Hannu Lintu, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano. Karol Szymanowski: Konserttialkusoitto E-duuri op

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hannu Lintu, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano. Karol Szymanowski: Konserttialkusoitto E-duuri op. 12 13"

Transkriptio

1 Hannu Lintu, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano Karol Szymanowski: Konserttialkusoitto E-duuri op Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 5 Es-duuri op Keisarikonsertto I Allegro II Adagio un poco moto (tässä: Andante un poco mosso) III Rondo (Allegro) VÄLIAIKA 20 Witold Lutosławski: Sinfonia nro 3 35 Väliaika noin klo Konsertti päättyy noin klo Suora lähetys YLE Radio 1:ssä ja internetissä ( Konsertin televisiotaltiointi nähdään YLE Teeman Kausikortti-ohjelmassa su

2 Karol Szymanowski ( ): Konserttialkusoitto op. 12 Karol Szymanowski oli modernin puolalaisen musiikin isä mutta samalla myös täysiverisen kosmopoliittinen taiteilija. Hän yhdisti teoksissaan monelta taholta omaksuttuja virikkeitä. Hän aloitti uransa verevänä myöhäisromantikkona mutta alkoi 1910-luvulla yhdistää romanttiseen uhkeuteen aistimusvoimaisen sensuelleja, Debussyn impressionismista, Skrjabinin ekspressionismista sekä arabialaisesta ja itämaisesta musiikista saatuja aineksia. Myöhemmässä tuotannossaan 1920-luvulta lähtien hän hyödynsi puolalaista kansanmusiikkia hiukan Bartókia tai Stravinskyä muistuttavalla tavalla. Samalla hänen musiikkinsa sai uudenlaista terävyyttä, joka toi sen lähemmäksi uusklassismia, vaikka varsinaista uusklassikkoa hänestä ei koskaan tullut. Vuosina valmistunut Konserttialkusoitto kuuluu Szymanowskin ensimmäisiin huomattaviin teoksiin. Se merkitsi hänen ensiaskeltaan orkesterimusiikkiin ja sai kantaesityksensä Nuori Puola -ryhmittymän järjestämässä konsertissa Teoksen nykyisin tunnettu versio on kuitenkin vuosilta , jolloin Szymanowski korjaili sitä arvostettua wieniläistä kustantajaa Universal Editionia varten. Vaikka teoksen alkuperäinen versio ei ole säilynyt, on yleisesti oletettu, että teosta uusiessaan Szymanowski hioi nimenomaan sen orkestraatiota. Se selittäisi teoksen orkesteriasun sujuvuuden. Konserttialkusoiton samoin kuin monien muidenkin Szymanowskin soitinteosten taustalla on ulkomusiikillinen virike. Tällä kertaa sytykkeenä oli Nuori Puola -ryhmässä vaikuttaneen, puolalaisen ekspressionismin ja surrealismin edeltäjiin kuuluneen Tadeusz Micinskin ( ) runo, jossa ylistetään Nietzschen hengessä ihmisen ylivoimaa vanhoihin jumaliin verrattuna. Szymanowski kuului Micinskin ystäväpiiriin ja sävelsi tämän runoihin samaan aikaan Konserttialkusoiton kanssa myös neljä yksinlaulua op. 11 ja myöhemmin vielä kuuden laulun opuksen 20 (1909). Konserttialkusoitto valmistui keskellä Szymanowskin varhaista myöhäisromanttista kautta. Varsinkin hänen nuoruusvuosiensa suuren ihanteen Richard Straussin vaikutus on ilmeistä, esimerkiksi jousten ja käyrätorvien energinen avausteema tuo vahvasti mieleen Straussin Don Juanin pääteeman. Straussiin viittaa myös teoksen monisäikeinen orkesterityyli, jossa kontrapunktiset linjat asettuvat usein tiiviisti päällekkäin. Ilmaisuasteikko ulottuu vuolaista purkauksista intiimiin lyyrisyyteen ja romanttiseen laulavuuteen. Kimmo Korhonen Ludwig van Beethoven ( ): Pianokonsertto nro 5 Keisarikonsertto Ludwig van Beethoven oli nuoruusvuosinaan aikansa tunnetuimpia pianovirtuooseja. Siitä huolimatta hän kirjoitti vain viisi pianokonserttoa (verrattuna Mozartin kahteenkymmeneenseitsemään!), mikä luultavasti johtui siitä, että kuulon menetys katkaisi hänen julkisen uransa. Beethovenin konsertoista ensimmäiset nojaavat vielä selvästi siihen soolokonserton malliin, johon suhteellisen uusi teoslaji oli muotoutunut 1700-luvun loppupuolen säveltäjien, erityisesti Mozartin, käsissä. Mutta niin kuin muidenkin genrejen suhteen, Beethoven ei tyytynyt toistelemaan edeltäjiensä repliikkejä, vaan laajensi konserton mittasuhteita ja ilmaisullisia mahdollisuuksia viitoittaen tietä vuosikymmeniksi eteenpäin. Toisin kuin Mozartilla, Beethovenin konsertoissa jo ensimmäinen orkesteritutti on dramaattisten tapahtumien näyttämö, jossa harmoniset käänteet ja äkilliset nyanssimuutokset vaihtelevat 2

3 tiuhaan ja ennalta arvaamattomasti. Kahdessa viimeisessä pianokonsertossaan Beethoven vielä muutti nerokkaasti solistin ja orkesterin välistä suhdetta: hän keksi asettaa pianon lyhyeksi aikaa tarjottimelle heti alkutahdeissa neljännessä lyyrisenä mottona, viidennessä räjähtävänä arpeggioryöppynä ja tuoda sen sitten orkesterin esittelyjakson jälkeen takaisin kuin varkain, ilman orkesterin markkeeraavaa kadenssia. Siten hän saattoi jännittää ajatuksellisen kaaren solistin läsnäolosta yli koko ensimmäisen orkesterieksposition imemättä tyhjiin sen draamallisia mahdollisuuksia. Viides konsertto Es-duuri op. 73 (1809) tunnetaan useissa maissa lisänimellä Keisari. Kuten tavallista, lisänimi ei ole säveltäjän itsensä antama (sen takana on tiettävästi etydeistään tunnettu Johann Baptist Cramer; erään legendan mukaan taas muuan Napoleonin upseeri olisi teoksen kuultuaan haltioissaan huudahtanut: Tuossa on keisari!, mutta tämä versio on epätodennäköisempi). Myöskään se ei viittaa Beethovenin patronaattiin, vaan teoksen majesteettiseen luonteeseen, sen uljaaseen, briljanttiin pianotekstuuriin ja sotilaallisen ryhdikkääseen avausosan pääteemaan. Adagio un poco moto on puolestaan sijoitettu pääsävellajista katsoen varsin kaukaiseen, eteerisen oloiseen H-duuriin. Konserton maagisin hetki on kuitenkin toisen ja kolmannen osan välissä, jolloin finaalin energinen teema kuullaan ensin etäisenä, hiljaisena kaikuna. Konsertto on omistettu arkkiherttua Rudolphille, Beethovenin oppilaalle, ystävälle ja avokätiselle tukijalle. Rudolphia varten Beethoven kirjoitti myös kadenssit neljään ensimmäiseen konserttoonsa (omissa esityksissään säveltäjä improvisoi ne), kun taas viidennessä konsertossa ei varsinaista erillistä soolokadenssia olekaan. Kuulonsa jo lähes täysin menettäneen säveltäjän sijaan kantaesityksen suoritti Leipzigissä muuan Friedrich Schneider vuonna 1811, ja seuraavana vuonna sen esitti Wienissä aikansa etevimpiin pianovirtuooseihin kuuluva Carl Czerny. Omituista kyllä, tämä voimallinen teos ilmeisen taitavana esityksenäkään ei herättänyt wieniläisyleisössä sen kummempaa huomiota. Jälkimaailman silmissä viides pianokonsertto on kuitenkin noussut ansaitsemalleen paikalle keisariksi konserttojen joukossa. Se on Beethovenin konsertoista virtuoosisin ja edelleen haaste pianistille kuin pianistille. Lotta Emanuelsson Witold Lutosławski ( ): Sinfonia nro 3 Huolimatta lännen ja muiden itäblokin maiden välillä jatkuneesta kyräilevästä informaatiosulusta Puola rakensi vuonna 1956 uudelleen yhteytensä länteen. Tämä suojasää kosketti kaikkia kulttuurin aloja, mutta varmaankin voimakkaimmin musiikkia. Tuolloin perustettu ja yhä menestyksekkäästi porskuttava Varsovan syksy -festivaali nosti uuden puolalaisen musiikin nopeasti maailmanlaajuisen huomion kohteeksi. Yhteydet olivat olleet poikki 17 vuoden ajan, ensin saksalaismiehityksen ja sitten rautaesiripun vuoksi. Yhtäkkiä, muutamassa vuodessa, läntiset nykymusiikkipiirit saivat hämmästyksekseen huomata, että Puolassa versoi verrattoman monipuolinen, ennakkoluuloton ja muurahaiskekomaisen aktiivinen säveltäjäjoukko, jonka kansainvälisille markkinoille ryntäävän kärkikaartin jäsenten laskemiseen eivät kahden käden sormet riittäneet. Noin monia korkean tason säveltäjiä ei ollut yhdelläkään isommalla maalla tarjota. Lännen musiikkiavantgarde oli tuolloin ryhmittynyt keskisaksalaisessa Darmstadtin kaupungissa vuosittain pidettyjen kurssien ja juhlien ympärille. Sinne kokoontui armoitettu joukko vihaisia nuoriamiehiä muutaman erityisen vihaisen johdolla päättämään, minkälaista musiikki tämän jälkeen olisi. Oikeastaan pitäisi sanoa saisi olla, sillä olivatpa Darmstadtin johtohahmojen ominaisuudet muuten millaisia hyvänsä, suvaitsevaisuus ei pukenut heitä erityisemmin. Vallalla oli maailmansodan 3

