LUPAPÄÄTÖS Nro 43/09/1 Dnro PSY-2008-Y-128 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Rajaojan tekolampien rakentaminen, Pelkosenniemi

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 43/09/1 Dnro PSY-2008-Y-128 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Rajaojan tekolampien rakentaminen, Pelkosenniemi Rinimex Oy Mannerheimintie 43 B HELSINKI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Suunnitellut työt... 3 Arvio työajasta... 5 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 5 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 7 Vaikutus vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä maa-alueisiin... 7 Vaikutus ympäristön luonnon tilaan... 8 Vaikutus kalastukseen ja kalastoon... 8 Työnaikaiset vaikutukset... 9 Arvio vesilain 2 luvun 11 :ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä... 9 Arvio hankkeen tuottamista vahingoista yleisille ja yksityisille eduille... 9 KORVAUSESITYS... 9 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Lupahakemuksen täydennykset... 9 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 9 Muistutukset ja vaatimukset Hakijan selitys Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen uusi tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Rakenteita koskevat määräykset Rakentamisaika Työnaikaisten haittojen minimointi Viimeistely- ja maisemointityöt Kunnossapitomääräys Tarkkailumääräykset Aloittamis- ja valmistumisilmoitus Toiminnan lopettaminen RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Käyttöoikeutta koskevan ratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut Ilmoitus kiinteistörekisterin pitäjälle LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 18

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Rinimex Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Rajaojan tekolampien rakentamiseen Pelkosenniemen kunnassa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ilmenevällä tavalla. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Hankkeen tarkoituksena on rakentaa kolme maisemalammikkoa Rajaojaan Pelkosenniemen Pyhätunturilla. Lammikot on suunniteltu rakennettavaksi osittain nykyiseen Rajaojan uomaan (lampi 1), osittain vanhaan Rajaojan uomaan (lampi 3) ja suolle Rajaojan läheisyyteen (lampi 2). Tekolammet rakennetaan maisemalammikoiksi, ja niillä ei estetä kalan kulkua. Lampiin tehdään mahdollisimman luonnonmukaiset ylivirtauspadot ja porrastetut uomat, jotta kalojen kulku lampiin ja ylöspäin Rajaojaa on mahdollista. Lammikot rakennetaan noudattaen voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Ruoppausmassat läjitetään lampien rannoilla oleville kaavan mukaisille puistoalueille. Mikäli Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös on vielä lainvoimainen, haetaan tällä hakemuksella päätöksen kumoamista ja Rajaojan käyttöä uudessa luvassa asetettavien määräysten ja uuden käyttötarkoituksen mukaisesti. Lammikoissa ei tulla enää kasvattamaan kaloja. Lammikoihin voidaan istuttaa kaloja, mutta niiden annetaan kulkea vesistössä esteettömästi. Suunnitellut työt Lampien kaivaminen Ennen lampien kaivamista puusto poistetaan lampien ja läjitysalueiden alueelta. Alueella ei ole sanottavasti hyötypuuta, vaan pääosin tiheää vesakkoa ja pajukkoa. Alueella oleva pienpuusto, jota ei voida hyödyntää, kaadetaan ja haudataan täyttömaiden alle. Hyödynnettävä puusto poistetaan ja läjitetään maanomistajan kanssa sovittuihin paikkoihin kulkutien varteen. Kaivumassat ovat pääosin eloperäisiä humusmaita ja silttistä hiekkaa sekä kiviä ja kantoja.

