VAKKA-SUOMEN AMMATTI-INSTITUUTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAKKA-SUOMEN AMMATTI-INSTITUUTTI"

Transkriptio

1 VAKKA-SUOMEN AMMATTI-INSTITUUTTI NOVIDAN STRATEGIA VUOSILLE Hyväksytty ammatillisen koulutuksen johtokunnassa

2 SISÄLTÖ Sivu 1. Johdanto 3 2. Missio 3 3. Visio 3 4. Arvot 3 5. Toiminta-ajatus 3 6. Yleiset strategiset tavoitteet 4 Novida tarjoaa monipuoliset ja laadukkaat palvelut Novidan prosessit ovat tehokkaat Novida on aktiivinen yhteistyökumppani Novidaa johdetaan tehokkaasti ja osallistaen 7. Strategiset valinnat 4 Johtamisstrategia Pedagoginen strategia Tukiprosessien strategia Aluekehitysstrategia 8. Toimintaympäristön muutokset koulutusaloittain 7 9. Novidan koulutusalakohtaiset strategiat 8 Autoala Liiketalous Kemiantekniikka Kone- ja metalliala Rakennusala Sosiaali- ja terveysala Sähköala Majoitus- ja ravitsemisala Logistiikka Tietojenkäsittely 10. Aikuiskoulutuksen strategia 12 2

3 1. Johdanto Novidan strategian valmistelu alkoi syksyllä 2006 ja sitä ovat olleet rakentamassa oppilaitoksen johtokunta, koulutusalavastaavien työryhmä sekä koko henkilökunta. Novidan yleiset strategiset tavoitteet nousevat Uudenkaupungin kaupungin Kunnon koti kuntalaiselle-strategia-asiakirjasta sekä Uudenkaupungin kaupungin koulutuspalvelujen strategiasta vuosille Lisäksi strategia-asiakirjassa linjataan suuntaa vuoteen 2012 oppilaitoksen johtamisen, pedagogiikan, tukiprosessien ja aluekehitystehtävän näkökulmasta. Koulutusalakohtaisten ja aikuiskoulutuksen strategioiden taustalla ovat olleet toisaalta odotettavissa olevat valtakunnalliset toimintaympäristön muutokset ja toisaalta paikalliset alakohtaiset kehitysnäkymät. Rakenteellisesti strategia-asiakirjassa pyritään tiiviiseen ilmaisuun ja konkreettisiin kehittämiskohteiden ja -toimenpiteiden kuvauksiin. Tavoitteena on ollut asiakirja, jonka tavoitteiden toteutumista on helppo seurata tarkastelujakson aikana. Vakka-Suomen Ammatti-instituutti Novidan toiminnallinen tavoite on tuottaa alansa osaajia tasokkaalla koulutustoiminnalla yhteistyössä työelämän kanssa sekä olla mukana kehittämässä pitkäjänteisellä toiminnalla alueen yritysten osaamista. Tässä asiakirjassa esitetyt Novidan missio, visio, arvot, toiminta-ajatus ja strategia ohjaavat oppilaitoksen toimintaa. 2. Missio Mission tarkoitus on kertoa miksi organisaatio on olemassa ja mitä se pyrkii saavuttamaan. Missio on luonteeltaan pysyvä, mutta tapa toimia kehittyy ja muuttuu. Vakka-Suomen Ammatti-instituutti Novidan missiona on edistää elinikäisen oppimisen periaatetta ja palvella elinkeinoelämän tarpeita sekä pyrkiä omalta osaltaan siihen, että jokaisella on mahdollisuus saavuttaa ammattitaito, jolla sijoittuu yhteiskunnan jäsenyyteen. 3. Visio Visio on organisaation määrittelemä aktiivinen tahtotila, yleisluonteinen näkemys halutusta tulevaisuudenkuvasta. Vakka-Suomen Ammatti-instituutti Novidan visiona on olla arvostettu ja luotettava koulutus- ja kehityspalvelujen tuottaja ja aluekehittäjä toimien yhteistyössä muiden alueen koulutuksen järjestäjien kanssa. 4. Arvot Arvot perustuvat tärkeimpiin ihmisyhteisöä koossapitäviin tekijöihin ja edustavat siksi pysyvyyttä. Arvot ovat valintojamme ohjaavia päämääriä ja tulevat näkyviksi vasta valintatilanteissa. Arvot ovat johtamisen apuvälineitä, kun pyritään nopeasti muuttuvassa maailmassa laadukkaaseen tulokseen tehtävänsä sisäistäneen henkilöstön kanssa. Arvot ohjaavat toimintaa etenkin tilanteissa, joihin ei ole olemassa tarkkoja operationaalisia ohjeita. Vakka-Suomen Ammatti-instituutti Novidan eettis-moraaliset arvot ovat oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, suvaitsevaisuus ja yksilön kunnioitus. Lisäksi Novidan toiminnassa arvostetaan 3

