Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Transkriptio

1 HUS Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Mäntsälä Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma HUS HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE

2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Järjestämissuunnitelman lainsäädännöllinen tausta Keskeiset toimintaympäristömuutokset PALVELUVERKOSTON JA VÄESTÖN PALVELUTARPEEN KUVAUS Palveluverkoston kuvaus Väestön palvelutarpeen kuvaus TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN MUUT YHTEISEN SOPIMISEN PAINOPISTEALUEET Kiireettömän hoitopaikan valinta Yhteiseen tietojärjestelmään valmistautuminen YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO PALVELUTUOTANNOSSA Palvelu- ja hoitoketjut Päivystys ja akuuttihoito Päihde- ja mielenterveystyö Lääkinnällinen kuntoutus Eri toimijoiden rajapinnat Yhteisrakentamishanke ja sen alueelliset tavoitteet Erikoislääkäri - ja erityistyöntekijätyö perusterveydenhuollossa Suun terveydenhuolto Muut palvelut ALUEELLISET YHTEISTYÖN RAKENTEET Yhteistyöfoorumit, roolit ja vastuut KOULUTUS, KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS Potilasturvallisuus ja laadunhallinta Koulutusyhteistyö ja henkilöstön saatavuuden turvaaminen Perusterveydenhuollon yksikkö ARVIOINTI, SEURANTA JA VASTUUT

3 TIIVISTELMÄ Terveydenhuoltolain (1326 / 2010) ja sitä täydentävän valtioneuvoston asetuksen ( 337 / 2011 ) perusteella sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon ja muiden toimijoiden kesken, edelleen, miten hoitoketjut tai alueelliset palveluketjut laaditaan yhteistyössä, ja miten niiden toteutumista tuetaan ja seurataan. Suunnitelmassa on sovittava myös, miten sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vahvistaa terveyskeskusten toimintaa järjestämällä erikoisaloittaisia palveluja ja muuta tukea terveyskeskuksiin. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelma on sovittu laadittavan sairaanhoitoalueittain, ja aluekohtaista suunnitelmista kootaan piiritason yhteenveto HUS:n valtuustossa hyväksyttäväksi. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta esittää Hyvinkään sairaanhoitoalueella suunnitelman laatimisesta on vastannut alueen terveydenhuollon kehittämisryhmä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien ohjaamana. Järjestämissuunnitelman laadinnassa on lähdetty alueellisen terveydenhuollon palvelujärjestelmän asiakaslähtöisestä kehittämisestä, sovittaen lähipalveluja ja eri tavoin keskitettyjä palveluja saumattomaksi kokonaisuudeksi pyrkien välttämään tuottaja- ja sektorilähtöistä ajattelua. Pääpaino on yhteisten ja lähipalvelujen kehittämiseen liittyvässä tavoiteasetannassa, ei niinkään kuntien ja erikoissairaanhoidon palvelujen tarkassa kuvaamisessa. Järjestämissuunnitelma korostaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, terveydenhuoltoa sivuavan sosiaalihuollon ja muiden toimijoiden yhteistyötä, toimivia hoito- ja palveluketjuja sekä näihin liittyvän tietopohjan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on kehittää alueellista palvelusuunnittelua siten, että palvelutarpeet ja käytössä olevat resurssit saataisiin kohtaamaan mahdollisimman asiakaslähtöisellä ja terveyshyötyä tuottavalla tavalla. Järjestämissuunnitelmassa kuvataan alueen ja kuntien palvelujärjestelmän nykytilaa, pyritään tunnistamaan parannuskohteet huomioiden palvelutarpeen sekä hoitomenetelmien ja tekniikan kehittymisen tuomat mahdollisuudet. Eri osa-alueille on kirjattu tavoitteita ja niihin pääsemiseksi toimenpiteitä suunnitelmakaudelle. Erityinen pääpaino on alueellisen akuuttihoidon kehittämisessä, terveyden edistämisen sekä kuntoutuksen oikeaaikaisessa integroinnissa palveluketjuihin ja järjestelmään, sekä terveyskeskusten toiminnan vahvistamisessa muun muassa somaattisten ja psykiatristen erikoisalojen konsultaatiotoimintaa tehostamalla. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa tavoitteena on vähentää psykiatristen sairaansijojen käyttö 0,4 sairaansijaan / 1000 asukasta vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää avohoitoon ja liikkuvaan toimintaan panostamista ja resurssien siirtämistä erikoissairaanhoidon laitoshoidosta avohoitoon ja kotiin vietäviin palveluihin. Suun terveydenhuollossa on tavoitteena kehittää alueellisesti keskitettyjä perushammashoidon palveluja (yleisanestesiassa tehtävä hammashoito ja päivystyspalvelut). Henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tehdään entistä tiiviimpää rekrytointiyhteistyötä. Osaamisen systemaattiseksi kehittämiseksi järjestetään alueellista koulutusta sekä mahdollisuudet alueelliseen työkiertoon ja urakehitykseen. 2

4 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. Järjestämissuunnitelman lainsäädännöllinen tausta Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Suunnitelman avulla tulee edistää alueellista yhteistoimintaa palvelujen suunnittelussa, tuottamisessa ja järjestämisessä sekä edellisten yhteensovittamisessa. Terveydenhuoltolain toimeenpanoa varten tuli voimaan myös useita asetuksia: Sosiaali- ja terveysministeriön asetukset koskien o Ensihoitopalvelua 340 / 2011 o Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmia 341 / 2011 o Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankintaa 1366 / 2011 Valtioneuvoston asetukset koskien o Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta 337 / 2011 o Seulontoja 339 / 2011 o Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa, lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa 338 / 2011 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelma on sovittu laadittavan sairaanhoitoalueittain ja keskitetysti kootaan piiritason yhteenveto. Hyvinkään sairaanhoitoalueen järjestämissuunnitelmasta pyydetään kuntien lausunnot keväällä 2013 ja piirintason yhteenveto hyväksytään HUS:n valtuustossa syksyllä HUS:n kansanterveystyön johtajien asettama työryhmä tuotti vuoden 2011 aikana terveydenhuoltolakiin pohjautuvan suosituksen järjestämissuunnitelman sisällysluettelosta, jota tässä järjestämissuunnitelmassa on suurelta osin noudatettu. Hyvinkään sairaanhoitoalueella laadinnasta vastaa sosiaali- ja terveysjohtamisesta vastaavien alueellinen verkosto. 3

5 1.2. Keskeiset toimintaympäristömuutokset Toukokuussa 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain tavoitteissa korostetaan terveyspalvelujen asiakaslähtöisyyttä, perusterveydenhuollon vahvistamista, terveyden edistämistä, terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta sekä kustannusten kasvun hallintaa. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa linjataan tavoitteiksi sekä kuntarakenteen uudistus että uusi terveydenhuoltopalvelujen järjestämislaki, joita täydennetään asetuksilla. Hallituksen linjausten mukaan terveydenhuoltopalvelujen järjestämisvastuu on kunnalla. Vähintään asukkaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse, asukkaan kunta voi järjestää itse joitain lähipalveluja itse, mutta vaativampien palvelujen, kuten päivystys ja erikoissairaanhoito, järjestämiseksi sen on kuuluttava sote-alueeseen. Palvelukokonaisuutta koordinoidaan viiden erityisvastuualueen (erva) toimesta. Ervat ovat juridisia henkilöitä, jotka omistaa ervaan kuuluvat Sotealueet. Erva-rajat noudattavat nykyisiä yliopistosairaanhoitopiirien erva-rajoja. Yliopistosairaaloiden omistussuhteet on sopimatta. Samoin on lopullisesti sopimatta keskus-ja muiden sairaaloiden asema, kuitenkin lähtökohtaisesti ne kuluisivat sote-alueiden omistukseen. Yliopistollisten sairaaloiden ja ja Sote-alueiden työnjako ratkaistaan sotealueiden muodostumisprosessin yhteydessä. Laaja asiantuntijatyöryhmä valmistelee sote-järjestämislakia. Hallitus linjasi, että metropolialueen lopulliset sote-rakenneratkaisut päätetään erikseen kesken olevan Metropolihallintouudistuksen yhteydessä. Tässä asiakirjassa linjataan alueellisen terveydenhuollon ja sitä sivuavien sosiaalihuollon toiminnallisia ja rakenteellisia tavoitteita ja toimenpiteitä lähtökohtaisella olettamuksella, että mukana olevat viisi kuntaa jatkossa kuuluvat samaan sote-alueeseen. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien palvelustrategioissa on kuvattu muun muassa kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelutarpeiden haasteita yhteen sovitettuna kuntien samanaikaisiin talouspaineisiin sekä käynnistetty näihin liittyviä hankkeita. Tuottavuuden parantaminen työvoiman riittävyyden ohella on nostettu kunnissa tärkeäksi menestystekijäksi. Ohessa linkkejä kuntien strategioihin ja / tai meneillään oleviin hankkeisiin. Mäntsälän kuntastrategia Järvenpään kaupunkistrategia Hyvinkään kaupunkistrategia Hyvinkään kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017 Tuusulan kuntastrategia 2020 Nurmijärven kunnan Asiakaslähtöinen palvelutuotanto-ohjelma HUS:n strategiassa on edellisten toimintaympäristömuutosten lisäksi nostettu esiin vuoden 2014 alusta voimaan tuleva potilaan valinnanvapaus, joka laajenee koskemaan kaikkia Suomen julkisia erikoissairaanhoidon toimintayksiköitä ja perusterveydenhuoltoa. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö lisääntyy ja muun muassa 4

6 potilaiden sähköinen asiointi muodostuu vähitellen kiinteäksi osaksi hoitojärjestelmää. HUS strategiakaudelle on linjattu tavoitteeksi yhteisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto kuntien kanssa. 2. PALVELUVERKOSTON JA VÄESTÖN PALVELUTARPEEN KUVAUS 2.1. Palveluverkoston kuvaus Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa koskevan valtioneuvoston asetuksen ( 337 / 20011, 2 ) mukaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen laatimisessa on otettava huomioon kuntien hyvinvointikertomuksen tietoja sekä muita käytettävissä olevia tietoja alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelujen toteutumisesta, laadusta ja toimivuudesta. Järjestämissuunnitelmassa on sovittava, miten terveydenhuollon palvelujen tarvetta ja näihin vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja seurataan alueella. Alueellisessa terveydenhuoltopalvelujen järjestämisessä ja suunnittelussa on keskeistä luoda yhteisin tavoittein ja sitoumuksin toimiva verkosto, jonka avulla pyritään yhdessä hallitsemaan alueen rajallisia toimintaresursseja ja tukemaan organisaatioiden välisen saumattoman palveluketjun kehittämistä. Palvelusuunnittelun painopiste on strategisessa suunnittelussa. Se tarkoittaa alueellisten tarpeiden ja prioriteettien määrittämistä sekä resurssien oikeaan kohdentamista. Jotta tämä on mahdollista, tarvitaan tietoa muun muassa palveluverkostosta ja palvelujen kysynnästä, eri resurssien (henkilöstö, tilat, laitteet) kysynnän mukaisista varauksista ja käyttöasteista, asiakastyytyväisyydestä, palvelujen laadusta ja vaikuttavuudesta sekä palvelujen kokonaiskustannuksista. Sekä alueellisen palvelusuunnittelun että palveluketjujen johtamisosaamisen kehittymiseen tarvitaan organisaatiorajat ylittävän toiminnanohjausjärjestelmän kehittymistä eli koko palvelujärjestelmän kattavaa tiedolla johtamista. Liitteeseen 1 on koottu karkea palvelumääriin pohjautuva hahmotelma Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellisesta palveluverkostosta. Erikoissairaanhoidon palveluiden käyttö on kuvattu avo- ja osastohoitosuoritteina. Kuntien palveluiden käytön kuvaus on laajempi sisältäen lukuja sekä sosiaali- että terveyspalveluista. Tiedot on koottu pääosin THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä (lukuun ottamatta tk-päivystys ja erikoissairaanhoidon suoritetietoja). 5

7 Tieto ei vielä kaikilta osin ole sisällöllisesti yhtenevää, mutta tietojen käyttöönoton yhtenä tavoitteena onkin tiedon luotettavuuden lisääminen ja sisällön kehittäminen järjestämiskaudella. Tavoitteena on saada palvelumäärät, eurot ja resurssit kohtaamaan asiakaslähtöisellä ja terveyshyötyä tuottavalla tavalla. Muun muassa alueellisten kuntoutuspalvelujen käyttöä ja suunnittelua koskeva tietopohja tarvitsee sekä sisällöllistä että määrällistä kehitystyötä. Liitteen 1 palveluverkosto kuvaa pääosin somaattisia palveluja, alueellinen päihde-ja mielenterveyspalveluverkosto kuvataan osana HUS-laajuista REFINEMENT hanketta (kohta 5.3.). Suun terveydenhuollon palvelukuvaus ja tavoitteet järjestämiskaudelle kuvataan järjestämissuunnitelman kohdassa Väestön palvelutarpeen kuvaus Väestö ja sen kehitys Hyvinkään sairaanhoitoalueen väestömäärä vuoden 2012 lopussa oli , ja tilastokeskuksen ennuste vuodelle 2025 on (+ 12 % ). Suurimmat suhteelliset kasvuennusteet vuoteen 2025 mennessä ovat Mäntsälässä (+ 19 %) ja Tuusulassa ( + 16 %). Kaikissa jäsenkunnissa väestönkasvu on yli koko maan keskiarvon. Linkki Tilastokeskuksen sivuille. Kuva 2. Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntien suhteelliset väestöennusteet (Tilastokeskus, 9 /2012) 6

8 Väestön ikärakenne ja sen kehitys Hyvinkään sairaanhoitoalueen väestö oli vuonna 2011 ikärakenteeltaan maan keskiarvoa nuorempaa. Yli 64- vuotiaiden osuus oli 13,9 %, kun se koko maassa oli 18,1 %. Yli 75-vuotiaiden osuus oli korkein Hyvinkäällä ja Mäntsälässä. Kuva 3. Hyvinkään sairaanhoitoalueen väestö ikäluokittain ja kunnittain 2011 (Tilastokeskus 9 /2012) vuotiaat vuotiaat lkm vuotiaat lkm yli 75 - vuotiaat Väestö yhteensä (Tilastokeskus) Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Hyvinkää , , , , Järvenpää , , , , Mäntsälä , , , , Nurmijärvi , , , , Tuusula , , , , Hyvinkään sairaanhoitoalue , , , , Koko maa , , , , Sairaanhoitoalueen väestö ikääntyy muuta maata voimakkaammin lähivuosina. Vuoteen 2025 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä yli kaksinkertaistuu vuodesta 2011 (N = => ). Suhteellisesti kasvu on suurinta Tuusulassa, Järvenpäässä ja Nurmijärvellä. Kuntakohtaiset ikäluokittaiset ennusteet on esitetty liitteessä 2. Kuvat 4 ja 5. Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkuntien ja koko maan väestöennuste ikäluokittain. Väestöikärakenne 2011 = 100 (Tilastokeskus 9 /2012) 7

9 Ikääntyneiden alueellinen palvelutarvekehitys Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa 1 on asetettu yli 75- vuotiaiden palveluille valtakunnalliset määrälliset suositustavoitteet. Kuva 6. Kuva 6. Palvelurakenneindikaattorit ja niille asetetut tavoitetasot (STM, Ikäihmisten palvelujen laatusuositus) Hyvinkään sairaanhoitoalueen laskennallinen ennuste palvelujen lisätarpeesta vuoden 2011 jäsenkuntakohtaisten toteumatietojen pohjalta on esitetty kuvassa 7. Laskennallinen palvelutarve vuosille 2020 ja 2025 on laskettu STM:n suositusten ja kuntakohtaisen väestöennusteen pohjalta. Kuva 7. Hyvinkään sairaanhoitoalueen yli 75-vuotiaiden laskennallinen palvelujen lisätarve 2020 ja STM:n suositusten mukainen erilaisten palvelumuotojen tarve Suositusten mukainen laskennallinen tarve 2011 Toteuma 2011 (Sotkanet) Lisätarve 2020 / tot Lisätarve 2025 / tot Tehostetussa palveluasumisessa 5-6 % yli 75- vuotiaista Pitkäaikaishoidossa 3 % yli 75-vuotiaista Omaishoidon tuki 5-6 %:lle Kotihoidon piirissä % Sosiaali- ja terveysministeriö Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2008:3. 8

10 Sairastavuus Sairastavuusindeksin laskenta pohjautuu Kelan tilastotietoihin. SOTKAnetin mukaan: Sairastavuusindikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Ikävakioitu Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa, onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuodesta toiseen, minkä vuoksi laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös herättää jatkokysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. Näitä tarkentavia tietoja on koottu Kelan tutkimuksen kotisivulta löytyvään Terveyspuntariin. Kuva 8. Sairastavuusindeksi kunnittain Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnissa sairastetaan sairastavuusindeksillä mitattuna vähemmän kuin koko maassa keskimäärin mutta enemmän kuin HUS-alueella. Eron suuruus sekä aikasarjan muutossuunta suhteessa maan keskiarvoon kuitenkin vaihtelee kunnittain (Kuva 8). 9

11 Hyvinvointikertomus ja hyvinvointi-indikaattorit alueellisen palvelutarpeen arvioinnissa Terveydenhuoltolain (1326 / 2010; 12 ) mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Terveyden edistämisen painopisteiden määrittely ja asetettujen tavoitteiden seuranta perustuu hyvinvointikertomukseen. Sähköinen hyvinvointikertomus on KASTErahoituksella kehitetty, kunnille maksuton työväline hyvinvointikertomusten laadintaan tavoitteena tukea yhtenäistä tiedon tuottoa sekä vahvistaa poikkihallinnollisten toimintakäytäntöjen syntyä. Ohjelmisto hakee automaattisesti kunnan indikaattoritiedot Sotkanet-indikaattoripankista, samoin kuin ohjaa hyvinvointikertomuksen sisällöllistä rakennetta kaikille yhteneväksi. Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnissa sähköinen hyvinvointikertomus on kunnasta riippuen joko otettu käyttöön tai käyttöönotto on käynnisteillä. Muun muassa Hyvinkää ja Nurmijärvi ovat julkaisseet sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta ne keskeiset asiakirjat ja ohjelmat, jotka kunnassa ovat valmisteilla tai käynnissä terveyttä ja hyvinvointia lisäävinä hankkeina. Liitteessä 3 on alueen jäsenkuntien väestöryhmittäisiä hyvinvointitunnuslukuja, jotka on tuotettu sähköinen hyvinvointikertomus - ohjelmistolla. Indikaattoriluvut ovat 3 vuoden liukumakeskiarvo ja vertailuarvo on koko maa. Tavoitteet ) Suunnitelmakaudella kehitetään erillisenä projektina - sekä alueelliseen terveyspalvelujen suunnitteluun - että palveluketjujen johtamiseen ja ohjaukseen tarvittavaa tietopohjaa, sisältäen myös kuntoutuspalvelut (kts. liitteet 1-3, jossa karkeita hahmotelmia alueellisen palveluverkoston ja palvelutarpeen kuvaamisesta). Tavoitteena on kehittää tietopohjaa, jonka avulla palvelumäärät, eurot ja resurssit saadaan kohtaamaan mahdollisimman asiakaslähtöisellä ja terveyshyötyä tuottavalla tavalla. 3. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Terveyden edistäminen Terveydenhuoltolain ( 1326 / 2010; 3 ) mukaan terveyden edistäminen on määritetty yksilöön, väestöön, yhteisöihin ja elinympäristöön kohdistuvana toimintana, jonka tavoitteena on - terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen - terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen - sairauksien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien ehkäiseminen - mielenterveyden vahvistaminen - väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen - sekä suunnitelmallinen voimavarojen kohdentaminen terveyttä edistävällä tavalla 10

12 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (337 / 2011; 3 ) todetaan, että kuntien on sovittava tavoista toimia laaja-alaisessa yhteistyössä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa poikkihallinnollista tavoiteasetantaa kunnan eri toimialojen kesken samoin kuin alueellisesti asetettuja tavoitteita yli kuntarajojen muihin kuntiin ja toimijoihin. Arvioiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon vaikutus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on noin 15 % kokonaisuudesta ja 85 % on seurausta toimintaympäristön muista ratkaisuista. Tässä osuudessa on ratkaisevaa sosiaali- ja terveydenhuollon kyky havaita keskeiset muutokset toimintaympäristössä sekä arvioida niiden vaikutus väestön terveyteen ja hyvinvointiin (kts Hyvinvointi-indikaattorit alueellisen palvelutarpeen arvioinnissa, kohta 2.2), välittää tämä tieto sekä kunnan päättäjille että riskiryhmille, samoin kuin kyky konkreettisten ratkaisujen hakemiseen eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen laatusuosituksen 2 mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan terveyden edistämisen rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä, voimavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön, hyvinvointiosaamisen vahvistamista sekä toiminnan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Terveyden edistämiseen sisältyy promotiivisia ja preventiivisiä toimintamuotoja, jotka kuvattu alla (kuva 9). Tätä viitekehystä voidaan hyödyntää asetettaessa terveyden edistämisen alueellisia tavoitteita suunnitelmakaudelle. Kuva 9. Terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus (Saikkonen P, , sovellettu) 2 Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:19. 3 Saikkonen P Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta. Seminaariesitys Terveyden edistämisen keskus. 11

13 Tavoitteet ) Primaaripreventio: Lakisääteisten seulontojen toimintamallit yhdenmukaiset kaikissa alueen kunnissa 2014 mennessä 2) Primaari- ja sekundaaripreventio: Tehdään selvitys riskipistekartoitukseen perustuvista toimintamalleista ja niiden tuloksista valtakunnallisesti. Selvityksen pohjalta päätetään mahdollisesta alueellisen mini-interventiomallin kehittämisestä (= matalan kynnyksen puuttumisen toimintamalli) erikseen määritetylle riskiryhmälle / riskiryhmille. 3) Primaari- ja sekundaaripreventio: Päihdepotilaan (riskikäyttäjän) hoitoon ohjauksen toimintamallin alueellinen kehittäminen, pilottiprojekti Hyvinkään sairaalan päivystyksessä 2013 (HUS :n Tutkimus- ja kehittämishanke 2013). 4) Primaari-, sekundaari- ja tertiääriprevention tavoitteet ja toimenpiteet liitetään osaksi kunkin alueellisen hoito-/palveluketjun kuvausta ja päivitystä (tätä tukemaan kohdan 5.1 tavoite luoda palvelu- ja hoitoketjujen sähköiseen julkaisuun yksi yhtenäinen alueellinen toimintamalli ja yhteinen sähköinen alusta huomioiden palveluketjun eri vaiheet ja painopisteet) 5) Alueellista terveyden edistämistä tukeva yhteistyö HUS:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa. 4. MUUT YHTEISEN SOPIMISEN PAINOPISTEALUEET 4.1. Kiireettömän hoitopaikan valinta Terveydenhuoltolain (1326 / 2010; 47) mukaan henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveyskeskuksen terveysaseman terveydenhuoltolain 2 ja 3 luvussa tarkoitettujen palvelujen saamiseksi vuoden 2014 alusta alkaen. Valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen ja terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Valinta ei koske kouluterveydenhuoltoa, opiskeluterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää 25 :ssä tarkoitettua kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle. Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Vain pienen osan kuntalaisista arvioidaan käyttävän valinnanvapauttaan. Lähinnä kyseeseen tulevat kansalaiset, joille asioiminen työ- tai asumispaikan etäisyyksien vuoksi on helpompaa kuin kotikunnan palvelupisteessä. Valinnanvapaus luo painetta yhdenmukaistaa kuntien palvelukäytäntöjä ja hoitoon liittyvien etuisuuksien myöntämiskriteerejä, sekä perusterveydenhuollon tuotteistusta. Yhteinen potilastietojärjestelmä helpottaisi merkittävästi kuntarajojen yli liikkuvien potilaiden palvelujen toteuttamista. 12

14 Tavoitteet ) Vuoden 2013 aikana valmistellaan esitykset yhdenmukaistettavista perusterveydenhuollon ohjeistuksista ja toimintatavoista koskien potilaan kiireettömän hoitopaikan valintaa ja järjestämiskaudella seurataan perusterveydenhuollon palvelujen sisältöä alueellisesti ja pyritään yhtenäiseen tuotteistukseen Yhteiseen tietojärjestelmään valmistautuminen Erikoissairaanhoidolla ja kunnilla on erilliset potilastietojärjestelmät, mikä hankaloittaa sähköistä potilastiedon käytettävyyttä yli organisaatiorajojen. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito voivat katsella potilaan tietoja toistensa järjestelmistä Navitasaluetietojärjestelmän kautta. Käyttö on hidasta ja aikaa vievää. Alueen kunnat ovat jo vuosia sitten ilmaisseet halunsa yhteiseen alueelliseen potilastietojärjestelmään. HUSin ja HYKS-alueen kuntien käynnistettyä yhteisen potilastietojärjestelmähankkeen Apotin, ilmoittautuivat kaikki Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnat hankkeeseen mukaan. Tavoitteet ) Yhteiseksi tavoitteeksi on asetettu, että siirtyminen nykyisistä potilastietojärjestelmistä uuteen kuntien ja HUSin yhteiseen tietojärjestelmään toteutetaan tietojärjestelmä kerrallaan, jottei jäisi yksittäisiä kuntia ylläpitämään elinkaarensa päähän tullutta järjestelmää. Tavoitteena on erikoissairaanhoidon ja ensimmäisten kuntien siirtyminen uuteen potilastietojärjestelmään aikaisintaan vuoden 2016 aikana. 5. YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO PALVELUTUOTANNOSSA 5.1. Palvelu- ja hoitoketjut Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa koskevan valtioneuvoston asetuksen (337 / 2011, 7 ) mukaan on sovittava, miten hoitoketjut tai alueelliset hoitosuunnitelmat laaditaan yhteistyössä ja miten niiden toteutumista tuetaan ja seurataan. Palveluketju on saman asiakkaan tiettyyn ongelma- ja tarvekokonaisuuteen kohdistuva, sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorajat ylittävä, palveluprosessien kokonaisuus. Prosessi koostuu asiakkaalle yhtäjaksoisesti annetuista palvelutapahtumista yhdessä organisaatioyksikössä. Palveluketjussa samaan asiakokonaisuuteen liittyvät eri palveluntuottajien palveluprosessit liitetään toisiinsa. Hoitoketju koskee tiettyä sairautta potevien hoitoa ja hoidon työnjakoa. Se kertoo, kuka ja missä tekee hoitosuosituksessa ehdotetut tietyn taudin taikka oireyhtymän ehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon kuuluvat asiat 4. 4 Suomalainen lääkäriseura Duodecim Hoitosuosituksesta hoitoketjuksi. Opas hoitoketjujen laadintaan ja toimeenpanoon. Duodecim. 13

15 Vuosina sairaanhoitoalueella on kuvattu ja uudistettu 3 psykiatrisen potilaan palveluketjua, palliatiivisen potilaan palveluketju ja lastenpsykiatrian palveluketju. Lisäksi sairaanhoitoalue ja kunnat ovat kuvanneet noin 10 vuoden aikana kaikkiaan 27 diagnoosipohjaista hoitoketjua, joista viimeisimpänä työn alla oleva sydämen vajaatoiminnan hoitoketju, jonka on määrä valmistua Voimassa olevat hoitoketjut päivitetään tarpeen mukaan vastuuhenkilöiden toimesta. Somaattiseen erikoissairaanhoitoon tulevasta asiakasvirrasta 60 %:a tulee päivystyksenä. Akuuttihoidon palveluketju on siten tärkein ja keskeisin organisaatiorajat ylittävä alueellinen palveluketju. Alueellista akuuttihoitomallia on kehitetty 2006 alkaen Akuuttisairaalahanke-kokonaisuudessa. Vuonna 2012 toteutettiin muun muassa Hyvinkään sairaalan päivystysalueen laajennus ja käynnistettiin päivystysosastotoiminta. Alueellisesti yhtenäistä, geneeristä, kotiuttamismallia erikoissairaanhoidosta kotiin tai kunnan laitokseen on kehitetty kolmen vuoden ajan kuntien ja erikoissairaanhoidon yhteisessä työryhmässä. Tavoitteet ) Alueellisen akuuttihoidon palveluketjua edelleen kehitetään a. virka-aikaisen ja illan palvelutarjonnan organisointi siten, että yhteispäivystykseen ohjautuu vain sinne päivystyskriteerien mukaan kuuluvat potilaat, sisältäen myös päihdepotilaiden tarkoituksenmukaisen hoitoon ohjauksen b. päivystyspisteiden palveluprosessien kehittäminen (yksikkökohtaiset prosessit eri päivystyspisteissä, standardoidut roolit ja toimenkuvat, työnjako rajapinnoissa, riittävä osaaminen varmistaminen) c. kuntoutuksen oikea-aikainen integrointi akuuttihoidon eri prosessivaiheisiin (mm. kuntoutuspalvelut päivystyspoliklinikalla projekti, osana alueellisen kuntoutuksen ja apuvälinepalvelujen kehittämistä, kohta 5.5.) d. kotiin vietävien akuuttipalvelujen ja akuuttilaitoshoidon suunnittelu (kohta 2.2, ikääntyneiden suositusten mukainen palvelutarve kehitys) e. akuuttipalveluketjun johtamisen kehittäminen nimeämällä palveluketjulle omistajaryhmä ja sopimalla sen tehtävät (palveluketjun toimivuuden seuranta ja ohjaus sekä palveluketjuun tarvittavan osaamisen varmistaminen) sekä akuuttihoidon tiedolla johtamiseen tarvittavan tietopohjan luominen 2) Olemassa olevat hoitoketjut päivitetään säännöllisesti, niille on nimetty vastuuhenkilöt (kunta, esh) ja päivitysten yhteydessä arvioidaan erityisesti terveyden edistämisen, kuntoutuspalvelujen ja turvallisen lääkehoidon toteutuminen osana palvelu- ja hoitoketjujen kehitystyötä (kohta 3). Hoitoketjuille määritetään niiden toimivuutta kuvaavat mittarit. 3) Luodaan palvelu- ja hoitoketjujen sähköiseen julkaisuun yksi yhtenäinen alueellinen toimintamalli sekä yhteinen sähköinen alusta johtamisen tueksi ja kliinisen toiminnan tiedonhallinnan avuksi. Tällä hetkellä sähköisinä julkaisukanavina käytetään HUS-intranetia, HUS- internetia, HUS-extranetia, Terveysporttia ja kuntien omia sähköisiä kanavia. 14

16 4) Uudet kuvattavat hoito/palveluketjut sovitaan alueellisessa terveydenhuoltopalvelujen kehittämisryhmässä (HyTKe) ja hyväksytään alueellisten yhteistyörakenteiden mukaisesti (kohta 6.1) 5.2. Päivystys ja akuuttihoito Ensihoito Ensihoidon lakisääteinen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille vuoteen 2013 mennessä. HUS:ssa järjestetään ensihoito sairaanhoitoalueittain. Hyvinkään sairaanhoitoalueella järjestämisvastuu siirtyi erikoissairaanhoidolle jo vuoden 2012 alusta. Sairaanhoitoalue järjestää ensihoidon siten, että se miehittää omalla työvoimalla kolme h+h ambulanssia ja ostaa kuuden h+p -ambulanssin henkilöstön ja koko ensihoitokaluston ylläpitoineen yhteistyökumppaniltaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta (KUP). Johtamisesta ja koulutuksesta vastaa ensihoidon vastuulääkäri ja 24 /7 toimiva kenttäjohtaja. Tavoitteet Ensihoidosta kehitetään alueellisen päivystysjärjestelmään sen liikkuva osa. Oman tuotannon osuutta kasvatetaan, ja oma ensihoidon henkilöstö on osa päivystysalueen henkilöstöä, joka työskentelee sekä sairaalassa että liikkuvassa ensihoidossa. Koteihin, vanhainkoteihin ja tuetun asumisen piirissä olevien luo vietävää diagnostiikkaa ja hoitoa kasvatetaan. Siinä työssä ensihoito on kuntien kotisairaanhoidon / kotisairaalan yhteistyökumppani. Sairaanhoitoalue järjestää myös kuntien ambulanssia vaativat siirtokuljetukset. Perusterveydenhuollon / Yleislääketieteen päivystys, nykytila Järvenpää, Nurmijärvi ja Tuusula: oma päivystys klo 8-22, Mäntsälä klo 8-18, kaikkina viikonpäivinä. Kunnissa virka-ajan ulkopuolinen lääkärityövoima pääosin ulkoistettua. Sairaanhoitoalue vastaa yöpäivystyksestä klo 22-08, Hyvinkään kaupungin osalta ympärivuorokautisesti vuodesta 2007 alkaen. Yle-päivystyksen lääkärityövoima ostetaan ulkoiselta palveluntuottajalta. Erikoissairaanhoidon päivystys, nykytila Hyvinkään sairaalassa sairaalapäivystys kirurgian, sisätautien, lastentautien, naistentautien ja synnytysten ja anestesiologian erikoisaloilla, takapäivystys kirurgiassa (erikseen pehmytosa- ja tukielinkirurgia), sisätaudeissa, lastentaudeissa, naistentaudeissa ja anestesiologiassa. Lisäksi lauantaisin ja pyhäpäivinä on keuhkosairauksien päivystys klo Leikkaussalihenkilöstöllä on kotipäivystys, hätäsektiovalmius tapahtuu muulla työvoimalla, röntgenissä ja laboratoriossa toiminta on 24/7, ei kuitenkaan radiologipäivystystä. Kuvantamistutkimusten lausunnot ovat saatavissa tarvitessa HYKSistä virka-ajan ulkopuolella. 15

17 Lokakuussa 2012 aloitti 12-paikkainen päivystysosasto päivystysalueen yhteydessä. Psykiatrian ympärivuorokautinen (etu- ja taka-) lääkäripäivystys Kellokosken sairaalassa. Päivystyksen tavoitteet ja muutokset Mäntsälän päivystys siirtyi alkaen yhteispäivystykseen jo klo 18. Muiden kuntien osalta suunnitelmakaudella arvioidaan kuntien omia päivystyspisteitä ja niiden aukioloaikoja. Tavoite on, että yhteispäivystys hoitaa vain STM:n päivystystyöryhmän määrittämiä päivystyspotilaita, muu kiireellinen hoidon tarve tyydytetään kuntien oman virkatyön tarpeellisilla uudelleen järjestelyillä. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä perustettiin keväällä 2012 uusi lääketieteen erikoisala, akuuttilääketiede. Hyvinkään sairaala on saanut koulutusoikeudet ko. erikoisalalle. Tavoite on, että uusi erikoisala ottaa laajalti vastuun somaattisesta etupäivystyksestä. Yhteispäivystyksessä on tarkoitus päästä kokonaan eroon ulkoistetusta lääkärityövoimasta vuoteen 2016 mennessä. Lapsipotilaiden Lastensairauksien etupäivystys järjestetään yhtenä kokonaisuutena, erillään aikuispotilaiden päivystyksestä viimeistään uuden lastenyksikön valmistuttua Päihde- ja mielenterveystyö Väestön kasvusta ja ikääntymisestä huolimatta erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluiden tarve ei kuitenkaan välttämättä kasva samassa suhteessa, vaan toiminnan onnistuneella kehittämisellä pysyy samana tai vähentyy. Perustasolla toteutettavan päihdeja mielenterveystyön merkitys ja voimavarojen tarve sen sijaan lisääntyy. THL:n mielenterveysindeksi, joka koostuu kunnassa tapahtuneiden itsemurhien määrästä, psykoosilääkkeiden erityiskorvauksen oikeutettujen määrästä ja mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrästä mittaa kunnittain väestön psykososiaalista pahoinvointia ja epäsuorasti psykiatrista sairastumisriskiä suhteessa koko Suomen indeksiin, joka on 100. Pienempi indeksi viittaa parempaan psykososiaaliseen hyvinvointiin. Taulukossa 1. on kuvattu alueemme kuntien mielenterveysindeksit ikävakioituna (eri alueiden väestön erilainen ikärakenne on tilastollisesti huomioitu). Väestömme psyykkinen hyvinvointi on indeksin mukaan Suomen keskitasoa parempi, ja se on HUS alueen keskitasoa. Sen sijaan alueemme kunnissa hyvinvointi vaihtelee siten, että Järvenpään ja Hyvinkään psykososiaalinen kuormittuminen on selvästi suurempaa kuin Tuusulan ja Nurmijärven. 16

18 Kuva 10. Alueiden ja kuntien mielenterveysindeksivertailu (Sotkanet) Alue/ Kunta Ikävakioitu SUOMI 100 Hyvinkää 85,7 Järvenpää 81,1 Mäntsälä 67,7 Nurmijärvi 60,9 Tuusula 62,7 Kellokosken sairaala on kehittynyt viime vuosina HUS alueen psykiatrisia tertiääritason palveluja tarjoavaksi yksiköksi, kun sairaanhoitopiirin oikeuspsykiatria, vaikeahoitoiset ja raskain kuntoutuspsykiatria on keskitetty sinne. Syksyllä 2012 aloitti lisäksi HUSin vaikeasti oireilevien nuorten osasto 19. Alueen kunnat käyttävät Nurmijärveä lukuun ottamatta psykiatrian laitospalveluja keskimääräistä enemmän, 0,6-0,8 ss / 1000 asukasta. Psykiatrian avohoitoa on uudistettu 2000-luvulla. Järvenpään, Mäntsälän ja Tuusulan avohoito yhdistettiin hallinnollisesti yhdeksi JMT-poliklinikaksi, johon on keskitetty toimipiste Järvenpäässä, mutta hajautettua toimintaa erityisryhmille on myös Mäntsälässä ja Tuusulassa. Avohoitopainotteisuutta on lisätty perustamalla erilaisia liikkuvia toimintamuotoja, uudistamalla lääkärien ja erityiskoulutettujen hoitajien työnjakoa sekä siirtämällä resursseja pitkistä terapioista yhtä vaikuttaviin tai vaikuttavampiin lyhytterapiamuotoihin. Suuremmat yksiköt tarjoavat mahdollisuuden erilaistuneisiin hoitoihin ja laajempaan palvelutarjontaan, taloudellisiin synergiahyötyihin sekä tulokselliseen rekrytointiin. Hyvinkää on ottanut avopsykiatrian kunnan omaksi toiminnaksi nuorisopsykiatriaa ja vanhuspsykiatriaa lukuun ottamatta. Nurmijärven avohoito tukeutuu osin JMT-poliklinikkaan, mutta etäisyyden ja kulkuyhteyksien puuttumisen vuoksi sitä ei ole voitu täysin integroida JMT-poliklinikkaan. Kuntien mielenterveyspalvelut Hyvinkään kaupunki otti vuonna 2001 aikuisten avohoitopalvelut kaupungin omaksi toiminnaksi. HUS järjestää hyvinkääläisten nuorten ja nuorten aikuisten psykiatriset avohoitopalvelut. Vuonna 2009 Hyvinkää yhdisti aikuisten avomielenterveyspalvelut (psykiatrian yksikkö) ja päihdepalvelut (a-klinikka ja valistuspalveluyksikkö) psykososiaalisten palveluiden yksiköksi. Lisäksi yksikköön kuuluu Nuorisoasema Nuorisohelppi. Muissa kunnissa HUS tukee perusterveydenhuollon ammattilaisia konsultaation. Kunnilla on vaihteleva määrä omia psykiatrisia sairaanhoitajia ja psykiatristen potilaiden tuettua asumispalvelua ostopalveluna yksityissektorilta. 17

19 Tavoitteet ) REFINEMENT -hanke, joka tuottaa psykiatristen palveluiden rakenteesta ja myöhemmin vaikuttavuudesta vertailukelpoista tietoa alueen kuntien, HUS alueiden ja sairaanhoitopiirien välillä on ensimmäisessä vaiheessaan antanut käsityksen Hyvinkään sairaanhoitoalueen mahdollisista rakenteellisista kehittämistarpeista. Sen mukaan kehittämiskohteita ovat ennen kaikkea sairaalan käytön vähentäminen nuorilla ja nuorilla aikuisilla (alle 24 vuotiailla potilailla), informaatiota ja ohjausta tarjoavien matalan kynnyksen palveluiden lisääminen sekä resurssien siirtämistä laitoshoidosta sekä erikoissairaanhoidon että kunnan omaan avohoitoon. Nuorisopsykiatriassa tarve palveluiden kehittämiselle perustasolla siirtämällä erikoissairaanhoidon osaamista ja resursseja etupainotteiseksi on erityisen korostunut. Vuonna 2013 käynnistetään nuorisopsykiatrian alueellisen palveluketjun uudistustyö, tavoitteena alueellinen palvelumalli ja laitoshoidon vähentäminen noin 1/3 vuoden 2012 tasosta vuoteen 2020 mennessä. 2) Tehostettua palveluasumista alueella on suhteellisen paljon, kun taas kotiin tuettua asumista on suhteellisen vähän. Tehostettua palveluasumista tulisi kehittää siten, että myös vaikeammin oireileville potilaille löytyisi asumispalveluita. Erikoissairaanhoidon asiantuntemusta tulisi käyttää palveluasumisen kirjon ja käytön suunnittelussa. Akuuttiin tarpeeseen vastaavaa avohoitopalvelua tulisi lisätä, ja sitä tukemaan tulisi kehittää liikkuvia toimintamuotoja sekä yhden puhelinnumeron takaa löytyvä puhelinneuvonta. 3) Mielenterveys- ja päihdepalveluiden työnjakoa selkeytetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Esimerkkeinä ns. tehostetun verkostoavohoidon (ACT)- ) työryhmät, mutta muitakin yhteisiä työryhmiä on kehitteillä. Perustasolle tulee kehittää kolmannen sektorin tarjoamia päivätoimintapalveluja, kuten kerhotoimintaa ja vertaistukitoimintaa. Suojatyötoiminnasta pitäisi pyrkiä osittain kohti tuettua työllistymistä. Kokemusasiantuntijat otetaan mukaan palvelujärjestelmän suunnitteluun. 4) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien väliinputoajien psykiatrisen hoidon järjestämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tyypillisiä tällaisia potilasryhmiä ovat kehitysvammaiset psykiatrista hoitoa tarvitsevat henkilöt, joiden hoitaminen kuuluu erikoissairaanhoitoon silloin, jos erityishuolto ja perusterveydenhuolto eivät hoitoa kykene tarjoamaan. Kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien henkilöiden (ADHD, Tourette, Asperger ym) alueellinen hoito- palveluketju kehitetään. 5) Laitoshoidossa tavoitteena on päästä sairaansijakäyttöön 0,4 ss /1000 asukasta vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää avohoitoon ja liikkuvaan toimintaan panostamista. Perusterveydenhuollon roolia korostetaan. Erikoissairaanhoito tukee perusterveydenhuollon lääkäreitä ja muita osaajia konsultaatiopalveluin, sähköisesti ja paikanpäällä terveyskeskuksissa, joihin jo nyt on kuhunkin nimetty psykiatrikonsultit. Palveluketjujen toimivuus on avainasia psykiatriassakin. Palveluketjuja on sovittu viidelle potilasryhmälle. Ketjujen kuvaaminen, omistajaryhmien nimeäminen ja ketjujen toimivuuden mittaaminen on tarkoitus saada valmiiksi vuosien aikana. 6) Hyvinkään kaupungin ja Hyvinkään sairaalan uudisrakennushankkeessa sinne siirtyy myös koko kaupungin psykososiaalinen yksikkö. Tavoitteena on, että siinä yhteydessä myös erikoissairaanhoidon Hyvinkäällä olevat toiminnot siirtyvät samaan yksikköön ja kaikki toiminnallinen synergia haetaan toimintojen välillä. Tavoitteena on JMT-tyyppinen ratkaisu, jossa mukana olisivat nykyisistä toiminnoista 18

20 kaupungin psykososiaalinen yksikkö, HUSin nuorisopsykiatrian Hyvinkään poliklinikka, yleissairaalapsykiatria ja HUSin Hyvinkään päiväkeskus. Uudisrakennushanke mahdollistaa JMT-poliklinikan kaltaisen alueen pohjoisen avohoitoyksikön muotoutumisen. Yksikkö tukee kiinteästi myös uudisrakennukseen suunnitellun terveyskeskusosaston 6-8 psykososiaalisen kriisipaikan toimintaa. 5.4 Lääkinnällinen kuntoutus Terveydenhuoltolain (1326/2010 ) mukaisesti kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Sairaanhoitopiirillä on vastuu kunnallisen terveydenhuollon tuottamien kuntoutuspalvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta. Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on vaikuttaa väestön terveyteen, hyvinvointiin, työ- ja toimintakykyyn sekä väestön elintapoihin ennaltaehkäisevin että ohjaavin toimenpitein kuin myös sairauksiin ja tapaturmiin liittyvään toimintakykyyn korjaavin että ylläpitävin kuntoutuksen keinoin. Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan toimintakykyä ja elämänhallintaa sekä edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevin, ohjaavin ja korjaavin toimenpitein. Lääkinnällinen kuntoutus tulee lain mukaan järjestää sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kun kuntoutuksen tarve kunnassa ja kuntainliiton alueella edellyttää. Kuntoutus on järjestettävä viivytyksettä siinä muodossa ja sellaisella tavalla ja sellaisessa määräajassa, että sillä kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn kannalta on vaikutusta. Sairaanhoidosta vastaavassa yksikössä on tunnistettava sairauteen liittyvät kuntoutustarpeet ja mahdollisuudet ja käynnistettävä viiveettä kuntoutuksen pääsyn valmistelut hoidon aikana ja sen jatkeeksi. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu (Terveydenhuoltolaki 29-30); 1) Kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus; 2) Potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi 3) Kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia 4) Toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet 5) Apuvälinepalvelut 6) Sopeutumisvalmennus 7) 1 6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat Kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa. Terveydenhuoltolain 43 :n mukaan erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen (ERVA) sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymä sekä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea ja Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksote ovat tehneet erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen Helsingin Yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella ja sopineet lääkinnällisen kuntoutuksen yhteisistä toimintamalleista valtuustokaudeksi seuraavaa: 19

21 Tavoitteena on, että lääkinnällisen kuntoutuksen toimintamallit erityisvastuualueella olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia ja sen vuoksi sopimuksessa mukana olevat tahot perustavat yhteisen kehittämisryhmän laatimaan yhteisiä käytäntöjä lääkinnällisen kuntoutuksen toiminnoille erityisvastuualueella sekä erityisten potilasryhmien kuntoutuspalveluille. Näitä yhteisesti kehitettäviä toimintoja ovat mm: 1) selkäydinvammaisten koko eliniän kestävä hoito 2) vaativan erikoissairaanhoidon hoitoprosessiin liittyvän kuntoutuksen järjestäminen 3) kalliiden ja erityisosaamista vaativat apuvälineiden tarpeen arviointi ja hankinta 4) kalliiden biomyoelektronisten proteesien tarpeen arviointi, hankinta, huolto ja käytön opetus Lääkinnällisen kuntoutuksen nykytila alueella Lääkinnällisen kuntoutuksen peruspalvelut järjestetään pääasiallisesti alueen kuntien perusterveydenhuollon ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntoutuspalveluita tuottavien fysio-, toiminta- ja puheterapia sekä apuvälinepalveluita tuottavien yksiköiden sekä kuntoutuksen asiantuntijoiden/ eri alan terapeuttien toimesta avopalveluina että laitosjaksoihin liittyvinä kuntoutuspalveluina Alueella on vaativaan laitoskuntoutukseen erikoistunut, kuntien yhteishankkeena vuonna 2008 perustettu Kiljavan sairaala. Laitoskuntoutusta toteutetaan lisäksi osana sekä akuutti-sairaanhoitoa että terveyskeskusten osastohoidon yhteydessä. Julkisen terveydenhuollon tuottamien kuntoutuspalveluiden lisäksi kunnat ja sairaanhoitopiiri ostavat yksilöllistä kuntoutusta erityisperustein sekä laitos että avopalveluna. Perusterveydenhuollossa kuntoutus kohdentuu eri-ikäisten kuntalaisten toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitoon arvioinnin, yksilöllisen terapia, ohjauksen ja ryhmätoiminnan keinoin. Painopistealueita ovat erilaisten vammojen ja leikkausten jälkitilojen kuntoutus, lapsien motorisen kehityksen sekä aikuisväestön omatoimisen harjoittelun tukeminen sekä vanhusväestön toimintakyvyn arviointi ja kuntoutusarvioinnit myös kotona. Fysioterapiassa ollaan suuntautumassa myös akuuttivastaanottoon. Kuntoutusalan asiantuntijat toimivat moniammatillisissa tiimeissä ja tekevät kuntoutusarviointeja asiakkaiden toimintaympäristössä kotona sekä kodinomaisissa palveluyksiköissä. Hyvinkään sairaala kuntoutuspalvelut tuotetaan moniammatillisesti osana eri erikoisalojen toimintakäytäntöjä ja erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuutta. Kuntoutuspalvelut kohdentuvat yksilöllisen arvioinnin perusteella sairaalan erikoisaloilla hoidossa oleville osasto - ja avopotilaille. Fysiatrian poliklinikka tuottaa fysiatrian vastaanottotoimintaan liittyvänä työ- ja toimintakykyarvioita sekä näihin liittyviä pienimuotoisia kuntoutustutkimuksia. Sairaanhoitoalueella on julkisen terveydenhuollon palveluiden lisäksi tarjolla monipuolisesti sekä yksityisiä että kolmannen sektorin kuntoutuspalveluita. Koulutetun terveydenhuoltohenkilöstön saatavuus on alueellisesti lähes kaikissa kuntoutusalan ammattiryhmissä hyvä, fysioterapeuttien osalta tilanne on erityisen hyvä. Kuntoutuksen haasteena on erityisesti ikääntyvän väestön määrän lisääntyminen ja samalla iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn paraneminen ja tähän liittyvänä avotoiminnan 20

22 lisääntyminen. Vaikeavammaisten henkilöiden itsenäisyyden ja toimintakyvyn tukeminen ja asumiseen ja toimintakykyyn vaikuttavien apuvälineiden teknistyminen ja osallisuuden tukeminen on sekä henkilöstön osaamiseen että resursseihin liittyvä haaste. Palvelurakenteiden muutokset ja uudenlaisten asumismuodot vaikuttavat myös kuntoutuspalveluihin (esim. asumispalveluyksiköiden tarvitsemat palvelut). Alueellisesti tarvitaan kuntoutuksen vaikuttavuuden seurantaa. Julkisen terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksessa palvelut tulee toteuttaa parhaaksi todetuin, näyttöön perustuvin käytännöin ja resursseja tulee kohdistaa sellaiseen kuntoutustoimintaan, joka edesauttaa asiakkaan toimintakykyä ja elämässä pärjäämistä ja oman elämän hallintaa. Apuvälinepalvelut Apuvälinepalvelut tulee toteuttaa osana lääkinnällisen kuntoutuksen palvelua asiakaslähtöisesti, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti niin että päivittäiset perusapuvälinepalvelut tuotetaan lähipalveluina ja erityisosaamista vaativat, harvinaiset ja kustannuksiltaan kalliit apuvälineet yhteisesti sovituin käytännöin keskitetysti. HUS perusti 2012 apuvälinekeskuksen, johon kunnat liittyvät aikana kuntakohtaisin päätöksin. Kokonaisuuteen sisältyy yhteinen tietojärjestelmä ja keskitetty apuvälinekeskus Helsingissä. Perustettu Apuvälinekeskus tuottaa laitteiden huollon ja kunnostuksen sekä keskitettäväksi sovitut apuvälinejakelut. Keskus omistaa kaikki apuvälineet, mutta tulevaisuudessakin on terveyskeskusten ja sairaalan yhteydessä päivittäisapuvälinevarasto, jakelukeskus ja neuvontaa. Jokaisessa HySha alueen kunnassa on omat apuvälinekäytännöt ja varastot. Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja kuntien yhteisessä KuumApu hankkeessa kartoitettiin apuvälinepalveluiden tilanne vuonna 2009 ja sovittiin yhtenäisistä toimintakäytännöistä apuvälineiden luovuttamisessa. Apuvälineiden saatavuusperusteet - julkaisu on ladattavissa Keski-Uudenmaan alueellinen apuvälinehanke KuumApu. Dokumentit. Apuvälineiden saatavuusperusteet. Hyvinkään sairaala ja osa alueen kunnista on osallistunut aktiivisesti HUS alueen apuväline- toiminnan organisointiin ja on ollut kehittämässä toimintaa niin tietojärjestelmien kuin myös palvelutoiminnan osalta. Toiminnan kehittämisessä on huomioitu mahdollisuuksien mukaan alueen apuvälinetoimintaan liittyvät palvelutarpeet sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta. 21