4 4 Ruoppausmassat läjitetään alueelle lampien ympärille seuraavasti: Massat (m 3 ktr) Läjitysalueen pinta-ala (m 2 ) Lammen pinta-ala (m 2 ) Lampi Lampi Lampi yhteensä Keskimääräinen täyttökorkeus on 0,75 m. Tarvittaessa täyttöpaksuutta voidaan lisätä ja muotoilla täyttöalueelle laakeita kumpuja. Läjitysalueen reunat suojataan rantapolkurakenteella, joka estää kaivumaiden kulkeutumisen takaisin lampeen. Rannan kaltevuus on enintään 1:4. Rantapolun päällysrakenne eristetään kaivumassoista suodatinkankaalla. Läjitysalue tasataan konetyönä ja nurmetetaan heinänsiemenseoksella (2,5 kg/aari). Alueen annetaan kasvaa luonnonmukaisena niittynä. Alueelle istutetaan paikan päältä siirrettäviä puita. Maapadot Lampien patorakenteet on suunniteltu rakennettaviksi nykyisten patopenkereiden kohdille. Nykyiset padot on rakennettu ilmeisesti pääosin paikan päältä saadulla maamateriaalilla, joka on hiekkaa. Nykyisiä maapatovalleja vahvistetaan routimattomasta moreenista tehtävillä sydämillä. Moreenin ympärille asennetaan suodatinkangas. Moreenin alapinta ulotetaan lammen pohjan tasoon asti. Vedenpainetta padoille tulee vain vähän, koska lammet kaivetaan pääosin nykyisen maanpinnan alapuolelle ja vesipinta asettuu lähelle maan pintaa. Maapadot ovat kaivumaista muotoiltuja, noin m leveitä ja luiskakaltevuudeltaan vähintään 1:4. Patorakenteiden pintaan levitetään eloperäinen kaivumaa, joka tasataan ja nurmetetaan. Ylivirtauspadon kohdalla moreenipato tehdään päältä 3 m leveäksi ja moreeniluiskien kaltevuus on vähintään 1:4. Ylivirtausuomat Ylivirtausuomat on suunniteltu rakennettavaksi pohjaltaan vähintään 5 m leveiksi. Luiskien kaltevuus uomassa on 1:3. Uoman pohjalle ja luiskiin asennetaan suodatinkangas, jonka päälle tulee vähintään 50 cm:n paksuinen kivikerros halkaisijaltaan cm:n kivistä. Lisäksi uomaan asennetaan suurempia kiviä uoman luonnonmukaisuuden parantamiseksi. Uomat pyritään rakentamaan mahdollisimman luonnollisen näköisiksi. Lammen 3 ja Rajaojan vedenkorkeusero on 2,3 m. Ylivirtausuomaan tehdään 3 syvennystä ja kynnyksiä luonnonkivistä helpottamaan kalojen kulkua. Rakennettavan uoman pituus on 76 m. Tyhjennysventtiilit ja veden johtaminen Mahdollisia ruoppaus- tai huoltotarpeita varten kaikki lammet varustetaan sulkuventtiilillä DN200 ja tyhjennysputkella M-315. Lammet on mahdollista tyhjentää minimivirtaaman aikana kevättalvella, jolloin muun muassa mahdollisten ruoppaustöiden suoritus on mahdollista.

5 Lammen 2 veden vaihtuvuutta parannetaan rakentamalla lammesta 1 putki (PEH ) lammen 2 päähän. Putkella saadaan juoksutettua vettä noin 20 l/s eli 1700 m 3 /vrk. Lisäksi lampeen tulee vesiä Kaakkurilammesta. Venttiilillä voidaan pienentää virtaamaa ja sulkea juoksutus tarvittaessa kokonaan. Vedenjohtoputken molempiin päihin laitetaan siivilä. Rajaojan ohitusuoma Nykyinen ohitusuoma jää kuivaksi, eikä uomaan ohjata enää vettä. Tämä sen vuoksi, ettei veden mukana kulkeutuisi maa-aineksia Rajaojan alaosalle. Uudessa kaavassa alueelle suunnitellaan teemapuistoa, jota on jo osittain rakennettu tilan Rajaoja RN:o 8:69 alueelle. Nykyiseen ohitusuomaan on suunniteltu seikkailurataa. Työalueen merkitseminen Työalueella voi olla työaikana mm. moottorikelkkailuliikennettä, joka ohjataan alueen ohi merkitsemällä työalue maastossa puomein ja lippusiimoin. Pimeän aikana kaivualue merkitään varoitusvilkkuvaloin. Työn toteuttamisesta tiedotetaan paikallisessa lehdessä. Viimeistely ja maisemointi Rakentamis- ja läjitysalueet muotoillaan ja maisemoidaan ympäristöön sopeutuviksi. Täyttöalueelle ja lampien rannoille kylvetään heinänsiemenseos eroosion vähentämiseksi. Alueelle istutetaan puustoa. Täyttöaluetta hoidetaan ns. luonnonniittynä, jota tarvittaessa leikataan ja näin estetään alueen pensoittuminen. Työmaatiet puretaan ja maisemoidaan. 5 Arvio työajasta Rakentamistyöt tehdään keväällä matalimman veden aikana helmi toukokuussa. Rakentamisajankohta mahdollistaa työ- ja kulkualueiden jäädytyksen sekä työkoneiden ja maansiirtoajoneuvojen kulkemisen alueella. Viimeistely- ja vihertyöt voidaan tehdä sulana kautena kesä lokakuussa. Töihin on arvioitu kuluvan valmistelutöineen noin 3 kuukautta, josta noin 2 kuukautta varsinaisiin kaivu- ja läjitystöihin. HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 57/72/ll myöntänyt Tunturi-Lohi Oy:lle luvan Rajaojan patoamiseen kalankasvatusaltaaksi, veden johtamiseen Rajaojasta kalankasvatusaltaassa käytettäväksi ja sen takaisin johtamiseen vesistöön sekä uuden uoman tekemiseen Rajaojan johtamiseksi kalankasvatusaltaan ohi. Hakijan tiedossa ei ole, onko lupa vielä voimassa. Hakijan mukaan Tunturi- Lohi Oy -niminen osakeyhtiö on edelleen toiminnassa. Se ei ole kuitenkaan harjoittanut luvan mukaista toimintaa Pyhätunturilla. Yhtiö ei ole huolehtinut toiminnasta aiheutuvasta haitasta, kuten ohitusuoman syöpymisestä ja Rajaojan alaosan liettymisestä. Myös kalan kulku Rajaojassa on estynyt.

