VAKKA-SUOMEN AMMATTI-INSTITUUTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAKKA-SUOMEN AMMATTI-INSTITUUTTI"

Transkriptio

1 VAKKA-SUOMEN AMMATTI-INSTITUUTTI NOVIDAN STRATEGIA VUOSILLE Hyväksytty ammatillisen koulutuksen johtokunnassa

2 SISÄLTÖ Sivu 1. Johdanto 3 2. Missio 3 3. Visio 3 4. Arvot 3 5. Toiminta-ajatus 3 6. Yleiset strategiset tavoitteet 4 Novida tarjoaa monipuoliset ja laadukkaat palvelut Novidan prosessit ovat tehokkaat Novida on aktiivinen yhteistyökumppani Novidaa johdetaan tehokkaasti ja osallistaen 7. Strategiset valinnat 4 Johtamisstrategia Pedagoginen strategia Tukiprosessien strategia Aluekehitysstrategia 8. Toimintaympäristön muutokset koulutusaloittain 7 9. Novidan koulutusalakohtaiset strategiat 8 Autoala Liiketalous Kemiantekniikka Kone- ja metalliala Rakennusala Sosiaali- ja terveysala Sähköala Majoitus- ja ravitsemisala Logistiikka Tietojenkäsittely 10. Aikuiskoulutuksen strategia 12 2

3 1. Johdanto Novidan strategian valmistelu alkoi syksyllä 2006 ja sitä ovat olleet rakentamassa oppilaitoksen johtokunta, koulutusalavastaavien työryhmä sekä koko henkilökunta. Novidan yleiset strategiset tavoitteet nousevat Uudenkaupungin kaupungin Kunnon koti kuntalaiselle-strategia-asiakirjasta sekä Uudenkaupungin kaupungin koulutuspalvelujen strategiasta vuosille Lisäksi strategia-asiakirjassa linjataan suuntaa vuoteen 2012 oppilaitoksen johtamisen, pedagogiikan, tukiprosessien ja aluekehitystehtävän näkökulmasta. Koulutusalakohtaisten ja aikuiskoulutuksen strategioiden taustalla ovat olleet toisaalta odotettavissa olevat valtakunnalliset toimintaympäristön muutokset ja toisaalta paikalliset alakohtaiset kehitysnäkymät. Rakenteellisesti strategia-asiakirjassa pyritään tiiviiseen ilmaisuun ja konkreettisiin kehittämiskohteiden ja -toimenpiteiden kuvauksiin. Tavoitteena on ollut asiakirja, jonka tavoitteiden toteutumista on helppo seurata tarkastelujakson aikana. Vakka-Suomen Ammatti-instituutti Novidan toiminnallinen tavoite on tuottaa alansa osaajia tasokkaalla koulutustoiminnalla yhteistyössä työelämän kanssa sekä olla mukana kehittämässä pitkäjänteisellä toiminnalla alueen yritysten osaamista. Tässä asiakirjassa esitetyt Novidan missio, visio, arvot, toiminta-ajatus ja strategia ohjaavat oppilaitoksen toimintaa. 2. Missio Mission tarkoitus on kertoa miksi organisaatio on olemassa ja mitä se pyrkii saavuttamaan. Missio on luonteeltaan pysyvä, mutta tapa toimia kehittyy ja muuttuu. Vakka-Suomen Ammatti-instituutti Novidan missiona on edistää elinikäisen oppimisen periaatetta ja palvella elinkeinoelämän tarpeita sekä pyrkiä omalta osaltaan siihen, että jokaisella on mahdollisuus saavuttaa ammattitaito, jolla sijoittuu yhteiskunnan jäsenyyteen. 3. Visio Visio on organisaation määrittelemä aktiivinen tahtotila, yleisluonteinen näkemys halutusta tulevaisuudenkuvasta. Vakka-Suomen Ammatti-instituutti Novidan visiona on olla arvostettu ja luotettava koulutus- ja kehityspalvelujen tuottaja ja aluekehittäjä toimien yhteistyössä muiden alueen koulutuksen järjestäjien kanssa. 4. Arvot Arvot perustuvat tärkeimpiin ihmisyhteisöä koossapitäviin tekijöihin ja edustavat siksi pysyvyyttä. Arvot ovat valintojamme ohjaavia päämääriä ja tulevat näkyviksi vasta valintatilanteissa. Arvot ovat johtamisen apuvälineitä, kun pyritään nopeasti muuttuvassa maailmassa laadukkaaseen tulokseen tehtävänsä sisäistäneen henkilöstön kanssa. Arvot ohjaavat toimintaa etenkin tilanteissa, joihin ei ole olemassa tarkkoja operationaalisia ohjeita. Vakka-Suomen Ammatti-instituutti Novidan eettis-moraaliset arvot ovat oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, suvaitsevaisuus ja yksilön kunnioitus. Lisäksi Novidan toiminnassa arvostetaan 3

