KEMIJÄRVEN LUKIO. opinto-opas

Transkriptio

1 KEMIJÄRVEN LUKIO opinto-opas

2

3 YHTEYSTIEDOT... 2 OPETUSHENKILÖKUNTA... 2 ATK-VERKKO JA OPISKELIJAKONEET... 3 HALLINTO... 3 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT... 4 KOEVIIKOT... 5 KOROTUSKOKEET... 5 KOULUN HISTORIAA... 5 KURSSIEN ITSENÄISET SUORITUKSET... 6 KURSSIKUVAUKSET... 7 KURSSITARJOTIN LUKIODIPLOMI LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKUVUOSIKALENTERI MATEMATIIKAN OPPIMÄÄRÄN VAIHTAMINEN MATKUSTAMINEN OPETUSSUUNNITELMAN TUNTIJAKO: NUORET OPETUSSUUNNITELMAN TUNTIJAKO: AIKUISET OPETUSTILAT OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN OPINTO-OHJAUS OPINTOTUKI JA ASUMINEN OPINTOSETELI OPISKELIJAHUOLTO OPINTOJEN JAKSOTTAMINEN OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI OPISKELUAIKA OPPIKIRJAT OPISKELIJAKUNTA POISSAOLOT RYHMÄNOHJAUS SUOMI TOISENA KIELENÄ TODISTUS OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMISESTA TUKIOPETUS TUNTIKAAVIO TUTKIELMAN TEKO JA TUTKIMUSKURSSI TUTORIT UUSINTAKOKEET TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAAN KIELEN PUHEKOKEET WILMA YLIOPPILASTUTKINTO

4 YHTEYSTIEDOT Kemijärven lukio Hillatie Kemijärvi telefax rehtori Ilpo Tervonen koulusihteeri Päivi Pöyliö PC - tuki Seppo Björkman (osa-aikainen) opinto-ohjaaja Anita Pirttijärvi terveydenhoitaja Maisa Poikela opiskelijakuraattori Essi Maaninka-Mäkinen OPETUSHENKILÖKUNTA Aalto Anitta biologia, maantiede, terveystieto, opiskelijakunnan ohjaus, RO E Suvituuli Aavalaakso lyhyt matematiikka Gröötilä Pirkko englanti, ranska Heinonen Eeva äidinkieli, elokuvaprojektikoordinaattori Jakola Markus kuvataide, AV-välinevastaava Kantia Terhi fysiikka, kemia, lyhyt ja laaja matematiikka, tablettivastaava Kelloniemi Liisa englanti Mary Lucy Gracias espanja (tukiopettaja) Marjokorpi Marikka uskonto, psykologia, opiskelijakunnan ohjaus, Optima-vastaava, Tommi Niku liikunta Pirttijärvi Anita opinto-ohjaus 2

5 Remes Eeva musiikki Selkälä Tytti ruotsi, saksa, RO E + 12E Soppela Lea historia, yhteiskuntaoppi, filosofia, elämänkatsomustieto, RO E (vuorotteluvapaalla asti, sijaisena Janne Säynäjäkangas) Tervonen Katariina liikunta HENKILÖKUNNAN SÄHKÖPOSTIOSOITTEET OVAT MUOTOA etunimi.sukunimi@kemijarvi.fi ATK-VERKKO JA OPISKELIJAKONEET Lukion opiskelijoiden tietokoneet toimivat ns. LapIt:n verkossa, johon opiskelija kirjautuu käyttäjätunnuksella HILLA ja salasanalla Hillatie1. Opiskelijat voivat halutessaan käyttää kannettavien opiskelijakoneiden kanssa myös Soneran 4G-puhelinverkkoa. Tietokoneiden ja tulostimien toimivuudesta vastaa lukion osa-aikainen PC-tukihenkilö Seppo Björkman. Kannettavien opiskelijakoneiden huollosta vastaavat opiskelijat itse. Vian ilmaantuessa laitteeseen on opiskelijan otettava yhteys laitteen toimittajaan TTY-Centeriin Esko Turuseen (1. ja 2. vuositaso), puh , käyntiosoite Luusuantie 6, Kemijärvi tai Matti Hietaseen (3. vuositaso), puh , käyntiosoite AnnaLiisankatu 8, Kemijär HALLINTO Kemijärven kaupungin sivistyslautakunta toimii lukion johtokuntana, joka päättää mm. opetussuunnitelmasta, järjestyssään-nöistä ja vuosittaisesta työsuun-nitelmasta. Luettelo sivistyslautakunnan jäsenistä löytyy internetosoitteesta 3

6 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT TAVOITE: Järjestyssääntöjen tavoitteena on luoda edellytykset sujuvalle työskentelylle Kemijärven lukiossa. Opiskelijat käyttäytyvät asiallisesti ja hyviä tapoja noudattaen sekä pitävät huolen koulun omaisuudesta, tiloista ja ympäristöstä. TYÖRAUHA JA TÄSMÄLLISYYS: Opiskelijat työskentelevät koulussa työrauhaa häiritsemättä ja henkilökunnan ohjeita noudattaen. Tehtävät ja ilmoittautumiset hoidetaan ajoissa. Opettaja voi kieltää elektronisten laitteiden häiritsevän käytön. Ketään ei saa kuvata ilman hänen suostumustaan. KÄYTTÄYTYMINEN: Kaikkien kouluyhteisön jäsenten tulee käyttäytyä asiallisesti ja ystävällisesti toisiaan kohtaan. Syrjintää seksuaalisen suuntautumisen, ulkonäön tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella ei hyväksytä. Kaikenlainen kiusaaminen ja häirintä on kiellettyä. Mikäli sellaista kuitenkin havaitaan, tulee siitä ilmoittaa koulun henkilökunnalle. LÄSNÄOLO: Opiskelijat saapuvat oppitunneille ajoissa. Opiskelijat käyvät koulua säännöllisesti ja ovat läsnä oppitunneilla, koulun tilaisuuksissa ja opintoretkillä sekä suorittavat koulutyöhön liittyvät tehtävät. Opiskelija voi perustellusta syystä saada luvan poissaoloon. Perusteltuja syitä ovat esimerkiksi kilpailumatkat, esiintymiset, koulun toimintaan liittyvät poissaolot ja terveydenhoidolliset tutkimukset. Muihin kuin koulun toimintaan liittyviin poissaoloihin on anottava lupaa kirjallisesti ja anomus on jätettävä kahta viikkoa ennen aiottua poissaoloa. Enintään kolmeksi päiväksi luvan myöntää ryhmänohjaaja, muutoin rehtori. Suotavaa on, että lomamatkat toteutetaan koulun loma-aikoina. Kesken päivän sairastuessaan opiskelijan on ilmoitettava poistumisestaan ko. oppitunnin opettajalle. Poissaolot voivat vaikuttaa alentavasti kurssiarvosanaan. Jos opiskelija on yli 3 oppituntia poissa kurssin opetuksesta, voi kurssi jäädä kokonaan arvostelematta. Mikäli poissaolokiintiön ylittyminen johtuu edellä mainituista perustelluista syistä tai sairaudesta, voi opiskelija korvata puuttumaan jäävät oppitunnit muilla opettajan kanssa sovittavilla tehtävillä. 4

7 KOEVIIKOT Kurssikokeet pidetään pääsääntöisesti jaksokohtaisten koeviikkojen aikana. Koetehtävät laaditaan siten, että ne testaavat monipuolisesti kurssin tavoitteita. Koeviikolla opiskelija voi ko. jakson kurssikokeiden lisäksi tenttiä tai suorittaa kokeita muidenkin kurssien osalta, siten kuin hän on aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa käymiensä neuvottelujen tuloksena sopinut. Poissaolo koeviikon kurssikokeesta on hyväksytty ainoastaan sairastapauksessa. Tällöin opiskelijan on välittömästi selvitettävä poissaolo joko huoltajan kirjallisella ilmoituksella tai lääkärintodistuksella. Ilman selvitystä poissaolo on luvaton ja kurssi jää arvioimatta. Koeviikkoaikataulu on aina Wilmassa eli seuraa Wilmaa tarkasti. KOROTUSKOKEET Opiskelija voi uusia hyväksytyn kurssin yhden kerran. Parempi arvosana jää voimaan. Opiskelija voi suorittaa hyväksytyn kurssin uudelleen myös osallistumalla normaalisti opetukseen ja kurssikokeeseen, kun ko. kurssi on kurssijärjestyksen mukaan tarjolla. Korotuskokeiden aikataulu: ke klo ke klo 9-12 Korotuskokeisiin tulee ilmoittautua Wilmassa. Ilmoittautuminen on sitova, ts. se katsotaan suorituskerraksi, vaikka opiskelija jäisi saapumatta kokeeseen. Kun opiskelija poistuu niistä korotuskokeista, jotka järjestetään oppituntien aikana, hän palaa ohjelmansa mukaiseen opetukseen- KOULUN HISTORIAA Koulun taival alkoi Kemijärven yhteiskouluna syyskuun 1. päivänä 1925, jolloin aloitti oppikoulutiensä 52 oppilasta. Koulun perustamislupa myönnettiin joulukuun 17. päivänä Koulun ensimmäisinä opettajina toimivat kansakoulunopettaja Oskari Autere, ylioppilas Laina Parviainen ja fil.kand. Alli Korhonen, myöh. Saarimaa, joka myös toimi koulun johtajana aina vuoteen 1931 asti. Koulun toiminta tapahtui lokakuusta 1926 alkaen arkkitehti Toivo Salervon piirtämässä puisessa rakennuksessa (ks kuva). 5

8 1930-luvulla siirtyi Alli Saarimaa muualle ja uudeksi johtajaksi tuli fil.kand. Liisa Vesterlund vuosiksi Tämän jälkeen tilalle valittiin maisteri E. A. Domander, myöh. Tomanteränä tunnettu, joka toimikin seuraavat kymmenen vuotta ( ) johtajana palaten sittemmin Yhteislyseon aikana 1960-luvulla pariksi vuodeksi samaan tehtävään ( ). Kemijärven yhteiskoulu siirtyi valtion haltuun 1. syyskuuta 1949 muuttaen nimeään samalla Kemijärven keskikouluksi. Koulun aluksi vt. rehtoriksi ja sittemmin pitkäaikaiseksi vakinaiseksi rehtoriksi nimitettiin maisteri Saara Liimatta. Vuosina koulun nimi muutettiin Kemijärven lukioksi ja vuonna 1953 taas Kemijärven yhteislyseoksi. Vanhan koulurakennuksen paikalle rakennettiin lääninarkkitehti Väinö Hirvelän piirtämä tiilirakennus Hillatielle siten, että vihkiäisiä vietettiin maaliskuussa Opiskelijakunnan (silloinen teinikunta) oma lehti "Mäkäräinen" (nyk. Mäkärä ) alkoi ilmestyä lukujen taitteessa. Samalla aikakaudella vapaaehtoisesti syrjään vetäytyneen Saara Liimatan paikalla toimi E.A. Tomanterä lukion peräsimessä kaksi vuotta ( ) eläkkeellesiirtymiseensä asti, minkä jälkeen Juhani Aarni jatkoi tehtävää alkaen. Koulujen kunnallistettaessa Lyseo siirrettiin Kemijärven lukion nimisenä ensin kauppalan, sitten v alusta lähtien Kemijärven tuoreen kaupungin haltuun luvulla siirryttiin kurssimuotoiseen jakso-opetukseen, ensin kokeiluna syksystä 1981 alkaen, ja sitten normaalina toteutuksena valtakunnallisten päätösten mukaisesti. Syksystä 2007 alkaen lukion toiminta on sijainnut Itä-Lapin ammattiopiston kanssa samoissa tiloissa Särkikankaalla. KURSSIEN ITSENÄISET SUORITUKSET Jokainen aineenopettaja perehdyttää opiskelijat erityisesti oman opetusaineensa opiskeluun ja sen opiskelutekniikkaan. Aineen-opettajalta voi tiedustella kurssien sisällöistä tai suoritus-järjestyksestä kurssivalintoja teh-dessä. Jos suunnittelee kurssin itsenäistä suorittamista, kannattaa asiasta neuvotella kyseisen aineen opettajan kanssa viimeistään edeltävän jakson aikana. Itsenäinen suoritus saattaa tulla kyseeseen, kun kurssit ovat samalla koodilla päällekkäin, opiskelija haluaa nopeuttaa opiskelua tai joustoa opintoihin elämäntilanteen takia. Kurssin opettajan on kuitenkin hyväksyttävä itsenäisen suorituksen anomus. Paras ajankohta kurssin itsenäiseksi suorittamiseksi on sellaisella jaksolla, jonka aikana kyseinen kurssi on lukujärjestyksessä. Itsenäiseen suoritukseen voi kuulua esimerkiksi oppikirjan opiskelua, projektityö, tutkielma, kirjoitelmia, analyysejä, tiivistelmiä tai haastatteluja. Tehtävät sovitaan aina aineenopettajan kanssa. Itsenäisen kurssisuorituksen arviointiin vaikuttavat kurssikoe ja muut yllä olevassa kappaleessa mainitut suoritukset. 6

9 KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI0) PAKOLLISET KRSSIT Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 (LOPS 2016) *oman viestijäkuvan monipuolinen kehittyminen *tekstin käsite ja tekstilajit *tekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien erittely sekä tietojen soveltaminen omaan ilmaisuun *tekstien monimuotoisuus, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa *tekstien moniäänisyys *proosan erittely ja tulkinta: romaanien ja novellien analyysi *tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset *tekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta kirjoittaminen sekä yhdessä kirjoittaminen *ryhmäviestintätaidot ja ryhmädynamiikka tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 (LOPS 2016) *kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa *kielen rakenteiden ja muiden merkityksiä rakentavien ilmaisutapojen analyysi kieliopin käsitteitä hyödyntäen, kielen metaforisuus *suomen kielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, kirjakielen normit, kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys, kielten elinvoimaisuus *kurssin teemaan liittyviä fiktiivisiä ja faktatekstejä *kirjoittamisen ideointi ja suunnittelu, aiheen rajaus ja jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta ja otsikointi Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI3 (LOPS 2016) *kaunokirjallisuuden lajit, niiden moninaisuus ja muuttuvuus *informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen *monitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuudessa ja omissa teksteissä *proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta *kirjallisuuden kirjoittaminen pohjalta *monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin ja sarjakuvien erittelyä ja tulkintaa *tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä sen erittelyä ja arviointia Tekstit ja vaikuttaminen ÄI4 (LOPS 2016) *vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat, retoriset ja visuaaliset keinot *tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen 7

10 ja tutkimustiedon erot, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyys sensuuri, tekijänoi- *sananvapaus, lähdekritiikki, keudet *kantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajeja *argumentointitaidot, kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu Tekstit ja vaikuttaminen ÄI04 Ei itsenäistä suoritusta. Kurssilla käsitellään kieltä ja kirjallisuutta vaikuttamisen välineenä. Havainnoidaan suoran ja epäsuoran vaikuttamisen keinoja, harjoitellaan argumentointia ja retorisia keinoja. Tarkastellaan kriittisesti median kieltä. Esitetään perusteltuja mielipiteitä suullisesti sekä kirjallisesti: väittelyssä, keskustelussa, lehtikirjoituksessa tms. Tulkitaan romaaneja, näytelmiä, runoja ja elokuvia eri aikakausilta pitäen silmällä vaikuttamisen näkökulmaa. Käsitellään kirjallisuuden avulla myyttejä kulttuurin arvoihin ja asenteisiin vaikuttavina tekijöinä. Teksti ja konteksti ÄI5 (LOPS 2016) *tekstien tarkastelua arvoja aatemaailman ilmentäjinä niin tekstin ilmestymisajankohdan kuin nykyajan kontekstissa *tyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkökulmasta *Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja jokin muu suomalaisen tai maailmankirjallisuuden keskeinen teos *kirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä, esimerkiksi draama, essee Teksti, tyyli ja konteksti ÄI05 Kurssin voi suorittaa myös itsenäisesti. Kurssi perehdyttää eri aikakausien kirjallisuuteen. Tarkastellaan muun muassa tekstien ihmiskuvaa, maailmankuvaa ja arvomaailmaa. Kehitetään kirjoitustaitoa tutkimalla asiatyylin ominaisuuksia ja hiomalla ja huoltamalla omaa kieltä tarkkuuden, tuoreuden ja sujuvuuden kannalta. Kirjoitetaan essee. Nykykulttuuri ja kertomukset ÄI6 (LOPS 2016) *ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiötä, kieli ja identiteetti *monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, elokuva, kuvat *kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa ja muussa kulttuurissa, intertekstuaalisuus *ainakin kahden nykyteoksen käsittelyä, puhe- ja kirjoitustehtäviä kurssin teemoista sekä kielenhuoltoa *vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka Kieli, kirjallisuus ja identiteetti ÄI06 Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Tutustutaan suomen kielen kehitykseen ja muuttumiseen ja asemaan kielten joukossa. Tutustutaan kielenohjailun periaatteisiin; sovelletaan opittua käyttämällä kielenhuollon oppaita omiin kirjoitustehtäviin. Kirjoitetaan essee tai artikkeli aiheena kieli tai kielikulttuuri. Perehdytään suomalaisen kaunokirjallisuuden vaiheisiin sekä kes- 8

11 keisiin teoksiin ja teemoihin; kirjoitetaan kirjallisuusessee. SYVENTÄVÄT KURSSIT Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen ÄI7 (LOPS 2016) *vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet *puhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi *kielellinen ja ei-kielellinen viestintä *esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat sekä argumentointitaidot niissä *esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu *puheviestinnän kulttuurisia piirteitä Puheviestinnän taitojen syventäminen ÄI07 Ei itsenäistä suoritusta. Kurssilla on runsaasti erilaisia sekä verbaalisia että nonverbaalisia esiintymisja ryhmäviestintäharjoituksia. Opiskellaan esimerkiksi keskusteluja, neuvotteluja, kokouksia, vaikuttavia puheenvuoroja sekä tilannepuheita. Lisäksi tutustutaan puheviestinnän kulttuurisiin piirteisiin ja suomalaiseen puhekulttuuriin. ÄI8 (LOPS 2016) Kirjoittamistaitojen syventäminen *kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen ja viimeistely palautteen perusteella sekä yhdessä kirjoittaminen, tekstien jakaminen *tekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelua sekä kielenhuoltoa *kirjoittaminen monipuolisen aineiston pohjalta, kuten fiktio- ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien pohjalta tuotta- *mediatekstien mista ja analyysia syventämi- Tekstitaitojen nen ÄI08 Ei itsenäistä suoritusta. Kurssilla kerrataan sekä asiatekstien että kaunokirjallisten tekstien erittelyyn ja tulkintaan tarvittavat peruskäsitteet. Kirjoitetaan tekstitaidon päättökokeen tyyppisiä tehtäviä. Kirjoitetaan kirjallisuusessee. Oman tekstin huoltoon ja tyyliin liittyviä asioita käydään läpi tarpeen mukaan. Käydään läpi tekstitaidon kokeen käytänteet. Lukutaitojen syventäminen ÄI9 (LOPS 2016) *tekstitiedon ja -analyysin syventäminen, kielen, kirjallisuuden, kuvan ja median käsitteiden käyttö tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa *fiktio- ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien analysointia eri näkökulmista *tekstikokonaisuuksien, esimerkiksi esseiden, romaanien ja tietokirjojen lukemista Kirjoittaminen ja nykykulttuuri ÄI09 Ei itsenäistä suoritusta. Ajankohtaisista kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista sekä nykykirjallisuudesta tuotetaan kirjallisia ja suullisia puheenvuoroja. Opiskelija seuraa valitsemaansa teemaa medioista; erityisesti kielen, kirjallisuuden ja viestinnän aihepiirejä. Kurssin aikana luetaan nykykirjallisuutta. 9

12 Opiskelija kirjoittaa kirjallisuusesseen, päättökokeen tyyppisen tekstin sekä lyhyitä harjoitustekstejä. Käydään läpi esseekokeen käytänteet. Kirjallisuuden teemakurssi Äi11 (LOPS 2016) Perehdytään kahteen tai kolmeen kurssia alussa sovittavaan kirjallisuuden aikakauteen, tyylisuuntaan, teemaan, genreen tai muuhun sopivaan kokonaisuuteen. Työtapoja ovat kirjallisuuden lukeminen ja kuunteleminen, elokuvien katsominen, keskusteleminen joko luokassa tai sähköisesti, arvosteluihin ja kirjallisuussivustoihin tutustuminen, kirjoittaminen ja erilaiset yhteistoiminnalliset työtavat. Kielioppi- ja kielenhuoltokurssi Äi13 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on vahvistaa suomen kieliopin tuntemusta ja kielenhuollon taitoja niin, että opiskelija saisi lisävalmiuksia sekä oman tekstinsä huoltamiseen että vieraiden kielten opiskeluun. Kurssilla kerrataan pääpiirteittäin peruskoulussa opittu kielioppi ja opiskellaan uusina asioina verbien nominaalimuodot sekä lauseenvastiketyyppejä. Kielenhuolto-osiossa harjoitellaan esimerkiksi vaikeimpien välimerkkien käyttöä, lyhenteiden ja numeroiden merkitsemistä ja taivuttamista, sanojen täsmällistä käyttöä sekä virkerakenteiden loogisuutta ja monipuolistamista. Opetellaan myös käyttämään sähköisiä ja painettuja kielenhuollon apuvälineitä. SOVELTAVAT KURSSIT llmaisutaidon kurssi Äi10 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on itseilmaisun ja esiintymiskykyjen kehittäminen. Tehdään rentoutumis-, tunneja aistiharjoituksia sekä improvisaatioita. Opetellaan tulkitsemaan ja käyttämään sekä verbaalista että nonverbaalista viestintää. Kurssituotoksena luodaan esitys joko elävälle yleisölle tai sähköisessä muodossa. Ilmaisutaidon kurssi ÄI10KL Soveltava kurssi. Ei itsenäistä suoritusta; joko numeerinen tai sanallinen arviointi. Tutustuminen, aistit, rentoutuminen, liike; improvisaatio, ääni, kuunteleminen, erilaiset viestintätilanteet; harjoitukset ja niiden julkistaminen; teatterikasvatus. Kirjallisuuden teemakurssi ÄI11KL Syv. / sov. kurssi; ei itsenäistä suoritusta; joko numeerinen tai sanallinen arviointi. Valittuun kirjallisuuden aikakauteen, tyylisuuntaan, teemaan, genreen ja niistä tehtyihin tutkimuksiin perehtyminen; yksilölliset työtavat: kirjallisuuden lukeminen ja tulkitseminen (essee, kirja-arvostelu, blogi); yhteistoiminnalliset työtavat, esim. kirjallisuuskeskustelu. Luovan kurssi Äi12 (LOPS 2016) kirjoittamisen Kurssin tavoitteena on saada opiskelija huomaamaan kirjoittamisen moninaisuus: mistä kaikesta voi kirjoittaa ja miten eri tavoin. Tehdään erilaisia kirjoittamisharjoituksia. Havainnoidaan kirjoitusprosessia, keskustellaan harjoitusteksteistä. Kirjoitetaan runoja, novelleja ja dialogeja sekä annetuista että omista aiheista. Hiotaan omaa tekstiä saadun palautteen avulla. Kurssilla valmiiksi saatuja tekstejä pyritään julkaisemaan esimerkiksi koululehdessä. 10

13 Luovan kurssi ÄI12KL kirjoittamisen Soveltava kurssi; ei itsenäistä suoritusta; joko numeerinen tai sanallinen arviointi. Kirjoitetaan aisti-, kuvaus- ja kertomisharjoituksia. Kirjoitetaan runoja ja novelleja sekä annetuista että omista aiheista. Analysoidaan runo- ja novellityyppejä sekä omia kirjoituksia. TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI (RUB0) Kurssit on suoritettava numerojärjestyksessä. Itsenäinen suorittaminen mahdollista ellei ole toisin mainittu. PAKOLLISET KURSSIT Minun ruotsini RUB11 (LOPS 2016) Sanaston ja perusrakenteiden vahvistaminen ja hallinta. Pyritään kehittämään opiskelustrategioita ja -taitoja. Painotetaan puheviestinnän taitoja. Opiskelu ja nuorten harrastukset. Hyvinvointi ja ihmissuhteet RUB12 (LOPS 2016) Tekstin ja puheen ymmärtäminen ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä ja elämänarvoista. Mielipiteen ilmaiseminen. Suullisen kielitaidon vahvistaminen. Elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Kulttuuri ja mediat RUB13 (LOPS 2016) Kielitaidon vahvistaminen erilaisissa viestintätilanteissa suullisesti ja kirjallisesti. Kotimaa, suomenruotsalaisuus, Pohjoismaat ja Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa, nuorten elämä ja vapaa-aika. Elämää yhdessä ja erikseen RUB04 Elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Elinympäristömme (RUB05) Luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Luetaan kurssin aihepiireihin liittyvää autenttista materiaalia SYVENTÄVÄT KURSSIT Puhu ja ymmärrä paremmin RUB06 Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Kuullun ymmärtämisen ja tekstin ymmärtämisen harjoittelua. Aiheina ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen RUB07 Maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen; yhteiskunnalliset asiat ja päätöksentekoon vaikuttaminen. KOULUKOHTAISET KURSSIT Peruskoulusta lukioon RUB08 (LOPS 2016) Koulukohtainen soveltava kurssi, suoritetaan ennen pakollisia ja syventäviä tai niiden aikana. Peruskoulusta tutun keskeisen sanaston ja keskeisten rakenteiden kertausta. Kuullun ymmärtämisen harjoittelua, suullisia ja kirjallisia harjoituksia, lukion työtavat. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista tuntiosallistumista, kirjallisten ja suullisten harjoituksen tekemistä. Suoritusmerkintä. 11

14 Abikurssi RUB09 Ruotsin yo-kokeeseen valmentava kurssi, jota suositellaan kaikille ruotsin kirjoituksiin osallistuville. Kurssilla harjoitellaan kaikkia yo-kokeessa mahdollisesti olevia tehtävätyyppejä. Tekstinymmärtäminen, ainekirjoitus ja kuullun ymmärtäminen sekä puheharjoitukset muodostavat kurssin keskeisen sisällön. Kurssilla kerrataan keskeiset kielioppiasiat. Materiaalina käytetään esim. vanhoja yo-kokeita ja ruotsinkielistä autenttista materiaalia. Perehdytään ryhmätyönä suomenruotsalaiseen tai ruotsalaiseen kulttuuriin. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista tuntiosaamista ja kirjallisten ja suullisten harjoitusten tekemistä. Suoritusmerkintä. Kulturkurs (RUB10KL) Kurssi suoritetaan vaihto-opiskeluna Mattlidens gymnasiumissa. Opiskelija tutustuu suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja koulumaailmaan sekä pääkaupunkiseudun kulttuuritarjontaan. Opiskelija lisäksi vahvistaa suullista kielitaitoaan ruotsin kielessä. Suoritusmerkintä. ENGLANTI (ENA0) Kurssien suoritusjärjestys vapaa ja itsenäinen suorittaminen mahdollinen, ellei toisin ole merkitty. PAKOLLISET KURSSIT Englannin kieli ja maailmani ENA1 (LOPS 2016) Kurssilla arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja ja asetetaan tavoitteita englannin opiskelulle. Pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta, englannin kieltä globaalina ilmiönä sekä kielitaitoa välineenä kasvattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit liittyvät nuorten elämäntilanteeseen ja kielenkäyttötarpeisiin. Ihminen verkostoissa ENA2 (LOPS 2016) Kurssilla harjoitellaan englannin kielen käyttöä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa keskustelijana ja kuuntelijana. Harjaannutaan ilmaisemaan oma mielipiteensä. Kurssin teemat liittyvät ihmissuhteisiin ja psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 (LOPS 2016) Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Tehdään eri tekstilajien tuotoksia. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat ja luova toiminta. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma ENA4 (LOPS 2016) Kurssilla kehitetään tiedonhakutaitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta englannin kielellä. Tutustutaan yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin ja pohditaan yksilön vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma ENA04 Nuorisokulttuuri; yhteiskunnallinen osallistuminen; lakiin ja järjestykseen liittyvät asiat; erilaiset uskonnolliset näkemykset; ajankohtaisten tapahtumien seuraaminen. Tiede ja tulevaisuus ENA5 LOPS (2016) Kurssilla harjoitellaan tiedonhankintaa hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Analysoidaan populaaritieteellisiä tekstejä ja kirjoitetaan omia kantaaottavia tekstejä. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita sekä englannin kielen asemaa tieteen ja teknologian kielenä. 12

15 Kulttuuri ENA05 Eri taiteen aloja ja taiteen huomattavia edustajia; tehdään itse valitusta aiheesta laajahko kirjallinen tuotos; luetaan englanninkielinen kaunokirjallinen teos ja kirjoitetaan siitä arviointi: kirjoitetaan puhe ja esitetään se; voidaan kirjoittaa arvostelu elokuvasta, konsertista tai taidenäyttelystä; mahdollista toteuttaa portfoliona. Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 (LOPS 2016) Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaan jatko-opinnoissa tai työelämässä kohdattaviin tekstilajeihin. Pohditaan jatko-opintoja urasuunnitelmia. Aihepiireinä myös nuoren elämään liittyvät talousasiat ja laajemmat talouden ilmiöt. Tiede, talous ja tekniikka ENA06 Eri tieteenalat; tekniikan saavutukset, tietotekniikka; tieteen ja tekniikan uranuurtajia; talouselämä; joukkotiedotusvälineet; ajankohtaisten tapahtumien seuraaminen ja suullinen raportointi vahvistetaan suullista ja kirjallista argumentointia; tiivistelmä. SYVENTÄVÄT KURSSIT Kestävä elämäntapa ENA7 (LOPS 2016) Kurssilla analysoidaan ja tuotetaan eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia ja kantaaottavia tekstejä. Jatketaan pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta. Luonto ja kestävä kehitys ENA07 Suositellaan suoritettavaksi lähellä päättökoetta. Luonnon monimuotoisuus, ihmisen evoluutio; ilmastonmuutos, energiakysymykset; kestävä kehitys; väestönkasvu, köyhyys, maapallon ravintotilanne; ympäristönsuojelun käytänteet ja yksilön vaikutusmahdollisuudet; ekologinen tulevaisuus; tehdään ryhmätyö ympäristöön liittyvästä aiheesta ja esitellään se suullisesti. Viesti ja vaikuta puhuen ENA8 (LOPS 2016) Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta ja ääntämistä sekä tutustutaan eri aksentteihin. Aihepiireinä pakollisten kurssien aihepiirit, joita täydennetään opiskelijoiden valitsemilla teemoilla ja ajankohtaisilla aiheilla. Suoritetaan OPH:n valtakunnallinen suullinen koe. Puhu ja ymmärrä paremmin EN08 Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Harjoitellaan puheviestinnän strategioita arkielämän tilanteista vaativampaan suulliseen viestintään (kohtelias reagointi ja keskustelutaito, argumentointi, mielipiteen ja perustelujen esittäminen); hyvä intonaatio ja puheen rytmi; aksentit. Vahvistetaan puheen ymmärtämisen taitoa (kuunteluharjoitukset, TV- ja radiouutiset). Suoritetaan Opetushallituksen tuottama valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta annetaan erillinen todistus; kurssin arviointi perustuu kurssin aikaisiin näyttöihin ja OPH:n kokeesta saatuun arvosanaan. KOULUKOHTAISET KURSSIT Brush up your English ENA9 (LOPS 2016) Kurssin pituus 0,5 kurssia, suoritetaan toisen opintovuoden aikana itsenäisesti digitaalisella oppimisalustalla. Perehdytään englannin sanaston muodostumiseen ja laajennetaan sanavarastoa erilaisten sanastoharjoitusten, tekstien ja kuunteluharjoitusten avulla. Opiskellaan 13

16 tekstinlukustrategioita ja kehitetään hyvä koevastaustekniikka. Suoritusmerkintä. Brush up your English 1 ENA09KL Soveltava ½ kurssin mittainen kurssi. Suoritetaan ennen pakollisia kursseja tai niiden aikana. Kerrataan englannin kielen keskeisiä rakenteita. Laajennetaan sanastoa harjoitusten, tekstien ja nauhojen avulla. Perehdytään lukion työtapoihin ja oman opiskelutekniikan kehittämiseen. Perehdytään koevastaustekniikkaan. Peruskoulun arvosanan 9 tai 10 saaneet voivat suorittaa kurssin itsenäisesti. Arviointi: suoritusmerkintä. Brush up your English 2 ENA10KL Soveltava ½ kurssin mittainen kurssi. Suoritetaan kurssien 4-6 aikana. Perehdytään englannin kielen historiaan ja sanaston kehittymiseen. Laajennetaan sanastoa erilaisten harjoitusten avulla (sananmuodostus, etuliitteet, lainasanat ja uudissanat, sivistyssanat, idiomit, fraasiverbit). Luetaan kurssien 4-6 aiheisiin soveltuvia tekstejä, harjoitellaan hyvää tekstinlukutekniikkaa ja syvennetään teksteissä esiintyvää sanastoa. Kuunteluharjoituksia, TV-uutisten seuraamista. Kehitetään koevastaustekniikkaa. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi: suoritusmerkintä. In the Global Village ENA11KL In the Global Village ENA10 (LOPS 2016) Kurssilla käsitellään ajankohtaisia tapahtumia eri tekstilähteiden sekä tv- ja verkkouutisten pohjalta. Luetaan vaativia tekstejä ja tehdään kuunteluharjoituksia. Harjoitellaan argumentoivaa kirjoittamista ja kerrataan ja syvennetään pakollisilla kursseilla opittuja kieliopin rakenteita. Tehdään suullisesti esiteltävä ryhmätyö. Suoritusmerkintä. Soveltava kurssi. Suositellaan suoritettavaksi ennen lukion päättökoetta. Aiheina ajankohtaiset aiheet: Suomi nyt ja tulevaisuudessa, nousevat taloudet, pakolaisuus ja siirtolaisuus, ihmisoikeudet, globaali eriarvoisuus, sodan ja rauhan kysymykset. Perehdytään englannin kielen asemaan maailmankielenä ja sen uusiin virtauksiin. Perehdytään ryhmätyönä jonkin ihmisoikeusaktivistin toimintaan. Oppimateriaalina ajankohtaiset lehtiartikkelit, TV- ja verkkouutiset. Valmistaudutaan päättökokeeseen tekstien ja kuunteluharjoitusten avulla. Itsenäinen suorittaminen mahdollista. Arviointi: koe ja numeroarviointi. 14

17 SAKSA (SAB20) B2-OPPIMÄÄRÄ Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Itsenäinen suoritus ei ole suositeltava ensimmäisten kurssien osalta. Lukion päättötodistukseen annetaan numeroarviointi tai opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkintä, jos opiskelijan suoritus käsittää vain kaksi kurssia tai vähemmän. SYVENTÄVÄT KURSSIT Elämän Kerrataan peruskoulussa tärkeitä asioita SAB21 (LOPS 2016) opittuja rakenteita ja vahvistetaan sanaston osaamista. Painotetaan puheviestintää. Jokapäiväinen elämä, harrastukset ja vapaa-ajan vietto. Hyvinvointi ja huolenpito SAB23 (LOPS 2016) Vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Elämä ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, terveys ja hyvinvointi. SAKSA (SAB30) B3-OPPIMÄÄRÄ Syventävät kurssit Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen SAB31 (LOPS 2016) Kurssilla painotetaan suullista harjoittelua. Harjoitellaan perusvuorovaikutukseen kuuluvaa kielenkäyttöä. Tervehtiminen, tutustuminen, kiittäminen, tiedusteleminen ja neuvominen, perhe ja lähimmät ihmissuhteet. ymmärtämisen ja puhumisen kehittäminen, esim. mielipiteen ilmaiseminen. Nuorten jokapäiväiseen elämään liittyvät tilanteet ja aihepiirit, kiinnostuksen kohteet, vapaa-ajan vietto ja harrastuksen ja niiden yhteydessä käytettävät palvelut. RANSKA (RAB30) B3-OPPIMÄÄRÄ SYVENTÄVÄT KURSSIT Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen RAB301 (LOPS 2016) Kurssilla tutustutaan ranskan kielen asemaan maailmassa. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintätapoja. Opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. Monenlaista elämää SAB22 (LOPS 2016) Tutustutaan saksankielisiin maihin ja opitaan puhumaan omasta kotiseudusta. Perusrakenteiden hallintaa vahvistetaan, harjoitellaan puheen ymmärtämistä ja tuottamista sekä harjoitellaan kirjoittamistaitoa viestinnällisten tehtävien avulla. Oman maan ja saksankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia ja lomanviettomahdollisuudet. Matkalla maailmassa SAB32 (LOPS 2016) Puheenymmärtämis- ja puhumistaitoa kehitetään. Jokapäiväiset kielenkäyttötilanteet: liikennevälineiden käyttö, asioiminen eräissä julkisissa palvelulaitoksissa, yöpyminen, ateriointi ja ostoksilla käyminen. Elämän tärkeitä asioita SAB33 (LOPS 2016) Kielen perusrakenteiden tuntemisen laajentuminen. Puheen Matkalla maailmassa RAB302 (LOPS 2016) Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkailuun liittyvissä tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää erilaisia viestintäkeinoja. 15

18 Elämän tärkeitä asioita RAB303 (LOPS 2016) Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiireinä nuorten arkielämä, ihmissuhteet ja verkostot, vapaa-ajanvietto ja harrastukset. Monenlaista elämää RAB304 (LOPS 2016) Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien eroavuuksiin vuorovaikutustilanteissa. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla. Meillä ja muualla RAB304 Hyvinvointi ja huolenpito RAB305 (LOPS 2016) Ranskankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla opetellaan toimimista keskustelijana ja kuuntelijana erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Ennen ja nyt RAB305 Opiskelija vahvistaa puheviestinnän taitoaan, vahvistaa perusrakenteiden ja kirjallisen viestinnän hallintaa; elämä ennen ja nyt; terveys ja hyvinvointi. Kulttuuri ja mediat RAB306 (LOPS 2016) Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB306) Opiskelija osaa kuvailla omia tulevaisuudensuunnitelmiaan, vahvistaa suullisen ja kirjallisen viestinnän hallintaa; opiskelu ja koulujärjestelmä Ranskassa; tulevaisuuden-suunnitelmat; työelämä. Opiskelu, työ ja tulevaisuus RAB307 Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Yhteinen maapallomme RAB308 Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijan tarpeen mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiireinä luonto, erilaiset asuinympäristöt ja kestävä elämäntapa. VENÄJÄ (VEB30) Lukion päättötodistukseen annetaan numeroarviointi tai opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkintä, jos opiskelijan suoritus käsittää vain kaksi kurssia tai vähemmän. SYVENTÄVÄT KURSSIT Hyvää päivää, hauska tutustua (VEB301) Oma itse, perhe ja lähimmät ihmissuhteet; arkipäivän puhetilanteita (tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen). 16

19 Näin asiat hoituvat (VEB302) Suku, ystävät ja muut ihmissuhteet; jokapäiväiset kielenkäyttötilanteet (esim. asioiminen postissa, ravintolassa käynti). Vapaa-aika ja harrastukset (VEB303) Nuorten vapaa-aika, harrastukset ja kiinnostuksen kohteet, vapaa-ajan vietossa käytettävät palvelut. Meillä ja muualla (VEB304) Venäjänkielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Ennen ja nyt (VEB305) Opiskelija vahvistaa puheviestinnän taitoaan, vahvistaa perusrakenteiden ja kirjallisen viestinnän hallintaa; elämä ennen ja nyt; terveys ja hyvinvointi. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB306) Opiskelija osaa kuvailla omia tulevaisuudensuunnitelmiaan, vahvistaa suullisen ja kirjallisen viestinnän hallintaa; opiskelu ja koulujärjestelmä Venäjällä; tulevaisuudensuunnitelmat; työelämä. Kulttuuri (VEB307) Opiskelija saa monipuolista tietoa venäläisestä kulttuurista, tekee itsenäisiä valintoja oman kiinnostuksensa pohjalta, ymmärtää melko vaativia tekstejä, osaa kirjoittaa kulttuuriaiheisiin liittyviä kirjoitustehtäviä. Kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri, ruokakulttuuri, venäläisen elokuvan katselu ja perehtyminen sen taustoihin, ryhmätyö joltakin kulttuurin alalta. Yhteinen (VEB308) maapallomme Opiskelija saa tietoa Venäjän yhteiskunnan toiminnasta, perehtyy maapallon nykytilaan, vahvistaa kaikkien kielen osaalueiden hallintaa; Venäjän yhteiskunta, maapallon nykytila ja tulevaisuus; sanomalehtitekstien lukeminen ESPANJA (EAB30) Lukion päättötodistukseen annetaan numeroarviointi tai opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkintä, jos opiskelijan suoritus käsittää vain kaksi kurssia tai vähemmän. SYVENTÄVÄT KURSSIT Hyvää päivää, hauska tutustua (EAB301) Oma itse, perhe ja lähimmät ihmissuhteet; arkipäivän puhetilanteita (tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen). Näin asiat hoituvat (EAB302) Suku, ystävät ja muut ihmissuhteet; jokapäiväiset kielenkäyttötilanteet (esim. asioiminen postissa, ravintolassa käynti). Vapaa-aika ja harrastukset (EAB303) Nuorten vapaa-aika, harrastukset ja kiinnostuksen kohteet, vapaa-ajan vietossa käytettävät palvelut. Meillä ja muualla (EAB304) Espanjankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Ennen ja nyt (EAB305) Opiskelija vahvistaa puheviestinnän taitoaan, vahvistaa perusrakenteiden ja kirjallisen viestinnän hallintaa; elämä ennen ja nyt; terveys ja hyvinvointi. 17

20 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (EAB306) Opiskelija osaa kuvailla omia tulevaisuudensuunnitelmiaan, vahvistaa suullisen ja kirjallisen viestinnän hallintaa; opiskelu ja koulujärjestelmä Espanjassa; tulevaisuudensuunnitelmat; työelämä. Kulttuuri (EAB307) Opiskelija saa monipuolista tietoa espanjalaisesta kulttuurista, tekee itsenäisiä valintoja oman kiinnostuksensa pohjalta, ymmärtää melko vaativia tekstejä, osaa kirjoittaa kulttuuriaiheisiin liittyviä kirjoitustehtäviä. Kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri, ruokakulttuuri, espanjalaisen elokuvan katselu ja perehtyminen sen taustoihin, ryhmätyö joltakin kulttuurin alalta. Yhteinen (EAB308) maapallomme Opiskelija saa tietoa Espanjan yhteiskunnan toiminnasta, perehtyy maapallon nykytilaan, vahvistaa kaikkien kielen osaalueiden hallintaa; Espanjan yhteiskunta, maapallon nykytila ja tulevaisuus; sanomalehtitekstien lukeminen. MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPI- MÄÄRÄ (MAA0) PAKOLLISET KURSSIT Luvut ja lukujonot MAY1 (LOPS 2016) Pitkän ja lyhyen oppimäärän yhteinen kurssi. Lukualueet; peruslaskutoimitukset; prosenttilaskenta; funktion käsite; lukujonot; funktion kuvaajan ja lukujonojen tutkiminen teknisiä apuvälineitä hyödyntäen. Polynomifunktiot ja yhtälöt MAA2 (LOPS 2016) Polynomien tulo; binomikaavat; 2. asteen yhtälö ja ratkaisukaava sekä juurten lukumäärän tutkiminen; 2. asteen polynomin jakaminen tekijöihin; polynomifunktio; polynomiyhtälöitä; polynomiepäyhtälön ratkaiseminen. Geometria MAA3 (LOPS 2016) Vektorit MAA4 (LOPS 2016) Kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus; sini- ja kosinilause; ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria; kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pintaalojen ja tilavuuksien laskeminen. Vektoreiden perusominaisuudet; vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla; koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo; yhtälöryhmän ratkaiseminen; suorat ja tasot avaruudessa. Analyyttinen geometria MAA5 (LOPS 2016) Pistejoukon yhtälö; suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt; itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen; pisteen etäisyys suorasta. Vektorit MAA05 Suoritetaan viidentenä kurssina opetukseen osallistumalla. Kurssit MAA03, MAA04 ja MAA05 voi periaatteessa suorittaa missä järjestyksessä tahansa sen jälkeen, kun kurssit MAA01 ja MAA02 on suoritettu. Vektoreiden perusominaisuudet; vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla; koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo; suorat ja tasot avaruudessa. 18

21 Derivaatta MAA6 (LOPS 2016) Rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö; funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta; polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen; polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen. Todennäköisyys ja tilastot MAA06 Suoritetaan kuudentena kurssina osallistumalla opetukseen. Kurssin voi suorittaa sen jälkeen, kun kurssit MAA01 ja MAA02 on suoritettu. Diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma; jakauman tunnusluvut; klassinen ja tilastollinen todennäköisyys; kombinatoriikka; todennäköisyyksien laskusäännöt; diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma; diskreetin jakauman odotusarvo; normaalijakauma. Trigonometriset funktiot MAA7 Suunnattu kulma ja radiaani; trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen; trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen; yhdistetyn funktion derivaatta; trigonometristen funktioiden derivaatat. Derivaatta MAA07 Suoritetaan seitsemäntenä kurssina opetukseen osallistumalla. Rationaaliyhtälö ja epäyhtälö; funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta; polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen; polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen. Juuri- ja logaritmifunktiot MAA8 (LOPS 2016) Potenssien laskusäännöt; juurifunktiot ja yhtälöt; eksponenttifunktiot ja yhtälöt; logaritmifunktiot ja yhtälöt; juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat. Juuri- ja logaritmifunktiot MAA08 Suoritetaan kahdeksantena pakollisena kurssina opetukseen osallistumalla. Kurssi MAA07 tulee olla suoritettuna. Juurifunktiot ja yhtälöt; eksponenttifunktiot ja yhtälöt; logaritmifunktiot ja yhtälöt; yhdistetyn funktion derivaatta; käänteisfunktio; juuri-, eksponenttija logaritmifunktioiden derivaatat; graafisen laskimen käyttöä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktion kulun tutkimisen yhteydessä. Integraalilaskenta MAA9 (LOPS 2016) Integraalifunktio; alkeisfunktioiden integraalifunktiot; määrätty integraali; pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. Trigonometriset funktiot ja lukujonot MAA09 Suoritetaan yhdeksäntenä kurssina opetukseen osallistumalla. Kurssi MAA08 tulee olla suoritettuna. Suunnattu kulma ja radiaani; trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen; trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen; trigonometristen funktioiden derivaatat; lukujono; rekursiivinen lukujono; aritmeettinen jono ja summa; geometrinen jono ja summa. Todennäköisyys ja tilastot MAA10 (LOPS 2016) Diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma; jakauman tunnusluvut; klassinen ja tilastollinen todennäköisyys; kombinatoriikka; todennäköisyyksien laskusäännöt; diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma; diskreetin jakauman odotusarvo; normaalijakauma. 19

22 Integraalilaskenta MAA10 Suoritetaan kymmenentenä pakollisena kurssina opetukseen osallistumalla. Kurssi MAA09 tulee olla suoritettuna. Integraalifunktio; alkeisfunktioiden integraalifunktiot; määrätty integraali; pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. SYVENTÄVÄT KURSSIT Lukuteoria ja todistaminen MAA11 (LOPS) Konnektiivit ja totuusarvot; geometrinen todistaminen; suora, käänteinen ja ristiriitatodistus; induktiotodistus; kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö; Eukleideen algoritmi; alkuluvut ja Eratostheneen seula; aritmetiikan peruslause; kokonaislukujen kongruenssi. Lukuteoria ja logiikka MAA11 Lauseen formalisoiminen; lauseen totuusarvot; avoin lause; kvanttorit; suora, käänteinen ja ristiriitatodistus; kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö; Eukleideen algoritmi; alkuluvut; aritmetiikan peruslause; kokonaislukujen kongruenssi. Algoritmit matematiikassa MAA12 (LOPS 2016) Iterointi ja Newton-Raphsonin menetelmä; polynomien jakoalgoritmi; polynomien jakoyhtälö; Newton-Cotes-kaavat: suorakaidesääntö, puolisuunnikas Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä MAA12 Absoluuttinen ja suhteellinen virhe; Newtonin menetelmä ja iterointi; polynomien jakoalgoritmi; polynomien jakoyhtälö; muutosnopeus ja pinta-ala. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi MAA13 (LOPS 2016) Funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen; jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia; käänteisfunktio; kahden muuttujan funktio ja osittaisderivaatta; funktioiden ja lukujonojen rajaarvot äärettömyydessä; epäoleelliset integraalit; lukujonon raja-arvo, sarjat ja niiden summa. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi MAA13 Soveltuu opiskeltavaksi sen jälkeen, kun kaikki pakolliset kurssit MAA1 MAA10 on opiskeltu. Funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen; jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia; funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä; epäoleelliset integraalit. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Pitkän matematiikan eheytyskurssi MAA14 (LOPS 2016) Lukujärjestelmät; erityyppiset yhtälöt ja niihin liittyvät sovellukset; erityyppiset epäyhtälöt ja niihin liittyvät sovellukset; geometriaa ja trigonometriaa; vektorit; analyyttinen geometria; derivaatta ja integraali; todennäköisyys; ylioppilastehtäviä; pääsykoetehtäviä. Pitkän matematiikan eheytyskurssi MAA14KL Syventävä kurssi, joka soveltuu opiskeltavaksi, kun kaikki pakolliset kurssit MAA01 MAA10 on suoritettu. Lukujärjestelmät; erityyppiset yhtälöt ja niihin liittyvät sovellukset; erityyppiset epäyhtälöt ja niihin liittyvät sovellukset; geometriaa ja trigonometriaa; vektorit; analyyttinen geometria; derivaatta ja integraali; todennäköisyys; ylioppilastehtäviä; pääsykoetehtäviä. 20

23 Talousmatematiikka MAA15 (LOPS) Kurssi on yhteinen matematiikan lyhyen oppimäärän opiskelijoiden kanssa (MAB6). Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia; taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla. MATEMATIIKKA, LYHYT OPPI- MÄÄRÄ (MAB0) PAKOLLISET KURSSIT Luvut ja lukujonot MAY1 (LOPS 2016) Pitkän ja lyhyen oppimäärän yhteinen kurssi. Lukualueet; peruslaskutoimitukset; prosenttilaskenta; funktion käsite; lukujonot; funktion kuvaajan ja lukujonojen tutkiminen teknisiä apuvälineitä hyödyntäen. Lausekkeet ja yhtälöt MAB2 (LOPS 2016) Suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus; ongelmien muotoileminen yhtälöiksi; yhtälöiden ja yhtälöparien graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen; ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen; toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. Geometria MAB3 (LOPS 2016) Kuvioiden yhdenmuotoisuus; suorakulmaisen kolmion trigonometria; Pythagoraan lause ja Pythagoraan lauseen käänteislause; kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen; geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa. Matemaattisia malleja MAB4 (LOPS 2016) Lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen; potenssiyhtälön ratkaiseminen; eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla; lukujonot matemaattisina malleina. Tilastot ja todennäköisyys MAB5 (LOPS 2016) Diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen; regression ja korrelaation käsitteet; havainto ja poikkeava havainto; ennusteiden tekeminen; kombinatoriikkaa; todennäköisyyden käsite; todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä. Tilastot ja todennäköisyys MAB05 Opiskelija oppii käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja sekä perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Lisäksi opiskelijat tutustuvat laskinten ja mahdollisuuksien mukaan tietokoneen käyttöön tilastollisissa tehtävissä. Jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen; nor-maalijakauma, jakauman normittaminen; kombinatoriikka; todennäköisyyden käsite; todennäköisyyslaskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttö. Talousmatematiikka MAB6 (LOPS 2016) Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia; taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla. Matemaattisia malleja II MAB06 Opiskelija vahvistaa yhtälöiden ratkaisutaitojaan. Hän osaa ratkaista lineaarisia optimointitehtäviä. Opiskelija ymmärtää lukujonon käsitteen ja osaa käyttää ratkaisuissaan aritmeettista ja geometrista jonoa ja summaa. Kahden muuttujan lineaariset yhtälöt; lineaarinen yhtälöpari; kahden muuttujan 21

24 epäyhtälö graafisesti; lineaarinen optimointi; lukujono; aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa. SYVENTÄVÄT KURSSIT Matemaattinen analyysi MAB7 (LOPS 2016) Graafisia ja numeerisia menetelmiä; polynomifunktion derivaatta;polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen; polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen suljetulla välillä. Talousmatematiikka MAB07 Opiskelija oppii talouselämän käsitteitä. Hän oppii käyttämään matematiikkaa apunaan omassa taloudessaan. Hänellä on matemaattiset valmiudet yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun. Hän osaa käyttää tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn. Kurssi on yhteinen pitkän matematiikan kurssin (MAA15) kanssa. Indeksilaskenta; kustannuslaskelmat; rahaliikennelaskelmat; lainalaskelmat; verotuslaskelmat; taloudellisiin tilanteisiin soveltuvat matemaattiset mallit lukujonojen ja -summien avulla. Tilastot ja todennäköisyys II MAB8 (LOPS 2016) Normaalijakauma ja jakauman normittamisen käsitteet; toistokoe; binomijakauma; luottamusvälin käsite. Matemaattisia malleja III MAB08 Trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla; radiaani; trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen; trigonometristen funktioiden kuvaajat; vektorin käsite ja niiden peruslaskutoimitukset; koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys; skalaaritulo kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektorei- den avulla. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Analyyttinen geometria ja avaruusgeometria MAB9 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ratkaisemaan geometrian tehtäviä analyyttisen geometrian keinoin, oppii hahmottamaan kolmiulotteista tilaa ja oppii liittämään kuvan arkipäivän ongelmien ratkaisuun. Kurssilla perehdytään analyyttisen geometrian laskumenetelmiin ja sovellutuksiin tasossa, kolmiulotteisten kappaleiden geometriaan ja maapallon geometrisiin ominaisuuksiin. Analyyttinen geometria ja avaruusgeometria MAB09KL Syventävä kurssi. Tavoitteena on oppia ratkaisemaan geometrian tehtäviä analyyttisen geometrian keinoin. Opiskelija oppii hahmottamaan kolmiulotteista tilaa. Hän oppii liittämään kuvan arkipäivän ongelmien ratkaisuun. Perehdytään analyyttisen geometrian laskumenetelmiin ja sovellutuksiin tasossa, kolmiulotteisten kappaleiden geometriaan ja maapallon geometrisiin ominaisuuksiin. Lyhyen matematiikan eheytyskurssi MAB10 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kokonaisnäkemyksen lukion aikana opitusta matematiikasta ja oppii hallitsemaan entistä laajempia, useihin matematiikan osa-alueisiin liittyviä soveltavia tehtäväkokonaisuuksia. Kurssilla kerrataan matematiikan lyhyen oppimäärän sisältöä tekemällä kertaustehtäviä ja valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen tekemällä ylioppilaskoetehtäviä. 22

25 Lyhyen matematiikan eheytyskurssi MAB10KL Syventävä kurssi. Opiskelija saa kokonaisnäkemyksen lukion aikana opitusta matematiikasta ja oppii hallitsemaan entistä laajempia, useihin matematiikan osa-alueisiin liittyviä soveltavia tehtäväkokonaisuuksia. Orientoitumista matematiikan opiskeluun MAB11 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija täydentää perusopetuksen tiedot ja taidot lukion lähtötasoa vastaavaksi. Kurssi on yhteinen pitkän matematiikan opiskelijoiden kanssa (MAA16). Peruslaskutoimitukset kokonaisluvuilla ja murtoluvuilla; potenssioppia; polynomilaskentaa; supistaminen; yksinkertaiset ensimmäisen asteen yhtälöt; prosenttilaskentaa; yhtälöpari; suora. FYSIIKKA (FY0) Lukion päättötodistukseen annetaan numeroarviointi tai opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkintä, jos opiskelijan suoritus käsittää vain yhden kurssin. PAKOLLINEN KURSSI Fysiikka luonnontieteenä FY1 (LOPS 2016) Fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä; tutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyyn sekä aineen rakenteeseen; voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt; tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa; tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi. SYVENTÄVÄT KURSSIT Lämpö FY2 (LOPS 2016) Fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa; lämpö ja lämpötila; kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine; kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia; mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde; energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta; tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua. Lämpö FY02 Kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen; paine, hydrostaattinen paine; kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde; lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia; energiavarat. Sähkö FY3 (LOPS 2016) Fysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa; sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki; yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait; sähköteho ja Joulen laki; kondensaattori, diodi ja LED komponentteina; sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttä; sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen. Aallot FY03 Harmoninen voima ja värähdysliike; aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen; aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen; heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen; valo, peilit ja linssit; ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen. 23

26 Voima ja liike FY4 (LOPS 2016) Fysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle; vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike; Newtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus; etä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus; liikeyhtälö; momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa; liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset; liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki; mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet. Liikkeen lait FY04 Liikkeen mallit ja Newtonin lait; etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste; liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate; liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate; värähdysliikkeen energia. Jaksollinen liike ja aallot FY5 (LOPS 2016) Fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa; tasainen ympyräliike; gravitaatiovuorovaikutus; harmoninen voima ja värähdysliike; aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen; aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat aallot; ääni aaltoliikeilmiönä; mallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen. Pyöriminen ja gravitaatio FY05 Momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen; pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike; pyörimisen liikeyhtälö; pyörimismäärän säilyminen; pyörimisliikkeen energia; ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys; gravitaatio ja gravitaation alainen liike; heittoliike ja planeettojen liike; satelliitit ja niiden käyttö. Sähkömagnetismi FY6 (LOPS 2016) Fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa; magnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä; varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä; sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki; generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avulla; sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi ja diffraktio; tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen. Sähkö FY06 Sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa; jännitteen ja sähkövirran mittaaminen; Ohmin laki; Joulen laki; vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait; Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä; kondensaattori, kytkennät ja energia; sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi. Aine ja säteily FY7 (LOPS 2016) Näkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseen; energian kvantittuminen; sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit; aaltohiukkasdualismi; atomiytimen rakenne; ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan ekvivalenssi; radioaktiivisuus ja hajoamislaki; säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö; tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi. Sähkömagnetismi FY07 Magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä; varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä; induktiolaki ja Lenzin laki; induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja it- 24

27 seinduktio; energian siirto sähkövirran avulla; tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen; värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä; sähköturvallisuus; energiateollisuus. Aine ja säteily FY08 Sähkömagneettinen säteily; röntgensäteily; mustan kappaleen säteily; valosähköilmiö; säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne; atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli; kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio; atomiytimen rakenne; radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus; massan ja energian ekvivalenssi; ydinreaktiot ja ydinenergia; aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Fysiikan abikurssi FY8 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kokonaiskäsityksen lukiofysiikasta, oppii käyttämään laajemmin matemaattisia menetelmiä tehtävien ratkaisuissa ja saa valmiuksia ylioppilaskokeita, pääsykokeita ja jatko-opiskelua varten. Kurssilla käydään läpi lukion fysiikan oppimäärästä pääkohtia jokaiselta kurssilta. Fysiikan ilmiöt ja laboratoriotyöt FY9 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisemmin joihinkin fysiikan ilmiöihin; oppii suunnittelemaan ja suorittamaan tutkimaansa ilmiöön liittyvät mittaukset; oppii tekemään mittauspäiväkirjan ja raportin mittauksista ja niiden tuloksista sekä oppii virheenarviointia. Kurssilla tutkittavat ilmiöt vaihtelevat. Kurssilla tehdään viidestä kahdeksaan työtä, jotka voivat sisältää kokeellista työskentelyä ja ilmiön syvällisempää tarkastelua. Fysiikan abikurssi FY09KL Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa fysiikan keskeiset sisällöt kaikilta fysiikan kursseilta, tutustuu fysiikan vanhoihin ylioppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista, harjoittelee fysiikan sisältöjen soveltamista erityyppisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiainekohtaisiin ohjeisiin. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi. Työkurssi FY10KL Soveltava kurssi; viidestä kahdeksaan työtä yksin tai kahden oppilaan parityönä; työhön liittyvä teoria; mittausjärjestelyn selitys; mittaus pöytäkirjoineen; tulosten käsittely; virhearviointi; työselostus. KEMIA (KE0) Lukion päättötodistukseen annetaan numeroarviointi tai opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkintä, jos opiskelijan suoritus käsittää vain yhden kurssin. PAKOLLINEN KURSSI Ihminen ja elinympäristön kemia (KE01) Orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia; orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus; erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus; orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita. SYVENTÄVÄT KURSSIT Kemian mikromaailma (KE02) Alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä; elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit; hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava; kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet; atomiorbitaalien hybridisoituminen ja 25

28 orgaanisten yhdisteiden sidosja avaruusrakenne; isomeria. Reaktiot ja energia (KE03) Kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu; epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia; stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö; energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa; reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät. Metallit ja materiaalit (KE04) Reaktiot ja tasapaino (KE05) Sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi; hapettumis-pelkistymisreaktiot; metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet; bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit. Reaktiotasapaino; happoemästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys; liukoisuus ja liukoisuustasapaino; tasapainoon liittyvät graafiset esitykset. KOULUKOHTAISET KURSSIT Kemian abikurssi (KE06KL) Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa kemian keskeiset sisällöt kaikilta kemian kursseilta, tutustuu kemian vanhoihin ylioppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista, harjoittelee kemian sisältöjen soveltamista erityyppisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiainekohtaisiin ohjeisiin. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi. Kemian työkurssi (KE07KL) Soveltava kurssi. Suoritetaan toisena tai kolmantena opiskeluvuonna. Tavoitteena on kerrata ja syventää kemian kurssien keskeisiä sisältöjä kokeellisia työmenetelmiä käyttäen. Näitä ovat esimerkiksi eri erotusmenetelmät (tislaus, uuttaminen, suodatus) sekä analyysimenetelmät (titraus, massaanalyyttinen määritys, spektrofotometria). Kurssin tarkka sisältö eli suoritettavat laboratoriotyöt voivat vaihdella opiskelijaryhmän opintotaustan mukaan. Myös kokeellisia ylioppilaskoetehtäviä harjoitellaan. Suoritusmerkinnän saaminen edellyttää aktiivista osallistumista oppitunneille. BIOLOGIA (BI0) PAKOLLISET KURSSIT Elämä ja evoluutio BI1 (LOPS 2016) Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja eliöille tunnusomaisiin piirteisiin, biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biologiaan osana luonnontieteellistä ajattelua. Keskeinen näkökulma kurssilla on evoluutio ja sen merkityksen ymmärtäminen. Kurssin sisältöjä ovat biologia tieteenä, solu elämän perusyksikkönä, eliön elinkaari ja evoluutio. Kurssilla pyritään toteuttamaan pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Solu ja perinnöllisyys BI02 Kurssi suositellaan opiskeltavaksi 1. kurssin (BI01) jälkeen. Solujen rakenne ja toiminta; DNA:n rakenne ja toiminta; periytymisen perusteet. SYVENTÄVÄT KURSSIT Ympäristöekologia BI03 Kurssi suositellaan opiskeltavaksi 1. kurssin (BI01) jälkeen. Biodiversiteetti, sen uhkat ja 26

29 suojelu; ekologiset ympäristöongelmat; kaupunkiekologia; ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat; pienoistutkimuksen tekeminen. Ihmisen biologia BI04 Kurssi suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien (BI01 ja BI02) jälkeen. Solut ja kudokset; lisääntymisen fysiologia; elimistöjen rakenne ja toiminta; elintoimintojen säätely; elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit; ihmisen elämänkaari; ihmisen evoluutio; ihminen lajina. Bioteknologia BI05 Kurssi suositellaan opiskeltavaksi kurssien 1-4 jälkeen. Mikrobiologia; geenien toiminta ja toiminnan säätely; geenitekniikan perusmenetelmät; keskeiset bioteknologian sovellusalat; biotekniikan etiikka. KOULUKOHTAISET KURSSIT Biologian työ- ja kertauskurssi BI06KL Soveltava kurssi. Vähintään pakolliset kurssit tulee olla suoritettuna ennen kurssille osallistumista. Tavoitteena on kerrata ja syventää biologian kurssien keskeisiä sisältöjä kokeellisia työmenetelmiä käyttäen. Näitä ovat esimerkiksi mikroskopointi, laboratoriotyöt ja näytteiden kerääminen maastosta ja niiden tutkiminen. Kurssin sisällöt voivat vaihdella esim. vuodenajan mukaan. Myös ylioppilaskoetehtäviä harjoitellaan, mikäli se on osallistujille ajankohtaista. Suoritusmerkinnän saaminen edellyttää aktiivista osallistumista oppitunneille. Pohjois-Suomen BI07KL biologiaa Soveltava kurssi; voidaan suorittaa muista biologian kursseista riippumatta. Pohjois- Suomen ominaispiirteet, ekologia ja lajisto retkeilyn, maastotutkimusten ja kirjallisten lähteiden valossa. Aktiivisuus kurssilla voi rajatapauksessa vaikuttaa biologian päättöarvosanaan nostavasti. Biologian abikurssi BI08KL Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa biologian keskeiset sisällöt kaikilta biologian kursseilta, tutustuu biologian vanhoihin ylioppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista, harjoittelee biologian sisältöjen soveltamista erityyppisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiainekohtaisiin ohjeisiin. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi. MAANTIEDE (GE0) PAKOLLISET KURSSIT Maailma muutoksessa GE1 (LOPS 2016) Kurssilla perehdytään muuttuvaan maailmaan ja sen alueellisten ongelmien tarkasteluun. Ajankohtaisuutisten avulla hahmotetaan riskialueita luonnonriskien, ympäristöriskien ja ihmiskunnan riskien kannalta. Kurssilla käsitellään myös riskinhallinnan keinoja ja niissä tapahtuvaa myönteistä kehitystä. Keskeisiä näkökulmia ovat ekososiaalinen kestävyys, kiertotalous ja globaalit kehityskysymykset. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat maantiede tieteenalana (esim. maantieteelliset tutkimustaidot), luonnon järjestelmään, luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvät globaalit riskialueet, riskien ennakointi ja niihin varautuminen (esim. endogeeniset riskit ja ilmastonmuutos) sekä ihmiskunnan globaalit riskialueet ja keskeiset kehityskysymykset (esim. hyvinvoinnin jakautuminen). Yhteinen maailma GE02 Kurssi suositellaan suoritettavaksi 1. kurssin (GE01) jälkeen. Väestönkasvu ja asutus; kulttuuripiirit; luonnonvarojen hyödyntäminen ja kestävä kehitys; maapallon ydin- ja reuna-alu- 27

30 eet; kaupungit keskuksina; alueiden välinen vuorovaikutus; globalisaatio; kehityksen ohjailu; kestävä kehitys. SYVENTÄVÄT KURSSIT Riskien maailma GE03 Kurssi suositellaan suoritettavaksi 1. ja 2. kurssin jälkeen. Luonnon toimintaan liittyvät riskit; ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit; ihmiskunnan riskit, teknologiset riskit; globalisaatiota uhkana. Aluetutkimus GE04 Kurssi suositellaan suoritettavaksi kurssien 1-3 jälkeen. Karttojen laadinta; erilaiset kartat ja paikan määrittäminen kartan avulla; paikkatietojärjestelmät ja niiden käyttötavat; aluetutkimuksen tekeminen. KOULUKOHTAISET KURSSIT Yhtenevän maailmamme haasteet GE05KL Soveltava kurssi, joka voidaan suorittaa pakollisten kurssien jälkeen. Kurssilla käsiteltävät sisällöt päätetään opiskelijoiden omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. kestävä kehitys, YK:n vuosituhattavoitteet ja ihmisoikeudet. Maantieteen abikurssi GE07KL Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa maantieteen keskeiset sisällöt kaikilta maantieteen kursseilta, tutustuu maantieteen vanhoihin ylioppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista, harjoittelee maantieteen sisältöjen soveltamista erityyppisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiainekohtaisiin ohjeisiin. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi. EVANKELIS-LUTERILAINEN KONTO (UE0) US- EVANKELIS-LUTERILAINEN US- KONTO (UE0) PAKOLLISET KURSSIT Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä UE01 (LOPS 2016) Suoritetaan ensimmäisen kurssina. Ei suositella itsenäistä suoritusta. Uskonto ilmiönä ja sen tutkiminen, uskonnollisuuden kirjo sekä uskonnottomuus Suomessa ja maailmalla. Uskonnonvapaus. Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin synty ja keskeiset piirteet, pyhät kirjat, esim. Raamatun keskeinen sisältö. Uskontojen merkitys länsimaiselle kulttuurille. Ajankohtaisia kysymyksiä. Maailmanlaajuinen kristinusko UE02 (LOPS 2016) Suoritetaan UE01-kurssin jälkeen. Katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen kristillisyyden (mm. luterilaisuus) synty ja erityispiirteet. Kristinusko Euroopassa ja eri puolilla maailmaa. Karismaattinen kristillisyys, kristillisperäiset uskonnot, ekumenia, ajankohtaisia kysymyksiä. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä UE03 (LOPS 2016) Suoritetaan UE01-kurssin jälkeen. Kurssilla tutustutaan Aasian uskontoihin: hindulaisuus, jainalaisuus, sikhiläisyys, buddhalaisuus, Kiinan uskonnot, mm. kungfutselaisuus, shintolaisuus. Uskontojen opetukset ja käytänteet sekä vaikutus kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kyseisten uskontojen vaikutus länsimaissa. Uudet uskonnolliset liikkeet. Lisäksi luonnonuskonnot ja vodou. Uskontojen kohtaaminen esim. kansainvälisissä työtehtävissä. 28

31 Ihmisen elämä ja etiikka UE03 Suoritetaan UE01-kurssin jälkeen. Ei suositella itsenäistä suoritusta. Elämän peruskysymyksiä, kristillinen käsitys Jumalasta, elämän tarkoituksesta ja pelastumisesta, hyvän ja pahan käsitteet, moraaliteoriat, kristillinen etiikka ja erilaisia eettisiä ongelmia. SYVENTÄVÄT KURSSIT Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa UE04 (LOPS 2016) Suoritetaan UE01-kurssin jälkeen. Suomen uskontotilanne, uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutus eri aikoina, uskonnollisten yhteisöjen muodot, uskonnon- ja katsomuksenvapaus, yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset, uskonnon merkitys julkisella, yksityisellä, kolmannella ja neljännellä sektorilla, sekä politiikassa, työelämässä ja taloudessa, uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä, uskonnottomuus ja uskontokritiikki. Uskontojen maailma UE04 Suoritetaan UE01-kurssin jälkeen. Kurssilla tutustutaan eri uskontojen (hindulaisuus, buddhalaisuus, Kiinan ja Japanin uskonnot, juutalaisuus, islam, luonnonkansojen uskonnot), oppeihin ja käytänteisiin, esim. rituaaleihin. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa UE05 (LOPS 2016) Suoritetaan UE01-kurssin jälkeen. Uskonnon, taiteen ja populaarikulttuurin vuorovaikutus. Uskonnollinen taide ja arkkitehtuuri eri uskonnoissa, uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa ja populaarikulttuurissa. Raamatun kertomuksia taiteen keinoin. Uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia eri tieteenaloilla. Muinaissuomalainen uskonto. Mihin suomalainen uskoo? UE05 Suoritetaan UE01-kurssin jälkeen. Suositellaan suoritettavaksi viimeisenä uskonnon kurssina. Muinaissuomalaisten uskonnosta nykyaikaan, esim. reformaatio, uskonnonvapaus, luterilaisen kirkon toiminta, herätysliikkeet ja ajankohtaiset kysymykset; muut kristilliset kirkot ja yhteisöt Suomessa, esim. ortodoksinen ja katolinen kirkko; ei-kristilliset yhteisöt Suomessa, kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin. Uskonnot ja media UE06 (LOPS 2016) Suoritetaan UE01-kurssin jälkeen. Uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa. Uskontoihin liittyvät ajankohtaiset teemat mediassa. Uskonnollinen kieli ja kuvasto mediassa. Median vaikutus uskontoilmiöihin, kuten asenteisiin ja mielikuviin sekä uskontoihin liittyviin konflikteihin eri puolilla maailmaa; uskonnot ja rauha. Uskontoon liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi. Uskonnon ja median suhteet. KOULUKOHTAISET KURSSIT Raamatusta potkua elämään UE06KL Soveltava kurssi, joka voidaan suorittaa muista kursseista riippumatta. Itsenäinen suoritus ei ole mahdollinen. Raamatun punainen lanka, Raamatussa esiintyviä tärkeimpiä henkilöitä ja heidän elämänvaiheitaan, Raamatun vaikutus ihmisen elämään ja kulttuuriin (esim. populaarikulttuuri), Raamatun liittyminen tämän päivän tilanteisiin. Myytit ja mytologia UE07 (LOPS 2016) Soveltava kurssi. Eri kansojen jumalaistaruja ja myyttejä, esim. skandinaavinen ja suomalainen mytologia, muinaisen Egyptin mytologia, roomalainen 29

32 ja kreikkalainen mytologia, kelttiläinen ja germaaninen mytologia, slaavilainen mytologia, intiaanimytologioita, aasialaisia mytologioita. Suoritusmerkintä. Raamattu elämään UE08 (LOPS 2016) Raamattu kirjana, sen keskeinen sisältö ja 'punainen lanka', Raamatussa esiintyviä henkilöitä ja heidän elämänvaiheitaan, Raamatun vaikutus kulttuuriin, nykyihminen ja Raamattu, lisäksi mahdollisesti Raamatun arkeologiaa ja kurssin sisältöihin liittyvä elokuva. Suoritusmerkintä. Uskonnon abikurssi UE08KL Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa uskonnon keskeiset sisällöt kaikilta uskonnon kursseilta, tutustuu uskonnon vanhoihin ylioppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista, harjoittelee uskonnon sisältöjen soveltamista erityyppisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiainekohtaisiin ohjeisiin. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi. Uskonnon abikurssi UE09 (LOPS 2016) Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa kaikki valtakunnalliset kurssit, tutustuu vanhoihin ylioppilaskirjoituksiin, harjoittelee erityyppisiin uskonnon ylioppilaskirjoituksiin vastaamista, tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiainekohtaisiin ohjeisiin. Suoritusmerkintä. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET0) PAKOLLISET KURSSIT Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu ET1 (LOPS 2016) - maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa - erilaisia maailmankatsomuksia esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisia ja elämäntapaan liittyviä sekä niiden piirteiden ja perusoletusten tutkimista eri tieteiden tarjoamin välinein tyypillisiin informaation käsittelyyn ja ympäröivän todellisuuden jäsentämiseen liittyvien kognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muiden ajattelussa - koulun, median, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä uskonnollisten ja kulttuuristen yhteisöjen vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen - median ja muiden informaation lähteiden toimintalogiikka sekä niihin kohdistuva kriittinen katsomuksellinen ajattelu sekä katsomuksellisen argumentaation erittely erilaisista näkökulmista Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä ET2 (LOPS 2016) - luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, filosofisia ja populaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja - ihanteita - ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolisuus ja seksuaalisuus; opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolema - identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys - ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet, ihmisoikeusasiakirjoja: YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus - erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön asemasta siinä 30

33 Maailmankuva ET02 Suoritusjärjestys on vapaa; Itsenäinen suoritus mahdollinen. Maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde; maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta; maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti; koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina; länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat; kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus; maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi SYVENTÄVÄT KURSSIT Yksilö ja yhteisö ET3 (LOPS 2016) - ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys: yksityinen ja julkinen, tunnustussuhteet ja merkitykselliset toiset, roolit ja yhteisölliset normit - yhteiskuntatutkimuksen perusteita, kuten sosiaaliset tosiasiat, yhteiskunnalliset rakenteet ja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden vaikutus yksilön elämään - taloudellisen ja poliittisen vallan suhde nyky-suomessa sekä globaalissa markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset yhteiskunnan eri tasoilla - ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnon vapaus, globaali oikeudenmukaisuus ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen moraalisina ja poliittisina vaatimuksina sekä näitä vaatimuksia vastustavat näkemykset ja toimet mukaan lukien ihmisoikeusloukkaukset sekä holokausti - yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat sekä niiden kriittinen potentiaali: ihanteet ja kauhukuvat nykyisyyden suurennuslaseina ja toiminnan motivoijina Yksilö ja yhteisö ET03 Suoritusjärjestys on vapaa; Itsenäinen suoritus on mahdollinen. Ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen; vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot; teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta; hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena; ihmisoikeudet ja niiden historia; poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot; oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä. Kulttuurit katsomuksen muovaajina ET4 (LOPS 2016) - kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suhteesta toisiinsa - kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon maailmanperintöohjelma - suomalaisen kulttuurin ja identiteetin historiallinen rakentuminen, suomalaisuuden monimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuuri - kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset - etnosentrisyyden ja rasismin sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa Katsomusten maailma ET5 (LOPS 2016) - katsomuksen ja uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tutkiminen, määritteleminen ja selittäminen, käsityksiä uskontojen alkuperästä 31

34 - uskonnollisten ilmiöiden tulkinnassa käytettyjä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti, symboli ja teismi - uskontokritiikki, ateismi, agnostismi ja sekulaarin humanismin maailmankatsomukselliset perusteet - kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden sekä joidenkin muiden uskontojen ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien historiallinen ja maantieteellinen levinneisyys ja jakautuminen, pyhät kirjat, oppi, elämäntapa ja suhde yhteiskuntaan - tämän päivän merkittävien maailmankatsomuksellisten järjestelmien, kuten sekulaarin humanismin ja suurten uskontojen, suhde yhteiskuntaan, tapakulttuuriin, moraaliin, politiikkaan ja tieteeseen; liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus, sekularisaatio ja uskonnottomuus Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan ET6 (LOPS 2016) - ihmislajin evoluutio ja kulttuurievoluutio: kielen rooli inhimillisten kulttuurien ja innovatiivisuuden synnyssä - suurten filosofioiden ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien ja uskontojen eettisten ja aatteellisten perustojen kehittyminen abstrakteiksi ja yleisinhimillisiksi SOVELTAVA KURSSI abi- Elämänkatsomustiedon kurssi ET7 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on valmistautua ylioppilaskirjoituksiin. Sisällöt - kerrataan lukion pakollisten ja syventävien kurssien sisältöjä - harjoitellaan elämänkatsomustiedon sisältöjen soveltamista erityyppisiin tehtäviin - tutustutaan vanhoihin koekysymyksiin ja harjoitellaan niihin vastaamista - perehdytään yo-kokeen arviointikriteereihin - tutustutaan ylioppilaskirjoitusten elämänkatsomustiedon kokeen oppiainekohtaisin ohjeisiin Kurssia suositellaan kaikille elämänkatsomustietoa kirjoittaville. Suoritusmerkinnän saaminen kurssista edellyttää aktiivista osallistumista oppitunneille. HISTORIA (HI0) PAKOLLISET KURSSIT Kurssien suoritusjärjestys muutoin vapaa, mutta HI01-kurssia suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä. Kurssien itsenäinen suorittaminen on mahdollista perustelluista syistä. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa HI1 (LOPS 2016) Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on nykyisyyden selittämisessä sekä historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä. Maailman historian pitkien kehityslinjojen puitteissa tarkastellaan soveltuvin osin Lapin ja Kemijärven historiaa. Kansainväliset suhteet HI (LOPS 2016) Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisten taloudellisten ja ideologisten mallien näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat kilpailun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Kurssilla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään kansainvälisiin suhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin. Kansainvälisen politiikan yhteydessä tarkastellaan soveltuvin 32

35 osin sen heijastuksia Lapin ja Kemijärven historiaan. Suomen historian päävaiheet autonomian alusta (1809) nykyaikaan. lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin. Itsenäisen Suomen historia HI3 (LOPS 2016) Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön. Suomen valtiollisen ja yhteiskunnallisen historian kehityslinjojen puitteissa tarkastellaan soveltuvin osin niiden vaikutuksia Lapin ja Kemijärven historian näkökulmasta. Kansainväliset suhteet HI03 Kansainvälisen politiikan keskeiset tapahtumat, taustat ja muutokset 1800-luvun lopulta nykyaikaan, painopiste luvun kansainvälisissä konflikteissa ja sodissa. Suomen historian käännekohtia (HI04) SYVENTÄVÄT KURSSIT Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys HI4 (LOPS 2016) Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä. Tarkastellaan myös eurooppalaisen kulttuuriperinnön heijastumia Lapin ja Kemijärven kulttuuriperintöön. Ruotsin itämaasta Suomeksi HI5 (LOPS 2016) Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytään erityisesti Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan HI05 Suomen historian keskeiset kehityslinjat esihistorialliselta ajalta autonomian alkuun (1809) sekä suomalainen kulttuuriperintöön tutustuminen. Maailman kulttuurit kohtaavat HI6 (LOPS 2016) Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina. Kulttuurien kohtaaminen HI06 Keskeisiä aihealueita ovat: Afrikka, arktiset kulttuurit, Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit, Intia, islamin maailma, Kiina, Japani, Korea, Latinalainen Amerikka ja Pohjois-Amerikka. 33

36 KOULUKOHTAISET KURSSIT Historia elää elokuvissa HI7 (LOPS 2016) Kurssilla perehdytään historian tapahtumiin, ilmiöihin ja henkilöihin valinnaisten elokuvien avulla. Kurssilla katsotaan 5-7 elokuvaa. Kurssin keskeinen sisältö muodostuu valittavien elokuvien perusteella. Elokuvien valinnassa lähtökohtana pidetään, että vähintään yksi elokuvista on ns. elokuvan klassikko ja yhden puolestaan tulee olla suomalaista tuotantoa. Valittavat elokuvat käsittelevät eri aikakausien, tapahtuminen, kulttuuri-ilmiöiden ja henkilöiden historiaa. Jokaisen elokuvan osalta laaditaan tehtäviä, joiden pohjalta toteutetaan kurssin tavoitteita. Historian abikurssi HI07KL Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa historian keskeiset sisällöt kaikilta historian kursseilta, tutustuu historian vanhoihin ylioppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista, harjoittelee historian sisältöjen soveltamista erityyppisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiainekohtaisiin ohjeisiin. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi. Elettiinhän sitä ennenkin - paikallishistorian kurssi HI8 (LOPS 2016) Kurssilla perehdytään Lapin ja erityisesti Kemijärven historian keskeisiin muutosvaiheisiin sekä suuriin kehityslinjoihin 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisenä näkökulmana on kemijärveläisen yksilön selviytyminen muutosten pyörteissä. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi valita jonkin paikallisen teeman, johon hän tutustuu syvällisemmin tutkielman, videon tai opettajan kanssa sovitun tuotostavan avulla. Kurssin aikana tutustutaan paikallisiin sekä mahdollisuuksien mukaan lappilaisiin historiakohteisiin, kuten museoihin ja arkistoihin. Historia elää elokuvissa HI08KL Perehdytään historian tapahtumiin, ilmiöihin ja henkilöihin valinnaisten elokuvien avulla. Historian abikurssi HI9 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on valmistautua ylioppilaskirjoituksiin. -kerrataan lukion pakollisten ja syventävien kurssien sisältöjä -harjoitellaan historian sisältöjen soveltamista erityyppisiin tehtäviin -tutustutaan vanhoihin koekysymyksiin ja harjoitellaan niihin vastaamista -perehdytään yo-kokeen arviointikriteereihin -tutustutaan ylioppilaskirjoitusten historian kokeen oppiainekohtaisin ohjeisiin Koillis-Lapin historia teemaja tutkielmakurssi HI09KL Toteutetaan lyhyen johdantojakson jälkeen tutkielmatyöskentelynä ryhmän koosta, toiveista ja aiheesta riippuen joko yksilö-, pari- tai ryhmätyönä. Johdantojaksossa tutustutaan Koillis-Lapin historian keskeisiin piirteisiin sekä paikkakunnan arkistoihin. YHTEISKUNTAOPPI (YH0) PAKOLLISET KURSSIT Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Kurssien itsenäinen suorittaminen on mahdollista perustelluista syistä. Suomalainen yhteiskunta YH1 (LOPS 2016) Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtioopin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teori- 34

37 oita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen. Tutustutaan myös paikallisiin yhteiskunnallisiin toimijoihin, kuten valtuustoon, kansalaisjärjestöihin sekä lappilaisiin kansanedustajiin. Yhteiskuntatieto YH01 Suomalaisen yhteiskunnan kehitys ja toiminnan peruspiirteet, valtiollinen ja kunnallinen vallankäyttö sekä yksilön vaikuttamisen keinoihin tutustuminen. Taloustieto YH2 (LOPS 2016) Taloustieteisiin pohjautuva kurssi johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmista. Kurssilla perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan paikallisiin taloudellisiin toimijoihin. Taloustieto YH02 Kansantalouden toimijat ja toimintamallit, talouselämän vaihtelut ja häiriötilat, raha ja rahoitusmarkkinat, julkinen talous ja talouspolitiikka, Suomi kansainvälisessä kaupassa ja Suomen talouden tulevaisuudennäkymät. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma YH3 (LOPS 2016) Kurssi perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa. Kurssi aikana opitaan seuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia. Se kannustaa osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun. Kurssin toteuttamisessa painotetaan tutkivaa oppimista, jossa hyödynnetään mediaa ja muita monipuolisia informaatiolähteitä. SYVENTÄVÄT KURSSIT Kansalaisen lakitieto YH03 Perustiedot Suomen oikeusjärjestelmästä, kansalaisen yleisimpiin oikeustoimiin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin tutustuminen. Kansalaisen lakitieto YH4 (LOPS 2016) Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Tutustutaan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä paneudutaan tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen. Kurssilla tutustutaan paikallisiin alan toimijoihin. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni YH04 Eurooppalaisuuden juuriin ja identiteettiin tutustuminen, Euroopan unionin rakenne ja toiminta, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa. SOVELTAVAT KURSSIT Yrittäjyys tutuksi YH5 (LOPS 2016) Kurssilla perehdytetään opiskelijat aktiivisen kansalaisuuden ja sisäisen yrittäjyyden kautta ulkoiseen yrittäjyyteen, yritystalouden pääperiaatteisiin ja yrittäjyydenmerkitykseen kansantaloudellisesta näkökulmasta. Kurssin puitteissa voidaan vaihtoehtoisesti harjoittaa 35

38 myös pienimuotoista yritystoimintaa Nuori yrittäjä-konseptilla. Yrittäjyysdiplomi YH06KL/ YH06SV Syvennetään yrittäjyyden tietoja ja taitoja tutustumalla käytännössä oman alueen yritystoimintaan. Voi pitää sisällään myös käytännön työelämään tutustumista, määräaikaisen tai projektiluontoisen työelämäjakson (esim. kesätyöt). Voidaan toteuttaa joko lähiopetuksena tai konkreettisena työelämäjaksona, jossa opiskelija voi hyödyntää kesätyökokemuksiaan. Yhteiskuntaopin abikurssi YH6 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on valmistautua ylioppilaskirjoituksiin. -kerrataan lukion pakollisten ja syventävien kurssien sisältöjä -harjoitellaan yhteiskuntaopin sisältöjen soveltamista erityyppisiin tehtäviin -tutustutaan vanhoihin koekysymyksiin ja harjoitellaan niihin vastaamista -perehdytään yo-kokeen arviointikriteereihin -tutustutaan ylioppilaskirjoitusten yhteiskuntaopin kokeen oppiainekohtaisin ohjeisiin Kurssia suositellaan kaikille yhteiskuntaoppia kirjoittaville. Suoritusmerkinnän saaminen kurssista edellyttää aktiivista osallistumista oppitunneille. Yhteiskuntaopin (YH07KL) abikurssi Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa yhteiskuntaopin keskeiset sisällöt kaikilta yhteiskuntaopin kursseilta, tutustuu yhteiskuntaopin vanhoihin ylioppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista, harjoittelee yhteiskuntaopin sisältöjen soveltamista erityyppisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiainekohtaisiin ohjeisiin. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi. PSYKOLOGIA (PS0) PSYKOLOGIA (PS0) Lukion päättötodistukseen annetaan numeroarviointi tai opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkintä, jos opiskelijan suoritus käsittää vain yhden kurssin. PAKOLLINEN KURSSI Psyykkinen toiminta ja oppiminen PS01 (LOPS 2016) Suoritettava ensimmäisenä. Osallistuminen tuntityöskentelyyn on välttämätöntä. Psykologia tieteenä psykologinen tutkimus, psykologian peruskäsitteitä, perustietoa tietoisesta ja tiedostamattomasta psyykkisestä toiminnasta, tunteista, motivaatiosta, hermoston toiminnasta. Jokin psyykkinen ilmiö, kuten jännittäminen, riippuvuudet, rakkaus. Sosiaalistuminen. Oppiminen ja opiskelu. SYVENTÄVÄT KURSSIT Kehittyvä ihminen PS02 (LOPS 2016) Suoritetaan PS01-kurssin jälkeen. Ihmisen kehityksen tutkiminen. Yksilön kehitys elämän eri vaiheissa. fyysis-motorinen, kognitiivinen, emotionaalinen, psykososiaalinen, minuuden kehitys. Ajattelu, identiteetti, hermoston ja aivojen kypsyminen. Kiintymyssuhteet. SYVENTÄVÄT KURSSIT Ihmisen psyykkinen kehitys PS02 Suoritetaan PS01-kurssin jälkeen. Yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa (lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus); kehitykseen vaikuttavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Tietoa käsittelevä ihminen PS03 (LOPS 2016) Suoritetaan PS01-kurssin jälkeen. Kognitiivisen toiminnan 36

39 periaatteita ja neuropsykologinen perusta. Kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen tutkimusmenetelmiä. Havaitseminen, tarkkaavaisuus, muisti. Jokin korkeatasoinen kognitiivinen toiminto, kuten kieli, ongelmanratkaisu, asiantuntijuus. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet PS03 Suoritetaan PS01-kurssin jälkeen. Kognitiiviset perusprosessit ja neuropsykologian perusteet; esim. tietoisuus ja tiedostamaton, havaitseminen, muisti, vireystilan säätely ja uni; hermoston rakenne ja vaikutukset psyykkisiin toimintoihin sekä aivovauriot. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys PS04 (LOPS 2016) Suoritetaan PS01-kurssin jälkeen. Tunteet, niiden tutkimus ja merkitys ihmiselle, psyykkisen hyvinvoinnin ja tasapainon ylläpitäminen, mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä, uni ja nukkuminen, stressi ja kriisit, mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito. Sosiaalisen ympäristön merkitys hyvinvoinnille. Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen PS05 (LOPS 2016) Suoritetaan PS01-kurssin jälkeen. Persoonallisuus ja sen tutkiminen, temperamentti, älykkyys, lahjakkuus, persoonallisuusteorioita, tilannetekijöiden ja ryhmäilmiöiden vaikutus yksilön toimintaan. Yksilöllisten erojen tutkiminen, kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen Persoonallisuus ja mielenterveys PS05 Suoritetaan PS01-kurssin jälkeen. Suositellaan suoritettavaksi psykologian kursseista viimeisenä. Persoonallisuus ja sen tutkiminen, persoonallisuusteoriat, mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt, psykoterapia, psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen. Minä ja muut PS06 (LOPS 2016) Syventävä kurssi, joka voidaan suorittaa PS01-kurssin jälkeen. Sosiaalinen ympäristö, erilaiset ryhmät ja niiden tapa toimia, ryhmiin liittyvät roolit ja normit, asenteet, erilaiset viestintätavat, sosiaalipsykologinen tutkimus. SOVELTAVAT KURSSIT Minä ja muut (PS06KL) Syventävä kurssi, joka voidaan suorittaa PS01-kurssin jälkeen. Sosiaalinen ympäristö; erilaiset ryhmät ja niiden tapa toimia; ryhmiin liittyvät roolit ja normit; asenteiden syntyminen ja kehittäminen; erilaiset tavat viestiä toisille ihmisille; sosiaalipsykologinen tutkimus. Ihmissuhdekurssi PS 07 (LOPS 2016) Soveltava kurssi. Voidaan suorittaa riippumatta muista psykologian kursseista. Osallistuminen tuntityöskentelyyn on välttämätöntä. Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää paremmin itseään, kartuttaa vuorovaikutustaitojaan, kehittää ongelmanratkaisu- ja viestintätaitojaan, oppii rakentavia tapoja hoitaa ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia. Ystävien saaminen ja ystävyyden ylläpitäminen, ristiriitojen käsittely ja vaikeuksien kohtaaminen, esim. kiusaaminen, väkivalta, parisuhdeongelmat. Suoritusmerkintä. Ihmissuhdekurssi PS07KL Soveltava kurssi. Voidaan suorittaa riippumatta muista psykologian kursseista. Osallistuminen tuntityöskentelyyn on välttämätöntä. Opiskelija kurssin jälkeen ymmärtää paremmin itseään, tarpeitaan ja tunteitaan, kartuttaa vuorovaikutustaitojaan, kehittää ongelmanratkaisu- ja viestintätaitojaan; ymmärtää, miten hoidetaan rakentavasti erilaisia ihmissuhteisiin liittyviä haasteita 37

40 ja ongelmia, soveltaa oppimaansa käytännön elämään. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen, ystävien saaminen ja ystävyyden ylläpitäminen käyttäen hyväksi esim. eläytyvää kuuntelua ja minäviestejä, tarve- ja arvoristiriitojen käsittely, ihmissuhteiden erilaisten haasteiden ja vaikeuksien kohtaaminen ja selvittäminen (esim. yksinäisyys, kiusaaminen, väkivalta, parisuhdeasiat), perheen ihmissuhteiden parantaminen. Psykologian abikurssi PS08 (LOPS 2016) Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa kaikkien psykologian kurssien keskeiset sisällöt, tutustuu vanhoihin ylioppilaskirjoituksiin, harjoittelee erityyppisiin ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista ja tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiainekohtaisiin ohjeisiin. Suoritusmerkintä. Psykologian abikurssi (PS08KL) Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa psykologian keskeiset sisällöt kaikilta psykologian kursseilta, tutustuu psykologian vanhoihin ylioppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista, harjoittelee psykologian sisältöjen soveltamista erityyppisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiainekohtaisiin ohjeisiin. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi. FILOSOFIA (FI0) PAKOLLISET KURSSIT Johdatus filosofiseen ajatteluun FI1 (LOPS 2016) - mitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajattelun luonne filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin ongelmiin sovellettuna - johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti - keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen - tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero - tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa Etiikka FI2 (LOPS 2016) - moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet - moraalin luonne normijärjestelmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihin perustuviin järjestelmiin, moraalinen relativismi - filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta - etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat - eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä SYVENTÄVÄT KURSSIT Filosofinen etiikka FI02 Filosofisen etiikan tutkimuksen perusteet, kysymys hyvästä elämästä, eettisiin teorioihin tutustuminen, etiikan soveltamista käytännön nykyajan eettisiin kysymyksiin. Yhteiskuntafilosofia FI3 (LOPS 2016) - yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja oikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta, yhteiskuntasopimusteoriat 38

41 - oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen - vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat, anarkismi - työnjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisen oikeuttaminen - poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus; konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma - yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio ja sen vaihtoehdot, yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen sodat, sisällissodat, terrori sekä holokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelmina - ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen, informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen Tiedon ja todellisuuden filosofia FI03 Olemassaoloon liittyviä teorioita, todellisuuden rakenteet, tieto ja tiedon perusteleminen, tieteellisen tutkimuksen ja tiedon luonne. Tieto, tiede ja todellisuus FI4 (LOPS 2016) - metafysiikan keskeiset kysymykset ja käsitteet, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta ja todellisuuden perusrakenteesta - olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet, mahdollinen ja välttämätön, reaalinen ja virtuaalinen - todellisuuden ilmeneminen ja hahmottaminen - totuuden luonne ja totuusteoriat - tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen - tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön, tutkimusaineiston, mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde - selittäminen ja tieto luonnonja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä: tietäminen ja ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta Yhteiskuntafilosofia FI04 Millainen on hyvä ja oikeudenmukainen yhteiskunta, yhteiskuntasopimusteoriat, yksilön ja yhteisön suhde ja poliittisen filosofian perusteet. Filosofian abikurssi FI05KL Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa filosofian keskeiset sisällöt kaikilta filosofian kursseilta, tutustuu filosofian vanhoihin ylioppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista, harjoittelee filosofian sisältöjen soveltamista erityyppisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiainekohtaisiin ohjeisiin. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi. SOVELTAVA KURSSI Filosofian abikurssi FI5 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on valmistautua ylioppilaskirjoituksiin. Sisällöt: - kerrataan lukion pakollisten ja syventävien kurssien sisältöjä - harjoitellaan filosofian sisältöjen soveltamista erityyppisiin tehtäviin - tutustutaan vanhoihin koekysymyksiin ja harjoitellaan niihin vastaamista - perehdytään yo-kokeen arviointikriteereihin 39

42 - tutustutaan ylioppilaskirjoitusten filosofian kokeen oppiainekohtaisin ohjeisiin - perehdytään jatko-opintomahdollisuuksiin Kurssia suositellaan kaikille filosofiaa kirjoittaville. Suoritusmerkinnän saaminen kurssista edellyttää aktiivista osallistumista oppitunneille KUVATAIDE (KU 0) Lukion päättötodistukseen annetaan numeroarviointi tai opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkintä, jos opiskelijan suoritus käsittää vain yhden kurssin. Musiikin ja kuvataiteen pakollisia kursseja on suoritettava yhteensä vähintään 3 kpl. PAKOLLISET KURSSIT Kuvat ja kulttuurit KU01 (LOPS 2016) Kurssi suoritetaan ensimmäisenä ja se on kaikille yhteinen pakollinen kurssi. Kuvataiteen tutkimista ja tulkintaa, jossa opiskellaan ja tehdään kuvaitaiteen harjoitustehtäviä vaihtelevasti ja monipuolisesti erilaisia tekniikoita kokeillen ja hyödyntäen. Kerrataan ja syvennetään kuvataiteen peruskäsitteistöä ja tekniikoita, harjoitustehtävien avulla. Perehdytään taidehistoriaan ja kuvakulttuureihin tehtävien yhteydessä ja opiskellaan tiedonhankintaa. Muotoillut ja rakennetut ympäristöt KU02 (LOPS 2016) Kurssilla keskeisiä teemoja ovat arkkitehtuuri, muotoilu, tuote- /esinesuunnittelu. Perehdytään muotoilun, arkkitehtuurin ja esinesuunnittelun peruskäsitteistöön ja historiaan sekä nykyajan ilmiöihin. Hyödynnetään myös kulttuuriperintöä sekä paikallisen luonnon ja rakennetun ympäristön tuntemusta. Tehdään teemoihin liittyviä harjoitustehtäviä. Ympäristö, paikka ja tila KU02 Suositellaan suoritettavaksi 1. kurssin jälkeen. Voidaan suorittaa myös itsenäisesti. Kurssin pääteemoja ovat: tila, muoto, muotoilu ja esineet, arkkitehtuuri sekä ympäristö. Tehdään teemoihin liittyviä harjoitustehtäviä ja tutustutaan arkkitehtuuriin ja esinesuunnitteluun. SYVENTÄVÄT KURSSIT Osallisena mediassa KU03 (LOPS 2016) Kurssilla tutkitaan monipuolisesti kuvallista viestintää erilaisissa medioissa, niin perinteisemmässä graafisessa suunnittelussa kuin nykyajan mediaympäristöissä. Tehdään harjoitustehtäviä erilaisiin medioihin liittyen, ja käytetään erilaisia välineitä kuvien tuottamiseen hyödyntäen tieto- ja viestintäteknologiaa. Median sisältöjen tutkintaa ja tulkintaa. Media ja kuvien viestit KU03 Suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien (KU01 ja KU02 ) jälkeen. Voidaan suorittaa myös itsenäisesti. Tutkitaan kuvan käyttöä mediassa. Aiheita ja teemoja voivat olla esimerkiksi: mainonnan ja viihteen kuvat, lehtikuvat (taittoharjoitus), julisteet, sarjakuvat, populaarikulttuuri, valokuvat ja videot kuvataiteessa. Tehdään teemoihin liittyviä harjoitustehtäviä ja hyödynnetään tietoverkkoa sekä muuta mediaa. Taiteen monet maailmat KU 04 (LOPS 2016) Kurssilla tutkitaan eri aikakausina tuotettuja taideteoksia ja perehdytään kuvan tulkintaan. Opiskellaan kuvien analysointia, perehdytään kuvallisiin peruselementteihin ja niiden havainnointiin erilaisissa taideteoksissa ja omien kuvien tuottamisessa. Kuvan tulkinta- ja analyysiharjoituksia, kuvallisesti ja sanallisesti. Taiteen kuvista omiin kuviin 40

43 KU04 Kurssin voi suorittaa myös itsenäisesti. Kurssilla tutkitaan kuvan rakennetta ja sisältöä kuvaanalyysin avulla. Selvitetään kuvan rakennetta koskevia käsitteitä kuten esimerkiksi: rytmi, sommittelu, liike, muoto, väri, viiva jne. Perehdytään taideteosten tulkintaan ja analyysiin. Tehdään kuvan rakenteeseen liittyviä harjoitustehtäviä ja tutkitaan taidehistorian teoksia kuvin ja sanoin (analyysi- ja jäljennöstehtävä). Nykytaiteen työpaja KU 05 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu nykytaiteen ilmiöihin ja erilaisiin ilmaisumuotoihin, joita nykytaiteessa käytetään. Selvitetään nykytaiteen ja modernismin käsitteet ja niiden taidehistoriallinen tausta. Käsitellään nykytaiteen suuntauksia ja tehdään omia taideteoksia nykytaiteen keinoin. Harjoitustehtävissä käytetään vaihtelevia tekniikoita ja välineitä kuvien tuottamiseen. SOVELTAVAT KURSSIT Ideasta elokuvaksi KU06 (LOPS 2016) Elokuvaprojektin toteutuessa tämä kurssi toimii johdantokurssina. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu lyhytelokuvailmaisuun ja erilaisiin lyhtyelokuvan tyylilajeihin. Perehdytään elokuvantekoon kokonaisuutena ja tutustutaan kuvakäsikirjoitukseen ja elokuvan visuaaliseen suunnitteluun. Tarvittaessa tämä kurssi voidaan toteuttaa kahdessa osassa, elokuvaprojektin aikataulun mukaisesti (kuvakäsikirjoitus 0,5 kurssia omana osuutenaan). Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kokeilevan maalaustaiteen kurssi KU06KL Soveltava kurssi. Ei itsenäistä suoritusta ja arviointina suoritusmerkintä. Perehdytään maalaustaiteeseen suuremmissa tiloissa, julkiset teokset (esim. seinämaalaukset ). Tehdään suurempia kuvia kokeilevassa hengessä ja mahdollisuuksien mukaan työ tuodaan esille julkiseen tilaan (seinämaalaus). Ryhmissä työskentely mahdollista. Kuvataiteen lukiodiplomikurssi KU07 Opetushallituksen yleiset suoritusohjeet: Kuvataiteessa lukiodiplomi on portfoliomuotoinen itsenäinen näyttö. Opetushallitus julkaisee lukuvuosittain vaihtuvat tehtävät ja aiheet, joista opiskelija valitsee yhden. Ennen lukiodiplomin suorittamista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna neljä (4) lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia. Lukiodiplomitodistus annetaan päästötodistuksen yhteydessä omana liitteenään ja arvioinnissa noudatetaan opetushallituksen ohjeita. Suositellaan aloitettavaksi viimeistään viimeisen lukiovuoden syksyllä (3. vt.). Tarkempia tietoja ja ohjeita saat opetushallituksen sivuilta ja aineen opettajalta. MUSIIKKI (MU0) Lukion päättötodistukseen annetaan numeroarviointi tai opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkintä, jos opiskelijan suoritus käsittää vain yhden kurssin. Musiikin ja kuvataiteen pakollisia kursseja on suoritettava yhteensä vähintään 3 kpl. PAKOLLISET KURSSIT Musiikki ja minä MU1 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää omat tapansa toimia musiikin alueella. Osallistumalla musiikilliseen toimintaan hän saa kokemuksia musisoinnista, syventää omaa osaamistaan ja pohtii asemaansa musiikin kuuntelijana, tulkitsijana, tekijänä ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Omakohtaisen musiikkisuhteen kautta opiskelija ymmärtää musiikin merkityksiä elämässä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan. 41

44 Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ajattelun ja ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin ja musiikkikäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon. Moniääninen Suomi MU2 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssin toteuttamisessa otetaan myös huomioon, että suomalaiset musiikkikulttuurit ovat osa eurooppalaista ja globaalia musiikkimaailmaa. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman taiteellisen ilmaisun sekä kuunteluja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Musiikkiohjelmistoon valitaan eri musiikinlajeja populaarija taidemusiikista perinnemusiikkiin. Moniääninen Suomi MU02 Tutkitaan erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja pyritään ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, painottaen erityisesti musisointia ja kuuntelua. Sisältöjen tulee edustaa eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia. SYVENTÄVÄT KURSSIT Ovet auki musiikille MU3 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen uusia musiikinlajeja, musiikkityylejä ja -kulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointitaitojaan sekä taitojaan hankkia ja käsitellä tietoa. Kurssin voi suorittaa myös projektina. Musiikki viestii ja vaikuttaa MU4 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa, monimediaisissa tieto- ja viestintäympäristöissä sekä yhteiskunnassa. Opiskelija tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen ja perehtyy tarkemmin musiikin käyttötapoihin esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä tai verkkoympäristöissä muutaman rajatun näytteen avulla. Sisältöjen tarkastelussa painottuu pyrkimys kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Kurssin voi suorittaa myös taiteidenvälisenä tai monialaisena projektina. Musiikki viestii ja vaikuttaa MU04 Perehdytään musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvissa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkitaan musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikkiprojekti MU5 (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. Opiskelija tai opiskelijaryhmä pyrkii toteuttamaan projektin osaamistaan monipuolisesti soveltaen ja kaikki kokonaisuuden kannalta olennaiset osa-alueet ja seikat huomioon ottaen. 42

45 Musiikkiprojekti MU05 Opiskelija tai opiskelijaryhmä pyrkii toteuttamaan projektin osaamistaan monipuolisesti soveltaen ja kaikki kokonaisuuden kannalta olennaiset osa-alueet ja seikat huomioon ottaen. KOULUKOHTAISET KURSSIT Musiikin lukiodiplomi MU06KL Musiikin lukiodiplomi on ylioppilastutkintoon liittyvä todistus lukion aikana osoitetusta erityis-harrastuneisuudesta ja tavallista vaativammasta osaamisesta. Diplomin suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän (4) musiikin kurssin suorittaminen. Sen lisäksi kootaan portfolio, johon kootaan 3-5 työnäytettä kokolukioaikaisesta musiikkitoiminnasta. Musiikkidiplomista on hyötyä, jos opiskelija pyrkii varsinaiseen musiikkialan koulutukseen tai musiikkia sivuavaan koulutukseen. Lukiodiplomikurssille kannattaa ilmoittautua ensimmäisenä opiskeluvuotena. Aikaa portfolion kokoamiseen on koko lukioaika. LIIKUNTA (LI0) Liikunnasta annetaan lukion päättötodistukseen numeroarviointi tai opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkintä. PAKOLLISET KURSSIT Energiaa liikunnasta LI1 (LOPS 2016) Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksenä. Opiskelija harjaantuu liikuntataidoissaan ja kehollisessa ilmaisussaan sekä saa tietoja ja kokemuksia fyysisten ominaisuuksien harjoittamisesta monipuolisesti. Opiskelija saa kokemuksia yhdessä liikkumisesta reilun pelin hengessä. Opiskelijan koettu liikunnallinen pätevyys vahvistuu uuden oppimisen, liikunnan tuoman ilon ja virkistyksen myötä. Aktiivinen elämäntapa LI2 (LOPS 2016) Tavoitteena on opettaa ja kannustaa opiskelijaa liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, että liikuntaharrastusten lisäksi toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia tukeva fyysinen aktiivisuus muodostuu arjen valinnoista ja pitkäkestoisen istumisen välttämisestä. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto. Liikuntaa yhdessä ja erikseen LI02 Kurssin tavoitteena on syventää ja monipuolistaa opiskelijan lajitaitoja, antaa perustiedot kunto-ohjelman toteuttamiseen ja laatimiseen sekä kehittää opiskelijan sosiaalisia taitoja. Kurssin sisältö muodostuu talviliikunnasta, sisä- ja ulkopalloilusta, telinevoimistelusta, tanssista sekä kuntoharjoittelusta ja lihashuollosta. SYVENTÄVÄT KURSSIT Terveyttä liikkuen LI3 (LOPS 2016) Kurssilla syvennetään erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyviä taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan edistäminen sekä fyysisten ominaisuuksien seuraaminen ja kehittäminen. Opettaja ohjaa liikuntaohjelman suunnittelua ja toteutusta. Liikuntasuunnitelmaa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan liikuntateknologiaa hyväksi käyttäen. Yhdessä liikkuen LI4 (LOPS 2016) Kurssilla syvennetään erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta. Lukiossamme kurssin sisältö on painottunut palloiluun. Kurssilla syvennetään ja monipuolistetaan palloilutaitoja, opetellaan taktiikkaa, kehitetään joukkueessa toi- 43

46 mimisen taitoja ja opetellaan toimimaan reilun pelin hengen mukaisesti. Yhdessä liikkuen, palloillen LI04 Kurssilla syvennetään ja monipuolistetaan palloilutaitoja, opetellaan taktiikkaa, kehitetään joukkueessa toimimisen taitoja ja opetellaan toimimaan reilun pelin hengen mukaisesti. Kurssin sisältö tarkennetaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Hyvinvointia liikkuen LI5 (LOPS 2016) Kurssilla syvennetään erityisesti psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Monipuoliset liikuntatehtävät mahdollistavat osallisuuden, liikunnallisen pätevyyden ja kehollisen ilmaisun kokemuksia. Palloilutaitojen syventäminen LI6 (LOPS 2016) Syventävän palloilukurssin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden palloilutaitoja sekä -tietoja, unohtamatta kuntoilua ja koulutyötä virkistävää vaikutusta. Kurssilla harjoitellaan eri pallo- ja mailapeleissä tarvittavia liikkumistaitoja mm. harhautuksia, pelivälineen hallintataitoja, sekä kehitetään taktista ajattelua sekä pelaamista osana joukkuetta. Palloilulajit voivat olla samat kuin LI 04 kurssilla, mutta ohjelmaa voidaan suunnitella myös opiskelijoiden kanssa. Kurssilla voidaan järjestää turnaustyyppistä toimintaa jossa opiskelijat saavat myös tuomarointikokemusta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. KOULUKOHTAISET KURSSIT Talviliikunta LI06KL Kurssilla tutustutaan monipuolisesti eri talviliikuntamuotoihin. Kurssin sisältö voi muodostua rinnehiihdosta (alppihiihto, telemark, lumilautailu), maastohiihdosta, lumikenkäilystä, luistelusta ja jääpeleistä. Kurssin sisältö tarkennetaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kurssi toteutetaan intensiivikurssina kevätlukukauden puolella. Wanhojen tanssit LI7 (LOPS 2016) Kurssilla harjoitellaan ohjelmisto vanhojen päivän tanssiesityksiä varten. Sisältönä tanssit eri aikakausilta, seuratanssit ja suomalaiskansalliset tanssit. Kurssilla vahvistetaan pari- ja ryhmätyöskentelyn taitoja, hyviä tapoja sekä opetellaan etikettiä. Suoritusmerkintä. Wanhojen tanssit LI07KL Kurssilla harjoitellaan ohjelmisto vanhojen päivän tanssiesityksiä varten. Sisältö muodostuu tansseista eri aikakausilta, seuratansseista sekä suomalaiskansallisista tansseista. Tavoitteena on myös sosiaalisten taitojen ja hyvien tapojen vahvistaminen. Eräkurssi LI8 (LOPS 2016) Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti erilaisia erä- ja retkeilytaitoja. Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijalle elämyksiä ja kokemuksia luonnosta, lisätä luonnontuntemusta ja -arvostusta sekä antaa tarvittavia valmiuksia luonnossa liikkumiseen ja retkeilyyn. Kurssiin kuuluu vaellusretki sekä siihen liittyvät valmistelut. Lisäksi kurssi voi sisältää myös kalastusta ja melontaa. Suoritusmerkintä. Luonnossa liikkuen vaellus- ja eräkurssi LI08KL Kurssi muodostuu neljän päivän patikoinnista ja retken valmisteluihin liittyvistä tehtävistä. Kurssin tavoitteena on tarjota elämyksiä ja kokemuksia luonnosta, kehittää retkeily- ja yhteistyötaitoja, lisätä luonnontuntemusta ja arvostusta sekä perehdyttää jokamiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin. 44

47 Liikunnan lukiodiplomi (LOPS 2016) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan liikunnassa. Liikunnan lukiodiplomin tavoitteena on, että opiskelija pohtii monipuolisesti liikunnan merkitystä elämässään samalla kehittäen fyysistä toimintakykyään, liikunnallista erityisosaamistaan, harrastuneisuuttaan ja yhteistyökykyjään. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnan osioiden lisäksi liikunnallisen tutkielman sekä portfolion tekeminen. Liikunnan lukiodiplomi muodostuu liikuntakykyisyyden, liikuntatietojen, erityisosaamisen, harrastuneisuuden, yhteistyötaitojen sekä portfolion muodossa tehtävän itsearvioinnin muodostamasta kokonaisuudesta. Liikunnan lukiodiplomi LI09KL Opetushallituksen yleiset suoritusohjeet: Koko lukioaikainen, painottuu kolmanteen opiskeluvuoteen; viisi liikunnan kurssia suoritettuna; itsenäinen; erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä. Tavoitteena antaa näyttö erityisosaamisesta itse valitsemassa lajissa, osoittaa liikuntakykyisyyttä, antaa näyttö liikuntatiedoista, osoittaa harrastuneisuutta ja yhteistyötaitoja, osata arvioida omaa oppimisprosessia. Sisältöinä liikuntakykyisyys testit, liikuntatiedot tutkielma, erityisosaaminen taidot, harrastuneisuus ja yhteistyötaidot, portfolio. Arviointi opetushallituksen laatimien tarkkojen kriteereiden mukaan; jokainen sisältöalue erikseen portfoliota lukuun ottamatta asteikolla 1-5; lukiodiplomitodistuksessa yleisarvosana asteikolla 1-5. Suorituksesta voi saada lisää lähtöpisteitä jatkokoulutukseen haettaessa. TERVEYSTIETO (TE0) Lukion päättötodistukseen annetaan numeroarviointi tai opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkintä, jos opiskelijan suoritus käsittää vain yhden kurssin. PAKOLLISET KURSSIT Terveyden perusteet TE1 (LOPS 2016) Kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua terveysosaamista ja ymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi opitaan arvioimaan terveyden edellytysten toteutumista eri tasoilla, harjoitellaan terveyteen liittyvän tiedon arviointia sekä kehitetään itsehoitovalmiuksia ja arjen terveysosaamista. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toiminta-, opiskelu- ja työkyky ja niihin vaikuttavat tekijät, terveydestä huolehtiminen ja itsehoito, hätäensiapu, riippuvuudet, kansantaudit, keskeiset tartuntataudit sekä terveystottumusten ja ongelmien selittäminen mallien ja teorioiden avulla. SYVENTÄVÄT KURSSIT Nuoret, terveys ja arkielämä TE02 Toinen opiskeluvuosi; numeroarviointi. Tavoitteena tarkastella elämää nuoren aikuisen näkökulmasta keskittyen terveyden arvostukseen, koettuun terveyteen, terveyteen vaikuttaviin valintoihin, terveysongelmia selittäviin ilmiöihin, vanhemmuuteen ja terveyden ylläpitoon liittyvään vastuullisuuteen. Ravinto ja terveys; painonhallinta; syömishäiriöt; itsetuntemus; mielenterveys; kriisien kohtaaminen; sosiaalinen tuki; seksuaaliterveys; parisuhde; vanhemmuus; fyysinen ja psyykkinen turvallisuus; kehonkuva, mielihyvä, riippuvuudet; tupakka, alkoholi ja huumeet; työhyvinvointi, työturvallisuus. Terveys ja tutkimus TE03 Toinen tai kolmas opiskeluvuosi; numeroarviointi. Tavoitteena perehtyä terveyden ja sairauden tutkimiseen ja tutkimustulosten tulkintaan, syventävästi terveydenhuoltoon, terveyspalvelujen tarjontaan, yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Terveyden- 45

48 huollon kehityslinjoja ja käytäntöjä; asiakkaan ja potilaan oikeudet; fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn mittaaminen; ergonomia; terveystottumusten arvioiminen, seuranta ja tutkiminen; terveyskartoitus; työhyvinvointi; työ- ja opiskeluympäristön terveys ja turvallisuus; teknologia ja terveys; media ja terveys; medikalisaatio. Terveystiedon abikurssi TE04KL Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa terveystiedon keskeiset sisällöt kaikilta terveystiedon kursseilta, tutustuu terveystiedon vanhoihin ylioppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista, harjoittelee terveystiedon sisältöjen soveltamista erityyppisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiainekohtaisiin ohjeisiin. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi. OPINTO-OHJAUS JAUS (OP0) PAKOLLISET KURSSIT OP1 (LOPS 2016) (OPINTO-OH- Opinto-ohjauksen OP1- kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen keskeiset tiedot ja taidot: koulurutiineihin ja lukion tavoitteisiin perehtyminen opintojen suunnittelu ja kurssivalinnat Kemijärven lukion käytänteet eri tilanteissa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ja ylioppilastutkintosuunnitelma tiedonhakutaidot opinnoissa ja jatko-opintojen suunnittelussa ammatillinen suuntautuminen; jatko-opinto ja urasuunnitelma tietolähteisiin, sähköisiin ohjauspalveluihin sekä hakujärjestelmiin perehtyminen koulutusesittelyt, oppilaitosvierailut sekä työelämäyhteistyö (esim. tutustumiskäynnit, esittelyt) lukio-opinnoissa edellytettävät opiskelutaidot ja niiden kehittäminen opintojen aikana opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen; itsetuntemus; omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen oppimis- ja opiskelutapojen arviointi sekä opintojen ja ajankäytön suunnittelu arkipäivän haasteet, motivaatio ja stressinhallinta opintojen kannalta ajankohtaisten asioiden käsittely Suoritusmerkintä OP2 (LOPS 2016) Opinto-ohjauksen OP2- kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojensa aikana tietoa toisen ja korkea-asteen erilaisista koulutusvaihtoehdoista sekä muusta koulutustarjonnasta sekä lisää työelämätaitojaan ja syventää työelämätuntemustaan: jatko-opintomahdollisuudet Suomessa opiskelumahdollisuudet ulkomailla koulutusesittelyt, oppilaitosvierailut sekä työelämäyhteistyö (esim. tutustumiskäynnit, esittelyt) kesätyö, työnhaku ja työmarkkinat yrittäjyys jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu ylioppilastutkinnon ainevalinnat ja ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja 46

49 ylioppilastutkintosuunnitelman päivitys jatko-opinto- ja urasuunnitelman päivittäminen jatko-opintojen hakuprosessi ja opintoihin hakeutuminen opintojen kannalta ajankohtaisten asioiden käsittely Suoritusmerkintä SYVENTÄVÄT KURSSIT Opiskelutekniikka OP02 Opiskelutekniikkakurssin (½ kurssia) tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan. Opetuksen suunnittelussa määritellään opinto-ohjauksen syventävän kurssin tavoitteet ja keskeiset sisällöt kunkin koulun opiskelijoiden keskeisten tarpeiden pohjalta painottaen itsetuntemusta ja opiskelun taitoja. Kehittämiskohteina mm. itseluottamus, opiskelujen tavoitteellisuus, opiskelumotivaatio, keskittymiskyky, stressinhallinta, lukemismenetelmät, muisti, muistiinpanotekniikka, kuuntelemisen taito, opiskelutottumukset ja ajankäyttö. Kokeisiin valmistautuminen: matematiikka, kielet, reaali. Käytännön harjoituksia. Suoritusmerkintä. OP3 (LOPS 2016) Kurssi (½ kurssi) on työelämään tai oppilaitokseen tutustumista varten. Kurssi räätälöidään suurimmaksi osaksi yksilöllisten tarpeiden mukaan: Kurssi koostuu pienryhmäohjauksesta, tutustumiskäynnin suunnittelusta, vierailusta ja loppuraportista. Tavoitteena on selkeyttää päätöstä jatko-opinnoista ja ammatillisesta suuntautumisesta samalla harjoitellaan itsenäistä tiedonhakua ja organisointia. Työpaikka valitaan kiinnostuksen pohjalta. Tutustumiskohteena työtehtävät, joissa tarvitaan ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Työpaikkaan tutustumisessa hyödynnetään lähialueen yrityksiä Kurssi voi toteuttaa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa (koulutusala, koulutus tai tiedekunta) koulutukseen tutustumalla. Oppilaitosvierailu voidaan toteuttaa koko maan lukio-opintojen jälkeen suunnatuissa opiskelupaikoissa. Loppuraportti Suoritusmerkintä TIETOTEKNIIKKA (TVT0) Tietotekniikan kurssit ovat soveltavia kursseja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota työskentely aktiivisuuteen ja oma-aloitteisuuteen. Kursseilla vaadittavat asiat osoitetaan opituiksi näyttöjen avulla. Näitä ovat harjoitustyö/ -tutkimus tai koesuoritus. Käytettävä menetelmä sovitaan kurssin alussa opettajan kanssa. Kurssit arvostellaan numeroarvioinnilla, opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkintä (hyväksytty/ hylätty) todistukseen on mahdollinen. KOULUKOHTAISET KURSSIT Tieto- ja viestintätekniikan käyttö TVT1 (LOPS 2016) Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee lukio- ja korkeakouluopiskelussa tarvittavat tietokoneen ja tietoverkon käytön perusteet kuten, käyttöjärjestelmän, tekstinkäsittelyn, esitysgrafiikan, taulukkolaskennan taidot sekä saa valmiudet suorittaa A- tasoisen tietokoneajokortin (tieke.fi). Osaa korvata graafisen laskimen tietokoneeseen ladattavilla ilmaisilla matematiikkaohjelmilla. Kuvankäsittely TVT2 (LOPS 2016) Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee kuvankäsittelyn perustaidot. Opitaan hyödyntämään bittikarttagrafiikan lisäksi myös vektorigrafiikan etuja. Kurssilla tuotetaan mainoskuvia, logoja ja muokataan kuvia internet sivuille sopiviksi. Yhteyksiä: kuvataide, MAB08, MAA05. Suoritetaan ennen internet-sivu (TVT4) kurssia. 47

50 Sosiaalinen media ja sähköinen materiaali TVT3 (LOPS 2016) Tutustutaan erityyppisiin sosiaalisen median palveluihin, esim. verkkoyhteisöpalvelut, sisältöjen luominen verkkoon ja tiedonjakopalvelut, suorat videontoistopalvelut, erilaiset blogit jne. Kurssilla tuotetaan mm. työnhaussa käytettävää sähköistä materiaalia ja tehdään eportfolio. Multimedia TVT03KL Tietokoneen peruskäytön hallinta on suotavaa. Oppimateriaali saadaan verkosta sekä oppilaiden omista valokuvista, teksteistä, musiikista jne. Multimediaprojektin vaiheet: kohderyhmä, sanoma, levitystapa, työstö, testaus; multimedian arviointi: visuaalisuus, sanoman selkeys, tekninen toimivuus, laajuus: multimedian koostaminen ja animointi PowerPoint (tai vastaavalla) esitysohjelmalla; musiikin ja tehosteäänten editointi ja liittäminen esitykseen; animaation teko ja liittäminen esitykseen. Internetsivut koodaten TVT4 (LOPS 2016) Suunnitellaan ja toteutetaan internetsivut, tekijänoikeuksia unohtamatta. Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee HTML-ohjelmointikielen ja CSS kielen perusteet. Kurssin lopputyönä opiskelija tekee oman sivuston, joka julkaistaan koulun sisäisessä verkossa. Suositeltavaa suorittaa kuvankäsittelykurssin (TVT2) jälkeen. Internet-sivujen suunnittelu, tuottaminen ja julkaisu TVT04KL Tutustutaan www-sivuprojektiin: suunnitteluun, rakenteeseen, ohjelmointiin, julkaisemiseen, sekä perehdytään tekijänoikeuksiin. Käytännönläheisesti opiskellaan HTML-ohjelmointikieltä, jonka avulla rakennetaan Web-sivusto. Kurssin lopputyönä opiskelija tekee oman sivuston, joka julkaistaan koulun sisäisessä verkossa. Suositeltavaa suorittaa kuvankäsittelykurssin (TVT02KL) jälkeen. Pelien suunnittelu ja ohjelmointi TVT5 (LOPS 2016) Opiskellaan peliohjelmointia Unity 3d:n avulla. Erilaisia ohjelmointikieliä (Java, C#) käyttämällä luodaan perusta myös muiden ja tulevaisuuden ohjelmointikielien oppimiselle. Opitaan ongelmanratkaisua ja tehtävien suorittamista tietokoneella. Havaitaan, kuinka ohjelmistot pohjautuvat fyysiseen tietokonearkkitehtuuriin. Tavoitteena on saada kuva ohjelmoinnista harrastuksena ja mahdollisena tulevaisuuden ammattina. Kurssi tukee erityisesti kursseja FY06, MAA11, MAA12 ja on luontevaa jatkoa TVT4:lle. LYHYTELOKUVA (LE0) Tutustuminen lyhytelokuvatuotantoon LE01 Kurssilla tutustutaan lyhytelokuvatuotantoon. Opiskelija tutustuu eri lyhytelokuvien tyylilajeihin ja päättää kurssin lopuksi ryhmän tai henkilökohtaisen lyhytelokuvan genrestä. Suoritusmerkintä. Kurssin laajuus: ½ opintoviikkoa. Lyhytelokuvan käsikirjoitus LE02 Kurssi toteutetaan äidinkielen kurssin ÄI12 yhteydessä sekä mahdollisesti lisäksi intensiivityöpajan aikana. Opiskelija tuottaa lyhytelokuvan käsikirjoituksen. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi. Lyhytelokuvan storyboard LE03 Kurssi toteutetaan kuvataiteen kurssin KU06 yhteydessä. Opiskelija tuottaa lyhytelokuvan storyboardin eli kuvakäsikirjoituksen. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi. Lyhytelokuvan musiikki LE04 Kurssi toteutetaan musiikin kurssien MU04 tai MU05 yhteydessä. Opiskelija tuottaa lyhytelokuvan soundtrackin eli musiikin. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi. 48

51 Näyttely- ja ohjaustyö lyhytelokuvassa LE05 Kurssi toteutetaan äidinkielen kurssin Äi10 yhteydessä sekä mahdollisesti lisäksi intensiivityöpajan aikana. Opiskelija suunnittelee lyhytelokuvan kuvausprosessin sekä harjoittelee lyhytelokuvan vaatiman näyttely- ja ohjaustyön. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi. Lyhytelokuvan tuotanto LE06 Kurssi suoritetaan itsenäisesti pienryhmissä opettajan ohjauksessa. Opiskelija toteuttaa suunnittelemansa lyhytelokuvan. Suoritusmerkintä. Lyhytelokuvan editointi LE07 Kurssi toteutetaan kurssin TVT03 yhteydessä. Opiskelija toteuttaa lyhytelokuvan kuva- ja äänimateriaalin editoinnin. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi. KOULUYHTEISTYÖ (KYT) KOULUKOHTAISET KURSSIT Tutorkurssi (KYT01K) Soveltava kurssi. Ensimmäisen vuositason opiskelijoiden vastaanotto, ryhmäyttäminen sekä ohjaus. Lukion markkinointi 9. luokkalaisille. Tutorkurssi (KYT02K) Soveltava, ½ kurssin laajuinen kurssi. Tutorkurssin KYT01K koordinointi. Kouluyhteistyökurssi (KYT03K) Soveltava kurssi. Koulun tapahtumien tai projektien suunnittelu ja toteuttaminen; esim. koululehden toimittaminen ja kirjoittaminen, Vanhojen Päivän ja Abi-toimikuntien jäsenyys ja siihen liittyvät erilaiset tehtävät, oppilaskunnan www-sivujen suunnittelu ja ylläpito, luottamustehtävien hoito, ja oppilaskunnan kahvilan hoito. Kurssin suorittamista seurataan seurantalomakkeen avulla Kurssimerkinnän saa vähintään 38 tunnin työskentelystä. OPPIAINERAJAT KURSSIT Osaaminen arjessa TO3 (LOPS 2016) YLITTÄVÄT Vapaaehtoistoiminnan, työelämän, liikennekasvatuksen tai kansainvälisen toiminnan kurssilla opiskelija saa tilaisuuksia tietojensa ja taitojensa soveltamiseen käytännön työtehtävissä ja tilanteissa. Tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan koulussa hankkiman osaamisen ja arkielämän välistä yhteyttä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista koulun ulkopuolisissa toimintaympäristöissä. Hän saa mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia osaamisensa syventämiseen myös kansainvälisissä yhteistyössä. Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi kokonaan tai osin kurssin tavoitteiden ja sisältöjen mukainen muualla hankittu osaaminen. Opiskelijat osallistuvat SPR:n tai muun järjestön järjestämälle vapaaehtoistyön kurssille, josta he saavat erillisen todistuksen. Kurssilla tutustutaan vapaaehtoistyön periaatteisiin ja vapaaehtoisina toimivien oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Opiskelijat suunnittelevat oman kurssisisältönsä ohjaavan opettajan avulla. Suoritusmerkinnän kurssista saa osallistumalla vapaaehtoistyön kurssille, ohjaukseen koululla ja tekemällä vapaaehtoistyötä vaaditun tuntimäärän. 49

52 KURSSITARJOTIN Lukion kurssitarjotin kaikille jaksoille on ohessa. Huomaa, että osa kursseista kulkee vain kerran tai kaksi kertaa viikossa. Jotkut ns. abikurssit kulkevat vain osan aikaa jakson aikana. Tuntikaavio (s. 56) 1. jakso kertoo sinulle, mihin kellonaikaan tunnit tarkalleen ovat. Kurssitarjottimeen voi tulla lukuvuoden aikana muutoksia. Ajantasaisin tarjotin on aina Wilmassa. Keltainen väri tarkoittaa kurssia, jota ei järjestetä lukuvuonna ja punainen väri pakollista kurssia. 1 FY01.1. väi06.1. vbi06 2 GE01 vku02 vrub06 väi12 3 MAY01 vge02 vrub ÄI01 vue03 vmaa10 5 vmaa07 vmab04 vena07 6 HI01 vena04.1 vps03 7 ENA01 vte02 vyh04 vke02 8 KU01.1 MAB11 vrab304 vfy06 1ke+1pe+2.jakso LI06 veab304 2, yht. 10 krt vfy10 vli06 3ma vhi09 4ti (5 krt) vhi07.1 5ma+9 (yht.10krt) RUB108 5to OP01 8pe (5 krt) vte04.1 8to (yht. 5 krt) vyh07.1 Intensiivikurssi vli08 2. jakso FY01.2 väi RUB101 vge03 väi07 3 BI01 vrub04.1 vfy07 vue04 4 PS01 väi04 vmaa13 vmab08 5 KE01.1 vhi05 6 FI01 vmaa08 vmab05 vena08 7 MAA02 MAB02 vena04.2 väi09 8 vena05. 1 vyh02 1ma+1ke MU04 1ma+1ke+8pe SAB301 vsab301 1ma+1pe+3.jakso ET03 vet03 1pe vli07 5ma LI06 vli06 8ti+9+8to MU01.1 vte03 50

53 3. jakso RUB102 vmaa14 vmab10 vli07 2 KU04 vku04 vmaa15 vmab07 3 MAA03 ÄI02.1 vrub07 4 TE01 väi08 vfy04 5 TVT01 vena11 vbi03 vhi YH01 vbi02.1 vps05 7 ENA02.1 vmaa12 8 UE01 vena06.1 vrab305 vke05 9 vop01c 1ke vop01b.1 2ke (yht. 5 krt) vge07 vue08 2ma+pe (yht. 7 krt) vke06 3ke (5 krt) vbi08.2 3ke+8pe vps08.2 3ma (5 krt) vhi07.2 3pe ET03 vet03 4ke veab305 5ma+9+7pe SAB302 vsab302 6ti vfy09 7 (yht.10krt) vmab09 7to (5 krt) vyh07.2 vte jakso RUB103 vli KU01.2 vbi02.2 vfy05 3 PS02 vrub ÄI03.1 MAA04 vmaa05 vmab06 5 FY02 vyh01 6 ENA02.2 KE01.2 vhi ÄI02.2 vena PS07 vps07 vhi04.1 väi05.1 vrab306 9 OP01 veab306 1ke+1pe vli02.2 3ke vop01b.2 3ma vps08.2 3pe vfy09 Intensiivikurssi vrub10 51

54 5. jakso vrub05 LI MAB03 vmaa09 3 SAB303 vsab303 vbi04 4 väi MU01.2 MAA05 vena ÄI03.2 MU02 vmu02 7 ENA03 vhi04.2 vku06 1ma+4ke+8to 3ma+pe (yht. 10 krt) 4ti+4to+8pe 6ma+to (yht.10 krt) 8ti FY03 UE03 HI02 TVT03 vop02 8ti+1ke+1pe LI to+8pe vli05 LUKIODIPLOMI Lukiodiplomi on mahdollista suorittaa liikunnassa, kuvataiteessa ja musiikissa. Diplomin suoritus perustuu itsenäisesti tehtyihin näytetöihin, joista kerätään aineportfolio. Tämä kokonaisuus arvostellaan valtakunnallisten kriteerien mukaisesti. Lukion päättyessä suorituksesta annetaan erillinen todistus. Lukiodiplomikurssit Mu06, Li09 ja Ku07 valitaan keväisin kurssivalintojen yhteydessä. LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002). Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. 52

55 Päättöarvostelua ei anneta oppiaineessa, jonka oppimäärän kaikkia pakollisia kursseja ei ole suoritettu tai jollei vähintään 2/3 suoritetuista pakollisista ja valtakunnallisissa perusteissa määritellyistä syventävistä kursseista ole suoritettu hyväksytysti. Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää rehtorilta päättöarvioinnin uusimista. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. Opiskelijalle on annettava mahdollisuus ennen päättötodistuksen antamista osallistua oppiaineen suulliseen/kirjalliseen kuulusteluun. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa parempaa oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Suulliset/kirjalliset kuulustelut arvostellaan lukion yleisiä arvosteluperiaatteita noudattaen. Ylioppilastutkintosuoritus ei vaikuta lukion päättöarvosanaan. Suullisten kuulustelujen tarkoitus on kahdenlainen: a) valmistaa kokelaita ylioppilaskokeeseen, b) antaa kokelaalle mahdollisuus oppiaineen päättöarvosanan nostamiseen. Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu). Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla. Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä. Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Lukion todistuksiin merkitään seuraavat tiedot: todistuksen nimi, koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen nimi, opiskelijan nimi ja henkilötunnus, suoritetut opinnot, todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus, tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta, arvosana-asteikko sekä selvitys kielten oppimääristä. LUKUVUOSIKALENTERI Lukuvuoden aikana on useita tapahtumia sekä luonnollisesti koeviikot, uusintakokeet, korotuskokeet jne. Seuraaville sivuille on merkitty lukuvuoden tärkeimmät päivämäärät. Ne saattavat toki muuttua hieman lukuvuoden aikana. Osa tapahtumista on myös merkitty lukujärjestykseesi Wil.maan- 53

56 1. jakso 2. jakso ti Opettajien suunnittelupäivä. ke OK-yleiskokous ke koulupäivä klo 9-13 (1. vt) / ( vt) to to pe pe la la su su ma ma Korotustenttiarvosanat, uusintakoearvosanat ti Balanssi ry:n kouluvierailu. ti ke jakson arvosanat Wilmaan. ke to to pe Taksvärkkipäivä. Uusintakokeeseen ilmoittautuminen pe la päättyy. la su su ma Syysloma ma su ti ma ke ti to Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä ke vuositason ryhmäytys + liikuntailtapäivä. to Uusintakoe klo pe pe la la su su ma ma ti ti ke Eräkurssi ke to Eräkurssi to Uusintakokeen arvosanat valmiit. pe Etäpäivä, Eräkurssi pe la Eräkurssi la su su ma Yo-info, syksy. ma Svenska dagen. ti ti Kevään 2017 yo-kokeiden ilmoittautumisinfo. ke ke to to Abi-päivät Oulussa, 2 vt. ja 3 vt. pe pe Etäpäivä. Opettajajainkokous klo 10. la la su su ma Yo kuuntelu, en Albert Häggblomin kouluvierailu ma ti Yo kuuntelu, ru ti ke Yo kuuntelu, lyhyt kieli ke to OK-vaalit Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä to Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä pe Yo äidinkieli, tekstitaito pe la la su su ma Yo reaali (ue, et, yh, ke, ge, tt) ma ti ti ke Yo, englanti ke to vt. vanhempainilta klo to pe Yo, ruotsi pe la la su su ma Yo, äidinkieli, esseekoe ma ti ti ke Yo, matematiikka ke to Opettajainkokous klo to Lakkiaiskenraali klo 15. pe yo, reaali (ps, fi, hi, fy, bg) la su ma Yo, lyhyt kieli ti

57 3. jakso 4. jakso pe Lakkiaiset (itsenäisyysjuhla) klo 13. pe Yo äidinkieli, tekstitaidon koe la la su su ma Vapaa ma Yo kuuntelu, ru ti Itsenäisyyspäivä, vapaa ti Yo kuuntelu, en ke ke Yo kuuntelu, lyhyt kieli to to Penkkarit pe jakson arvosanat Wilmaan. pe Wanhojen päivä. la la su su ma ma ti Lucian päivä. Uusintakokeeseen ilmoittautuminen päättyy. ti ke ke jakson arvosanat Wilmaan. to to pe pe Uusintakokeeseen ilmoittautuminen päättyy. la la su su ma Uusintakoe klo ma ti ti ke Yöjoulujuhla ke to Päättäjäispäivä to Uusintakoe ma Kevätlukukausi alkaa pe Esivalinnat suoritettu Wilmassa. ti Uusintakoearvosanat Wilmaan. la ke su to ma Hiihtoloma pe su la ma Yo äidinkieli, esseekoe su ti ma Etäpäivä, äidinkielen preliminääri ke Yo reaali (ps, fi, hi, fy, bg) Uusintakokeen arvosanat. ti to ke Korotustenttiin ilmoittautuminen päättyy. pe Yo, englanti to Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä la pe su la ma Yo, ruotsi su ti Koko oppimäärän korotustentiin ilmoittautuminen päättyy. ma ke Yo, matematiikka ti Korotustentti klo to Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä ke pe Yo, reaali (ue, et, yh, ke, ge, tt) to Yo-info, kevät. la pe su la ma Yo, lyhyt kieli su ti ma ke Koko oppimäärän korotustentti abeille. ti Korotustenttiarvosanat valmiit. to ke pe to vt. vanhempainilta klo la pe su la ma su ti ma ke Opettajainkokous klo 14. Kulttuurikurssi ti Opettajainkokous klo 14. to Kulttuurikurssi ke pe Kulttuurikurssi to la Kulttuurikurssi su ma ti

58 5. jakso ke to pe Pitkäperjantai, vapaa la su ma pääsiäispäivä, vapaa ti ke jakson arvosanat Wilmaan. to pe Uusintakokeeseen ilmoittautuminen päättyy. la su ma ti ke Uusintakoe klo to pe la su ma Vappu, vapaa. ti Uusintakoearvosanat valmiit. ke to Opettajien lukuvuosisuunnittelukokous pe la su ma Syksyn 2017 yo-kokeiden ilmoittautumisinfo. ti ke to pe la su ma ti ke to Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä pe la su ma ti ke to Helatorstai, vapaa pe la su ma Stipendikokous klo 14. ti ke to pe Lakkiaiskenraali klo 15. la Päättäjäispäivä, lakkiaiset klo 12. ti Uusintakoe klo 9-12 ke Korotustentti klo

59 MATEMATIIKAN OPPIMÄÄRÄN VAIHTAMINEN Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja siten kuin erikseen määritellään. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Eräiden oppimäärien vastaavuuksia määritellään tarkemmin seuraavissa kohdissa. Kun opiskelija vaihtaa pitkän matematiikan oppimäärän lyhyeen, on voimassa seuraava kurssien vastaavuus: PITKÄ LYHYT MAA01 MAB01 MAA03 MAB02 MAA06 MAB05 MAA07 MAB04 MAA08 MAB03 MAA09 MAB06 Opiskelijan mahdollisesti suorittamat muut pitkän matematiikan kurssit merkitään lyhyen matematiikan koulukohtaisiksi soveltaviksi kursseiksi. Näin korvattujen lyhyen matematiikan kurssien arvosanoiksi siirtyvät pitkältä matematiikalta saadut arvosanat. Hylätystä tällaisesta kurssista ei kuitenkaan saa lainkaan suoritusmerkintää. Mikäli opiskelija haluaa lyhyen matematiikan pakollisista kursseista paremmat numeroarvosanat kuin pitkältä matematiikalta saamansa, tulee hänen suorittaa ko. kurssit kurssijärjestyksen mukaisesti koeviikolla tai korotuskoepäivänä. Siirtyminen pitkän matematiikan oppimäärän opiskelusta lyhyeen tulee tehdä jakson vaihtuessa ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintoja. MATKUSTAMINEN a Matkahuolto myyvät tuettavia bussilippuja. Hakulomakkeita ja ostotodistuksia saa koulun kansliasta. Koulumatkatuki korvaa päivittäisten koulumatkojen kustannuksia. Kela maksaa lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevalle koulumatkatukea päivittäisten koulumatkojen kustannuksiin. Voit saada koulumatkatukea, kun yhdensuuntainen koulumatkasi asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä. koulumatkojesi kustannukset ovat yli 54 e/kk Voit tietyissä tilanteissa saada koulumatkatukea itse järjestettyyn kulkutapaan, esimerkiksi autolla matkustamiseen, jos julkista liikennettä tai koulukuljetusta ei ole käytettävissä Voit saada koulumatkatukea vain kokonaiselta kalenterikuukaudelta. Siksi tukeen oikeuttavan jakson pitää kestää yhtäjaksoisesti vähintään 18 päivää ja kuukaudessa pitää olla vähintään 18 tukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää. Väliin jäävät viikonloput lasketaan mukaan. 57

60 Näin haet koulumatkatukea Hae koulumatkatukea erikseen joka lukuvuodeksi ( ). Hakemuslomakkeita saat koulun kansliasta, Kelan toimistoista ja osoitteesta Toimita täytetty hakemus koulun kansliaan (Koulumatkatukea ei voi hakea verkossa Kelan asiointipalvelussa) Oppilaitos tarkistaa hakemuksen tiedot. Jos kuljet Matkahuollon linja-autolla, saat oppilaitokselta ostotodistuksen lipun ostamista varten. Osta lippu KEMIJÄRVI MH-ASIAMIEHELTÄ Pajulantie Kemijärvi (ABC asema) Kemijärven kaupunkilippu on 30 päivää voimassa oleva lippu, joka oikeuttaa rajattomaan määrään matkoja Kemijärven alueella. Vyöhyke 1 on paikallisliikennealue (n. 15 km:n säteellä keskustasta), hinnasto: vuotiailta ja 45 aikuisilta. Vyöhyke 2 on paikallisliikennealueen ulkopuolinen alue, hinta on kaikilta 60. Matkahuollon ja VR:n opiskelijakortin hankkiminen Matkahuollon ja VR:n yhteisen opiskelijakortin voi hankkia Matkahuollon toimipaikoista, lippuja myyviltä Matkahuolto-asiamiehiltä ja VR:n lipunmyynnistä. Opiskelijakorttia varten tarvitaan yksi passikuva ja Matkahuollon ja VR:n yhteinen opiskelijatodistus, jonka voi tulostaa verkosta tai noutaa Matkahuollon toimipaikoista. Opiskelijatodistus täytetään, jonka jälkeen siihen pyydetään varmennus oppilaitoksen kansliasta (koulun leima). Opiskelijakorttiin tulee vuosittain hankkia uusi lukukausi- tai lukuvuositarra. Tarrojen myynti alkaa elokuussa. Syyslukukauden tarra on voimassa seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti ja lukuvuositarran voimassaolo jatkuu seuraavan vuoden syyskuun loppuun. Kortin ja tarran voi hankkia mihin aikaan vuodesta tahansa. Opiskelijakortti on ilmainen. Voimassaolotarra (lukukausi ja lukuvuosi) maksaa 10 euroa. Matkahuollon opiskelija-alennus on 50 % ja VR:n alennus 30 % normaalilipun hinnasta. OPETUSSUUNNITELMAN TUNTIJAKO: NUORET OPPIAINE LYHENNE KURSSIMÄÄRÄ YHT. Pak. Syv. Sov. Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI Kielet 58

61 Englanti A1-kieli ENA ½ 10 Ruotsi B1-kieli RUB Saksa B2-kieli SAB2 6 6 Ranska B2-kieli RAB2 6 6 Venäjä B2-kieli VEB2 6 6 Saksa B3-kieli SAB3 8 8 Ranska B3-kieli RAB3 8 8 Venäjä B3-kieli VEB3 8 8 Espanja B3-kieli EAB3 8 8 Matematiikka Lyhyt oppimäärä MAB Pitkä oppimäärä MAA Ympäristö ja luonnontieteet Biologia BI Maantiede GE Fysiikka FY Kemia KE Uskonto tai UE Elämänkatsomustieto ET 3 3 Filosofia FI Psykologia PS Historia HI Yhteiskuntaoppi YH Taito- ja taideaineet Liikunta LI Musiikki MU Kuvataide KU Terveystieto TE

62 Opinto-ohjaus OP Tietotekniikka TVT 5 5 Lyhytelokuva LE 7 7 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 OPETUSSUUNNITELMAN TUNTIJAKO: AIKUISET OPPIAINE LYHENNE KURSSIMÄÄRÄ YHT. Pak. Syv. Sov. Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI 5 (+1) Kielet Englanti A1-kieli ENA ½ 10 Ruotsi B1-kieli RUB Saksa B2-kieli SAB2 8 8 Ranska B2-kieli RAB2 8 8 Saksa B3-kieli SAB3 8 8 Ranska B3-kieli RAB3 8 8 Matematiikka Lyhyt oppimäärä MAB Pitkä oppimäärä MAA Ympäristö ja luonnontieteet Biologia BI Maantiede GE 1(+1)

63 Fysiikka FY Kemia KE Uskonto tai UE 1(+2) Elämänkatsomustieto ET 1(+2) 5 Filosofia FI Psykologia PS (1) Historia HI 3(+1) Yhteiskuntaoppi YH 1(+1) Taito- ja taideaineet Liikunta LI (2) Musiikki MU (1-2) Kuvataide KU (1-2) Terveystieto TE (1) 2 3 Muut aineet Tietotekniikka TVT 5 5 Pakolliset kurssit Muut kurssit 7- Kurssit yhteensä vähintään 44 61

64 OPETUSTILAT Hillatie 6:ssa lukion käytössä on kolmannen ja neljännen kerroksen luokkia. 3. kerroksessa lukion luokka on 312, 4. kerroksessa luokat 411, 412 sekä 415 yhteiskäytössä. Opetusta voi olla myös muissa luokissa, esimerkiksi biologian luokassa 404, kemian laboratoriossa 406 sekä musiikin luokassa 013, joka sijaitsee kellarikerroksessa. 4. kerroksessa on myös opiskelijakunnan tila PiPo. Ruokailu tapahtuu porrastetusti perusopetuksen kanssa alakerran ruokasalissa. 62

65 luokka kerros: 4. kerros: luokka 412 luokka 404 luokka 411 luokka luokka 415 PiPo

66 OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään lukioaikana muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Opintojen hyväksi lukemisella pyritään opintojen päällekkäisyyden vähentämiseen ja opiskeluajan lyhentämiseen. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista tai järjestöistä pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1 5 lukioasteikko asteikko 1-3 1(tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2(tyydyttävä) 6 (kohtalainen 1 3(hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4(hyvä) 8 (hyvä) 2 5(kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10(erinomainen) 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Mikäli mahdollista, tulee opiskelijan antaa hyvissä ajoin ennen toisen koulun opintojen aloittamista tieto opiskeltavien kurssien sisällöstä ja opetusjärjestelyistä. Päätöksen opintojen korvaavuudesta tekee rehtori. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa mainittuihin syventäviin kursseihin, annetaan niistä numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Hyväksilukuun on opiskelijan täytettävä Wilmasta löytyvä tulostettava lomake sekä liittää hakemukseen tutkintotodistukset ja/tai kurssikuvaukset. Muista, että päivälukion opiskelijan on opiskeltava vähintään pakollista + 10 syventävää lukion kurssia. Opinnot muissa oppilaitoksissa voidaan laskea vain tämän ylittävältä osalta lukiolaisen kokonaissuoritukseen kuuluvaksi. KOILLIS-LAPIN MUSIIKKIOPISTO: Lukion opiskelija voi ottaa opintoohjelmaansa jäljempänä mainittuja musiikkikoulun opintoja ja korvata niillä lukion musiikin aineopintojen syventäviä kursseja siten kuin lukion musiikinopettajan kanssa kussakin tapauksessa erikseen sovitaan. Lisäksi opiskelija voi jäljempänä mainitun vastaavuustaulukon mukaisesti sisällyttää lukio-opintoihinsa soveltavina kursseina sellaisia musiikkiopiston opintoja, jotka on suoritettu lukioon tulon jälkeen. Hyväksymisen edellytyksenä on siis musiikkiopiston opintojen jatkuminen aktiivisesti lukion käynnin ohella. Opiskelijan on kaikissa tapauksissa sisällytettävä lukio-opintoihinsa vähintään 55 lukion kurssia. Edeltävinä opintoina on musiikkiopistossa oltava suoritettuina peruskurssit 2/3. Kurssisisältö musiikkiopistossa Korvaavuus lukiossa Solistinen pääaine 3/3 (2/2) 3 kurssia (sis. 1/2) Solistinen pääaine ½ 1 kurssi 64

67 Solistinen pääaine I 6 kurssia Solistinen sivuaine 1/3 1 kurssi 2/3 1 kurssi 3/3 1 kurssi yht. 3 kurssia Yleiset aineet Teoria ja säveltapailu 3/3 Teoria I Säveltapailu I 2 kurssia 2 kurssia 2 kurssia Yleinen musiikkitieto, peruskurssi Yleinen musiikkitieto I tai kenraalibasson kirjoitus ja soitto Yhteissoitto/orkesteri/kuoro 2 kurssia 2 kurssia 2 kurssia 1-2 kurssia/lv LAPIN AMMATTIOPISTO: Lukion opiskelija voi sisällyttää opinto-ohjelmaansa niitä kursseja, joita Lapin ammattiopiston Kemijärven yksikkö ja siihen kytkeytyvä ammatillinen aikuiskoulutuskeskus tarjoavat vuosittain sovittavan ohjelman mukaisesti. Nämä kurssit merkitään lukiolaiselle soveltaviksi kursseiksi, ellei muusta korvaavuudesta ole yleisperiaatteen mukaisesti ennakkoon sovittu. Lukion ja ammattiopiston syvempi yhteistyö toteutetaan osin ns. jaksovaihtona. Tämä tarkoittaa sitä, että lukiolainen voi - niin halutessaan - keskeyttää lukio-opinnot yhden tai useamman jakson ajaksi ja opiskella tällöin täysiaikaisesti ammattiopistossa. Ammattiopiston opinnot on järjestetty jaksokohtaisiksi moduleiksi, mikä yht kurssia mahdollistaa kerrallaan suurempien opintokokonaisuuksien opiskelun. Näin lukiolainenkin voi saada perusteellisen käsityksen jonkin ammattialan sisällöistä ja niiden kautta saatavista valmiuksista. Vastaavasti ammattiopiston opiskelijoita tulee opiskelemaan lukioon täysiksi jaksoiksi. Pääsääntöisesti nämä opiskelijat sulautuvat lukion normaaleihin opetusryhmiin. KEMIJÄRVEN KANSALAISOPISTO: Lukion opiskelija voi sisällyttää yleisperiaatteen mukaisesti opinto-ohjelmaansa kansalaisopiston kursseja. Kurssin hyväksyminen edellyttää a) soveltuvaa yleissivistävää sisältöä, ja b) riittävää tuntimäärää (noin 38 h). AUTOKOULU: Suomessa suoritettu autokoulukurssi + läpäisty ajokoe hyväksytään yhden soveltavan kurssin laajuisena lukiolaisen kokonaissuorituksen osaksi. Kurssi lasketaan soveltavana kurssina 55 lukiokurssin ylittävään kiintiöön. SUORITUKSET ULKOMAILLA: Vaihto-oppilaan opinnot toisen maan koululaitoksessa voidaan hyväksyä vähintään lukion soveltaviksi kursseiksi. Hyväksyminen suoritetaan anomuksen perusteella ja tehdään niiltä osin kuin ko. opinnot sisältönsä ja tuntimääränsä puolesta riittävässä määrin vastaavat suomalaisen lukion tasoa. Suorituksista on esitettävä luotettavat kirjalliset dokumentit, joiden perusteella kukin anomus harkitaan huolellisesti erikseen. 65

68 SEUTUYHTEISTYÖ: Itä-Lapin lukioiden (Kemijärvi-Salla-Savukoski) yhteistyönä on laadittu lukioiden yhteinen seutuopetussuunnitelma. Sen pohjalta kehitetään yhteistä seudullista kurssitarjontaa. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestävänä kouluna voi olla mikä tahansa mainituista lukioista ja kuka tahansa naapurilukioiden opiskelijoista voi sähköisten opetusmenetelmien avulla osallistua opetukseen. Koska kyseessä ovat lukiokurssit, hyväksytään tällainen suoritus sellaisenaan vastaanottavassa lukiossa vastaavaksi suoritukseksi. Myös ammatillisia kursseja voidaan tarjota samalla periaatteella. Nämä kurssit hyväksytään pääsääntöisesti lukion soveltaviksi kursseiksi, ellei ennakkoon ole sovittu muusta vastaavuudesta. OPINTO-OHJAUS Jokaisen lukiolaisen pakolliseen kurssiohjelmaan kuuluu yksi opinto-ohjauskurssi (OP01), joka on jaettu kolmelle lukiovuodelle. Ensimmäisen vuositason opintoohjausryhmä sijoittuu jaksolle 1. Siinä keskitytään lukion sisäänajoon ja sujuvaan läpikäyntiin (opiskelutekniikka, suoritusohjeet, eri aineiden merkitys jatko-opintojen kannalta, kymmensormijärjestelmä jne.) Toisen vuositason opinto-ohjausryhmät sijoittuvat jaksolle 4, pääaiheina ovat ylioppilastutkinnon suunnittelu ja lukion oppimäärän loppuunsaattaminen. Kolmannen vuositason opinto-ohjausryhmät sijoittuvat 3. jaksoille ja niissä keskitytään lähinnä ylioppilaskokeisiin ja lukionjälkeisiin opintoihin. Opinto-ohjaaja Anita Pirttijärven vastaanottotila on pohjakerroksessa. Vastaanoton aikataulu vaihtelee jaksoittain ja ilmoitetaan aina opinto-ohjaajan ovessa sekä Wilmassa (katso: opettajien työjärjestykset). Muista, että Wilman kautta saat muutenkin aina opinto-ohjaajaan yhteyden. OPINTOTUKI JA ASUMINEN Valtakunnallinen neuvonta /opiskelijan tuet: Puh , Kelan opintotukikeskuksen neuvonta: Puh , Myös lukion opinto-ohjaaja tai koulusihteeri voivat auttaa opintotukiasioissa. Hae opintotukea verkossa Kelan asiointipalvelussa ( Vaihtoehtoisesti voit täyttää ja tulostaa opintotukihakemuksen ja postittaa sen liitteineen Kelaan tai toimittaa Kemijärven kelan toimistoon tai tuoda ne omaan oppilaitokseesi. Lukiosta saat opiskelutodistuksen lukio-opinnoistasi. Kela maksaa opintotukea peruskoulun jälkeisiin päätoimisiin opintoihin. Opintotukeen kuuluvat opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Lukiossa opintotuki myönnetään kolmeksi ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi opintojen alkamisesta lukien (aikuislukiossa yhdistelmätutkintoa suorittavalle kuitenkin enintään lukuvuodeksi kerrallaan). Tämän tukiajan jälkeen voit hakea opintotukea samoihin opintoihin enintään lukuvuodeksi kerrallaan, jos opintosi ovat päätoimisia. Säännönmukaisen opiskeluajan päätyttyä opintotukea voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle. Säännönmukainen opiskeluaika on lukiokoulutuksessa 4 vuotta. Opiskelun pitää olla päätoimista, ja opiskelun pitää kestää ilman taukoa vähintään 2 kuukautta. 66

69 Jos valmistut suunniteltua aikaisemmin tai keskeytät opintosi, muista lakkauttaa opintotuki. Opintotuen saaminen edellyttää, että edistyt opinnoissasi. Toisen asteen opiskelija, oppilaitoksesi seuraa opintojesi edistymistä. Opintorahaa voit saada, kun lapsilisäoikeutesi päättyy. Kun olet täyttänyt 17 vuotta, opintoraha voidaan myöntää sinulle OPINTOSETELI Kemijärven sivistyslautakunta on vakinaistanut Kemijärven lukion opintosetelikäytänteen ( /vuosi). Opiskelijakohtainen kokonaissumma on 200 / kalenterivuosi, enintään 600 koko lukioaikana. Nykyään opintoseteli jyvitetään kannettavaan tietokoneeseen, joka jää opiskelijan omaan seuraavan kuukauden alusta lukien. Asumislisää voit saada, jos asut vuokralla tai asumisoikeusasunnossa. Asumislisän saamisessa ei ole ikärajaa. Asumislisää ei myönnetä, jos asut vanhempasi kanssa, oman tai puolisosi lapsen kanssa (eräinpoikkeuksin) taikka omistamassasi tai puolisosi omistamassa asunnossa. käyttöön, kun hän on suorittanut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon Kemijärven lukiossa. Mikäli tietokoneostosta jää rahaa käytettäväksi opintoseteliin, voi hakea perinteisen mallista opintoseteliä. Vuoden 2016 opintosetelien hakuaika päättyy keskiviikkona Opintoseteli on Opintolainan valtiontakaus myönnetään opintorahaa saavalle eräin poikkeuksin. Voit saada lainatakauksen, vaikka et saa opintorahaa, jos olet vuotias toisen asteen oppilaitoksessa opiskeleva tai jos asut muualla kuin vanhempasi luona ja olet alle 17-vuotias (vanhempasi tulot vaikuttavat). haettava esitäytetyllä hakemuslomakkeella (Wilma) rehtorilta. Hakemukseen on ehdottomasti liitettävä ostokuitti/-kuitit korvattavasta ostoksesta tai palvelusta. Ostokuittien on oltava siltä kalenterivuodelta, jonka aikana haet korvausta. Kaksoistutkintoa suorittavat eivät voi hakea opintoseteliä OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukiossa on opiskeluhuoltotyöryhmä, jonka puoleen opiskelijat ja opiskelijoiden vanhemmat/huoltajat voivat kääntyä kaikissa opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Lukion opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat rehtori, vararehtori, opiskelija-kuraattori, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa ryhmänohjaaja(t). Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja on läsnä opiskeluhuoltotyöryhmän käsitellessä yleisesti opiskelijoita koskevia asioita. Opiskeluhuoltotyöryhmän kokouksissa käsitellään vähintään kerran lukuvuodessa kaikki koulun perusopetusryhmät. Opiskelijakohtainen opiskeluhuoltotyöryhmä kokoontuu silloin, kun opiskelijan asiat vaativat laajempaa ja monipuolisempaa tukea tai ongelmiin on puututtava nopeasti. Ryhmä on yhteistyössä huoltajien kanssa (esim. opiskeluun liittyvien ongelmien kasaantuminen, poissaolot, jne.) alaikäisen opiskelijan ollessa kyseessä. Opiskelijakohtaiseen opiskeluhuoltotyöryhmään voi osallistua opiskelijan tuen tarpeen mukaisesti esim. lääkäri, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, perhe- 67

70 ja mielenterveysklinikan työntekijä. Tarkoituksena on estää ongelmien lisääntyminen ja löytää ratkaisuja ja jatkotoimenpiteitä jo syntyneisiin ongelmiin. Opiskelijakohtaisessa opiskeluhuoltotyöryhmän kokouksessa on paikalla pääsääntöisesti myös opiskelijan ryhmänohjaaja. Laajennettu opiskeluhuoltotyöryhmä, jossa ovat mukana Hillatien koulun ja/tai ammattiopiston edustajat, kokoontuu kerran lukuvuodessa. Tämä ryhmän kokoontuminen on tarpeen, koska toimimme Hillatien koulun kanssa samoissa tiloissa ja lukiossamme opiskelee myös ammattiopiston opiskelijoita. Terveydenhoitaja Maisa Poikelan vastaanottoajat ovat maanantaista perjantaihin klo Muina aikoina vastaanotto tapahtuu ajan-varauksella. Kiireellisissä tapauksissa voi ottaa myös yhteyttä Sairaala Lapponian päivystykseen, puh Opiskelijakuraattori Essi Maaninka-Mäkinen on tavattavissa koululla. Vastaanottoajat informoidaan syksyllä. OPINTOJEN JAKSOTTAMINEN Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon, jotka ovat keskimäärin 38 työpäivän mittaisia (ks. Lukuvuosikalenteri). Opiskelijan jaksotyömäärään tulee sisältyä vähintään kolme kurssia ellei hänelle ole myönnetty lupaa keskeyttää opintojaan määräajaksi tai ellei rehtori anna perustellusta syystä lupaa opiskella jossakin jaksossa vähemmän kuin kolme kurssia. Jos haluat tehdä muutoksia oppiaineisiin ja kurssivalintoihin, keskustele aina ensin opinto-ohjaajan ja mahdollisesti aineenopettajan kanssa. Jos et saa opinto-ohjaajaa kiinni, lähetä hänelle Wilma-viesti. Tee muutos hyvissä ajoin ennen edellisen jakson päättymistä. Myöhemmin se ei käy päinsä. Opiskelun on oltava yhtäjaksoista ellei rehtori painavasta syystä myönnä lupaa opiskelun keskeyttämiseen enintään yhden jakson ajaksi. Erityisestä syystä sivistyslautakunta voi myöntää luvan opiskelun keskeyttämiseen yhtäjaksoisesti enintään yhden lukuvuoden ajaksi. OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelijaa opinnoissa, kehittää opiskelijan henkilö-kohtaista tavoitteen asettelua, antaa palautetta niin opiskelijalle kuin huoltajallekin sekä kehittää opiskelijan itsearviointia ja jatko-opintojen suunnittelua. Arvioinnin kaikissa vaiheissa pyritään käyttämään monipuolisia suoritustapoja. Tavoitteena on myös arvioida missä määrin opiskelu palvelee yksilön myöhemmän elämän tarpeita. Eri oppiaineiden opetusta ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Kurssit arvioidaan toisistaan riippumattomina itsenäisinä kokonaisuuksina. Arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin, ja siinä pyritään mahdollisimman suureen luotettavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteidensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Opiskelijalle selvitetään etukäteen arvioinnin ja arvosanan muodostumisen perusteet. Arviointiperusteiden hyvä tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opiskelemaan Arviointiperusteista tiedotetaan riittävässä määrin myös opiskelijan huoltajille. 68

71 Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin asteikolla 4-10 siten, että arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Suoritusmerkintä (S=suoritettu tai H=hylätty) annetaan opinto-ohjauksesta sekä soveltavista kursseista, joita ei arvioida numeroilla. Suoritusmerkinnän voi halu-tessaan saada liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa suoritettu kurssimäärä on vain yksi kurssi. Myös valinnaisista vieraista kielistä, joissa opiskelija on suorittanut vain kaksi kurssia, voi opiskelija pyytää jälkikäteen suoritusmerkinnän. Mikäli kurssin arviointi pohjautuu pelkästään kurssikokeeseen, merkitään kokeen arvosana kurssin arvosanaksi. Normaalisti kuitenkin ns. jatkuva näyttö on oleellinen osa kurssin suoritusta. Jatkuvaa näyttöä on mm. säännöllinen läsnäolo oppitunneilla, aktiivinen ja oppimistavoitteiden mukaista edistymistä osoittava osallistuminen erityyppisiin opetustilanteisiin, samoin kotitehtävien sekä tunnilla suoritettavaksi annettujen tehtävien täsmällinen ja laadukas suorittaminen. Jatkuva näyttö voi opettajan harkinnan mukaan vaikuttaa kurssiarvosanaan sekä korottavasti että alentavasti. Kurssin suoritukseen liittyvää muuta näyttöä voivat olla esim. esitelmä, harjoitustyö, kirjoitelma, tutkielma. Ne voivat vaikuttaa joko osana jatkuvaa näyttöä tai erikseen arvioitavana kurssisuorituksen osana. Mikäli muu näyttö arvioidaan erillisenä osiona, on opettajan ilmoitettava arviointiperusteet opiskelijalle kurssin alussa. Mikäli opiskelijan havaitaan kopioineen esitelmiinsä tms. materiaalia suoraan internetistä ja hän esittää sen omanaan, seurauksena on kurssin mitätöinti. Kurssi on tällöin suoritettava kokonaan uudestaan. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavat määrät: Opiskellut hylätyt 1-2 kurssia 0 kurssia 3-5 kurssia 1 kurssia 6-8 kurssia 2 kurssia >8 kurssia 3 kurssia Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineisiin läheisesti liittyviä soveltavia kurssisuorituksia voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittava opettaja voi myös korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Ainekohtaisen päättöarvostelun suorittaa pääsääntöisesti opettaja, joka opettaa ja arvostelee opiskelijan viimeisen kurssisuorituksen ao. oppiaineessa. Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, järjestetään mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen. Tämä kuulustelu pidetään mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään toukokuun alkuun mennessä. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. 69

72 OPISKELUAIKA Lukion suorittaminen kestää 2-4 opintovuotta, missä ajassa opiskelijan on suoritettava kaikki opintoohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät siten kuin valtakunnalliset säädökset edel perustellusta syystä hakemuksesta myöntää yhden lisävuoden (5. vuosi) lukion oppimäärän suorittamiseen. Opiskelijan opinto-ohjelma koostuu 75 kurssista (ks. Opetussuunnitelman tuntijako: Nuoret). Kaikki lukion opiskelijat noudattavat opintosuunnitelmaa OPS OPPIKIRJAT Vuonna 2016 opinnot aloittaville: Äidinkieli ja kirjallisuus: AI: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. Otava. AI1: Särmä. Tehtäviä 1 AI2: Särmä. Tehtäviä 2 AI3: Särmä. Tehtäviä 3 Särmä. Kielenhuolto Tarkista, että hankkimasi kirjat ovat vuoden 2016 opetussuunnitelman (LOPS2016) mukaisia. Englanti: ENA1-kurssi: Insights. Course 1. Otava ISBN ENA2: Insights. Course 2. ENA3: Insights. Course 3 Kielioppikirja, jota käytetään useilla kursseilla: Grammar rules! ISBN

73 Ruotsi: RUB1: Fokus kurs 1. Otava. ISBN tai Fokus 1 digikirja RUB2: Fokus kurs 2. Otava. Blom, Kaunisto et al tai Fokus 2 digikirja RUB3: Fokus kurs 3. Otava. Blom, Kaunisto et al tai Fokus 3 digikirja Kursseille 4-7 ja 9 (muillekin kursseille suositellaan) kielioppikirja Galleri Grammatik, Otava. Kaunisto et al Saksa: Kurssit 1-3: Panorama Deutsch 1-3 Texte. Otava ISBN SAB1: Panorama Deutsch 1 Übungen. Otava ISBN SAB2: Panorama Deutsch 2 Übungen. Otava ISBN SAB3: Panorama Deutsch 3 Übungen. Otava ISBN

74 Lyhyt matematiikka: MAOL-taulukot. Otava ISBN (käytetään kaikilla kursseilla niin matematiikassa, fysiikassa kuin kemiassa) MAY1: Yhteinen tekijä, lukion matematiikkaa 1. Luvut ja lukujonot. Sanoma Pro. ISBN: MAB1: Tekijä, lukion matematiikka 1. SanomaPro ISBN MAB2: Tekijä, lyhyt matematiikka 2. SanomaPro ISBN MAB3: Tekijä, lyhyt matematiikka 3. SanomaPro Pitkä matematiikka: MAOL-taulukot. Otava ISBN (käytetään kaikilla kursseilla niin matematiikassa, fysiikassa kuin kemiassa) MAY1: Yhteinen tekijä, lukion matematiikkaa 1. Luvut ja lukujonot. Sanoma Pro. ISBN: MAA1: Tekijä, lukion matematiikka 1. SanomaPro ISBN MAA2: Tekijä, pitkä matematiikka 2. SanomaPro ISBN MAA3: Tekijä, pitkä matematiikka 3. SanomaPro MAA4: Tekijä, pitkä matematiikka 4. SanomaPro MAA5: Tekijä, pitkä matematiikka 5. SanomaPro 72

75 Biologia: BI1: Bios 1 Elämä ja evoluutio SanomaPro ISBN tai digikirja samasta: ISBN (6 kk-lisenssi) ISBN (48 kk) Maantiede: GE1: Geos 1 Maailma muutoksessa SanomaPro ISBN tai digikirja samasta: ISBN (6 kk) ISBN (48 kk) Fysiikka: MAOL-taulukot. Otava ISBN (käytetään kaikilla kursseilla niin matematiikassa, fysiikassa kuin kemiassa) FY1: Fysiikka 1 (LOPS 2016) SanomaPro ISBN FY2: Fysiikka 2 (LOPS 2016) SanomaPro ISBN FY3: Fysiikka 3 (LOPS 2016) SanomaPro Kemia: MAOL-taulukot. Otava ISBN (käytetään kaikilla kursseilla niin matematiikassa, fysiikassa kuin kemiassa) KE1: Lukion kemia 1. SanomaPro ISBN Uskonto: UE1: Uusi Arkki 1, Edita ISBN UE3: Tablet-koulun digikirja 73

76 Psykologia: PS1: Motiivi 1, SanomaPro ISBN: PS2: Motiivi 2, SanomaPro Historia: HI1: Forum I, Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa. Otava. HI2: Forum II, Kansainväliset suhteet. Otava. Ilmestyy 10/2016. Filosofia: FI1: Filo 1, johdatus folosofiseen ajatteluun. Sanoma Pro. ISBN: Yhteiskuntaoppi: YH1: Forum 1, Suomalainen yhteiskunta. Otava. Terveystieto: TT1: Lukion Syke 1 Terveyden perusteet Edita ISBN tai digikirja samasta: ISBN (6 kk) ISBN (48 kk) Opinto-ohjaus: OP1: Ei tarvita oppikirjaa. 74

77 Ennen vuotta 2016 aloittaneille: Oppiaine Kurssi(t) Kustantaja Tekijät Teos ISBN Äidinkieli 1-6 SanomaPro Grünn, Grünthal et al. Kivijalka: oppikirja Kivijalka: tehtäviä ja aineistoja Kielenhuollon Kivijalka Englanti 1 SanomaPro Elovaara, Mäkelä et al. Profiles SanomaPro Elovaara, Mäkelä et al. Profiles SanomaPro Elovaara, Mäkelä et al. Profiles SanomaPro Elovaara, Mäkelä et al. Profiles SanomaPro Elovaara, Mäkelä et al. Profiles Oppiaine Kurssi(t) Kustantaja Tekijät Teos ISBN 6 SanomaPro Elovaara, Mäkelä et al. Profiles SanomaPro Elovaara, Mäkelä et al. Profiles Otava Karapalo, McWhirr et al. Open Road lisäksi suositellaan kaikille: Otava Kjisik, Silk et al. Grammar Rules! TAI SanomaPro Luhtala et al. Grammar to Go Ruotsi 1 Otava Blom, Kaunisto et al. Galleri TAI Galleri 1 digikirja Otava Blom, Kaunisto et al. Galleri X TAI Galleri 2 digikirja Otava Blom, Kaunisto et al. Galleri TAI Galleri 3 digikirja Otava Blom, Kaunisto et al. Galleri TAI Galleri 4 digikirja Otava Blom, Kaunisto et al. Galleri TAI Galleri 5 digikirja Otava Blom, Kaunisto et al. Galleri TAI Galleri 6 digikirja Otava Blom, Kaunisto et al. Galleri TAI Galleri 7 digikirja Otava Jukarainen, Harkoma et al. Framsteg kaikki Otava Kaunisto et al. Galleri Grammatik Saksa 1-2 (B3) Otava Busse, Jaakamo et al. Panorama Deutsch Start Texte (B3) Otava Busse, Jaakamo et al. Panorama 75

78 Deutsch Start 1 Übungen (B3) Otava Busse, Jaakamo et al. Panorama Deutsch Start 2 Übungen (B3/B2) Otava Busse, Jaakamo et al. Panorama Deutsch 3-5 Texte (B3/B2) Otava Busse, Jaakamo et al. Panorama Deutsch 3 Übungen (B3/B2) Otava Busse, Jaakamo et al. Panorama Texte, uud Otava Deutsch 4 Übungen Otava Deutsch 5 Übungen Otava Deutsch 6 Übungen, uud Ranska 1 SanomaPro Granath, Laine et al. Escalier SanomaPro Granath, Laine et al. Escalier SanomaPro Granath, Laine et al. Escalier MaB 1-11 Otava Seppänen, Mannila et al. MAOL-taulukot SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka SanomaPro Hassinen, Taskinen et al. Sigma SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka MaA 1-17 Otava Seppänen, Mannila et al. MAOL-taulukot SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka SanomaPro Hassinen, Taskinen et al. Sigma Biologia 1 SanomaPro Happonen, Holopainen et al. BIOS Oppiaine Kurssi(t) Kustantaja Tekijät Teos ISBN 2 SanomaPro Happonen, Holopainen et al. BIOS SanomaPro Happonen, Holopainen et al. BIOS SanomaPro Happonen, Holopainen et al. BIOS SanomaPro Happonen, Holopainen et al. BIOS Maantiede 1-4 Otava Koulun kartasto

79 1 SanomaPro Anttila, Muilu et al. GEOS GEOS 1 tehtäväkirja SanomaPro Anttila, Muilu et al. GEOS GEOS 2 tehtäväkirja SanomaPro Anttila, Muilu et al. GEOS Otava Brander, Hiekka et al. Manner 4, Aluetutkimus Fysiikka kaikki Otava Seppänen, Mannila et al. MAOL-taulukot SanomaPro Lehto, Havukainen et al. Fysiikka SanomaPro Lehto, Havukainen et al. Fysiikka SanomaPro Lehto, Havukainen et al. Fysiikka SanomaPro Lehto, Havukainen et al. Fysiikka SanomaPro Lehto, Havukainen et al. Fysiikka SanomaPro Lehto, Havukainen et al. Fysiikka SanomaPro Lehto, Havukainen et al. Fysiikka SanomaPro Lehto, Havukainen et al. Fysiikka SanomaPro Lehto, Havukainen et al. Fysiikka Kemia kaikki Otava Seppänen, Mannila et al. MAOL-taulukot Otava Lehtiniemi, Turpeenoja Mooli SanomaPro Kaila, Meriläinen et al. Reaktio SanomaPro Kaila, Meriläinen et al. Reaktio SanomaPro Kaila, Meriäinen et al. Reaktio SanomaPro Kaila, Meriläinen et al. Reaktio Uskonto 1 Edita Jämsä, Ketola et al. Uusi arkki Edita Ikkala, Jämsä et al. Uusi arkki Edita Ikkala, Jämsä et al. Uusi arkki Edita Ikkala, Ketola et al. Uusi arkki Edita Ikkala, Ketola et al. Uusi arkki Elämän- 1 Edita Airaksinen, Kuusela et al. Hyvä elämä katsomustieto 2 Edita Kuusela, Niiniluoto et al. Ihminen totuuden etsijänä Edita Airaksinen, Kuusela et al. Hyvä yhteiskunta Filosofia 1 SanomaPro Hakala, Kopperi et al. FILO SanomaPro Hakala, Kopperi et al. FILO SanomaPro Hakala, Kopperi et al. FILO SanomaPro Hakala, Kopperi et al.. FILO Psykologia 1 SanomaPro Laine, Vilkko-Riihelä et al. Mielen maailma SanomaPro Laine, Vilkko-Riihelä et al. Mielen maailma SanomaPro Laine, Vilkko-Riihelä et al. Mielen maailma SanomaPro Laine, Vilkko-Riihelä et al. Mielen maailma SanomaPro Laine, Vilkko-Riihelä et al. Mielen maailma SanomaPro Ahokas, Ferchen et al. Sosiaalipsykologia Historia 1 Otava Kohi, Palo et al. Forum I: Ihminen, ympäristö Otava Kohi, Palo et al. Forum II: Eurooppalainen Otava Kohi, Palo et al. Forum III: Kansainväliset

80 4 Otava Kohi, Palo et al. Forum IV: Suomen historian Otava Kohi, Palo et al. Forum V: Suomi esihistoriasta Otava Kohi, Palo et al. Forum VI: Kulttuurien Otava Kohi, Palo et al. Abi historia Yhteiskunta- 1 Otava Kohi, Liuskari et al. Forum: Uusi yhteiskuntatieto oppi 2 Otava Kohi, Liuskari et al. Forum: Uusi taloustieto Otava Kohi, Liuskari et al. Forum: Kansalaisen lakitieto Otava Kohi, Liuskari et al. Forum: Eurooppalaisuus Terveystieto 1 Edita Lehtinen, Lehtinen et al. Lukion Syke Edita Lehtinen, Lehtinen et al. Lukion Syke Edita Lehtinen, Lehtinen et al. Lukion Syke Opinto-ohjaus 1 Otava Heikkinen, Koski et al. Futurix, Lukion OPISKELIJAKUNTA Kaikki lukiolaiset kuuluvat opiskelijakuntaan, jonka päätöksistä vastaa opiskelijakunnan hallitus. Hallitus (kuusi jäsentä) valitaan syyskuussa pidettävissä opiskelijakunnan vaaleissa. Opiskelijakunta hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion syyskokouksessa syyslokakuussa ja käsittelee toimintakertomuksen ja linpäätöksen kevätkokouksessa toukokuussa. Opiskelijakunnan toimintoja ovat mm. joulujuhla, Vanhojen Päivä, penkkarit, liikuntapäivät ja Taksvärkki-keräys. Osa Taksvärkin tuotosta on lahjoitettu koulun kahdelle kummilapselle Intiaan. Opiskelijakunta julkaisee vuosittain koululehti Mäkärän. Opiskelijakunnan kahvio PiPO sijaitsee 4. kerroksessa. Osallistumalla aktiivisesti opiskelijakunnan toimintaan voi saada 1-2 soveltavan kurssin suorituksen = kouluyhteistyökurssi. POISSAOLOT Aineenopettajat, ryhmänohjaajat ja rehtori seuraavat opiskelijoiden poissaoloja päivittäin. Alaikäisen opiskelijan poissaolot selvittää opiskelijan huoltaja poissaolopäivänä lähettämällä Wilman välityksellä tai sähkö-postitse viestin opiskelijan ryh-mänohjaajalle. Täysi-ikäisen opiskelijan poissaolot selvittää opiskelija itse. Selvittämätön poissaolo katsotaan luvattomaksi poissaoloksi. Opiskelija voi perustellusta syystä saada luvan poissaoloon. Enintään kolmeksi päiväksi luvan myöntää ryhmänohjaaja, muutoin rehtori. Kirjallinen poissaoloanomus on jätettävä henkilökohtaisesti 14 päivää ennen aiottua lomaa. Poissaolopäätös annetaan aina kirjallisesti. Lupa poissaoloon yksittäisiltä oppitunneilta on opiskelijan pyydettävä kyseessä olevan oppiaineen opettajalta. Jos poissaoloon on aineenopettajan mielestä hyväksyttävä syy, voidaan poissaoloja korvata aineenopettajan harkinnan mukaan lisätehtävillä. Poissaolot voivat vaikuttaa alentavasti kurssiarvosanaan. Jos opiskelija on luvatta yhteensä kolme (4) oppituntia poissa kurssin opetuksesta, voi kurssi jäädä kokonaan arvostelematta. Arvioimatta jättämisestä päättää aineenopettaja. Hyväksyttäviä poissaolon syitä ovat esim. sairastumiset, 78

81 osallistuminen koulun sisäisiin toimintoihin tai koulun edustustehtäviin, uusintakokeet, ylioppilaskokeet ja kutsunnat. Jos luotettavaa selvitystä ei ole, kurssi on käytävä uudestaan osallistumalla luokkaopetukseen. Poissaolo kurssikokeen aikana lasketaan hyväksytyksi poissaoloksi ainoastaan sairaustapauksissa. Tällöin on sairauspoissaolo selvitettävä aina huoltajan ja/tai lääkärin myöntämällä todistuksella. RYHMÄNOHJAUS Ryhmänohjaajasi tehtävänä on seurata edistymistäsi kokonaisvaltaisesti (opintojen eteneminen, poissaolot, yhteydenotot huoltajiin jne.). Opintoihin liittyvää opastusta ja ajankohtaisen informaation jakamista varten pidetään erityinen RYHMÄNOHJAUSTUOKIO maanantaisin klo RO-tuokio pidetään joka viikko lukuunottamatta koeviikkoja, ellei ryhmille SUOMI TOISENA KIELENÄ toisin ilmoiteta. RO-tuokiot pidetään lukion vapaissa luokissa. Pysyäksesi ajan tasalla ole aina paikalla näissä tilaisuuksissa. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi toisena kielenä (S2) vieraskielisille oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä - kursseista. Suomi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä - kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi toisena kielenä (S2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molempia. Suomi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2) merkitään todistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan. Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla "Muu opiskelijan äidinkieli". TODISTUS OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMISESTA Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän, mutta ei koko lukion oppimäärää. Esimerkiksi kaksoistutkinto-opiskelija voi lukion oppimäärän sijaan suorittaa valikoiden tiettyjen oppiaineiden oppimäärät. Todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu). Todistukseen oppimäärän suorit- 79

82 tamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Lukion todistuksiin merkitään seuraavat tiedot: todistuksen nimi, koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen nimi, opiskelijan nimi ja henkilötunnus, suoritetut opinnot, todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus, tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta, arvosana-asteikko sekä selvitys kielten oppimääristä. TUKIOPETUS Tukiopetukseen on varattu lukuvuonna yhteensä 2,0 kurssia (76 tuntia) äidinkielessä, lyhyessä matematiikassa, englannissa ja ruotsissa. Tukiopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat hyväksytystä syistä jääneet oleellisesti jälkeen jonkin oppiaineen normaalista opiskelutahdista. Muissa oppiaineissa ota yhteyttä aineenopettajaan. 80

83 TUNTIKAAVIO Lukiomme jatkaa kuluvana lukuvuonna 75 minuutin mittaisten oppituntien käyttöä. Tuntikaavio koostuu kahdeksasta kolmen oppitunnin palkista (1-8) sekä yhdestä yhden oppitunnin palkista (9). Wilmassa on sinulla aina ajantasainen ja oikea lukujärjestys, seuraa siis sitä. Tuntikaavio on seuraavalla sivulla. Huomaa, että koeviikoilla on erilainen tuntikaavio.l ma ti ke to pe klo klo RO klo lounas 12.05/ klo TUTKIELMAN TEKO JA TUTKIMUSKURSSI Tutkielmassa pyritään selittämään ja tulkitsemaan jotakin ilmiötä mahdollisimman täsmällisesti. Kyseisen ilmiön tutkimusprosessi saa tutkielmassa kirjallisen muodon. Lukiossa harjoitellaan monenlaisten tekstilajien, esimerkiksi esseiden, referaattien ja tutkielmien kirjoittamista. Tutkielmalle ja esseelle on yhteistä se, että niissä käsitellään tiettyä, rajattua aihetta. Niiden ero, laajuuden lisäksi, on erityisesti siinä, että kun essee sisältää runsaasti kirjoittajan omia kokemuksia ja pohdintaa, tutkielma pohjautuu ennen kaikkea kirjallisiin lähteisiin, joiden tiedoista omat näkemykset erotetaan selkeästi. Reaaliaineissa on kursseja, joihin kuuluu tutkielman tekeminen. Samalla kun opiskelija tutustuu syvällisemmin johonkin kurssinsa aihealueeseen liittyvään asiaan, hän oppii myös tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Tieteellisen tutkielman peruskriteereihin kuuluu, että siitä on oltava hyötyä - siis muillekin kuin tekijälle. Näin on myös lukiokursseilla tehtävien tutkielmien kohdalla, vaikka tiukan tieteellisyyden vaatimuksista onkin monessa suhteessa tingittävä. Kurssin sisältö määrittää tutkielman aiheen, samoin kurssin laajuus sekä tutkielman tekoon käytettävissä oleva lyhyehkö aika. Siksi tutkielma voi useimmiten perustua vain lähellä ja helposti saatavilla oleviin lähteisiin. Vaikka tällaisista lähtökohdista tehdyltä tutkielmalta ei voikaan vaatia uusia, ennen julkilausumattomia tutkimustuloksia, voidaan toki toivoa mielenkiintoista 81

84 asian käsittelyä ja tuoretta näkökulmaa. Lukiokurssin tutkielma paitsi perehdyttää siihen tutustujat kyseiseen aiheeseen, myös harjaannuttaa tutkielman tekijää tieteellisen kirjoittamisen periaatteisiin erityisesti tutkimusaineiston järjestelyssä, tieteellisen kirjoitelman muodon rakentamisessa ja merkintätapojen hallinnassa. Näiden periaatteiden ja käytäntöjen tuntemuksesta tulee myöhemmin olemaan hyötyä erilaisten kirjoitelmien tekemisessä ja erityisesti jatko-opintoihin kuuluvien erilaisten opinnäytetöiden laatimisessa. Tutkielman ulkoasun muotoiluun ja lähteiden merkitsemiseen on olemassa useita eri tapoja. Tärkeintä ei olekaan, minkä tavan valitsee vaan se, että käyttää valittua tapaa johdonmukaisesti siitä poikkeamatta. Koulussamme tehtäviä reaaliaineiden tutkielmia varten on laadittu yhtenäiset ohjeet, joita voitaneen hyödyntää myös muissa oppiaineissa. Niihin tutustutaan tarkemmin opinto-ohjaustunneilla. Kun opiskelijoilla on yhtenäinen ohjeisto, ei kurssien asiasisällöistä mene aikaa kirjoitelmien muotoseikkojen pohdintaan samalla kun myös yhtenäisten arvosteluperiaatteiden noudattaminen on helpompaa. Kun siis suunnittelet jonkin oppiaineen puitteissa tutkielman tekemistä, tutustu ko. ohjeisiin! Luonnollisesti myös kunkin oppiaineen opettaja antaa omaa kurssiaan koskevia tarkentavia ohjeita. Tutkimuskurssin tarkoituksen on kannustaa opiskelijoita tutkimuksen tekoon osana lukio-opiskelua. Suoritusmerkinnän tutkimuskurssista voi saada opiskelija, joka on jossain oppiaineessa onnistunut tekemään poikkeuksellisen ansiokkaan tutkimuksen. Ansiokkaan tutkimuksen kriteerinä voidaan pitää mm. sitä, että se noudattaa tieteellisen tutkimuksenteon ja raportoinnin periaatteita. Tarkemmat tutkimuksenteko- ja arviointiohjeet ovat oppiainekohtaisia ja aineopettaja määrittelee ne erikseen kurssilla tehtävien tutkimuksien yhteydessä. TUTORIT Opiskelijatutor on tehtäväänsä koulutettu ylemmän vuositason opiskelija, joka auttaa uusia opiskelijoita opiskeluympäristöön, kouluyhteisöön ja muihin opiskelijoihin tutustumisessa ja ohjaa opintojen aloittamiseen ja opiskeluprosessiin liittyvissä asioissa ja ongelmissa. Se on vertaistutorointia, jossa ohjattava ja ohjaaja ovat lähes samassa asemassa. Tutorit auttavat uusia opiskelijoita lukujärjestyksen teossa koulun ensimmäisenä päivänä, opastavat kirjahankinnoissa, esittelevät oppilaitoksen tiloja kaikkea, mikä nopeuttaa sopeutumista uuteen kouluun. Tutorilta voi ja tulee kysyä neuvoa! Tutorointi on toimintaa, josta saa lukiokurssin (KYT01)! 82

85 UUSINTAKOKEET Mikäli kurssisuoritus hylätään, on opiskelijalla mahdollisuus suorittaa kurssi erillisessä uusintakuulustelussa. Opiskelija voi yrittää hylätyn kurssin suoritusta kerran osallistumalla heti seuraavana uusintakoepäivänä uusintakokeeseen. Hylättyjen kurssien uusintakokeet pidetään seuraavasti: to klo ma klo to klo ke klo ti klo 9-12 Uusintakokeisiin tulee ilmoittautua Wilmassa. Ilmoittautuminen on sitova, ts. se katsotaan suorituskerraksi, vaikka opiskelija jää saapumatta kokeeseen. Kun opiskelija poistuu uusintakokeesta, hän palaa ohjelmansa mukaiseen opetukseen. TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAAN KIELEN PUHEKOKEET Opetushallituksen hyväksymän puhekokeen voi suorittaa toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä. Koe arvioidaan ja siitä annetaan erillinen todistus. Puhekoe on opiskelijalle ilmainen. Puhekokeen suorittavat kaikki kielten soveltavalle kurssille Puhu ja ymmärrä paremmin osallistuvat. Oppimäärät toisessa kotimaisessa kielessä sekä vieraissa kielissä ovat seuraavat: ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi), S2/R2 = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille, A = perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkaneen kielen oppimäärä, B1 = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä, B2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä, B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä. 83

86 WILMA Kaikkein ajantasaisinta opiskeluun liittyvää tietoa saat henkilökohtaisen Wilma-tunnuksesi kautta. Wilman kautta voit mm. lähettää ja vastaanottaa viestejä (opettajat, ryhmänohjaajasi, opinto-ohjaaja, rehtori, kuraattori), tarkistaa päivittäisen lukujärjestyksesi, ilmoittautua uusinta- ja korotuskokeisiin, tarkastella koeviikkoaikatauluasi ja koesuorituksiasi, vastata mahdollisiin kyselyihin, täyttää ja tulostaa erilaisia opintoihisi liittyviä lomakkeita sekä tarkastella opettajiesi luku-järjestyksiä. Käytä Wilmaa ensisijaisena tiedonlähteenäsi. Lukio suosittelee, että otettuasi Wilman käyttöön teet sellaiset muutokset Wilman ilmoitusasetuksiin, että saat sahköpostiisi viestin välittömästi, kun sinulle saapuu Wilma-viesti. Näin pidät huolen siitä, että huomaat lukea sinulle tulleet viestit mahdollisimman pian. Muut koulun tiedotuskanavat ovat Pipon ilmoitustaulu sekä ryhmänohjaustunnit maanantaisin klo YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinto on yleissivistävän lukion vaativa päättökoe, joka järjestetään kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Kokelas voi lisäksi suorittaa yhden tai useampia ylimääräisiä kokeita. Kielissä ja matematiikassa järjestetään kahden eri vaatimustason mukaiset kokeet. Vähintään yhdessä pakollisessa aineessa on suoritettava hyväksytysti ns. A-tason koe. Ylioppilastutkinnon hyväksytty suorittaminen edellyttää pakollisten kokeiden hyväksytyt suoritukset. Jos yhdessä pakollisessa kokeessa tulee opiskelijalle hylkäys, opiskelija voi muilla kokeillaan kompensoida tämän ja näin olleen saada silti valkolakin. Jokaisen kokeen arvosana tuottaa tietyn pistemäärän (laudatur = 7, eximia = 6, magna = 5, cumlaude = 4, lubenter = 3, approbatur = 2). Kompensointi tapahtuu seuraavasti: hylätyn taso / kompensaatiop. i+ 12 i 14 i- 16 i= 18 Kokeita voi myös uusia. Uusintakerrat vaihtelevat seuraavasti: hylätty pakollinen koe: uusintakertoja 2 seuraavan kahden tutkintokerran aikana; hyväksytty koe: kerran ilman aikarajaa; kompensoitu koe: kaksi kertaa ilman aikarajaa. Ylioppilastutkinnossa noudatetaan ns. hajautusta, ts. tutkinnon voi suorittaa kolmena peräkkäisenä kirjoituskertana. Vasta koko tutkinnon suorittanut kokelas saa ylioppilastutkintotodistuksen - edellyttäen, että myös lukion päättötodistus on vaatimusten mukaisesti suoritettu (vähintään 75 kurssia sekä 2/3 yhden oppiaineen kursseista on suoritettu hyväksytysti) Lukion opiskelijalle syntyy osallistumisoikeus ylioppilastutkinnon kokeeseen, kun hän on suorittanut ko. oppiaineen pakolliset kurssit. On kuitenkin syytä huomata, että kokeet perustuvat sekä pakollisten että syventävien kurssien oppisisältöihin. Rehtori voi myöntää oikeuden osallistua kokeeseen myös opiskelijalle, jolla muutoin voidaan katsoa olevan riittävät edellytykset suoriutua kokeesta. Lukion opiskelijan on syytä ottaa lukion kokonaissuunnittelussaan realistisesti huomioon hajautetun 84

87 ylioppilastutkinnon suomat kevennysmahdollisuudet. Kuitenkaan liian aikaisiin suorituksiin ei ole erityistä syytä pyrkiä, mikäli tähtää korkeimpiin arvosanoihin! Kevään 2017 kokeisiin ilmoittaudutaan marraskuussa. Tarkka aika ilmoitetaan koulun alettua. Ilmoittautuminen on sitova toimenpide. Tarkempia tietoja ylioppilastutkintoon liittyvistä asioista annetaan opinto-ohjaustunneilla ja rehtorin tiedotustilaisuuksissa. Aineenopettajilta kannattaa kysyä oppiainekohtaista tietoa. AINEREAALI : Vain yhden reaalikokeen voi valita pakolliseksi. Ilmoittautuminen on sitova, eikä kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä voi jälkikäteen muuttaa. Valitusta aineesta ei voi koetilanteessa poiketa. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkinto-kerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkintoa hajauttamalla voi halutessaan osallistua useampaan reaaliaineen kokeeseen. Kokeet järjestetään seuraavissa reaaliaineissa niiden pakollisten ja syventävien kurssien sisältöjen pohjalta: Pakolliset Syventävät Teht. määrä/ Reaaliaine kurssit kurssit Vast.määrä evl.uskonto /6 elämänkats.tieto /6 psykologia /6 filosofia /6 historia /6 yht.kuntaoppi /6 fysiikka /8 kemia /8 biologia /8 maantiede /6 terveystieto /6 Tyypiltään tehtävät voivat vaihdella oppiaineittain. Esseet, annetun aineiston tulkintaan ja käsittelyyn perustuvat tehtävät sekä toisaalta luonteeltaan laskennalliset, ilmiön tunnistamiseen ja siihen liittyvien mallien soveltamiseen perustuvat tehtävät säilyttävät näin asemansa oppiaineen mukaan. Osa tehtävistä voi koostua yksinkertaisesta laajempaan argumentointiin etenevistä osatehtävistä. Etenkin luonnontieteissä otetaan huomioon myös oppiaineiden kokeellinen luonne. Eri tehtävien vaikeus vaihtelee kurssikohtaisista, kunkin oppiaineen perusvalmiuksia testaavista kysymyksistä oppiaineen syvällistä hallintaa edellyttäviin tehtäviin. Korkeimpien arvosanojen saamiseksi kokelaan on kyettävä käsittelemään myös vaativia, kypsää ajattelua edellyttäviä tehtäviä. Kussakin kokeessa voidaan antaa 1-2 vaativaa jokeritehtävää. Tavanomainen tehtävä pisteitetään 0-6 ja jokeritehtävä välillä 0-9. Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää apuvälineinä lautakunnan nykyisten ohjeiden mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja. 85

88 Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Sekä tavallinen tehtävä että jokeritehtävä voi olla oppiainerajat ylittävä tehtävä. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittelemään tehtävää lukion aihekokonaisuuksien kannalta tai eri aineiden näkökulmista. Kaikissa aineissa noudatetaan samanlaista suhteellista arvostelua ja samanlaisia arvosanaluokkia. ÄIDINKIELEN KOE: Äidinkielen koe jakaantuu kahteen osaan: tekstitaidon kokeeseen ja esseekokeeseen. Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää, että kokelas osallistuu samalla tutkintokerralla kumpaankin kokeeseen. Kokelaan äidinkielen arvosana määräytyy näiden kahden kokeen yhteispistemäärän nojalla. Tekstitaidon koe painottuu kokelaan kielelliseen vastaanottokykyyn ja mittaa erityisesti kriittistä ja erittelevää lukutaitoa. Esseekoe painottuu kielelliseen ilmaisuun ja kokonaisuuksien hallintaan. MATEMATIIKAN KOE: Matematiikan kokeessa on 15 tehtävää. Laajan matematiikan tehtävien joukossa on 2 vaativampaa tehtävää, ns. jokeritehtävää, joiden suorittaminen edellyttää tavallisia tehtäviä laajempaa ja syvällisempää käsittelyä. Tehtävät perustuvat kuitenkin pakollisten ja syventävien kurssien sisältöihin. Ne arvostellaan asteikolla 0-9 (ns. jokeritehtävien asteikko). Muut tehtävät arvostellaan edelleen asteikolla 0-6. Kokelas saa vastata oman valintansa mukaan enintään 10 tehtävään, joiden joukossa voivat olla myös em. muita vaativammat tehtävät. Lyhyen matematiikan kokeessa ei ole ns. jokeritehtäviä. LUKIHÄIRIÖN HUOMIOONOTTAMI- NEN: Jos ylioppilaskokelaalla on lukihäiriö, voi kokelas tai hänen huoltajansa anoa, että lukihäiriö otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon. Tällöin asiasta tulee laatia säädösten mukainen selvitys. Se toimitetaan lautakunnalle ilmoittautumisen yhteydessä. Lukihäiriön vaikeusaste luokitellaan ylioppilastutkintolautakunnan ohjeissa asteikolla 0-5 (0 = ei häiriötä, 5 = erittäin vaikea häiriö). Jos lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea (vaikeusaste 3-5), kokelas voi hakea koetilanteen erityisjärjestelyjä (esim. lisäaika kirjallisessa kokeessa, lisäaika kuullunymmärtämiskokeessa, pitkätaukoinen kuullunymmärtämiskokeen äänite, isokirjaimiset tehtävät tai oikeus käyttää vastausten kirjoittamiseen tietokonetta). Lievissä lukihäiriötapauksissa (vaikeusaste 1-2) kokelas voi saada vain yhden arvosanan korotuksen rajatapauksessa kokeiden lopullista arvosanaa päätettäessä. Mikäli keskivaikeasta tai vaikeasta lukihäiriöstä kärsivä kokelas ei hae erityisjärjestelyjä, hänkin voi saada vain yhden arvosanan korotuksen rajatapauksessa. Lautakunnan lukivaliokunta, jonka jäseninä on lukihäiriön ja eri oppiaineiden asiantuntijoita, käy läpi lievästä lukihäiriöstä kärsivien kokelaiden lausunnot sekä ne keskivaikeasta tai vaikeasta lukihäiriöstä kärsivien kokelaiden lausunnot, joiden perusteella ei ole haettu erityisjärjestelyjä, ja tarkistaa tulosten valmistuttua näiden kokelaiden saamat arvosanat. Arvosanan nostamista harkittaessa otetaan huomioon kokelaan häiriön vaikeusaste ja hänen saamansa arvosanan ja seuraavan arvosanan välinen piste-ero. Arvosanamuutos on mahdollinen vain yhdessä kokeessa, jos pistemäärä sijoittuu lähelle ylempää arvosanaa. Koetilanteen erityisjärjestelyjen edellytyksenä on, että kokelas on saanut lukilausunnot kahdelta lausunnonantajalta. Erityisjärjestelyt ovat perusteltuja silloin, kun jo opiskelijan lukioaikana on koetilanteissa turvauduttu erityisjärjestelyihin. Toisen lausunnonantajan tulee olla koulutuksen saanut erityisopettaja, asiaan perehtynyt psykologi tai puheterapeutti. Toisen lausunnonantajan tulee olla erikoislääkäri, yleensä lastenneurologi, neurologi tai foniatri. Lausuntojen hankkimiseen tulee ryhtyä riittävän ajoissa, jotta hakemus voidaan lähettää ylioppilastutkintolautakunnalle silloin, kun kokelas ilmoittautuu tutkintoon. 86

89

90 Paino: Painatuskeskus Finland, Rovaniemi 2016