6 Hakija on tehnyt sopimukset neljän tilan omistajien kanssa. Tilat ovat hakemuksen kohteena olevasta alueesta Rajaojaa ylävirtaan. Hakija on ilmoittanut sitoutuvansa suorittamaan hakemussuunnitelman mukaiset toimenpiteet Rajaojan tekolampien rakentamiseksi ja Rajaojan palauttamisen vanhaan uomaansa. Hakijalla ei ole luvan haltijan Tunturi- Lohi Oy:n suostumusta luvan lakkauttamiseksi. Hakija omistaa kokonaisuudessaan luvan mukaiset maa-alueet. Luvan haltija on laiminlyönyt kaikki luvan edellyttämät lupaehdot, kuten rakenteiden kunnossapidon ja ilmoitukset Lapin ympäristökeskukselle. Luvan nykyinen haltija ei ole koskaan harjoittanut luvan mukaista toimintaa Rajaojassa. Lupa on ilmeisesti siirtynyt yrityksen oston yhteydessä nykyiselle Tunturi-Lohi Oy:lle. Alueella on voimassa vahvistettu rantakaava. Parhaillaan on vireillä Pyhätunturin osa-alueen B uusi asemakaava, josta on valmistunut luonnos Pyhä Luoston yleiskaava on hyväksytty Pyhä Luoston alueella laaditaan yhteinen matkailualueen yleiskaava noin 700 km 2 :n alueelle. Yleiskaava valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2008 aikana. 6 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Rajaoja kuuluu Pyhäjärven vesistöalueeseen (65.364) ja laske Pyhäjärveen. Valuma-alue on pääosin Pyhätunturin pohjoisrinnettä. Suunniteltujen tekolampien valuma-alue on pinta-alaltaan 14,1 km 2 ja järvetön. Rajaojaan laskevan Kaakkurilammen valuma-alue on noin 1 km 2. Vanhassa Rajaojan uomassa virtaa nykyisin vain Kaakkurilammesta tulevia vesiä. Kalankasvatusaltaiden kohdalla uoma on paikoin kasvanut umpeen. Suunnitellun lammen 3 kohdalla on tiheä koivuvesakko. Rajaojan uoman leveys alaosalla on 2 5 m. Suunniteltujen tekolampien kohdalla Rajaojan uoma on kaivetussa ohitusuomassa. Se yhtyy Rajaojan vanhaan uomaan lammesta 3 alavirtaan. Ohitusuoma on pahoin syöpynyt, jyrkkäreunainen kuru, josta edelleenkin irtoaa hienoa hiekkaa. Rajaojan alaosaa on ruopattu syvemmäksi, ja kivet on poistettu uomasta. Luostontien (nro 9621) alittavan rummun kohdalla Rajaojan pohjan korkeus ennen patoja on N ,2 m ja vedenkorkeus N ,5 m. Vastaavasti vanhan Luostontien Rajaojan sillan kohdalla pohjan korkeus on N ,3 m, ja vedenkorkeus keväällä 2008 on ollut N ,8 m. Rajaojan uoman kaltevuus mainittujen mittauspisteiden välillä on 0,0066. Rajaojan leveys on 2 5 metriä. Mitoitusvirtaamalla 4,6 m 3 /s ja uoman leveydellä 4,2 m vesisyvyydeksi saadaan 0,74 m ja virtausnopeudeksi 1,1 m/s. Alueen virtaamat on arvioitu käyttäen valuma-alueen pinta-alaa ja käsikirjan mitoitusnomogrammeja. Näin tulvavirtaama (HQ 20 ) on 4,6 m 3, keskivir-

7 taama (MQ) 0,2 m 3 /s, keskialivirtaama talvella (MNQ talvi ) 0,02 m 3 /s ja keskivirtaama kesällä (MNQ kesä ) 0,045 m3/s. 7 Maaperä Rakennuspaikka on kartoitettu maastossa. Koordinaatisto on KKJ ja korkeusjärjestelmä N 60. Alueen maaperä on selvitetty kairaamalla suunnittelualueelta yhteensä 109 paikasta. Kairaus on tehty osin painokairauksena ja osin tärykairauksena tavoitteena selvittää lähinnä turpeen paksuus rakennusalueella. Kalastusolot ja kalasto Alueen vesitaloudelliset rakenteet Pyhäjärvi kuuluu Kemijoen valuma-alueeseen. Pyhäjärven kalastoon kuuluvat mm. muikku, siika ja taimen sekä yleisesti alueella esiintyvät hauki, ahven ja särki. Kalakantaa ylläpidetään myös istutuksin. Kotitarvekalastusta harjoitettavat pääasiassa Pyhäjärven kyläläiset pyyntivälineinä verkot, katiskat ja nuotat. Viehekalastus on lisääntynyt lomaasutuksen kasvaessa. Kalastus on ympärivuotista. Rajaojan kalaston merkitys on vähäinen, koska kalat eivät voi nousta ojaa ylöspäin vanhojen kalankasvatusrakenteiden ja ohitusuoman vuoksi. Myös Rajaojan alaosan liettyminen ohitusuoman maamassoista on huonontanut kalojen kulku- ja lisääntymisolosuhteita. Rajaojassa on harjoitettu vuodesta 1967 alkaen noin 10 vuoden ajan pienimuotoista kalankasvatusta. Laitoksen rakennelmat ja laitteet ovat huonossa kunnossa, eikä niitä hoida enää kukaan. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä maa-alueisiin Rajaojan vedenkorkeus nousee seuraavasti: Vedenkorkeus Tilavuus Pinta-ala N 60 + (m 3 ) (m 2 ) Lampi 1 182,2 m Lampi 2 182,0 m Lampi 3 181,8 m Lampien vesisyvyys on 1,8 m ja rantojen kaltevuus vähintään 1:4. Rakentaminen ei vaikuta Rajaojan virtaamiin lampien ylä- tai alapuolisilla osilla. Lampien kohdalla virtausnopeus hidastuu. Tulvan aikana lampiin on mahdollista tehdä cm:n tilapäinen padotus.

8 Lampien ympärillä olevat rakennustontit ovat pääosin hakijan omistuksessa. Lampien rakentaminen ei vaikeuta rakennusalueen kuivatusta. Kaavaan sisältyvien alimpien rakennusalueiden kohdalle jää 1,2 metrin kuivavara tulevaan vedenpintaan. Lampien rakentaminen on huomioitu sekä alueen vanhassa että uudessa kaavassa. Tekolampien rakentamisen seurauksena alueelle muodostuu uutta vesialuetta seuraavasti: 8 Tila Pinta-ala (m 2 ) Lohi III RN:o 8: Keidas RN:o 8: Lohiharju RN:o 8: Tilan Lohila RN:o 73:2 alueelle ei varsinaisesti tule uutta vesialuetta, mutta tulvan aikana voi nykyisessä Rajaojassa esiintyä padotusta cm. Vaikutus ympäristön luonnon tilaan Rajaojan valuma-alueelle lampien yläpuolelle on suunnitteilla laaja asemakaava-alue, jonka kuivatus- ja valumavedet johdetaan Rajaojaan. Suunnitellut lammet toimivat kaava-alueilta tulevien vesien laskeutustusaltaina ja vähentävät Pyhäjärveen kulkeutuvaa kiintoainetta. Nykyisestä ohitusuomasta irtoaa jatkuvasti kiintoainetta, joka kulkeutuu Rajaojan alapuoliseen osaan ja Pyhäjärveen. Lampien rakentaminen lopettaa mainitun eroosion. Vedenlaatuun lampien rakentaminen ei sanottavasti vaikuta. Lampien pohjalta poistetaan turve ja eloperäinen aines, joka läjitetään lampien ympärille. Kiintoaineen kulkeutuminen takaisin lampeen estetään lammen rannoille tehtävillä kulkuteillä. Vaikutus kalastukseen ja kalastoon Hakijan mukaan rakentamisesta ei ole haitallista vaikutusta kalastukseen tai kalastoon. Nykyisten patorakenteiden purku ja veden ohjaaminen pois ohituskanavasta rakennettaviin lampiin parantaa kalojen kulkumahdollisuutta Rajaojaa ylöspäin. Uudet lammet edesauttavat taimenen ja harjuksen lisääntymismahdollisuuksia Pyhäjärven vesistössä. Lammikot toimivat myös kiintoaineen laskeututusaltaina, joten tulevien loma-asutusalueiden kuivatus- ja valumavedet eivät kulkeudu suoraan Pyhäjärveen. Tämä parantaa vedenlaatua Pyhäjärvessä ja Rajaojan alaosalla. Kesäaikana voi tekolampien vesi lämmetä purovettä enemmän, mikä edesauttaa mm. planktontuotantoa ja parantaa kalojen elinoloja. Vedenvaihtuvuus lammissa sulana kautena on hyvä. Talvella kalojen elinolosuhteet huononevat luonnostaan, koska minimivirtaama valuma-alueelta on pieni. Lammet parantavat kalojen elinolosuhteita Rajaojassa talviaikaan ja kevään minimivirtaamalla. Lampien rakentaminen lisää kalastusmahdollisuuksia Rajaojassa.

9 9 Työnaikaiset vaikutukset Työ voidaan toteuttaa kuivatyönä ja vedet johtaa rakennusalueen ohi nykyistä ohitusuomaa pitkin. Lammen 1 osalta voi esiintyä veden samenemista jonkin verran. Lammesta 1 vedet voidaan johtaa lampeen 3, jossa kiintoaine voidaan laskeuttaa lammen pohjalle. Arvio vesilain 2 luvun 11 :ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä Hankeen ansiosta vedenlaatu ja kalojen kulkumahdollisuudet paranevat, Arvio hankkeen tuottamista vahingoista yleisille ja yksityisille eduille Hakijan mukaan hankkeesta ei ole haittaa ympäristölle eikä yleiselle tai yksityiselle edulle. KORVAUSESITYS Hakija arvion mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Työstä ei arvioida syntyvän haitallista veden samenemista. Hankkeelle ei esitetä erillisen tarkkailuohjelman laatimista. Tarvittaessa, jos vesistön samenemista havaitaan, tarkkaillaan samenemisalueen laajuutta ja tarvittaessa otetaan vesinäytteet rakennusalueelta ylä- ja alavirtaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa lupahakemuksen täsmennyksellä, selvityksellä hakemuksen kohteena olevalla alueella toimineesta kalankasvatuslaitoksesta ja sen lupapäätöksestä sekä sopimuksilla. Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa asianosaisten yhteystiedoilla, kiinteistötiedoilla ja arviolla hankkeen hyödyistä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pelkosenniemen kunnassa sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Lisäksi ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pelkosenniemen kunnan kaavoitusviranomaiselta.

10 10 Muistutukset ja vaatimukset 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskuksen mukaan hankkeen vaikutusalueella olevan Rajaojan luonnontilaa on muutettu rakentamalla alueelle kalankasvatuslaitos. Nykyisellään Rajaojan alaosalla ei ole arvokalojen elin- tai lisääntymisalueita. Lisäksi kalojen nousu Pyhäjärvestä Rajaojaan on estynyt. Suunnitelmassa esitettyjen tietojen mukaan Rajaojan alaosan oikaisu-uoman syöpyminen on aiheuttanut vesistössä kalataloudellista haittaa. Lammet on suunniteltu rakennettavaksi siten, etteivät ne estä kalojen kulkua vesistössä. Rajaoja esitetään palautettavaksi entiseen uomaansa ja näin ollen oikaisu-uomasta aiheutuva eroosiohaitta poistuisi. Rajaojan alaosan kalataloudellinen kunnostaminen esitetään tehtäväksi erillisenä hankkeena. Hankesuunnitelmassa esitetyillä töillä ei sanottavasti vähennetä Rajaojan mahdollisia arvokalojen lisääntymisalueita. Rajaojan palauttaminen entiseen uomaansa lisää ojan alaosan potentiaalisia arvokalojen elinympäristöjä. Maisemalammet voivat toimia isompien kalojen talvehtimis- ja elin alueina. Lisäksi lammikoilla tulee olemaan merkitystä virkistyskalastukselle. Hakemussuunnitelmassa esitetyt työt vaikuttavat myönteisesti alueen kalataloudelliseen arvoon. Suunniteltu rakentaminen voidaan toteuttaa pääosin kuivatyönä. Niiltä osin kuin samentumista voi aiheutua (lampi 1), vedet voidaan johtaa laskeutumaan lammessa 3. Tämän vuoksi ympäristökeskus ei ole vaatinut varsinaista vesistön rakennusaikaista tarkkailua. Mikäli kuitenkin havaitaan merkittävää vesistön samentumista, hakijan on varauduttava ottamaan vesinäytteet vesistöstä rakennusalueelta ylä- ja alavirtaan. Näytteistä tulee analysoida näkösyvyys, sameus, ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, CODMn, kokonaisfosfori, haihdutusjäännös ja hehkutusjäännös. Hankealueella ei ole ympäristöhallinnon tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä suurten petolintujen pesiä (ympäristöhallinnon Eliölajittietojärjestelmä ). 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on muistuttanut, että Rajaojaan tehtävävien porrastettujen uomien tulee olla rakenteeltaan sellaiset, että ne mahdollistavat kalojen esteettömän kulun Rajaojan vesistössä, kuten hakija on esittänyt suunnitelmaselostuksessa. 3. Pelkosenniemen kunnan tekninen lautakunta Lautakunta on todennut, että tekolampien rakentamiseen ei ole kaavallisia esteitä. Lautakunta on edellyttänyt, että kunnan lupaviranomainen päättää ruoppausmassojen läjittämisestä ja maisemoinnista puistoalueille. Alueella sijaitseva muinaismuistolain mukainen alue on rauhoitettava.

11 11 4. Pyhäjärven kalastuskunta Kalastuskunnan johtokunta on vaatinut, että Rajaojan vedenlaadusta on huolehdittava töiden aikana ja niiden jälkeen. Luvan saajalle on asetettava vedenlaadun tarkkailuvelvoite. Kalastuskunta on pitänyt Rajaojaa tärkeänä Pyhäjärven kalojen poikastuotantoalueena. On huolehdittava poikastuotantoalueesta myös altaista alavirtaan siten, että oikaisu-uomasta ei kulkeudu lietettä. Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksen muistutusten ja vaatimusten johdosta: 4. Pyhäjärven kalastuskunta Selityksen mukaan Lapin ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, ettei se vaadi hankkeelle erillistä työaikaista tarkkailuohjelmaa. Mikäli työn aikana lampien alapuolisella osalla havaitaan veden samentumista, hakija tekee tarvittavat selvitykset vedenlaadusta ja mahdollisista vaikutuksista. Erillistä vedenlaadun tarkkailua rakentamisajan jälkeen ei esitetä tehtäväksi. Hakijan arvion mukaan rakennettavat lammet parantavat vedenlaatua ja estävät kiintoaineen kulkua Rajaojaan. Lammet mahdollistavat myös kalojen nousun Rajaojasta ylävirtaan, mikä on nyt täysin estynyt. Lampiin tulevan veden laatuun hakija ei voi vaikuttaa. Lammissa ei harjoiteta sellaista toimintaa, joka muuttaisi oleellisesti tulevan veden laatua. Nykyinen ohitusuoma jää kuivaksi, eikä siihen ohjata enää vettä. Tämän toimenpiteen on arvioitu estävän eroosion jatkumisen uomassa ja kiintoaineen kulkeutumisen Rajaojaan. Muuta kunnostusta uomaan ei ole tässä hankkeessa suunniteltu. Tulevan aluesuunnittelun lähtökohtana on hyödyntää syntynyttä ohitusuomaa nykyisessä tilassaan esimerkiksi hakemuksessa esitettynä teemapuistona ja seikkailuratana. Lupahakemuksen täydennys Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa tarkennuksella alueen kaavoitustilanteesta, selvityksellä alueen omistustilanteesta sekä kauppakirjajäljennöksillä. Lupahakemuksen uusi tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut päivätyllä kirjeellään hakemuksen tiedoksi saantitodistuksella Tunturi-Lohi Oy:lle ja varannut mahdollisuuden muistutusten ja vaatimusten esittämiseen viimeistään Muistutukset ja vaatimukset Tunturi-Lohi Oy ei ole esittänyt muistutuksia ja vaatimuksia hakemuksesta.

12 12 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Rinimex Oy:lle luvan Rajaojan tekolampien rakentamiseen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Pelkosenniemen kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA RATKAISU Luvan saajalle myönnetään käyttöoikeus hanketta varten tarvittavien patojen rakentamisen seurauksena rakenteiden alle jääviin alueisiin. Käyttöoikeus koskee seuraavaa kiinteistöä: Nimi RN:o Pinta-ala Talon RN:o 8 vesialue 876:3 225 m 2 Alueet on rajattu hakemuksen liitteenä 3 olevaan piirustukseen "Suunnitelmakartta" MK 1: Käyttöoikeudesta ei määrätä maksettavaksi korvausta. LUPAMÄÄRÄYKSET Rakenteita koskevat määräykset 1. Luvan saajan on toteutettava Rajaojan tekolampien rakentaminen hakemuksen liitteenä olevien piirustusten Suunnitelmakartta. Mittalinjat. MK 1:1 000 sekä "Pituusleikkaus. Lampi 1.", "Pituusleikkaus. Lampi 2." ja "Pituusleikkaus. Lampi 3." MK 1:1 000/1:100 sekä "Pituusleikkaus, tyyppipoikkileikkaus. Patopenger 1.", "Pituusleikkaus, tyyppipoikkileikkaus. Patopenger 2." ja "Pituusleikkaus, tyyppipoikkileikkaus. Patopenger 3." MK 1:1 000/1:100 sekä "Pituusleikkaus, tyyppipoikkileikkaus. Ylivirtausuoma 1.", "Pituusleikkaus, tyyppipoikkileikkaus. Ylivirtausuoma 2." ja "Pituusleikkaus, tyyppipoikkileikkaus. Ylivirtausuoma 3." MK 1:1 000/1:100 ja 1:100 ja "Tyyppipiirustus. Vedenottoputki." osoittamalla sekä suunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla. Tekolammen 3 ylivirtauskynnys ja -uoma on rakennettava siten, että kalannousu on mahdollista ainakin suurilla virtaamilla. Tekolampiin saadaan rakentaa veden vaihtuvuuden parantamiseksi ja tyhjentämistä varten tyhjennysputket ja sulkuventtiilit hakemussuunnitelman mukaisesti. Lammet saadaan tyhjentää alivirtaama-aikana kevättalvella ruoppaus- ja huoltotarpeita varten.

13 Tekolampien vedenkorkeuden tarkkailua varten on ylimpään lampeen (lampi 1) asennettava helposti havaittavaan paikkaan senttimetrijaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkitty suunnitelman mukainen vedenkorkeus N ,20 m. Rajaojan ohitusuoma on suljettava yläpäästään padolla tai vastaavalla tavalla. Suunnitelmapiirustuksissa mainitut korkeudet on sidottava valtakunnalliseen N 60 -korkeusjärjestelmään. Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 13 Rakentamisaika 2. Rakennustyöt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osin loppuun neljän vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja siinä myönnetyt käyttöoikeudet on muutoin katsottava rauenneiksi. Työnaikaisten haittojen minimointi 3. Rakennustyöt on mahdollisuuksien mukaan toteutettava kuivatyönä. Rakennustyöt on suoritettava niin, ettei niistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei töiden aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Viimeistely- ja maisemointityöt 4. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja ylimääräinen kaivumaa ja huolehdittava rakennustyön muidenkin jälkien poistamisesta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ruoppaus- ja läjitysalueiden ympäristöön sopeuttamiseen maastonmuotoiluin ja istutuksin. Kunnossapitomääräys 5. Luvan saajan on pidettävä tekolammet rakenteineen asianmukaisessa kunnossa. Tarkkailumääräykset 6. Tekolammen 1 vedenkorkeuksia on tarkkailtava kevään tulva-aikana kerran viikossa ja muuna aikana kerran kuukaudessa. Mikäli rakentamistöiden aikana havaitaan merkittävää vesistön samentumista, luvan saajan on otettava vesinäytteet vesistöstä rakentamisalueen ylä- ja alavirran puolelta. Näytteistä tulee analysoida näkösyvyys, sameus,

14 ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, COD Mn, kokonaisfosfori, haihdutusjäännös ja hehkutusjäännös. Vedenkorkeus- ja vedenlaatuhavainnot on merkittävä päiväkirjaan, joka on säilytettävä ja johon sisältyvät tiedot on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Pelkosenniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden määräyksestä. 14 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 7. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava töiden aloittamisesta Lapin ympäristökeskukselle ja Pelkosenniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lapin ympäristökeskukselle ja Pelkosenniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. Toiminnan lopettaminen 8. Jos hanketta ei toteuteta luvan voimassa ollessa, luvan saajan on ilmoitettava asiasta ennakolta Lapin ympäristökeskukselle ja Pelkosenniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tällöin luvan saajan on poistettava alueelle kalankasvatuslaitosta varten rakennetut vedenkorkeuteen ja vedenjuoksuun vaikuttavat rakenteet uoman luonnollista pohjaa myöten, palautettava Rajaoja entiseen uomaan sekä pidettävä tehtävät rakenteet kunnossa. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Mikäli rakentamisesta aiheutuu vahinkoa, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu, voidaan korvausta vahingosta aiemman ratkaisun estämättä vaatia ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Asiassa saatu selvitys Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä 57/72/ll myöntänyt Tunturi-Lohi Oy:lle luvan Rajaojan patoamiseen kalankasvatusaltaaksi, veden johtamiseen Rajaojasta kalankasvatusaltaassa käytettäväksi ja sen takaisin johtamiseen vesistöön sekä uuden uoman tekemiseen Rajaojan johtamiseksi kalankasvatusaltaan ohi. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella kalankasvatusallas ja sen rakenteet on rakennettu luvan saajan eli Tunturi-Lohi Oy:n silloin omistamalle tilalle Lohiharju RN:o 8:21 ja patoamisen seurauksena Rajaojan varteen on muodostunut vesialuetta vedenkorkeudesta riippuen 3,6 4,9 ha. Pienimuotoista kalankasvatusta on harjoitettu vuodesta 1967 alkaen noin 10 vuoden ajan. Edellä mainitun päätöksen mukaiset rakenteet ovat nyt tilan Keidas RN:o 8:66 alueella.

15 Tilat Lohi III RN:o 8:65, Keidas RN:o 8:66 ja Lohiharju RN:o 8:67 on muodostettu tilasta Lohiharju RN:o 8:21. Tekolammet on suunniteltu hakijan omistamien tilojen Keidas RN:o 8:66 ja Lohiharju RN:o 8:67 alueelle sekä tilan Lohi III RN:o 8:65 alueelle, jonka omistajien kanssa hakija on tehnyt sopimuksen. Vanha Rajaojan uoma on yhteistä vesialuetta (Talon RN:o 8 vesialue RN:o 876:3), jonka kokonaispinta-ala on 83,3 ha. Tilalla Lohiharju RN:o 8:67 on osuus tähän yhteiseen vesialueeseen ja osuusluku on 0,125. Alueella on voimassa vahvistettu rantakaava. Kaavassa suunniteltujen tekolampien alueelle on merkitty vesialue merkinnällä W ja sen tuntumassa rakennuspaikkoja merkinnällä RA-1. Kaavassa ei ole merkintää kalankasvatustoiminnan osalta. Hakijan mukaan parhaillaan on vireillä Pyhätunturin osa-alueen B uusi asemakaava, josta on valmistunut luonnos Kaavaluonnoksessa vesialue on supistunut yleiskaavasta ja vastaa hakemussuunnitelman mukaista aluetta. Pyhä Luoston yleiskaava on hyväksytty Pyhä Luoston alueella laaditaan yhteinen matkailu-alueen yleiskaava noin 700 km 2 :n alueelle. Yleiskaavan on arvioitu valmistuvan kokonaisuudessaan vuoden 2008 aikana. Luvan raukeamisen perustelut Ympäristölupavirasto katsoo, että Tunturi-Lohi Oy:llä ei ole enää toiminnan edellyttämää omistus- tai käyttöoikeutta tarvittavaan alueeseen eikä siten mahdollisuuksia toimia alueella. Yhtiö ei ole toiminut noin 30 vuoteen. Rakenteita ja laitteita ei ole pidetty vesioikeuden päätöksen edellyttämässä kunnossa. Kalankasvatustoimintaa ja siihen liittyviä rakennelmia voidaan pitää alueelle vahvistetun kaavan vastaisina. Tunturi-Lohi Oy -niminen osakeyhtiö on edelleen toiminnassa. Yhtiölle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi nyt käsiteltävänä olevan hakemusasian johdosta, eikä se ole esittänyt muistutuksia tai vaatimuksia hakemuksen johdosta. Koska oikeus alueeseen on lakannut eikä yhtiöllä ole enää mahdollisuutta toimia vesioikeuden luvan mukaisesti, vesioikeuden päätös nro 57/72/ll on katsottava rauenneeksi. Luvan myöntämisen edellytykset Rajaojan tekolampien rakentaminen on tarpeen kaavoitetun alueen vetovoiman ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Hankkeen avulla voidaan helpottaa kalankulkua vesistössä ja vähentää siihen joutuvia kiintoainepäästöjä. Luvan saaja omistaa suurimmaksi osaksi vesialueeksi muodostuvien tekolampien maa-alueen, on sopinut lopusta veden alle jäävästä maa-alueesta ja on Rajaojan yhteisen vesialueen osakas. Hankkeen toteuttamisesta aiheutuu Rajaojassa tilapäistä veden samentumista. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Näin ollen vesilain mukaisen luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. 15

16 16 Käyttöoikeutta koskevan ratkaisun perustelut Rakentamisessa on kysymys vähäisistä rakennelmista, joita varten käyttöoikeus voidaan myöntää vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentin nojalla. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella Rajaojan vesialueen leveys patojen rakentamispaikalla on noin 5 m. Patojen vaatima rakentamisalue uoman virtaussuunnassa on noin 15 m. Näin ollen kunkin padon tarvitsema yhteisen vesialueen pinta-ala on noin 75 m 2 ja kolmen padon yhteensä noin 225 m 2. Käyttöoikeuden vähäisyydestä ja alueen olosuhteista johtuen menetykset ja käyttörajoitukset eivät rajoita vesialueen käyttöä niin, että niistä aiheutuisi näissä olosuhteissa taloudellisia menetyksiä. Näin ollen ja ottaen huomioon, että luvan saaja on vesialueen osakas, käyttöoikeudesta ei määrätä korvausta. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 8 on annettu sen vuoksi, että vesioikeuden päätöksen raukeamisen seurauksena Tunturi-Lohi Oy:n velvollisuus rakenteiden kunnossapitoon lakkaa. Mikäli tekolampia ei rakenneta tämän päätöksen edellyttämässä määräajassa, luvan saajan on huolehdittava rakennelmien poistamisesta. Muilta osin luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset töiden huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaamisesta. Ilmoitus kiinteistörekisterin pitäjälle Ilmoitus käyttöoikeuden myöntämisestä ei ole tarpeen, koska käyttöoikeus kohdistuu vain vähäiseen osaan yhteistä vesialuetta. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Lapin ympäristökeskuksen ja 4. Pyhäjärven kalastuskunnan vaatimukset tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksestä 6 ilmenevällä tavalla. 2. Lapin työ- ja elinkeinokeskuksen kalojen esteetöntä kulkua koskeva vaatimus on otettu huomioon hakemussuunnitelmassa. 3. Pelkosenniemen kunnan teknisen lautakunnan vaatimuksen mukaisesti luvan saajan on haettava kunnalta tarpeelliset maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset luvat. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös saadaan panna täytäntöön sen jälkeen, kun se on saanut lainvoiman.

17 17 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 6 2 momentti, 7 2 momentti ja 31 1 momentti sekä 21 luku 8 2 momentti KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Kysymyksessä on vesitalousasia, johon sisältyy kolme pohjapatoa ja ruoppausta noin m 3 ktr. Pohjapadoilla padotetaan pääosin ruopattavaa maa-aluetta vesialueeksi noin 0,04 km 2. Jäljempänä mainitun ympäristöministeriön asetuksen maksutaulukon mukaan pohjapadon rakentamista (padotetaan vesialuetta enintään 0,1 km 2 ) koskevan asian käsittelymaksu on euroa ja ruoppausta ( m 3 ktr) koskevan asian käsittelymaksu on euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Näin ollen käsittelymaksuna peritään euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

18 18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Kristiina Toivila Jorma Rantakangas Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas (esittelijä) ja Mikko Keränen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh JR/ph Liite Valitusosoitus

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde ; telekopio: sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.