4 jälkeisen uudisrakentamisen reippaasti noususuhdanteinen, yltiöpositiivinen henki, johon katastrofiin johtaneen poliittisen historian kulttuurisen sivujuonteen kunnioittaminen ei totisesti kuulunut. Myös musiikki ja erityisesti se piti keksiä ja rakentaa kokonaan uudelleen, eikä aikaisemmilla saavutuksilla haluttu nähdä juuri mitään arvoa. Uudistushybriksen hurmiossa jäi huomaamatta, että kun rakennetaan jotain kieltojen kivijalalle, ollaan itse asiassa jo synnyttämässä uutta virallista estetiikkaa. Tämä oli Darmstadtin kohtalo: innokkaasta anarkistijoukosta kehkeytyi kuuliainen koulukunta, ja riemuhuudoin tervehditty vapaus hirtettiin tulevaisuuden airuiden omatekoiseen totalitarismiin. Tähän tilanteeseen Puolan uuden polven säveltäjät tulivat keskusfestivaalinsa syksyisestä nimestä huolimatta kuin kevättuuli. Heillä hedelmällinen vapaudentunne jatkui silloinkin, kun läntisillä kollegoilla oli Paavo Helistön aikalaiskommenttia lainatakseni mennyt sormi suuhun ja käsi päähän ja ainoa akustinen toiminta heidän tahollaan oli pään raavinta. Innostumiskyvyllä on taipumus voittaa neuvottomuus, ja varmaankin tästä syystä Darmstadtin ja Puolan välille syntyi hieman yksipuolinen vaikutussuhde: sarjallisuus ei juurikaan saanut jalansijaa Puolassa, kun taas puolalaisia juhlittiin lännen nykymusiikki-mekassa ja vähän muuallakin pian lähes kultillisena ilmiönä. Tätä tosiseikkaa ei Boulezin typerä jälki-imperialistinen urputus Puolasta musiikillisesti alikehittyneenä maana tai Stockhausenin myöhempi kaikkea halveksiva messiaskompleksi muuta miksikään. Jokainen arvonsa tunteva 60-luvun puolivälin musiikkijulkaisu olisi keskeisiä säveltäjiä luetellessaan maininnut ainakin tusinan puolalaista; Kazimierz Serocki, Krzysztof Penderecki, Henryk Górecki, Tadeusz Baird, Zygmunt Krause ja Witold Szalonek olisivat olleet joka listalla. Jännittävintä ja tärkeintä oli se, että puolalaisilla tuntui olevan mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin valtava määrä erilaisia ratkaisuja, jotka olivat ennen kokemattomia, raikkaita ja kekseliäitä, kuten piti ollakin, mutta joista jotkut olivat samalla rakenteellisesti kestäviä ja strategisesti viisaita. Tämä tarkoittaa erityisesti WITOLD LUTOSŁAWSKIA. Lutosławski oli vanhempi ja kokeneempi kuin muut musiikin uuspuolalaiset ; hänen sävellysdiplominsa oli vuodelta Sotaaikana hän elätti itsensä soittamalla kapakkapianoa nelikätisesti säveltäjä Andrzej Panufnikin kanssa. Stalinin kaudella Lutosławski, joka aina suhtautui asioihin äärimmäisen käytännöllisesti, koetti toteuttaa radikaaleja pyrkimyksiään niissä ahtaissa rajoissa, jotka taiteelle oli annettu. Kun en voinut säveltää niin kuin halusin, sävelsin niin kuin voin, hän kiihkottomaan tapaansa totesi myöhemmin. Varsovan syksyn aloittaessa hän oli jo yli 40-vuotias. Hänellä oli takanaan huomattava sävellystuotanto, kruununa Konsertto orkesterille ( ), joka varmasti on stalinismin alla syntyneistä taideteoksista pystypäisimpiä. Kansainvälistä läpimurtoa merkitsi Varsovan syksyssä vuonna 1958 kantaesitetty Surumusiikki Béla Bartókin muistolle, johdonmukainen ja vavahduttavan kaunis jousiorkesteriteos. Lutosławskin panos 1900-luvun musiikin kehitykseen oli suuri ja suuntaa antava. Hänen keskeisimpiä saavutuksiaan on karkeasti sanoen neljä: ensin hän lanseerasi (1) kokonaan uuden tavan rakentaa tekstuuria ja nivoutuneena siihen (2) omaperäisen tavan suhtautua harmoniaan. Tämän jälkeen seurasi joukko toinen toistaan korkeatasoisempia sävellyksiä, joissa Lutosławski (3) tutki rajapintaa perinteisten tekstuurimallien ja hänen uuden keksintönsä välillä; näissä sävellyksissä hän myös hahmotteli ehkäpä tärkeimmän kontribuutionsa musiikin kehitykseen, nimittäin (4) loppupainotteisen muototyypin. Lutosławski muistetaan edelleen parhaiten suuresta tekstuurikeksinnöstä, jonka hän toi julki vuonna 1961 orkesteriteoksessaan Jeux venitiens ( Venetsialaisia leikkejä ). Käytännön miehenä hän näki kasvavan ristiriidan ajan hengen tuottaman monimutkaistumisen ja praktisen musisoinnin välillä. Piti löytää sellainen tapa tuottaa kompleksisia, rytmisesti monikerroksisia ja joustavia tilanteita, ettei 4

5 yksittäinen muusikko sen paremmin kuin kapellimestarikaan joudu liian suuren paineen alle muuten spontaanius ja soittamisen ilo katoavat ja menetetään jotain korvaamatonta. Ratkaisu oli ns. aleatorisen eli sattumanvaraisen kontrapunktin idea. Tämä järjestelmä luo soittajalle vapauden toimia systeemin puitteissa ilman, että kokonaisuuden hahmosta säveltäjän tai kapellimestarin näkökulmasta häviää mitään olennaista. Perustana on erittäin tarkka harmoninen kontrolli äskeisen luettelon kohta (2) niin että kaikki kussakin tilanteessa käytetyt äänet on jäännöksettömästi jaettu soittimille ja rekistereihin. Säveltäjältä tämä edellyttää kykyä nähdä metsä puilta, hahmottaa kokonaisuuksia ilman haittaavan pienten detaljien luomaa näköestettä. Kapellimestarille tekniikka on suuri helpotus, sillä hän voi luopua yrityksestä kuulla kaikkia mikrosekunneissa ohikiitäviä yksityiskohtia ja käyttää sen sijaan energiansa mielekkäiden kokonaisuuksien hahmottelemiseen. Soittajat puolestaan vapautuvat hirvittävästä laskemisesta, saavat aikaa kuunnella toisiaan ja toteuttaa tehtävänsä rauhassa. On huomattava, että tässä mielessä tekstuurin sattumanvaraisuus on vain näennäistä. Soiva lopputulos on aina varsin samanlainen (siinä mielessä kuin Mozartin esitykset ovat samanlaisia ), koska edeltävä organisointityö on niin huolellinen. Säveltäjä tavallaan ottaa itselleen suuremman osan kokonaisvastuusta kuin perinteisissä tekstuureissa. Sellaisissa teoksissa kuin Jousikvartetto, Kirja orkesterille, Preludeja ja fuuga sekä Sellokonsertto Lutosławski sitten kehitteli lukuisia erilaisia malleja yhdistää perinteinen rytminotaatio ja uusi aleatorinen käytäntö toisiinsa (3). Tavoitteena oli luoda uusi musiikkityyppi, jossa aleatoriset taitteet edustavat monia täsmällisyyshierarkian alempia tasoja, joiden kehityksen yhteinen päätepiste on muuttua vanhanaikaisella tavalla kontrolloiduiksi yleensä tällainen muuntuminen tapahtuu dramaturgisesti äärimmäisen jännittyneellä, padon murtumista muistuttavalla tavalla. Kuulijan kannalta saman asian vielä tuntuvampi puoli on mainittu loppupainotteinen muototyyppi (4). Olennaisinta on, että molemmat uudistukset korostavat voimakkaasti musiikin päämäärätietoisuutta avainsana molemmissa ilmiöissä on tähtääminen. Kolmannen sinfoniansa ensiesityksen (1983) yhteydessä Lutosławski kertoi pettyneensä toistuvasti kuunnellessaan klassis-romanttisia suurmuotoja, esimerkiksi sinänsä arvostamiaan Beethovenin ja Brahmsin sinfonioita. Syy selvisi lopulta: sonaattimuotoiset teokset painottuvat häiritsevässä määrin alkupuolelleen; ensimmäistä lukuun ottamatta osat eivät ole motivoituja, koska psykologinen painopiste on ohitettu jo ennen niitä. Tämä yksi-osaasiaa-monta- osaa-viihdettä -asetelma kiusasi Lutosławskia, ja hän halusi rakentaa omat suurmuotonsa toisin. Kun ei ole mahdollista kiristää kappaleiden loppupuolen jännitteitä äärettömästi, täytyi päätyä päinvastaiseen toimenpiteeseen: löysentää alkupuolta, antaa asioille aikaa kasvaa, jopa niin paljon, että kuulijan tajunta alkaa suorastaan vaatia, että tapahtuminen alkaisi (Lutosławski Kolmannesta sinfoniastaan). Mukaeltu jalkapalloslogan ensin nautitaan, sitten laukaistaan kuvaa periaatteessa tilannetta hyvin. Lutosławskin sävellysten odottavissa aluissa ei tosin niinkään nautiskella kuin kiemurrellaan ja kihelmöidään tihenevässä jännityksessä. Loppupuolen suuriin nousuihin latautuu tätä kautta aivan epätavallinen imu ja paine, ja tulokset ovat ilmiömäisiä. Kolmannessa sinfoniassa kokonaisuus on yksiosainen jatkumo, joka polveilee mielikuvituksellisesti etenemistavassa on piirteitä sekä klassisesta aristotelisesta kaarroksesta että modernimmasta ajattelusta. Sitovana tekijänä ja samalla eräänlaisen liipaisimen asemassa on neljän jyrkkäilmeisen e-sävelen koputusmotiivi, Beethovenin viidennen avauseleen perillinen, joka voidaan ymmärtää myös lähtökohdasta muistuttavaksi signaaliksi. Jouni Kaipainen 5

