloita. Hankkeessa ja kaavassa rannat on jätetty vapaiksi tuulivoimaloista ja tuulipuistosta on muodostettu muodoltaan selkeä. - Minkälaiset ovat hankkeiden vaikutukset vesistöön? Käsityksenä on, että hankkeilla on n % huonontava vaikutus merialueella. Veden laadun tulisi parantua, nyt se on huonontumassa. Päävirtaama on etelästä pohjoiseen ja etelästä tulisi tulla puhdasta vettä alueelle. Rehevöityminen on kuitenkin tullut Oulun suunnasta. Vesistötutkimus tulisi tehdä vähintään kolmiulotteisena, nyt se on tehty kaksiulotteisena. Kaavassa tulisi huomioida veden laatuasiat. Virtauksen arvioidaan heikkenevän n %, mutta tällä ei ole vaikutusta veden laatuun. YVA-hankkeisiin liittyvän selvityksen mukaan veden laatu voi jopa parantua. Hankkeet eivät estä vesistön tilan kohentumista, vaan siihen vaikuttavat muut seikat kuten maatalous. Vesistövaikutuksiin liittyy virtaus- ja vedenlaatumallinnuskuva, joka ilmentää tilannetta. Kaksiulotteinen tarkastelu on riittävä silloin, kun tutkimusalueella virtaus tapahtuu pinnasta pohjaan pääsääntöisesti samaan suuntaan ja taustalla on hyvät lähtötiedot. Tällä alueella kolmiulotteinen tarkastelu ei toisi lisäarvoa. Kari Kainua esittelee virtauksia luonnonsuojeluyhdistykselle kevään aikana. Veden laadun parantamista ei voi kaavoittaa, vaan siihen tarvitaan muita toimenpiteitä. Tavoitteena tulee olla, ettei veden laatu heikenny tai se heikentyy mahdollisimman vähän. - Rakentamisen jälkeinen vaikutus kalatalouteen on se, että ammatti- ja virkistyskalastus joko loppuu kokonaan tai huononee oleellisesti. Karisiian kanta heikentyy alueella. Ammattikalastuksen troolialueet sijaitsevat sekä kiinteän yhteyden etelä- että pohjoispuolella. Toteutus muuttaa, muttei estä liikkumista ja kalastusta alueella. Santosen alueella ei ole ammattikalastusta, ainoastaan kotitarvekalastusta. Karisiian kantaa heikentävät ruoppaukset ajoittuvat vuosiin 2013 ja Olisi hyvä laittaa tuulivoimalat tien yhteyteen kahta puolta. Tuulivoimaloiden etäisyyden toisistaan tulee olla vähintään metriä. Tuulivoimalat tulisi sijoittaa runsaan sadan metrin päähän tiestä, jolloin kiinteälle yhteydelle tulisi tuulivoimaloiden huoltotien leima. - Mikä on alueen ruoppaustarve? Kuinka tiheään on merenpohjassa ruopattava? Samentuminen on ongelma kalastukselle, mikäli ruoppaustarve on jatkuvaa. Jos molemmat hankkeet etenevät, voisiko ruoppausmaata käyttää tiepenkereeksi? Alueen ruoppaustarve on yhteensä n m 3. Telakkasataman ruoppaustarve on n m 3, voimaloille pääsyn eli väylien n m 3 ja voimaloiden paikkojen n m 3. Läjitys tapahtuu pääosin Riutun puoleiselle rannalle. Isot tuulivoimalan osat vaativat laivakuljetuksen, mutta suuria elementtejä ei käytön aikana uusita. Huoltokalusto on huomattavasti pienempää kuin rakennuskalusto. Huollon osalta ei normaalitilanteessa ole tarvetta päästä tuulivoimaloille isolla koneella. Aluetta ei tarvitse ruopata toistuvasti. Pehmeät massat liikkuvat silti merenpohjassa normaalistikin. - Sumuinen ilma lisää lintujen törmäysmahdollisuutta tuulivoimaloihin. Sumulla ei yleensä tuule, jolloin tuulivoimaloiden roottorit eivät myöskään pyöri.

3 3 - Kuinka suuri on Siikajoen ja Hailuodon välillä oleva vapaa läpäisypinta-ala? Matalikosta ei ole tarkkaa luotaustietoa. Merikartat ovat käytössä ja matalikko on otettu huomioon. Matalikko vaikuttaa aallokkoon ja ravintoaineiden liikkumiseen. - Mikä on hankkeiden aikataulu? Ehtivätkö hankkeet toteutua ennen kuin vastaranta on Oulun kaupunkia? Hankkeet voivat toteutua, mikäli YVA-yhteysviranomainen myöntää siihen luvan. Tähän vaikuttavat tehdyt selvitykset. Ympäristökeskuksen luonnonsuojeluosasto (nyk. ELY-keskus) kantaa vastuun. Hankkeiden toteutus alkaa aikaisintaan v ja tätä ennen tulee olla valmiina oikeusvaikutteinen yleiskaava ja tielupa. Kiinteä yhteys olisi valmis v Tuulivoimaloiden ensimmäinen vaihe voisi olla valmis v. 2013, jolloin kiinteän yhteyden rakentaminen aloitettaisiin. Toinen vaihe voisi valmistua v ja kolmas v Eikö kaava todennäköisesti saada valmiiksi Oulunsalon kanssa? Kyllä. Kaavatyön jatkovaiheiden jälkeen hyväksymiskäsittely kunnissa tapahtunee vuodenvaihteessa Mielipiteet kaavaluonnoksesta tulee esittää kunnalle (ei ELYkeskukseen, jonne toimitetaan palaute YVA:sta). Hanke on seudullinen, mutta päätökset tehdään kuntatasolla. Oulun seutu on yksi hankkeen tilaajista, joten Oulu ei ole arvaamaton asia. - Kaavassa on matkailulle osoitettu paljon alueita. Kuinka hidas tai nopea kiinteä yhteys oikeasti on? Tämä ei tuo merkittävää hidastusta liikenteelle. Oulunsalossa on tilaa useammille matkailuhankkeille. Oulunsalossa voidaan käydä pelkästään rannalla ilman, että käytetään kiinteää yhteyttä lainkaan. Mikäli matkailuhankkeet käynnistyvät, tulee alueille laatia asemakaavat. Matkailulle ei muodosteta yhtä kenttää, vaan se kanavoidaan kolmelle alueelle. Oulunsalossa tehdään vertailu Varjakan alueen suunnitelmiin ja pohditaan, onko mahdollisuuksia matkailutoiminnalle tässä laajuudessa. Hailuodon rantaan olisi hyvä tulla pienimuotoista matkailutoimintaa, Myös maisemasaaren toiminta voisi olla hyvin pienimuotoista. - Jos keinosaarelle tulee ympärivuotista matkailutoimintaa, miten pelastus hoidetaan? Tieyhteys tulee olemaan joskus poikki. Kiinteä yhteys ei poista ongelmaa kokonaan. - Millaiset ovat kiinteän yhteyden alikulkukorkeudet veneliikenteelle? Siltakorkeudet ovat n. 15 metriä ja n. 5 metriä eli suuremmat kuin väyläviraston vaatimat n. 12 metriä ja n. 3 metriä. Kaikki isoimmat troolialukset ja purjeveneet eivät mahdu siltojen alitse, vaan ne joutuvat kiertämään. - Kevyen liikenteen väylät tulisi toteuttaa hyvin. Väylät tulisi toteuttaa myös kaavan ulkopuolella. Nykytilanteessa on mahdollista laskea lautalta purkautuvasta autojonosta, että sen mentyä ohi kapealle tielle mahtuu ja ehtii tehdä esim. pyörämatkansa ennen uutta lautalta purkautuvaa ajoneuvoliikennettä. Marjaniemi-Oulunsalo väli on pitkä. Toteutusaika ja määrärahat ovat tiukassa. Kevyen liikenteen väylä tullee toteuttaa pengertien osalta yhtä aikaa kiinteän yhteyden toteutuksen kanssa, jos kiinteä yhteys päätetään tehdä. Sen jälkeen loput kevyen liikenteen väylät on mahdollista toteuttaa osissa sen mukaisesti kun rahoitus järjestyy. - Kiinteästä yhteydestä tullee suosittu matkailu- ja retkikohde. Kevyen liikenteen väylä on tärkeää toteuttaa samalla. Mantereelle voidaan väylää toteuttaa vaikka yhden kilometrin pätkissä. Nyt kiinteään yhteyteen liittyvää kevyen liikenteen väylää on vähätelty. Asiasta tulee käydä keskustelua syksyn aikana.

4 4 - Siltojen korkeuksissa on huomioitava purjeveneiden mastokorkeudet. Purjeveneillä tulee päästä Ouluun. Huikussa on hätäsatama, jonne on päästävä. Venevalkama on turha, jos sinne ei pääse. Voisiko tehdä kyselytutkimuksen siitä paljonko veneistä suljetaan ulos, mikäli sillan alituskorkeus on 15 metriä? ELY:n liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue selvittää asiaa tarkemmin. Viestiä tullee myös purjehdusseuroilta. Siltojen alituskorkeuteen vaikuttavat myös veden ja väylien syvyydet. 5 Muut asiat - Jakokunta menettää vuokratuloja, jos rantaan ei tule tuulivoimaloita. Pitkällä tähtäimellä on kuitenkin viisasta, ettei rannassa ole tuulivoimaloita, sillä rantaan on muuta maankäyttöpainetta. - Tuulivoiman taloudelliset hyötyjät ovat kunta (kiinteistöverotuotto), maanomistaja (maavuokra) ja sähköntuottaja (myyntitulo). - Riutussa, Varjakassa ja myös Huikussa on syytä tehdä matkailu yms. toiminnoille riittävät aluevaraukset, jotta jatkossa on mahdollisuuksia toimia. - Kiinteä yhteys on hailuotolaisille tärkeä. Pengertien toteutuksesta vastaa ELYkeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue. YVA ei ole taloudellisten vaikutusten arviointi, vaikka talousasiat taustalla vaikuttavatkin. - Alueella esiintyy jääeroosiota ja jäät tulevat joskus tielle. Nyt auki pidettävä lauttaranta lisää jäiden liikkumista. Ennen lauttayhteyttä merialueella oli talvisin yhtenäinen jääkenttä. Kiinteä yhteys on osaltaan paluuta vanhaan tilanteeseen. Siltojen alapuoliset merialueet pysynevät jatkossa auki. - Matkailu parantuisi ja yrittäjät sekä muutkin osapuolet hyötyisivät, jos kiinteä yhteys toteutuu. Kaava luo edellytyksiä matkailutoiminnalle. - Erityisesti pyöräilyteiden merkitys pengertiessä on tullut monelta puolelta esiin. Kevyen liikenteen olosuhteet on otettava riittävästi huomioon kiinteässä yhteydessä; niitä on lähes mahdotonta parantaa jälkikäteen. On tehtävä etunojaisia ratkaisuja. Jouko Ervasti (Huikun Grillikioski ja Kahvila, Hailuodon matkailutoimisto) toimitti kopion kaavaluonnoksista Hailuodon kunnalle jättämästään ja päivätystä mielipiteestään kaavakonsultille. 6 Tilaisuuden päättäminen Puheenjohtaja kiitti hyvästä keskustelusta ja päätti tilaisuuden klo

5