PoPSTer-hanke. Toimintakyky ja kuntoutus -työryhmän loppuraportti

Transkriptio

1 PoPSTer-hanke Toimintakyky ja kuntoutus -työryhmän loppuraportti

2 Palvelukokonaisuuden kuvaus Toimintakyky Tarkoittaa ihmisen yleistä valmiutta mihin tahansa toimintaan sekä kykenevyyttä ottaa käyttöön omia voimavarojaan (Kirjonen 1999) Tarkastellaan monella tasolla ja eri näkökulmista: Laajimmillaan toimintakyky ilmenee ihmisen toimintoina, joita hän toteuttaa osallistuessaan elämän eri tilanteisiin. Hyvä toimintakyky merkitsee hyvää suoriutumista tavanomaisista tehtävistä (Aromaa ym. 2005). Kysymys on paljolti siitä, miten hyvin yksilö suoriutuu omien odotustensa ja yhteisön tai ympäristön asettamista vaatimuksista. Viitekehyksenä käytettään ICF-toimintakykymallia, joka huomioi 1) toimintakyvyn ja sen rajoitteet (ruumiin toiminnot ja rakenteet sekä suoriutuminen ja osallistuminen sekä 2) kontekstuaaliset tekijät (ympäristö ja yksilö). Toimintakyky on tapana jakaa osa-alueisiin. Yleisin on jako fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Todellisuudessa toimintakyvyn osa-alueet ovat kuitenkin kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Toimintakyvyn arviointi tehdään tarkoituksenmukaisesti ja riittävän laaja-alaisesti käyttäen tilanteeseen sopivia, päteviä ja luotettavia arviointimenetelmiä. Asiakkaan näkökulma huomioidaan arviointiprosessin eri vaiheissa ja ammattilaisella tulee olla riittävä osaaminen arviointiin ja tulkintaan. Tulosten pohjalta suunnitellaan toimenpiteet ja seurataan niiden vaikutuksia.

3 Palvelukokonaisuuden kuvaus Kuntoutus on tukea, sitoutumista ja yhteistyötä. Kuntoutuksella parannetaan kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja sillä tuetaan ihmisten itsenäistä selviytymistä ja hyvinvointia sekä arkielämässä että elämänkaaren eri siirtymävaiheissa. Kuntoutuksen tavoitteena on edistää kuntoutujan osallistumismahdollisuuksia ja työllistymistä omaa kuntoutumista. Kuntoutus on kuntoutuslakien, asetusten ja yhteiskunnallisten sopimusten määrittelemä sosiaalipoliittinen säätely-, tuki- ja palvelujärjestelmä. Se sijoittuu terveydenhuollon, sosiaalihuollon, työvoimahallinnon ja opetustoimen rajapintaan. Kuntoutuksen toiminnan alueiksi määritellään neljä kokonaisuutta: 1) Lääkinnällinen kuntoutus voidaan nähdä yksilön fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä parantaviksi toimenpiteiksi, jotka on käynnistetty lääketieteellisten tutkimusten pohjalta. Tällöin puhutaan myös toimintakykykuntoutuksesta tai toimintakykyä ylläpitävästä kuntoutuksesta. 2) Ammatillisella kuntoutuksella voidaan tarkoittaa toimenpiteitä, jotka tukevat yksilön mahdollisuuksia säilyttää tai saada hänelle soveltuva työ. 3) Sosiaalisella kuntoutuksella voidaan tarkoittaa henkilön sosiaalista toimintakykyä parantavaa prosessia, jonka tavoitteena on esimerkiksi helpottaa asumista tai yleistä osallistumista. 4) Kasvatuksellisella kuntoutuksella voidaan tarkoittaa esimerkiksi vammaisen tai vajaakuntoisen lapsen tai aikuisen kasvatusta ja koulutusta sekä niitä erityisjärjestelyjä, joita ne vaativat.

4 Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat Yhdyspinnat kunnissa Hyvinvointia edistävät palvelut (liikunta, kulttuuri ym.) Opetus ja sivistys (erityisesti varhaiskasvatus ja koulu, vapaa sivistystyö) Työllisyyspalvelut (erityisesti pitkäaikais- ja vaikeasti työllistettävät sekä vajaakuntoiset) Asuminen (erityisryhmien asumispalvelut) Logistiikka / liikkumista tukevat palvelut (kuljetuspalvelut) Yhdyspinnat PoPSTerissa Kaikki palvelukokonaisuudet erityisesti ikäihmisten palvelut, vammaispalvelut, sairaala- ja vuodeosastopalvelut sekä nuorten aikuisten ja työikäisten palvelut Muut yhdyspinnat Kela (kaikki kuntoutusmuodot) Yksityiset palveluntuottajat Kolmannen sektorin toimijat Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot

5 Työryhmän työskentelyyn osallistuneet Puheenjohtajat Johanna Kiiskilä, PoPSTer-asiantuntija Päivi Hirsso, PPSHP perusterveydenhuollon yksikön johtaja Timo Pehkonen, Oulun kaupunki lääkinnällisen kuntoutuksen ylilääkäri Resurssit Popster-kummina Anu Vuorinen Jäsenet Eija Haapala, Kela Mari Halkola, KIIFYS OY Kiimingin Fysioterapia; Yrittäjät Mauri Kallinen, PPSHP Hannele Karhu, Utajarvi Kirsi Kiukaanniemi, Selänne Osmo Konu, Kallio Katri Korolainen, PPSHP Markus Lepinoja, JHL Helena Liimatainen, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys; Järjestöt Markku Mattila, Oulun kaupunki Tuula Mustonen, Kuusamo Tiina Pekkala, Oulun kaupunki Tuomo Pienimäki, Kela; Lääkäriliitto Anneli Rautio, Eläkeläiset ry; kokemusasiakas Thor Sundqvist, PPSHP; Tehy Jukka Tauriainen, Parkinson-liitto; Järjestöt Antti Tornberg, RSTHKY Tiina Vuononvirta, Oulunkaari Ulla Vuorma, Kela Margit Yli-Kotila, Kallio

6 Työryhmän kokoukset : Toimintakyvyn ja kuntoutuksen määrittely, nykytilan analyysi : Tavoitteet, hyvät käytännöt ja niiden arviointi : Tulevat toimenpiteet ja niiden vaikutukset : Vaikutusten arviointi ja yhteenveto : Kuntoutus osana uudistuvaa sotea, osaamistarpeet : Asiakkuuksien tunnistaminen ja palvelurakenne : Pienryhmätuotokset: Asiakkuudet, kuntoutuksen tarpeen arviointi, asiakassuunnitelma, kuntoutuksen toteutus: Palvelurakennne maakunnassa, kuntoutuksen toteuttamisen taso : Toiminta-alueet, palveluverkko ja kuntoutuksen alueellisen osaamisen jakautuminen : Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kuntoutuksen toimintamalli ja sen vaikutukset Työryhmä kokoontui väliraportin työstämiseksi kolme kertaa ja neljännen kerran arvioimaan vaikutuksia. Jokaisella kokoontumiskerralla työskenneltiin sekä koko ryhmänä että pienryhminä valituin teemoin. Loppuraportin kokoamiseksi työryhmä jatkoi intensiivistä ja aktiivista työskentelyä sekä koko ryhmällä että jakautuen pienryhmiin. Välityöskentelyn tuotoksia arvioitiin koko ryhmällä. Lopullinen tuotos kiteytyi ryhmän keskusteluissa. Puheenjohtajat kokoontuivat parin viikon välein työnjaollisiin ja pohtiviin kokouksiin. Samalla myös valmisteltiin työryhmien työskentelyä tukevaa materiaalia ja ryhmätyöskentelyä edistäviä tehtäviä. Yhteistyö muiden palvelukokonaisuuksien kanssa. Yhteiskokoukset ikäihmisten- ja vuodeosastoryhmien puheenjohtajien kanssa, Tunnistettiin toimintakyky- ja kuntoutus palvelukokonaisuuden läpileikkaava asema PoPSTerkokonaisuudessa, tuotannon vaiheen valmistelussa yhteistyötä ja yhteistä pohdintaa tarvitaan ja järjestetään enemmän. Vammaispalveluiden kanssa paljon yhteistä määrittelyä ja yhdyspintoja, tulevaa roolitusta ja työnjakoa

7 Työryhmän työn lainsäädännöllinen perusta Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö Uudistuva kuntoutuslainsäädäntö Terveydenhuoltolaki Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki Työterveyshuoltolaki Sosiaalihuoltolaki Lastensuojelulaki Päihdehuoltolaki Laki vammaisetuuksista ja laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Laki omaishoidontuesta Laki kuntouttavasta työtoiminnasta Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista Tapaturmavastuulaki, maatalousyrittäjien tapaturmavastuulaki, sotilasvammalaki, liikenneturvallisuuslaki

8 Satunnaisesti palveluja tarvitsevien tuki Asiakassegmentit ja erityiskysymykset Vaikeaa Haasteita arjessa pärjäämisessä, voimavarat vähissä, kotona asuminen ei välttämättä mahdollista Arjessa pärjääminen 3. Tukiasiakkaat Huolenpitoasiakkaat 1. Pärjääjäasiakkaat Yhteistyöasiakkaat Paljon palveluja tarvitsevien tuki Lähde: Mukaillen Koivuniemi & Simonen, Helppoa Arjessa pärjätään hyvin, voimavarat hyvällä tasolla, kotona asuminen mahdollista Vähän Kuntoutuksen tarve Paljon

9 Nykytila ja palvelutarpeiden ennakointi

10 Nykytilan analyysi Kuntoutusjärjestelmä Suomessa koostuu monista erillisistä ja melko itsenäisistä osajärjestelmistä. Aina ei selvää, mikä on kuntoutusta ja mikä terveyden- tai sairaanhoitoa. Kuntoutuksen kokonaisuuteen valtakunnan tasolla voidaan laskea mukaan ainakin kahdeksan erillistä kokonaisuutta eli osajärjestelmää: 1) kunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä, 2) työvoimahallinto (Työ- ja elinkeinotoimisto) 3) kansaneläke- ja sosiaalivakuutusjärjestelmä (Kela) 4) työeläkejärjestelmä (Työeläke) 5) pakollinen tapaturma- ja liikennevakuutus, 6) vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, 7) veteraanien kuntoutus (Valtionkonttori) 8) järjestöjen kuntoutustoiminta (Kuntoutusjärjestöt) Nämä osat sisältävät monenlaisia rahoituksen ja palvelujen tuotannon tapoja. Kuntoutusta rahoitetaan lähinnä verovarojen, pakollisten vakuutusmaksujen, vapaaehtoisten vakuutusmaksujen sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n (ent. RAY) kautta. Kuntoutuspalveluja tuottaa niin julkinen, yksityinen kuin kolmas sektorikin.

11 Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Hyvä ammattitaito ja koulutustaso Hyvin toimivat kuntoutuksen julkisen sektorin toimijoiden (mm. yhteistoiminta-alueet ja kunnat) verkostot Erittäin vaativa, laajaa tai syvällinen osaaminen keskittynyt tarkoituksenmukaisesti tutkimuksen ja kehittämisen yhteyteen (esim. OYS vaativan kuntoutuksen yksikkö) Monituottajuudella on hyödynnetty yksityisen sektorin ketteryys ja turvattu monialaista osaamista alueellisesti Toimivat digipalvelut, jotka osittain käytössä maakunnan alueella Alueellisia ja kansallisia hyviä käytäntöjä toimintamalleja kehitetty ja dokumentoitu sekä asiakasryhmittäin että diagnooseittain Kelan hyvä osaaminen ja kokemus palveluiden hankinnassa, kriteeristöissä ja monituottajuuden ohjannassa ja hallinnassa Kuntien ja kaupunkien laajat ja osaavat liikuntapalvelut sekä toimivat yhteistyörakenteet ja -mallit terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä tukevat kansalaisen omaa aktiivista roolia; maakunnan hyvinvointiohjelma tukemassa hyvinvoinnin edistämistyötä Kolmannen sektorin aktiivinen rooli

12 Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Toimintakyvyn yhteisen määrittelyn ja arvioinnin kulttuurin monitahoisuus, jopa heikkous; asiakkaan ja lähipiirin osallisuutta ei nähdä mahdollisuutena Asiakkaiden putoaminen osajärjestelmien väliin, kuntoutuksen saannin ja kuntoutuksen vaikuttavuuden tunnistamisen vaikeus: mm. syrjäytyneiden mahdollisuudet päästä kuntoutukseen on heikko Osajärjestelmien hajanaisuus ja autonomia: rahoitus, saatavuus, määrittely Kansallisen tason ohjauksen ja koordinaation puute -> Sote-uudistuksen yhteydessä on luotava tarpeen mukaiset uudet ohjausmekanismit, jotta monialainen ja riittävä kuntoutusyhteistyö toteutuu. Kuntoutuksen valtakunnallinen ohjaus ja alueellinen yhteistyö on varmistettava sotepalvelurakenteen uudistuksen yhteydessä (sos- ja terv valiokunta 2014) -> Sipilän hallitusohjelma: Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Edellisen hallituskauden kuntoutusselvityksestä jatketaan (Monialainen kuntoutus, 2015). -> Sosiaali- ja terveysministeriön Monialaisen kuntoutuksen raportin jatkoksi on kerätty katsaus nykylainsäädäntöön ja aikaisempiin selvityksiin. Raportti on yhteenveto nykylainsäädännöstä ja aikaisemmista selvityksistä ja se on laadittu helpottamaan komitean työn käynnistymistä. -> Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kuntoutuksen uudistamiskomitean , jonka tehtävänä on arvioida kuntoutuksen lainsäädännön ja rahoituksen muutostarpeet sekä tehdä ehdotus uudistetuksi kuntoutusjärjestelmäksi ja sen edellyttämiksi säädösmuutoksiksi syksyllä 2017

13 Uudet ratkaisumallit Vaikuttava kuntoutus eli kuntoutuminen edellyttää asiakkaan ja hänen toimintakykynsä asettamista toiminnan ytimeen. Tulee valita vaikuttavuusnäyttöön perustuvat palvelut. Suunniteltu kuntoutuspolku ja kuntoutussuunnitelma, jossa viranomaiset, kolmas sektori ja yksityiset palveluntuottajat joustavasti mukana. Kuntoutujalähtöiset tavoitteet ovat arkisia, käytännön läheisiä ja toiminnallisia ja ne korostavat kuntoutujan omaa roolia koko kuntoutumisen ajan myös arviointivaiheessa. Kaikelle kuntoutumiselle määriteltävä mielekkäät, ihmisen hyvinvointia ja toimivaa arkea tukevat tavoitteet. Selviytyminen omassa arjessa on asetettava laaja-alaisen toimintakyky- ja kuntoutusarvion perustaksi. Vaikuttavuus ja hyödyt osoitettava koko kuntoutumisprosessista yli toimijoiden tai asiakassegmenttien rajojen. Osaoptimoinnin sijaan kyettävä näkemään niin ihminen kuin kuntoutumisprosessi toimijoineen yhtenä kokonaisuutena. Kuntoutus ja kuntoutuminen tulee toteutua juuri niin monialaisena ja muotoisena kuin asiakas omassa elämänvaiheessaan tarvitsee. Kuntoutuspalveluja tulee tarjota tarkoitus ja sisältö edellä. Yhteinen ymmärrys toimintakyvystä ja kuntoutuksesta, yhteiset kriteerit ja yhteinen kieli sekä yhteen toimivat tietojärjestelmät ovat välttämättömiä. Tarvitaan uudenlaista ammattitaitoa, uutta osaamista.

14 Nykyinen palveluverkko Kuntoutuksen ammattilaisia on työssä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköissä vaihtelevalla kokoonpanolla. Omaa tuotantoa täydennetään ostopalveluilla ja palvelusetelijärjestelmällä. Perustason palveluiden saatavuus noudattelee perusterveydenhuollon terveyskeskuksien ja vuodeosastojen palveluverkon mukaista saatavuutta. Erityistason palveluita saatavissa erikoissairaanhoidosta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Alueelliset palvelukeskukset tarjoavat koko alueelle erityistä osaamista, laitteistoja tmv. vaativia kuntoutuspalveluja kuten apuvälinekeskukset ja vaativan kuntoutuksen yksiköt. Kolmannen sektorin ja kuntien hyvinvointipalvelut tukevat toimintakykyä ja kuntoutumista. Sosiaalipalveluissa kuntoutuksen ammattilaisia vaihtelevasti, osa ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Kelan palvelut ja työvoimapalvelut saavutettavissa niiden omista toimipaikoista ja yhteispalvelupisteistä, kuntoutuspalvelut tuotetaan pääosin ostopalveluina. Kaupunkien ja kuntien liikunta-, kulttuuri ja sivistyspalveluissa kuntoutuksen ammattilaisia vaihtelevasti. -> Henkilöstökartoituksesta saadaan tieto olemassa olevasta kuntoutushenkilöstöstä maakunnan alueella.

15 Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos Väestömuutokset Maakunta vahvasti ja nopeasti ikääntyvä, tarvitaan ikääntyvän väestön kotikuntoutukseen resurssointia ja toimintamalleja sekä yhteisen arvokeskustelun kautta syntyvää uutta toimintakulttuuria Väestön keskittyminen kuntakeskuksiin ja yhä harveneva asutus kauempana vaatii uusia toimintamalleja ja digitalisaation mahdollisuuksien ottamista osaksi kuntoutusketjua Kuntoutuksen tarpeen muutokset: Kotikuntoutus ja arviointi- ym. lyhytkestoiset intensiivisen kuntoutumisen jaksot Arjen tukeminen = toimintakyvyn tukeminen Sosiaalisen kuntoutuksen merkitys korostuu ja osaamisen tarve arjen tuessa lisääntyy Mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen tarve lisääntyy, tarvitaan vaikuttavien kuntouttavien toimintamallien osoittamista ja kuntoutumiseen sitouttavia toimia Pedagogisen kuntoutuksen integraatio kuntoutumisprosessiin: sivistys- ja opetussektorin ja soten yhdyspinta Kelan kuntoutuksen rooli erityisen vaativissa palveluissa säilyy, mutta rahoituksen yksikanavaisuus toisi koordinaatiota ihmisen koko kuntoutusketjun hallintaan ja ohjaukseen

16 Palveluille asetettavat tavoitteet ja keinot

17 Palvelurakennemuutos Kansallisena tavoitteena on kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, jolla tuetaan ja vahvistetaan kuntoutujan arjessa, työssä ja opiskelussa pärjäämistä, kotona asumista ja aktiivista osallistumista sekä pidennetään työuria. Tavoitteen saavuttamiseksi on uudistettava toimintakykyyn ja työelämään liittyvän kuntoutuksen lakisääteiset edellytykset, kuntoutukseen pääsyn perusteet, oikeusturva sekä palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen. Lopputuloksena on yhtenäinen järjestelmä. (Kuntoutuksen uudistamiskomitean asettamispäätös, ) Sote- ja maakuntauudistuksen mukaisesti Pohjois-Pohjanmaalla valmistellaan kansallisten linjausten mukaista toimintakyky ja kuntoutus palvelukokonaisuutta osana maakunnallista sote-rakennetta. Valmistelussa huomioidaan maakunnan erityispiirteitä ja alueellisesti toimivat tahot (julkinen, yksityiset ja yhteisöt) ovat mukana valmistelussa. Lopputuloksena tavoitellaan yhtenäistä maakunnallista järjestelmää, jossa järjestäminen on maakunnan tehtävänä ja jatkossa valmisteltava palveluiden tuottaminen perustuu vaikuttaville kuntoutuskäytännöille sekä mahdollistaa monituottajuuden ja valinnanvapauden. Palvelurakenne muodostuu asiakkaiden tarpeisiin perustuville perus- tai matalan kynnyksen, erityistason ja vaativan tason palveluille. Asiakkaiden tarve voi muuttua, mutta tavoitteena on, että kuntoutumalla toimintakyky paranee ja arjen elämä palaa aina kohti normaaliutta.

18 Vaativat palvelut Erityis- tai erityistason palvelut Matalan kynnyksen palvelut Erityisosaamista ja/tai laitteistoa ja/tai tiloja vaativat palvelut Kuten vaativa lääkinnällinen kuntoutus, diagnoosiryhmittäinen erityiskuntoutus, erityisterapiat Toimintakyvyn ja kuntoutuksen tarpeen arvioinnille perustuvat palvelut Kohdennetut digitaaliset kuntoutuksen muodot Yksilöllisen tason palveluohjaus ja neuvonta Terapia Sähköiset palvelut, jotka yleisesti saavutettavissa: mielenterveystalo, kuntoutustalo, terveysportti, omahoitoalustat Palveluohjaus- ja neuvonta Kuntoneuvola-tyyppinen kevyt arviointi ja ohjaus sekä liikuntaneuvonta Kuntien, järjestöjen ja yritysten tuottama toiminta ja hyvinvointipalvelut: ryhmät, vertaistuet yms. (Ei maakunnan järjestämisvastuulla olevat)

19 Asiakastarpeet ja saavutettavuus Palvelutarve perustuu aina monialaiseen ja -tahoiseen toimintakyvyn arvioon (laaja toimintakyvyn käsitys) Toimintakyvyn arviointiin käytössä erilaisia, eritasoisia ja erilaajuisia mittareita ja malleja erilaisiin tilanteisiin Toimintakyvyn arvioinnissa tärkeää myös ihmisen ja hänen lähipiirinsä oma arvio ja kokemus (mydata!) Asiakas- ja toimintakykyprofiilien mukaiset hyvät käytännöt ja vaikuttavat palvelukokonaisuudet tulee kuvata ja ne ohjeistetaan käyttöön alueella Ihmisen yksilölliset ja lähipiirin voimavarat huomioidaan aina Laajempi palvelutarpeen arviointi ja sen mukainen kuntoutussuunnitelma ja päätös ohjaa jatkuvampaa ja/tai vaativampaa kuntoutusta, perustuu samalla tavalla em. toimintakyvyn ymmärrykseen ja jatkuvaan arvioon

20 KONSULTAATIOT/ PALAUTTEET ARKI-ELÄMÄ SOTE- KESKUS TOIMINTA KYKYARVIO ASIAKKUUS- SEGMENTIT MAAKUNNAN LIIKELAITOS PALVELU- TARPEEN ARVIOINTI PRIORI- SOINTI Maksuseteli Asiakas seteli Hkbudjetti KUNTOUTUMIS- TAVOITTEET POTILAS/ASIAKAS- PROFIILI ICF 15D RAI TOIMINTAKYKY- PROFIILI OMA TARINA POTILAS/ ASIAKAS- PROFIILIN MUKAISET PALVELUT KUNTOUTUKSEN TOTEUTUS (kriteerit) MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT ERITYISTASON PALVELUT VAATIVAT PALVELUT PALVELURAKENNE

21 Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteena on, että kuntoutujan toimintakyky on riittävä hänen omassa arjessa selviytymiseen. Tarkoitus on, että kuntoutuminen toteutuu vaikuttavien hyvien käytäntöjen, toimintamallien ja kriteeristöjen mukaisesti. Kokonaisuudessaan tavoitteena on, että ihmisen kuntoutuisketjusta tulee yksilöllinen tarve ja toimintakyky huomioiva kokonaisuus, joka perustuu monialaiseen kuntoutussuunnitelmaan. Maakunnassa lisätään kotikuntoutusta erityisesti ikäihmisille niin, että tavoitteet kotona asuvien ikäihmisten määrässä saavutetaan Digitaalisten kuntoutumista tukevat palvelut otetaan käyttöön pikaisesti ja niiden käyttömahdollisuudet arvioidaan aina; palveluiden käytön osaaminen vahvistetaan ja varmistetaan jatkuvalla arvioinnilla Kuntoutuksen vaativien palveluiden osaaminen, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio varmistetaan ja vahvistetaan alueellisesti ns. osaamiskeskuksiin, mutta varmistetaan tarvittava osaamisen tuki koko maakuntaan Erityistason palveluiden osaaminen ja saatavuus varmistetaan maakunnan liikelaitosten yksiköihin ja matalan kynnyksen palveluiden saatavuus varmistetaan sote-keskuksiin tai peruskunnan palveluihin Kaikilla palvelurakenteen tasoilla monituottajuudella vahvistetaan palveluita ja varmistetaan alueellinen saavutettavuus Palveluiden kehittämiseen yhdistetään kokemustieto, mm. kokemusasiakkuuksien kautta

22 Palveluiden saatavuus Uusi sote voi heikentää asiakkaan kuntoutuspalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, koska toimipaikat vähenee. Se asettaa erityisiä haasteita lähipalveluille ja digi-palveluille, jotta ne ovat todellisuudessa kaikkien saavutettavissa. Kaikki ihmiset eivät ole edes avustettuna kykeneviä hyödyntämään digitaalisia palveluita, joten niille täytyy aina olla olemassa jokin toinen vaihtoehto. Sähköiset palvelut tulee olla saatavilla aina, akuutti tilanteissa ei jonotuskäytäntöä, vastaanotto ja asiantuntija tapaamisiin tulee päästä joustavasti (myös virka-ajan ulkopuolella), palvelutarpeen arviointi tärkeää Järjestötoiminnan saatavuuden ja saavutettavuuden kannalta on oleellista, miten julkinen liikenne toimii niissä tilanteissa, joissa asiakkaalla ei ole oikeutta kuljetuspalveluun tai kuljetuspalvelun määrä ei vastaa todellista tarvetta. Julkisen liikenteen tulee siis olla riittävän kattava, jotta jokaisella olisi oikeasti mahdollisuus osallistua järjestöjen tarjoamaan toimintaan.

23 Palveluiden saatavuus Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin palvelut, jotka eivät maakunnan järjestämisvastuulla Sote-keskukset Toiminta-alueelliset laajan palvelun sote-keskukset, joilla verkottuneita palveluiltaan vaatimattomampia yksiköitä Maakunnan liikelaitoksen yksikkö Verkottuneita liikelaitoksen yksiköitä sote-keskusten yhteydessä Erityistason palvelut liikelaitoksen yksiköissä Vaativat palvelut osaamisen ja muiden resurssien mukaisissa yksiköissä Erityisen vaativat palvelut keskittyneinä Seuraavassa diassa sote-keskus vrs. liikelaitos vastuunjakoa ja roolitusta kuntoutuspalveluiden osalta

24 Terveyskioskit, liikuntaryhmät, kuntoneuvolat Sähköiset palvelut 24/7, kuntoutumistalo Matalan kynnyksen palvelut Kotona asumisen, arjen tuki kotona arjessa kuntoutuminen tehostettua toimintakyvyn/kunnon kohentamista Sähköiset palvelut hyvin saavutettavissa: Terveyskirjasto, Kanta-palvelut, Virtuaalisairaala, omahoitoalustat Palveluohjaus ja neuvonta: aika saatavissa f to f 10-12h/5 ja 6h/2 ja eri muodoissa 24/7vastaten Sosiaalipalveluiden ohjaus, arjen tuki edellyttää varhaista tunnistamista, vaikuttavia toimintamalleja Kuntoneuvolatyyppinen arviointi ja ohjaus, selkeät kootut ohjeet pre ja postoper kuntoutus avokunt: ryhmät, yksilökunt koti/ta, kuntouttava toiminta (ei heti tmp/leikk) sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyö, kuntouttava kotihoito, ryhmät, vertaistuki, yhdistykset, omaishoitajan tuki 80-85% Kuntoutuksen palvelut: Arkiympäristö/sote-keskus/maakunnan liikelaitos Erityis- tai erityistason palvelut TTH Julkinen Järjestö Yksityinen 40%? Toimintakyvyn ja kuntoutuksen tarpeen arviointiin perustuvat palvelut Kohdennetut digit kuntoutuksen muodot Yksilötason palveluohjaus ja neuvonta Terapiat Kuntoutussuunnitelmat, yhteistyö toimijoiden kesken. Tavoite; nopeasti kotikuntoutukseen Kuntoutuskonsultaatiot ja lausunnot Vaativa kuntoutus osin kuntoutusjaksoilla, osin päivittäin arjessa Palvelutarpeen arviointi Vaativat palvelut Erityisosaamista/-tiloja/laitteistoa tarvitseva palvelu Monialainen palvelutarpeen arviointi ja hoito/kuntoutuspäätös Monialainen kuntoutus Erityiskuntoutus, erityisterapiat Sosiaalisen kuntoutuksen erityistarpeet Asiakas seteli Vaativa akuutin vaiheen kuntoutus (osasto), keskittäminen Tavoitteena nopeasti avokuntoutus/kotihoito tai välivaihe perustason kuntoutusyksikössä Vaikeavammaisimpien, moniammatilliset pklseuranta ja kuntoutussuunnitelmien teko Ammatillinen kuntoutus, monialaiset kuntoutustutkimukset Työkykyarviot (TYP ja tth) yhteistyö sote+kela, vakuutus/eläke Maksuseteli Hkbudjetti 10-15% 24

25 Palveluiden kokonaisuus Mitkä palvelut asiakas saa kotiin tai taskuun? (Digi on liki) Osa terapiapalveluista (kun osaa/oppii käyttää), mm. terapeuttinen ohjaus operaatioiden jälkeen, ryhmäohjaukset Kotikuntoutuksen ohjaus ja toimintakykyä ylläpitävä toteutus (ei aina kuntoutuksen ammattilainen) -> Ikääntyvien ja vaativan tason (vpl, kehva) kotikuntoutusta Digitaalinen kuntoutuspalveluohjaus Sosiaalisessa kuntoutuksessa mm. elämänhallinnan seuranta Mitkä palvelut asiakas saa lähellä kotia (esim. kauppa, päiväkoti, koulu)? Lasten kuntoutuspalvelut esim. päiväkodissa tai muussa arkiympäristössä Päivittäiset arjessa pärjäämistä tukevat palvelut, kuntoa ylläpitävät palvelut, palvelut jotka eivät edellytä jatkuvaa asiantuntia seurantaa /opastusta Vertaisryhmät ja muut ryhmätoiminnot Palveluohjaus Järjestölähtöisestä toiminnasta (ei palvelutoiminta) tiedottava ihimiset.fi: tiedotus, neuvonta ja tapahtumat Mitkä palvelut asiakas saa kuntakeskuksessa? Sosiaaliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvät asiat, mm. palvelutarpeen arviot Liikuntaryhmät ja liikuntaneuvonta Terapiapalveluja esim. suoravastaanotto, lasten arviointi-, ohjaus- ja terapiat, aikuisten tule-fysioterapia, lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat, perusapuvälinepalvelut Jos kunnassa on vuodeosasto tai kuntoutuskoti tai palveluasumisen yksikkö, myös sinne tarvittavat terapiapalvelut. Palveluohjaus- ja neuvonta yksilökohtaisiin palveluihin, toistuvaluonteiset ammattihenkilöstön opastusta ja tukea edellyttävät palvelut Toimintakyvyn ylläpitävä kuntoutus (pääasiassa ryhmäkuntoutus) sellaisille, jotka pääsevät liikkumaan kotoa

26 Palveluiden kokonaisuus Mitkä palvelut asiakas saa laajemmalla toiminta-alueella? Palveluohjaus- ja palveluneuvonta (monialaisempi ja yleisempi taso) Toimintakyky- ja kuntoutuksen tarpeen arvioinnit ja niihin perustuvat palvelut, myös ammatillisen kuntoutuksen osalta Erityis- luonteiset harvoin tai yksittäisinä toimenpiteinä annettavat palvelut -> erityistä ammattiaitoa tai/ sekä erityisryhmälle suunnatut täsmäpalvelut, osa sosiaalisen kuntoutuksen palveluista (esim. PAV- kuntoutus) Laajat toimintakykyarviot, työkykyarviot, vaativat ja yksilölliset apuvälinepalvelut (pyörätuoleista lähtien, maksusitoumukset) Yksilölliset ja vaativat apuvälinepalvelut: arviot, yksilöllisesti sovitettavat -> logistiikka kotiin/lähelle Mitkä palvelut asiakas saa maakunnallisesti koottuina? Tarvittava vaativan laitos/sairaalakuntoutus (eli osasto, jossa on vain kuntoutuspotilaita) Erityiskuntoutus. Erityisiä tiloja ja laitteita vaativat palvelut Vakavien sairauksien sekä onnettomuuksien ja toimenpiteiden jälkeinen alkukuntoutus. Erityisapuvälineet, joiden arvio ja sovitus vaatii erityistä osaamista, tiloja ja välineistöä Harvinaisten sairauksien kuntoutuksen seuranta, sairaalassa tapahtuva kuntoutus. Onnettomuuden tai sairauden jälkihoitona annettavat kertaluonteiset ja erityistä osaamista ja kuntoutusta vaativat palvelut ( myös sosiaalisen kuntoutuksen palvelut)

27 Palveluiden kokonaisuus Mitkä palvelut asiakas saa yhteistyöalueella (erva)? Vaativat palvelut: erikoissairaanhoidon palvelut, moniammatillisen yksilökuntoutuksen palvelut, jotka edellyttävät muita erityishoidon ja tuen yhtäaikaisia palveluja, mm. Selkäydinvammaisten kuntoutus -> arvio, suunnittelu, toteutus ja sen ohjaus, rahoituksen koordinaatio Järjestölähtöisestä toiminnasta (ei palvelutoiminta) tiedottava ihimiset.fi -> joko valtakunnalliset tai maakunnalliset järjestöjen sekä (vertaistoiminnan osalta) paikallisyhdistyksien toiminnot, jotka asiakkaalle tarjotaan erva-alueella. -> kuntoutus-/sopeutumisvalmennuskurssit, järjestöpiste (tiedotus, neuvonta ja tapahtumat) sairaaloissa sekä vapaaehtois- ja vertaistoiminta Mitä tulisi toteuttaa liikkuvina palveluina kotiin, lähelle kotia tai kuntakeskukseen? Erilaiset terapiapalvelut Palvelutarpeen arviointi ja seuranta Harvinaisluonteiset tai määrällisesti ja vähän voimavaroja sitovat ei kiireelliset palvelut Liikkuvina palveluina tarjottavia järjestötoimintoja voivat olla mm. - tiedotus ja neuvonta esim. kiertävän auton/bussin/kirjastoauton avulla toteutettuna.

28 Ehdotus toiminta-alueiksi ja palveluverkoksi - Kuntoutuksen laajemmat toiminta-alueet (10-12h /5pv): - Pohjoinen alue - Keskusalue - Eteläinen alue - Maakunnallinen keskus Oulussa, ns. alueellinen osaamiskeskus - Sote-keskusten sijainnin mukaisesti jakaantuvat myös kuntoutuksen perustason resurssit, noudattavat myös esim. vammaispalveluiden palveluohjauskeskusten sekä toissijaisesti vuodeosastojen sijoittelua - Arviointi- ja kuntoutumisyksiköitä -> n. 6 kpl sopivasti alueen eri puolilla - Vaikeammat laitoskuntoutukset -> esim. Oulu, Oulainen Toimintakyvyn arviointia oltava palveluverkon joka tasolla (ft, tt, kuntouttava hoitotyö). Näin saadaan parhaiten tunnistettua kuntoutuksen tarve. Keskeinen paikka on sote-keskus, jonne tulee myös sosiaalityön palveluja ja päihdeongelmien tunnistusta. Myös nuorten syrjäytyminen tunnistettava paremmin.

29 Monituottajuus ja tuottamistavat Kuntoutuspalveluissa on perinteisesti toteutettu osa palveluista joko ostopalveluina tai palvelusetelillä. Monituottajuudella on turvattu moniammatillisten palveluiden saatavuus ja/tai täydennetty omaa tuotantoa. Kunnat tai kuntayhtymät ovat toteuttaneet järjestelmiä eri tavoin omien palvelustrategioidensa mukaisesti. Valinnanvapauslainsäädännön esitykset vahvistavat monituottajuuden mahdollisuuksia jatkossakin. Julkinen, yksityinen, yhteisöt/järjestöt tuottamisen oikeudet ja velvollisuudet säädetään tasavertaisiksi. Maakunta on järjestäjän roolissa: ohjaus- ja valvonta (toiminta, talous, laatu ja vaikuttavuus). Uudenlaisia innovaatioita ja toimintamalleja tultaneen näkemään! Kelan ja vakuutuslaitosten järjestämät kuntoutuspalvelut toteutettaneen jatkossakin ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuntien, järjestöjen ja yritysten tuottamat ns. hyvinvointipalvelut, jotka eivät ole tulevan maakunnan järjestämisvastuulla, säilyvät tärkeänä osana kansalaisten toimintakykyä ylläpitävää arkea. Myös sotekeskuksessa toteutuneen toimintakyvyn arvioinnin jälkeen voidaan ihminen ohjata näihin toimintoihin joko pelkästään tai osana yksilöllistä kuntoutumissuunnitelmaa.

30 Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus Toimintakyvyn arviointi on tärkeä osa ammattilaisten työtä, niin sosiaali- ja terveydenhuollossa, työvoimahallinnossa kuin opetussektorillakin. Arviointitulosten perusteella tehdään päätöksiä etuuksista ja palveluista, suunnitellaan toimenpiteitä ja arvioidaan niiden vaikutuksia. Kansallisesti yhtenäiset, päteviin arviointimenetelmiin perustuvat toimintakyvyn arviointikäytännöt parantavat asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Palveluohjauksen tarkoituksena on määrittää asiakkaan yksilölliset voimavarat ja palvelutarpeet sekä löytää tarpeisiin parhaiten vastaavat palvelut ja tukimuodot asiakkaan voimavaroja ja omatoimisuutta vahvistamalla. Maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluita tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. Lisäksi maakunnan on huolehdittava asiakkaan oikeuksista ja etuuksista tiedottamisesta, palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman laatimisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta siten kuin niistä erikseen säädetään.

31 HYÖDYNNETÄÄN VOIMAVARAT Ihmiset, kansalaiset, asukkaat, asiakkaat, potilaat, perheet, kodit, lähiyhteisöt, järjestöt Toiminta-kyvyn arviointi (ICF) Ihmiset Kansalaiset Asukkaat Asiakkaat Potilaat asiakassegmentit Sote-keskus Sote-palvelut, jotka suoran valinnan vapauden piirissä Julkinen Järjestö Yksityinen Maakunnan liikelaitos Palvelutarpeen arviointi Sote-palvelut, jotka eivät suoran valinnanvapauden piirissä esim. monet sosiaalipalvelut, päivystys, sairaala ja vuodeosasto Hkbudjetti Asiakasseteli Maksuseteli ASIAKASSUUNNITELMA NEUVONTA JA OHJAUS PAVLELUOHJAUS

32 Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen Riittävällä toimintakyvyllä turvataan arjessa selviytyminen ja mielekäs elämä jokaisen omassa toimintaympäristössään: kotona, asumisyksikössä tai vaikkapa koulussa tai päiväkodissa. Kaikki mahdolliset voimavarat pyritään hyödyntämään ja tukemaan osallisuutta elämän eri vaiheissa erilaisissa ympäristöissä ja yhteisöissä. Toimintakykyyn ja kuntoutukseen liittyvien järjestölähtöisten toimintojen (ei sisällä palvelutoimintaa) valikoima ja määrä vaihtelevat Pohjois-Pohjanmaalla kunnittain ja jopa kunnan osittain. Toimintaa tarjoavat valtakunnalliset järjestöt, maakunnalliset järjestöt, useamman kunnan alueella toimivat yhdistykset sekä yksittäisen kunnan tai kunnan osan alueella toimivat yhdistykset ja kerhot. Järjestölähtöisen toiminnan viestintäkanavana maakunnassa toimii ihimiset.fi-verkkopalvelu. Järjestöjen Pohjois-Pohjanmaalla tarjoama toimintakykyä ja kuntoutumista edistävä toiminta on mm. tiedotusta, neuvontaa, kohtaamispaikoissa tapahtuvaa avointa toimintaa, kerhoja, henkilökohtaisia (vertais)tukitapaamisia, vertaisryhmätoimintaa, vapaaehtoistoimintaa, koulutusta, tapahtumia, kuntoutuskursseja, sopeutumisvalmennusta sekä järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan keskusten järjestötoimintaa koordinoivaa ja tukevaa toimintaa. Toimintaa toteuttavat pääsääntöisesti paikallisten yhdistysten vapaaehtoiset.

33 Vuoropuhelu kunnan kanssa Riittävä toimintakyky on perusta arjessa pärjäämiselle omassa elinympäristössään itse tai lähipiirin kanssa. Suurin osa väestöstä on riittävän toimintakykyinen ja omatoiminen, että arki sujuu ja hän selviää kotona tai muussa arkiympäristössään omaa elämäänsä eläen. Hän käyttää tarjolla olevia kuntien tai yritysten tarjoamia hyvinvointitoimintoja kuten liikunta-, kulttuuri tmv. palveluja oman harkintansa mukaisesti. Vain pieni osa väestöstä tarvitsee joko jatkuvasti tai ajoittain toimintakykynsä parantamiseksi tai ylläpitämiseksi sotejärjestelmän kuntoutuspalveluja. Siinä tapauksessa, että palveluntarvetta on, arvioidaan tarve, tehdään suunnitelma ja kuntoutuminen erilaisin toimenpitein aloitetaan. Kunnan kanssa on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua kuntalaisten eli väestön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tasosta, tarpeista ja tavoitteista. Toimintakyvyn ja kuntoutuksen palvelukokonaisuuden ja kunnan yhteinen tavoite on hyvinvoiva, toimintakykyinen kuntalainen!

34 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kuntien tehtävänä vastata kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä ja niiden edistämisestä. Seuranta, arviointi, koordinointi -> Toimintakyky on tärkeä terveyden- ja hyvinvoinnin indikaattori Maakunnan hyvinvointiohjelma, maakunnan ja kuntien strategiat, palvelustrategiat ja toimenpideohjelmat yhdenmukaistetaan niin, että hyvinvoiva kuntalainen on tavoitteena Maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden on annettava asiantuntijuutta kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Toimitaan yhteistyössä niin maakunnan, kuntien kuin kolmannen sektorin ja yritystenkin kanssa Yhteistoiminnan organisoituminen ja johtaminen: hyte-rakenteet ovat jo olemassa kunnissa, jatkossa hyödynnetään ja edelleen kehitetään niitä Tavoitteena toimintakykyinen kuntalainen, joka yhteinen tavoite toimintakyky ja kuntoutus - palvelukokonaisuuden kanssa!

35 Tavoitteena toimintakykyinen kuntalainen 35

36 Viranomaisille kuuluva toimivalta Vammaispalvelulain mukaiset päätökset Sosiaalihuoltolain mukaiset päätökset, jotka koskevat sosiaalista kuntoutusta Kelan tekemät päätökset: Kuntoutusta ja kuntoutusrahaa sekä kuntoutusmatkoja koskevat päätökset Ammatillista kuntoutusta koskevat päätökset Eläke- ja tapaturmavakuutuslaitosten tekemiä yleensä Lääkärin tekemät hoito- ja kuntoutuspäätökset

37 Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen Digitalisaatio palvelujen radikaali uudistaminen, enemmän kuin palvelujen tai prosessien sähköistäminen. Toimintakyvyn ja kuntoutuksen palveluiden digitalisoinnin muotoja: Etäteknologiaa hyödyntävien sovellusten avulla tuodaan asiakkaan kotiin tai arjen ympäristöön tavoitteellisia kuntoutuksen palveluita. Paikasta (ja ajasta) riippumatonta. Virtuaalikuntoutuksessa hyödynnetään erilaisia virtuaaliympäristöä (keinotodellisuutta) joko kasvokkain tai etänä. Mobiiliterveys, jossa kannettavien laitteiden (matkapuhelinten, potilaan tilaa monitoroivat laitteet, muut digit. apuvälineet) avulla tuetaan terveydenhuollollista toimintaa. Mm. erilaiset mobiililaitteissa käytettävät sovellukset ali appsit, joiden liitännäislaiteina voi olla erilaisia langattomia lähettimiä kuten älykelloja tai tietoja kerääviä sensoreita tai muita lähettimiä. Myös tekstiviestit muistuttajina. Robottiavusteinen kuntoutus mahdollistaa intensiivisen, toistuvan, rajatun ja interaktiivisen harjoittelun Nettikuntoutus: Verkossa erilaisia tietopaketteja, yksilöllisesti valittavia harjoituksia ja ohjeita, harjoituspäiväkirjoja, keskusteluryhmiä ja uutiskirjeitä, chat

38 Toimivimmat digipalvelut kuntoutuksessa Nettiajanvaraus ja esitietolomakkeiden käyttö, puutteena linkitys potilaskertomukseen Tiedon jakaminen, kuntoutumisen tai omaisten tuki, esim. ensitietopäivät tai kotiutumisen tuki eri potilasryhmille Lainattavat virtuaalikuntoutuslaitteet, harjoitusten seuranta Yhteinen tietokanta asiakkaiden, julkisen, yksityisen ja yhteisöjen käytössä (vrt. Kanta-palvelu) Suojattu sähköposti asiakkaiden ja toisten ammattilaisten väliseen kommunikointiin Kuvapuhelinyhteyden käyttö: mm. kuntoutusneuvottelut eri organisaatioiden välillä (integraatio), harvinaiset asiakkaat, aikuisten puheterapia, psykoterapia, syrjässä asuvat asiakkaat Verkkokuntoutus omatoimisille, esim. inkontinenssi, työikäiset MS-kuntoutujat, psyykkiset sairaudet, puheterapia

39 Henkilöstörakenne ja työnjako Tämän hetkinen ja tuleva osaamisen tarve: Toiminta- ja puheterapian saatavuus riittämätöntä Neuropsykologisen osaamisen saatavuus riittämätöntä ja epätasaisesti jakautunut alueella Hyvinvointiteknologian hyödyt ja osaaminen huonosti käytössä Monialaisten terapioiden jaksotus koordinoimatonta -> johtanut kuntoutujien kuormittumiseen tai pitkiin odotusaikoihin Henkilöstön tarkat listaukset henkilöstöryhmän tehtävänä Pääsääntöisesti perustasolle (sote-keskus) suosittelemme fysio- ja toimintaterapian arviointi-, ohjaus- ja lyhytterapian osaamista ja resurssointia Liikelaitoksen yksiköihin erityistason ja vaativan kuntoutuksen osaamista ja resurssia Maksu- ja asiakasseteleillä yksityisen sektorin palvelut ja resurssit käyttöön suunnitellusti ja kumppanuuden periaattein

40 Uuden osaamisen tarpeet Asenteet ja orientaatio Asennemuutos ja orientaatio uudessa normaalissa Dialogi ja moniammatillisuus on osa normaalia työtä Kuntoutus --> Kuntoutuminen Luotetaan ihmiseen ja hänen voimavaroihinsa "Valmentava ote" työhön (coaching) Ammatillinen osaaminen ICF-osaaminen Uusien menetelmien tutkiminen + vaikuttavuus Kuntoutuksen osaaminen sote-keskuksissa Kaikkien toimijoiden osaamisen varmistaminen. Osaaminen on yhteismitallista. ICT- ja digi-osaaminen Asiakkaan oman osallisuuden vahvistaminen. Itsearviointiin rohkaiseminen. Hyvät toimintamallit koko maakunnan käyttöön, esim. motivoiva haastattelu Näkemys toimintaympäristöstä Toimintaympäristön ja viitekehyksen ymmärrys Verkostot ja moniammatillinen yhteistyö Kaikilla toimijoilla tulisi olla perustiedot sote-järjestöjen toiminnasta. Lisäksi on tärkeää varmistaa toimintamallit ja rakenteet sujuvaan järjestöyhteistyöhön. Moniammatillinen osaaminen, moniammatilliset kuntoutussuunnitelmat, verkosto-osaaminen Yhteinen näkemys: mitä on hyvä kuntoutus ja kuntoutuminen? Yhteinen näkemys siitä, miten kuntoutukselle ja kuntoutumiselle luodaan tavoitteita

41 Toiminta- ja työkulttuuri Asennemuutos ja orientaatio uudessa normaalissa: Verkostoitunut toimintakulttuuri Työnjaosta sopiminen: palvelurakenteen mukainen roolitus Hyvien käytäntöjen ja toimintamallien sekä osaamisen alueellinen hyödyntäminen Yhteiset kriteerit ja toimintatavat, jotka ohjaavat Dialogi ja moniammatillisuus on osa normaalia työtä "Valmentava ote" työhön (coaching) Kuntoutus --> Kuntoutuminen, kuntoutujan oman ja lähipiirin roolin ja osallisuuden tuki ja voimavaraksi hyväksyminen Luotetaan ihmiseen ja hänen voimavaroihinsa

42 Innovaatio- ja kehittämistoiminta Innovaatioiden, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio esitetään keskitettäväksi joko maakunnan tai yhteistyöalueen tasoiseksi Arjen toiminnan kokeilukulttuuri on osa normaalia toimintaa, joten sitä voidaan tehdä kaikissa yksiköissä osana työtä, mutta koordinointi, ohjaus, kokonaisarviointi ja mahdolliset tieteelliset tutkimukset ja julkaisut yms. dokumentoinnit on hyvä keskittää Hyvinvointiteknologian, digitalisaation ja esim. robotiikan testaukset, kokeilut ja arvioinnit hyvä toteuttaa myös keskitetysti ja suunnitellusti, vaikkakin alueella muissakin yksiköissä kuin kehittämistoiminnan keskittymissä Kokeilukulttuuri tulee ottaa rohkeammin osaksi arjen työtä, mutta pilotoinnista myös edettävä hyviin käytäntöihin, jotka levitetään alueelle

43 Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Taloudelliset tavoitteet 35 M jakaantuminen Palvelukokonaisuudet 1,5 0,5 0,5 Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto 3, (sis. muut) Kokonaisoptimointi ja resurssien uudelleen allokointi

44 Vaikutukset

45 Vaikutukset PoPSTerin strategisiin päämääriin IHMINEN Mielekästä elämää kotona Vastuun ottoa ja osallisuutta Tukea ja apua tarvittaessa: digi, liki ja täsmä JOHTAMINEN Tieto hyötykäytössä Proaktiivinen ennakointi Muutoksen varmistaminen Mielekäs elämä syntyy yhdessä RESURSSIT JA TALOUS Vastuullinen kustannustehokkuus Kustannuskasvun puolittaminen Palvelurakenteen optimointi OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Välitän ja otan vastuun Rohkea kehittäminen kuuluu kaikille Ylpeys huippuosaamisesta PROSESSIT Kerralla kuntoon vastuullisesti Sähköistä aina kun mahdollista Vaikutukset esitetään seuraavan dian taulukossa

46 Ihminen Arvolupaus Jokainen elää mielekästä elämää arkiympäristössään tarvittavan tuen avulla. Resurssit ja talous Palvelurakenne on kustannustehokas ja sopeutettu kantokykyyn. Prosessit Palveluprosessit ovat tarpeen mukaisia, joustavia ja tavoitteellisia, perustuvat jatkuvaan arviointiin ja suunnitteluun, vaikka voivat olla ajoittain päällekkäisiä tai toisiinsa limittyviä. Ihminen tulee kerralla kuntoon! Sähköiset prosessit ovat käytössä ja toimivia. Osaaminen ja uudistaminen Henkilöstö on kehittävää ja osaavaa, ottaa vastuuta omasta osaamisestaan ja hyvästä laadusta. Johtaminen Johtaminen perustuu tietoon, jota on joustavasti käytössä viivytyksettä. Ennakoiva johtaminen on arkea.

47 MUUTOS/TAVOITE IHMINEN JOHTAMINEN RESURSSIT JA TALOUS PROSESSIT OSAAMINEN JA UUDISTAMINEN Kuntoutussuunnitelmat tukevat arvioitua kuntoutustarvetta ja sitovat kaikkia vastuutahoja (kuntoutustiimit) - Valinnanvapaus ei katkaise suunnitelmallista kuntoutumista - Tavoite ja oikea-aikaisuus turvataan - Asiakas itse mukaan, sitoutuminen ja omavastuu - Monialaisen asiantuntijuuden johtaminen - Yksi järjestäjä, monta toimijaa - Tulokset ja vaikuttavuus näkyviin ja seurattavaksi - Ei vaadi isoja investointeja - Päällekkäisten arviointien ja suunnitelmien tekeminen säästää työaikaa ja resursseja - Kustannusvastuu jokaisella - Palveluprosessien jouhevoituminen ja nopeutuminen - Mahdollistuu keskistetty tai verkostoitunut kuntoutussuunnitelman laadinta - Rohkea moniammatillisuuden ja toimijuuden osaamisen vahvistaminen - Kuntoutussuunnitelmasisällön (rakenteen) päivitys kaikille tahoille hyväksytyksi Palveluohjaus ja valmennus kuntoutumisen eri vaiheissa - Toimintakyvyn mukainen palvelu/kuntoutus - Ei yli- eikä alipalvelua - Kaikkien toimijoiden kokoaminen, jottei ihminen putoa rajapintaan - Yhdyspintojen johtaminen - Jatkuvan vuorovaikutuksen ja dialogisuuden johtaminen - Verkostotyöllä jatkuvaksi toiminnaksi - Ei vaadi investointeja - Säästää työaikaa ja resursseja - Toimintakyvyn jatkuva arviointi ja seuraaminen ohjaa kuntoutumisen prosessia - Kuntoutuksesta luopumisen tunnistus ja sen jälkeinen tuki - Palveluohjauksen ja valmennuksen osaajien rekrytointi ja asemointi asiantuntijatiimeihin - Tiedon haun osaamisen vahvistaminen Yhtenäiset ohjeet, yhteiset toimintamallit ja kriteeristöt - Laadukas palvelu - Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus - Jatkuvuus - Jatkuvan vuorovaikutuksen ja dialogisuuden johtaminen - Vastuun ja vallan tasapainotus - Verkostotyöllä jatkuvaksi toiminnaksi - Ennustettavuus ja talouden seuranta paranee - Säästää työaikaa ja resursseja - Palveluprosessien jouhevoituminen ja nopeutuminen - Turhien käyntien vähentyminen - Vastuu prosesseista selkiytyy - Ohjeistuksien ja kriteeristöjen päivitys - Yhdenmukaistamis- ja määrittelytyö (ICF-viitekehys) Oma ja lähipiirin osallisuus ja sitoutuminen - Kuntoutus/palvelu olen minä periaate - Aktiivisuus omaa toimintakykyä kohtaan - Sitoutuminen arkeen paranee - Jatkuvan vuorovaikutuksen ja dialogisuuden johtaminen - Kannustimien mahdollisuus - 3. sektorin mukaan otto - Verkostotyöllä jatkuvaksi toiminnaksi - Ei vaadi investointeja - Säästää työaikaa ja resursseja - Lisäarvottomat käynnit vähenee - Vaikuttavuuden parantuminen - Oikea-aikaisuus ja toiminnan oikeatasoisuus paranee - Vertaistuen ja ryhmien tuki - Valmentava ja motivoiva työote - 3. sektorin osaamisen hyödyntäminen Yhteensopivat tietojärjestelmät ja sähköinen asiointi - Palveluntuottajasta riippumatta tarvittava tieto käytettävissä - Nopea asiointi helpottuu - Perustuu tietojohtamiseen ja sähköisiin alustoihin - Investointeina yhteisten alustoiden käyttö, rajapintojen ylitys - Sähköinen asiointi ensisijaiseksi - Palveluprosessien jouhevoituminen ja nopeutuminen - Tiedon käytön ja sähköisten prosessien osaamisen vahvistaminen - Yhtenäinen kirjaamisosaaminen: termit, määrittelyt, struktuurit,

48 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Kuntoutumisen tavoite ja oikea-aikaisuus turvataan Toimintakyvyn mukainen palvelu/kuntoutus Ei yli- eikä alipalvelua Jatkuvuus, valinnanvapaus ei katkaise suunnitelmallista kuntoutumista Palveluntuottajasta riippumatta tarvittava tieto käytettävissä Nopea asiointi helpottuu Kuntoutus/palvelu olen minä periaate Aktiivisuus omaa toimintakykyä kohtaan parantaa sitoutumista Asiakas itse mukaan sitoutuminen ja omavastuu vahvistuu Sitoutuminen arkeen paranee Kaikkien toimijoiden kokoaminen, jottei ihminen putoa rajapintaan ARKI-ELÄMÄ Laadukas palvelu Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus toteutuu

49 Taloudelliset nettovaikutukset / vuosi Kohdentuuko siirtymävuosille kustannuspaineita? Vaihe Uudistukseen valmistautuminen Rahoituksen siirtymäaika vuosina (menoperustaisesta laskennalliseen/tarveperustaiseen) Siirtyminen täysimäär. laskennal. rahoituk. Konkreettiset keinot ja toimenpiteet Kotikuntoutuksen lisääminen Arviointitiimien asiantuntijuus Nettovaikutukset yhteensä / vuosi