6 Hannu Lintu Hannu Lintu on opiskellut pianon- ja sellonsoittoa Turun Konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa. Orkesterinjohdon opinnot hän aloitti Atso Almilan johdolla ja siirtyi 1992 Sibelius- Akatemian kapellimestariluokalle, jossa hänen opettajinaan olivat Jorma Panula, Eri Klas ja Ilja Musin. Hän on täydentänyt opintojaan mm. Sienan kesäakatemiassa Myung Whun Chungin johdolla. Diplomitutkinnon Hannu Lintu suoritti erinomaisin arvosanoin toukokuussa 1996 voitettuaan sitä ennen Pohjoismaiset Kapellimestarikilpailut Bergenissä 1994 (juryn puheenjohtajana Mstislav Rostropovitsh). Vuosina Lintu työskenteli Turun kaupunginorkesterin ylikapellimestarina. Tätä seurasi kiinnitys Helsingborgin sinfoniaorkesterin taiteelliseksi johtajaksi. Seuraava vakituinen kiinnitys alkaa elokuussa 2009, jolloin Lintu aloittaa työnsä Tampere Filharmonian ylikapellimestarina. Lintu työskentelee säännöllisesti myös Avanti!-kamariorkesterin kanssa toimien mm. Avanti!n Suvisoitto -festivaalin 2005 taiteellisena johtajana. Lintu on levyttänyt ahkerasti mm. Rautavaaran, Saariahon, Kaipaisen ja Rasmussenin teoksia Royal Scottish National Orchestran, Tanskan ja Suomen RSO:n ja Avanti!n kanssa Ondine, Naxos, Ricordi, Claves ja Danacord -levymerkeille. Tuoreimpia julkaisuja ovat sellokonsertto-levy Alban Gerhardtin ja Rundfunk- Sinfonieorchester Berlinin kanssa (Claves) ja harppukonsertto-levy Emmanuel Ceyssonin, Xavier de Maistren ja Staatsphilharmonie Rheinland-Pfalzin kanssa (Hyperíon). Lintu on vieraillut eri orkestereiden kapellimestarina useilla merkittävillä festivaaleilla, joista mainittakoon Flanderin festivaali, Pekingin Golden Autumn -musiikkijuhla, Adelaiden festivaali, Berliinin juhlaviikot ja Lincoln Centerin Pohjoismaisen musiikin tapahtuma New Yorkissa. Lintu on ollut kapellimestarina mukana useissa oopperaproduktioissa sekä maakuntaoopperoissa, Savonlinnan oopperajuhlilla että Kansallisoopperassa. Vuosi 2006 oli tällä saralla erityisen vilkas: Verdin La Traviata Kuopiossa, Wagnerin Parsifal Kansallisoopperassa, Mozartin Taikahuilu Savonlinnassa sekä Mikko Heiniön uutuusooppera Käärmeen hetki Kansallisoopperassa. Kaudella Linnun yhteistyökumppaneita Euroopassa ovat mm. Kööpenhaminan ja Stuttgartin filharmonikot, Lausannen Kamariorkesteri, Royal Liverpool Philharmonic Orchestra, Barcelonan Sinfoniaorkesteri sekä radio-orkesterit Brysselissä ja Oslossa. USA:ssa hän debytoi seitsemän orkesterin johtajana, näistä mainittakoon New Jersey Symphony, Indianapolis Symphony ja Houston Symphony. Kauko-Itään hänet ovat kutsuneet jälleen Nagoya Philharmonic ja Malaysian Philharmonic Orchestra. Suomessa Lintu johtaa Radion sinfoniaorkesteria, Lahden kaupunginorkesteria, Tampere Filharmoniaa,Tapiola Sinfoniettaa, Kuopion kaupunginorkesteria ja Kymi Sinfoniettaa. Lintu toimii myös vierailevana opettajana sekä Sibelius-Akatemian että Tukholman kuninkaallisen musiikkikorkeakoulun kapellimestariluokilla. Paavali Jumppanen Pianisti Paavali Jumppanen (s.1974) on viime vuosina tullut tunnetuksi monipuolisena muusikkona, joka on yhtä kotonaan solistitehtävissä kuin kamarimusiikin parissa. Opinnot Sibelius-Akatemiassa, sekä Baselin musiikki- akatemiassa Krystian Zimermanin johdolla tarjosivat mahdollisuudet kantarepertoaarin ja nykymusiikin lisäksi mm. urkuopintoihin sekä periodisoittimiin perehtymiseen. Vuoden 2000 aikana Jumppanen suoritti diplominsa sekä 6

7 Baselin musiikkiakatemiassa että Sibelius-Akatemiassa korkeimmin mahdollisin arvosanoin. Vuoden 1994 Maj Lind -pianokilpailun voiton myötä Paavali Jumppanen on esiintynyt lähes kaikkien merkittävien suomalaisten orkestereiden solistina sekä lukuisilla kotimaisilla ja ulkomaisilla musiikkijuhlilla. Jumppasen taiteilijaelämässä uusi vuosituhat alkoi upeasti hänen voitettuaan Young Concert Artist -kilpailun keväällä Kilpailusta seurasi kiinnitys USA:n merkittävimmän nuorten muusikkojen agentuurin taiteilijaksi. Sittemmin Jumppanen on esiintynyt mm. Los Angelesissa, Bostonissa, New Yorkissa ja Washingtonissa. Euroopassa Paavali Jumppanen on esiintynyt mm. Oslon Filharmonikoiden sekä Baselin orkesterin solistina. Hän on tehnyt kiertueet Australiaan vuosina 2004 ja 2006 esiintyen mm. Melbourne Symphonyn ja Symphony West Australian solistina sekä soolokonsertein. Kuluvan kauden ohjelmaan kuuluvat mm. keväällä 2007 aloitetun Beethovenin pianosonaattien kokonaisesityssarjan jatkaminen Bostonissa. Jumppanen esittää saman kokonaisuuden myös Savonlinnassa, Kuopiossa ja Kauniaisissa vuosina Jumppanen esiintyy soolokonsertein Yhdysvalloissa, Sveitsissä, Romaniassa ja Lontoon Wigmore Hallissa. Lisäksi hän soittaa BBC Symphony Orchestran konsertissa Lontoossa esittäen itse tilaamiaan suomalaisia pianosävellyksiä sekä saman orkesterin solistina keväällä 2008 Barbican Hallissa Lontoossa. Tulevaisuuden projekteista mainittakoon vuonna 2008 Euroopassa ja Yhdysvalloissa toteutettavat Olivier Messiaenin laajan pianosarjan Vingt Regards sur l Enfant-Jésus esitykset. Vuosia jatkunut yhteistyö monien eturivin suomalaisten ja ulkomaisten muusikoiden kanssa on johtanut säännöllisiin kutsuihin kamarimusiikkijuhlille eri puolille maailmaa. Vuosina Paavali Jumppanen myös itse luotsasi yhtä suomalaista kamarimusiikkijuhlaa toimien Lemi-Lappeenranta -musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Uuden musiikin esittäminen ja yhteistyö säveltäjien kanssa on tullut viime vuosina tärkeäksi osaksi Paavali Jumppasen taiteellista toimintaa. Jumppanen on tilannut suomalaisilta säveltäjiltä lukuisia pianokappaleita ja vienyt niitä mukanaan maailmalle. Kuluvalla kaudella Jumppanen esittää ulkomailla mm. Jouni Kaipaiselta ja Lauri Kilpiöltä tilaamiaan teoksia. Tulevien vuosien ohjelmistoon kuuluvat mm. sekä Perttu Haapaselta että Riikka Talvitieltä tilattujen kappaleiden esitykset. Jumppanen on työstänyt usein esittämäänsä Henri Dutilleuxin sonaattia (1948) säveltäjän itsensä kanssa. Niin ikään ranskalaisen Pierre Boulezin kolme pianosonaattia kuuluvat Paavali Jumppasen ohjelmistoon. Sonaattien levytys julkaistiin 2005 osana Deutsche Grammophonen Boulezin 80-vuotisjuhlalevytyksiä. Suurta huomiota saanut levytys on palkittu mm. Ranskassa Diapason d Or- ja Saksassa Deutsche Schalplattenkritik -palkinnoilla, ja The Guardian -lehti piti sitä kaikkien aikojen parhaana Boulezin pianomusiikin levytyksenä. RADION SINFONIAORKESTERI Radion sinfoniaorkesteri (RSO) on Yleisradion orkesteri, joka syksyllä 2007 juhli 80 vuottaan. Orkesterin ylikapellimestari on Sakari Oramo, joka aloitti kautensa syksyllä Kymmenmiehinen Radio-orkesteri perustettiin vuonna 1927, vuosi Yleisradion perustamisen jälkeen. Sinfoniaorkesterin mittoihin se kasvoi 1960-luvulla. RSO:n ylikapellimestareita ovat olleet Toivo Haapanen, Nils-Eric Fougstedt, Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam ja Jukka-Pekka Saraste. RSO:n ohjelmistossa on tärkeällä sijalla uusin suomalainen musiikki ja se kantaesittää vuosittain useita Yleisradion tilausteoksia. Kaikkiaan RSO on kantaesittänyt yli 520 teosta. Levytyksiä on tehty tähän mennessä yli sata. Historiallinen helmi tallennettiin Helsingin konservatorion (nyk. Sibelius-Akatemia) salissa 7

8 uudenvuodenpäivänä 1939, kun Jean Sibelius johti oman Andante festivonsa radiotervehdyksessä amerikkalaisille. Nauhoitus jäi ainoaksi dokumentiksi Sibeliuksesta kapellimestarina. Sakari Oramon kanssa RSO on levyttänyt mm. Bartókin, Hakolan, Kaipaisen, Mielckin ja Pingoud n teoksia sekä Launiksen Aslak Hetta -oopperan ensilevytyksen. RSO:n levytykset ovat saaneet useita palkintoja, joista tuoreimmat ovat Magnus Lindbergin musiikkia sisältävälle levylle 2006 myönnetyt Gramophonepalkinto sekä BBC Music Magazine Awards -palkinto. Vuonna 1963 Paavo Berglundin johdolla tehdyn Leningradin-matkan jälkeen RSO on soittanut ulkomailla yli 280 konserttia. Japanissa orkesteri on vieraillut neljä kertaa. Kevätkaudella 2008 RSO vierailee Kanariansaarten musiikkijuhlilla helmikuussa. RSO:n kotikanava on YLE Radio 1, joka lähettää orkesterin kaikki konsertit yleensä suorina lähetyksinä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Konsertteja voi kuunnella myös ympäri maailmaa RSO:n verkkosivujen kautta ( fi/rso). 8

17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00

17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Thomas Zehetmair, kapellimestari ja viulu Ludwig van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri, op. 61 45 min I Allegro ma non troppo II Larghetto III Rondo (Allegro)

Lisätiedot

Aram Hatšaturjan: Sapelitanssi baletista Gajane. Johann Strauss, nuorempi: Rosalinden csardas Klänge der Heimat operetista Lepakko

Aram Hatšaturjan: Sapelitanssi baletista Gajane. Johann Strauss, nuorempi: Rosalinden csardas Klänge der Heimat operetista Lepakko 24.10. NENÄPÄIVÄ-KONSERTTI Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Camilla Nylund, sopraano Ismo Alanko Ella Kanninen ja Jussi-Pekka Rantanen, juontajat Aram Hatšaturjan: Sapelitanssi baletista

Lisätiedot

Richard Strauss - Manfred Honeck - Tomas Ille: Elektra, sinfoninen rapsodia

Richard Strauss - Manfred Honeck - Tomas Ille: Elektra, sinfoninen rapsodia 27.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Manfred Honeck, kapellimestari Nelson Freire, piano Richard Strauss - Manfred Honeck - Tomas Ille: Elektra, sinfoninen rapsodia 31 min VÄLIAIKA 20 min Ludwig

Lisätiedot

Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 1 d-molli op. 15. Johannes Brahms: Sinfonia nro 2 D-duuri op.73

Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 1 d-molli op. 15. Johannes Brahms: Sinfonia nro 2 D-duuri op.73 Sakari Oramo, kapellimestari Sunwook Kim, piano Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 1 d-molli op. 15 I Maestoso II Adagio III Rondo (Allegro non troppo) 50 min VÄLIAIKA 20 min Johannes Brahms: Sinfonia

Lisätiedot

1. Alkusoitto 2. Adagio e staccato 3. Nimetön 4. Andante 6. Air 8. Bourrée 9. Hornpipe 7. Minuet

1. Alkusoitto 2. Adagio e staccato 3. Nimetön 4. Andante 6. Air 8. Bourrée 9. Hornpipe 7. Minuet Sakari Oramo, kapellimestari Joakim Svenheden, viulu Georg Friedrich Händel: Vesimusiikkia, sarja nro 1, F-duuri 1. Alkusoitto 2. Adagio e staccato 3. Nimetön 4. Andante 6. Air 8. Bourrée 9. Hornpipe 7.

Lisätiedot

Johannes Brahms: Konsertto viululle ja sellolle a-molli op. 102. Johannes Brahms: Sinfonia nro 1 c-molli op. 68

Johannes Brahms: Konsertto viululle ja sellolle a-molli op. 102. Johannes Brahms: Sinfonia nro 1 c-molli op. 68 Sakari Oramo, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Marko Ylönen, sello Johannes Brahms: Konsertto viululle ja sellolle a-molli op. 102 I Allegro II Andante III Vivace non troppo Poco meno allegro Tempo 1

Lisätiedot

13.2. KESKIVIIKKOSARJA 9

13.2. KESKIVIIKKOSARJA 9 13.2. KESKIVIIKKOSARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Marc Minkowski, kapellimestari W. A. Mozart: Sinfonia nro 25 g-molli KV 183 29 min I Allegro con brio II Andante III Menuetti Trio IV Allegro VÄLIAIKA 20

Lisätiedot

"Hommage a O. M.", op. 46 (2010) - Ensiesitys - for clarinet, violin, cello and piano

Hommage a O. M., op. 46 (2010) - Ensiesitys - for clarinet, violin, cello and piano Erkki Palola (1957-) "Hommage a O. M.", op. 46 (2010) for clarinet, violin, cello and piano - Ensiesitys - Erkki Palola, viulu Heikki Kulo, sello Jörg Fabian Schnabel, klarinetti Kari Syväniemi, piano

Lisätiedot

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

2.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00

2.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 2.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Joshua Weilerstein, kapellimestari Jean-Efflam Bavouzet, piano Anders Hillborg: Four Transitory Worlds A Flock descends into the Coral Forest Waltz Machine

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Arvo Pärt: Silhouette. Seppo Pohjola: Pianokonsertto, kantaesitys

Arvo Pärt: Silhouette. Seppo Pohjola: Pianokonsertto, kantaesitys 20.11. PERJANTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Olari Elts, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano Arvo Pärt: Silhouette Seppo Pohjola: Pianokonsertto, kantaesitys 7 min 27 min VÄLIAIKA 20 min Johannes

Lisätiedot

Hannu Lintu, kapellimestari Steven Osborne, piano. W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 27 B-duuri KV 595 30 min

Hannu Lintu, kapellimestari Steven Osborne, piano. W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 27 B-duuri KV 595 30 min Hannu Lintu, kapellimestari Steven Osborne, piano W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 27 B-duuri KV 595 30 min I Allegro II Larghetto III Allegro Gustav Mahler: Sinfonia nro 10 Fis-duuri 75 min (täydentänyt

Lisätiedot

Igor Stravinsky: Viulukonsertto D-duuri I Toccata II Aria 1 III Aria 2 IV Capriccio. Witold Lutoslawski: Sinfonia nro 3

Igor Stravinsky: Viulukonsertto D-duuri I Toccata II Aria 1 III Aria 2 IV Capriccio. Witold Lutoslawski: Sinfonia nro 3 23.10. PERJANTAISARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Akiko Suwanai, viulu Joseph Haydn: Sinfonia nro 86 D-duuri Hob.I:86 I Adagio Allegro spiritoso II Capriccio (Largo) III Menuetti

Lisätiedot

10.4. KESKIVIIKKOSARJA 13

10.4. KESKIVIIKKOSARJA 13 10.4. KESKIVIIKKOSARJA 13 Musiikkitalo klo 19.00 NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI Atso Almila, kapellimestari Jan Koetsier: Konsertto neljälle käyrätorvelle ja orkesterille op. 95 I Lento Allegro con brio Aleksi

Lisätiedot

Johannes Piirto, piano

Johannes Piirto, piano Esa Heikkilä, kapellimestari Aarre Merikanto: Intrada 5 min Joonas Kokkonen: Sellokonsertto 8 min I osa Moderato mosso - Allegro Lauri Kankkunen, sello Maurice Ravel: Don Quichotte à Dulcinée 6 min I Chanson

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari. Magnus Lindberg: Konsertto orkesterille. VÄLIAIKA 20 min

Sakari Oramo, kapellimestari. Magnus Lindberg: Konsertto orkesterille. VÄLIAIKA 20 min Sakari Oramo, kapellimestari Magnus Lindberg: Konsertto orkesterille 30 min VÄLIAIKA 20 min Jukka Tiensuu: False Memories, 16 min Morphoses for orchestra, ke. I Review Feroce II Nostalgy Languido molto

Lisätiedot

7.3. PERJANTAISARJA 10

7.3. PERJANTAISARJA 10 7.3. PERJANTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Okko Kamu, kapellimestari Eero Heinonen, piano Petri Aarnio, viulu Joel Laakso, sello Tapani Länsiö: Sinfonia ( Varjot ), kantaesitys (Ylen tilaus) 26 min

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Torstaina 23.4.2015 klo 19 Madetojan sali

Torstaina 23.4.2015 klo 19 Madetojan sali Torstaina 23.4.2015 klo 19 Madetojan sali Torstaina 23.4.2015 klo 19 Madetojan sali Johannes Gustavsson, ohjaaja Atso Almila, seremoniamestari Sikri Lehko, saksofoni Edward Ananian-Cooper, kapellimestari

Lisätiedot

19.12. KESKIVIIKKOSARJA 6

19.12. KESKIVIIKKOSARJA 6 19.12. KESKIVIIKKOSARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 BARTÓK-FESTIVAALI ANDRÁS SCHIFF Sakari Oramo, kapellimestari András Schiff, piano Béla Bartók: Pianokonsertto nro 1 A-duuri Sz. 83 23 min I Allegro moderato

Lisätiedot

Sergei Prokofjev: Sonaatti pianolle nro 2 d-molli op. 14 I Allegro ma non troppo II Scherzo (Allegro marcato) III Andante IV Vivace

Sergei Prokofjev: Sonaatti pianolle nro 2 d-molli op. 14 I Allegro ma non troppo II Scherzo (Allegro marcato) III Andante IV Vivace 30.1. TORSTAISARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 Olli Mustonen, piano Sergei Prokofjev: Sonaatti pianolle nro 4 c-molli op. 29 (Vanhoista muistikirjoista) I Allegro molto sostenuto II Andante assai III Allegro

Lisätiedot

Bela Bartók: Rapsodia nro 1 viululle ja orkesterille Emma Mali, viulu. Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 1, 2. ja 3. osa Ossi Tanner, piano

Bela Bartók: Rapsodia nro 1 viululle ja orkesterille Emma Mali, viulu. Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 1, 2. ja 3. osa Ossi Tanner, piano 13.5. KESKIVIIKKOSARJA 13 Musiikkitalo klo 19.00 Pertti Pekkanen, kapellimestari Bela Bartók: Rapsodia nro 1 viululle ja orkesterille Emma Mali, viulu 10 min Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 1, 2.

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

17.9. KESKIVIIKKOSARJA 2

17.9. KESKIVIIKKOSARJA 2 17.9. KESKIVIIKKOSARJA 2 Musiikkitalo klo 19.00 Joshua Weilerstein, kapellimestari Jonathan Biss, piano Jean Sibelius: Kevätlaulu Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 4 G-duuri op. 58 8 min 30 min

Lisätiedot

I Allegro vivace (alla breve) II Largo III Allegro vivace. I Allegro II Poco allegretto III Poco adagio quasi andante IV Allegro

I Allegro vivace (alla breve) II Largo III Allegro vivace. I Allegro II Poco allegretto III Poco adagio quasi andante IV Allegro Sakari Oramo, kapellimestari Nikolai Luganski, piano Sergei Rahmaninov : Pianokonsertto nro 4 g-molli op. 40 I Allegro vivace (alla breve) II Largo III Allegro vivace 25 min VÄLIAIKA 20 min Kaija Saariaho:

Lisätiedot

Joseph Haydn: Pianokonsertto D-duuri I Vivace II Un poco adagio III Rondo all Ungarese (Allegro assai)

Joseph Haydn: Pianokonsertto D-duuri I Vivace II Un poco adagio III Rondo all Ungarese (Allegro assai) 10.3. TORSTAISARJA 7 Musiikkitalo klo 19.00 Sir András Schiff, kapellimestari ja pianosolisti Joseph Haydn: Pianokonsertto D-duuri I Vivace II Un poco adagio III Rondo all Ungarese (Allegro assai) 20 min

Lisätiedot

25.1. PERJANTAISARJA 9

25.1. PERJANTAISARJA 9 25.1. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 WITOLD LUTOSLAWSKI 100 VUOTTA Hannu Lintu, kapellimestari Peter Jablonski, piano Emma Vähälä, viulu Christoffer Sundqvist, klarinetti Magnus Lindberg: Away

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Taija Kilpiö, viulu Ilari Angervo, alttoviulu

Sakari Oramo, kapellimestari Taija Kilpiö, viulu Ilari Angervo, alttoviulu Sakari Oramo, kapellimestari Taija Kilpiö, viulu Ilari Angervo, alttoviulu Jouni Kaipainen: Beniniläinen aamulaulu, 8 min Aubade beninoise, version Grand Popo, op. 86c Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia

Lisätiedot

Joseph Haydn: Sinfonia nro 101 D-duuri Kello

Joseph Haydn: Sinfonia nro 101 D-duuri Kello 18.5. TORSTAISARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Herbert Blomstedt, kapellimestari Joseph Haydn: Sinfonia nro 101 D-duuri Kello 28 min I Adagio Presto II Andante III Menuetti (Allegretto) Trio IV Finaali (Vivace)

Lisätiedot

Musiikkitalo Selkokielinen esite

Musiikkitalo Selkokielinen esite Musiikkitalo Selkokielinen esite Tervetuloa Musiikkitaloon! Helsingin Musiikkitaloon ovat tervetulleita kaikki. Musiikkitalossa voi käydä kuuntelemassa konsertteja. Musiikkitalossa on kuusi salia konsertteja

Lisätiedot

25.1. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00

25.1. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 25.1. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Juliana Avdejeva, piano Frédéric Chopin: Pianokonsertto nro 2 f-molli op. 21 30 min I Maestoso II Larghetto III Allegro

Lisätiedot

Petri Alanko, huilu Jorma Valjakka, oboe Christoffer Sundqvist, klarinetti Otto Virtanen, fagotti Jozsef Hars, käyrätorvi

Petri Alanko, huilu Jorma Valjakka, oboe Christoffer Sundqvist, klarinetti Otto Virtanen, fagotti Jozsef Hars, käyrätorvi Juha Kangas, kapellimestari Raija Kerppo, piano Pehr Henrik Nordgren: Neljä kuoleman kuvaa I Yön maa II... Laskettelit saksanpolkan, siirryit purppurii. Oiva lisä, sanoi Herra, taivaan musiikkiin III Kalmantanssi

Lisätiedot

Musiikkitalo klo 19.00

Musiikkitalo klo 19.00 10.11. Musiikkitalo klo 19.00 MAAILMANLOPUN SUSHIBAARI ISMO ALANKO JA RSO Susanna Mälkki, kapellimestari Ismo Alanko, laulu Kaikkien laulujen sävellys ja sanat Ismo Alanko. Sovitukset ovat Risteystä lukuun

Lisätiedot

16.10. KESKIVIIKKOSARJA 4

16.10. KESKIVIIKKOSARJA 4 16.10. KESKIVIIKKOSARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Peter Oundjian, kapellimestari Khatia Buniatishvili, piano Frédéric Chopin: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 2 f-molli op. 21 30 min I Maestoso II

Lisätiedot

27.3. KESKIVIIKKOSARJA 12

27.3. KESKIVIIKKOSARJA 12 27.3. KESKIVIIKKOSARJA 12 Musiikkitalo klo 19.00 François-Xavier Roth, kapellimestari Patricia Kopatchinskaja, viulu Bruno Mantovani: Time Stretch (on Gesualdo) 17 min Peter Eötvös: Viulukonsertto Seven

Lisätiedot

Espoon Harppusymposium 2008

Espoon Harppusymposium 2008 Espoon Harppusymposium 2008 Espoon Kulttuurikeskus, Tapiola 24.-26.10.2008 Espoon harppusymposium 2008 Espoon harppusymposiumin järjestää Espoon musiikkiopiston harppuoppilaiden tukiyhdistys. Yhdistys

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Antti Siirala, piano. Franz Schubert: Musiikkia näytelmästä Rosamunde

Sakari Oramo, kapellimestari Antti Siirala, piano. Franz Schubert: Musiikkia näytelmästä Rosamunde Sakari Oramo, kapellimestari Antti Siirala, piano Franz Schubert: Musiikkia näytelmästä Rosamunde Välisoitto I, Allegro molto moderato Välisoitto II, Andante Välisoitto III, Andantino 19 min Franz Liszt:

Lisätiedot

15.1. KESKIVIIKKOSARJA 8

15.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 15.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Angela Hewitt, piano Valérie Hartmann-Claverie, ondes Martenot W. A. Mozart: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 23 A-duuri

Lisätiedot

10.1. PERJANTAISARJA 8

10.1. PERJANTAISARJA 8 10.1. PERJANTAISARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Alice Sara Ott, piano Magnus Lindberg: Era (ensi kertaa Suomessa) 18 min Felix Mendelssohn: Konsertto pianolle ja orkesterille

Lisätiedot

LAULUN KESÄAKATEMIA 2016

LAULUN KESÄAKATEMIA 2016 Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2016 Taiteellinen johtaja Mikko Franck 1. Mestarikurssit laulajille 18. 24.7.2016 Opettajat: Irina Gavrilovici Camilla Nylund (20. 24.7.2016) Seppo Ruohonen

Lisätiedot

Okko Kamu, Jouko Harjanne,

Okko Kamu, Jouko Harjanne, 29.10. KESKIVIIKKOSARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Okko Kamu, kapellimestari Jouko Harjanne, trumpetti Joseph Haydn: Konsertto trumpetille ja orkesterille Es-duuri Hob.VIIe:1 15 min I Allegro II Andante

Lisätiedot

8.11. PERJANTAISARJA 5

8.11. PERJANTAISARJA 5 8.11. PERJANTAISARJA 5 Musiikkitalo klo 19.00 Vasili Petrenko, kapellimestari Juliana Avdejeva, piano Philomela, valm. Marjukka Riihimäki Johannes Brahms: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 1 d-molli

Lisätiedot

Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2011 KURSSIT JA KILPAILUT

Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2011 KURSSIT JA KILPAILUT Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2011 KURSSIT JA KILPAILUT Taiteellinen johtaja Mikko Franck 1. Prof. Irina Gavrilovicin mestarikurssi 17.-24.7.2011 Kurssimaksu 410, opetukseen kuuluu vähintään

Lisätiedot

8.5. KESKIVIIKKOSARJA 15

8.5. KESKIVIIKKOSARJA 15 8.5. KESKIVIIKKOSARJA 15 Musiikkitalo klo 19.00 ETELÄ-EUROOPAN KIERTUEEN LÄHTÖKONSERTTI Hannu Lintu, kapellimestari Nikolai Luganski, piano Jean Sibelius: Pohjolan tytär, sinfoninen fantasia op. 49 15

Lisätiedot

22.3. PERJANTAISARJA 12

22.3. PERJANTAISARJA 12 22.3. PERJANTAISARJA 12 Musiikkitalo klo 19.00 Manfred Honeck, kapellimestari Alfred Schnittke: (K)ein Sommernachtstraum 11 min Joseph Haydn: Sinfonia nro 93 D-duuri 24 min I Adagio Allegro assai II Largo

Lisätiedot

Magnus Lindberg (s. 1958): EXPO (2009)

Magnus Lindberg (s. 1958): EXPO (2009) Sakari Oramo, kapellimestari Marko Ylönen, sello Magnus Lindberg: EXPO, ek Suomessa 9 min Antonín Dvořák: Sellokonsertto nro 2 h-molli op. 104 40 min I Allegro II Adagio ma non troppo III Finaali (Allegro

Lisätiedot

Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 2, ensi kertaa Suomessa. Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 11 g-molli op.103 Vuosi 1905

Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 2, ensi kertaa Suomessa. Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 11 g-molli op.103 Vuosi 1905 4.3. KESKIVIIKKOSARJA 11 Musiikkitalo klo 19.00 Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Nicolas Hodges, piano Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 2, ensi kertaa Suomessa 30 min I II III VÄLIAIKA 20 min Dmitri

Lisätiedot

18.4. KESKIVIIKKOSARJA 14

18.4. KESKIVIIKKOSARJA 14 18.4. KESKIVIIKKOSARJA 14 Musiikkitalo klo 19.00 Jakub Hrůša, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Antonin Dvořák: Tšekkiläinen sarja D-duuri op. 39 23 min I Preludium (Pastoraali) II Polkka III Menuetti

Lisätiedot

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987)

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Kristiina Junttu Syntymäaika: 18.06.1968 Ammatti: pianisti, pianonsoitonopettaja Koulutus: Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Opinnot Sibelius Akatemian Solistisella

Lisätiedot

Tugan Sohijev, kapellimestari Renaud Capuçon, viulu

Tugan Sohijev, kapellimestari Renaud Capuçon, viulu Tugan Sohijev, kapellimestari Renaud Capuçon, viulu Pjotr Tšaikovski: Viulukonsertto 35 min I Allegro moderato II Canzonetta (Andante) III Finaali (Allegro vivacissimo) VÄLIAIKA 20 min Pjotr Tšaikovski:

Lisätiedot

Einojuhani Rautavaara: Angels and Visitations. Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 D-duuri op.19

Einojuhani Rautavaara: Angels and Visitations. Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 D-duuri op.19 11.2. TORSTAISARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 Mikko Franck, kapellimestari Alina Pogostkina, viulu Einojuhani Rautavaara: Angels and Visitations 20 min Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 D-duuri op.19

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Robert McLoud, resitoija. Francois Joseph Gossec: Sarja oopperasta Tasavallan voitto

Sakari Oramo, kapellimestari Robert McLoud, resitoija. Francois Joseph Gossec: Sarja oopperasta Tasavallan voitto Sakari Oramo, kapellimestari Robert McLoud, resitoija Francois Joseph Gossec: Sarja oopperasta Tasavallan voitto I Villageois et Villageoises II Air pour les Polonais III Anglaise ou Bostonienne IV Air

Lisätiedot

juliste: MainosMariini

juliste: MainosMariini juliste: MainosMariini SELLO-PIANO -KONSERTTI PERJANTAINA 22.11.2013 Markus Hallikainen (s. 1987) aloitti sellonsoiton 5-vuotiaan Helli Sepän oppilaana. Espoon musiikkiopistossa häntä opetti vuodesta -97

Lisätiedot

Konserttisarja

Konserttisarja Konserttisarja 2017 www.braheclassica.fi LA 30.9.2017 Raahesali klo 18.00 Liput 28 / 25 / 23 /22 (ovelta 30 ) Guardia Nueva Suomalaisin sävelin tango- ja viihdemusiikin helmiä Guardia Nueva on suuri viihde-

Lisätiedot

I Allegro II Andante III Presto in moto perpetuo

I Allegro II Andante III Presto in moto perpetuo Sakari Oramo, kapellimestari Pekka Kuusisto, viulu Ottorino Respighi: Fontane di Roma (Rooman suihkulähteitä) 18 min I La fontana di Valle Giulia all alba (Valle Giulian suihkulähde aamunkoitteessa) (Andante

Lisätiedot

27.9. PERJANTAISARJA 2

27.9. PERJANTAISARJA 2 27.9. PERJANTAISARJA 2 Musiikkitalo klo 19.00 Tugan Sohijev, kapellimestari Sergei Hatšatrjan, viulu Jelena Firsova: Beyond the Seven Seals (ensi kertaa Suomessa) 12 min Jean Sibelius: Konsertto viululle

Lisätiedot

27.2. KESKIVIIKKOSARJA 10

27.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 27.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 Andrew Manze, kapellimestari W. A. Mozart: Sinfonia nro 39 Es-duuri K 543 30 min I Adagio Allegro II Andante con moto III Menuetti (Allegretto) Trio IV

Lisätiedot

30.1. KESKIVIIKKOSARJA 8

30.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 30.1. KESKIVIIKKOSARJA 8 Musiikkitalo klo 19.00 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Alisa Weilerstein, sello György Ligeti: San Francisco Polyphony 11 min Esa-Pekka Salonen: L.A. Variations 20 min VÄLIAIKA

Lisätiedot

8.11. TORSTAISARJA 4. VÄLIAIKA 20 min. Krzysztof Urbański, kapellimestari Lisa Milne, sopraano. Olivier Messiaen: Poèmes pour Mi

8.11. TORSTAISARJA 4. VÄLIAIKA 20 min. Krzysztof Urbański, kapellimestari Lisa Milne, sopraano. Olivier Messiaen: Poèmes pour Mi 8.11. TORSTAISARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Krzysztof Urbański, kapellimestari Lisa Milne, sopraano Olivier Messiaen: Poèmes pour Mi 27 min I Action de graces (Kiitos) II Paysage (Maisema) III La maison

Lisätiedot

(1940-1941) Aikojen lopun kvartetto

(1940-1941) Aikojen lopun kvartetto Olivier Messiaen (1908-1992) (1940-1941) Aikojen lopun kvartetto Quatuor pour la fin du Temps, III. Kuvat : E. Palola, M. Growthers, M. Käkelä, H. Kulo, Paopictures.fi, K. Syväniemi Kuvitus, taitto ja

Lisätiedot

f i n l a n d säännöt

f i n l a n d säännöt finland säännöt säännöt i Kansainvälinen sellotapahtuma ry järjestää 16. 27.4.2013 kansainvälisen Paulon sellokilpailun. Kilpailu on avoin kaikkia kansallisuuksia edustaville sellisteille, jotka ovat syntyneet

Lisätiedot

26.2. KESKIVIIKKOSARJA 10

26.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 26.2. KESKIVIIKKOSARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 PEHR HENRIK NORDGREN 70 VUOTTA Sakari Oramo, kapellimestari Marko Ylönen, sello Pehr Henrik Nordgren: Sinfonia nro 8 op. 140 25 min I Minore II Intermezzo

Lisätiedot

Eija Kajavan opinnäytekonsertti. Romantiikan ajan kamarimusiikkia. Musiikkikeskuksen kamarimusiikkisalissa klo 19

Eija Kajavan opinnäytekonsertti. Romantiikan ajan kamarimusiikkia. Musiikkikeskuksen kamarimusiikkisalissa klo 19 Eija Kajavan opinnäytekonsertti Säveliä elämästä Romantiikan ajan kamarimusiikkia Musiikkikeskuksen kamarimusiikkisalissa 28.11.2012 klo 19 Eija Kajava, viulu, Marjaana Oliveira, viulu Sonja Koistinen,

Lisätiedot

29.3. KESKIVIIKKOSARJA 12

29.3. KESKIVIIKKOSARJA 12 29.3. KESKIVIIKKOSARJA 12 Musiikkitalo klo klo 19.00 Konsertin alkuperäinen solisti ja kapellimestari Leonidas Kavakos on joutunut peruuttamaan esiintymisensä terveydellisistä syistä. Hänen tilallaan orkesteria

Lisätiedot

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa Sunnuntai 25.10.2015 klo 17, liput 10 PÄRE Ensimmäinen yhtye 200 vuoteen, tai koskaan, jossa on suomalainen säkkipilli! Yhtye tutkii rohkeasti soittimen

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

14.11. TORSTAISARJA 4

14.11. TORSTAISARJA 4 14.11. TORSTAISARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Markus Groh, piano Erkki Melartin: Traumgesicht op. 70 15 min Paul Hindemith: Konsertto pianolle ja orkesterille 30 min I Mässig

Lisätiedot

13.1. Musiikkitalo klo 15.00

13.1. Musiikkitalo klo 15.00 13.1. Musiikkitalo klo 15.00 Olli Mustonen, piano Ludwig van Beethoven: Pianosonaatti nro 1 f-molli op. 2 nro 1 I Allegro II Adagio III Menuetto IV Prestissimo Pianosonaatti nro 2 A-duuri op. 2 nro 2 I

Lisätiedot

To 10.3.2016 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Okko Kamu 70 vuotta

To 10.3.2016 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Okko Kamu 70 vuotta To 10.3.2016 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Okko Kamu 70 vuotta Okko Kamu, kapellimestari Arto Noras, sello Jeajoon Ryu: Konsertto sellolle ja orkesterille (2010/2011/2016; 3. version maailmanensiesitys)

Lisätiedot

Esa-Pekka Salonen: Viulukonsertto, ek Suomessa 30 min. VÄLIAIKA 20 min

Esa-Pekka Salonen: Viulukonsertto, ek Suomessa 30 min. VÄLIAIKA 20 min Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Pekka Kuusisto, viulu Esa-Pekka Salonen: Viulukonsertto, ek Suomessa 30 min I Mirage II Pulse I III Pulse II IV Adieu VÄLIAIKA 20 min Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro

Lisätiedot

Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2012 KURSSIT JA LAULUKILPAILU

Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2012 KURSSIT JA LAULUKILPAILU Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2012 KURSSIT JA LAULUKILPAILU Taiteellinen johtaja Mikko Franck 1. Prof. Irina Gavrilovicin mestarikurssi 15.-22.7.2012 Kurssimaksu 410, opetukseen kuuluu

Lisätiedot

31.5. Musiikkitalo klo 19.00

31.5. Musiikkitalo klo 19.00 31.5. Musiikkitalo klo 19.00 Frank Strobel, kapellimestari Joutilas luokka (The Idle Class, USA 1921) 34 min Tuotanto: Charles Chaplin Productions Alkuperäinen levittäjä: First National Tuottaja, ohjaaja

Lisätiedot

To 26.11.2015 klo 19 Sibeliustalo JYVÄSKYLÄ SINFONIAN VIERAILUKONSERTTI Ranskalaisia kohtaloita

To 26.11.2015 klo 19 Sibeliustalo JYVÄSKYLÄ SINFONIAN VIERAILUKONSERTTI Ranskalaisia kohtaloita To 26.11.2015 klo 19 Sibeliustalo JYVÄSKYLÄ SINFONIAN VIERAILUKONSERTTI Ranskalaisia kohtaloita Jyväskylä Sinfonia Ville Matvejeff, kapellimestari Jan-Erik Gustafsson, sello Darius Milhaud: Suite française

Lisätiedot

Graeme Jenkins, kapellimestari Thomas Zehetmair, viulu

Graeme Jenkins, kapellimestari Thomas Zehetmair, viulu Graeme Jenkins, kapellimestari Thomas Zehetmair, viulu Ralph Vaughan Williams: Fantasia Thomas Tallisin teemasta 15 Solistikvartetti Emma Vähälä, viulu Jukka Pohjola, viulu Camilla Koiso-Kanttila, alttoviulu

Lisätiedot

Suomen Sinfoniaorkesterit ry 50 vuotta

Suomen Sinfoniaorkesterit ry 50 vuotta To 23.4.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Pe 24.4.2015 klo 19 Sibeliustalo VIIKONLOPUN KLASSISET Suomen Sinfoniaorkesterit ry 50 vuotta Okko Kamu, kapellimestari Réka Szilvay, viulu Marko Ylönen,

Lisätiedot

TORSTAISARJA 3

TORSTAISARJA 3 25.10. TORSTAISARJA 3 Musiikkitalo klo 19.00 Leonidas Kavakos, kapellimestari ja viulusolisti Wolfgang Amadeus Mozart: Viulukonsertto nro 3 G-duuri KV 216 25 min I Allegro II Adagio III Rondeau (Allegro

Lisätiedot

Arthur Honegger: Sinfonia nro 3 (Liturginen sinfonia) W. A. Mozart: Konsertto pianolle ja orkesterille 32 min nro 25 C-duuri KV 503

Arthur Honegger: Sinfonia nro 3 (Liturginen sinfonia) W. A. Mozart: Konsertto pianolle ja orkesterille 32 min nro 25 C-duuri KV 503 13.2. TORSTAISARJA 7 Musiikkitalo klo 19.00 Mario Venzago, kapellimestari Paul Lewis, piano Arthur Honegger: Sinfonia nro 3 (Liturginen sinfonia) 30 min I Dies irae (Allegro marcato) II De profundis clamavi

Lisätiedot

SINFONIAKONSERTTI. To 19.2.2015 klo 19 Sibeliustalo. Dalia Stasevska, kapellimestari Martin Malmgren, piano

SINFONIAKONSERTTI. To 19.2.2015 klo 19 Sibeliustalo. Dalia Stasevska, kapellimestari Martin Malmgren, piano To 19.2.2015 klo 19 Sibeliustalo Dalia Stasevska, kapellimestari Martin Malmgren, piano Witold Lutosławski: Musique funébre (1954 58) Prologue Metamorphosis Apogeum Epilogue Sergei Prokofjev: Pianokonsertto

Lisätiedot

16.5. PERJANTAISARJA 14

16.5. PERJANTAISARJA 14 16.5. PERJANTAISARJA 14 Musiikkitalo klo 19.00 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Vilde Frang, viulu Juhani Nuorvala: Septimalia, kantaesitys (Ylen tilaus) Erich Korngold: Viulukonsertto D-duuri op.35

Lisätiedot

Nuori taitelija 2014 - Borea-jousikvartetti. Alempi hinta lapset ja opiskelijat. Lipunhinnat sisältävät lippukohtaisen toimitusmaksun.

Nuori taitelija 2014 - Borea-jousikvartetti. Alempi hinta lapset ja opiskelijat. Lipunhinnat sisältävät lippukohtaisen toimitusmaksun. tiistai 1.7. Rengon kirkko klo 19.00 Nuori taitelija 2014 - Borea-jousikvartetti Hugo Wolf: Italialainen serenadi Wolfgang Amadeus Mozart: Jousikvartetto no 17 B-duuri Metsästys Maurice Ravel: Jousikvartetto

Lisätiedot

FAUNIEN ILTAPÄIVÄ TAMPERE FILHARMONIA

FAUNIEN ILTAPÄIVÄ TAMPERE FILHARMONIA FAUNIEN ILTAPÄIVÄ TAMPERE FILHARMONIA Mihail Glinka (1804 1857) Trio Pathétique I Allegro moderato II Scherzo. Vivacissimo III Largo IV Allegro con spirito SU 28.1.2018 KLO 15.00 TAMPERE-TALON PIENI SALI

Lisätiedot

John Dowland: Kokoelmasta Lachrimae or Seaven Teares Lachrymae Antiquae. Ralph Vaughan Williams: Sinfonia nro 2 A London Symphony

John Dowland: Kokoelmasta Lachrimae or Seaven Teares Lachrymae Antiquae. Ralph Vaughan Williams: Sinfonia nro 2 A London Symphony 27.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Andrew Manze, kapellimestari John Dowland: Kokoelmasta Lachrimae or Seaven Teares Lachrymae Antiquae 4 min Jukka Rautasalo, diskanttigamba Varpu Haavisto,

Lisätiedot

Sakari Oramo, kapellimestari Gabriel Suovanen, baritoni. J. S. Bach A. Webern: Ricercare teoksesta Musikalisches Opfer 10 min c-molli BWV 1079

Sakari Oramo, kapellimestari Gabriel Suovanen, baritoni. J. S. Bach A. Webern: Ricercare teoksesta Musikalisches Opfer 10 min c-molli BWV 1079 Sakari Oramo, kapellimestari Gabriel Suovanen, baritoni J. S. Bach A. Webern: Ricercare teoksesta Musikalisches Opfer 10 min c-molli BWV 1079 Franz Liszt: Kehdosta hautaan, sinfoninen runo 15 min VÄLIAIKA

Lisätiedot

19.5. TORSTAISARJA 10

19.5. TORSTAISARJA 10 19.5. TORSTAISARJA 10 Musiikkitalo klo 19.00 David Zinman, kapellimestari Johannes Brahms: Sinfonia nro 3 F-duuri op.90. 33 min I Allegro con brio II Andante III Poco allegretto IV Allegro VÄLIAIKA 20

Lisätiedot

8.3. PERJANTAISARJA 11

8.3. PERJANTAISARJA 11 8.3. PERJANTAISARJA 11 Musiikkitalo klo 19.00 Sakari Oramo, kapellimestari Nancy Zhou, viulu C. P. E. Bach: Sinfonia C-duuri WQ 182:3 11 min I Allegro assai II Adagio III Allegretto Niccolò Paganini: Viulukonsertto

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA MUSIIKIN PERUSTEET PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Antti Auvinen: Junker Twist, (Ylen tilaus)

Antti Auvinen: Junker Twist, (Ylen tilaus) 26.11. TORSTAISARJA 3 Musiikkitalo klo 19.00 Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Kari Kriikku, klarinetti Antti Auvinen: Junker Twist, (Ylen tilaus) Unsuk Chin: Klarinettikonsertto, ensiesitys Suomessa

Lisätiedot

Oulu Music Festival. To 18.3. klo 19.00 Madetojan sali : 18/14 $ America! America! America! Käsiohjelma

Oulu Music Festival. To 18.3. klo 19.00 Madetojan sali : 18/14 $ America! America! America! Käsiohjelma Oulu Music Festival 12. 20.3.2010 Oulun Musiikkijuhlat Oulu Music Festival To 18.3. klo 19.00 Madetojan sali : 18/14 $ America! America! America! Käsiohjelma Oulu Sinfonia Jaakko Kuusisto : kapellimestari

Lisätiedot

13.4. PERJANTAISARJA 12

13.4. PERJANTAISARJA 12 13.4. PERJANTAISARJA 12 Musiikkitalo klo 19.00 David Zinman, kapellimestari Anders Hillborg: Cold Heat, ensi kertaa Suomessa (Ylen tilaus) 13 min VÄLIAIKA 20 min Gustav Mahler: Sinfonia nro 6 a-molli Traaginen

Lisätiedot

Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri I Allegramente II Adagio assai III Presto

Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri I Allegramente II Adagio assai III Presto 16.1. PERJANTAISARJA 6 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Boris Berezovski, piano Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri I Allegramente II Adagio assai III Presto 22 min VÄLIAIKA 20 min

Lisätiedot

25.5. PERJANTAISARJA 15

25.5. PERJANTAISARJA 15 25.5. PERJANTAISARJA 15 Musiikkitalo klo 19.00 SAKARI ORAMON YLIKAPELLIMESTARIKAUDEN PÄÄTÖSKONSERTTI Sakari Oramo, kapellimestari Janine Jansen, viulu Seppo Pohjola: Sinfonia nro 3, kantaesitys I osa II

Lisätiedot

DMITRY HINTZE COLL. 602

DMITRY HINTZE COLL. 602 Arkistoluettelo 639 DMITRY HINTZE COLL. 602 Käsikirjoituskokoelmat 1 HINTZE, DMITRY, säveltäjä (1914-97) COLL. 602 Dmitry Hintze syntyi Pietarissa 6.2.1914 taiteita harrastavaan perheeseen. Sukujuuriltaan

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Jean Sibelius: Pohjolan tytär 15 min Jean Sibelius: Rakastava 12 min. Aulis Sallinen: Kamarimusiikki 7 Cruselliana op. 98 20 min

Jean Sibelius: Pohjolan tytär 15 min Jean Sibelius: Rakastava 12 min. Aulis Sallinen: Kamarimusiikki 7 Cruselliana op. 98 20 min Okko Kamu, kapellimestari Hanna-Kaarina Heikinheimo, huilu Jorma Valjakka, oboe Tuulia Ylönen, klarinetti Jussi Särkkä, fagotti Jukka Harju, käyrätorvi Jean Sibelius: Pohjolan tytär 15 min Jean Sibelius:

Lisätiedot

YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA

YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA Soiton/laulunopiskelu konservatoriossa on tavoitteellinen harrastus, joka vaatii tunneilla käymisen lisäksi sitoutumisen säännölliseen kotiharjoitteluun. Oppilaan viikoittainen

Lisätiedot

Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2014 KURSSIT JA LAULUKILPAILU

Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2014 KURSSIT JA LAULUKILPAILU Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2014 KURSSIT JA LAULUKILPAILU Taiteellinen johtaja Mikko Franck 1. Prof. Irina Gavrilovicin mestarikurssi 20.-25.7.2014 Kurssimaksu 320, opetukseen kuuluu

Lisätiedot

KESKIVIIKKOSARJA 4

KESKIVIIKKOSARJA 4 18.10. KESKIVIIKKOSARJA 4 Musiikkitalo klo 19.00 Hannu Lintu, kapellimestari Christian Tetzlaff, viulu Béla Bartók: Viulukonsertto nro 2 op. BB 117 1. Allegro non troppo 2. Andante tranquillo 3. Allegro

Lisätiedot

Su 1.5.2016 klo 13 Sibeliustalo PERINTEINEN VAPPUMATINEA

Su 1.5.2016 klo 13 Sibeliustalo PERINTEINEN VAPPUMATINEA Su 1.5.2016 klo 13 Sibeliustalo PERINTEINEN VAPPUMATINEA Petri Juutilainen, kapellimestari Johanna Iivanainen, laulu Champagner-Galoppi (H. C. Lumbye) Marssi elokuvasta Sirkus (I. Dunajevski, sov. W. Tuschla

Lisätiedot