4 vastuullisuutta, täsmällisyyttä ja ahkeruutta, asiakaslähtöisyyttä ja palvelualttiutta, muutosvalmiutta ja oppimishalukkuutta, ammatillista osaamista, yrittäjyyttä ja laatua sekä yhteistyötä. 5. Toiminta-ajatus Vakka-Suomen Ammatti-instituutti Novida tuottaa yhteistyössä työelämän kanssa monialaista ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä kehityspalveluja elinkeinoelämälle. Koulutus on ajanmukaista ja innovatiivista, yhteiskunnan muuttuvia tarpeita ennakoivaa sekä niin lahjakkaat kuin erityistä tukea tarvitsevat oppijat huomioivaa. 6. Yleiset strategiset tavoitteet Novida tarjoaa monipuoliset ja laadukkaat palvelut Osaava henkilöstö, ajanmukaiset tilat ja laitteet, monipuoliset koulutusalat, toimivat kuraattoripalvelut, elinkeinoelämän tarpeita vastaavat opetussisällöt ja monipuoliset opetusmenetelmät takaavat monipuoliset ja laadukkaat palvelut. Novidan prosessit ovat tehokkaat Prosessit ovat tehokkaita, kun oppilaitos menestyy Opetusministeriön tuloksellisuusmittariston mukaisessa arvioinnissa, jossa kriteereinä ovat opettajien kelpoisuus, henkilöstön kehittäminen, opintojen keskeyttäminen, valmistuvien työllistyminen ja jatko-opintoihin lähteminen sekä opintojen läpäisynopeus. Prosessien tehokkuutta oppilaitos arvioi tarkkailemalla vuosittain oppilaitokseen hakeneitten määrää ja tekemällä valmistuneiden työllistymiskartoituksen joka toinen vuosi sekä henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn ja opiskelijoiden hyvinvointikyselyn vähintään joka kolmas vuosi. Toiminnan arviointia ja kehittämistä tapahtuu myös kehityskeskustelujen yhteydessä. Novida on aktiivinen yhteistyökumppani Novida etsiytyy oma-aloitteisesti laaja-alaiseen yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa ja vastaa niiden esittämiin haasteisiin aina kun se edistää oppilaitoksen toimintaa, opiskelijoiden etua ja aluekehitystehtävää. Muun muassa seuraaviin kumppaneihin pidetään tiivistä yhteyttä: alueen yritykset ja koko elinkeinoelämä, ammatilliset neuvottelukunnat, kaupungin keskushallinto, seutukunnallinen elinkeinojaosto, yritystoimintaa kehittävät välittäjäorganisaatiot, Turun Ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen TE-keskus, Länsi-Suomen lääninhallitus, Varsinais- Suomen liitto, alueen muut ammatilliset oppilaitokset ja oppisopimustoimistot, seudullinen korkeakouluasiamies, perusopetus ja lukiot. Novidaa johdetaan tehokkaasti ja osallistaen Johto seuraa aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia, reagoi niihin välittömästi ja huolehtii siitä, että oppilaitos tunnetaan alueella laadukkaana toimijana. Johtaminen perustuu keskinäiseen luottamukseen ja avoimuuteen. Johtamisen tehtävä on sitouttaa henkilöstö yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Johtamisen avulla kannustetaan henkilöstöä itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Yhdessä henkilöstön kanssa hiotaan ja tarkistetaan säännöllisin väliajoin yhteisiä pelisääntöjä ja toimintamalleja. 4

5 7. Strategiset valinnat Johtamisstrategia Strategisen suunnittelun ja kehittämisen keskeinen sisältö on elinkeinoelämästä tulevien signaalien tarkka kuuntelu ja niihin reagointi. Sopeutuminen, muutosherkkyys ja ennakointi ovat tärkeitä suunnittelun periaatteita. Hallinnollisena tavoitteena on oma ammatillisen koulutuksen lautakunta tai suoraan kaupunginhallituksen alainen johtokunta. Henkilöstöpolitiikka ja hallinto tähtäävät osaavan henkilöstön saamiseen ja talossa pitämiseen. Tuetaan kaikkien opettajien muodollisen pätevyyden hankkimista ja lisätään henkilöstökoulutukseen osallistumista. Tavoitteena on terve työyhteisö ja siksi tyky-toimintaa lisätään. Henkilöstöpolitiikan periaate on molemminpuolinen tehokas tiedottaminen. Taloushallinnossa tavoitteena on laskujen hyväksymiskäytäntöjen järkiperäistäminen ja koulutusalakohtaisen talouden seurannan tehostaminen. Selvitetään, onko mahdollista tarkastella Novidan taloutta nykyistä selkeämmin omana tulosyksikkönään, jolloin otetaan huomioon menot ja tulot mukaan lukien valtionosuudet. Tukipalveluiden työnjakoa ja resurssointia tarkistetaan niin, että yksi henkilö voisi keskittyä pelkästään talousasioihin. Sidosryhmäyhteistyö ja yhteiskuntasuhteet ovat oleellinen osa oppilaitoksen aluekehitystehtävää. Yhteisiä hankkeita yritysten kanssa lisätään ja aikuiskoulutuksen työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää jatketaan. Aluekehitykseen liittyviä hankkeita haetaan edelleen ja erityisesti etsitään opetusvälineistön ja tilojen tehokkaan yhteiskäytön malleja. Työvoiman tarpeita koskevaa ennakointitietoa hankitaan ja levitetään esimerkiksi alueen peruskouluihin. Osallistutaan seutukunnan elinkeinopoliittisen strategian toteuttamiseen. Pedagoginen strategia Opetuksessa ja opetusjärjestelyissä tavoitteena on ottaa yhä monipuolisempia ja vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä käyttöön. Uusien opetusmenetelmien käyttöön annetaan henkilöstölle riittävä koulutus. Verkko-opetusta lisätään ja sitä käytetään kaikilla koulutusaloilla. Tietotekniikkaa hyödynnetään pedagogiikan apuvälineenä. Etsitään jokaiselle sopivat menetelmät ja käytäntöpainotteista opetusta lisätään ja työpajan antamia mahdollisuuksia hyödynnetään. Ammattiosaamisen näyttöjä ja työssäoppimisen käytäntöjä kehitetään edelleen. Työssäoppimisen ohjaus hoidetaan osittain videoneuvotteluvälinein. Valmennusta valtakunnallisiin sekä Taitaja- että Matematiikka-kisoihin tehostetaan ja kisoihin osallistutaan aktiivisesti. Erityisopetuksen tarve kasvaa tai ainakin pysyy ennallaan tarkastelujaksolla ja siksi sen kehittäminen on yksi oppilaitoksen painopistealue. Yhteistyötä tehdään Aura-Instituutin kanssa opettajien osaamisen ja jaksamisen tukemiseksi. Alan pätevyys- ja täydennyskoulutusta tarjotaan henkilöstölle. Kaikista opiskelijoista kasvatetaan työelämään valmiita nuoria. Mukautusten käyttö ammatillisissa opinnoissa linjataan ja HOPS-käytäntöjä yhtenäistetään. Joustavan haun tilanteisiin luodaan linjat ja ohjeistetaan osaamisen tunnustamisen periaatteet. Selvitetään työnopastajan/koulunkäyntiavustajan palkkaamisen tarve ja mahdollisuudet. 5