4 vastuullisuutta, täsmällisyyttä ja ahkeruutta, asiakaslähtöisyyttä ja palvelualttiutta, muutosvalmiutta ja oppimishalukkuutta, ammatillista osaamista, yrittäjyyttä ja laatua sekä yhteistyötä. 5. Toiminta-ajatus Vakka-Suomen Ammatti-instituutti Novida tuottaa yhteistyössä työelämän kanssa monialaista ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä kehityspalveluja elinkeinoelämälle. Koulutus on ajanmukaista ja innovatiivista, yhteiskunnan muuttuvia tarpeita ennakoivaa sekä niin lahjakkaat kuin erityistä tukea tarvitsevat oppijat huomioivaa. 6. Yleiset strategiset tavoitteet Novida tarjoaa monipuoliset ja laadukkaat palvelut Osaava henkilöstö, ajanmukaiset tilat ja laitteet, monipuoliset koulutusalat, toimivat kuraattoripalvelut, elinkeinoelämän tarpeita vastaavat opetussisällöt ja monipuoliset opetusmenetelmät takaavat monipuoliset ja laadukkaat palvelut. Novidan prosessit ovat tehokkaat Prosessit ovat tehokkaita, kun oppilaitos menestyy Opetusministeriön tuloksellisuusmittariston mukaisessa arvioinnissa, jossa kriteereinä ovat opettajien kelpoisuus, henkilöstön kehittäminen, opintojen keskeyttäminen, valmistuvien työllistyminen ja jatko-opintoihin lähteminen sekä opintojen läpäisynopeus. Prosessien tehokkuutta oppilaitos arvioi tarkkailemalla vuosittain oppilaitokseen hakeneitten määrää ja tekemällä valmistuneiden työllistymiskartoituksen joka toinen vuosi sekä henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn ja opiskelijoiden hyvinvointikyselyn vähintään joka kolmas vuosi. Toiminnan arviointia ja kehittämistä tapahtuu myös kehityskeskustelujen yhteydessä. Novida on aktiivinen yhteistyökumppani Novida etsiytyy oma-aloitteisesti laaja-alaiseen yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa ja vastaa niiden esittämiin haasteisiin aina kun se edistää oppilaitoksen toimintaa, opiskelijoiden etua ja aluekehitystehtävää. Muun muassa seuraaviin kumppaneihin pidetään tiivistä yhteyttä: alueen yritykset ja koko elinkeinoelämä, ammatilliset neuvottelukunnat, kaupungin keskushallinto, seutukunnallinen elinkeinojaosto, yritystoimintaa kehittävät välittäjäorganisaatiot, Turun Ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen TE-keskus, Länsi-Suomen lääninhallitus, Varsinais- Suomen liitto, alueen muut ammatilliset oppilaitokset ja oppisopimustoimistot, seudullinen korkeakouluasiamies, perusopetus ja lukiot. Novidaa johdetaan tehokkaasti ja osallistaen Johto seuraa aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia, reagoi niihin välittömästi ja huolehtii siitä, että oppilaitos tunnetaan alueella laadukkaana toimijana. Johtaminen perustuu keskinäiseen luottamukseen ja avoimuuteen. Johtamisen tehtävä on sitouttaa henkilöstö yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Johtamisen avulla kannustetaan henkilöstöä itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Yhdessä henkilöstön kanssa hiotaan ja tarkistetaan säännöllisin väliajoin yhteisiä pelisääntöjä ja toimintamalleja. 4

5 7. Strategiset valinnat Johtamisstrategia Strategisen suunnittelun ja kehittämisen keskeinen sisältö on elinkeinoelämästä tulevien signaalien tarkka kuuntelu ja niihin reagointi. Sopeutuminen, muutosherkkyys ja ennakointi ovat tärkeitä suunnittelun periaatteita. Hallinnollisena tavoitteena on oma ammatillisen koulutuksen lautakunta tai suoraan kaupunginhallituksen alainen johtokunta. Henkilöstöpolitiikka ja hallinto tähtäävät osaavan henkilöstön saamiseen ja talossa pitämiseen. Tuetaan kaikkien opettajien muodollisen pätevyyden hankkimista ja lisätään henkilöstökoulutukseen osallistumista. Tavoitteena on terve työyhteisö ja siksi tyky-toimintaa lisätään. Henkilöstöpolitiikan periaate on molemminpuolinen tehokas tiedottaminen. Taloushallinnossa tavoitteena on laskujen hyväksymiskäytäntöjen järkiperäistäminen ja koulutusalakohtaisen talouden seurannan tehostaminen. Selvitetään, onko mahdollista tarkastella Novidan taloutta nykyistä selkeämmin omana tulosyksikkönään, jolloin otetaan huomioon menot ja tulot mukaan lukien valtionosuudet. Tukipalveluiden työnjakoa ja resurssointia tarkistetaan niin, että yksi henkilö voisi keskittyä pelkästään talousasioihin. Sidosryhmäyhteistyö ja yhteiskuntasuhteet ovat oleellinen osa oppilaitoksen aluekehitystehtävää. Yhteisiä hankkeita yritysten kanssa lisätään ja aikuiskoulutuksen työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää jatketaan. Aluekehitykseen liittyviä hankkeita haetaan edelleen ja erityisesti etsitään opetusvälineistön ja tilojen tehokkaan yhteiskäytön malleja. Työvoiman tarpeita koskevaa ennakointitietoa hankitaan ja levitetään esimerkiksi alueen peruskouluihin. Osallistutaan seutukunnan elinkeinopoliittisen strategian toteuttamiseen. Pedagoginen strategia Opetuksessa ja opetusjärjestelyissä tavoitteena on ottaa yhä monipuolisempia ja vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä käyttöön. Uusien opetusmenetelmien käyttöön annetaan henkilöstölle riittävä koulutus. Verkko-opetusta lisätään ja sitä käytetään kaikilla koulutusaloilla. Tietotekniikkaa hyödynnetään pedagogiikan apuvälineenä. Etsitään jokaiselle sopivat menetelmät ja käytäntöpainotteista opetusta lisätään ja työpajan antamia mahdollisuuksia hyödynnetään. Ammattiosaamisen näyttöjä ja työssäoppimisen käytäntöjä kehitetään edelleen. Työssäoppimisen ohjaus hoidetaan osittain videoneuvotteluvälinein. Valmennusta valtakunnallisiin sekä Taitaja- että Matematiikka-kisoihin tehostetaan ja kisoihin osallistutaan aktiivisesti. Erityisopetuksen tarve kasvaa tai ainakin pysyy ennallaan tarkastelujaksolla ja siksi sen kehittäminen on yksi oppilaitoksen painopistealue. Yhteistyötä tehdään Aura-Instituutin kanssa opettajien osaamisen ja jaksamisen tukemiseksi. Alan pätevyys- ja täydennyskoulutusta tarjotaan henkilöstölle. Kaikista opiskelijoista kasvatetaan työelämään valmiita nuoria. Mukautusten käyttö ammatillisissa opinnoissa linjataan ja HOPS-käytäntöjä yhtenäistetään. Joustavan haun tilanteisiin luodaan linjat ja ohjeistetaan osaamisen tunnustamisen periaatteet. Selvitetään työnopastajan/koulunkäyntiavustajan palkkaamisen tarve ja mahdollisuudet. 5

