SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Johanna Hakala TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUS SUOMEN PUNAISESTA RISTISTÄ

Transkriptio

1 SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Johanna Hakala TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUS SUOMEN PUNAISESTA RISTISTÄ Yleistä Suomen Punaisesta Rististä annetun lain (238/2000) 5 :n mukaan järjestön yleiskokouksen hyväksymät säännöt annetaan Tasavallan presidentin asetuksella. Suomen Punaisesta Rististä annetun hallituksen esityksen (HE 156/1999 vp) mukaan SPR on järjestö, jonka asemasta ja tehtävistä määrätään kansainvälisissä sopimuksissa sekä Punaisen Ristin kansainvälisissä konferensseissa hyväksytyissä perusperiaatteissa ja kansallisten yhdistysten tunnustamisen ehdoissa. Vaikka kansalliset yhdistykset toimivatkin maansa lakien alaisina, niillä tulee olla itsenäinen ja riippumaton asema. Tämä edellyttää, että SPR saa kansainvälisten määräysten ja periaatteiden mukaisesti päättää säännöissään esimerkiksi toimintatavoistaan ja toimielimistään sekä niiden tehtävistä ja päätöksenteosta. Edelleen hallituksen esityksen mukaan asetuksen antaminen on luonteeltaan SPR:n sääntöjen vahvistamista. Asetuksen täytyy täyttää perustuslain 80 :n 1 momentin edellytykset. Eduskunnan hallintovaliokunnan mietinnössä (HaVM 3/2000 vp) todetaan, että ehdotettua 5 :ää on kuitenkin tulkittava niin, ettei järjestön säännöistä varsinaisesti säädetä presidentin asetuksella. Asetuksen antamisessa on pikemminkin kysymys järjestön yleiskokouksen hyväksymien sääntöjen vahvistamisesta tai niiden tunnustamisesta. Järjestön yleiskokous ja sääntöjen valmistelu Suomen Punaisesta Rististä annetun Tasavallan presidentin asetuksen (811/2005) 27 :n 1 momentin mukaan järjestön varsinainen yleiskokous pidetään joka kolmas vuosi kesäkuun 20. päivään mennessä. Asetuksen 58 :n mukaan muutoksista asetukseen sisältyviin järjestön sääntöihin säädetään Tasavallan presidentin asetuksella sen jälkeen, kun asiasta on päätetty vähintään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä annetuista äänistä järjestön yleiskokouksessa. Suomen Punaisesta Rististä annetun lain 4 :ssä säädetään siitä, miltä osin yhdistyslain (503/1989) säännöksiä sovelletaan järjestöön. Suomen Punainen Risti on ottanut valmistelussa huomioon Punaisen Ristin komitean ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton yhteisen sääntökomission huomiot. Sisäministeriö pyysi Suomen Punaisen Ristin tekemän valmistelutyön pohjalta lausunnot asetusehdotuksesta oikeusministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, puolustusministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä sekä työ- ja elinkeinoministeriöltä. Sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö, ulkoasiainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö antoivat lausunnot. Lausuntokierroksen jälkeen asia käsiteltiin Suomen Punaisen Ristin yleiskokouksessa. Suomen Punaisen Ristin laillinen ja päätösvaltainen yleiskokous pidettiin Yleiskokous hyväksyi säännöt.