6 Opiskelijanohjauksen resurssit turvataan ja ohjausta suunnataan sekä erityistä tukea tarvitseville että jatko-opintoihin suuntautuville opiskelijoille. Ammatillisiin jatko-opintoihin ja kummiyritystoimintaan tähtäävän opintopolkuhanke Kunnarin koordinointi siirretään hankkeen jälkeen opinto-ohjauksen tehtäväksi. Jokainen ammattiaineiden opettaja huolehtii omalta osaltaan Kunnariopiskelijoiden ohjauksesta. Peruskoulusta ammatillisiin opintoihin siirtyvien ohjaavan jakson, ns. ammattistartin tarvetta arvioidaan vuosittain. Opiskelijahuollossa tehdään tiivistä yhteistyötä kaupungin muiden oppilashuoltohenkilöiden kanssa, etenkin nivelvaiheessa. Selvitetään mahdollisuus palkata Novidaan nuorisotyöntekijä hoitamaan sosiaalipalvelujen tarjontaa ja nuorten vapaa-ajan käytön ohjaamista sekä yhteistyötä työpajan kanssa. Sosiaalipalvelujen tuottamisessa noudatetaan ns. Hannun Parkin ja Soura vaanhankkeen aikana kehitettyä mallia, jossa keskeistä on nopea reagointi ja etsivä toiminta. Opiskelijahuollon ja erityisopetuksen prosesseja yhdistetään. Tukiprosessien strategia Toimistopalvelujen osalta tavoitteena on oppilashallintojärjestelmä Priimuksen laajempi hyödyntäminen, ohjeistus sekä oppilashallintoa koskevan tehtävä- ja vastuujaon selkiyttäminen. Toimistoon palkataan yksi kokopäiväinen pelkästään talousasioihin keskittyvä työntekijä. Kiinteistönhoidon osalta tavoitteena on neuvotella tilapalveluhenkilöstön pysymisestä mahdollisimman vakiona. Kiinteistönhoitohenkilöstö toteuttaa omalta osaltaan oppilaitoksen kasvatustehtävää. Lisäksi selvitetään missä määrin Novida voisi hoitaa osan kiinteistönhoidosta oppilastyönä. Viestinnän ja markkinoinnin osalta turvataan resurssit jatkossakin vastuuhenkilön palkkaamiseen. Ulospäin näkyvässä tiedotuksessa noudatetaan tasapuolisuutta eri alojen kesken. Oppilaitoksen tiedotussuunnitelma päivitetään. Web-sivut ja esitteet pidetään ajan tasalla. Kirjastoon perustetaan sähköisen oppimateriaalin pankki sekä etälainaussysteemiä kehitetään asiakasystävällisemmäksi. Kirjaston ja oppimiskeskuksen yhteistoiminta selvitetään ja opettajien tiedonhakuvalmiudet turvataan. Yhteistyö Turun Ammattikorkeakoulun kanssa jatkuu. Tietohallinnon osalta huolehditaan atk-tuen resurssien riittävyydestä. Lisäksi hankitaan nopea ja langaton verkko koko Novidaan. Verkkopalveluita kehitetään ja asiakirjahallintaa järkiperäistetään sekä toimivuus turvataan. Lankapuhelimista pyritään eroon ja kännykät hankitaan niiden tilalle. Opettajien tavoitettavuutta parannetaan soveltuvin viestintäteknisin välinein. Digitaaliset informaatiokanavat otetaan käyttöön. Avointen ohjelmistojen käyttöä lisätään ja edistetään. Henkilöstölle annetaan riittävästi koulutusta tietohallintoon liittyvien uudistusten yhteydessä. Aluekehitysstrategia Novida osallistuu Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän toimintaan olemalla mm. sen elinkeinojaoston jäsen. Novida on mukana useissa Uudenkaupungin ja myös monissa koko Vakka- Suomen elinkeinoelämän kehittämishankkeissa joko koulutuksen asiantuntijana, kumppanina, toteuttajana tai hallinnoijana. Nuorisotyötä tehdään osittain yhdessä Uudenkaupungin vapaaaikatoimen kanssa. Lisäksi Novida tekee tiivistä ja käytännöllistä yhteistyötä alueen yritystoimintaa 6

7 tukevien välittäjäorganisaatioiden kanssa, kuten Vakka-Suomen kehityskeskus Oy, Ukipolis Oy, Uusyrityskeskus ry, Seutukunnan yrityspalvelupiste sekä paikallinen yrittäjäyhdistys. Novidan kehittämishankkeet palvelevat aluekehitystehtävää. Novida varautuu omalta osaltaan tulevaan työvoimapulaan erityisesti kone- ja metallialalla, kuljetusalalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä palvelualoilla. Novida pyrkii omalta osaltaan osaamisja koulutustason kohottamiseen, varautuu nuorten ikäluokkien pienenemiseen ja tukee nuorten yhteiskuntaan kiinnittymistä. Painopistealueita ovat mm. - ohutlevyteknologian opetuksen ja yritysyhteistyön kehittäminen - logististen palveluiden turvaaminen - sosiaali- ja terveysalan, erityisesti vanhustyön ja kuntoutuksen palveluiden turvaaminen - kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen tukeminen - Lounais-Suomen Meriklusterihankkeeseen osallistuminen Oppilaitos huolehtii laaja-alaisesti niin syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, ammattiin opiskelevista nuorista ja aikuisista, jatko- ja täydennyskoulutukseen ohjaamisesta ja jatko- ja täydennyskoulutuksen tarjonnasta sekä alueen koulutus- ja osaamistason ylläpitämisestä ja kohottamisesta. Novida tekee tiivistä yhteistyötä, mahdollisesti hallinnollisesti fuusioituneina lähialueen muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa, varsinkin ennakoinnin ja järkevän työnjaon suhteen. Novida toteuttaa työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää yhdessä elinkeinoelämän seudullisten kehittämisorganisaatioiden kanssa, mahdollisesti jopa saman katon alla. Oppilaitoksen yhteyteen kehitetään osaamiskeskittymiä ja toteutetaan yritysten kanssa yhdessä protopajatoimintaa sekä käytetään yritysten kanssa osittain samoja koneita ja laitteita. Alueen ammatillista erityisopetustehtävää hoidetaan yhdessä Aura-instituutin kanssa. Työpaja- ym. toiminnan muodossa huolehditaan alueen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten saattamisesta koulutuksen kautta työhön. Novida on vahvasti mukana seutukunnan kehittämisessä. Jotta yllä kuvattu voisi jatkua, tarvitaan jatkossakin riittävät taloudelliset resurssit, osaava ja riittävä henkilökunta sekä mahdollisuus itsenäisesti toteuttaa paikallistuntemukseen ja räätälöintiin perustuvaa kehittämistoimintaa. 8. Toimintaympäristön muutokset koulutusaloittain Opetushallituksen ennakointitietojen mukaan koulutusaloittain tarkasteltuna lisäystarvetta on tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusaloilla, joiden määrä ja suhteellinen osuus kasvaisivat selvästi nykyisestä. Luonnonvara-alan, kaupan ja hallinnon alan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, kulttuurialan sekä humanistisen ja opetusalan koulutustarpeet pienenisivät ennusteen mukaan sekä määrällisesti että suhteellisesti. Suurinta aloittajatarpeen kasvua ennakoidaan kone- ja metallialalle. Keskimääräistä suuremman poistuman ohella aloittajatarvetta lisää se, että ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa peruskoulutuksen suorittaneiden osuutta pyritään lisäämään. Laskelmissa sähköalan aloittajatarve 7

8 vastaa kokonaisuudessaan tämän hetkisiä aloittajamääriä. Koulutustarpeisiin tulee vaikuttamaan jatkossakin se, että elektroniikka-alan kokoonpanoa on siirretty Suomesta ulkomaille. Laskelmien tavoitekehityksen toimialaennusteessa on uskottu alan voimakkaaseen kasvuun. Myös elintarvikealan aloittajatarpeet ovat vahvasti sidoksissa toimialojen tuotannon kotimaisuusasteeseen. Toimialaennusteiden mukaan näiden toimialojen työllisyys laskee pitkällä aikavälillä, mikä merkitsee aloittajatarpeiden vähentymistä nykyisestä. Auto- ja kuljetusalalle ennakoidaan merkittävää aloittajatarpeen kasvua. Venäjän ja Baltian maiden infrastruktuurin kehittyminen sekä Baltian maiden jäsenyys Euroopan unionissa lisäävät kilpailua ja samalla ennusteiden epävarmuutta. Nyt käytetyissä liikenteen toimialaennusteissa on arvioitu työllisten määrän säilyvän melko lähellä nykytilaa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittajatarvetta lisäävät muun muassa maaliikennetyön poistuma ja EU:n kuljettajadirektiivi, joka edellyttää alalla työskenteleviltä kuljettajilta perustutkintoa. Ennakointilaskelman tulokset osoittavat, että myös LVI-alan ja rakennusalan aloittajatarve kasvaa tulevaisuudessa. Molempien opintoalojen aloittajatarpeisiin vaikuttaa keskimääräistä suurempi poistuma. Erityisesti rakennusalalla on otettu tavoitteeksi, että jatkossa toimialalla työskentelevistä yhä suurempi osa olisi ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Myös kemianteollisuuden alan aloittajatarpeiden lisäykset selittyvät pääosin koulutusta vastaavien ammattiryhmien työllisten määrien odotettavissa olevalla kasvulla ja poistumalla. Kaupan ja hallinnon koulutusalalla laskennallinen aloittajatarve on hieman yli 20 % pienempi kuin nykytilanne. Koulutusalalla aloittajatarve painottuu entistä enemmän korkeakoulutukseen, mihin vaikuttaa osaltaan kansainvälisen kaupankäynnin ja yhteistyön jatkuva lisääntyminen. Kaupan ja hallinnon opintoalalla ammatillinen peruskoulutus vähenisi ennusteen mukaan noin puoleen. Keskeisiä syitä aloittajatarpeen vähenemiseen ovat alan koulutuksen kannalta tärkeiden ammattiryhmien (myyntityö, toimistotyö, kirjanpito- ja kassanhoitotyö) työllisten määrän ennakoitu väheneminen sekä nykyistä korkeammat tavoitteet koulutuksen läpäisylle ja moninkertaisen koulutuksen vähentämiselle. Myös työttömien työvoimatarjonta vähentää alan peruskoulutuksen tarvetta. Peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen saaneiden kysyntä työelämässä selkenee vuosien mittaan, kun alan uuden koulutusrakenteen vaikutuksista saadaan enemmän tietoa. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan aloittajatarve on noin 30 % pienempi nykytilanteeseen verrattuna. Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan koulutustarve on noin puolet nykyisestä. Suhteellisen suuren työttömien reservin ennakoidaan tyydyttävän osittain työvoiman kysyntää ja vähentävän nuorten koulutustarvetta. Laskennan lähtökohtana käytetyssä väestölaskennan vuoden lopun poikkileikkaustiedossa eivät toisaalta näy kevään ja kesän työvoiman kysynnän huippukaudet, minkä perusteella koulutustarpeen voidaan arvioida olevan laskentatulosta suurempi. Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksessa aloittajatarvetta nostavat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimialojen lisääntyvä työllisyys ja työvoiman keskimääräistä suurempi poistuma. Aloittajamäärät ovat kuitenkin viime vuosina pudonneet huomattavasti. Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneet sijoittuvat myös työllisyydeltään kasvaviin ammattiryhmiin. Koulutustarpeen painottuminen peruskoulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen riippuu siitä, miten alan palvelurakennetta kehitetään. 8

