Sillanrakentamista vauvaperheiden palveluissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä

Transkriptio

1 Sillanrakentamista vauvaperheiden palveluissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Pirpana ry PRAHA BUFFET Hotelli Royal at Crowne Plaza Helsinki

2 Pikkulapsipsykiatrian maailmankongressi PRAHA Reima Santala Posteriesitys Prahassa BUILDING A BRIDGE between primary and specialized health care services for infant families

3 Neuvolan ylilääkäri Reima Santala Yleislääketieteen ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Erityistason perheterapeutti, psykoterapeutti Theraplay-terapeutti, Tarinasävellyttäjä Kansainvälisen terveydenhuollon, Kuntoutuksen sekä Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyydet

4 ESITYKSEN RUNKO Neuvolatoiminnan kokonaisuus Varhaisen vuorovaikutuksen yksikkö Sovitut hoitomallit Oma rooli sillanrakentajana

5 ETELÄ-KARJALAN NEUVOLAT Lappeen alue Lappeenrannan keskustan hyvinvointineuvola, Kourulan neuvola, Sammonlahden neuvola, Lauritsalan neuvola, Joutsenon keskustaajaman neuvola, Korvenkylän neuvola, Taipalsaaren neuvola Länsi-Saimaan alue Lemin neuvola, Luumäen neuvola, Savitaipaleen neuvola Pohjoisten kuntien alue Imatran neuvola (vasta vuoden 2016 alusta alkaen mukana Eksotessa) Parikkalan neuvola, Rautjärven neuvola, Ruokolahden neuvola

6 HYVINVOINTINEUVOLA Laaja terveyskäsitys (WHO) Bio-Psyko-Sosiaalinen terveys ja hyvinvointi BIOLOGINEN - SOMAATTINEN TERVEYS Kasvun ja kehityksen seuranta, kansansairauksien ehkäisy, rokotukset, sairauksien seulonta ja varhainen toteaminen PSYKOLOGINEN MIELENTERVEYS Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, psyykkisen kasvun ja kehityksen seuranta ja tarvittavan tuen järjestäminen SOSIAALINEN HYVINVOINTI Tavoitteena arjen suotuisa sujuminen kotona ja päivähoidossa Tarvittavan tuen järjestäminen

7 KOKONAINEN IHMINEN BIOLOGINEN KEHO SOSIAALINEN IHMINEN PSYKOLOGINEN MIELI

8 LAPSI NEUVOLATYÖN FOKUKSESSA KEHO Biologinen näkökulma Terve ja toimiva keho Sairauksien ehkäisy tai niiden kanssa selviäminen MIELI Psykologinen näkökulma Mieli kehittyy vuorovaikutuksessa PERHE Sosiaalinen näkökulma Perhe on lapsen ensimmäinen ympäristö LAPSI EI OLE OLEMASSA ILMAN PERHETTÄ!

9 LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET asetus (VNA 380/2009) Äitiysneuvolassa yksi laaja tarkastus (rv 13-18) Lastenneuvolassa 4kk, 1½v ja 4v tarkastukset Lapsi ja molemmat vanhemmat osallistuvat tai ainakin toinen heistä Käsitellään lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia Terveydenhoitaja tekee yhteistyössä lääkärin kanssa Sisältyy päivähoidon henkilökunnan arvio huoltajan kirjallisella suostumuksella Toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa ja toimivassa yhteistyösuhteessa perheen kanssa

10 ÄITIYSNEUVOLAN TARKASTUKSET rvk Ajanvarauspuhelu 8-10 rvk Terveydenhoitaja rvk EKKS äitiys-pkl UÄ-tutkimus rvk Terveydenhoitaja LAAJA rvk Neuvolalääkäri LAAJA rvk EKKS äitiys-pkl UÄ-tutkimus rvk Terveydenhoitaja rvk Terveydenhoitaja Perheohjaaja kotikäynti rvk Terveydenhoitaja

11 ÄITIYSNEUVOLAN TARKASTUKSET rvk Terveydenhoitaja rvk Terveydenhoitaja Neuvolalääkäri rvk Terveydenhoitaja 2 viikon välein rvk Terveydenhoitaja tarvittaessa SYNNYTYS 1-2 vk Terveydenhoitaja kotikäynti 5-12 vk Terveydenhoitaja (Neuvolalääkäri) jälkitarkastus

12 ODOTUSAJAN LAAJA TERVEYSTARKASTUS Tavoitteet Odotuksen suotuisan etenemisen varmistaminen Vanhemmuuteen kasvun tukeminen Koko odottavan perheen hyvinvointi Toteutuksessa huomioitavaa Odottajien esille tuomat ajankohtaiset asiat Raskaudentilan seuranta Äidin mielikuvat ja odotukset kohtuvauvasta Tämä teema korostuu edelleen keskiraskauden käynneillä Tulevan isän huomioiminen, isyyteen kasvun tukeminen

13 LASTENNEUVOLAN TARKASTUKSET viikkoa Terveydenhoitaja 5-6 viikkoa Terveydenhoitaja Neuvolalääkäri 2 kuukautta Terveydenhoitaja (kotikäynti) 3 kuukautta Terveydenhoitaja rokotus 4 kuukautta Terveydenhoitaja Neuvolalääkäri LAAJA 5 kuukautta Terveydenhoitaja rokotus 6 kuukautta Terveydenhoitaja (rokotus) 8 kuukautta Terveydenhoitaja Neuvolalääkäri 10 kuukautta Terveydenhoitaja tarvittaessa

14 LASTENNEUVOLAN TARKASTUKSET 2 12 kuukautta Terveydenhoitaja rokotus 18 kuukautta Terveydenhoitaja Neuvolalääkäri LAAJA 2 vuotta Terveydenhoitaja S-Kol seula 3 vuotta Terveydenhoitaja 4 vuotta Terveydenhoitaja Neuvolalääkäri LAAJA 5 vuotta Terveydenhoitaja 6 vuotta Kouluterveydenhoitaja tarvittaessa rokotus Esiopetus Terveydenhoitaja Neuvolalääkäri tarvittaessa

15 VAUVAN (4kk) LAAJA TERVEYSTARKASTUS Tavoitteet Lapsen iänmukainen kasvu ja kehitys Lapsentahtinen imetys Perheen hyvinvointi, vanhempien jaksaminen ja mieliala Toteutuksessa huomioitavaa Vanhempien esille tuomat ajankohtaiset asiat Somaattinen terveystarkastus, sairauksien seulonta Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen: ilo vauvasta Isän osallisuus arjessa, isyyden tukeminen Perheen esikoisen sopeutuminen uuteen vauvaan

16 TAAPERON (1½v) LAAJA TERVEYSTARKASTUS Tavoitteet Lapsen iänmukainen kasvu ja kehitys Kypsä vanhemmuus Perheen toimivat vuorovaikutussuhteet Perheen kokonaisvaltainen hyvinvointi Toteutuksessa huomioitavaa Vanhempien esille tuomat ajankohtaiset asiat Somaattinen terveystarkastus, sairauksien seulonta Tahtomisen opettelun tärkeys ja haasteet Joustavat ja turvalliset rajat

17 LAPSEN (4v) LAAJA TERVEYSTARKASTUS Tavoitteet Lapsen iänmukainen kasvu ja kehitys Toimiva vanhemmuus ja parisuhde Koko perheen hyvinvointi Toteutuksessa huomioitavaa Vanhempien esille tuomat ajankohtaiset asiat Somaattinen terveystarkastus, sairauksien seulonta Ikäodotuksia vastaavien taitojen kehittyminen Lähete jatkotutkimuksiin tai tarpeenmukaisen neuvolaseurannan sopiminen Yhteistyön tiivistäminen päivähoidon kanssa

18 Mahdollisuuksia neuvolatyössä Tarpeenmukainen käynti terveydenhoitajalla Lisäkäyntien tarve tulisi sisältyä resurssien mitoitukseen Tarvittaessa tulisi voida toteuttaa myös kotikäyntinä Tarpeenmukainen käynti neuvolalääkärillä Lääkäri on terveydenhoitajan ensisijainen työpari Perheohjaajan kotikäyntiä tarjotaan kaikille ensimmäistä yhteistä lasta odottaville Perheohjaajan kotikäynnit jatkuvat tarpeen mukaan Arjen sujuminen, syömisen ongelmat, uniongelmat Tarvittaessa yhdessä terveydenhoitajan kanssa

19 Lisää mahdollisuuksia neuvolatyössä Käynnit neuvolapsykologilla Tuki vanhemmuuteen kasvamiseen; äidiksi ja isäksi Väsyminen arjessa, parisuhteen vaikeudet Moniammatillinen tiimi Tarvitseville perheille tukitoimien tarpeen arviointia ja niiden suunnittelua Ryhmätoiminnat Perhevalmennus Vauvaryhmät Mie ite ryhmät tahtoikäisten vanhemmille

20 OHJAUS LASTEN JA NUORTEN TALOON Lapsi ja/tai hänen perheensä tarvitsee tukea ja apua Lapsen tarkemmat tutkimukset oletettavasti tarpeen Neuvolasta tehdään yhteistyökutsu Moniammatillinen työryhmä: Lasten- ja nuorisopsykiatria, Lastenneurologia, Lapsi- ja nuorisovastaanotto, Perheneuvola, Ehkäisevä sosiaalityö, Lastensuojelu Työryhmä kokoontuu torstaisin ja tekee päätöksen, mikä toimija edellä mainituista soveltuu parhaiten lapsen ja perheen tarpeisiin Haasteena juridisbyrokraattiset vaatimukset Yhteistyökutsu on neljän sivun mittainen Kutsun kirjoittaminen vaatii usein uuden neuvolakäynnin

21 Varhaisen vuorovaikutuksen havainnointi ja tukeminen neuvolassa Odotusaikana Odottavan äidin terveys- ja elämänhistoria Odottavan perheen elämäntilanne Odottavan äidin ja isänkin vauvamielikuvat Vauvan synnyttyä Vuorovaikutuksen havainnointi ja tukeminen Vanhemmuuden tukeminen Unirytmiin ja syömiseen liittyvissä pulmissa auttaminen Mihin neuvolan mahdollisuudet riittävät?

22 Pikkulapsipsykiatrinen Varhaisen vuorovaikutuksen yksikkö (VVY) Lastenpsykiatrista erikoissairaanhoitoa Toimitilat Lasten ja nuorten talon yhteydessä (Talli2) Työryhmän työntekijät Psykologi Anne Hedman Sairaanhoitaja Pirjo Partanen Sosiaalityöntekijä Eeva Niskanen Lastenpsykiatri Reima Santala, osa-aikaisesti Erikoistuva lääkäri Aino Talonpoika, osa-aikaisesti

23 VVY Hoitoon tulemisen syitä 2015 Raskausaikana Odottavan äidin masennus, ahdistuneisuus (40%) Aikaisemmat traumaattiset kokemukset Vaikeudet vanhemmuuteen kasvamisessa Vaikea elämäntilanne, yllätysraskaus, nuori odottaja Päihteiden väärinkäyttö Vauvan syntymän jälkeen Varhaisen vuorovaikutuksen tutkimusta ja hoitoa Laadultaan ja määrältään riittämätön vuorovaikutus Kiintymyssuhteen kehittymiseen liittyvät kasautuvat riskit

24 VVY - tilastoja VVY tilastoa Tammi-lokakuu Perheitä kaikkiaan Uusia perheitä Aloitus odotusaikana 30 (55%) 16 (42%) 32 (77%) Käyntien määrä

25 VVY Pikkulapsipsykiatrista työtä Vuorovaikutussuhteen arviointi- ja tutkimuskäynnit Vauvan kehitysarvio Vauva-vanhempi suhteen laatu Äidin mielikuvaprosessit suhteessa vauvaan, äitiyteen ja omaan äitiin sekä puolisoon ja parisuhteeseen Havainnoivan vuorovaikutuskäyttäytymisen taso Vanhemman persoonallisuus ja muut erityisesti vanhemmuuteen liittyvät psykodynaamiset tekijät Parisuhde erityisesti triadisuuden näkökulmasta Lähiverkosto ja nykyinen elämäntilanne Arviointi tapahtuu prosessina ja on osa hoitoa

26 VVY Pikkulapsipsykiatriset työmuodot Kotikäynnit Mahdollistavat yksilöllisen työskentelyn perheen kanssa Vuorovaikutuksen arviot ja hoito Haastattelututkimukset (PI ja PDI-R) reflektiivisen kyvyn (RF) tutkimiseksi, videoinnit ja vuorovaikutustutkimukset (MIM) vanhempi-vauva, perhe ja myös jo raskauden aikana Äiti-vauva ryhmät neljän äiti-vauvaparin ryhmät (suljetut ryhmät, 15 kertaa) Yhteistyö eri tahojen kanssa neuvolat, aikuispsykiatria, lastensuojelu ja keskussairaalan eri yksiköt Verkostotapaamiset perhetilanteen tarpeiden mukaan

27 PÄIHDEÄIDIN HOITOMALLI Hoitomalli on käynnistetty vuonna 2011 yhteistyönä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon eri yksiköiden toimesta. Työryhmässä ovat olleet edustettuina: Keskussairaalan synnytysosasto ja äitiyspoliklinikka, Lastentaudit, Aikuispsykiatria ja päihdetyö, Lastenpsykiatria (VVY), Äitiysneuvola, Lastenneuvola, Neuvolan perhetyö ja Lastensuojelu Työryhmän puheenjohtajana on toiminut osastonylilääkäri Ulla Pikarinen Äitiyspoliklinikalta Päihdeäitityöryhmä kokoontuu edelleen kaksi kertaa vuodessa ja mallia päivitetään tarpeen mukaan.

28 Lähete Lähete Päihdeäidin hoitomalli NEUVOLA Äitiyspoliklinikka verkostokokous h sosiaalipediatri sosiaalityöntekijä Äpkl-kontrollit yksilöllisesti Mielenterveys- ja päihdepalvelut MTPA Päihdeklinikka Päihdekuntoutumisyksikkö NUPSY Varhaisen vuorovaikutuksen yksikkö (VVY) Päihdetyöperhetyötiimi SYNNYTYS Kotiutus sosiaalija päihdetyön tukitoimin

29 VVY-tilastoja taustasyyn mukaan VVY-tilastoa Tammi-lokakuu Päihdetausta Masennus Muut syyt YHTEENSÄ

30 MASENTUNEEN ÄIDIN HOITOMALLI Hoitomallin työstäminen alkoi VVY:n aloitteesta vuonna 2013 yhteistyönä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon eri yksiköiden toimesta. Työryhmässä ovat olleet edustettuina: Lastenpsykiatria (VVY), Aikuispsykiatria, Synnytyssairaala (stt), Äitiysneuvola, Lastenneuvola, Perhetyö ja Lastensuojelu Hoitomalli otettiin käyttöön vuonna 2014 Masentuneen äidin hoitopolkutyöryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja hoitomallia päivitetään tarpeen mukaan.

31 Äidin mielenterveysongelma -ajankohtainen tai aiempi psyykkinen sairaushistoria, esim. masennus, psykoosi - EPDS-seula Tilanne arvio neuvolassa Yhteystietoja: VVY: , , MTPA: TA neuvontapuhelin: Neuvolapsykologi: Synnytysos:n sos.tt: LS alkuarviointi: Neuvola ohjaa asiakkaan varhaisen vuorovaikutuksen yksikköön sekä omaan hoitokontaktiin tarvittaessa. Verkostokokouksessa sovitaan kuka on jatkossa vastuutyöntekijä (Merkitään Effican TIIVlehdelle.) Vastuutyöntekijä ilmoittaa tarvittaessa synnytysvuodeosaston sos.tt:lle synnyttämään tulevan tilanteesta. Tarvittaessa ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Vuorovaikutushoito VVY Äidin oma hoito MTPA, TA- PSYK.SH, NEUVOLA PSYKOLOGI Hoidon jatkuvuus turvattava koko vauvaiän, hoidon päättyessä vastuun siirto neuvolaan /saattaen vaihto.

32 Oma rooli sillanrakentamisessa Neuvolan ylilääkärin tehtävien ohella lääkärinä Varhaisen vuorovaikutuksen yksikössä alkaen osa-aikaisesti 1-2 työpäivää viikossa Mukana VVY-tiimissä, perheille kaksi tapaamisaikaa viikossa Mahdollistajana kahden spesialiteetin pätevyydet Yleislääketieteen ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Neuvolassa ikäkausitarkastuksia vauvaperheille, joilla on asiakkuus Varhaisen vuorovaikutuksen yksikköön Pääsääntöisesti vain Lappeenrannan keskustan hyvinvointineuvolassa Tavallista neuvolatyötä 2 työpäivää viikossa Kosketuspinta tavallisiin lapsiperheisiin

33 Omaa VVY-tilastoa 10/2015 9/2016 Lastenpsykiatrina mukana 74 perheen asioissa Varhaisen vuorovaikutuksen yksikössä Tiimikeskusteluja 91 kertaa eri perheiden asioissa Videoitujen tutkimusten (MIM, PDI) arviointeja 8 kertaa Mukana työnohjauksissa 4 kertaa Perhetapaamisia 18 kertaa (14 eri perhettä, 1-3 kertaa/perhe) Verkostotapaamisia 7 kertaa Muita VVY-työhön liittyviä tehtäviä Posterin valmistaminen Prahan WAIMH-kongressiin Itä-Suomen Pikkulapsipsykiatristen yksiköiden tapaaminen syyskuussa 2016

34 Neuvolatapaamisia VVY-asiakkaille 10/2015 9/2016 Neuvolalääkärin tarkastuksia (60min/ tapaaminen) Noin 6 viikon iässä 4 kertaa 4 kuukauden iässä 8 kertaa 8 kuukauden iässä 8 kertaa 1½ vuoden iässä 7 kertaa Tarpeenmukaisina 8 kertaa YHTEENSÄ 35 kertaa puheluita 4 kertaa Tämän lisäksi neuvolalääkärin tarkastuksia muille lapsille (30min/ tapaaminen) 2 työpäivää/ viikko

35 SILLANRAKENNUSTA perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Mitä on integratiivinen työ eri toimijoiden välillä? Minkälaisia raja-aitoja, siiloja tai kuiluja on olemassa? Yhteistyötä tehdään yli raja-aitojen Siiloista suunnataan katseet ympärille Rohkeasti ylitetään kuiluja SOTE-integraatio on jo itsessään haastavaa Terveydenhuollon sisällä: pth ja esh Sosiaalihuollon kanssa yhdessä Lisähaasteita integratiiviselle työlle Tietotekniikka ja tietosuoja, vastuukysymykset

36 Sillan ylitystä polkupyörällä kelissä kuin kelissä Huokauksien silta Lappeenrannassa Lasten ja nuorten talon ja Hyvinvointineuvolan välillä.