6 Opiskelijanohjauksen resurssit turvataan ja ohjausta suunnataan sekä erityistä tukea tarvitseville että jatko-opintoihin suuntautuville opiskelijoille. Ammatillisiin jatko-opintoihin ja kummiyritystoimintaan tähtäävän opintopolkuhanke Kunnarin koordinointi siirretään hankkeen jälkeen opinto-ohjauksen tehtäväksi. Jokainen ammattiaineiden opettaja huolehtii omalta osaltaan Kunnariopiskelijoiden ohjauksesta. Peruskoulusta ammatillisiin opintoihin siirtyvien ohjaavan jakson, ns. ammattistartin tarvetta arvioidaan vuosittain. Opiskelijahuollossa tehdään tiivistä yhteistyötä kaupungin muiden oppilashuoltohenkilöiden kanssa, etenkin nivelvaiheessa. Selvitetään mahdollisuus palkata Novidaan nuorisotyöntekijä hoitamaan sosiaalipalvelujen tarjontaa ja nuorten vapaa-ajan käytön ohjaamista sekä yhteistyötä työpajan kanssa. Sosiaalipalvelujen tuottamisessa noudatetaan ns. Hannun Parkin ja Soura vaanhankkeen aikana kehitettyä mallia, jossa keskeistä on nopea reagointi ja etsivä toiminta. Opiskelijahuollon ja erityisopetuksen prosesseja yhdistetään. Tukiprosessien strategia Toimistopalvelujen osalta tavoitteena on oppilashallintojärjestelmä Priimuksen laajempi hyödyntäminen, ohjeistus sekä oppilashallintoa koskevan tehtävä- ja vastuujaon selkiyttäminen. Toimistoon palkataan yksi kokopäiväinen pelkästään talousasioihin keskittyvä työntekijä. Kiinteistönhoidon osalta tavoitteena on neuvotella tilapalveluhenkilöstön pysymisestä mahdollisimman vakiona. Kiinteistönhoitohenkilöstö toteuttaa omalta osaltaan oppilaitoksen kasvatustehtävää. Lisäksi selvitetään missä määrin Novida voisi hoitaa osan kiinteistönhoidosta oppilastyönä. Viestinnän ja markkinoinnin osalta turvataan resurssit jatkossakin vastuuhenkilön palkkaamiseen. Ulospäin näkyvässä tiedotuksessa noudatetaan tasapuolisuutta eri alojen kesken. Oppilaitoksen tiedotussuunnitelma päivitetään. Web-sivut ja esitteet pidetään ajan tasalla. Kirjastoon perustetaan sähköisen oppimateriaalin pankki sekä etälainaussysteemiä kehitetään asiakasystävällisemmäksi. Kirjaston ja oppimiskeskuksen yhteistoiminta selvitetään ja opettajien tiedonhakuvalmiudet turvataan. Yhteistyö Turun Ammattikorkeakoulun kanssa jatkuu. Tietohallinnon osalta huolehditaan atk-tuen resurssien riittävyydestä. Lisäksi hankitaan nopea ja langaton verkko koko Novidaan. Verkkopalveluita kehitetään ja asiakirjahallintaa järkiperäistetään sekä toimivuus turvataan. Lankapuhelimista pyritään eroon ja kännykät hankitaan niiden tilalle. Opettajien tavoitettavuutta parannetaan soveltuvin viestintäteknisin välinein. Digitaaliset informaatiokanavat otetaan käyttöön. Avointen ohjelmistojen käyttöä lisätään ja edistetään. Henkilöstölle annetaan riittävästi koulutusta tietohallintoon liittyvien uudistusten yhteydessä. Aluekehitysstrategia Novida osallistuu Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän toimintaan olemalla mm. sen elinkeinojaoston jäsen. Novida on mukana useissa Uudenkaupungin ja myös monissa koko Vakka- Suomen elinkeinoelämän kehittämishankkeissa joko koulutuksen asiantuntijana, kumppanina, toteuttajana tai hallinnoijana. Nuorisotyötä tehdään osittain yhdessä Uudenkaupungin vapaaaikatoimen kanssa. Lisäksi Novida tekee tiivistä ja käytännöllistä yhteistyötä alueen yritystoimintaa 6

7 tukevien välittäjäorganisaatioiden kanssa, kuten Vakka-Suomen kehityskeskus Oy, Ukipolis Oy, Uusyrityskeskus ry, Seutukunnan yrityspalvelupiste sekä paikallinen yrittäjäyhdistys. Novidan kehittämishankkeet palvelevat aluekehitystehtävää. Novida varautuu omalta osaltaan tulevaan työvoimapulaan erityisesti kone- ja metallialalla, kuljetusalalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä palvelualoilla. Novida pyrkii omalta osaltaan osaamisja koulutustason kohottamiseen, varautuu nuorten ikäluokkien pienenemiseen ja tukee nuorten yhteiskuntaan kiinnittymistä. Painopistealueita ovat mm. - ohutlevyteknologian opetuksen ja yritysyhteistyön kehittäminen - logististen palveluiden turvaaminen - sosiaali- ja terveysalan, erityisesti vanhustyön ja kuntoutuksen palveluiden turvaaminen - kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen tukeminen - Lounais-Suomen Meriklusterihankkeeseen osallistuminen Oppilaitos huolehtii laaja-alaisesti niin syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, ammattiin opiskelevista nuorista ja aikuisista, jatko- ja täydennyskoulutukseen ohjaamisesta ja jatko- ja täydennyskoulutuksen tarjonnasta sekä alueen koulutus- ja osaamistason ylläpitämisestä ja kohottamisesta. Novida tekee tiivistä yhteistyötä, mahdollisesti hallinnollisesti fuusioituneina lähialueen muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa, varsinkin ennakoinnin ja järkevän työnjaon suhteen. Novida toteuttaa työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää yhdessä elinkeinoelämän seudullisten kehittämisorganisaatioiden kanssa, mahdollisesti jopa saman katon alla. Oppilaitoksen yhteyteen kehitetään osaamiskeskittymiä ja toteutetaan yritysten kanssa yhdessä protopajatoimintaa sekä käytetään yritysten kanssa osittain samoja koneita ja laitteita. Alueen ammatillista erityisopetustehtävää hoidetaan yhdessä Aura-instituutin kanssa. Työpaja- ym. toiminnan muodossa huolehditaan alueen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten saattamisesta koulutuksen kautta työhön. Novida on vahvasti mukana seutukunnan kehittämisessä. Jotta yllä kuvattu voisi jatkua, tarvitaan jatkossakin riittävät taloudelliset resurssit, osaava ja riittävä henkilökunta sekä mahdollisuus itsenäisesti toteuttaa paikallistuntemukseen ja räätälöintiin perustuvaa kehittämistoimintaa. 8. Toimintaympäristön muutokset koulutusaloittain Opetushallituksen ennakointitietojen mukaan koulutusaloittain tarkasteltuna lisäystarvetta on tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusaloilla, joiden määrä ja suhteellinen osuus kasvaisivat selvästi nykyisestä. Luonnonvara-alan, kaupan ja hallinnon alan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, kulttuurialan sekä humanistisen ja opetusalan koulutustarpeet pienenisivät ennusteen mukaan sekä määrällisesti että suhteellisesti. Suurinta aloittajatarpeen kasvua ennakoidaan kone- ja metallialalle. Keskimääräistä suuremman poistuman ohella aloittajatarvetta lisää se, että ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa peruskoulutuksen suorittaneiden osuutta pyritään lisäämään. Laskelmissa sähköalan aloittajatarve 7

8 vastaa kokonaisuudessaan tämän hetkisiä aloittajamääriä. Koulutustarpeisiin tulee vaikuttamaan jatkossakin se, että elektroniikka-alan kokoonpanoa on siirretty Suomesta ulkomaille. Laskelmien tavoitekehityksen toimialaennusteessa on uskottu alan voimakkaaseen kasvuun. Myös elintarvikealan aloittajatarpeet ovat vahvasti sidoksissa toimialojen tuotannon kotimaisuusasteeseen. Toimialaennusteiden mukaan näiden toimialojen työllisyys laskee pitkällä aikavälillä, mikä merkitsee aloittajatarpeiden vähentymistä nykyisestä. Auto- ja kuljetusalalle ennakoidaan merkittävää aloittajatarpeen kasvua. Venäjän ja Baltian maiden infrastruktuurin kehittyminen sekä Baltian maiden jäsenyys Euroopan unionissa lisäävät kilpailua ja samalla ennusteiden epävarmuutta. Nyt käytetyissä liikenteen toimialaennusteissa on arvioitu työllisten määrän säilyvän melko lähellä nykytilaa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittajatarvetta lisäävät muun muassa maaliikennetyön poistuma ja EU:n kuljettajadirektiivi, joka edellyttää alalla työskenteleviltä kuljettajilta perustutkintoa. Ennakointilaskelman tulokset osoittavat, että myös LVI-alan ja rakennusalan aloittajatarve kasvaa tulevaisuudessa. Molempien opintoalojen aloittajatarpeisiin vaikuttaa keskimääräistä suurempi poistuma. Erityisesti rakennusalalla on otettu tavoitteeksi, että jatkossa toimialalla työskentelevistä yhä suurempi osa olisi ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Myös kemianteollisuuden alan aloittajatarpeiden lisäykset selittyvät pääosin koulutusta vastaavien ammattiryhmien työllisten määrien odotettavissa olevalla kasvulla ja poistumalla. Kaupan ja hallinnon koulutusalalla laskennallinen aloittajatarve on hieman yli 20 % pienempi kuin nykytilanne. Koulutusalalla aloittajatarve painottuu entistä enemmän korkeakoulutukseen, mihin vaikuttaa osaltaan kansainvälisen kaupankäynnin ja yhteistyön jatkuva lisääntyminen. Kaupan ja hallinnon opintoalalla ammatillinen peruskoulutus vähenisi ennusteen mukaan noin puoleen. Keskeisiä syitä aloittajatarpeen vähenemiseen ovat alan koulutuksen kannalta tärkeiden ammattiryhmien (myyntityö, toimistotyö, kirjanpito- ja kassanhoitotyö) työllisten määrän ennakoitu väheneminen sekä nykyistä korkeammat tavoitteet koulutuksen läpäisylle ja moninkertaisen koulutuksen vähentämiselle. Myös työttömien työvoimatarjonta vähentää alan peruskoulutuksen tarvetta. Peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen saaneiden kysyntä työelämässä selkenee vuosien mittaan, kun alan uuden koulutusrakenteen vaikutuksista saadaan enemmän tietoa. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan aloittajatarve on noin 30 % pienempi nykytilanteeseen verrattuna. Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan koulutustarve on noin puolet nykyisestä. Suhteellisen suuren työttömien reservin ennakoidaan tyydyttävän osittain työvoiman kysyntää ja vähentävän nuorten koulutustarvetta. Laskennan lähtökohtana käytetyssä väestölaskennan vuoden lopun poikkileikkaustiedossa eivät toisaalta näy kevään ja kesän työvoiman kysynnän huippukaudet, minkä perusteella koulutustarpeen voidaan arvioida olevan laskentatulosta suurempi. Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksessa aloittajatarvetta nostavat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimialojen lisääntyvä työllisyys ja työvoiman keskimääräistä suurempi poistuma. Aloittajamäärät ovat kuitenkin viime vuosina pudonneet huomattavasti. Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneet sijoittuvat myös työllisyydeltään kasvaviin ammattiryhmiin. Koulutustarpeen painottuminen peruskoulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen riippuu siitä, miten alan palvelurakennetta kehitetään. 8

