Kirkkovaltuusto 3/

Transkriptio

1 Kirkkovaltuusto 3/ Paikka ja aika Seurakuntatalo Vihti, tiistai klo Läsnäolevat jäsenet Poissaolevat jäsenet Ali-Mattila Liisa Brännare Anna-Leena Hacklin Seija Hautio Kaisa Huitu Outi Hynnälä Kirsi Höylä Juhani Javanainen Petri Jokela Hanna Kaisto Tuomo Karjalainen Jari Ketola Jukka Kiiski Hannu Kurunmäki Pentti Kuusisto Annikki Luhtasela Jorma Neuvonen Mirja Nieminen Kristiina Nieminen Pekka Pakalén Olli Pietilä Markku Pousar Päivi Pulkkinen Rauno Ranta Tiina Saario Anne Säiläkivi Paavo Thessler Eila Turtiainen Jaripekka Valkealahti Anita Vartiainen Erkki Viljanen Pekka Yli-Rosti Mikko Aspila Pentti Kaarto Rakel Peltonen Lotta-Liina Jakka Juha varajäsen varajäsen varajäsen varajäsen poistui klo aikana Muut läsnäolevat Valkeapää Pekka kirkkoherra Yliluoma Tapio talousjohtaja Långström-Lainio Anne sihteeri

2 Kirkkovaltuusto 3/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Rauno Pulkkinen ja Tiina Ranta Tarkistus suoritetaan Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Pöytäkirjan pykälät Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pentti Kurunmäki Pöytäkirjanpitäjä Anne Långström-Lainio Pöytäkirjan tarkastajat Rauno Pulkkinen Tiina Ranta Pöytäkirjan nähtävänä pitäminen Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä taloustoimistossa Anne Långström-Lainio

3 Kirkkovaltuusto 3/ KV 24 asia n:o 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen. Hanna Jokela piti alkuhartauden. NIMENHUUTO: Suoritettiin nimenhuuto. Saapuvilla oli 28 varsinaista ja 4 varavaltuutettua eli yhteensä 32 valtuutettua. KV 25 asia n:o 2 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kokouskutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta sekä pidettävä seurakunnan ilmoitustaululla viikon ajan ennen kokousta (KJ 8:5,2). Esityslista liitteineen on toimitettava valtuutetuille vähintään kolme päivää ennen kokousta (KV:n työjärjestys 8,2 ). Kokouskutsu asialuetteloineen ja esityslista on lähetetty Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet kirkkovaltuuston jäsenistä on saapuvilla (KL 7:4,1). Esitys: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Kirkkovaltuusto 3/ KV 26 asia n:o 3 KAHDEN NTARKASTAJAN VALINTA Kirkkovaltuuston työjärjestyksen 4,1 :n mukaan kirkkovaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Valtuusto voi erikseen päättää, että pöytäkirja tai sen osa tarkastetaan heti. Esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti Rauno Pulkkinen ja Tiina Ranta. KV 27 asia n:o 4 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asiat otetaan esityslistalle puheenjohtajan määräämään järjestykseen ja käsitellään, jollei valtuusto toisin päätä, esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Asioiden käsittelyn pohjana on kirkkoneuvoston ehdotus (KV:n työjärjestys 9 ). Kirkkovaltuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä (KV:n työjärjestys 1,1 ). Esitys: Esityslista hyväksyttäneen kokouksen työjärjestykseksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

5 Kirkkovaltuusto 3/ KV 28 asia n:o 5 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Kirkkoneuvosto Talousarviovuodelta on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen sisällöstä, laadintaaikataulusta ja tilintarkastuksesta on määräyksiä Vihdin seurakunnan taloussäännössä ja kirkkojärjestyksen 15 luvussa pykälissä 5 9. Talousjohtajan tulee johtosääntönsä 3 :n 12 kohdan mukaan laatia ehdotus tilinpäätökseksi sekä kertomukseksi edellisen vuoden taloudenhoidosta ja jättää ne kirkkoneuvostolle maaliskuun loppuun mennessä. Kirkkoneuvoston tulee antaa hyväksymänsä tilinpäätös tilintarkastajille siten, että tilintarkastuskertomus voidaan laatia toukokuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksestä ja vastuuvapaudesta tulee päättää kirkkovaltuustossa viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys hallinnosta, toiminnasta, taloudesta, sisäisestä valvonnasta sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista toimintaan ja talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei tehdä selkoa tuloslaskelmassa, taseessa ja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot toiminnasta, tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätöksen allekirjoittavat päätösvaltainen kirkkoneuvosto ja taloudesta vastaava viranhaltija. Allekirjoitettu tilinpäätös on annettava viipymättä tilintarkastajien tarkastettavaksi. Ehdotus tilinpäätökseksi talousarviovuodelta 2014 on valmistunut. Tilikauden tulos on poistojen jälkeen ,63. Poistoeron vähennyksen (72.353,69 ) ja investointivarauksen ( ,00 ) huomioiden tilikauden ylijäämäksi muodostuu ,32. Liitteenä on tasekirja, josta käy tarkemmin selville mm. tunnuslukujen muodossa seurakunnan taloudellinen tilanne tilinpäätöshetkellä sekä toimintakertomus vuodelta Seurakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat vuonna 2014 hyvin.

6 Kirkkovaltuusto 3/ KV 28 Tilintarkastaja suorittaa tilintarkastuksen Hautainhoitorahaston tilinpäätös sisältää oman erillisen tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Hautainhoitorahaston tilinpäätös on seurakunnan tasekirjan liitetiedoissa ja se osoittaa alijäämää ,03. Hautainhoitorahaston pääoma ja sen rakenne turvaa sopimushautojen hoitotason sopimuksen mukaisella tasolla. Esitys: Kirkkoherra esittää, että 1) kirkkoneuvosto hyväksyy talousjohtajan laatiman ehdotuksen seurakunnan tilinpäätökseksi vuodelta 2014 ja esittää kirkkovaltuustolle, että seurakunnan tilikauden ylijäämä ,32 siirretään omaan pääomaan aikaisempien tilikausien ylijäämän lisäykseksi ja hautainhoitorahaston tilikauden alijäämä ,03 siirretään hautainhoitorahaston omaan pääomaan aikaisempien tilikausien ylijäämien vähennykseksi. 2) kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle euron investointivarauksen tekemistä leirikeskuksen rantasauna-kokoustilarakennusta varten 3) kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä vastuuvapaudesta. 4) tilinpäätös annetaan tilintarkastajalle taloussäännön ja kirkkojärjestyksen mukaisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Vihdin seurakunnassa on suoritettu tilintarkastus tilintarkastuskaudelta Tilintarkastaja Raimo Vainio-Kaila on laatinut tarkastuksesta tilintarkastuskertomuksen, liite. Tilintarkastuskertomus on käsitelty kirkkoneuvostossa KIRKKOVALTUUSTO Kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille tilikaudelta

7 Kirkkovaltuusto 3/ KV 29 asia n:o 6 SEURAKUNNAN VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2014 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessaan KJ 15:5-6 :ssä tarkoitetun toimintakertomuksen ja esittää sen hyväksyttäväksi kirkkovaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Tämän lisäksi seurakunnassa voidaan laatia toimintaa koskeva laajempi vuosikertomus, jota voidaan jakaa seurakuntalaisille ja muille sidosryhmille informaationa vuoden 2014 toiminnasta. Vuosikertomuksen pohjana ovat työalakokonaisuuksien laatimat toiminta- ja vuosikertomukset. Vuosikertomus on tiivistelmä näistä kertomuksista. Tiivistelmän on laatinut seurakunnan tiedottaja yhteistyössä työntekijöiden kanssa, liite. Esitys: Kirkkoherra esittää, että kirkkoneuvosto käsittelee Vihdin seurakunnan vuosikertomuksen vuodelta 2014 ja päättää antaa sen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Lapsivaikutusten arviointi: Vuosikertomuksessa on arvioitu ja selostettu mm. sitä miten seurakunnan lapsi- nuorisotyötä on tehty. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti. Kirkkoneuvosto antoi kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi liitteen mukaisen vuosikertomuksen. KIRKKOVALTUUSTO : Kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti vuosikertomuksen vuodelta 2014.

8 Kirkkovaltuusto 3/ KV 30 asia n:o 7 VIHDIN SEURAKUNNAN TULOVEROPROSENTTI VUODELLE 2016 Kirkkoneuvosto Vihdin seurakunnan taloussuunnitelmat vuosille 2016 ja 2017 edellyttävät tuloveroprosentin pitämistä nykyisellään 1,50 prosentissa. Seurakunnan vuoden 2016 alustavan tulossuunnitelman menot jakautuvat seuraavasti: Käyttötalousmenot ovat n euroa. Rahoitusmenot (keskusrahastomaksut ym.) ovat n euroa Investointien poistot n euroa. Rahastointitavoite n euroa. Menot yhteensä n euroa. Toiminnan rahoitus on vuoden 2016 talousarvioesityksessä seuraava: Kirkollisverot n euroa Valtion korvaus hautaustoimen kuluista n Rahoitustuottoja (korkotulot ym.) n euroa ja Toimintatuottoja (maksutuloja) n euroa. Tulot yhteensä n euroa. Vuoden 2016 verotulojen kertymäarvio perustuu siihen, että Ansio- eläke ym. tulojen verot kasvavat vuodesta 2015 n. 0,50 %. Kirkkovaltuusto on asettanut vuosien tulos- rahastointitavoitteeksi n euroa vuodessa. Seurakunnan jäsenmäärä on laskenut viime vuosina. Tämä on vaikuttanut verotulojen kertymiin. Pidemmällä ajanjaksolla seurakunnan menojen kokonaismäärä on suhteutettava jäsenmuutokseen. Mikäli seurakunnan menot suhteutetaan esim. kolmen viimeisen vuoden jäsenkehitykseen tulisi menoja vähentää vuonna 2016 n. 3 % ja euroa. Käytännössä tämä merkitsee investointien ja käyttötalousosan henkilöstömenojen merkittävää vähentämistä. Suurilla leikkauksilla olisi toimintaa haittaavia vaikutuksia. Menojen vähennys on siten jaksotettava pidemmälle ajanjaksolle. Esitys: Talousjohtaja esittää, että kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi Vihdin seurakunnan vuoden 2016 tuloveroprosentiksi 1,50. Vuoden 2016 talousarvion valmistelun ohjeeksi esitetään 1 % kokonaismenojen vähennystä. Talousarvio-ohjeita tarkistetaan tarvittaessa alkusyksynä 2015 srk:n tulo- ja menokertymien täsmennettyä. Lapsivaikutusten arviointi: Tuloveroprosentin säilyttäminen 1,5 prosentissa edesauttaa seurakunnan mahdollisuutta tehdä lapsi- ja nuorisotyötä.

9 Kirkkovaltuusto 3/ KV 30 Talouden 1% säästöjen kohdentamisessa otetaan huomioon lapsi- ja nuorisotyö, jotta haittavaikutukset olisivat mahdollisimman vähäisiä. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti. KIRKKOVALTUUSTO : Kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti, että Vihdin seurakunnan tuloveroprosentti vuodelle 2016 on 1,50.

10 Kirkkovaltuusto 3/ KV 31 Asia n:o 8 KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Kirkkoneuvosto Vihdin seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesääntö uudistettiin viimeksi kirkkovaltuustossa Ohjesääntö on vahvistettu tuomiokapitulissa Ohjesääntö tuli voimaan Uutta kirkkoneuvoston ohjesääntöä on sovellettu noin puolentoistavuoden ajan. Tänä aikana seurakunnan henkilöstöorganisaatio on muuttunut, kirkkoneuvoston päätösvaltaan on siirretty johtaville viranhaltijoille ja on tullut esille käytännön asioita, jotka puoltavat ohjesäännön yksityiskohtien tarkistamista. Sairauslomien myöntäminen tai palkattoman virkavapauden / työloman myöntäminen Kirkkoherralla ja talousjohtajalla on ollut oikeus myöntää palkaton virkavapaus ja sairausloma enintään kolmen (3) kuukauden ajaksi. Johtavien työntekijöiden johtosäännöt hyväksyttiin kirkkovaltuustossa Johtaville työntekijöille annettiin oikeus myöntää palkaton virkavapaus ja työloma enintään kuuden (6) kuukauden ajaksi sekä sairausloma enintään yhden (1) kuukauden ajaksi. Kirkkoherralla ja talousjohtajalla on asemansa vuoksi oltava suuremmat valtuudet kuin alaisillaan. Sairauslomien myöntämisessä on lähes aina noudatettava lääkärin antamaa suositusta. Nyt yli kolmen (3) kuukauden sairauslomat on käsiteltävä kirkkoneuvostossa. Kirkkoherralla ja talousjohtajalla olisi hyvä olla oikeus myöntää sairausloma enintään vuoden (12 kk) ajaksi. Samoin kirkkoherralla ja talousjohtajalla olisi hyvä olla oikeus myöntää palkaton virkavapaus tai työloma enintään kahdentoista (12) kuukauden ajaksi. Näin kirkkoneuvoston työmäärä helpottuu. Palkallisten virkavapauksien tai työlomien myöntäminen Ohjesäännön nykyisten määräysten mukaan palkallisista virkavapauksista tai työlomista päättää lähes aina kirkkoneuvosto. Poikkeuksen muodostaa lakisääteiset vapaat kuten esim. sairausloma ja äitiysvapaa. Seurakunnan viranhaltijat voivat myöntää säädetyissä rajoissa sairauslomia ja perhevapaita. Samalla myönnetään myös loman tai vapaan palkallisuus, koska näissä tapauksissa on määräykset kirkon virka- ja työehtosopimuksessa.

11 Kirkkovaltuusto 3/ KV 31 Kirkkoneuvosto hyväksyi , että seurakunnan työntekijöiden on mahdollista osallistua Kelan tukemiin kuntoutuksiin palkallisesti. Tällöin seurakunta saa Kelan kuntoutusrahan. Kelan tukemiin kuntoutuksiin pääseminen ei ole lakisääteinen oikeus vaan perustuu harkintaan. Samoin seurakunta harkitsee myöntääkö se yksittäiselle työntekijälle oikeuden osallistua kuntoutuksiin työajalla ja palkallisesti. Kelan tukemiin kuntoutuksiin pääsee vain silloin kun työntekijän työkyky on heikentynyt oleellisesti ja kuntoutus auttaa työntekijän työhön paluuta tai työssäjaksamista. Näissä kuntoutusasioissa on käytetty terveyshuollon harkintaa samalla tavalla kuin sairauslomien kohdalla. Tämän vuoksi olisi luontevaa, että kirkkoherralla ja talousjohtajalla olisi oikeus myöntää työntekijälle palkallista virka- tai työvapaata Kansaneläkelaitoksen (Kelan) myöntämän kuntoutustukipäivien ajalle. Vuosilomapäivien myöntäminen Kirkkoherralla ja talousjohtajalla on oikeus myöntää viranhaltijalle tai työntekijälle vuosilomaa niiden lomapäivien osalta, joiden pitämisajasta ei ole määrätty kirkkoneuvoston tai muun viranhaltijan lomajärjestyksessä. Kirkkoherralla ja talousjohtajalla ei ole oikeutta muuttaa kirkkoneuvoston hyväksymää lomajärjestystä. Vahvistettuun lomajärjestykseen tulee usein pieniä muutosesityksiä lähinnä työntekijöiden toiveista. Olisi hyvä, että kirkkoherralla ja talousjohtajalla olisi oikeus muuttaa vahvistettua lomajärjestystä jos toiminnalliset seikat puoltavat asiaa. Talousjohtajan sijainen Talousjohtajan sijaisesta on määräys kirkkoneuvoston ohjesäännön 15 pykälässä. Säännöksen mukaan talousjohtajan päätöksiä tekee kirkkoneuvoston puheenjohtaja tai kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja silloin kun talouspäällikkö on virkavapaalla sekä siinä tilanteessa, jossa talousjohtajan virka on täyttämättä. Taloussuunnittelijan viran johtosäännössä, joka on hyväksytty kirkkovaltuustossa , on maininta, että taloussuunnittelija toimii tarvittaessa talousjohtajan sijaisena. Viran johtosäännön esittelytekstissä on täsmennetty sijaisuusaikoja. Taloussuunnittelija toimii talousjohtajan sijaisena vuosilomien ym. virkavapauksien aikana sekä silloin kun talousjohtajan virassa ei ole viranhaltijaa.

12 Kirkkovaltuusto 3/ KV 31 Kirkkoneuvoston ohjesääntö ja taloussuunnittelijan ohjesääntö on tältä osin ristiriitainen. Tarkoitus on, että ensisijaisesti talousjohtajan sijaisena toimii taloussuunnittelija ja mikäli hän on estynyt niin silloin sijaisena toimii kirkkoneuvoston puheenjohtaja tai kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja. Talousarvion määrärahamuutokset Talousarvion vahvistaa kirkkovaltuusto. Talousarvio perustuu tulo- ja menoarvioihin. Talousarviovuoden aikana tulee usein esille uusia ja tärkeitä menoja, jotka johtuvat toiminnan kehittämisestä tai ennalta arvaamattomien asioiden tapahtumisesta. Tulokertymissä voi tapahtua merkittäviäkin poikkeamia erityisesti talouden suhdanteiden muuttuessa. Taloudessa tarvitaan siksi nopeaa reagointia. Kirkkoneuvoston ohjesäännöllä tämä on mahdollistettu delegoimalla talousarvion määrärahamuutoksia kirkkoneuvostolle ja talousjohtajalle. Nykyiset määrärahasiirrot perustuvat menojen loppusummiin. Talousarvion kaikkien rakenneosien (käyttötalous-, tuloslaskelma-, rahoitusja investointiosa) menojen loppusumman ylityksestä päättää kirkkovaltuusto. Kirkkoneuvosto voi siirtää määrärahoja rakenneosien välillä ja talousjohtaja käyttötalousosan sisällä. Kirkkovaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä periaatteessa kahdesta isosta asiasta. Talousarvion loppusummasta ja tilikauden tulostavoitteesta. Näihin kahteen asiaa sisältyvät kaikki toiminnalliset ja taloudelliset yksityiskohdat talousarvion sisällä. Nykyiset määrärahojen siirtomääräykset aiheuttavat sen ongelman, että jos investointiosasta siirretään määrärahoja käyttötalousosaan muuttuu tilikauden tulos helposti. Tämä johtuu siitä, että investointiosan menoista kirjaantuu vain osa tilikauden tulokseen poistojen kautta. Määrärahojen muutokset perustustuvat pääsääntöisesti siihen, että menojen rahoitus on järjestetty. Joko niin, että tuloja kertyy arvioitua enemmän tai muita menoja tulee vähemmän. Tämän vuoksi on luontevampaa, että talousarvion määrärahojen muutokset tapahtuvat nettomenojen mukaan.

13 Kirkkovaltuusto 3/ KV 31 Esim. jos jokin työmuoto päättää järjestää retken, jonka rahoitus järjestetään kokonaan osallistujamaksuilla tulee talousarvion menotilille menoja ja tulotilille tuloja. Retken kustannusvaikutus tilikauden tulokseen on siten +-0. Nykyisen delegointisäädöksen mukaan talousjohtaja ei voi myöntää lisämäärärahaa retken järjestämistä varten kun delegointisäädös ei ota huomioon tuloja vaan ainoastaan menoja. Talousjohtajan oikeus määrärahojen siirtoon ja lisämäärärahojen myöntämiseen tulisi siksi perustua käyttötalousosan toimintakatteeseen. Tällöin lisämäärärahapäätöksissä voidaan huomioida kertyneet toimintatuotot. Tämä tarkoittaa myös sitä, että mikäli toimintatuottoja kertyy arvioitua vähemmän vaikeuttaa tämä lisämäärärahojen myöntämistä. Vastaava määrärahojen siirto ja lisäysoikeus tulisi olla myös kirkkoneuvostolla, jolloin kirkkoneuvoston määrärahasiirtopäätöksissä tulisi huomioitua esim. verotulojen kertymät. Kirkkoneuvoston määrärahamuutosoikeus rajoittuisi käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan kokonaisuuteen. Sekä kirkkoneuvoston että talousjohtajan määrärahojen muutospäätökset olisivat luonteeltaan enemmän operatiivisia ja yhteen vuoteen kohdistuvia. Investointiosan menot ovat luonteeltaan sellaisia, joiden kustannusvaikutus ulottuu vuosien jopa vuosikymmenten päähän. Tämän vuoksi on luontevaa, että investointiosan meno- ja tuloarvioiden muutoksista päättää kirkkovaltuusto. Näillä muutoksilla kirkkovaltuuston tahtotila seurakunnan tulostavoitteesta ja investoinneista tulisivat paremmin huomioiduksi ja toisaalta se antaisi mahdollisuuden talousarvion joustavaan täytäntöönpanoon. Metsänmyynti Metsänmyynti (puukauppa) perustuu ensisijaisesti vahvistettuun metsäsuunnitelmaan, jonka kirkkoneuvosto on hyväksynyt. Metsänmyyntiä on viime vuosina vaikeuttanut sääolosuhteet. Puun korjuu metsistä tien varteen on vaikeutunut, koska talvet ovat olleet usein tähän tarkoitukseen nähden liian lämpimiä. Metsätraktoreiden kulku pehmeässä metsämaastossa vahingoittaa puuston juuria erityisesti soisessa maastossa. Metsän hakkuut ajoittuvat käytännössä usein pakkastalviin

14 Kirkkovaltuusto 3/ KV 31 ja puukaupan tulot eivät siten ajoitu aina sille talousarviovuodelle, jolloin päätös metsänmyynnistä on tehty. Sääolosuhteiden ennustaminen talousarvion vahvistamisen yhteydessä on hyvin vaikeaa. Tämän vuoksi kirkkoneuvoston ohjesääntöesityksestä on poistettu metsänmyynnin kohdalta maininta, että se perustuu vahvistettuun talousarvioon. Seurakunnan toiminta ja talous perustuu kirkkovaltuuston vahvistamaan talousarvioon. On selvää, että talousarvioon tulee arvioida metsänmyyntitulot esim. pidemmän ajan odotettavissa olevien metsänmyyntitulojen keskiarvona, mutta metsänmyynnin käytännön ajoitus ja päätös perustuu erityisesti metsäsuunnitelmaan. Metsänmyyntitulot ovat Vihdin seurakunnalle satunnaisia ja kokonaisuuden kannalta vähäisiä. Lapsivaikutusten arviointi: Kirkkoneuvoston ohjesääntömuutoksella ei ole suoria vaikutuksia lapsiin tai nuoriin. Esitys: Kirkkoherra esittää, että kirkkoneuvosto hyväksyy osaltaan kirkkoneuvoston ohjesäännön, liite ja antaa ohjesäännön kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Ohjesäännön vahvistaa Espoon hiippakunnan tuomiokapituli. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. KIRKKOVALTUUSTO : Kirkkovaltuusto hyväksyi kirkkoneuvoston ohjesäännön yksimielisesti esityksen mukaisesti ja antaa sen Espoon hiippakunnan tuomiokapitulille vahvistettavaksi.

15 Kirkkovaltuusto 3/ KV 32 Asia n:o 9 VIRANHALTIJOIDEN JOHTOSÄÄNNÖT Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto on kokouksessaan hyväksynyt virkojen perustamisen keskeiset periaatteet ja päättänyt samalla, että viralle tehdään johtosääntö, jos viran voimassaoloaika on yli vuosi tai viralle on delegoitu kirkkovaltuuston päätösvaltaa. Johtosääntö on yksi palvelussuhteen ehtoja määrittelevä asiakirja, KL 9:1,3. Kirkkolaissa ja Kirkkojärjestyksessä ei ole suoraan sanottu, mitä asioita viranhaltijoiden johtosäännöissä on oltava. Kirkkolain 6 luvun18 pykälän luettelo on tässä mielessä suuntaa antava. Seurakunnan kannalta on hyvä, jos johtosääntö on tarpeeksi joustava ja antaa tilaa esimerkiksi työtehtävien muuttamiseen. Viranhaltijan työtehtävät määritellään tarkemmin vuosittain käytävissä esimies-työntekijäkeskusteluissa, joista laaditaan tehtävänkuvauskaavake, joka toimii työn vaativuuden ja samalla palkkauksen perusteena. Viranhaltijan johtosääntöön on kirjattava viran nimike, virkasuhteen kestoaika, viran kokoaikaisuus tai osa-aikaisuus, viran pääasialliset tehtävät, viran kelpoisuusvaatimukset, viranhaltijan esimies ja viralle delegoidut päätösvalta-asiat. Johtosäännön hyväksyy kirkkovaltuusto. Kirkkovaltuusto on hyväksynyt johtavien viranhaltijoiden johtosäännöt. Seurakunnan henkilöstö- ja hallinto-organisaatio on muuttunut viime vuosina lähiesimiesjärjestelmän kehittämisen ja johtokuntajärjestelmästä luopumisen tähden. Näiden syiden tähden työntekijöiden johtosäännöt on päivitettävä ajantasaisiksi. Uudistettavia johtosääntöjä ovat: kanttorin viran johtosääntö, diakoniaviran johtosääntö, nuorisotyönohjaajan viran johtosääntö, varhaiskasvatuksen ohjaajan viran johtosääntö, tiedottajan viran johtosääntö ja lähetyssihteerin viran johtosääntö. Eri johtosäännöt ovat tämän pykälän liitteenä, liite. Esitys: Kirkkoherra esittää, että kirkkoneuvosto käsittelee viranhaltijoiden johtosääntöjä ja antaa ne kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. KIRKKOVALTUUSTO : Kirkkovaltuusto hyväksyi viranhaltijoiden johtosäännöt yksimielisesti esityksen mukaisesti.

16 Kirkkovaltuusto 3/ KV 33 Asia n:o 10 TÄYDENNYS JOHTAVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN JOHTOSÄÄNTÖIHIN Kirkkoneuvosto Vakinaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden valinnat suorittaa kirkkoneuvosto. Kuuden (6) - 12 kuukauden ajaksi otettavat sijaiset valitsee kirkkoherra tai talousjohtaja. Johtavilla työntekijöillä on oikeus ottaa määräaikainen työntekijä tai viranhaltija enintään kuuden (6) kuukauden ajaksi. Johtavien työntekijöiden johtosääntöihin olisi hyvä saada lisäys, että he voivat vahvistaa sijaisen tai alaisensa viranhaltijan tai työntekijän valintapäätöksen silloin kun tarvitaan esim. hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilasta tai rikosrekisteriote. Valinnan vahvistaminen on tärkeä mutta usein rutiiniluontoinen toimenpide, joka on mahdollista tehdä myös muiden kuin kirkkoherran tai talousjohtajan toimesta. Kirkkoherra ja talousjohtaja vahvistavat oman työalansa osalta johtavien työntekijöiden virkavalinnat sekä työsopimussuhteisten johtavien työntekijöiden valinnat. Lapsivaikutusten arviointi: Täydennyksellä johtavien työntekijöiden johtosääntöihin ei ole suoria vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Lasten ja nuorten turvallisuus työntekijävalinnoissa oli turvattu jo aikaisemminkin. Esitys: Kirkkoherra esittää, että johtavien työntekijöiden johtosääntöihin lisätään seuraava lisäys viranhaltijan päätösvaltakohtaan; on täyttynyt; vahvistaa alaisensa ehdollisen valintapäätöksen, kun ehto Esitys hyväksyttiin yksimielisesti ja päätettiin antaa kirkkovaltuuston vahvistettavaksi. KIRKKOVALTUUSTO : Kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti esityksen mukaisen täydennyksen johtavien työntekijöiden johtosääntöihin.

17 Kirkkovaltuusto 3/ KV 34 asia n:o 11 VALTUUSTOALOITTEET Jos kirkkovaltuuston jäsen haluaa saattaa jonkin asian valtuuston käsiteltäväksi, on hänen tehtävä siitä kirjallinen esitys valtuuston puheenjohtajalle, jonka on viivytyksettä toimitettava se kirkkoneuvoston valmisteltavaksi. KJ 8:4 Aloitteen voi tehdä muulloinkin kuin kokouksessa. Ehdotus: Valtuustoaloitteet merkitään tietoon saatetuiksi. Valtuustoaloitteita ei ollut. KV 35 asia n:o 12 ILMOITUSASIAT 1. Kiinteistöstrategia 2. Talouskatsaus 3. Syksyn alustava kokoussuunnitelma: Kirkkovaltuusto ja Kirkkoneuvosto ; 24.9 ; ja Lähetysjuhlien 2016 tilannekatsaus 5. Seurakuntapäivä la klo Riuttarannassa. Ehdotus: Ilmoitusasiat merkitään tietoon saatetuiksi. Ilmoitusasiat merkittiin tietoon saatetuiksi.

18 Kirkkovaltuusto 3/ KV 36 asia n:o 13 VALITUSOSOITUS JA KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja antoi pykälän 39 mukaisen valitusosoituksen ja päätti kokouksen klo Kokouksen päätteeksi veisattiin virrestä 571 säkeet 1-4.