2 2 Keskeiset ehdotukset Asetus ehdotetaan annettavaksi kokonaan uudestaan. Useisiin voimassa olevan Suomen Punaisesta Rististä annetun Tasavallan presidentin asetuksen (811/2005) pykäliin ehdotetaan tarkistuksia ja samalla asetuksen rakennetta muutetaan. Voimassa oleva asetus jakautuu 11 lukuun ja ehdotettu asetus 14 lukuun. Voimassa olevan asetuksen 4 luku Osastot ja piirit jakautuu ehdotetussa asetuksessa lukuihin 4 ja 5. Luku 8 koskisi järjestön hallitusta, puheenjohtajaa ja pääsihteeriä, luku 9 sovittelulautakuntaa sekä luku 12 taloushallintoa ja sisäistä valvontaa. Seuraavassa käsitellään yleisesti muutoksia verrattuna nykyisen asetuksen pykäliin. 1 luku (Yleiset säännökset) 1. Kotipaikka. Pykälä on vastaava kuin voimassa olevan asetuksen Tarkoitus. Pykälää tarkistettaisiin niin, että siihen sisällytettäisiin vapaaehtoistoiminnan edesauttaminen sekä auttamisvalmiuden edistäminen. 3. Toimintamuodot. Nykyisen asetuksen 2 :stä siirrettäisiin tähän pykälään järjestön valmiuden vahvistaminen. Jäsenten hankkiminen on erotettu säännöksessä omaksi kohdakseen lisättynä vapaaehtoisten hankkimisella. Uutena asiana säädettäisiin terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden vapaaehtoistoiminnan harjoittamisesta ja kehittämisestä sekä ensiaputoiminnasta. Yhdenvertaisuutta edistävä toiminta ja ihmisoikeuskasvatus olisivat uusia kohtia. 4. Toimielimet ja järjestöyksiköt. Pykälän otsikkoa tarkennettaisiin sisällön mukaiseksi. Pykälään lisättäisiin nykyisin muualla määritellyt järjestöyksiköt ja keskushallinto: järjestöyksiköitä ovat järjestön keskushallinto, piirit ja osastot, jotka yhdessä laitoksineen muodostavat Suomen Punaisen Ristin. Keskushallinnolla tarkoitetaan keskustoimistoa sekä järjestön hallitusta, pääsihteeriä, keskustoimistoa sekä järjestön hallituksen päätöksellä perustettuja keskushallinnon laitoksia. 5. Suojelija. Pykälä on vastaava kuin voimassa olevan asetuksen Tunnus. Nykyisen asetuksen 3 momentin mukaan järjestön hallitus valtakunnallisesti sekä piirin hallitus alueellisesti ja osaston hallitus paikallisesti omalta osaltaan valvovat punaisen ristin tunnuksen sekä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun nimen käyttöä. Pykälään lisättäisiin Punaisen Kristallin nimen käytön valvonta. 7. Kielet. Pykälä on vastaava kuin voimassa olevan asetuksen Punaisen Ristin perusperiaatteet. Pykälän 1 momenttia täsmennettäisiin, jolloin säännös kuuluisi seuraavasti: järjestön kaikkien jäsenten, toimielinten ja vapaaehtoisten on noudatettava toiminnassaan Punaisen Ristin perusperiaatteita, joita ovat inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, yleismaailmallisuus ja ykseys.

3 3 9. Syrjintäkielto. Pykälää tarkennettaisiin vastaamaan paremmin yhdenvertaisuuslakia (1325/2014). 10. Jäsenistö. Pykälään on sisällytetty nykyisen asetuksen 10 :n jäsenistö. 2 luku (Jäsenet) 11. Henkilöjäsenet. Nykyiseen asetukseen verrattuna pykälän henkilöjäsentyyppejä (varsinainen jäsen, nuorisojäsen, perhejäsen) yksinkertaistettaisiin ja olisi vain yksi jäsentyyppi, henkilöjäsen. Pykälän 2 momentin mukaan sen, joka tahtoo liittyä järjestön jäseneksi, tulee ilmoittaa aikomuksestaan järjestölle, mikä vastaa yhdistyslain sääntelyä. Pykälän 3 momentin nojalla jatkossa järjestön hallitus hyväksyisi henkilöjäsenen. 12. Kunniajäsenyys. Pykälään lisättäisiin kunniajäsenille läsnäolo- ja puheoikeus yleiskokouksessa. 13. Kannatusjäsenet. Kannatusjäseneksi voitaisiin ottaa vain oikeushenkilöitä. Kannatusjäsenellä olisi läsnäolo-oikeus yleiskokouksessa sekä sen piirin tai osaston kokouksessa, jonka kannatusjäsen se on. 14. Jäsenen eroaminen, erottaminen ja eronneeksi katsominen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi niin, että järjestön jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota järjestöstä ilmoittamalla siitä järjestölle. Edelleen järjestön hallitus voisi omasta aloitteestaan tai piirin hallituksen tai osaston hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, joka on menettelyllään vahingoittanut järjestöä tai on toiminnallaan järjestön jäsenenä loukannut Punaisen Ristin perusperiaatteita tai sääntöjä tai aiheuttanut merkittävää taloudellista haittaa. Pykälässä säädettäisiin erottamisasiaan liittyvästä kuulemismenettelystä ja asian uudelleen käsittelystä. 15. Jäsenluettelo. Pykälään tehdään teknisiä tarkistuksia. 16. Jäsenmaksut ja kannatusmaksut. Uutena asiana täsmennetään, että kunniajäsenillä ei olisi jäsenmaksuvelvollisuutta. 3 luku (Luottamushenkilöt, nimenkirjoittaminen ja haasteen tiedoksiantaminen) 18. Luottamushenkilöiden ehdolle asettaminen. Pykälässä säädettäisiin henkilöjäsenen, osaston hallituksen ja piirin hallituksen oikeudesta esittää ehdokkaita luottamushenkilöiden ja tilintarkastajien vaaleja varten. 19. Periaatteet luottamushenkilöitä ehdolle asetettaessa. Pykäläehdotus vastaisi nykyisen asetuksen 18 :ä sisällöllisesti vähäisin tarkistuksin. 20. Luottamushenkilöiden kelpoisuus ja toimikausi. Nykyisen asetuksen 19 pykälään verrattuna ehdotettavaan pykälään lisättäisiin maininta toiminnantarkastajista ja tarkennettaisiin luottamustoimeen valittavaa koskevia edellytyksiä. Edelleen järjestön työntekijä ei voisi toimia luottamustehtävässä. 21. Nimenkirjoittajat. Nykyisen asetuksen 20 pykälään verrattuna pykälään ehdotetaan muutoksia osaston nimenkirjoittamisoikeuksiin.

4 4 22. Nimenkirjoittajaluettelo. Nykyisen asetuksen 21 pykälään verrattuna ehdotettavaan pykälään lisättäisiin uudet 2 ja 3 momentit. Momentin 2 mukaan nimenkirjoittajaluetteloon merkittäisiin piirien ja osastojen nimi, kotipaikka, kieli ja alue. Lisäksi nimenkirjoittajaluetteloon merkittäisiin piirin ja osaston ilmoittama osoite tai sähköpostiosoite. Pykälän 3 momentin mukaan luetteloa varten järjestöyksiköt olisivat velvollisia toimittamaan heti henkilövalintojen jälkeen nimenkirjoittajatiedot sekä muut luetteloon merkittävät tiedot mahdollisimman pian pääsihteerille tämän määräämällä tavalla. 23. Haasteen tiedoksiantaminen. Nykyisen asetuksen 22 sisältää sääntelyn asiasta. Ehdotettava pykälä sisältäisi täsmennyksen mainitsemalla järjestöyksikön. 4 luku (Osastot) 24. Osaston perustaminen ja purkaminen. Nykyisen asetuksen 23 :ssä säädetään osastoista ja piireistä. Ehdotettavassa pykälässä säädettäisiin osaston perustamisesta ja purkamisesta. Pykälä sisältää säännökset osaston alueesta päättämisestä sekä osaston purkamista koskevasta päätösmenettelystä. 25. Osaston erottaminen. Voimassa olevan asetuksen 23 :n 2 momentin sääntely sisällytettäisiin ehdotettuun pykälään. Erottamisperusteisiin lisättäisiin järjestön perusperiaatteiden vastainen toiminta. Lisäksi säädettäisiin erotetun osaston mahdollisuudesta vaatia erottamisasiansa uudelleen käsittelyä. Edelleen säädettäisiin, miten menetellään erotettavaan osastoon kuuluvien jäsenten osalta. 26. Osastojen yhdistyminen tai jakaantuminen. Pykälä sisältäisi osastojen jakautumiseen ja yhdistymiseen liittyviä menettelyitä kuten asiaa koskevan päätöksenteon ja jäsenen aseman järjestelyn. 27. Osaston kokoukset. Pykälässä säänneltäisiin osaston varsinaisista kokouksista ja ylimääräisistä kokouksista, niiden ajankohdista, koolle kutsumisesta sekä laillisuudesta ja päätösvaltaisuudesta. 28. Osaston kokouksen koollekutsuminen. Osaston hallitus kutsuisi osaston kokouksen koolle. Pykälässä säädettäisiin menettelytavoista ja kutsussa mainittavista asioista. Edelleen säädettäisiin mistä asioista ei saisi tehdä päätöstä, jos asiaa ei ole mainittu kokouskutsussa. 29. Ääni-, puhe- ja läsnäolo-oikeus osaston kokouksessa. Pykälä vastaisi osin voimassa olevan asetuksen 24 :ä sekä lisättäisiin maininta toiminnantarkastajasta. Henkilöjäsenellä olisi läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus sen osaston kokouksessa, johon hänet on kirjattu. Lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus osaston kokouksessa olisivat osaston kunniajäsenellä, osaston toimintaan säännöllisesti osallistuvilla vapaaehtoisilla, osaston tilin- ja toiminnantarkastajilla sekä niillä, joille osaston kokous olisi myöntänyt puheoikeuden. Osaston kannatusjäsenellä olisi läsnäolo-oikeus osaston kokouksessa. 30. Osaston hallitus ja rahastonhoitaja. Pykälä koskisi osaston hallituksen kokoonpanoa ja valintaa sekä päätösvaltaa. Lisäksi säädettäisiin rahastonhoitajan valinnasta. Hallituksen jäsenten toimikausien lukumäärä on rajoitettu. Pykälässä tarken-

5 5 nettaisiin myös, että jos piirin hallitus perustellusta syystä katsoo, että osaston luottamustoimeen valittu henkilö ei täytä tämän asetuksen tiettyjä jäsenelle ja luottamushenkilölle asetettuja edellytyksiä, sen tulisi viipymättä velvoittaa piirin toiminnanjohtaja kutsumaan koolle uusi osaston kokous osaston kustannuksella. 31. Osaston hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen. Asiasta säädetään nykyisen asetuksen 41 :ssä. Pykälässä säädettäisiin muun muassa perusteista hallituksen jäsenen erottamiseen. Lisäksi säädettäisiin menettelyistä, jos jäsenyys tulee avoimeksi kesken toimikauden ja jos erotettu jäsen vaatii erottamisasiansa uudelleen käsittelyä. 5 luku (Piirit) 32. Piirin perustaminen ja lakkauttaminen. Ehdotettu pykälä sisältää osin nykyisen asetuksen 23 :n 4 momentin sääntelyn. Alueellista toimintaa varten maa jaetaan piireihin. Valtuusto määrää piirien lukumäärän ja muita pykälässä määriteltyjä asioita. Pykälä sisältäisi muutostilanteiden menettelyt piirin omaisuuden ja sitoumusten osalta. 33. Piirin kokoukset. Pykälä koskisi piirin varsinaista ja ylimääräistä kokousta, kokousten ajankohtia sekä laillisuutta ja päätösvaltaisuutta. 34. Piirin kokouksen koollekutsuminen. Piirin hallitus kutsuisi piirin kokouksen koolle. Pykälässä säädettäisiin menettelyistä kokouksen koollekutsumisessa ja kutsussa mainittavista asioista. Tietyistä asioista ei saisi tehdä päätöstä, jos asiaa ei ole mainittu kokouskutsussa. 35. Äänioikeus ja äänivallan käyttäminen piirin kokouksessa. Pykälä sisältää nykyisen asetuksen 24 :n 2 momentin sääntelyn lukuun ottamatta piirin kokouksen päätösvaltaisuutta. 36. Läsnäolo- ja puheoikeus piirin kokouksessa. Ehdotuksen mukaan henkilöjäsenellä olisi läsnäolo- ja puheoikeus sen piirin kokouksessa, johon hänen osastonsa kuuluu. Äänivaltaisten edustajien lisäksi puheoikeus piirin kokouksessa olisi piirin hallituksen jäsenillä, piirin kunniajäsenellä, tilintarkastajilla sekä niillä, joille piirin kokous on myöntänyt puheoikeuden. Piirin kannatusjäsenellä olisi läsnäolo-oikeus piirin kokouksessa. 37. Piirin hallitus. Pykälä koskisi piirin hallituksen kokoonpanoa, valintaa sekä henkilön toimikausien pituutta ja lukumäärää. Lisäksi säädettäisiin toimista tilanteessa, jossa katsottaisiin, ettei luottamustoimeen valittu täytä asetettuja edellytyksiä. Edelleen säädettäisiin piirin hallituksen päätösvaltaisuudesta. Piirin hallitus ottaisi ja erottaisi toiminnanjohtajan. 38. Piirin hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen. Pykälä sisältäisi osin nykyisen asetuksen 41 :n sääntelyn. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi piirin hallituksen jäsenen eroamisesta ja tilanteista, jossa piirin kokous voi erottaa hallituksen jäsenen. Perusteina olisivat pysyvä esteellisyys, järjestön sääntöjen vastainen toiminta tai Punaisen Ristin perusperiaatteiden vastainen toiminta tai toiminta muuten olennaisesti järjestön tarkoitusta vastaan. Edelleen ehdotetaan säädettäväksi menettelyis-

6 6 tä kesken toimikauden avoimeksi tulevan hallituksen jäsenyyden suhteen sekä erotetun jäsenen oikeuksista asiansa saattamiseksi uudelleen käsittelyyn. 6 luku (Yleiskokous) 39. Varsinainen ja ylimääräinen yleiskokous. Pykälä vastaisi sisällöltään nykyisen asetuksen 27 :n sääntelyä. 40. Äänioikeus ja äänivallan käyttäminen yleiskokouksessa. Pykälässä säädettäisiin nykyisen asetuksen 28 :ssä säädetyistä menettelyistä. Tarkennuksena on lisätty, että osaston edustajien tulee olla kirjoilla edustamassaan osastossa. 41. Läsnäolo- ja puheoikeus yleiskokouksessa. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan asetuksen 29 :ssä säädetyistä asioista. Lisäksi tarkastusvaliokunnan ja sovittelulautakunnan jäsenille tulisi oikeus puhua yleiskokouksessa. 42. Yleiskokouksen koollekutsuminen sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus. Pykälä vastaa nykyisen asetuksen 30 :ää siten, että ehdotukseen on lisätty mahdollisuus toimittaa yleiskokouksen kokouskutsut sähköisesti. 43. Varsinaisen yleiskokouksen asiat. Pykälä sisältäisi pääsääntöisesti nykyisen asetuksen 31 :n sääntelyä. Lisäyksenä ehdotetaan, että järjestön varsinaisessa yleiskokouksessa käsiteltäisiin valtuuston ja järjestön hallituksen kertomukset kolmelta edelliseltä vuodelta. Edelleen toimintalinjauksia koskevia kirjauksia tarkennettaisiin niin, että varsinaisessa yleiskokouksessa hyväksytään järjestön toimintalinjaus, joka sisältää toiminnan ja talouden suuntaviivat, seuraavaksi kolmeksi kalenterivuodeksi sekä päätetään käsittelyn yhteydessä tehtyjen ponsiehdotusten hyväksymisestä toimintalinjausta tukeviksi suosituksiksi. Pykälää on myös ajantasaistettu tilintarkastuksen osalta viittaamalla tilintarkastuslakiin (1141/2015). 44. Yleiskokouksen vaalitoimikunta. Pykälä vastaa nykyisen asetuksen 32 :ä. Tekninen muutos on tehty pykäläviittaukseen ja lisäksi ehdotetaan uutena asiana säädettäväksi, että vaalitoimikunta ei saa ehdottaa jäseniään yleiskokouksessa täytettäviin luottamustoimiin. 7 luku (Valtuusto) 45. Valtuuston kokoonpano. Valtuuston kokoonpanosta säädetään voimassa olevan asetuksen 33 :ssä ja ehdotettu pykälä olisi vastaavankaltainen. Teknisenä muutoksena päivitettäisiin sisäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön nimet. Asiallisena uutena muutoksena olisi, että pykälässä säädettyjen jäsenten lisäksi valtuustossa olisi nykyisen kuuden sijasta seitsemän valtion viranomaisten nimeämää jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Uutena tahona olisi oikeusministeriön nimeämä jäsen, koska ministeriön tehtäviin sisältyy vapaaehtoistyön kehittämisen koordinointi. Muut edustaisivat ulkoasiainministeriötä, sisäministeriötä, puolustusministeriötä, opetus- ja kulttuuriministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriötä sekä työ- ja elinkeinoministeriötä. 46. Valtuuston tehtävät. Nykyisen asetuksen 34 :ssä säädetään valtuuston tehtävistä. Tehtäviä tarkennettaisiin ehdotetussa pykälässä. Valtuusto muun muassa valvoisi yleiskokouksen hyväksymän toimintalinjauksen ja muiden päätösten toteutu-

7 7 mista, valvoisi järjestön toimintaa, taloutta ja hallintoa valtakunnallisesti, hyväksyisi järjestön työjärjestyksen ja taloussäännön, vahvistaisi järjestön toimintakertomuksen ja keskushallinnon tilinpäätöksen sekä päättäisi vastuuvapauden myöntämisestä järjestön hallituksen jäsenille, pääsihteerille ja muille keskushallinnon tilivelvollisille, ottaisi kantaa ajankohtaisiin humanitaarisiin kysymyksiin sekä huolehtisi muista säädetyistä tehtävistä. 47. Valtuuston kokoontuminen. Nykyiseen 35 :än verrattuna ehdotettuun pykälään tehtäisiin teknisiä tarkistuksia ja lisäksi muutettaisiin valtuuston syyskokouksen ajankohdaksi välinen aika nykyisen välisen ajan sijasta. 48. Päätösvaltaisuus sekä läsnäolo- ja puheoikeus valtuustossa. Pykälän sisältö vastaa nykyisen 36 :n sisältöä niin, että tarkastusvaliokunnan jäsenille ehdotetaan lisättäväksi läsnäolo- ja puheoikeus. 49. Valtuuston kevätkokous. Pykälän sisältö vastaisi nykyisen asetuksen 37 :ää niin, että tarkistettaisiin valtuuston kevätkokouksessa käsiteltäviä asioita seuraavilta osin: - käsiteltäisiin järjestön hallituksen toimintakertomus ja keskushallinnon tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta, - vahvistettaisiin keskushallinnon tilinpäätös ja päätettäisiin vastuuvapauden myöntämisestä järjestön hallituksen jäsenille, pääsihteerille ja muille keskushallinnon tilivelvollisille, - kuultaisin pääsihteerin katsaus järjestön toiminnallisesta ja taloudellisesta tilasta. 50. Valtuuston syyskokous. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että valtuuston syyskokouksessa käsitellään valtuuston toimivaltaan kuuluvat asiat 46 :n 8 11 kohdan mukaisesti sekä kuullaan pääsihteerin katsaus järjestön toiminnallisesta ja taloudellisesta tilasta. 8 luku (Järjestön hallitus, puheenjohtaja ja pääsihteeri) 51. Järjestön hallitus. Nykyisen asetuksen 39 :ssä säädetään järjestön hallituksesta. Ehdotettavan pykälän mukaan hallitukseen kuuluisivat yleiskokouksen valitsemat järjestön puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa sekä kuusi muuta jäsentä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että sama henkilö voidaan valita järjestön hallituksen jäseneksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Edelleen lisättäisiin 4 momentiksi nykyisin käytäntönä oleva valtuuston puheenjohtajan läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa. 52. Järjestön hallituksen tehtävät. Pykälässä ehdotetaan tarkistettavaksi nykyisen asetuksen 40 :n mukaisia tehtäviä. Pykäläehdotus sisältää 19 kohdan luettelon tehtävistä. Tehtäviin sisältyisi muun muassa henkilöjäsenten ottaminen ja erottaminen, yleiskokouksen koolle kutsuminen, pykälässä mainittujen päätösten täytäntöönpanon valvontatehtäviä, järjestön kokonaistaloudesta ja toiminnan asianmukaisuudesta huolehtiminen, koko järjestöä koskevista merkittävistä ja laajakantoisista asioista yleiskokouksen ja valtuuston päätösten puitteissa päättäminen sekä muut pykälässä mainitut tehtävät.

8 8 Lisäksi säädettäisiin siitä, että hallitus voisi asettaa määräämäänsä tehtävää varten valio- tai toimikuntia taikka työryhmiä, joissa jäsenyys on määräaikainen. Johtokunnat puolestaan vastaisivat kuten nykyisinkin laitostensa toiminnasta järjestön hallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaisesti niiden johtosäännöissä ja järjestön työjärjestyksessä määrätyllä tavalla. Ja kuten nykyisessäkin asetuksessa järjestön hallitus voisi siirtää toimivaltaansa kuuluvien asioiden ratkaisemisen valio-, toimi- tai johtokunnalle, pääsihteerille tai toimihenkilölle siten kuin järjestön työjärjestyksessä määrätään. 53. Järjestön hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen. Pykäläehdotus vastaisi osin nykyisen asetuksen 41 :n sääntelyä. Ehdotuksen mukaan järjestön hallituksen jäsen voisi erota tehtävästä ennen toimikauden päättymistä. Ennenaikaisesta eroamisesta on ilmoitettava järjestön hallitukselle. Myös valtuusto voisi erottaa asetuksessa säädetyin perustein hallituksen jäsenen. Pykälä sisältää säännökset menettelyistä, mikäli on valittava uusi jäsen kesken toimikauden. 54. Järjestön puheenjohtaja. Pykälässä säädettäisiin järjestön puheenjohtajan tehtävistä, joita olisivat järjestön hallituksen työskentelyn johtaminen, pääsihteerin esimiehenä toimiminen ja yhdessä muun hallituksen kanssa pääsihteerin toiminnan valvominen sekä muualla tässä asetuksessa säädetyistä, työjärjestyksessä ja taloussäännössä määrätyistä tehtävistä vastaaminen. 55. Pääsihteeri. Pääsihteerin tehtävistä säädetään nykyisen asetuksen 42 :ssä. Tehtäviä tarkennettaisiin seuraavalta osin: tehtävänä olisi johtaa ja kehittää koko järjestön työtä sekä vastata toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta, raportoida järjestön toiminnasta järjestön hallitukselle ja valtuustolle sekä vastata toiminnan edellyttämästä tiedonvälityksestä yhteiskunnan, kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen ja järjestön jäsenten ja vapaaehtoisten välillä. 9 luku (Sovittelulautakunta) 56. Sovittelulautakunnan kokoonpano. Pykäläehdotuksen mukaan yleiskokousvuotena valtuusto asettaisi syyskokouksessaan kolmen seuraavan kalenterivuoden toimikaudeksi sovittelulautakunnan, johon kuuluisivat puheenjohtajana järjestön puheenjohtaja sekä pääsihteeri ja valtuuston valitsemat vähintään kolme ja enintään seitsemän muuta jäsentä. Lautakunta valitsisi keskuudestaan varapuheenjohtajan ja ottaa tarvittaessa itselleen sihteerin. 57. Sovittelulautakunnan tehtävät. Pykälä sisältäisi sovittelulautakunnan tehtävät, joita olisivat keskeisesti erilaisten sisäisten erimielisyyksien ja muiden riitakysymyksen ratkaiseminen sekä järjestön periaatteiden vastaisen toiminnan käsittely sekä suositusten esittäminen toimenpiteistä. Tehtäviin sisältyisi myös sääntöjen tulkintaerimielisyyksien selvittäminen ja ratkaiseminen. 10 luku (Veripalvelu) 58. Veripalvelun tehtävät. Pykäläehdotuksen mukaan Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun (Veripalvelu) tehtävänä on omalta osaltaan vastata veripalvelutoiminnasta Suomessa normaali- ja poikkeusoloissa. Se harjoittaa myös osaamiseensa liit-

9 9 tyvää palvelu-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja osallistuu kansainväliseen kehitystyöhön. 11 luku (Huomionosoitukset) 59. Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit. Pykälä on vastaava kuin voimassa olevan asetuksen Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien kuvaus. Pykälä on vastaava kuin voimassa olevan asetuksen Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien myöntäminen. Pykälä on vastaava kuin voimassa olevan asetuksen 48. Ministeriön nimi ajantasaistetaan. 62. Muut huomionosoitukset. Pykälä on vastaava kuin voimassa olevan asetuksen luku (Taloushallinto ja sisäinen valvonta) 63. Toiminta- ja tilikausi. Pykälä on vastaava kuin voimassa olevan asetuksen Järjestön kokonaisomaisuus. Järjestön kokonaisomaisuudesta säädetään nykyisen asetuksen 51 :ssä ja ehdotettu 64 vastaa pääosin voimassa olevaa sääntelyä. 65. Taloudenhoito, kirjanpito ja tilintarkastus. Pykäläehdotuksessa täydennetään nykyisen asetuksen 52 :ä. Ehdotuksen mukaan järjestön taloudenhoidossa ja kirjanpidossa noudatettaisiin soveltuvin osin kirjanpitolakia (1336/1997) ja kirjanpitoasetusta (1339/1997) sekä tilintarkastuksessa tilintarkastuslakia (1141/2015). Valtuuston hyväksymässä taloussäännössä voitaisiin antaa tarkempia määräyksiä talouteen liittyen. 66. Tilintarkastajan toimikaudet. Pykäläehdotuksen mukaan toimikausien yhteenlaskettu kesto saisi olla enintään yhdeksän vuotta. Rajoitus ei koskisi toiminnantarkastajia. 67. Sisäinen valvonta ja tarkastus. Pykäläehdotus koskee järjestöyksiköiden sisäisen valvonnan järjestämistä sekä sisäisen tarkastuksen toteuttamista. 68. Tarkastusvaliokunta. Asetukseen ehdotetaan säännöstä tarkastusvaliokunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja päätösvaltaisuudesta. 69. Tarkastusvaliokunnan tehtävät. Asetukseen ehdotetaan säännöstä tarkastusvaliokunnan tehtävistä. Tehtävistä voidaan mainita muun muassa järjestön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän tarkoituksenmukaisuuden arvioimisessa avustaminen ja tilinpäätösraportoinnin ja muun taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistamisessa avustaminen. Edelleen tehtäviin kuuluisivat järjestön sisäisen valvonnan, riskienhallintajärjestelmien ja tarkastustoiminnan tehokkuuden arviointi ja järjestön sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen tarkastussuunnitelmien käsittely. Myös sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen tarkastusraportit käsiteltäisiin valiokunnassa. Valiokunnan teh-

10 10 täviin kuuluisi myös varmistaa, että kirjanpitoa, sisäistä valvontaa tai sisäistä tarkastusta koskevien huomautusten tekeminen on mahdollista mukaan lukien nimettömät ja luottamukselliset huomautukset järjestön palveluksessa olevilta. Tarkastusvaliokunnan toiminta koskisi kaikkia keskushallinnon yksiköitä, piirejä ja osastoja laitoksineen. Tarkastusvaliokunta raportoi järjestön hallitukselle. 13 luku (Erinäiset säännökset) 70. Päätöksenteko. Pykälässä säädettäisiin järjestön toimielimien ja järjestöyksiöiden päätöksentekoon liittyvistä asioista. Äänioikeuden käyttämiselle esitetään 12 vuoden ikärajaa. Äänioikeutta ei voisi myöskään valtakirjalla tai muutoin siirtää toiselle henkilölle. Asia- ja menettelytapakysymyksissä päätös tehtäisiin pykälässä kuvatuin tavoin. Päätöksiä valmisteltaessa olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä kuulemaan säännöllisesti järjestön toimintaan osallistuvia vapaaehtoisia. 71. Vaalit. Pykälä on vastaava kuin voimassa olevan asetuksen 54 lisättynä mahdollisuudella sähköiseen äänestykseen tietoliikenneyhteyttä ja tekniikkaa hyödyntämällä. 72. Etäosallistuminen. Nykyinen asetuksen 55 päivitettäisiin kokoukseen osallistumisen ja menettelyn osalta. 73. Esteellisyys. Ehdotuksen 1 momentin mukaan järjestön luottamustoimeen valitun tulee järjestöön liittyvissä kysymyksissä toimia järjestön edun mukaisesti. Pykäläehdotuksen 2 momentti vastaa voimassa olevan asetuksen 56 pykälää. 74. Vahingonkorvausvelvollisuus. Nykyisen asetuksen 57 :ssä säädetään vahingonkorvausvelvollisuudesta. Vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään yhdistyslaissa. Säännös olisi informatiivinen. 75. Asetuksen muuttaminen sekä varojen käyttö järjestön lakatessa. Pykäläehdotus on saman sisältöinen kuin voimassa olevan asetuksen luku (Voimaantulo ja siirtymäsäännökset) 76. Voimaantulo. Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Asetuksella kumottaisiin Suomen Punaisesta Rististä annettu tasavallan presidentin asetus (811/2005). 77. Siirtymäsäännökset. Siirtymäsäännökset koskisivat järjestön hallintoon liittyviä menettelyitä.