9 9. Novidan koulutusalakohtaiset strategiat LIIKETALOUS Vakka-Suomen elinkeinoelämä tarvitsee paljon liiketalouden osaajia. Palvelusektorin työt ovat lisääntyneet ja asiakaspalvelun tärkeys on kasvanut, erityisesti kaupan alalla kasvu jatkuu koko tarkastelujakson ajan. Samoin jatkokoulutusmahdollisuudet Uudessakaupungissa ovat erinomaiset merkonomeille Turun ammattikorkeakoulun toimipisteen sijaitessa Uudessakaupungissa. Merkonomiopiskelijoille pyritään tarjoamaan valinnaisena kaksi koulutussuuntaa; Kaupan ja asiakaspalvelun sekä Taloushallinnon ja toimistopalveluiden koulutusohjelmat. Opetukseen tullaan lisäämään ATK:ta, kuten tietohallintoon ja tietokantoihin liittyvää osaamista. Vakka-Suomen alueella tulevat merkonomien työpaikat asiakaspalvelussa ja palvelusektorilla yleensä lisääntymään lähivuosina suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. TIETOJENKÄSITTELY Datanomikoulutuksen osalta tullaan seuraamaan Opetusministeriön valtakunnallisia suuntauksia ja koulutuksen sisältöä tullaan tarkistamaan paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi. Samassa yhteydessä harkitaan ylioppilaspohjaisen koulutuksen aloittamista. RAKENNUSALA Rakennusalalla työvoiman tarve on 90-luvun alun laman jälkeen kasvanut tasaisesti ja suuren poistuman vuoksi lievä nousu jatkuu koko tarkastelujakson ajan. Rakennusalan työntekijöistä jää eläkkeelle jopa 70 % vuoteen 2015 mennessä, eli kahdeksan vuoden kuluessa. Tämä aiheuttaa rakennusalalle suuren työvoiman tarpeen. Lisäksi ennen lukua rakennettu rakennuskanta vaatii jatkuvasti enemmän korjaustarvetta. Näitä korjauksia ei hoideta ilman, että saadaan työelämään lisää nuoria rakennusalan ammattilaisia. Rakennusalalla on ollut monena edellisenä vuotena todella hyvä vetovoima nuorten keskuudessa ja tilanne on vuosi vuodelta parantunut. Eli rakennusalan koulutukseen haluavia on ollut enemmän kuin on voitu ottaa oppilaitokseen. Vetovoimaisuuden vähenemistä ei ole tulevaisuudessakaan ennakoitavissa. Rakennusalan omat työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä alan isot rakennusyritykset tekevät paljon rekrytointia nuorten keskuudessa ja osoittavat avoimesti välittävänsä nuorista, tulevista työntekijöistään. Heidän sijoittumisekseen työelämään toteutettaneen jatkossakin erilaisia projekteja, joihin Novidakin osallistuu. Rakennusalan koulutusta tullaan sisällöllisesti suuntaamaan korjausrakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Myös kiinteistönhoitoalaan liittyviä opintokokonaisuuksia ollaan lisäämässä. Lisäksi alan työturvallisuuteen tullaan jatkuvasti panostamaan lisää. Rakennusalalle tarvitaan valtakunnallisesti lisää koulutuspaikkoja, jotta pystytään vastaamaan työvoiman tarpeeseen ja alan vetovoimaisuuteen. 9

10 KONE- JA METALLITEKNIIKKA Ennusteen mukaan Varsinais-Suomeen syntyy vuonna 2007 pk-yrityksiin 3000 uutta työpaikkaa, joista suurin osa on metallialan paikkoja. Alueellamme on pula metallialan osaajista ja tilanne pahenee eläköitymisen myötä. Alalta valmistuu vuosittain opiskelijoita vähemmän kuin työpaikkoja vapautuu. Vetovoimaisuus alalle on kuitenkin hieman viime aikoina parantunut. Vetovoimaisuuden parantamiseksi koulutusalalla on tehtävä jatkuvasti töitä ja haettava keinoja, joilla taataan mielekäs ja opiskelijoita kiinnostava opetus. Kone- ja metallialalle on myös saatava jatko-opinnoista kiinnostuneita nuoria, jotta myös korkeammin koulutetun työvoiman tarpeet tulisivat tyydytettyä. Vakka-Suomessa on pula levyseppähitsaajista ja koneenasentajista. Levyseppähitsaajan koulutusta ohjataan perinteisestä opetuksesta ohutlevyteknologian suuntaan. Koneenasentajien koulutukseen lisätään hitsaustekniikan opetusta eri työpaikkojen tarpeiden mukaisesti. Myös tällöin koneenasentajien olisi helpompi toimia tulevaisuudessa esimerkiksi putkiasentajan tehtävissä. Määrällisesti koneenasentajia ja levyseppähitsaajia tulisi vuosittain kouluttaa yhtä paljon. Koulutusalan tulevaisuuden näkymät näyttävät hyvältä. Koulutettua ja osaavaa metallin osaajaa tarvitaan jatkossakin. Työtä on kuitenkin tehtävä jatkuvasti siihen suuntaan, että koulutuksen sisältö vastaa ympäröivän teollisuuden tarpeita. Vakka-Suomessa toimii monia PK-yrityksiä, joiden tuotanto- ja tuotteet perustuvat ohutlevytekniikan ja aineliitostekniikan käyttöön. Yritykset työllistävät useita satoja työntekijöitä. Kone- ja metallialan tavoitteena on luoda Novidaan oppimis- ja toimintaympäristö, jossa levyosia ja osakokonaisuuksia voidaan valmistaa nykyaikaista teknologiaa käyttäen. Tällainen toimintaympäristö palvelee perusopetusta ja antaa mahdollisuuden yritysten henkilöstön kouluttamiseen. Sitä voidaan käyttää yritysten alihankintatöiden toteuttamiseen ja se mahdollistaisi myös protopajatoiminnan yritysten ja oppilaitoksen yhteistyönä. Opetustiloja ja välineitä voidaan räätälöidä suhteellisen helposti esimerkiksi ammatinvaihtajille suunnatun uudelleenkoulutuksen käyttöön.. Toimintaympäristön perusideana on valmistaa levyosia nykyaikaisin menetelmin ja levyosien yhteen liittäminen nykyaikaista aineliitostekniikkaa käyttäen SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKKA Sähköalan työvoiman tarpeessa erityisesti elektroniikka-alalla tapahtui joitakin vuosia sitten raju lasku, joka nyttemmin on tasoittunut. Työmarkkinoilla on nyt ja tulevaisuudessa ennustettavissa pulaa sähköalan ammattiosaajista. Ala on ollut pitkään suosittu nuorten keskuudessa, joskin hienoista laskua on havaittavissa. Koulutuksessa on työelämän muutoksista johtuen luovuttu tietoliikennetekniikan ja elektroniikan koulutusohjelmasta. Sähköasentajakoulutusta kehitetään edelleen ja automaatioalan koulutus kappaletavara-automaatioon suuntautumalla on jo käynnistetty. Muuttuviin työympäristön haasteisiin täytyy opetuksen ja välineistön osalta vastata. KEMIANTEKNIIKKA Kemian alan perinteisessä teollisuudessa ei ole toistaiseksi suurta työvoimapulaa alueella ja työvoiman tarve pysynee tasaisena koko tarkastelujakson. Sen sijaan nuoriso näkee uusiutuvissa raaka-aine- ja energialähteissä tulevaisuutta ja ne vetävät nuoria puoleensa. Kestävän kehityksen 10

11 osaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Ylioppilaiden määrää pyritään lisäämään ja tarjoamaan heille jatko-opintoihin tähtäävää opetusta. Novidaa tullaankin markkinoimaan kestävän kehityksen opinahjona. Kemiantekniikan opetus palvelee jatkossakin perinteisen teollisuuden tarpeita. Lisäksi opetuksen sisältöä suunnataan bioenergiaan ja bioraaka-aineisiin sekä näihin liittyvään yritystoimintaosaamiseen. Valtakunnallisesti on nähtävissä paineita kemianalan koulutuksen vähentämiseen. Novidassa vähenemistä ei ole nähtävissä, koska opetusta kehitetään tulevaisuuden ympäristönsuojelulliset tarpeet huomioiden. Kemianalan opetuksen tulevaisuus riippuukin paljolti alan PK-yritysten määrästä lähialueilla. AUTOALA Työvoimantarve pysyy kohtuullisena Uudenkaupungin ja Laitilan ympäristössä, Turun suunnassa on työvoimantarve suurempi. Monipuolisuudessaan tutkinto antaa tarvittaessa hyvät valmiudet erikoistua moniin tehtäviin myös eri tekniikan aloille. Työvoimantarve tulee lisääntymään etenkin autokorikorjaus-, automaalaus- ja raskaankalustonasennustehtävissä. Ikärakenteen muutoksesta johtuen tulevina vuosina autoalalta jää eläkkeelle suuri määrä työvoimaa. Alan vetovoimaisuutta lisäävät osaavat opettajat, nykyaikaiset laitteet ja työkalut, tilavat ja valoisat opetustilat. Opetuksessa keskitytään niihin asioihin, joita työelämä painottaa. Oppilaiden kiinnostus tutkinnon tiettyihin osa-alueisiin otetaan entistä paremmin huomioon painotettaessa opetusta. Novida osallistuu tuleviin mahdollisiin valtakunnallisiin alan vetovoimaisuutta lisääviin kampanjoihin. Opetuksessa tullaan painottamaan erityisesti seuraavia sisältöjä: Asiakaspalvelu, oma-aloitteisuus, yrittäjyys, diagnostiikka ja autokorikorjaus. Lisäksi opetusta suunnataan autosähkövikojen mittauksiin ja korjauksiin sekä pienten peltivaurioiden korjauksiin. Opetuskohteiksi pyritään saamaan enemmän uudehkoa autokalustoa. Ammattiosaamisen näytöt tulevat lisäämään yhteistyötä yritysten kanssa. KULJETUSALA Kuljetus- ja varastointialan työvoiman tarve kasvaa koko tarkastelujakson ajan ja kasvua kiihdyttää suuri poistuma eläkkeelle. Tavara- ja henkilöliikenteen ajoneuvokuljettajien ammattipätevyyttä ja jatkokoulutusta koskeva EY-direktiivi merkitsee muutoksia ammatilliseen kuljettajakoulutukseen. Suomessa ei ole aiemmin ollut pakollista hankkia erillistä kuljettajan ammattiin liittyvää koulutusta. Vaatimuksena on ollut vain ajokortin suorittaminen. Direktiivin myötä perustason ammattipätevyys on jatkossa edellytys kuljetustoiminnan harjoittamiselle. Pätevyyttä tulee myös pitää ajan tasalla jatkokoulutuksella. Uusien yhteisön sääntöjen tarkoituksena on koulutuksen avulla varmistaa kuljettajan ammattitaito sekä ammattiin pääsemisen että sen jatkuvan harjoittamisen osalta. Säännöt koskevat kaikkia kuljettajia riippumatta siitä, harjoittavatko he ammattiaan omaan tai toisen lukuun itsenäisinä ammatinharjoittajina tai työntekijöinä. Suomessa direktiivin velvoitteet koskevat noin ammatikseen raskaan kaluston kuljettajina toimivaa henkilöä. Huomattavalla osalla nykyisistä kuljettajista ei ajokortin lisäksi ole ammatillista koulutusta, joten lisä- ja täydennyskoulutuksen tarve tulee olemaan lähivuosina suuri. Suomen logistisen toimintaympäristön poikkeuksellisuuden vuoksi tavaraliikenteen merkitys elinkeinoelämässä on suuri. Logistiikka-ala on merkittävä työllistäjä myös Uudenkaupungin, Rauman, Laitilan ja Raision alueella, jossa toimii noin 360 alan yritystä. Kuljetusalalle tarvitaan aiempaa enemmän osaajia ja työvoiman kysynnän ennustetaan vain kasvavan 11

12 SOSIAALI- JA TERVEYSALA Sosiaali- ja terveysalan työvoiman tarve on kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen. Erittäin suuren poistuman vuoksi tulee tulevaisuudessa olemaan kova työvoiman tarve niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Etenkin vanhustyössä ja mielenterveystyössä tarvitaan lisää työvoimaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakoidaan kasvavan useimpia muita toimialoja enemmän kymmenen vuoden kuluessa. Viime vuosina henkilöstöä ei ole ollut saatavilla kaikilla alueilla kysyntää vastaavasti. Varsinkin sijaisten saanti on vaikeutunut. Opetusministeriön Koulutustarjonta projektin väliarvion mukaan sosiaali- ja terveysalan uusi aloittajatarve muodostaa kaikkien koulutusalojen tarpeista vuosina vajaan 18 prosenttia verrattuna nykyiseen vajaaseen 15 prosenttiin. Lähihoitajakoulutuksen sisällön suunnittelussa tullaan huomioimaan paikalliset tarpeet, uudenlaiset ammatin vaatimukset, kuten moniosaamisen tarpeen lisääntyminen, moniongelmaisten ja dementoituneiden asiakkaiden lisääntyminen, kokonaisvaltaisen näkemyksen ja yksilökeskeisen työotteen vaatimukset sekä asiakaslähtöisyyden ja asiakkaan kohtaamisen tärkeys. Novidassa tutkitaan mahdollisuuksia laajentaa koulutusohjelmatarjontaa kuntoutuksen lisäksi myös muihin koulutusohejlmiin. Kuntoutuksen koulutusohjelmaa tehdään tutuksi niin tulevien opiskelijoiden kuin työelämän keskuudessa. Työssäoppimispaikkojen riittävyydestä huolehditaan yhteistyössä seutukunnan ja osittain sen ulkopuolistenkin sosiaali- ja terveysalan yksiköiden kanssa. Novida ohjaa opiskelijoita valitsemaan sellaisia koulutusohjelmia, jotka työllistävät tulevaisuudessa. Positiivisia näkymiä koulutukseen tuovat mahdollisuudet kehittää koulutusta työelämän tarpeita ja tämän päivän hoito- ja hoivaideologioita vastaavaksi. Alan koulutusta on alueella kaivattu ja sitä halutaan kehittää yhteistyössä työelämän kanssa. Tiiviit työelämäyhteydet tuovatkin positiivista energiaa koulutukseen. MAJOITUS- JA RAVITSEMISALA Majoitus- ja ravitsemisalalla työvoiman tarve on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ja nousua on odotettavissa Vakka-Suomen seudulla edelleen koko tarkastelujakson ajan, ainakin mikäli matkailuun liittyvä toiminta alueella edelleen vilkastuu. Suurtalousalalla suuntaus on ollut koko ajan suurempiin yksiköihin ja keskuskeittiöihin sekä jakelukeittiöiden lisääntymiseen. Kehitys jatkuu varmasti samanlaisena. Ateriapalvelujen ja hoiva-alan yritysten tarve tulee väestön ikääntymisen johdosta lisääntymään. Aterioiden valmistuksen lisäksi niiden kuljetuksesta tulee yhä merkittävämpi osa palveluita. Nykyisten työntekijöiden eläkkeelle siirtyminen merkitsee lisää työpaikkoja, mutta toimintojen tehostamisen ja keskittämisen vuoksi työpaikat eivät lisäänny samassa suhteessa. Sen sijaan matkailun merkitys alueellamme tullee kasvamaan ja asettamaan uusia haasteita majoitus- ja ravitsemisalalle. Suurtalousalan vetovoiman parantamiseksi tarvitaan imagonkohotuskampanjointia. Kokkikoulutus tulee uudistumaan uusien opetussuunnitelmien myötä niin, että suurtalouskokin ja ravintolakokin tutkinnot yhdistetään. Uudistus selkiyttää kuvaa alan ammattirakenteista ja helpottaa siten ammatinvalintatilanteita. Syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ja nuoret aikuiset tarvitsevat ohjausta yhä enemmän arjen hallinnassa. Koulutuksen suunnittelussa tulee huomioida, että alalle 12

13 hakeutuu erityisopiskelijoita entistä enemmän. Ylioppilaspohjaisen, matkailualalle ohjaavan talouskoulun aloittamisen mahdollisuutta selvitetään tulevalla tarkastelukaudella Aikuiskoulutuksen strategia Novidan aikuiskoulutuksen painopisteiden valinta edellyttää arviota oman toiminta-alueemme sekä myös yhteiskunnan tulevasta kehityksestä. Lisäksi sen päämääränä on oman alueen väestön koulutustason ylläpitäminen ja osaamisen uudelleen suuntaaminen yhteiskunnan kehittymisen edellyttämällä tavalla. Novidan aikuiskoulutuksen painopistealueiksi määrittyvät ammatillisen osaamisen parantaminen, alueen kilpailukyvyn parantaminen, yrittäjyyden edistäminen ja koulutustason kohottaminen. Näihin tavoitteisiin päästään noudattamalla elinikäisen oppimisen periaatteita, toteuttamalla työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää ja käyttämällä koulutuksessa uusinta teknologiaa. Opetusministeriö on asettanut aikuiskoulutukselle mm. seuraavat tavoitteet: aikuisväestön ammattitaidon tason ja laadun parantaminen työelämän muutoksiin vastaaminen ja työttömyyden lieventäminen koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen elinikäisen oppimisen periaatteen soveltaminen Novidan aikuiskoulutusosaston tavoitteena on edellä mainittuihin periaatteisiin nojaten järjestää opiskelu- ja ammatillisia kehitysmahdollisuuksia työikäiselle aikuisväestölle järjestämällä työvoimapoliittista, täydennys- sekä lisäkoulutusta ja oppisopimuskoulutusta sekä palvelu- ja kehittämishankkeita. Työmarkkinoiden muutokset ja työtehtävien vaatimustason kohoaminen osoittavat, että aikuiskoulutuksen tarve lisääntyy lähivuosina. Koulutuksiamme kehitetään tiiviillä yhteistyöllä työelämän kanssa, jotta ne vastaavat työelämän todellisia tarpeita ja vaatimuksia. Novidan aikuiskoulutus keskittyy strategiassaan seuraaviin avainalueisiin edellä mainittujen kehittämiskohteiden lisäksi: verkostot, yrittäjyys ja sen kehittäminen sekä henkilökohtaistamiskäytännöt. Aikuiskoulutusosaston strategiseen linjaukseen kuuluu myös aikuisten ammatillisen erityisopetuksen tarjoaminen ja kehittäminen. Yhteistyökumppaneina toimivat Aura-instituutti ja Alavuden erityisammattikoulun Ulvilan yksikkö. Aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen, organisointi, yleissuunnittelu ja toimistopalvelut toteuttaa osaston päätoiminen henkilöstö. Aikuiskoulutus käyttää kouluttajina ja opettajina paitsi oppilaitoksen omaa henkilökuntaa niin ennen kaikkea hyödynnetään kumppanuusverkostoa ja ajanmukaisia oppimisympäristöjä. Aikuiskoulutuksen henkilökunnan jatkuva kehittyminen sekä opetusvälineiden ja tilojen ajanmukaisuus varmistetaan oman 13

14 henkilökunnan täydennys- yms. koulutuksella, ylläpitäjän työhyvinvointiin liittyvien menetelmien avulla ja laitteistojen yms. päivityksillä siten, että esim. atk-ohjelmistot vastaavat tämän hetken vaatimuksia. Hyvä taloudellinen tulos varmistetaan asiakkaiden tarpeista lähtevällä koulutustarjonnalla, tehokkaalla markkinoinnilla, kurssikohtaisella tulosseurannalla ja kustannustietoisella toiminnalla. Novidan aikuiskoulutuksessa käytetyt opiskelumenetelmät ovat aikuiskoulutukseen soveltuvia. Toiminnassa toteutetaan konsultatiivisen ohjauksen periaatteita. Opetuksessa panostetaan oppimistaitojen kehittymiseen sekä vastuun ottamiseen omasta sekä ryhmän oppimisesta. Teoriataitojen opiskelussa periaatteena on, että informaatiota luokitellaan ja jäsennellään aikuisen oppijan omista lähtökohdista ja kokemuksista käsin. Vastuun ottamista omasta oppimisesta tuetaan. Siten oppimisesta tulee opiskelijakeskeistä. Tätä prosessia tukevat opiskelijaa henkilökohtaisesti ohjaavat, kuhunkin koulutukseen nimetyt ohjaavat kouluttajat. 14

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

AIKO-foorumi. Marko Koskinen,

AIKO-foorumi. Marko Koskinen, AIKO-foorumi Marko Koskinen, 26.5.2011 Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Työelämäosaamisen edistäminen seminaari 26.9.2006 Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Koulutussuunnittelija Juha Oulujärvi Koulutussuunnittelija Kati Aimonen Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO ARVOT-VISIO-STRATEGIA 2012 2020 KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO Kankaanpään kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on hyväksynyt strategian 22.12.2011 Kankaanpään kaupungin koulutuslautakunta on hyväksynyt

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa Vantaa 8.2.2011 Tuula Koivula johtava rehtori Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006.

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006. LIITE 1 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistiossa: (Opetusministeriön muistioita ja selvityksiä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot