MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LIIKETALOUDEN TRADENOMIT TYÖELÄMÄSSÄ 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LIIKETALOUDEN TRADENOMIT TYÖELÄMÄSSÄ 2006"

Transkriptio

1 Kaisa-Mari Huovinen ja Piia Oranen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LIIKETALOUDEN TRADENOMIT TYÖELÄMÄSSÄ 2006 Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijät Kaisa-Mari Huovinen Piia Oranen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liiketalouden koulutusohjelma, markkinointi Nimeke Mikkelin ammattikorkeakoulun liiketalouden tradenomit työelämässä 2006 Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Mikkelin ammattikorkeakoulusta valmistuneiden liiketalouden tradenomien urakehitystä sekä tutkia valmistuneiden mielipiteitä siitä, kuinka hyvin koulutus vastaa tämänhetkisiä työelämän tarpeita. Tutkimusongelmamme kuului: Miten Mikkelin Ammattikorkeakoulusta valmistuneet liiketalouden tradenomit kokevat koulutuksensa vastanneen työelämän vaatimuksia?. Alaongelmana tutkimme valmistuneiden urakehitystä, heidän tämänhetkistä työtilannetta sekä heidän tulevaisuuden suunnitelmiaan työuran suhteen. Tutkimus toteutettiin empiirisenä tutkimuksena. Menetelminä käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Kirjallinen kyselylomake lähetettiin 808 valmistuneelle, joiden osoitetiedot olivat saatavissa. Kyselyn vastausprosentti oli noin 50 %. Tutkimuksessa selvisi, että MAMKin liiketalouden tradenomien urakehitys on ollut nousujohteista. Valmistuneet ovat työllistyneet nopeasti valmistumisensa jälkeen, työttömyysajat lyhyitä ja työsuhteet pääosin vakituisia. Tradenomit olivat suuressa määrin tyytyväisiä koulutuksen tarjoamiin taitoihin. Tärkeimpinä taitoina pidettiin ATK- ja vuorovaikutustaitoja. Valmistuneet olivat mielestään saaneet hiukan paremmat valmiudet yleisten työelämävalmiuksien taidoissa kuin ammatillisissa valmiuksissa. Laitoksen ilmapiiriä kuvailtiin kannustavaksi. Harjoittelupaikan merkitys nähtiin suurena tulevan työpaikan saannin suhteen. Valmistuneet toivoivat lisää verkostoitumista ja yhteistyötä koulun ja työelämän välille. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuului monilla haastavamman työtehtävän löytäminen. Monet olivat kiinnostuneita MAMKin tarjoamasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Samankaltainen tutkimus olisi hyvä toteuttaa Liiketalouden laitoksella säännöllisin väliajoin. Tutkimus antaa säännöllisesti tehtynä arvokasta tietoa koulutuksen pysyvyydestä ajan tasalla sekä valmistuneiden tyytyväisyydestä opetukseen. Tutkimusta voidaan hyödyntää osana laitoksen laatutyötä. Huomion arvoisia asioita koulutusohjelman päivittämisessä ovat opiskelijoiden työharjoittelupaikkojen valinnan ohjaus, työharjoitteluista saadun tiedon hyödyntäminen sekä yhteistyön lisääminen koulun ja työelämän välillä. Asiasanat (avainsanat) alumni, urakehitys, työelämä, työelämävalmiudet, ammattitaito, ammatillinen kehitys, laatutyö Sivumäärä Kieli URN 73 s. + liitt. 14 s. suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) URN:NBN:fi:mamkopinn Ohjaavan opettajan nimi Reijo Honkonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin ammattikorkeakoulu, liiketalouden laitos

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 14 May 2007 Authors Kaisa-Mari Huovinen Piia Oranen Degree programme and option Business Management, Marketing Name of the bachelor's thesis The Bachelors of Business Management from Mikkeli University of Applied Sciences in working life in 2006 Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to find out how well the Degree Programme of Business Management at Mikkeli University of Applied Sciences meets the demands of working life today. Since the study is pioneering, it can be useful when planning the school s future quality work and updating the Degree Programme. The study gives the school valuable information on graduates opinions on the Degree Programme. The theoretical section in the analysis includes information about the career development and the skills needed in working life. The study was quantitative. The data was collected with a questionnaire. It was sent to 808 Bachelors of Business Administration who graduated from Mikkeli University of Applied Sciences during the years The analysis was carried out with SPSS. Firstly, the study showed that the alumna were over all satisfied with the education they had received at the Mikkeli University of Applied Sciences. Secondly, their careers have developed well. Thirdly, what comes to unemployment, the graduates had not been unemployed for long periods of time and after their graduation they had been employed quite quickly. The majority of them had permanent jobs. The graduates future plans had some similarities. Many of the respondents were aiming at more demanding duties. Half of them were interested in the higher Degree Programme of Business Management. In addition the respondents wished for more guidance on choosing the companies where students take their practical training. Subject headings, (keywords) alumna, career development, working life, craftsmanship, quality work, professional skills Pages Language URN 73 pages, 14 APP. Finnish Remarks, notes on appendices URN:NBN:fi:mamkopinn Tutor Reijo Honkonen Bachelor s thesis assigned by Mikkeli University of Applied Sciences, Business Management

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO TYÖELÄMÄTAIDOT JA AMMATTIOSAAMINEN Yleiset työelämävalmiudet Ammattitaito Työnantajien odotukset Itsensä markkinoiminen ja elinikäinen oppiminen Omien kykyjen yliarviointi Osaamisen vanheneminen Itsensä kehittäminen Itsejohtaminen URAKEHITYS Urasuunnittelu Ammatillinen kasvu Yksilön vastuu urakehityksessä Työsuhteen merkitys Työelämänkaari Työelämään sijoittuminen Rekrytointi Yrittäjyys SUKUPUOLIEROT TYÖELÄMÄSSÄ Sukupuolierot urakehityksessä Lasikatto Naisyrittäjyys ja -johtajuus Tuloerot ja samapalkkaisuus-periaate TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TUTKIMUSONGELMA Toimeksiantajan esittely Laatutyö Mikkelin ammattikorkeakoulussa Erikoistumismahdollisuudet MAMKin liiketalouden koulutusohjelmassa TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kyselylomake ja saatekirje... 30

5 2 6.2 Validiteetti, reliabiliteetti ja objektiivisuus KOULUTUSOHJELMAN JA TYÖELÄMÄN TARPEIDEN VASTAAVUUS Taustatiedot Urakehitys Ammatillinen osaaminen ja yleiset työelämävalmiudet Avoimet vastaukset JOHTOPÄÄTÖKSET Taustatiedot Urakehitys Ammatillinen osaaminen ja yleiset työelämävalmiudet Vastaajien saamat taidot Vastaajien tulevaisuuden suunnitelmat KOULUTUSOHJELMAN KEHITTÄMISEHDOTUKSET PÄÄTÄNTÖ LÄHTEET LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Koulutusorganisaatiolla on merkittävä tehtävä yleisten työelämävalmiuksien ja ammattiosaamisen tarjoajana opiskelijoilleen. Ammattiosaamisen kehittymisessä on myös opiskelijalla suuri vastuu. Nykypäivänä osaaminen vanhenee nopeasti, joten itsensä kehittäminen ja elinikäinen oppiminen nousevat yhä tärkeämmiksi. Itsensä johtaminen ja oman työuran suunnitteleminen on tärkeää pyrittäessä halutunlaiseen urakehitykseen sekä uralla etenemiseen. Hakijan persoona on ehkä nousemassa ammatillista osaamista tärkeämmäksi tekijäksi työhönottotilanteessa. Me halusimme tutkia, minkälainen urakehitys on vienyt opintonsa jo päättäneistä edeltäjiämme eteenpäin ja mitä mieltä he olivat koulusta saamistaan taidoista. Alumnikyselyn kaltaista tutkimusta ei Mikkelin ammattikorkeakoulussa (MAMKissa) ole aiemmin tehty. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää liiketalouden koulutusohjelman laatutyössä. Aihe tuntui kiinnostavalta ja ajankohtaiselta, sillä oma valmistumisemme on pian edessä. Tutkimuksen tuloksista näemme, mitä taitoja meidän olisi tulevaisuuden työnhakijoina hyvä kehittää. Mahdollisesti tuloksista saamme vinkkejä siitä, mitä ominaisuuksia kannattaa markkinoida työnhakutilanteessa. Tulokset antavat vastauksia, minkä tasoisiin työtehtäviin ja minkälaisiin tehtävänimikkeisiin valmistumisen jälkeen olisi realistista hakea. Meitä mietityttää itsensä arvottaminen eli minkä suuruista palkkaa voi valmistumisen jälkeen pyytää. Haluamme osaltamme olla mukana koulutusohjelman kehittämistyössä, jotta tulevilla tradenomeilla olisi paremmat mahdollisuudet pärjätä työelämässä. Teimme opinnäytetyömme Mikkelin ammattikorkeakoulun toimeksiannosta. Työmme tavoitteena on selvittää Mikkelin ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmasta valmistuneiden näkemyksiä koulutuksen antamasta osaamisesta ja työelämävastaavuudesta. Työssä tarkistellaan aihetta ammatillisen osaamisen, yleisten työelämävalmiuksien ja urakehityksen kannalta. Tutkimusongelmamme on: Miten Mikkelin Ammattikorkeakoulusta valmistuneet liiketalouden tradenomit kokevat koulutuksensa vastanneen työelämän vaatimuksia?.

7 2 Rajasimme kyselyn koskemaan vain liiketalouden koulutusohjelmasta valmistuneita. Kysely kohdistettiin vuosina valmistuneille, eli käytännössä siis kaikille, jotka kyselyn lähettämisajankohtaan mennessä ovat valmistuneet. Jätimme pois tietojenkäsittelyn tai Business Managementin koulutusohjelmasta valmistuneet. Työssä otimme huomioon koulutusohjelman kehittämisnäkökulman. Tutkimuksemme menetelmä on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Työn primääriaineisto hankittiin kyselyn avulla. Kyselyn lähetimme 808:lle Mikkelin ammattikorkeakoulusta valmistuneelle. Opinnäytetyössämme käsittelemme viitekehyksessä ensin aiheen teoreettisen pohjan. Sen jälkeen teemme varsinaisen tutkimuksen. Kuvailemme tutkimuksen toteutusta, kerromme tulokset ja pohdimme aihetta johtopäätöksissä tulosten pohjalta. Lopuksi esittelemme koulutusohjelmalle kehitysehdotuksia. Oletimme etukäteen, että valmistuneet olisivat kohtalaisen tyytyväisiä koulusta saamiinsa taitoihin. Kuvittelimme, että suurin osa valmistuneista työskentelisi määräaikaisessa työsuhteessa ja että työllistyminen olisi vaikeaa. Uskoimme, että suurimmalla osalla tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluisi vaativampiin tehtäviin hakeutuminen, mikä on ylöspäin kulkevan urakehityksen edellytys. Tässä osuimme oikeaan. Tulokset olivat parempia mitä olimme etukäteen ajatelleet. Tutkimuksen tulokset paljastivat, että tradenomit olivat pääosin tyytyväisiä MAMKin opetukseen. Laitoksen ilmapiiriä pidettiin kannustavana ja vastaajat kokivat saaneensa koulusta vankan pohjan työelämään. Urakehitystä koskevat kysymykset antoivat todella positiivisia vastauksia. MAMKin tradenomit ovat päässeet nopeasti valmistumisen jälkeen kiinni työelämään. Työllistyminen on ollut helppoa ja tämänhetkinen työtilanne hyvä ja vakaa. Jatkokoulutus ja vaativampiin tehtäviin hakeutuminen kiinnostaa valmistuneita. Tämä antaa kuvan menestyneestä ja edelleen kehittymään pyrkivästä ammattilaisten joukosta.

8 2 TYÖELÄMÄTAIDOT JA AMMATTIOSAAMINEN 3 Lama 90-luvulla aiheutti muutoksia suomalaisessa työelämässä. Pitkäaikaisen työsuhteen arvostus, lojaalius ja sitoutuneisuus työnantajaa kohtaan muuttuivat. Nykypäivänä työsuhde kestää vain niin kauan, kuin molemmat osapuolet eli työnantaja ja työntekijä siitä hyötyvät. Varmoja työpaikkoja ei enää ole. Organisaatioiden rakenteet ovat muuttuneet ja madaltuneet. Työmäärä tekijää kohden on kasvanut. Työn ulkoistaminen ja määräaikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet. Muutosvauhti ja epävarmuus kasvavat samalla kun markkinat avautuvat ja talouselämä globalisoituu. Nämä muutokset vaativat uudenlaisia taitoja työntekijöiltä: sopeutumiskykyä, venymistä, aloitteellisuutta ja tehokkuutta. (Kurtén 2001, ) 2.1 Yleiset työelämävalmiudet Ruohotie jaottelee yleiset työelämävalmiudet neljään eri osakokonaisuuteen: Elämänhallintaan, kommunikointitaitoihin, Ihmisten ja tehtävien johtamiseen sekä innovaatioiden ja muutosten vauhdittamiseen. Nämä yleiset valmiudet puolestaan jäsentyvät erillisiksi taidoiksi ja kyvyiksi. (Ruohotie 2006, 40.)

9 4 KUVA 1 Yleiset työelämävalmiudet (Ruohotie 2006, 40) Elämänhallinnan alle sijoittuu oman osaamisen sekä ympäristön tiedostaminen. Elämän hallintaan liittyy myös se, kuinka yksilö osaa tehdä omaan työuraansa liittyvät ratkaisut, hallita ympärillä tapahtuvaa muutosta, sietää epävarmuutta ja sopeutua tapahtuviin muutoksiin. Elämänhallinta vaatii niin teknistä osaamista kuin yleisempiä taitoja. Oman edistymisen seuraaminen ja omien heikkouksien tunnistaminen ja niiden korjaaminen ovat hyvän elämänhallinnan edellytyksiä. (Ruohotie 2006, 43.) Kommunikaatio on kahdensuuntaista viestit aiheuttavat reaktion. Kommunikaatiotaidon perusteella annamme kuvan itsestämme. Sekä sanallinen että sanaton viestintä vaikuttaa ymmärrykseemme, päätöksiimme ja siihen kuinka reagoimme saamiimme viesteihin. Ruohotie jakaa kommunikointisysteemin kommunikaatioprosessiin, käytännössä siis yksilöiden väliseen ajatusten ja tiedonvaihtoon, ja kommunikaation tulokseen eli yhteisen identiteetin kehittymiseen, jolloin yksilö tunnistaa oman paikkansa ryhmässä. Yksilön kommunikaatiotaidot ovat yksi organisaation tiedonkulkuun vaikuttava tekijä. (Ruohotie 2006, )

10 5 Johtaminen on muutakin kuin työtekijöiden valvomista. Ohjaaminen, tukeminen ja oikeanlainen kannustaminen ovat esimiehen vastuulla. Hyvä johtaja huolehtii siitä, että työntekijät ovat tietoisia tavoitteista ja päämääristä ja heillä on tarvittava pätevyys oman tehtävänsä suorittamiseen. Johtamisen muuttuessa, eli hierarkian muuttuessa verkostomaisemmaksi on jokaisella organisaation jäsenellä oltava taito johtaa niin itseään kuin muita yhteisön jäseniä. Vuorovaikutus on entistäkin tärkeämpää, kun johtaminen muuttuu enemmän tiimityöksi eli esimies osallistuu toimintaa kuin olisi tiimin jäsen. (Ruohotie 2006, ) Kekseliäisyys ja luovuus ovat välttämättömiä hyvälle liiketoiminnalle. Ympäristö muuttuu jatkuvasti ja yhä nopeammin. Omaa toimintaa on seurattava jatkuvasti, jotta se voidaan muuttaa asiakkaiden haluamaan suuntaan nopeasti. Menestyminen perustuu kykyyn erottua ympäristöstä. Tuotteen tai palvelun lisäarvo syntyy kun tiedetään, mitä asiakkaat tarvitsevat ja miten tämä tarve voidaan täyttää. Ihmiset kokevat muutoksen eri tavalla. Toisille muutos on epämiellyttävä ja he taistelevat niitä vastaan. Toisille muutos voi olla haaste ja jopa elämäntapa. Nykyään parhaiten menestyvät ne, jotka sopeutuvat muutoksen tuomaan epävarmuuteen. Ruohotie kehottaakin hyödyntämään muutosvoimia käytännössä siis tarttumaan aktiivisemmin avautuviin mahdollisuuksiin. (Ruohotie 2006, ) Vaahtio pyrkii teoksessaan Rekrytointi, ikä ja ageismi kuvaamaan työhönottoon vaikuttavia tekijöitä työnantajan näkökulmasta. Hän haastatteli erikokoisten yritysten johtajia Kankaanpäässä. Vaahtio seurasi paikkakunnan ulkoista rekrytointia ja työmarkkinoiden tapahtumia. (Vaahtio 2002, 174.) Vaahtio piti tutkimuksensa perusteella työntekijän joustavuutta keskeisenä toiveominaisuutena työntekijältä. Myös Salminen pitää joustavuutta tärkeänä. Hänen mukaansa yksilön ja organisaation on joustettava toistensa hyväksi yhä enemmän nykypäivänä (Salminen 2005, 42). Oppimiskyky ja -halu sekä sosiaaliset taidot olivat tärkeitä työntekijän ominaisuuksia. Vaikka ammatillista osaamista ei erityisesti kyselyssä kysytty, nousivat esille asiakaspalvelutaito ja kätevyys. Yhteenvetona voisikin sanoa, että useimmiten työnhakijan persoonallisuus vaikuttaa enemmän kuin ammattitaito. Voidaanhan henkilö kouluttaa itsekin. (Vaahtio 2002, )

11 6 Työ opettaa tekijäänsä. Työn antamista kokemuksista oppiminen on jatkuvaa. Toiset hallitsevat tämän prosessin paremmin, toiset huonommin. Hyvät kokemuksesta oppijat ovat uteliaita. Heitä kiinnostaa ihmisten käyttäytyminen, koneet ja laitteet sekä se miten asiat etenevät. He vastaanottavat aktiivisesti palautetta ja myös hyödyntävät sitä. Organisaatioiden tulisikin kartoittaa säännöllisesti osaamistarpeitaan ja palkita työntekijöitään sekä osaamisen kehittämisestä että työsuorituksista, jotta yrityksessä olisi terve pohja ammatilliselle kehitykselle. (Ruohotie 2000, ) 2.2 Ammattitaito Ammattitaito tiivistetysti ilmaistuna tarkoittaa, että ammattitaitoinen työntekijä osaa toimia työssään sillä tavoin kun kyseistä ammattia harjoittavien kuuluu toimia. Ammattitaitoinen työntekijä tuntee oman ammattinsa käytännöt ja hänellä on riittävästi teoreettista tietämystä täydentämässä käytännöllisyyttä. Hän selviytyy niistä vaatimuksista, joita ammatti harjoittajalleen asettaa. (Siitonen 2004, 276.) Tarkastellessa ammattitaitoa laajemmin voidaan puhua näkemyksellisyydestä, joustavuudesta ja kekseliäisyydestä. Jotta työntekijällä olisi ammatillista näkemystä, hänen tulee ymmärtää perinpohjaisesti ammattinsa teoreettiset perusteet. Näkemyksellisyys edellyttää kykyä asettaa oma hankittu taitavuus tarkastelun alle ja kykyä verrata sitä niihin vaatimuksiin, joita kyseiselle taidolle yleensä asetetaan. Joustavuus tarkoittaa, että ammattitaitoinen henkilö osaa soveltaa oppimaansa teoriaa uusissa tilanteissa. Kekseliäisyyttä ilmenee silloin, kun ammattitaitoinen henkilö antaa ammattinsa kehittämiselle oman luovan panoksensa. (Siitonen 2004, 276.) Yleisesti pätevyys muodostuu ryhmästä ominaisuuksia kuten tiedoista ja taidoista, joita tarvitaan jonkin työn suorittamiseen. On kuitenkin vaikeaa kuvata pätevyyden monimuotoisuutta yksinkertaistamalle se ominaisuuksiksi. Ominaisuusyhdistelmät eivät kuvaa sitä, miten työn vaatima pätevyys muodostuu, vaan sellaisia yksittäisiä ominaisuuksia, jotka ovat työn suorittamisen edellytyksiä. Vaikka kahdella henkilöllä olisi sama pätevyys, käyttävät he mitä todennäköisimmin osaamistaan eri tavalla riippuen siitä, mitä muita ominaisuuksia he työssään käyttävät ja miten. (Lankinen ym. 2004, )

12 2.3 Työnantajien odotukset 7 Joustavuutta työntekijässä arvostavat myös työnantajat. Etelä-Savon TE-keskuksen julkaisussa kerrotaan tuoreesta työvoimatoimistojen työnantaja-asiakkaille tehdystä asiakaspalautetutkimuksesta. Tutkimuksessa selvisi, että työnantajien mielestä työhakijat eivät enää täytä niin hyvin rekrytointikriteerejä kuin aiemmin. Työnantajien mielestä ammatillisessa osaamisessa on puutteita, samoin työntekijöiden asenteissa, motivaatiossa ja joustavuudessa esimerkiksi työaikojen ja työsuhteen keston suhteen. (Osaavan työvoiman saatavuus on työhallinnon keskeisin tehtävä 2006, 3.) Työnhakijoiden odotukset työnantajaa kohtaan ovat kasvaneet. Käytännössä tämä ilmenee nuoren ja koulutetun työvoiman matalampana kynnyksenä vaihtaa työpaikkaa, työtehtäviä tai asuinpaikkaa. Artikkelin mukaan tämä haastaa erityisesti Etelä-Savossa työnantajat miettimään, miten saadaan rekrytoitua henkilöstöä, joka on valmis sitoutumaan työpaikkaan ja seutukunnalle. Pelkkä työnantajan houkuttelevuus ja kiinnostavuus eivät aina riitä. Seudun on oltava vetovoimaista, jotta koulutettu nuori jää paikkakunnalle. (Osaavan työvoiman saatavuus on työhallinnon keskeisin tehtävä 2006, 3.) 2.4 Itsensä markkinoiminen ja elinikäinen oppiminen Salmisen mukaan tämän päivän työntekijältä vaaditaan valmiutta elinikäiseen oppimiseen, taitojen uudelleen määrittämiseen ja portfoliotyöntekijäksi muuntautumiseen. Tämä tarkoittaa oman oppimisen kokemuksien, tuloksien ja dokumenttien keräämistä omaan portfolioon. Taitojen ja kykyjen portfoliosta on apua työntekijän markkinoidessa itseään työelämässä. (Salminen 2005, 41.) Työntekijän on siis rakennettava omaa profiiliaan, erotuttava ja tuotteistuttava. Tämä johtuu työelämän muutoksista ja joustovaatimuksista. Oman profiilin rakentaminen ja erottuminen joukosta voi tapahtua jopa vaihtamalla nimensä vetävämmäksi. Omaa työpanosta tulisi markkinoida aktiivisesti kovan kilpailun työmarkkinoilla. (Salminen 2005, ) Lecklin pitää myös oman kehittymisen suunnittelua tärkeänä. Henkilön tulisi pohtia omaa osaamistaan, vahvuuksiaan, kehittymistarpeitaan sekä omia tavoitteitaan. Olisi

13 8 hyvä löytää ne kyvyt, joilla parhaiten pystyy auttamaan yrityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Esimiehen tehtävänä on vain varmistaa, että työntekijä ja yritys tavoittelevat samoja tarpeita ja tilanteen mukaan ohjata oikeanlaisiin valintoihin. (Lecklin 2006, 224.) Kurtén allekirjoittaa niin ikään ajatuksen itsensä vertaamisesta tuotteeseen ja itsensä markkinoinnista. Hänen mukaansa työmarkkinat voidaan nähdä markkinapaikkoina, joissa työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Yksilön työmarkkina-arvo koostuu siitä osaamisesta ja kokemuksesta, josta työnantaja on valmis maksamaan. Työmarkkina-arvoaan yksilö voi kasvattaa kehittämällä omaa oppimistaan. Jatkuva kehittyminen ja oppiminen nousevat siis yhdeksi tärkeäksi edellytykseksi urakehitykselle. (Kurtén 2001, ) Kurtén esittää ajatuksen henkilökohtaisesta tilinpäätöksestä. Vuodenvaihteessa henkilö voi kysyä itseltään, mitä hän on sinä vuonna oppinut. Syvempään pohdiskeluun pääsee, kun kysyy itseltään, mitä sellaista on oppinut, jonka voi viedä omaan ansioluetteloon. Ihmisen ansioluettelo on hänen esitteensä. Vuositilinpäätöstä tehdessään tehdään suunnitelmia tulevalle vuodelle ja mietitään, mitä uutta halutaan seuraavana vuonna oppia. Tästä syntyy itselle kehittämissuunnitelma. (Kurtén 2001, 39.) Professori Michelsen käyttää termiä akateeminen yrittäjyys. Hänen mukaansa akateeminen yrittäjä on osaaja, joka kehittää, jalostaa ja markkinoi omaa osaamistaan. Tässä suhteessa Michelsen on siis samoilla linjoilla kuin Salminen ja Kurténkin. Michelsenin mukaan akateemisen yrittäjyyden ongelma on se, että omaksutaan vanhaa tietoa. Ammattiosaajan tulisi kulkea tiedon eturintamassa ja kehittää osaamistaan eteenpäin, jalostaen luovuuttaan. Hänen mukaansa tiedon jalostaminen on oppimisen perusta. (Michelsen 2006.) 2.5 Omien kykyjen yliarviointi Ihannetapauksessa työ edistää työntekijän hyvinvointia ja jopa terveyttä. Hyvinvointi edellyttää kuitenkin työntekijältä vastuuta niin omasta elämästään kuin työurasta, työstä ja työkyvystä. On hyvä tunnistaa omat vahvuutensa ja tavoitteet, joihin itse kykenee ja jotka tuovat itselle tyydytystä. Itselleen on siis pystyttävä asettamaan myös rajoja.

14 Kun työntekijän tiedot ja taidot ovat ajan tasalla, työstä selviytyy paremmin. (Työterveyslaitos 2006.) 9 Työelämään tutkimuksen mukaan tradenomit yliarvioivat omia kykyjään. Nuorten työntekijöiden käsitykset omista taidoistaan olivat korkeammat kuin koulutus- ja henkilöstöpäättäjien. Kolme osa-aluetta, joissa esiintyi eniten yliarviointia, olivat ihmissuhde-, tiimityöskentely- ja ajankäytön suunnittelutaidot. Kymmenen kärkeen sijoittuivat myös kommunikaatio-, asiakaspalvelu- ja esiintymistaidot. (Flower 2005.) Samaisessa tutkimuksessa todettiin, että päättäjät olivat tyytyväisiä uusien työntekijöiden atk-, tiedonetsintä- ja kielitaitoon. Puutteita sen sijaan oli muun muassa nuorten ihmissuhdetaidoissa, luotettavuudessa ja vastuullisuudessa, oma-aloitteisuudessa sekä motivaatiossa. Työnantajat odottavat tutkimuksen mukaan sopivasti nöyrää, avointa, ennakkoluulotonta ja innostunutta nuorta työntekijää. (Flower 2005.) 2.6 Osaamisen vanheneminen Niin tieteellisen kuin teknisen tiedon määrä kaksinkertaistuu noin joka viides vuosi. Esiin on nostettu myös käsite tiedon puoliintumisaika. Viiden vuoden puoliintumisaika voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ammattiopintojen tietomäärästä enää puolia voi soveltaa viiden vuoden kuluttua. Haasteena on, että vanha tieto pitäisi pystyä korvaamaan uudella. (Ruohotie 2000, 20.) Ruohotien mukaan sellaiset henkilöt, jotka jatkuvasti ovat valmiina omaksumaan uutta tietoa ja soveltamaan sitä, kykenevät vastaamaan organisaatioiden kilpailukyvyn uusiin haasteisiin. Ongelmia voi ilmetä, jos on saavuttanut erinomaisen ammattitaidon jollakin erikoisalalla, mutta ammatti muuttuu ja ammattitaitoa joutuukin uusimaan. Ruohotie pitää tietojen ja taitojen nopeaa vanhenemista uhkana korkeasti koulutetuille. Tiedon vanhenemista esiintyy silloin, kun työtehtävissä, velvollisuuksissa ja vastuualueissa ilmenee muutoksia. Jos työntekijällä ei tuolloin ole hallussaan uusimpia tietoja ja taitoja, ei hän suoriudu tehtävistään sen hetkisellä ammattipätevyydellään. Ruohotie määrittelee ammatillisen jälkeenjääneisyyden ammatin vaatimusten ja ammatillisten valmiuksien väliseksi yhteensopimattomuudeksi. (Ruohotie 1997, 57.)

15 10 Samaan työtehtävään vaaditaan yhä enemmän osaamista. Tulevaisuudessa menestyvän yrityksen henkilöstö on puolittunut, mutta heillä on kaksinkertainen osaamistaso ja he tuottavat kolminkertaisen lisäarvon nykyiseen verrattuna. Aivan kuten monet muutkin tutkijat Otala luetteloi tiimityön, johtajuuden korvaamisen itseohjautuvuudella ja yksilötason vastuun uusiin menetelmiin, joilla yritysten joustavuutta on tavoiteltu. Reagointinopeus paranee, kun henkilöstö sopeutuu hyvin muutoksiin ja kaikki ymmärtävät yrityksen toiminnan myös kokonaisuutena. (Otala 2004, ) Nykypäivän kilpailustrategiat ovat muuttuneet ja työntekijän on sopeuduttava siihen. Otala jakaa nämä strategiat viiteen kokonaisuuteen: asiakaskeskeisyyteen, ydinasioihin keskittymiseen, tehokkaaseen verkostoitumiseen, nopeuteen ja oikeaan ajoitukseen sekä nopeaan oppimiseen. Asiakaskeskeisyys on muuttunut jokaisen organisaation jäsenen asiaksi, eikä vain heidän, jotka ovat suoraan asiakkaiden kanssa tekemisissä. Hyvien asiakaspalvelutaitojen tulisi kuulua jokaisen perustaitoihin. Yritysten ydintoiminnan prosessit toimivat tehokkaasti, kun jokaisella ketjun jäsenellä on mahdollisimman paljon osaamista. Tämän ydintoiminnan ulkopuoliset palvelut hankitaan yritysten ulkopuolelta. Verkostoituminen tuo kilpailuetua ja on usein pienemmille yrityksille jopa elinehto. (Otala 2004, ) Jotta organisaatio pystyy nopeaan ja oikein ajoitettuun toimintaan, on sillä oltava niin yleistä osaamista kuin uudenlaisen muutostilanteen edellyttämää toiminnallista osaamista. Kysymys kuuluukin: mikä on oikeanlaista osaamista, sillä tietoa määrällisesti riittää. Osaamistarpeen analysoinnin pitäisikin kuulua olennaisesti yritysten johtamiseen. Osaamisen hankkiminen on niin ikään haaste. Ostetaanko sitä ulkopuolelta vai kehitetäänkö sitä itse. Myös Otala puhuu tiedon puoliintumisesta, mutta ottaa esille sen näkökulman, että on olemassa tietoa, joka ei uusiudu. Organisaatioihin ja työntekijöille kerääntyy tietoa perusosaamisena ja kokemuksina. (Otala 2004, ) 2.7 Itsensä kehittäminen Itseään kehitettäessä on parempi kehittää omia vahvuuksiaan kuin kohentaa heikkouksiaan. Tätä mieltä on ainakin Kurtén. Hänen mukaansa on mahdollista saavuttaa parempia tuloksia työelämässä juuri omia vahvoja alueitaan kehittämällä. Jokaisella meistä on omat luontaiset taipumukset ja kykymme. Myös oman paikkansa työelämäs-

16 11 sä löytää helpommin, kun tuntee omat luontaiset vahvuutensa. Kurténin mukaan luontaisia heikkouksiaan voi kehittää keskinkertaisiksi mutta harvemmin loistaviksi taidoiksi. (Kurtén 2001, 15.) Työtehtävät muuttuvat koko ajan. Samalla muuttuvat työntekijöille asetetut laatuvaatimukset. Nykyään koulutus synnyttää osaamista. Ruohotie kirjoittaa osuvasti: Koulutus ei kuitenkaan ole työtehtävissä tapahtuvien muutosten passiivinen myötäilijä, vaan se toimii osaltaan myös muutosten aktiivisena muokkaajana.. Koulutustarjonnan ja -kysynnän tulisi mukailla työelämän muuttuvia vaatimuksia. (Ruohotie 2000, 25.) Lecklin alleviivaa sitä, että niin yrityksen sisäisen kuin ulkopuolelta hankittavan koulutuksen pitäisi olla suunniteltu yrityksen tarpeet ja sen tilanne huomioon ottaen. Parhaat tulokset syntyvät kun teoriaa yhdistetään käytännön tekemiseen. Ammattipätevyyden rinnalla tärkeää on itsensä kehittäminen ja muu opiskelu. Kielet, neuvottelu-, kommunikointi- ja ryhmätyöskentelytaidot antavat valmiuksia uudenlaisiin tehtäviin ja moniosaajia tavoittelevaan työkulttuuriin. (Lecklin 2006, 225.) Oman osaamisensa kehittäminen on yksilölle turva. Pysyvyyttä työelämässä ei nykyään enää ole. Vaikka ammatti sinänsä säilyisikin samana, muuttuu sisältö ja tekotapa varmasti. Otala kirjoittaa, että asiantuntijoiden arvion mukaan ammattia vaihdetaan Euroopassa noin 3 4 kertaa. Usein työntekijän on itse huolehdittava uuden ammatin hankkimisesta sekä tietojensa päivittämisestä. (Otala 2004, ) Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan koko elämän ajan jatkuvaa prosessia, jossa yksilö tuottaa uudenlaista osaamista käsitellen yksin tai yhteisöjen avulla hankkimaansa tietoa. Tämä voi tarkoittaa käytännössä taitojen kehittymistä, ymmärryksen lisääntymistä sekä esimerkiksi kykyä tulkita asioita laajemmin ja suhtautua niihin uudella tavalla. Tämä kehitys tapahtuu yksilön omien resurssien ehdoilla. Elinikäinen oppiminen ei ole pelkkää koulutusta, vaan sisältää kaikenlaisen muun oppimisen. (Otala 2004, 103.)

17 2.8 Itsejohtaminen 12 Individualistisissa kulttuureissa oma etu tulee ensimmäisenä. Myös ryhmätyöskentelyssä tämä voi esiintyä tehokkuuden heikkenemisenä, huonompana työtyytyväisyytenä ja sitoutumisena. Nykyään tiimien vastuulle ovat siirtymässä ennen esimiehille kuuluneet tehtävät, kuten töiden suunnittelu, laadunjohtaminen ja henkilöstötehtävät. Työnjohdon vastuu siirtyy yksilölliseltä tasolta yhteisölliseksi. Nykyisin puhutaankin itsejohtamisesta. (Ruohotie, ) Kurténin mukaan itsensä tunteminen toimii lähtökohtana itsensä johtamiselle. Hyvä itsetuntemus tuo itsevarmuutta. Omien luontaisten taipumusten tunteminen auttaa henkilöä hänelle mieluisan työn hakemisessa. Tuolloin täytyy tietää mitä tahtoo ja mihin soveltuu. Uuden tehtävän edessä ei riitä vain tehtävän tunteminen. On tunnettava myös itsensä, jotta osaa arvioida tehtävän vaatimien taitojen ja omien kykyjen yhteensopivuutta.(kurtén 2001, 65.) Työntekijän on hyvä tietää missä tilanteessa on nyt ja mihin haluaa päästä. Itsensä johtaminen alkaa perusteellisesta itsearvioinnista. Kun tarkastellaan itsearviointia työelämälähtöisesti, keskitytään viiteen peruskysymykseen, jotka koskevat henkilön ammatillista osaamista, persoonallisuutta, motivaatiota, odotuksia sekä taloudellisia realiteetteja. Näitä peruskysymyksiä käsitelläänkin kaikissa rekrytointitilanteissa. Pohdittuaan näitä kysymyksiä omalla kohdallaan työnhakija on vahvoilla työhaastattelussa. (Kurtén 2001, ) Ensimmäinen itsearviointikysymys koskee ammatillista osaamista. Itsearviota tekevä miettii, mitä ammatillista osaamista hänellä sillä hetkellä on ja osaako hän kertoa osaamisestaan selkeästi muille. Toinen kysymys koskee persoonallisuutta. Rekrytointitilanteessa selvitetään, miten hyvin hakijan persoona sopii tiettyyn työympäristöön ja tehtävään sekä se, onko hakijalla niitä luonteenpiirteitä joita tehtävä vaatii. Oman persoonan tunteminen auttaa ihmistä löytämään oman paikkansa työelämässä. (Kurtén 2001, ) Kolmas kysymys koskee motivaatiota. Itsearviointia tekevä kysyy, mikä on hänelle tärkeää työssään ja mitkä seikat saavat hänet viihtymään työympäristössään. Työnanta-

18 13 jakin on kiinnostunut työntekijän motivaatiosta, sillä vain motivoitunut työntekijä on tuottava ja tehokas. Neljäs kysymys, odotukset, haastaa työntekijän pohtimaan, mitä hän odottaa ja toivoo tulevaisuudelta sekä mihin hän pyrkii. Työntekijän on hyvä selvittää itselleen, mitä haluaa jatkossa oppia, minkälainen paikka työelämässä on hänelle sopiva ja minkälaisen tasapainon työn ja yksityiselämän välillä hän itselleen asettaa. Viides kysymys liittyy taloudellisiin realiteetteihin ja elämäntilanteeseen. Henkilö miettii esimerkiksi minkälaisia taloudellisia tavoitteita ja reunaehtoja hän työlleen asettaa. (Kurtén 2001, ) Kun ihminen on arvioinut itseään näiden kysymysten pohjalta ja tietää tämänhetkisen tilanteensa, siirtyy hän pohtimaan urasuunnitelmiaan, eli sitä pistettä, johon haluaa pyrkiä. Tämä visio on mielikuva toivotusta tilanteesta tulevaisuudessa. Välitavoitteiden asettaminen ja menetelmien valinta auttavat visioon pääsemisessä. Omien urasuunnitelmien toteuttaminen ja tulosten saavuttaminen itsensä johtamisessa vaativat toimenpiteitä. Helpointa on edetä päivittäin pienin askelin. Kurténin mielestä pienillä askelilla eteneminen voi tarkoittaa tässä tapauksessa myös sen jalostamista, mitä meillä jo on. Esimerkiksi jonkin asian muuttaminen nykyisessä työssä siten, että työ sopii itselle paremmin, on urakehitystä. Aina urakehitykseen eivät siis sisälly työtehtävien tai työpaikan vaihtaminen. (Kurtén 2001, ) Jotta muita voisi johtaa, on osattava johtaa itseään. On vaikea arvioida millaisia johtajia tulevaisuudessa tarvitaan, mutta Sydänmaanlakka kirjoittaa kirjassaan Intelligent leadership Leading people in intelligent organisations, että heillä tulee olemaan yksi yhteinen piirre: heidän tulee olla hyviä itsensä johtamisessa. Heillä hyvä itsetunto ja he ovat tietoisia itsestään. Monipuolisuus, nopea oppimiskyky ja odottamattomissa tilanteissa pärjääminen ovat tärkeitä taitoja. (Sydänmaanlakka 2005, ) Vastuu ei enää tänä päivänä tarkoita johtavassa asemassa toimimista. Tulevaisuudessa korkeakoulusta valmistuneet siirtyvät tyypillisesti ajattelutyötä, vastuunkantamista ja johtamiskykyä vaativiin työtehtäviin. He eivät silti aina ole johtajia. Jokainen työntekijä kantaa vastuuta omasta työurastaan. Hänen tulee soveltaa omaa osaamistaan käytäntöön ja hänen on kyettävä yhteistyöhön, jotta syntyisi uudenlaisia osaamisen yhdistelmiä. (Ruohotie 2006, 38.)

19 3 URAKEHITYS 14 Yksilön urakehityksellä tarkoitetaan perinteisesti tehtävästä toiseen siirtymistä ja organisaation hierarkiassa ylöspäin nousemista. Usein urakehitykseen liitetään myös käsite uraputki. Uraa tarkastellaan silloin putkena, jonka toisesta päästä mennään sisään ja toisesta ulos. Uraputkessa edetään tiettyjen lainalaisuuksien mukaan, mikä tarkoittaa lähes aina hierarkiassa etenemistä ja statuksen nousua. Urakehitystä voi kuitenkin tapahtua monella eri tasolla, monella tavalla, eikä aina uraputken muodossa. (Kurtén 2001, 37.) Ruohotie kuvailee uraa kokemuksen kautta saadun tiedon varastoksi. Myös hän on sitä mieltä, ettei urakehitys enää aina noudata perinteisiä kaavoja. Ruohotie mainitsee termin joustava urakehitys. Joustava ura voi rakentua useisiin työjaksoihin eri työnantajien palveluksessa. Joustava ura tarkoittaa osaamisen kasvua, jossa taidot ja asiantuntemus kasvavat ja vuorovaikutusverkosto kehittyy. Osaamista kertyy aina lisää, mutta jo omaksutut tiedot voivat muuttua ja jäsentyä uudelleen uran edetessä. (Ruohotie 1997, 72.) Perinteisestä urakehityksen ajattelutavasta poiketen Salminen on sitä mieltä, että ura ei enää tarkoita yhteen suuntaan (ylöspäin) johtavaa väylää, vaan ura voi nykyisin kehittyä mihin suuntaan tahansa. Joskus uran suunta voi olla alaspäinkin, eli henkilö siirtyy suorittaviin tai vaatimattomampiin tehtäviin. (Salminen 2005, ) 3.1 Urasuunnittelu Kurtén on sitä mieltä, että omaa uraa voi suunnitella, mutta ura ei aina toteudu sellaisena kuin sen on suunnitellut. Vaikka uraa ei voi täysin hallita ja suunnitella, voi yksilö kuitenkin valmistautua työelämän muutoksiin ja mahdollisuuksiin. Muutokset toteutuvat usein yllättäen ja ne tulevat yllättävistä suunnista. (Kurtén 2001, 15.) Monet yritykset haluavat varmistaa osaavan henkilöstön pysyvyyden. Työntekijöitä sitoutetaan yritykseen erilaisin keinoin. Nykyään yksilölle tärkeä motivaatiotekijä on hänen oma käsityksensä siitä, kuinka hänen työpanostaan arvostetaan ja kuinka kiinnostuneita hänen kehittämisestä ollaan. Työnantaja vastaa siitä, että hän antaa työnte-

20 15 kijälle mahdollisuuden kehittyä ja kehittää itseään. Työntekijän on otettava huomioon omat tavoitteet, niiden arvostus sekä se miten odotukset kohtaavat yrityksen tarjoamat mahdollisuudet. (Lankinen ym. 2004, ) Ruohotien mukaan vastuu urakehityksestä on nykyään yhä enemmän yksilön itsensä vastuulla, koska valtavilla organisaatioilla ei ole mahdollisuutta suunnitella työntekijänsä uraa. Tulevia tarpeita on lähes mahdotonta ennustaa ja näin ollen työntekijöiden urakehityksen ohjaaminen niiden suuntaan ei onnistu. Organisaatio voi kuitenkin tukea yksilöä luomalla tälle avoimen oppimisympäristön, mahdollisuuden ylläpitää osaamistaan ja pitää huolta henkilöstön hyvinvoinnista. (Ruohotie 2000, ) 3.2 Ammatillinen kasvu Ammatillista kasvua ovat kaikki ne toimet, joilla ylläpidetään ja lisätään ammatillista pätevyyttä. Ammatillinen kasvu voi olla joko työhön liittyvien valmiuksien tai oman persoonallisuuden kehittämistä. Ideaalitapauksessa ammatillinen kasvuprosessi jatkuu koko työiän ja yksilö kokee voivansa kehittyä työssään jatkuvasti. Näin ei käytännössä kuitenkaan tapahdu, vaan kasvuprosessi katkeaa usein jossain vaiheessa. Tämä johtaa motivaation heikkenemiseen ja työhön rutinoitumiseen. (Ruohotie 1997, ) Ammatillisen kasvun prosessi käynnistyy silloin, kun jokin kasvun laukaiseva tekijä murtaa urarutiinin. Kasvun laukaiseva tekijä voi liittyä organisaatioon, jossa henkilö työskentelee, työrooliin tai yksilöön itsessään. Myös ulkoiset muutospaineet, kuten teknologiset innovaatiot tai kilpailun kiristyminen, vaikuttavat urarutiiniin ja kasvuprosessin käynnistymiseen. Käytännössä tämä laukaiseva tekijä voi olla esimerkiksi muutos työtehtävissä tai henkilökohtainen elämänmuutos. (Ruohotie 1997, ) Urarutiinin murtuessa ihminen alkaa pohtia omaa uravalintaansa. Ulkopuolelta saatu kannustus ja tuki vahvistavat tietoisuutta omista valinnoista. Prosessin ensimmäisessä vaiheessa yksilö arvioi itseään, arvojaan, tarpeitaan ja taitojaan. Samalla voidaan etsiä uusia uramahdollisuuksia sekä uudelleen arvioida nykyistä työtä ja ammattia. Pohdiskelun tuloksena ihminen saattaa kokeilla uusia asioita, esimerkiksi yliopistokursseja itselleen vieraalta alueelta. Kokeilu tuo palautetta ja tarvittavaa kokemusta yksilölle,

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Urakirja opiskelijoille ja valmistuneille. Osa II. 8 askelta urapolullani

Urakirja opiskelijoille ja valmistuneille. Osa II. 8 askelta urapolullani This tool was created by Urakirja opiskelijoille ja valmistuneille Osa II 8 askelta urapolullani Yhteystiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Matkapuh: Email: Tuutorini / Ohjaajani: Osoite: Puhelin: Matkapuh: Email:

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Tilastokeskus valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva, mutta itsenäisesti toimiva valtion virasto yli 900 ihmisen työpaikka tuottaa yhteiskuntaoloja kuvaavia

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014

Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 February 11, 2014 Aalto University Executive Education 1 Taustaa: kompetenssien kehittämisestä Kolme henkilökohtaista

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä (15.6.2011) HY:n urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Anna työnantajille mahdollisuus löytää juuri sinut! www.heebo.fi Mikä ihmeen Heebo? Nuorten, koulutettujen ammattilaisten rekrytointiportaali

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot