Puhu rahasta -visa 2015

Transkriptio

1 Puhu rahasta -visa 2015 Juontaja: Toivottaa yleisön tervetulleeksi visaan ja esittelee tuomariston sekä kilpailevat joukkueet. Tuomaristo koostuu muiden kuin kilpailevien luokkien oppilaista ja/tai opettajista. 1. Talouden sanaselitystehtävä Sanaston moninaisuus. Helsingin Sanomat julkaisi jutun, jonka mukaan HS-gallup kysyi kansalaisilta selitystä neljälle talouden peruskäsitteelle. Miehistä 25 prosenttia hallitsi kaikki neljä, naisista vain 13 prosenttia. Kysytyt peruskäsitteet olivat: lainamarginaali, inflaatio, yrityksen tase ja välillinen vero. Parhaiten suomalaiset tunsivat inflaation. 67 prosenttia vastaajista osasi valita vaihtoehdoista sen merkityksen. Kaikki neljä vastausta sai oikein vajaa viidennes vastaajista. Joka kymmenes ei tiennyt ainuttakaan oikein. Nuorten, alle 25-vuotiaiden tietotaso oli HS:n kyselyn mukaan heikompi kuin muiden. Vain neljä prosenttia alle 25-vuotiaista tunnisti kaikki käsitteet. Vajaat 30 prosenttia nuorista ajatteli, että inflaatio tarkoittaa yleistä hintatason laskua, kun se tarkoittaa hintatason nousua. Miehet tunsivat talousasioita selvästi paremmin kuin naiset. Naisista 13 prosenttia tunsi kaikki käsitteet, miehistä 25 prosenttia. Naisista 14 prosenttia ei tunnistanut yhtään käsitettä, miesten luku oli seitsemän. Joukkueessa yksi selittää sanoja ja muut kaksi arvaavat (Alias-tyyliin). Selittäjä saa käteensä pinon kortteja, joissa jokaisessa on yksi sana. Selittäjä ei saa sanoa kortissa olevaa sanaa missään muodossa. Onnistuneet kortit laitetaan omaan pinoon ja ohi -kortit omaan. Näin on helpompi laskea pisteet jälkikäteen. Myös yleisölle mahdollisuus osallistua, jos joukkueen aika loppuu kesken viimeisen sanan kohdalla. Minuutti aikaa / joukkue. Taustaseinä: 1 dia. Ei sisällä informaatiota, pelkkä kuvitus. Nuorisoasuntoliitto ry:n Helmipöllön kohteen valmennuskurssin talousosion materiaali ss & Takuu-Säätiön materiaali sanaselityskortit Joukkue saa kaksi pistettä jokaista oikeaa vastausta kohden, ja miinuspisteen ohi -korteista. 2. Säästäminen vs. kuluttaminen Kuluttaminen saattaa nuoren arjessa olla tapa viettää aikaa kavereiden kanssa. Nuoret viettävät aikaa ostoskeskuksissa ja näin ollen kuluttaminen saattaa olla huomaamatonta. Omaa kotia ja omaa taloutta ajatellen olisi hyvä oppia säästämään ainakin osa omista tuloista. Demi-lehden jutun mukaan (8/2013) 83 prosenttia kyselyyn vastanneista säästi ja 68 % ei ollut erityistä säästökohdetta. Myös Mun talous- hankkeen teettämään kyselyyn vastanneista porilaisista nuorista 50 % oli sitä mieltä, että säästäminen on mielekkäämpää kuin kuluttaminen. 29 % kyselyyn vastanneista nuorista säästää alle 20 kuukaudessa ja 23 % ei säästä lainkaan.

2 Perustele uskottavasti kaverille, minkä vuoksi säästäminen on mielekkäämpää kuin kuluttaminen. Minuutti aikaa pohtia perustelua, kullakin joukkueella puolen minuutin puheenvuoro. Taustaseinä: 1 dia. Mun talous -kysely, kysymys nro 16 vastaukset: Rahan kuluttaminen on mielekkäämpää kuin pitkäaikaissäästäminen Mun talous -kysely 2014, Danske Bankin toteuttama -tutkimus tiimalasi tai kello Arvostelee (joukkueet pisteytetään keskenään 1-3, jokainen raatilainen antaa pisteen) 3. Talouskaskut Suomalaisessa kansanperinteessä säästeliäisyyttä ja nuukuutta on pidetty perinteisesti hyveenä. Näkökulma on usein ollut jälkiviisastelua ja sutkautuksia. Hyvä esimerkki myös Laihialaisvitsit, mm. Siitä tietää, jotta on Laihialla, kun näkyy taloja, muttei valoja. Kuinka laihialaiset lihottavat sikojaan? Potkivat ne turvoksiin. Joukkueesta yhden tehtävänä on minuutissa yrittää selittää talouskasku. Selittäjä ei Aliastyyliin saa käyttää kaskussa esiintyviä sanoja. Muut joukkueen jäsenet yrittävät arvata, mikä kasku on kyseessä. 1. kasku: Velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa 2. kasku: Ei vara venettä kaada 3. kasku: Eletään suu säkkiä myöden Kaskut jaetaan tässä järjestyksessä, jotta osataan heijastaa oikea sana taustaseinälle. Juontaja saa päättää joukkueiden vastausjärjestyksen. Juontajan pitää ohjeistaa arvaajia, että eivät saa kurkkia taustaseinälle. Taustaseinä: 3 diaa. Jokainen sanonta heijastetaan vuorollaan seinälle. Yleisö näkee sanonnan, arvaajat ovat selin taustaseinään. suomenkieliset sanonnat tiimalasi tai kello, kaskut liimattuna pahvikartongille, raadille & juontajalle selitykset etukäteen Oikeasta vastauksesta joukkue saa 3 pistettä. Lisäksi tuomariston jäsenet antavat kukin parhaalle selitykselle 3 pistettä, toiseksi parhaalle 2 ja kolmannelle 1 pisteen. 4. Vihjekilpailu taloudesta Vihjekilpailu taloudesta: Nopeimmin oikein vastannut joukkue voittaa kisan. Ensimmäisestä vihjeestä 3 pistettä, toisesta 2, kolmannesta 1. Jokainen kysymys ja vihjeet näytetään myös videoseinällä. Joukkueet pyytävät vastausvuoroa painamalla torvea ja juontaja jakaa joukkueille vastausvuorot. Jokaisen vihjeen välissä aikaa miettiä yht. n. 30 sekuntia. Joukkueella on vain yksi vastausvuoro jokaiseen kysymykseen. Eli jos ottaa riskin ja yrittää kolmea pistettä, mutta vastaa väärin, ei saa enää vastausvuoroa 2 ja 1 pisteen vihjeissä. 1. Mikä on tämä ikävä ilmiö? (vastaus: maksuhäiriömerkintä)

3 3 pt. Niiden määrä kasvoi vuonna 2013 n kpl 2 pt. Sellainen on n. 8,3%:lla aikuisväestöstä 1 pt. Sellaisen saa, jos jättää laskut maksamatta Suomen Asiakastiedon tilastojen mukaan maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut tänä vuonna suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriöisistä suomalaisista eniten merkintöjä on 22-vuotiailla, joilla niitä on keskimäärin 12 kappaletta. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa vuokra-asunnon vuokraamista, luotonsaantia ja vakuutusten saantia. Nuoren elämässä nämä ovat merkittäviä asioita. Myöskään opintolainaa ei myönnetä, jos on maksuhäiriömerkintä. 2. Mikä monia koskettava? (vastaus: asuntolaina) 3 pt. Niiden määrä kasvoi vuonna ,7 % 2 pt. Niillä, joilla sitä on, sitä on keskimäärin 180 % tuloista 1 pt. Monet ottavat sellaisen, muuttaessaan yhteen toisen henkilön kanssa Korkotason ollessa näin matalalla moni harkitsee ensiasunnon ostamista. Finanssialan Keskusliiton tekemän Säästäminen, luotonkäyttö maksaminen julkaisun mukaan ( ) asuntolainaa on noin 32 prosentilla suomalaisista. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat yleistyvätkin 25 ikävuoden jälkeen. Korkein asuntovelallisten osuus on vuotiaiden keskuudessa, 58 prosenttia. Suomen Pankin mukaan asuntolainakanta kasvaa vuosittain noin 2 %, huhtikuun lopussa asuntolainakanta oli noin 88,6 miljardia euroa. Tilastokeskuksen mukaan eniten asuntovelkaa oli vuotiaiden asuntokunnilla, joilla sitä oli euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Asuntovelallisten asuinkuntien velkaantumisaste on korkeampi kuin muiden velallisten. Edelleen mitä nuorempi asuinkunnan viitehenkilö on sitä korkeampi on asuinkunnan velkaantumisaste mitä nuorempi asuinkunnan viitehenkilö (eli se jolta on asiaa tiedusteltu) sitä suurempi velkaantumisaste. Esimerkiksi vuonna 2011 alle 24-vuotiailla viitehenkilöillä velkaantumisaste oli 330 %. 3. Mikä ostotapa? (vastaus: verkkokauppa) 3 pt. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sen määrä on lähes kolminkertaistunut 2 pt. Sen käyttäjiä on eniten vuotiaitten ikäryhmässä 1 pt. Sen tyypillisimmät kohteet ovat majoitus, matkat ja pääsyliput Verkkokauppakatsauksen (Teettäjinä TNS Gallup, Asiakkuusmarkkinointiliitto ja Kaupan liitto, 2013) mukaan verkkokauppa kasvoi Suomessa viime vuonna 9 %:lla. TNS Gallupin mukaan Vuodesta 2010 lähtien kerätyn Verkkokauppatilaston mukaan suomalaisten verkkoon kuluttama summa on kolmessa vuodessa kasvanut 18 prosenttia. Vähittäiskaupan verkkoostokset ovat vuodesta 2010 kasvaneet vielä koko verkkokauppaa nopeammin, 25 prosenttia 3,4 miljardiin euroon. Tilastokeskuksen mukaan kolme suosituinta verkon kautta ostettavaa tuoteryhmää ovat olleet jo pitkään samat: majoituspalvelut (hotellivaraukset), itse matkat ja muu matkailuun liittyvä palvelu sekä teatterien, konserttien ja elokuvien pääsyliput. Markkinointi&Mainonnan mukaan verkkokaupan kasvu valuu ulkomaille (6/2013). Taustaseinä: 12 diaa. Jokaista kysymystä kohti 4 diaa. Jokainen vihje näytetään omalla dialla. Lisäksi kaikkien kysymysten vastaus omalla dialla.

4 Takuu-Säätiö, TNS Gallup, Asiakkuusmarkkinointiliitto ja Kaupan liitto kellot tms., joilla pyytävät vastausvuoron Ei arvostele. 5. Oman talouden hallinnan opetus koulussa Tällä hetkellä taloustaitoja opetetaan peruskoulussa osana yhteiskuntaoppia 9. luokalla. Opetusta on verrattain vähän. Takuu-Säätiön teettämien pienimuotoisten galluppien mukaan opetus on vähäistä ja moni nuori kokee, ettei omaa taloutta koskevia asioista ole käsitelty lainkaan. Peruskoulu on oivallinen paikka opettaa taloustaitoja, koska näin tavoitetaan koko ikäluokka. Keksikää minuutissa, miten ja missä oppiaineissa oman talouden hallintaa ja raha-asioiden suunnittelua voitaisiin opettaa peruskouluissa. Mitä keinoja käyttäisitte, jotta oppilaat kiinnostuisivat aiheesta? Taustaseinä: 1 dia. Mun talous -kysely, kysymysten nro 5 ja 6 vastaukset: 5. Keneltä olet saanut hyödyllisiä neuvoja raha-asioihin liittyen? 6. Keneltä toivot neuvoja raha-asioihin liittyen? Mun talous -kysely 2014, Danske Bankin toteuttama -tutkimus tiimalasi tai kello Arvostelee (joukkueet pisteytetään keskenään 1-3, jokainen raatilainen antaa pisteen) 6. Talouden pantomiimi Joukkueessa yksi esittää pantomiiminä yhden sanan, ja muut kaksi arvaavat. Minuutti aikaa / joukkue. Kun aika on kulunut, saa myös yleisö osallistua. Selittäjä ei saa tehdä mitään ääniä, ainoastaan näytellä. Jokainen joukkue vuorollaan esittää yhden sanan. Sanat liittyvät jollain tavalla talouteen. 1. joukkue: asumistuki 2. joukkue: karhukirje 3. joukkue: kirpputori Sanat jaetaan tässä järjestyksessä, jotta osataan heijastaa oikea sana taustaseinälle. Juontaja saa päättää joukkueiden vastausjärjestyksen. Juontajan pitää ohjeistaa arvaajia, että eivät saa kurkkia taustaseinälle. Taustaseinä: 3 diaa. Jokainen sana heijastetaan vuorollaan seinälle. Yleisö näkee sanonnan, arvaajat ovat selin taustaseinään. Nuorisoasuntoliitto ry:n Helmipöllön kohteen valmennuskurssin talousosion materiaali ss & Takuu-Säätiön materiaali sanat liimattuna pahvikartongille Tuomaristo pisteyttää joukkueiden suoritukset 1-3. Jos joukkue arvaa oikein minuutin aikana, saa joukkue siitä kolme bonus-pistettä. 7. Totta vai tarua?

5 Ohje: Totta vai tarua? Jokaiselle joukkueelle esitetään yksi kysymys. Juontaja antaa oikeasta vastauksesta ja perusteluista 0-3 pistettä. Juontaja saa päättää, missä järjestyksessä joukkueet vastaavat ja mikä kysymys menee millekin joukkueelle. Tarina 1: Arvaa ottaako pattiin? Pekka 16 v. soitti ruotsinlaivalta kotiin, laittoi kännykän reppuun ja lähti syömään buffettiin. Runsaan tunnin kuluttua Pekka palasi hyttiin eikä löytänyt kännykkää enää mistään. Upouusi 600 euron puhelin oli poissa. Kotiin tultuaan Pekka lähti selvittämään tilannetta. Hän soitti vakuutusyhtiöön, josta oli ottanut matkavakuutuksen. Vakuutukseen kuului myös matkatavaravakuutus. VÄITE: VAKUUTUS KORVASI PEKAN KÄNNYKÄN VASTAUS: TARUA Vakuutus ei korvannut vahinkoa lainkaan. Pekka epäili, että puhelin oli varastettu repusta mutta näyttöä varkaudesta ei ollut, joten kännykän katsottiin kadonneen. Tarina 2: Voro vei fillarin Jukan 15 v kolme vuotta vanha maastopyörä varastettiin kellarikomerosta. Tämän huomattuaan Jukka teki asiasta rikosilmoituksen. Fillari oli vähän käytetty ja uudenveroinen. Jukka halusi tilalle samanlaisen. VÄITE: JUKKA SAI KOTIVAKUUTUKSENSA TURVIN TILALLE SAMANLAISEN UUDEN FILLARIN VASTAUS: TARUA Uutta ja täysin vastaava fllaria ei kotivakuutus korvannut, sillä uuden vastaavan fillarin hinnasta ( ) vähennettiin 20%:n ikävähennys. Ikävähennys tehdään kaavamaisesti eikä tavaran kuntoa tai käyttöä oteta huomioon. Uuteen pyörään saatiin vakuutuksesta näin ollen 800. Tarina 3: Oma koti kullan kallis Nina 19 v., oli muuttanut ensimmäiseen omaan vuokra-asuntoon. Ensimmäisenä iltana hän päätti asentaa kylpyhuoneeseen uuden peilikaapin. Poratessaan seinään reikää Nina osui vesiputkeen. Tästä aiheutui talolle, asunnolle ja naapureille yhteensä euron vahingot. Ninalla ei ollut kotivakuutusta. VÄITE: NINA JOUTUI MAKSAMAAN VAHINGON AIHEUTTAMIA KULUJA VASTAUS: TOTTA Osa vahingoista korvattiin vahinkoa kärsineiden koti- ja kiinteistövakuutuksista, mutta Niinan maksettavaksi jäi vielä 6000 euroa. Nina ei ollut ottanut itselleen kotivakuutusta, koska ei pitänyt sitä tarpeellisena omaisuutensa vähäisyyden vuoksi. Mikäli Ninalla olisi ollut kotivakuutus, olisi vahingot korvattu siihen sisältyvästä vastuuvakuutuksesta. Taustaseinä: 6 diaa. Jokaista kysymystä kohti 2 diaa. Ensimmäisessä on tarina ja väite, toisessa vastaus ja perustelut. FINE

6 - Ei arvostele. 8. Raha-synonyymitehtävä Tuastaa: Wikipedian mukaan Suomen sana raha merkitsee alun perin turkista, lähinnä oravannahkaa. Etymologisesti sana viittaa kuivaan, rahisevaan turkikseen. Kolikkko taas on onomatopoeettinen sana, joka kuvailee metallirahan kolinaa. Joukkueiden on keksittävä mahdollisimman monta synonyymia sanalle raha, aikaa 1 minuutti. Minuutin jälkeen kaikki joukkueet näyttävät keksimänsä synonyymit yleisölle ja nuorten raati antaa suorituksesta pisteet. Nuoret hyväksyvät sanat ja arvostelevat joukkueen suorituksen. Taustaseinä: 1 dia. Mun talous -tiimi on kerännyt etukäteen joukon rahan synonyymeja, jotka heijastetaan taustaseinälle, kun joukkueiden vastaukset on esitetty. FB-kysely Joukkueille iso pahvikartonki ja kyniä. Tuomaristo laskee ja hyväksyy joukkueiden vastaukset. Raati pisteyttää joukkueiden suoritukset 1-3 ja antaa sanalliset perustelunsa. 9. Nuoret ja eduskuntavaalit -vaalislogan Jokainen joukkue keksii nuoriin ja talouden hallintaan liittyen oman vaalisloganin, jolla he pyrkivät saamaan nuoria äänestäjiä vaaliuurnille. Kaksi minuuttia aikaa miettiä ja sitten jokainen joukkue kirjoittaa ytimekkään vaali-sloganinsa ja selittää sen raadille ja yleisölle. Taustaseinä: 1 dia. Ei sisällä informaatiota, pelkkä kuvitus. - Raati: tiimalasi tai kello, kartonkia ja kyniä Arvostelee sloganit (joukkueet pisteytetään keskenään 1-3, jokainen raatilainen antaa pisteen) MUN TALOUS-VISA PÄÄTTYY! Juontaja: Tuomaristo julkistaa voittajat ja jakaa mahd. palkinnot.