9 9. Novidan koulutusalakohtaiset strategiat LIIKETALOUS Vakka-Suomen elinkeinoelämä tarvitsee paljon liiketalouden osaajia. Palvelusektorin työt ovat lisääntyneet ja asiakaspalvelun tärkeys on kasvanut, erityisesti kaupan alalla kasvu jatkuu koko tarkastelujakson ajan. Samoin jatkokoulutusmahdollisuudet Uudessakaupungissa ovat erinomaiset merkonomeille Turun ammattikorkeakoulun toimipisteen sijaitessa Uudessakaupungissa. Merkonomiopiskelijoille pyritään tarjoamaan valinnaisena kaksi koulutussuuntaa; Kaupan ja asiakaspalvelun sekä Taloushallinnon ja toimistopalveluiden koulutusohjelmat. Opetukseen tullaan lisäämään ATK:ta, kuten tietohallintoon ja tietokantoihin liittyvää osaamista. Vakka-Suomen alueella tulevat merkonomien työpaikat asiakaspalvelussa ja palvelusektorilla yleensä lisääntymään lähivuosina suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. TIETOJENKÄSITTELY Datanomikoulutuksen osalta tullaan seuraamaan Opetusministeriön valtakunnallisia suuntauksia ja koulutuksen sisältöä tullaan tarkistamaan paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi. Samassa yhteydessä harkitaan ylioppilaspohjaisen koulutuksen aloittamista. RAKENNUSALA Rakennusalalla työvoiman tarve on 90-luvun alun laman jälkeen kasvanut tasaisesti ja suuren poistuman vuoksi lievä nousu jatkuu koko tarkastelujakson ajan. Rakennusalan työntekijöistä jää eläkkeelle jopa 70 % vuoteen 2015 mennessä, eli kahdeksan vuoden kuluessa. Tämä aiheuttaa rakennusalalle suuren työvoiman tarpeen. Lisäksi ennen lukua rakennettu rakennuskanta vaatii jatkuvasti enemmän korjaustarvetta. Näitä korjauksia ei hoideta ilman, että saadaan työelämään lisää nuoria rakennusalan ammattilaisia. Rakennusalalla on ollut monena edellisenä vuotena todella hyvä vetovoima nuorten keskuudessa ja tilanne on vuosi vuodelta parantunut. Eli rakennusalan koulutukseen haluavia on ollut enemmän kuin on voitu ottaa oppilaitokseen. Vetovoimaisuuden vähenemistä ei ole tulevaisuudessakaan ennakoitavissa. Rakennusalan omat työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä alan isot rakennusyritykset tekevät paljon rekrytointia nuorten keskuudessa ja osoittavat avoimesti välittävänsä nuorista, tulevista työntekijöistään. Heidän sijoittumisekseen työelämään toteutettaneen jatkossakin erilaisia projekteja, joihin Novidakin osallistuu. Rakennusalan koulutusta tullaan sisällöllisesti suuntaamaan korjausrakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Myös kiinteistönhoitoalaan liittyviä opintokokonaisuuksia ollaan lisäämässä. Lisäksi alan työturvallisuuteen tullaan jatkuvasti panostamaan lisää. Rakennusalalle tarvitaan valtakunnallisesti lisää koulutuspaikkoja, jotta pystytään vastaamaan työvoiman tarpeeseen ja alan vetovoimaisuuteen. 9

10 KONE- JA METALLITEKNIIKKA Ennusteen mukaan Varsinais-Suomeen syntyy vuonna 2007 pk-yrityksiin 3000 uutta työpaikkaa, joista suurin osa on metallialan paikkoja. Alueellamme on pula metallialan osaajista ja tilanne pahenee eläköitymisen myötä. Alalta valmistuu vuosittain opiskelijoita vähemmän kuin työpaikkoja vapautuu. Vetovoimaisuus alalle on kuitenkin hieman viime aikoina parantunut. Vetovoimaisuuden parantamiseksi koulutusalalla on tehtävä jatkuvasti töitä ja haettava keinoja, joilla taataan mielekäs ja opiskelijoita kiinnostava opetus. Kone- ja metallialalle on myös saatava jatko-opinnoista kiinnostuneita nuoria, jotta myös korkeammin koulutetun työvoiman tarpeet tulisivat tyydytettyä. Vakka-Suomessa on pula levyseppähitsaajista ja koneenasentajista. Levyseppähitsaajan koulutusta ohjataan perinteisestä opetuksesta ohutlevyteknologian suuntaan. Koneenasentajien koulutukseen lisätään hitsaustekniikan opetusta eri työpaikkojen tarpeiden mukaisesti. Myös tällöin koneenasentajien olisi helpompi toimia tulevaisuudessa esimerkiksi putkiasentajan tehtävissä. Määrällisesti koneenasentajia ja levyseppähitsaajia tulisi vuosittain kouluttaa yhtä paljon. Koulutusalan tulevaisuuden näkymät näyttävät hyvältä. Koulutettua ja osaavaa metallin osaajaa tarvitaan jatkossakin. Työtä on kuitenkin tehtävä jatkuvasti siihen suuntaan, että koulutuksen sisältö vastaa ympäröivän teollisuuden tarpeita. Vakka-Suomessa toimii monia PK-yrityksiä, joiden tuotanto- ja tuotteet perustuvat ohutlevytekniikan ja aineliitostekniikan käyttöön. Yritykset työllistävät useita satoja työntekijöitä. Kone- ja metallialan tavoitteena on luoda Novidaan oppimis- ja toimintaympäristö, jossa levyosia ja osakokonaisuuksia voidaan valmistaa nykyaikaista teknologiaa käyttäen. Tällainen toimintaympäristö palvelee perusopetusta ja antaa mahdollisuuden yritysten henkilöstön kouluttamiseen. Sitä voidaan käyttää yritysten alihankintatöiden toteuttamiseen ja se mahdollistaisi myös protopajatoiminnan yritysten ja oppilaitoksen yhteistyönä. Opetustiloja ja välineitä voidaan räätälöidä suhteellisen helposti esimerkiksi ammatinvaihtajille suunnatun uudelleenkoulutuksen käyttöön.. Toimintaympäristön perusideana on valmistaa levyosia nykyaikaisin menetelmin ja levyosien yhteen liittäminen nykyaikaista aineliitostekniikkaa käyttäen SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKKA Sähköalan työvoiman tarpeessa erityisesti elektroniikka-alalla tapahtui joitakin vuosia sitten raju lasku, joka nyttemmin on tasoittunut. Työmarkkinoilla on nyt ja tulevaisuudessa ennustettavissa pulaa sähköalan ammattiosaajista. Ala on ollut pitkään suosittu nuorten keskuudessa, joskin hienoista laskua on havaittavissa. Koulutuksessa on työelämän muutoksista johtuen luovuttu tietoliikennetekniikan ja elektroniikan koulutusohjelmasta. Sähköasentajakoulutusta kehitetään edelleen ja automaatioalan koulutus kappaletavara-automaatioon suuntautumalla on jo käynnistetty. Muuttuviin työympäristön haasteisiin täytyy opetuksen ja välineistön osalta vastata. KEMIANTEKNIIKKA Kemian alan perinteisessä teollisuudessa ei ole toistaiseksi suurta työvoimapulaa alueella ja työvoiman tarve pysynee tasaisena koko tarkastelujakson. Sen sijaan nuoriso näkee uusiutuvissa raaka-aine- ja energialähteissä tulevaisuutta ja ne vetävät nuoria puoleensa. Kestävän kehityksen 10

11 osaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Ylioppilaiden määrää pyritään lisäämään ja tarjoamaan heille jatko-opintoihin tähtäävää opetusta. Novidaa tullaankin markkinoimaan kestävän kehityksen opinahjona. Kemiantekniikan opetus palvelee jatkossakin perinteisen teollisuuden tarpeita. Lisäksi opetuksen sisältöä suunnataan bioenergiaan ja bioraaka-aineisiin sekä näihin liittyvään yritystoimintaosaamiseen. Valtakunnallisesti on nähtävissä paineita kemianalan koulutuksen vähentämiseen. Novidassa vähenemistä ei ole nähtävissä, koska opetusta kehitetään tulevaisuuden ympäristönsuojelulliset tarpeet huomioiden. Kemianalan opetuksen tulevaisuus riippuukin paljolti alan PK-yritysten määrästä lähialueilla. AUTOALA Työvoimantarve pysyy kohtuullisena Uudenkaupungin ja Laitilan ympäristössä, Turun suunnassa on työvoimantarve suurempi. Monipuolisuudessaan tutkinto antaa tarvittaessa hyvät valmiudet erikoistua moniin tehtäviin myös eri tekniikan aloille. Työvoimantarve tulee lisääntymään etenkin autokorikorjaus-, automaalaus- ja raskaankalustonasennustehtävissä. Ikärakenteen muutoksesta johtuen tulevina vuosina autoalalta jää eläkkeelle suuri määrä työvoimaa. Alan vetovoimaisuutta lisäävät osaavat opettajat, nykyaikaiset laitteet ja työkalut, tilavat ja valoisat opetustilat. Opetuksessa keskitytään niihin asioihin, joita työelämä painottaa. Oppilaiden kiinnostus tutkinnon tiettyihin osa-alueisiin otetaan entistä paremmin huomioon painotettaessa opetusta. Novida osallistuu tuleviin mahdollisiin valtakunnallisiin alan vetovoimaisuutta lisääviin kampanjoihin. Opetuksessa tullaan painottamaan erityisesti seuraavia sisältöjä: Asiakaspalvelu, oma-aloitteisuus, yrittäjyys, diagnostiikka ja autokorikorjaus. Lisäksi opetusta suunnataan autosähkövikojen mittauksiin ja korjauksiin sekä pienten peltivaurioiden korjauksiin. Opetuskohteiksi pyritään saamaan enemmän uudehkoa autokalustoa. Ammattiosaamisen näytöt tulevat lisäämään yhteistyötä yritysten kanssa. KULJETUSALA Kuljetus- ja varastointialan työvoiman tarve kasvaa koko tarkastelujakson ajan ja kasvua kiihdyttää suuri poistuma eläkkeelle. Tavara- ja henkilöliikenteen ajoneuvokuljettajien ammattipätevyyttä ja jatkokoulutusta koskeva EY-direktiivi merkitsee muutoksia ammatilliseen kuljettajakoulutukseen. Suomessa ei ole aiemmin ollut pakollista hankkia erillistä kuljettajan ammattiin liittyvää koulutusta. Vaatimuksena on ollut vain ajokortin suorittaminen. Direktiivin myötä perustason ammattipätevyys on jatkossa edellytys kuljetustoiminnan harjoittamiselle. Pätevyyttä tulee myös pitää ajan tasalla jatkokoulutuksella. Uusien yhteisön sääntöjen tarkoituksena on koulutuksen avulla varmistaa kuljettajan ammattitaito sekä ammattiin pääsemisen että sen jatkuvan harjoittamisen osalta. Säännöt koskevat kaikkia kuljettajia riippumatta siitä, harjoittavatko he ammattiaan omaan tai toisen lukuun itsenäisinä ammatinharjoittajina tai työntekijöinä. Suomessa direktiivin velvoitteet koskevat noin ammatikseen raskaan kaluston kuljettajina toimivaa henkilöä. Huomattavalla osalla nykyisistä kuljettajista ei ajokortin lisäksi ole ammatillista koulutusta, joten lisä- ja täydennyskoulutuksen tarve tulee olemaan lähivuosina suuri. Suomen logistisen toimintaympäristön poikkeuksellisuuden vuoksi tavaraliikenteen merkitys elinkeinoelämässä on suuri. Logistiikka-ala on merkittävä työllistäjä myös Uudenkaupungin, Rauman, Laitilan ja Raision alueella, jossa toimii noin 360 alan yritystä. Kuljetusalalle tarvitaan aiempaa enemmän osaajia ja työvoiman kysynnän ennustetaan vain kasvavan 11

12 SOSIAALI- JA TERVEYSALA Sosiaali- ja terveysalan työvoiman tarve on kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen. Erittäin suuren poistuman vuoksi tulee tulevaisuudessa olemaan kova työvoiman tarve niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Etenkin vanhustyössä ja mielenterveystyössä tarvitaan lisää työvoimaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakoidaan kasvavan useimpia muita toimialoja enemmän kymmenen vuoden kuluessa. Viime vuosina henkilöstöä ei ole ollut saatavilla kaikilla alueilla kysyntää vastaavasti. Varsinkin sijaisten saanti on vaikeutunut. Opetusministeriön Koulutustarjonta projektin väliarvion mukaan sosiaali- ja terveysalan uusi aloittajatarve muodostaa kaikkien koulutusalojen tarpeista vuosina vajaan 18 prosenttia verrattuna nykyiseen vajaaseen 15 prosenttiin. Lähihoitajakoulutuksen sisällön suunnittelussa tullaan huomioimaan paikalliset tarpeet, uudenlaiset ammatin vaatimukset, kuten moniosaamisen tarpeen lisääntyminen, moniongelmaisten ja dementoituneiden asiakkaiden lisääntyminen, kokonaisvaltaisen näkemyksen ja yksilökeskeisen työotteen vaatimukset sekä asiakaslähtöisyyden ja asiakkaan kohtaamisen tärkeys. Novidassa tutkitaan mahdollisuuksia laajentaa koulutusohjelmatarjontaa kuntoutuksen lisäksi myös muihin koulutusohejlmiin. Kuntoutuksen koulutusohjelmaa tehdään tutuksi niin tulevien opiskelijoiden kuin työelämän keskuudessa. Työssäoppimispaikkojen riittävyydestä huolehditaan yhteistyössä seutukunnan ja osittain sen ulkopuolistenkin sosiaali- ja terveysalan yksiköiden kanssa. Novida ohjaa opiskelijoita valitsemaan sellaisia koulutusohjelmia, jotka työllistävät tulevaisuudessa. Positiivisia näkymiä koulutukseen tuovat mahdollisuudet kehittää koulutusta työelämän tarpeita ja tämän päivän hoito- ja hoivaideologioita vastaavaksi. Alan koulutusta on alueella kaivattu ja sitä halutaan kehittää yhteistyössä työelämän kanssa. Tiiviit työelämäyhteydet tuovatkin positiivista energiaa koulutukseen. MAJOITUS- JA RAVITSEMISALA Majoitus- ja ravitsemisalalla työvoiman tarve on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ja nousua on odotettavissa Vakka-Suomen seudulla edelleen koko tarkastelujakson ajan, ainakin mikäli matkailuun liittyvä toiminta alueella edelleen vilkastuu. Suurtalousalalla suuntaus on ollut koko ajan suurempiin yksiköihin ja keskuskeittiöihin sekä jakelukeittiöiden lisääntymiseen. Kehitys jatkuu varmasti samanlaisena. Ateriapalvelujen ja hoiva-alan yritysten tarve tulee väestön ikääntymisen johdosta lisääntymään. Aterioiden valmistuksen lisäksi niiden kuljetuksesta tulee yhä merkittävämpi osa palveluita. Nykyisten työntekijöiden eläkkeelle siirtyminen merkitsee lisää työpaikkoja, mutta toimintojen tehostamisen ja keskittämisen vuoksi työpaikat eivät lisäänny samassa suhteessa. Sen sijaan matkailun merkitys alueellamme tullee kasvamaan ja asettamaan uusia haasteita majoitus- ja ravitsemisalalle. Suurtalousalan vetovoiman parantamiseksi tarvitaan imagonkohotuskampanjointia. Kokkikoulutus tulee uudistumaan uusien opetussuunnitelmien myötä niin, että suurtalouskokin ja ravintolakokin tutkinnot yhdistetään. Uudistus selkiyttää kuvaa alan ammattirakenteista ja helpottaa siten ammatinvalintatilanteita. Syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ja nuoret aikuiset tarvitsevat ohjausta yhä enemmän arjen hallinnassa. Koulutuksen suunnittelussa tulee huomioida, että alalle 12

13 hakeutuu erityisopiskelijoita entistä enemmän. Ylioppilaspohjaisen, matkailualalle ohjaavan talouskoulun aloittamisen mahdollisuutta selvitetään tulevalla tarkastelukaudella Aikuiskoulutuksen strategia Novidan aikuiskoulutuksen painopisteiden valinta edellyttää arviota oman toiminta-alueemme sekä myös yhteiskunnan tulevasta kehityksestä. Lisäksi sen päämääränä on oman alueen väestön koulutustason ylläpitäminen ja osaamisen uudelleen suuntaaminen yhteiskunnan kehittymisen edellyttämällä tavalla. Novidan aikuiskoulutuksen painopistealueiksi määrittyvät ammatillisen osaamisen parantaminen, alueen kilpailukyvyn parantaminen, yrittäjyyden edistäminen ja koulutustason kohottaminen. Näihin tavoitteisiin päästään noudattamalla elinikäisen oppimisen periaatteita, toteuttamalla työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää ja käyttämällä koulutuksessa uusinta teknologiaa. Opetusministeriö on asettanut aikuiskoulutukselle mm. seuraavat tavoitteet: aikuisväestön ammattitaidon tason ja laadun parantaminen työelämän muutoksiin vastaaminen ja työttömyyden lieventäminen koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen elinikäisen oppimisen periaatteen soveltaminen Novidan aikuiskoulutusosaston tavoitteena on edellä mainittuihin periaatteisiin nojaten järjestää opiskelu- ja ammatillisia kehitysmahdollisuuksia työikäiselle aikuisväestölle järjestämällä työvoimapoliittista, täydennys- sekä lisäkoulutusta ja oppisopimuskoulutusta sekä palvelu- ja kehittämishankkeita. Työmarkkinoiden muutokset ja työtehtävien vaatimustason kohoaminen osoittavat, että aikuiskoulutuksen tarve lisääntyy lähivuosina. Koulutuksiamme kehitetään tiiviillä yhteistyöllä työelämän kanssa, jotta ne vastaavat työelämän todellisia tarpeita ja vaatimuksia. Novidan aikuiskoulutus keskittyy strategiassaan seuraaviin avainalueisiin edellä mainittujen kehittämiskohteiden lisäksi: verkostot, yrittäjyys ja sen kehittäminen sekä henkilökohtaistamiskäytännöt. Aikuiskoulutusosaston strategiseen linjaukseen kuuluu myös aikuisten ammatillisen erityisopetuksen tarjoaminen ja kehittäminen. Yhteistyökumppaneina toimivat Aura-instituutti ja Alavuden erityisammattikoulun Ulvilan yksikkö. Aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen, organisointi, yleissuunnittelu ja toimistopalvelut toteuttaa osaston päätoiminen henkilöstö. Aikuiskoulutus käyttää kouluttajina ja opettajina paitsi oppilaitoksen omaa henkilökuntaa niin ennen kaikkea hyödynnetään kumppanuusverkostoa ja ajanmukaisia oppimisympäristöjä. Aikuiskoulutuksen henkilökunnan jatkuva kehittyminen sekä opetusvälineiden ja tilojen ajanmukaisuus varmistetaan oman 13

14 henkilökunnan täydennys- yms. koulutuksella, ylläpitäjän työhyvinvointiin liittyvien menetelmien avulla ja laitteistojen yms. päivityksillä siten, että esim. atk-ohjelmistot vastaavat tämän hetken vaatimuksia. Hyvä taloudellinen tulos varmistetaan asiakkaiden tarpeista lähtevällä koulutustarjonnalla, tehokkaalla markkinoinnilla, kurssikohtaisella tulosseurannalla ja kustannustietoisella toiminnalla. Novidan aikuiskoulutuksessa käytetyt opiskelumenetelmät ovat aikuiskoulutukseen soveltuvia. Toiminnassa toteutetaan konsultatiivisen ohjauksen periaatteita. Opetuksessa panostetaan oppimistaitojen kehittymiseen sekä vastuun ottamiseen omasta sekä ryhmän oppimisesta. Teoriataitojen opiskelussa periaatteena on, että informaatiota luokitellaan ja jäsennellään aikuisen oppijan omista lähtökohdista ja kokemuksista käsin. Vastuun ottamista omasta oppimisesta tuetaan. Siten oppimisesta tulee opiskelijakeskeistä. Tätä prosessia tukevat opiskelijaa henkilökohtaisesti ohjaavat, kuhunkin koulutukseen nimetyt ohjaavat kouluttajat. 14

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä:

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä: OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 8.11.007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: 008 Koulutuksen järjestäjä: Oppilaitos: 10057 Salon seudun ammattiopisto Opetuspiste:

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

ENNAKOINTI

ENNAKOINTI ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita

Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita Rehtorien ja koulutusjohtajien ajankohtaispäivät 28.-29.1.2015 Tampere Rehtori, KT etunimi.sukunimi@vantaa.fi Vantaan ammattiopisto

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Tarkempi kuvaus Määrä Ajankohta Rahoitus Muuta Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla yhteyshenkilöiden

Tarkempi kuvaus Määrä Ajankohta Rahoitus Muuta Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla yhteyshenkilöiden Henkilöstön osaamiskartoitukset Organisoidaan tarpeen Selvitetään 1 x / Vaihtelee Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla erikseen Sosiaalipalvelujen henkilöstölle

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan strategia 2014 2017 SUUNTA ETEENPÄIN Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Monialaisena koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä

OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä Yksilöllisen ja joustavan oppimisen tukeminen Sami Pirhonen projektipäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla

Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla Riitta Sauni, dos., lääkintöneuvos STM työsuojeluosasto 1 17.5.2017 2 17.5.2017 3 17.5.2017 Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Miten ennakointitietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa (case Pkky)

Miten ennakointitietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa (case Pkky) Miten ennakointitietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa (case Pkky) 16.2.2016 Ilkka Pirskanen Kuntayhtymän johtaja Lähtökohdat 2 Perustana on opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Verkostotapaaminen 25.4.2013 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

AIKO-foorumi. Marko Koskinen,

AIKO-foorumi. Marko Koskinen, AIKO-foorumi Marko Koskinen, 26.5.2011 Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot