Varsinais-Suomen ruokaketjun työvoima- ja koulutustarveselvitys Laura Mattinen ja Sami Tantarimäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen ruokaketjun työvoima- ja koulutustarveselvitys Laura Mattinen ja Sami Tantarimäki"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen ruokaketjun työvoima- ja koulutustarveselvitys Laura Mattinen ja Sami Tantarimäki Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus.

2 Sisällys Johdanto... 2 Ruokaketju käsitteenä... 3 Selvityksen rakenne... 3 Elintarvikealan kouluttajat Varsinais-Suomessa... 4 Yliopistot... 4 Turun yliopisto...4 Åbo Akademi...5 Ammattikorkeakoulut... 6 Turun ammattikorkeakoulu... 6 Yrkeshögskolan Novia...6 Ammatilliset oppilaitokset... 7 Turun Ammatti-instituutti...7 Ammattiopisto Livia...7 Axxell...7 Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida...7 Loimaan ammatti- ja aikuisopisto... 7 Liedon ammatti- ja aikuisopisto... 8 Raision ammattiopisto...8 Naantalin ammattiopisto...8 Salon seudun ammattiopisto... 8 Turun Aikuiskoulutuskeskus... 8 Bovallius-ammattiopisto...8 Ammatillinen koulutus suoraan ruokaketjuun... 8 Koulutustarjonta kootusti... 8 Suuntaviivoja tulevaan - kirjallisuuskatsaus tulevaisuuden osaamistarpeisiin... 9 Elämää ja elinkeinoja...9 Osaamistarpeita Varsinais-Suomen ruokaketjun työllisyysvaikutus nyt ja Alueelliset vaikutukset...11 Työllisyyskertoimien kertomaa...12 Kasvualoja...12 Toimijoiden näkemyksiä työvoiman ja koulutuksen tarpeeseen Aineisto Haastattelut Keskustelutilaisuus Tulevaisuustyöpajat Pohdintaa Nostoja Lähteet Liitteet Liite 1: Varsinais-Suomen ruokaketjun osaamispohjan kartoitus...20 Liite 2: Ruokaketjun työllisyyskuvaajat...21

3 Johdanto Elintarvikeala koostuu ruokaketjun toimijoista. Ketjussa kytkeytyy toisiinsa ihmisiä, prosesseja ja paikkoja alkutuotannosta päivittäistavarakauppaan ja ruoka- ja ravitsemuspalvelujen tarjoajista julkiseen ruokahuoltoon ja kuluttajiin (kuva 1). Ruokaketjun ohella puhutaan myös elintarvikeketjusta. Käsillä olevassa selvityksessä tarkastellaan Varsinais- Suomen ruokaketjun työvoima- ja koulutustarvetta. Kokonaisuutta hahmotetaan erilaisten työvoima- ja koulutustarvetta ennakoivien julkaisujen sekä elintarvikealan tulevaisuutta käsittelevien tutkimusten pohjalta. Selvitys on osa Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanketta (VARRU), jonka päätavoitteet ovat yhteistyöverkoston ja varsinaissuomalaisen ruokaketjun kehittäminen, uusien avauksien löytäminen ja eteenpäin vieminen sekä elintarvikealan strategisen painoarvon lisääminen maakunnassa. Raportissa oleellisessa roolissa ovat täten myös VARRUssa tehdyt raportit, selvitykset, haastattelut sekä työpajat. Tätä aineistoa käsitellään raportissa työvoimaja koulutuskysymysten näkökulmasta. Tämä selvitys on ensimmäisiä avauksia koko ruokaketjun työvoima- ja koulutuskysymysten tarkasteluun. Edelliset vastaavat selvitykset ovat tarkastelleet koulutustarpeita joko tietyn ketjun osan näkökulmasta tai rajaten tarkastelun tuotantoaloittain, esimerkkinä viljaketju. Alueellisesti tämäkään selvitys ei ole kaiken kattava, sillä tarkastelu rajautuu Varsinais-Suomeen. Työvoima- ja koulutustarveselvitys on oleellinen osa niin ruokaketjun kehittämistä kuin elintarvikealan strategisen painoarvon lisäämistä, koska osaavan työvoiman saatavuus ratkaisee alan menestyksen nyt ja tulevaisuudessa. On pystyttävä varautumaan sekä työvoiman saatavuuteen että osaamistarpeisiin, jotta elintarvikeala voi olla tulevaisuudessa motivoiva työllistäjä sekä kestävä ja kilpailukykyinen elinkeinoala. Kuva 1. Elintarvikkeiden perinteinen tarjontaketju, Järvelä et al. 2011:3 2

4 Ruokaketju käsitteenä Selvityksen rakenne Käsitteenä ketju on sekä kuvaava että pulmallinen. Havainnollisesti ketjun yksi lenkki on tekemisissä edeltäjänsä ja/tai seuraajansa kanssa, mutta samalla alaa on vaikea hahmottaa kokonaisuutena. Järvelän (et al 2011: 1) mukaan haastavaa on erityisesti se, että ruoan alkutuottajat ja kuluttajat eivät kohtaa toisiaan elintarviketuotannossa (kuva 1). Elintarvikeketjun ääripäät ovat kaukana toisistaan, eikä luontevaa paikkaa toimivalle vuorovaikutukselle ole olemassa. Palautejärjestelmä kuluttajalta tuottajalle koko ketjun läpi toimii kaiken kaikkiaan heikosti. Länsimaista nykyaikaista ruokajärjestelmää kuvaa myös polarisoituminen, kun samanaikaisesti sekä vähittäiskauppa keskittyy että ruoan suoramyynti kuluttajille lisääntyy. Toimijoiden kohtaamattomuus ilmenee myös varsinaissuomalaista ruokaketjua tarkasteltaessa, sillä haasteiksi koetaan toimijakentän hajanaisuus sekä yhtenäisen tahtotilan puute. Tämä heijastuu vahvuuksien vajaaseen hyödyntämiseen. Ruokaketjun vahvuuksina ja mahdollisuuksina nähdään alkutuotannon ja jalostuksen monipuolisuus, maantieteellinen sijainti, vahvat perinteet, työvoiman saatavuus sekä korkeatasoinen tutkimus ja koulutus. Samoin vallitseva lähiruokatrendi on mahdollisuus, johon vastaamista tulisi kehittää entistä koordinoidummassa yhteistyössä (Kirveennummi et al 2012). Vuoropuhelun avaamiseen läpi koko ruokaketjun on panostettava, jotta elintarvikealaa muovaaviin haasteisiin pystytään yhteisvoimin vastaamaan. Tiedonkulun ja vuorovaikutuksen ohella isossa roolissa on koulutus. Siinä elintarvikealan kehittymistä tukee paitsi alakohtainen osaamisen edistäminen myös yrittäjyys-, liiketoiminta-, lainsäädäntö-, ICT-, logistiikka- ja markkinointiosaamisen koulutus. Selvitys alkaa Varsinais-Suomen elintarvikealan kouluttajien esittelyllä. Tausta-aineistona kouluttajien esittelyyn käytetään VARRUn toteuttamaa Varsinais-Suomen ruokaketjun osaamispohjan kartoitusta sekä kouluttajien omia www-sivuja. Toisena tarkastellaan kirjallisuus- ja tilastokatsauksena suuntaviivoja tulevaan. Kirjallisuuskatsaukseen on koottu muiden kuin VARRUn tuottamien aineistojen pohjalta havaintoja ruokaketjun työvoimaja koulutustarpeesta. Kolmantena käsitellään VARRUn teettämää paikallisen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuusselityksen tuloksia työllistävyys näkökulmasta kerroinvaikutuksineen niin tällä hetkellä kuin vuonna Neljäntenä tuodaan esiin VARRUn työpajojen sekä haastattelujen tuloksina toimijoiden näkemyksiä työvoima- ja koulutustarpeesta. Tässä osassa käsitellään myös hankkeen tulevaisuusprosessissa tuotettuja tulevaisuuskuvia työvoimakysymyksen näkökulmasta. Selvityksen loppuun on koottu nostoja haasteista, koulutustarpeista sekä osaamisratkaisuista käsitellyn aineiston pohjalta. 3

5 Elintarvikealan kouluttajat Varsinais-Suomessa Elintarvikealan koulutusta Varsinais-Suomessa antavat yliopistot, korkeakoulut sekä ammatilliset oppilaitokset. Tausta-aineistona kouluttajien rooleista käytetään Varsinais-Suomen ruokaketjun osaamispohjan kartoitusta, joka esitellään tarkemmin liitteessä 1, sekä kouluttajien omia www-sivuja. Yliopistot Turun yliopisto Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistyessä syntyi uusi Turun yliopisto. Se on kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimusyliopisto, jonka toiminnan perusta on korkeatasoinen monialainen tutkimus. Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä sivistystä ja antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Turun yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa: humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen, lääketieteellinen, oikeustieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen ja kasvatustieteiden tiedekunta sekä Turun kauppakorkeakoulu. Tiedekuntien lisäksi yliopiston perustehtävään vastaavat tiedekuntien ulkopuoliset erillislaitokset. Lisätietoja: Alla on koottuna esimerkkejä Turun yliopiston tarjoamasta elintarvikealaan liittyvästä koulutuksesta. Tässä aineistona on käytetty Varsinais-Suomen ruokaketjun osaamispohjan kartoituksen vastauksia eri laitoksilta. Biokemian ja elintarvikekemian laitos Biokemian ja elintarvikekemian laitoksella on neljä erillistä osastoa: biokemia, elintarvikekemia ja -kehitys, molekulaarinen biotekniikka ja diagnostiikka sekä molekulaarinen kasvibiologia. Biokemian koulutusohjelman ohella laitos antaa teknillistieteellistä opetusta biotekniikan diplomi-insinööri -koulutusohjelmassa, jossa opintojen pääaineena on joko biotekniikka tai elintarvikekehitys. Biokemian koulutusohjelmassa laitoksen neljä linjaa, biokemia, elintarvikekemia, molekulaarinen biotekniikka ja diagnostiikka, sekä molekulaarinen kasvibiologia niveltyvät tiiviisti toisiinsa. Koulutusohjelma antaa opiskelijalle mahdollisuuden sekä erikoistua syvällisesti valitsemallaan tieteenalalla että joustavasti monipuolistaa opintojaan linjojen kurssitarjonnan mukaan. Koulutusohjelmasta valmistuvien luonnontieteiden kandidaattien (LuK) pääaineena on aina biokemia. Maisteriohjelmaan (FM) jatkavien ja siitä valmistuvien filosofian maistereiden (FM) pääaineena on valinnaisesti yksi laitoksen neljästä tieteenalasta. Biotekniikan DI koulutusohjelma, Tekniikan kandidaattien (TkK) ja diplomi-insinöörien (DI) koulutus biotekniikan alalta käynnistyi Turun yliopistossa syksyllä 2007 yhteistyönä Åbo Akademin kanssa. Koulutusta tarjotaan kahdessa pääaineessa, jotka ovat biotekniikka ja elintarvikekehitys. Opetuksessa kemiallis-teknilliset insinööritieteet yhdistyvät Turun yliopiston vahvaan biotekniikan ja elintarviketieteiden osaamiseen sekä Åbo Akademin prosessitekniikan tuntemukseen. Biotekniikka on laaja tieteenala, joka kattaa sovelluksia terveydenhuollosta teollisuuden ratkaisuihin. Biotekniikan opetus Turussa erottuu muista Suomen yliopistoista keskittymällä in vitro -diagnostiikkaan ja molekulaariseen biotekniikkaan. Tämän lisäksi Åbo Akademin prosessitekniikan opetus tarjoaa työkaluja suuren mittakaavan tuotantoprosessien hallintaan. Elintarvikekehitys taasen paneutuu molekyylitasolla elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin, aistittaviin ominaisuuksiin sekä tuotekehitykseen ja perehtyy lisäksi elintarvikepakkauksissa käytettävien, terveyteen liittyvien merkintöjen laatimisprosessiin Lisätietoja: Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (FFF) Turun yliopiston erillislaitoksena yhdistää eri alojen parhaan tiedon ja osaamisen. FFF on tuottamassa elintarviketutkimuksen muodossa uutta tietoa elintarvikkeiden terveellisyyteen ja aistittaviin ominaisuuksiin liittyen. Tähän tutkimuspakettiin linkittyy merkittävällä tavalla ihminen elintarvikkeiden käyttäjänä ja valintojen tekijänä. Tutkimus on sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta. FFF toteuttaa ravitsemuksen ja terveyden monitieteistä tutkimusohjelmaa, joka sisältää opetusta tutkijoille sekä maisteriopiskelijoille. FFF toiminta kohdistuu merkittävällä tavalla elintarvikkeiden raaka-aineiden ominaisuuksien (terveellisyys, turvallisuus ja aistittava laatu) tutkimiseen yhdistettynä ihmisen käyttäytymiseen ja terveyteen. Yksikkö on jo itsekin monitieteellinen, mutta yhteistyön kautta monitieteellisyys voimistuu niin yliopiston sisällä, alueellisesti kuin kansallisella tasolla. FFF Asiantuntijat osallistuvat myös aktiivisesti muiden alan toimijoiden koulutuksiin kouluttajina sekä tuottavat räätälöityjä palveluja esim. tuotekehitykseen, laadunohjaukseen ja alan koulutukseen. Yrityskohtaista koulutusta tarjotaan mm. aistittavan laadun osaamiseen. Lisätietoja: 4

6 Maantieteen ja geologian laitos Maantieteen ja geologian laitoksen tutkimuskohteena on koko maapallo ja sen monet dynaamiset prosessit. Elintarvikejärjestelmiin liittyvää tutkimusta tehdään lähinnä alueellisen ja kestävän kehityksen näkökulmista. Ydinosaamisalueena maaseudun elintarvikejärjestelmä kehitysmaissa (erit. Tansania ja Intia), omavaraistuotanto vs. ruokaketjun kaupallistuminen, globalisaatio ja lokalisaatio, ruokaturva ja ympäristön muutos, osallistavat menetelmät, paikkatietomenetelmät. Lisätietoja: ja www. sci.utu.fi/maageo/ Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tulevaisuuden tutkimuskeskus on monitieteinen, akateeminen tutkimus-, koulutus- ja kehittämiskeskus. Tulevaisuuden tutkimuskeskus kouluttaa tulevaisuudenosaajia tarjoamalla akateemista koulutusta sekä tutkinto- että jatko-opiskelijoille. Tulevaisuuden tutkimuskeskus tarjoaa myös Kestävän kehityksen opintokokonaisuus (KEKO) kaikille Turun yliopiston tiedekuntien opiskelijoille. Kokonaisuudessa kestävää kehitystä tarkastellaan sen ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä niihin sisältyviä haasteita ja mahdollisuuksia luotaava tutkimus painottuu erityisesti ennakointiin, ympäristö- ja energiatutkimukseen, innovaatiotoimintaan, sosio-kulttuuriseen tutkimukseen sekä luovaan talouteen. Tarjolla on myös analyyttistä tulevaisuustietoa kiinnostavassa muodossa. Lisätietoja: aspx Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Markkinoinnin ja kv. liiketoiminnan laitos Turun kauppakorkeakoululle on muotoutunut oma selkeä roolinsa Turun yliopiston perinteikkäässä elintarvikealan tutkimuksessa ja kehittämistyössä. Ydinosaamisalueina ovat elintarvikealankin osalta kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuudet. Kohteena ovat erityisesti pk-yritykset. Tavoitteena on edesauttaa koko alan kehittymistä. Kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on keskitytty yritysjuridiikkaan, johtamiseen ja markkinointiin liittyvään tutkimukseen ja opetukseen. Teemaan liittyen on erikoistuttu erityisesti eri maiden elintarvikelainsäädännön, elintarvikkeiden markkinoinnin sekä elintarvikealan vastuullisuuden tutkimukseen. Kokonaistavoitteena on elintarvikealaan liittyvän kaupallisen osaamisen lisääminen. Lisätietoja: ja aspx Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea on Turun yliopiston erillislaitos, joka toteuttaa ruokaketjun kehittämis- ja koulutushankkeita sekä koulutuspalveluja räätälöidysti. Koulutushankkeiden kohderyhmiä ovat mikro- ja pk-yritykset, yhdistykset, järjestöt, kuntien henkilöstö, elinkeinoelämän kehittäjät ja koulutusorganisaatiot. Kehittämis- ja koulutustoiminta perustuu tutkimuksen, tuotekehityksen ja teknologian siirron monimuotoiseen hyödyntämiseen. Brahealla on oleellinen rooli yliopiston yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa. Tärkeimmät toimintamuodot ovat: asiantuntijoiden täydennyskoulutus, yliopistolliset erikoistumisohjelmat, erilaiset yrittäjäkoulutukset työyhteisöjen kehittäminen, asiakasorganisaatioille suunnattavat arviointi- ja kehittämispalvelut sekä kotimaiset ja kansainväliset koulutus- ja kehittämishankkeet. Lisätietoja: Åbo Akademi Åbo Akademi on Suomen ruotsinkielinen yliopisto. Akademilla on vahva asema Suomen koulutusmarkkinoilla sekä yhteistyössä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa. Se on myös kansainvälisesti merkittävä tutkimusyliopisto, jonka toiminta kattaa tutkimuksen ja koulutuksen useimmilla tieteenaloilla humanistisista tieteistä, kasvatustieteestä ja teologiasta yhteiskuntatieteisiin, luonnontieteisiin ja tekniikkaan. Laaja tarjonta mahdollistaa monitieteelliset kokonaisuudet sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Lisätietoja: https://www.abo.fi/ Alla on esimerkkejä Åbo Akademin roolista elintarvikealan kehityksessä. Aineistona on käytetty Varsinais-Suomen ruokaketjun osaamispohjan kartoituksen vastauksia. Analyyttinen kemia Åbo Akademin analyyttisen kemian laboratorion rooli ruokaketjun tutkimuksessa ja kehittämisessä painottuu kemiallisten analyysimetodien kehittämiseen. Esimerkkeinä mainittakoon hyvin alhaisten raskasmetallipitoisuuksien sekä bakteerien ja virusten havaitseminen ja mittaaminen. Keskeisenä tutkimus- ja kehittämiskohteita ovat kemialliset ioni-sensorit. Lisätietoja: 5

7 Sosiologia Sosiologian lähestyy ruokaketjun kehittämistä yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kautta. Vaasassa toimiva maaseutututkimuksen yksikkö tekee muun muassa ruokatalouden tutkimista. Lisätietoja: Ammattikorkeakoulut Turun ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu on monialainen koulutusyhteisö. Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa työelämää palvelevaa koulutusta, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä organisaatioiden kokonaisvaltaista kehittämistä Varsinais-Suomessa ja kansainvälisesti. TuAMK osallistuu lisäksi tutkimus- ja kehityshankkeisiin yliopistoja korkeakouluyhteisöjen kanssa sekä julkisiin ja kahdenvälisiin hankkeisiin elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Ydinosaamisalueita ovat muun muassa elintarvikekehitys, elintarvikeraaka-aineet ja prosessit, prosessointi, liiketoiminta ja sen kehittäminen, kokonaisuuden hallinta, kilpailukyvyn parantaminen ja tuotekehitys sekä terveys. Lisätietoja: Jäljempänä on esimerkkejä Turun ammattikorkeakoulun tarjoamasta elintarvikealaan liittyvästä koulutuksesta. Tässä aineistona on käytetty Varsinais-Suomen ruokaketjun osaamispohjan kartoituksen tuloksia. Bioalat ja liiketalous Bioalat ja liiketalous on monialainen liiketalouden, ICT:n ja bioalojen koulutusyksikkö. Yksiköstä valmistuu insinöörejä, laboratorioanalyytikoita ja tradenomeja, joiden osaaminen on elinkeinoelämän ja tutkimuksen käytettävissä erilaisissa yhteistyöprojekteissa. Kehitysprojekteissa mm. kehitetään bio- ja elintarviketekniikan prosesseja sekä integroidaan näihin liiketalouden ja tietojenkäsittelyn osaamista, sekä parannetaan yritysten liiketoimintaosaamista esimerkiksi kansainvälistymisen, liiketoiminnan ja ennakoivan oikeuden, tietoturvan, toiminnanohjausjärjestelmien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Bio- ja elintarviketekniikka -koulutusohjelman opinnoissa insinööriosaaminen yhdistyy vankkaan luonnontieteelliseen perustaan. Ammatillisen suuntautumisen voi valita seuraavista vaihtoehdoista: biotekniikka, elintarviketekniikka ja laboratoriotekniikka. Lisätietoja: Terveysala Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta keskittyy lääkehoito- ja terveysosaamiseen. TKI-ohjelmassa painotetaan lääkehoito-osaamisen lisäksi terveyden edistämistä ja hoidon turvallisuutta. Terveyden edistämisessä ravitsemus on oleellisessa roolissa. Työelämän yhteistyökumppanit ovat mukana kehittämässä alaa ja varmistavat uusien toimintamallien käyttöönottoa. Lisätietoja: www. turkuamk.fi Tietoliikenne ja sähköinen kauppa Tietoliikenne ja sähköinen kauppa - tulosalue toteuttaa korkea-asteen ammatillisen koulutuksen lisäksi aktiivista soveltavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Kaikkien toimintojen keskeinen ajatus on ympäröivän elinkeinoelämän ja toimialueen hyvinvointiin ja kehitykseen vaikuttaminen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta painottuu tieto- ja viestintäteknologian soveltamiseen. Käytettävissä ovat useat ajanmukaiset laboratoriokehitysympäristöt (living lab, testaus, pilotointi). ICT-toimialalta löytyy potentiaalia ruokaketjun kehittämiseen. Ydinosaamisalueena ruokaketjua ajatellen ovat esimerkiksi e-liiketoiminta, sovelluskehitys ja verkot sekä kansainvälinen osaaminen. Lisätietoja: Yrkeshögskolan Novia Novia on Suomen suurin ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu. Se tarjoaa tutkintoon johtavaa nuoriso- ja aikuiskoulutusta, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta. Noviassa voi opiskella ammattikorkeakoulututkinnon kahdeksalla koulutusalalla: humanistisella ja kasvatusalalla, kulttuurialalla, luonnontieteiden alalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla, tekniikan ja liikenteen alalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Koulutuspaikkakuntia ovat Vaasa, Raasepori, Espoo, Pietarsaari ja Turku. Turussa voi opiskella yhteisöpedagogiikkaa, liiketaloustiedettä, sosiaali-, terveys-, merenkulku- ja matkailualaa. Lisätietoja: 6

8 Ammatilliset oppilaitokset Turun Ammatti-instituutti Turun Ammatti-instituutti (TAI) on Suomen suurimpia toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. TAI tarjoaa monipuolisia koulutusaloja ja lukuisia ammattivaihtoehtoja. Koulutusaloja ovat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. TAI toimii kahdeksassa eri toimipaikassa Turun kaupungin alueella. Oppilaitoksen ylläpitäjä on Turun kaupunki, jonka edustajana sitä ohjaa ja kehittää ammattiopetuslautakunta. Elintarvikealaa ajatellen ydinosaamisalueena ovat ruoanvalmistus ja jakelu. Tai kouluttaa ammattitaitoisia ja ammattitietoisia tekijöitä ruokaketjun ylläpitämiseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. Suoraan elintarvikealalle valmistuu: kokkeja, tarjoilijoita, elintarvikkeiden valmistajia sekä leipuri-kondiittoreja. Lisätietoja: Ammattiopisto Livia Ammattiopisto Livia on kaksikielisen luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan oppilaitos. Livia tarjoaa koulutusta kalatalous- ja ympäristöopistossa Länsi-Turunmaalla, maaseutuopistoissa Kaarinassa ja Paimiossa sekä sosiaali- ja terveysopistossa Kaarinassa. Roolina ruokaketjun tutkimuksessa ja kehittämisessä on kouluttaa ruokaketjun alkupään työntekijöitä ja yrittäjiä. Ydinosaamisalueena ruokaketjun tutkimuksessa ja kehityksessä ovat mm. koulutuksen organisointi ja suunnittelu, kasvinviljely (luomu), kotieläintuotanto, bioenergia ja kierrätysravinteet. Eläinalalta nuorisoasteen koulutuksesta valmistuu maatalousalan perustutkintoon. Eläinalalla aikuiskoulutuksen puolelta voi suorittaa eläintenhoitajan tai tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon. Kalatalouspuolelta nuorisoasteella voi suorittaa kalatalouden perustutkinnon. Myös aikuiskoulutuksessa voi suorittaa kalatalouden perustutkinnon ja kalanjalostuksen, kalanviljelijän tai kalastusoppaan ammattitutkinnon. Luonto ja ympäristöalan koulutustarjonnasta voi valmistua luonnonvaratuottajaksi, jolloin perehdytään luonnonvarojen jalostukseen elintarvikekäyttöön. Maatalousopetuksesta nuorisoasteella ja aikuiskoulutuksessa voi suorittaa maatalousalan perustutkinnon. Aikuiskoulutuksessa opetusta tarjotaan myös viinintuotannon ammattitutkintoon ja työvoimakoulutuksena järjestetään sikalatyöntekijäkoulutusta. Puutarhapuolella puutarhatalouden perustutkinnossa voi erikoistua puutarhatuotannon osaamisalaan. Lisätietoja: Axxell Axxell tarjoaa ruotsinkielistä toisen asteen koulutusta kaikilla kahdeksalla alalla: humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu- ravitsemis- ja talousala. Varsinais- Suomessa Axxell toimii Turussa, Paraisilla ja Kemiössä. Varsinais-Suomessa Axxell kouluttaa mm. Paraisilla kokiksi, tarjoilijaksi, matkailualalle sekä aikuispuolella kaupan ja liiketoiminnan alalle. Brusabyssa voi opiskella maatalouden ja eläintenhoidon alalle. Merenkulkualan opetusta tarjotaan Turussa. Lisätietoja: Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida Novida on monialainen ammatillinen oppilaitos, jossa voi suorittaa toisen asteen perusopintoja sekä ammatillisia lisä- ja täydennysopintoja. Oppilaitos tuottaa yhteistyössä työelämän kanssa monialaista ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä kehityspalveluja elinkeinoelämälle. Novidan koulutustarjonta nuorisoasteelle muodostuu 9 perustutkinnosta, jotka ovat neljällä eri koulutusalalla: tekniikan ja liikenteen ala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Perustutkinnoista elintarvikealalle valmistuu kokkeja. Roolina ruokaketjun kehittämisessä Novidalla on pitkäja lyhytkestoisen koulutuksen suunnittelu, kehittäminen ja järjestäminen toisella asteella ja aikuiskoulutuksessa. Tavoitteina on kouluttaa ammattitaitoisia ja tiedostavia työntekijöitä, pystyä paremmin hyödyntämään lähellä tuotettuja elintarvikkeita, vähentää kuljetuskustannuksia, jäljittää Novidassa tarjottua ruokaa sekä edistää omassa maakunnassa tuotetun ruoan arvostusta koulutussektorilla. Lisätietoja: Novida kuuluu Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään (LSKKY) yhdessä Loimaan ammatti- ja aikuisopiston sekä Liedon ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Loimaan ammatti- ja aikuisopisto kouluttaa osaajia hotelli-, ravintola- ja catering-alalle. Luonnonvara-alalla voi opiskella maatilataloutta ja maaseutuyrittäjyyttä. Loimaan ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa koulutusta myös kulttuuri-, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle, tekniikan ja liikenteen alalle sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle. Lisätietoja: fi/etusivu 7

9 Liedon ammatti- ja aikuisopisto Ruokaketjua sivuavista aloista Liedon ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa opetusta seuraavilla aloilla: yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, tietojenkäsittely, rakentaminen, sähkö- ja automaatiotekniikka, tekniikan ja liikenteen ala sekä sosiaali- ja terveysala. Lisätietoja: Raision ammattiopisto Raision ammattiopistossa voi valmistua kokiksi hotelli-, ravintola- ja catering alan koulutuksessa. Ruokaketjua sivuavista toimialoista Raision ammattiopistossa voi opiskella tekniikanalaa. Raision ammattiopisto kuuluu Raision seudun koulutuskuntayhtymään (RESEKO) yhdessä Raision kauppaopiston, Naantalin ammattiopiston, Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopiston, Timali Raision aikuiskoulutuskeskuksen ja Raision oppisopimustoimiston kanssa. Lisätietoja Raision ammattiopistosta: raseko.fi Lisätietoja Raision koulutuskuntayhtymästä: Lisätietoja Raision kauppaopistosta, joka kouluttaa liiketalouden perustutkintoon (merkonomi) sekä markkinointiviestinnän ammattitutkintoon. Naantalin ammattiopisto Naantalin ammattiopisto tarjoaa hotelli-, ravintola- ja catering alan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Naantalin ammattiopistosta valmistuu ruokaketjuun kokkeja. Lisätietoja: Salon seudun ammattiopisto Salon seudun ammattiopisto (SSAO) kouluttaa majoitusja ravitsemisalalle kokkeja ja tarjoilijoita. Salon seudun ammattiopisto tarjoaa koulutusta seuraavilla aloilla: käsija taideteollisuus, kauneudenhoitoala, liiketalous ja kauppa, majoitus- ja ravitsemisala, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka, liikenne ja tietojenkäsittely. Salon seudun ammattiopisto on osa Salon seudun koulutuskuntayhtymää, johon kuuluvat SSAO:n lisäksi Salon seudun aikuisopisto sekä Salon seudun oppisopimuskeskus. Lisätietoja: www. sskky.fi/ssao Turun Aikuiskoulutuskeskus Turun Aikuiskoulutuskeskus (TuAKK) on ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistunut koulutuksen järjestäjä, joka toteuttaa omaehtoista aikuiskoulutusta, oppisopimuskoulutusta, työvoimakoulutusta sekä yritysten henkilöstökoulutusta. Turun Aikuiskoulutuskeskus toimii viidellä eri toimialalla, jotka ovat jakautuneet koulutusaloiksi. Toimialat ovat: palvelutoimialat, rakennus- ja kiinteistötekniikka, sähkö- ja turva-alat, teknologiateollisuus ja yrityspalvelut. Yrityspalveluista esimerkkinä on elämyskoulutus, jossa valmistetaan riista-, kala- tai linturuokia avotulella. Lisätietoja: Bovallius-ammattiopisto Bovallius-ammattiopisto on ammatillista erityisopetusta järjestävä oppilaitos. Opistolla on kolme päätoimipaikkaa: Jyväskylä, Pieksämäki ja Turku. Turussa Bovalliusammattiopistolla voi opiskella kokiksi, jonka lisäksi tarjolla on valmentavaa koulutusta kaupan- ja hallinnonalaan, kotitalousalalle sekä hoiva-alalle ruokaketjua sivuten. Lisätietoja: Ammatillinen koulutus suoraan ruokaketjuun Alle on koottu listaus Varsinais-Suomen ammatillisten oppilaitosten koulutusaloista sekä ammattinimikkeistä valmistuen suoraan ruokaketjuun: Kokkeja (hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto): TAI, Axxell, Novida, Loimaan-, Raision-, Naantalin ja Salon seudun ammattiopistot, Bovallius Turun toimipiste Tarjoilijoita: TAI, Axxell, Salon seudun ammattiopisto Elintarvikkeiden valmistajia: TAI Leipurikondiittoreja: TAI Maatalousalan perustutkinto (eläintenhoidon tai maatilatalouden koulutusohjelma): Livia, Axxell, Loimaa (maat.) Eläinten- ja tuotantoeläintenhoitajat, ammattitutkinto (aikuis): Livia, Axxell Kalatalouden perustutkinto: Livia Kalanjalostus ja kalanviljely (aikuis): Livia Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto: Livia Luonnonvaratuottaja (aikuis): Livia Koulutustarjonta kootusti Taulukkoon 1 on koottu elintarvikealan substanssiin liittyvää ja elintarvikealaa täydentävää osaamista tuottavia varsinaissuomalaisia oppilaitoksia. Tiedossa oleva opetusala on merkitty kunkin oppilaitoksen kohdalle. Taulukko on suuntaa antava avaus aiheesta. Se myös osoittaa, että maakunnan ruokaketjun monipuoliseen ja 8

10 SSKKY OSAAMISALA TY ÅA Tu-AMK Novia Tku TAI Livia Axxell V-S Novida LSKKY RASEKO Tu-AKK Salo Elintarvikekemia, kemia x x Elintarvikekehitys, prosessit x x x Markkinointi, kansainvälistyminen liiketalous, kauppa, x x x x x x x x x x x johtaminen Yritysjuridiikka x x x Ruokaturva, kestävä kehitys opetuksessa x x x x Ravitsemustiede x Ravitsemuksen perusteet x x Tulevaisuus x Logistiikka x x x x x x x ICT, tekniikka x x x x x x x x x Ravitsemisala x x x x x x Alkutuotanto, luonnonvara-ala x x x Kalatalous x Matkailuala x x x x x Hotelli- ja Cateringala x x x x x x x Terveysala x x x x x x x x x x Taulukko1. Elintarvikealan substanssi ja elintarvikealaa täydentävä koulutus Varsinais-Suomessa Bovallius Tku asiakaslähtöiseen tarkasteluun on hyvät mahdollisuudet kaikilla koulutusaloilla. Samoin voidaan havaita, että selkeitä puutteitakin on esimerkiksi ravitsemustieteellisen koulutuksen tarjonnassa. Ravitsemustiedettä voi tällä hetkellä opiskella pääaineena Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa ja Kuopion yliopistossa, joka kouluttaa myös ravitsemusterapeutteja. Pääaineopintojen saamista Varsinais-Suomeen ei esitetä, mutta ravitsemustieteen tulisi olla oleellisena osana ja näkökulmana kaikessa elintarvikealan opetuksessa. Ravitsemustieteen osaamista tai sen perusteiden ymmärtämistä ei voi sivuuttaa sen enempää kansaterveyden kuin medialukutaidonkaan nimissä. Suuntaviivoja tulevaan - kirjallisuuskatsaus tulevaisuuden osaamistarpeisiin Elämää ja elinkeinoja Elintarvikealan ja -ketjun kehittämistä ja kehittymistä on käsitelty monista eri näkökulmista useissa raporteissa, selvityksissä ja tutkimuksissa. Tuoreimpina teemoina muun muassa viljaklusteri (Hautamäki et al 2011), kuluttajien ja tuottajien vuorovaikutus elintarvikeketjussa (Järvelä et. al 2011), yritysten tulevaisuuden näkemykset (Tuomikoski & Vuorimies 2012), tulevaisuuden osaamistarpeet (Kilpelä 2012), yleiset tulevaisuuskuvat (Kirveennummi et. al 2012, VARRU 2012) maatalous- ja ympäristöalan muutosvoimat (Kerkelä 2012), ruoan ympäristö-, yhteiskunta- ja terveysvaikutukset (Mononen & Silvasti 2012) sekä aluetaloudellinen vaikuttavuus (Määttä & Törmä 2012). Ruoan tuotannolla ja kuluttamisella on suuri vaikutus ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisten terveyteen. Ruoan merkitys kuluttajan ympäristövaikutuksissa on keskeinen: runsas kolmannes ympäristövaikutuksistamme aiheutuu kuluttamamme ravinnon kautta. Ilmastovaikutuksissa ruoan osuus on hieman alhaisempi (29 %). Vesistöjen tilaan ruoankulutuksella on puolestaan suurempi merkitys, koska ruokailu voi vastata puolta kulutuksemme kaikista ravinnepäästöistä. (Seppälä et. al 2009). Tätä taustaa vasten ruokavalintojen ympäristövaikutusten tulisi olla keskeisenä osana elintarvikealan opetusta, sillä ruoan ympäristövaikutusten pienentämiseen voidaan vaikuttaa koulutuksen kautta ainakin kahdella tavalla: ensinnäkin opettamalla ruoan tuotantoa kestävin periaattein läpi ruokaketjun alkutuotannosta ammattikeittiöihin, ja toiseksi opettamalla kestävien ja terveyttä edistävien ruokavalintojen perusteita kaikilla koulutusasteilla. Siksi on harhaanjohtavaa, että ruoan ympäristövaikutukset ovat viimeaikaisessa keskustelussa ohjautuneet tyystin ruoan ilmastovaikutuksiin, jotka kuitenkin ovat ruoan ympäristövaikutuksista pienimpiä. Esimerkiksi Ruotsissa on esitetty hiilidioksidiveroa lihalle (Talouselämä 2013). Usein myös ruoan ympäristövaikutuksista puhuminen rajautuu pelkkiin ajokilometreihin, jotka ovat monesti ole- 9

11 mattomassa roolissa ottaen huomioon ruoantuotannon kokonaisvaikutukset (Virtanen et. al 2009). Elintarvikejärjestelmää muovaavat niin maailmanlaajuiset kehityskulut kuin erilaiset kriisit, ruoan terveysvaikutukset, tuotannon tehostamisen tarve sekä globalisaation poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset (Mononen & Silvasti 2012; Kerkelä 2012). Sosiaalisista seurauksista viimeaikaisessa uutisoinnissa ovat olleet esillä niin tonnikalan kuin ananasmehun tuotantoketjut. Myös eettisiltä näkökulmilta ruokavalinnoilla on huomattavia vaikutuksia. Ruoan jäljitettävyyden merkitys on korostunut hevosenlihakohun myötä. Ruoantuotanto on hyvin monipuolinen ja toisaalta vaikutuksiltaan moniulotteinen elinkeinoala, jonka ympärille syntyvät myös uudet elinkeinot etenkin maaseudulla. Elinvoimaisuus edellyttää kuitenkin monipuolista yrittäjyyttä, tasa-arvo ja maahanmuuttajakysymyksiin panostamista sekä etenkin korkean tason osaamista osaksi maatalous- ja ympäristöalaa (Kerkelä 2012). Monosen ja Silvastin (2012) mukaan juuri teknologian kehittymisen luomat uudet mahdollisuudet ovat tulevaisuuden ravitsemussuosituksia laadittaessa kiinnostavassa asemassa. He myös painottavat, että globaalien asioiden äärelläkin paikalliset ongelmat on ratkaistava paikallisesti alueen ihmisten hiljaista tietoa hyödyntäen, soveltaen sekä tarpeen vaatiessa tieteellisellä tiedolla tukien. Osaamistarpeita Paikallisia ratkaisuja etsittäessä myös koulutuksella on merkittävä rooli, minkä vuoksi koulutus- ja osaamistarvetta seurataan tarkasti toimialoittain. Opetusministeriö seuraa tahollaan yleisesti koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymistä ja ennakoinnin tilaa (Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmä 2011; ENSTI 2012). Toimialaraportit taas antavat alakohtaisempaa tietoa liiketoimintaympäristön muutoksista. Elintarviketeollisuuden pitkän aikavälin ennusteessa todetaan Suomen osalta seuraavaa (Hyrylä 2012: 14): Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen pitkän aikavälin ennusteiden mukaan työvoimasta saattaa tulla pulaa, mikä johtaa kilpailuun työvoimasta ja työvoimakustannusten kasvuun. Elintarvikealalla työllisten määrän ennustetaan laskevan. Vuoteen 2025 mennessä työllisten määrä elintarvikealalla olisi perusuran mukaan , mutta tavoiteuran mukaan noin Perusuran mukainen ennuste vaikuttaa pessimistiseltä, mutta henkilöstön määrän voidaan arvioida vähenevän myös jatkossa. Suomalaiset elintarvikeyritykset työllistävät myös ulkomailla. Elintarviketeollisuuden työllisten ikärakenne on pääosin samanlainen kuin koko teollisuudessa. Elintarviketeollisuus tarjoaa nuorille sekä vakituisia työpaikkoja että kausityöpaikkoja. Yli 57 -vuotiaita työskentelee ikäluokittain yhä vähemmän. Lyhyen aikavälin työvoimatarvetta pyritään ennakoimaan Varsinais-Suomen ammattibarometrin kaltaisin menetelmin. Konkreettinen alakohtainen arvio perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksiin työmarkkinatilanteen kehityksestä ammateittain seuraavan puolen vuoden aikana. Viimeisimmän arvion (I/2013) mukaan elintarvikealalla maakunnassa on pulaa tarjoilijoista, keittiö- ja ravintolatyöntekijöistä, kokeista, keittäjistä ja kylmäköistä sekä maatalous- ja puutarhatyöntekijöistä. Vastaava työvoimantarve näkyy myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen työpaikkailmoituksien pohjalta tehdyssä Ammattikompassi -nimisessä tilastoinnissa; perustana se, että kuinka monta kertaa ammattinimike tai hakusana on esiintynyt työpaikkailmoituksissa. Tämän mukaan selkeästi eniten haettiin kokkeja ja tarjoilijoita. Osaamisen ja ominaisuuksien osalta painottui selkeästi kokemus, positiivinen asenne, alan koulutus, yhteistyötaidot ja palveluhenkisyys - ja tässä nimenomaisessa järjestyksessä. (Ammattikompassi 2012) Tuore elintarvikealan tulevaisuuden osaamistarpeita koskeva selvitys nostaa esille useita osaamistarpeita. Kilpelän (2012) tekemä selvitys kattoi kaikki elintarvikealan henkilöstöryhmät ja koulutustasot. Analysointi tuotti kuusi osaamistarpeiden yläkategoria eli yleistaidot ja -tiedot, tutkimus- ja kehitysosaaminen, liiketoimintaosaaminen, asiakassuhteiden hallinta ja työyhteisöosaaminen, henkilökohtaiset ominaisuudet sekä elintarvikkeisiin liittyvä erityisosaaminen. Kuva 2. Elintarvikealan rajapinnat (Kilpelä 2012:6) 10

12 Alakategorioihin puolestaan kytkeytyi yli kolmekymmentä yksilöidympää osaamistarvetta. Näiden taustalla näkyy se, että elintarvikealalla on erilaisia osa-aloja, yrityksiä ja työtehtäviä tarpeineen ja vaatimuksineen. Myös rajapintoja on useita jo yhdelläkin alalla (kuva 2). Sen sijaan kokonaan uusia elintarvikealan osaamisalueita ei analyysi löytänyt. Tähän saattaa osaltaan vaikuttaa havainto siitä, että useimmilla elintarviketeollisuuden osa-aloilla osaamistarpeita ei ole ennakoitu ollenkaan tai ennakointi on puutteellista. Kilpelän (2012) mukaan elintarvikealan koulutuksen tulisi taata alalla vaadittava perusosaaminen, mahdollistaa laaja-alainen osaaminen ja yksilön ydinosaamisen kehittäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulutukselta ja osaamisen kehittämiseltä edellytetään joustavuutta ja koulutusjärjestelmään kaivataan luovuutta ja kykyä katsoa tulevaisuuteen yli vallitsevien trendien. Yrityksissä puolestaan kiinnitetään erityishuomio työn ohjaamiseen ja esimiestyöhön sekä työntekijän elinikäiseen oppimiseen. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että koulutusta kehitetään tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa ja näillä keinoin luodaan mahdollisuuksia työn ja osaamisen kehittämiseen. Keskeisimmät tulevaisuuden osaamistarpeet elintarvikealalla liittyvät seuraaviin teemoihin: 1. Vastuullisuus- ja ympäristöosaaminen 2. Teknologinen osaaminen 3. Tieto- ja viestintätekniikan (ICT) osaaminen 4. Tutkimus- ja tuotekehitysosaaminen 5. Innovatiivisuus ja luovuus 6. Kansainvälisyysosaaminen 7. Logistiikka-, hankinta- ja jakeluosaaminen 8. Myynti-, markkinointi- ja talousosaaminen 9. Kuluttajakäyttäytymisen ja toimintaympäristön tuntemus 10. Verkosto- yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen 11. Muutoskyky, joustavuus ja elinikäisen oppimisen taito 12. Terveys- ja ravitsemusosaaminen 13. Turvallisuus- ja hygieniaosaaminen sekä riskinhallinnan osaaminen Vastaavat osaamistarpeet nousevat esiin muissakin tutkimuksissa ja yhteyksissä sekä tässä selvityksessä myöhemmin. Varsinais-Suomen ruokaketjun työllisyysvaikutus nyt ja 2020 Alueelliset vaikutukset Paikallisella ruoalla on merkitystä, ei vain maun ja tuoreuden kannalta vaan myös työllisyyden ja talouden näkökulmasta. VARRU teetti Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuusselvityksen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla. Ruokaketjun nykyiset aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin kaikille ruokaketjun osille erikseen. Osana selvitystä toteutettiin myös kaksi eri kyselyä, joista toinen kohdistettiin maakunnan elintarviketeollisuuden yrityksille ja toinen alueen merkittävimmille hankintarenkaille. Kysely toteutettiin kesällä 2012 ja itse selvitys valmistui syksyllä Alkutuotannolla on merkitystä monen muunkin toimialan työllisyyteen. Eniten alkutuotannosta hyötyvät elintarvikeketjussa mukana olevat toimialat, kuten elintarviketeollisuus, ravitsemistoiminta sekä kaupan toimialat. Vastaavasti elintarvikkeiden ja juomien valmistuksesta eli elintarviketeollisuudesta hyötyvät selkeimmin muun muassa kotieläintalous, kasvien viljely, sekatilat, ravintolat, kalatalous sekä kaupan toimialat (kuva 3). Jos taas elintarvikkeiden ja juomien valmistaminen loppuisi, niin esimerkiksi kotieläintalouden työllisyys laskisi maakunnassa noin 56 prosenttia. Kuvaajat työllisyysvaikutuksista alkutuotannon, elintarvikkeiden jalostuksen, elintarvikkeiden kaupan sekä ravitsemistoiminnan osalta löytyvät liitteestä 2. Myös elintarvikkeiden kaupalla ja ravitsemistoiminnalla on merkitystä monen muun toimialan työllisyyteen. Suurimmat ravitsemistoiminnasta hyötyjät ovat elintarviketeollisuus, kalatalous, majoitustoiminta, koulutus, terveys- ja sosiaaliala, julkinen hallinto sekä kauppa. Lisäksi ruokaketjuun kuulumattomat toimialat saavat osansa alasta. Esimerkiksi julkinen hallinto ja koulutus hyötyvät elintarvikkeiden ja juomien valmistuksesta tulonmuodostuksen kautta. Hallinto ja koulutus ovat myös ruoan loppukäyttäjiä. Toisaalta muutama toimiala kärsii hieman elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen toiminnasta. Tämä johtuu osaksi toimialojen välisestä kilpailusta. 11

13 Työllisyyskertoimien kertomaa Työllisyyskertoimin ilmaistuna Varsinais-Suomen ruokaketjun työllisyysvaikutus näyttää seuraavalta: Alkutuotannon työllisyyskerroin on 1,6. Toisin sanoen yksi alkutuotannon työntekijä luo kerroinvaikutusten kautta 0,6 muuta työpaikkaa; 0,2 muuhun ruokaketjuun ja 0,4 muille aluetalouden toimialoille. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen työllisyyskerroin on puolestaan 3,7, jolloin yksi elintarviketeollisuuden työntekijä työllistää kerroinvaikutusten kautta 2,7 muuta. Näistä muuhun ruokaketjuun työllistyy 1,0 ja muille toimialoille 1,7 henkilöä. Varsinais-Suomen elintarvikkeiden kaupan toimialan työllisyyskerroin on 5,1. Näin ollen yksi elintarvikekaupan työntekijä työllistää kerroinvaikutusten kautta 4,1 muuta. Suuri työllisyyskerroin selittyy sillä, että elintarvikkeiden kauppa on ruokaketjun kannalta keskeinen ja merkittävä toimiala. Elintarvikekauppa vaikuttaa muun muassa muun kaupan, muun ruokaketjun, kuljetusalan ja muiden palveluiden työllisyyteen. Ravitsemistoiminnassa työllisyyskerroin 2,5 taas tarkoittaa sitä, että yksi alan työntekijä työllistää kerrannaisvaikutusten kautta 1,5 muuta. Näistä muuhun ruokaketjuun työllistyy 0,2 ja muille aluetalouden toimialoille 1,3 henkilöä. Kasvualoja Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellista vaikuttavuutta ruotineessa selvityksessä elintarvikejalostuksen kasvualoja vuoteen 2020 saakka. Yrityskyselyyn saatiin kaikkiaan 84 vastausta, joista kyselyllä 36 ja haastattelemalla 48 vastausta. Vastausprosentti kokonaisuudessaan oli 28 (Taulukot 1-3). Yrityskyselyssä elintar- Toimiala Kyselyyn vastanneita yrityksiä toimialaa kohden (kpl) Osuus toimialan yrityksistä maakunnassa (%) Teurastus, lihan käsittely ja lihatuotteiden valmistus Kalan, äyriäisten ja nilviäiseten jalostus ja säilöntä 9 18 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 2 22 Maitotaloustuotteden valmistus 3 33 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 5 36 Leipomotuotteiden, makaronien yms. Valmistus Muiden elintarvikkeiden valmistus Eläinten ruokien valmistus 2 13 Juomien valmistus 4 36 Yhteensä Taulukko 1. Vastaukset Toimiala Liikevaihdon kehitys % Teurastus, lihan käsittely ja lihatuotteiden valmistus 10 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 30 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 30 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 80 Maitotaloustuotteiden valmistus 30 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 70 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 60 Muiden elintarvikkeiden valmistus 40 Eläinten ruokien valmistus 60 Juomien valmistus 10 Taulukko2. Varsinaissuomalaisten elintarviketeollisuuden yritysten arviot tulevaisuudesta

14 Toimiala Vaikutus BKT:hen vuonna 2020 (milj.euroa) BKT:N muutos nykytilanteeseen nähden (milj. euroa) Vaikutus työllisyyteen vuonna 2020 (HTV) Työllisyyden muutos nykytilnteeseen nähden (HTV) Lihanjalostus ja teurastus 86,2 5, Kalanjalostus 56,8 8, Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 189,1 65, Maitotuotteiden valmistus 0,4 0, Myllytyotteiden valmistus 87,6 26, Leipomotuotteiden valmistus 186,8 57, Muu elintarvikkeiden valmistus 375,9 70, Eläinten ruokien valmistus 306,6 77, Juomien valmistus 435,8 23, Yhteensä 1795,2 343, Taulukko 3. Arvioiden mukaiset vaikutukset työllisyyteen ja talouteen 2020 Varsinais-Suomessa. Kuva 3. Elintarviketeollisuuden vaikutus maakunnan muiden toimialojen työllisyyteen (Määttä & Törmä 2012:19) 13

15 vikejalostajilta kysyttiin heidän näkemystään yrityksensä liikevaihdon kehityksestä vuoteen 2020 mennessä. Taulukossa 2. tuodaan esiin kysymyksen tulokset. Taulukkoon 3 on koottu tulokset liikevaihdon kehityksen mukaan lasketusta tulevaisuuden kehityksestä. Mikäli yritysten kasvuennusteet toteutuvat vuoteen 2020 mennessä, lupaa se Varsinais-Suomeen 2899 uutta työpaikkaa edellä kuvattujen kerroinvaikutusten myötä. Tekijä Maininnat kpl 1. Lähikauppa/paikallisuus Terveellisyys Luomu Kotimaisuus 9 5. Raaka-aineiden kallituminen 7 6. Erikoisruokavaliot 6 7. Lisäaineettomuus 5 7. Puhtaus 5 7. Valmiit tuotetuotteet 5 7. Maatalouspolittiikka/kalapolitiikka 5 8. Jäljitettävyys/ketjun läpinäkyvyys 4 8. Kalan kulutuksen kasvu 4 9. Maku 3 9. Kasvissyönti 3 9. Ikääntyminen 3 9. Ruoka harratuksena/kulinarismi Tuoreus Eläintuotannon eettisyys Hinta 2 Suurimpia kasvulukuja indikoivat elintarvikealan pienet ja keskisuuret yritykset. Suurten yritysten ja toisaalta aivan mikrokokoluokan yritysten kasvuennusteet olivat maltillisempia. Pk-yritysten kasvu tulee olemaan alan työllistävyyden moottori, sillä sektorin kasvaessa myös alueen elinkeinoelämä nojaa kestävään ja monipuoliseen pohjaan. Näin elinkeinoelämä palautuu mahdollisista talouden häiriötilanteista laajan tukijalan myötä nopeammin luoden mahdollisuudet kestävälle kasvulle. Ruokaketjun työllisyysvaikutuksiin peilaten arviot osoittavat ja ennakoivat elintarvikkeiden valmistukselle vahvaa roolia maakunnan elinkeinoelämään. Yllämainituista kehitysluvuista (taulukko 3) voi arvioida sitä mille elintarvikejalostuksen toimialoille osaamista tarvitaan. Koska kyse on pk-sektorin kasvusta, moniosaaminen on korostetussa asemassa. Toisaalta jalostavaan teollisuuteen tarvitaan ammatillista osaamista elintarvikevalmistuksen osalta. Jalostavan teollisuuden vahvistuessa maakunnassa myös alla esiintuotavien kasvutrendien (taulukko 4) mukaisesti raaka-aineiden paikallisuuden merkitys tulee korostumaan. Tämä asettaa vaatimuksensa myös paikalliselle alkutuotannolle. Vahvan alkutuotannon asema Varsinais-Suomessa on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi. Alkutuotannon osaajia tarvitaan. Toisaalta alkutuotannossa tilakokojen kasvu ja tilamäärien väheneminen korostaa yritysmäistä lähestymistä ja tämä tulee koulutuksessa huomioida. Koulutuksen merkitys alkutuotannon osaamisessa on ratkaiseva. Elintarvikejalostuksen vaikutusta muiden toimialojen työllisyyteen esitellään kuvassa 3. Kuten edellä kuvattiin, Varsinais-Suomessa elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen työllisyyskerroin on 3,7. Yksi elintarviketeollisuuden työntekijä työllistää kerroinvaikutusten kautta 2,7 muuta. Näistä muuhun ruokaketjuun työllistyy 1,0 ja muille toimialoille 1,7 henkilöä. Kun jalostajien kasvuennusteiden kautta koko elintarviketeollisuuden vaikutus maakunnan työllisyyteen olisi vuonna 2020 yhteensä henkilötyövuotta, mikä on henkilötyövuotta enemmän kuin nykytilanteessa. Silloin elintarviketeollisuus työllistää suoraan henkilötyövuotta, samoin muun ruokaketjun suora vaikutus on henkilötyövuotta. Arvion mukaiset uutta työpaikkaa jakautuvat seuraavasti: 784 elintarviketeollisuuteen ja 784 muuhun ruokaketjuun ja loput muille aloille. Kuvan 3 osuuksien ja toimialojen kantalukujen perusteella uusien työpaikkojen määrä on mahdollista erotella. Tämä vaikutus tulee huomioida erityisesti alkutuotannon koulutuspaikkojen osalta. Muun ruokaketjun osalta kotieläintalous ja kasvinviljely tulevat elintarvikejalostuksen kasvun myötä tarvitsemaan eniten uusia työntekijöitä. Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetalouden vaikuttavuusselvityksen (Määttä & Törmä 2012) yhteydessä toteutettiin elintarvikejalostajille kysely merkittävimmistä yrityksen tulevaisuuteen vaikuttavista muutostrendeistä. Vuoteen 2020 luodanneista avovastauksista erottui selkeästi taulukossa 4 esitetyt tekijät. Useassa vastauksessa mainittiin monta eri tekijää yhdessä, kuten tuore-elintarvikkeiden jatkojalosteiden lisääntyminen sekä terveellisten elintapojen ihannointi, tai Kotimaisen ruuan kiinnostavuus lisääntyy. Ymmärretään, että se on puhtaampaa ja terveellisempää. Tuotteella täytyy olla kasvot, jotta tiedetään mistä se tulee. Näiden tekijöiden varaan elintarvikealan yritykset näkivät tulevaisuuden liikevaihdon kasvun rakentuvan. Taulukko 4. Merkittävimmät muutostrendit vuoteen 2020 mennessä V-S jalostajien mielestä. 14

16 Toimijoiden näkemyksiä työvoiman ja koulutuksen tarpeeseen Aineisto Tässä kappaleessa käsitellään Varsinais-Suomen ruokaketjun työvoima- ja koulutustarvetta Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen (VARRU) toteuttamien haastattelujen, keskustelutilaisuuden sekä tulevaisuustyöpajojen pohjalta. Laadullisia osaamistarpeita analysoidaan niin työvoima- ja koulutuskysymysten kuin maakunnan ruokaketjun toimijoiden näkökulmasta. Haastatteluissa sekä tulevaisuustyöpajoissa tuotiin esille erityisesti ruokaketjun yrittäjien ja kehittäjien sekä alaa sivuavien toimialojen ajatuksia ja tulevaisuuskuvia. Keskustelutilaisuudessa oli puolestaan läsnä oppilaitosten, kehittäjien sekä ammattiliittojen edustajia. Näitä aineistoja ei ole aiemmin käsitelty työvoima- ja koulutustarpeen näkökulmasta, joten tarjolla on ainutlaatuinen katsaus Varsinais-Suomen ruokaketjun toimijoiden näkemyksiin tulevaisuuden työvoima- ja koulutustarpeesta. Vuoden 2011 loppuun mennessä toteutettujen haastattelujen kohteena oli niin alkutuotannon edustajia eri ruoantuotannon aloilta, erikokoisia jalostavia yrityksiä, ravintolapuolen toimijoita kuin kaupan edustajia suurista keskusliikkeistä yksittäisiin kauppiaisiin sekä lähi- ja luomuruokakauppojen omistajiin. Haastattelujen tulokset on julkaistu VARRU-hankkeen Ruista ja Sisua -selvityksessä (Kirveennummi et al. 2012) Sidosryhmien keskustelutilaisuus pidettiin syyskuussa 2012 ja tulevaisuustyöpajoja järjestettiin kaikkiaan viisi kappaletta: Ruista ja Sisua Varsinais-Suomessa -seminaarin yhteydessä marraskuussa 2011, keväällä 2012 kolme teemakohtaista tulevaisuustyöpajaa sekä kaksi Food- Non-Food Radikaalit tulevaisuudet -työpajaa kevään ja syksyn aikana Tarkempia tietoja tulevaisuusprosessista sekä työpajojen tuloksista löytyy VARRUn wwwsivuilta: Haastattelut Valmiina ei töihin tulla, asenne ratkaisee -lausahdus esiintyi monissa työnantajien haastatteluissa. Samoin moniosaamista tarvitaan. Haastatteluiden keskeiset viestit toistuvat muissakin yhteyksissä. Tyytyväisyys työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen vaihtelee luonnollisesti sekä aloittain että ajoittain. Kauppa- ja ravintola-ala on ollut tyytyväinen työvoiman saatavuuteen, mutta muistuttaa samalla työntekijöiden kouluttamisesta itse. Pk-yrityksissä puolestaan moniosaamisen tarve korostuu, kun yhä enemmän pitää pystyä tarttumaan oman erikoisalan ulkopuolisiinkin työtehtäviin. Alkutuotanto on saanut nostetta elämän perusarvojen muuttumisesta (mm. downshifting, slow living, joustava työkulttuuri) ja medianäkyvyydestä (mm. Maajussille morsian). Vastaavasta mediatrendikyydestä nauttii myös horeca-ala (hotelli, ravintola ja catering) kokkiohjelmien, ruokabuumin ja kasvavan ruokaharrastuksen ohjatessa kiinnostuneita alalle. Kuitenkin maatalouskaupan alalla on huutava pula maataloustaustaisista myynnin osaajista. Toisaalta myynnin osaajia tarvitaan ruokaketjun jokaiselle asteelle. Erityinen pula on kuitenkin sellaisista henkilöistä, joilla on maatalousalan koulutus sekä myynnillinen ote, asenne ja osaaminen. Alkutuotannon osaajille myös liiketoiminnan osaaminen korostuu ja haastatteluissa nousi esiin, että maanviljelijän tärkein työväline on excel. Tuottajan on osattava laskea, milloin myydä ja ostaa. Esiin on noussut huoli kasvavasta pulasta ammattitaitoisia työntekijöitä suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Elintarvikealalle tarvitaan monen tasoista ammatillista osaamista. Yhtenä konkreettisena osaamisalana niin teollisuuden kuin kaupan puolelta nousi esiin lihanleikkuu. Lihanleikkuun osaamista tarvitaan niin elintarvikejalostukseen kuin kauppojen lihatiskeille. Näistä tekijöistä on pulaa. Pinnallisesta kiinnostuksesta huolimatta taustalla on kaiken aikaa huoli siitä, miten kilpailun ja eläköitymisen mukanaan tuomiin haasteisiin pystytään vastaamaan. Tarvitaan sekä motivointia tekemällä työkulttuuria tutummaksi, että uudenlaista osaamista, uudenlaista työvoimaa ja uudenlaista yrittäjyyttä. Myös ulkomainen työvoima on arkipäivää erityisesti matalan jalostusasteen tuotannossa, mikä puolestaan lisää tarvetta kouluttaa esimiehiä substanssin ohella monikulttuurisen työympäristön haasteisiin. Pohdintaa herätti sekin, miten oikeita henkilöitä ohjataan hakeutumaan oikealle alalle. Opinto-ohjaajilta toivottaisiin perehtymistä ruokaketjuun ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin työllistäjänä, jotta paremmin tunnistettaisiin työnkuvat ja voitaisiin antaa opiskelijoille realistinen kuva alasta. Itse koulutuksessa harjoittelujaksot ovat tietysti avainasemassa. Siksi sekä oppilaitoksen että työnantajan taholta tapahtuvalla työn ja opiskelun ohjauksella on suuri merkitys. Tähän on kiinnitetty huomiota myös muissa yhteyksissä (mm. Futurex-hanke; ERKO; Kilpelä 2012). 15

17 Keskustelutilaisuus Koulutuksen tarjoajien, elintarvikealan kehittäjien, ELYkeskuksen sekä yrittäjien edustajien kesken pidetyssä keskustelutilaisuudessa ( ) nousi esille monia elintarvikealaa koskevia huomioita, haasteita ja mahdollisuuksia. Koulutus- ja työelämän tarpeiden täyttymisen suurimpina haasteina koettiin haastattelutulosten tapaan esimiestyö, monikulttuurisuuden huomioon ottaminen sekä realististen alakohtaisten mielikuvien ja käsitteiden välittämisen ja luomisen merkitys. Tarvitaan kärkiyrityksiä sekä Maistuva- ja Herkkuammatti -sivustoja (http://www. maistuvaammatti.fi/ ja kompensoimaan elintarvikealan työpaikkamenetysten vaikutusta alan imagoon ja houkuttelevuuteen. Tarvitaan myös avarakatseisuutta siihen, miten elintarvikealan(kin) toimenkuvat voisivat olla vaihtelevampia ja tarjota mielekkään työpaikan nyt ja tulevaisuudessa. Yhtenä näkökulmana toimenkuvien mielekkyyden kasvuun on robotiikan yleistyminen suorittavan työn osalta. Tälläkin hetkellä teknologia mahdollistaa robotiikan käytön ja automatisoinnin. Näiden tekniikoiden avulla elintarviketeollisuuden työnkuvia voidaan muuttaa ja kehittää entistä laajemmiksi korvaten suorittavia vaiheita ja lisäten teknologian osaamisen tarvetta myös koulutuksen osalta. Mielikuvien luomisessa ja ohjaamisessa myös vanhemmilla on suuri vaikutus. Vanhempien asenteet vaikuttavat merkittävästi nuorisoasteen koulutukseen tulijoiden osalta. Siksi vanhempia tulisi kannustaa avarakatseiseen visiointiin sen suhteen, mihin kaikkeen nuorilla on mahdollisuudet suuntautua työelämässään ruoka-alan koulutuksen kautta. Koulutuksen on yleisestikin todettu periytyvän (mm. Myrskylä 2009). Koulutuksen on vastattava työelämän tarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa työelämälähtöisyyden huomioon ottamista niin koulutuksen kehittämisessä kuin koulutussuunnittelijoiden ja opettajien oman ajantasaisen tietotaidon ylläpitämisessä. Ruokaverkoston käsittävää koulutusta ajatellen tämä tarkoittaa sitä, että kokonaisuus tulee rakentaa ja rakentua verkostojen kautta. Työn sirpaleisuus asettaa lisähaasteita elintarvikealankin koulutukselle, mikä puolestaan lisää kysyntää kohderyhmän tarpeisiin räätälöidylle osaamisen kehittämiselle. Samalla koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus korostuu, samoin kuin se, miten hyvin strategiset tavoitteet todellisuudessa jalkautuvat ja kohtaavat käytännön. Lisäksi tarvitaan monia yleistaitoja, jotka nekin yhä enemmän ja selkeämmin kytkeytyvät alakohtaisiin vaatimuksiin. Liiketoiminnan osaaminen, johtaminen ja asiakaslähtöisyys havainnollistavat hyvin tätä. Esimerkiksi alkutuotannossa tilakoon kasvu vaikuttaa merkittävästi maatalousyrittämiseen liiketoimintana, mikä puolestaan edellyttää uudenlaisia johtamis- ja liiketoimintataitoja. Vastaavasti alkutuotannossa asiakaslähtöisyyden ymmärtäminen sekä ruokaverkostokokonaisuuden hahmottaminen näkyy siten, että on hallittava kysyntää vastaavat eri tuotantotavat (luomu, lähi, pienet ja suuret volyymit) ja/tai pysyttävä teknologian kehityksessä mukana. Toisin sanoen tarvitaan sitä uudenlaista osaamista, uudenlaista työvoimaa ja uudenlaista yrittäjyyttä. Keskustelussa esiin nousi myös huomio siitä, että työelämä itsessään on merkittävä kouluttaja. Työelämästä hankittu osaaminen palvelee monesti parhaiden koko alan kehittämistä. Siksi on tärkeä saada opiskelijat mukaan työelämään jo opintojensa aikana, jotta he voivat reflektoida työssä ja koulussa oppimaansa. Työssä oppimisjaksoja olisi hyvä sisällyttää myös alan kouluttajien osaamisvaatimuksiin. Työharjoittelun ohella oppisopimuskoulutukset ovat esimerkki työssä oppimisesta sekä sitä kautta hankitun koulutuksen tutkinnollisesta tunnustuksesta. Elintarvikealalla hankintaosaaminen on korostetussa roolissa. Hankintaosaamista tarvitaan niin julkisten tarjouspyyntöjen laatimiseen kuin raaka-aineiden ja valmiiden lopputuotteiden ostamiseen läpi ruokaketjun. Keskustelutilaisuudessa hankintaosaamisen merkityksestä puhuttiin erityisesti julkisten hankintojen näkökulmasta. Osaamista tarvitaan toisaalta myös yrittäjien parissa tarjouspyyntöihin vastaamisessa. Elintarvikehankintojen osalta tärkeää on tuotantoketjun jäljitettävyys ja muut lainsäädännölliset vaatimukset. Hankintaosaaminen tulisi elintarvikealan koulutuksessa huomioida. Tulevaisuustyöpajat Ruista ja Sisua Varsinais-Suomessa -seminaarin työpajassa (marraskuu 2011) pohdittiin ruoan tulevaisuutta ja erilaisia trendejä vuoteen 2030 saakka. Näiden keskustelujen tulevaisuuskuvat löytyvät julkaisusta Ruista ja sisua Varsinais-Suomen ruokaketjun vahvuudet, nykytila ja tulevaisuus (Kirveennummi et al 2012). Vuonna 2012 järjestettiin yhteensä viisi tulevaisuustyöpajaa. Keväällä järjestettiin kolme teemakohtaista tulevaisuustyöpajaa ja syksyllä oli kaksi FoodNonFood-radikaalit tulevaisuudet työpajat, joissa toimialojen rajapintoja ennakkoluulottomasti ylitettiin. Työpajoissa tuotetuista tulevaisuuskuvista voi tarkemmin lukea Food-Non-Food Radikaalit tulevaisuudet -työpajojen tulokset -raportista (VARRU 2012). Seuraavassa on yhteenvetoa molempien raporttien tulevaisuuskuvista. Varsinais-Suomen ruokaketjun tarjonnan vahvuuksina ja mahdollisuuksina nähdään alkutuotannon ja jalostuk- 16

18 sen monipuolisuus, elintarvikejalostajien ketteryys tuotekehityksen tekemisessä ketjun eri toimijoiden kanssa, maantieteellinen sijainti, vahvat perinteet, työvoiman saatavuus sekä korkeatasoinen tutkimus ja koulutus. Samoin vallitseva lähiruokatrendi on mahdollisuus, johon vastaamista tulisi kehittää entistä koordinoidummassa yhteistyössä. Haasteena ilmeni toimijoiden kohtaamattomuus eli toimijakentän hajanaisuus sekä yhtenäisen tahtotilan puute. Merkittävänä haasteena nähtiin myös logistiikkakysymykset: ensinnäkin pienten virtojen kokoaminen riittävän suureksi volyymiksi ja tuotepaletiksi, sekä toiseksi tuotteiden kuljettaminen pienempiin pisteisiin. Tämä on hyvä esimerkki toiminnasta, joka nostaa esiin ruokaketjun toimijoiden yhteistyön merkityksen. Samalla se sai pohtimaan vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ruoka kuluttajan ulottuville, tai kuinka tuottaja itse voi osallistua logistiseen prosessiin. Vastaavasti ketjun toimijoiden erilaiset kokemukset, osaaminen, taustat ja toiveet on osattava hyödyntää alueen vahvuutena. Kyse on myös arvo- ja ympäristökeskustelusta. Tulevaisuuden näkemyksissä arvon tuottaminen liittyy vahvasti kysymyksiin paikallisuudesta ja sen merkityksestä, globalisoitumisen ja polarisoitumisen hallinnasta sekä alueellisen ruokapolitiikan harjoittamisesta. Kuluttajille elämykset ja mielikuvat ovat entistä tärkeämmässä asemassa, minkä vuoksi tulevaisuudessa kysynnän arvioidaankin kohdistuvan yhä enemmän aisti- ja kokemuspalveluihin. Lisäksi yhteisöllisyys tulee korostumaan niin omistamisen, osallistumisen kuin käyttämisen malleina. Biokausi tulee haastamaan elintarvikealan toimimaan uudella tavalla. Kaikki se mikä pystytään tekemään uusiutuvista biomateriaaleista, tullaan tulevaisuudessa niistä tekemään. Ruokajärjestelmät ovat jatkossa kiinnitetty entistä tiiviimmin myös energia ja ravinnejärjestelmiin. Uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyessä on mietittävä entistä tarkemmin miten tulevaisuudessa pyörät saadaan pyörimään ja ravinteet riittämään alkutuotantoon. Suljetuissa järjestelmissä on tähän vastaus. Esimerkiksi uudenlaisten moottoriteknologioiden kehittyessä osin bioraaka-aineilla toimivat moottorit tulevat entisestään haastamaan ruokajärjestelmän toimintaa. Tulevaisuustyöpajojen tuloksena voidaan sanoa, että Varsinais-Suomessa tarvitaan laajapohjaista biokauden tutkimusta, kehittämistä, koulutusta ja kasvatusta. Alueen oppilaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien toimijoiden tulisi vahvistaa bioalan tutkimusta, kehittämistä ja kouluttamista mukaan lukien elintarvikealat ja jalostus. Tämä voitaisiin tehdä alan toimijoiden laajamittaisena alueellisena yhteistyönä. Ensimmäinen toimenpide Varsinais-Suomen biokauden edistämiseksi voisi olla se, että kerätään yhteen monialainen ja monitieteinen toimijajoukko tutkimaan, kehittämään, kokeilemaan ja kouluttamaan biokauden osaamista. Lisäksi tarvitaan aisti- ja kokeilupalveluiden tutkimusta, kehittämistä, koulutusta, kokeiluja ja yrittäjyyden edistämistä; esimerkiksi yhdistäminen uusien Green Care -palveluiden kehittämiseen voidaan tehdä matkailun ja terveysalan rajapinnassa (kts. Pohdintaa Tulevaisuudessa ruokaketjua koskevat haasteet saadaan helpommin ratkaisua, kun ammattilaiset ovat tietoisia siitä, mitä missäkin kohtaa ketjua oikeasti tapahtuu. Samalla luodaan seuraaville sukupolville pohja rakentavaan yhteistyöhön. Elintarvikeosaamisen koulutusta voidaan kehittää ja rakentaa myös olemassa olevia voimavaroja uudelleen ajattelemalla. Jo nyt on jossain määrin tarjolla opintokokonaisuuksia, jotka antavat pohjaa monitieteiseen keskusteluun. Näillä kokonaisuuksilla haastetaan ja voidaan haastaa koulutuksen tarjoajia, yrityksiä, yhteisöjä ja yksilöitä muuttamaan ajattelu- ja toimintatapojaan Yhtenä esimerkkinä voidaan nostaa Turussa yliopistollinen koulutus, jossa humanistisen tiedekunnan Historian, taiteen ja kulttuuriin laitoksella tutkimukset kohdentuvat paikallisuuden ja sen merkityksen tutkimukseen, tai ihmisten arkeen ja elämäntapoihin, arvoihin ja toimintatapoihin, ruokakulttuuriin, monikulttuurisuuteen jne. Monitieteisessä Kestävän kehityksen opintokokonaisuudessa (http://www3.utu.fi/sivustot/keke/ opetus/keko/) haastetaan yrityksiä, yhteisöjä ja yksilöitä muuttamaan ajattelu- ja toimintatapojaan. Siihen läheisesti liittyvässä Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin oppiaineen koordinoimassa vastuullisuuden liiketoiminnan kokonaisuudessa painotus on siinä miten yhteiskunta, kuluttajat ja muut sidosryhmät odottavat yrityksiltä konkreettisia toimia ja vastuunottoa sekä ympäristö- että sosiaalisen ja taloudellisen vastuun kysymyksissä. (http://www3.utu.fi/sivustot/keke/opetus/vastuullinen/). Tämän tyyppisten kokonaisuuksien rakentaminen myös elintarvikealan koulutukseen luovat mahdollisuuksia elintarvikealan liiketoiminnan kehittymiseen alueella. Monitieteisen elintarvikealan opintokokonaisuuden rakentamiseen alueen korkeakouluissa ja yliopistoilla olisi mahdollisuudet. 17

19 Nostoja Lopuksi käsitellään tämän selvityksen yhteenvetona nostoja haasteista, elintarvikealan substanssi- ja yleisosaamistarpeista sekä esitetään koulutusratkaisuja. Nämä nostot on koottu selvityksellä esiintuoduista aineistoista. Esitetyt koulutusratkaisut sekä osaamistarpeet ovat huomioita, joiden tulisi johtaa eteenpäin käytännön toimenpiteisiin. Haasteet: Ymmärrys siitä mitä missäkin kohtaa ruokaketjua oikeasti tapahtuu Uudenlainen osaaminen, uudenlainen työvoima ja uudenlainen yrittäjyys Realististen mielikuvien ja käsitteiden välittäminen elintarvikealasta Ketjun toimijoiden erilaisten kokemusten, osaamisen, taustojen ja toiveiden tunnistaminen, tunnustaminen ja hyödyntäminen Ruokavalintojen vaikutusten tunnistaminen ympäristön, ympäröivän yhteiskunnan ja eettisten näkökulmien kannalta Koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus Ravitsemustieteen opetuksen puutteellisuus Koulutuksen pitäminen ajan tasalla uusimman teknologian osalta Elintarvikealan substanssi- ja yleisosaamistarve: Jalostusosaaminen: Ammattikeittiöille ei tarjota heidän jalostusasteeseensa sopivaa paikallista ruokaa (erityisesti pk- ja mikro kokoluokan yrityksissä) Logistiikka, tilausketju, toimitusvarmuus ja laatu: Ammattikeittiöiden ja kaupan näkökulmasta toiminnallinen laatu ei ole riittävä (toimitusvarmuus, tilaus-toimitus-prosessi, laadun vaihtelemattomuus, tarvetta pk- ja mikro yrityksillä) Hankintaosaamista tarvitaan niin julkisten tarjouspyyntöjen laatimiseen ja niihin vastaamiseen kuin raaka-aineiden ja valmiiden lopputuotteiden ostamiseen läpi ruokaketjun Ravitsemustieteen opetus kaikilla koulutusasteilla Ruokavalintojen vaikutusten arvio kestävän kehityksen näkökulmasta sekä kestävä ruoantuotanto läpi tuotantoketjujen Työn ja opetuksenohjaaminen alan koulutuksessa Myynnin osaaminen kaikilla ruokaketjun tasoilla Osaava ja motivoitunut työvoima alkutuotantoon ja matalan asteen jalostukseen Lihanleikkuun osaaminen Monikulttuurisuuden hallinta Asiakaslähtöisyyden ja kulutustottumusten ymmärtäminen Teknologian hallinta Liiketoimintaosaaminen Johtamistaidot, esimiestyö Moniosaaminen Maatalous- ja maaseutuyrittäjyydessä vaaditaan uudenlaista osaamista, uudenlaista työvoimaa Koulutusratkaisuja: Koulutuspäivät ammattikeittiö-puolelle alkutuotannosta ja matalan asteen jalostuksesta Koulutuspäivät alkutuotantoon ammattikeittiön toiminnasta Koulutuspäivät myös kaupan alalle ja kaupan päivät alkutuotantoon Koulutuksen suunnittelu työelämä- ja ruokaketjuyhteistyössä Koulutussuunnittelu- ja opetushenkilökunnan oman osaamisen varmistaminen työelämä- ja ruokaketjuyhteistyössä Opiskelijoiden kiinnittäminen työelämään jo opintojen aikana, erityisesti oppimaan myyntiä, toisaalta myynnin ammattilaiset kiinni substanssiin monitieteellisin opintojaksoin Opintojen alusta lähtien olisi oleellista saada opiskelijat kiinnitettyä työelämään, jolloin ala ja sen tarjoamat työtehtävät tulisivat tutuiksi, opintojen suuntaaminen helpottuisi sekä motivaatio alalle ja työelämään siirtymiseen lisääntyisi Kestävän kehityksen mukaisten näkökulmien huomiointi osaksi opetusta niin ruoantuotantoketjuihin kuin ruokavalintojen vaikutuksiin kaikkeen elintarvikealan koulutukseen Räätälöity koulutus Hankintaosaaminen ja siihen liittyvä lainsäädäntö osaksi elintarvikealan koulutusta Ravitsemustieteen lisääminen kaikkeen elintarvike- ja terveysalan opetukseen, koska kansanterveyden kannalta tätä haastetta ei ole mahdollista ohittaa 18

20 Lähteet Ammattikompassi viitattu Ammattibarometri. Hautamäki, Jari (2010). Viljaketjun toimintaympäristö muutoksessa. viitattu Järvelä, K., Koistinen, L., Latvala, T., Peltoniemi A. ja Yrjölä, T Kirjallisuuskatsaus kuluttajien ja tuottajien vuorovaikutuksesta elintarvikeketjussa. Kuluttajatutkimuskeskus, työselosteita ja esitelmiä 136. Kuluttajatutkimuskeskus, Helsinki. Kerkelä, Leena (2012). Maatalous- ja ympäristöalan muutosvoimat ja osaamistarpeet. PTT työpapereita s. viitattu Kilpelä, Anna (2012). Elintarvikealan tulevaisuuden osaamistarpeet. Helsingin yliopisto Maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta, taloustieteen laitos. Kirveennummi, Anna, Kähkönen, Johanna ja Mattinen, Laura (toim. 2012). Ruista ja sisua. Varsinais-Suomen ruokaketjun vahvuudet, nykytila ja tulevaisuus. viitattu Mononen, Tuija ja Silvasti, Tiina (2012). Hyvä ja paha ruoka. 320 s. Gaudeamus. Myrskylä, Pekka (2009). Koulutus periytyy edelleen. 16_002.html?s=0#2, viitattu Määttä, Susanna ja Törmä, Hannu (2012). Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Raportteja s. viitattu OPH (2012). Opetushallituksen Ennakoinnin sähköinen tietopalvelu ENSTI Leppänen, Anne (2012). Ruoan arvostus. talvi/6cl436wjg/ruoan_arvostustutkimus_2012_kvanti_ja_kvali_raportti_ pdf, viitattu Seppälä Jyri et. al (2009). Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi EN- VIMAT-mallilla. Suomen ympäristö 20/2009. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. download.asp?contentid=108589&lan=fi, viitattu Talouselämä/STT (2013). Yllättävä ehdotus: lihalle hiilidioksidivero. attava+ehdotus+lihalle+hiilidioksidivero/a viitattu Tuomikoski, Sinikka ja Vuorimies, Taina (2012). Kasvusuunta. Lahden amk:n julkaisu, sarja C, Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa s. m&p Paino Oy. VARRU (2012). Food-Non-Food Radikaalit tulevaisuudet työpajojen tulokset. viitattu Virtanen Yrjö et. al. (2009). Elintarvikeketjun ympäristövastuun taustaraportti. laatuketju/www/fi/julkaisut/ketjuvastuu_kokonaisuus_15_12_2009.pdf viitattu

Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, VARRU Työvoima- ja koulutuskysymysten näkökulmasta 22.1.2013

Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, VARRU Työvoima- ja koulutuskysymysten näkökulmasta 22.1.2013 Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, VARRU Työvoima- ja koulutuskysymysten näkökulmasta 22.1.2013 Laura Mattinen MMM agronomi, ETT jatko-opiskelija Projektipäällikkö, Turun yliopisto Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Keski-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus -selvityksen tuloksia

Keski-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus -selvityksen tuloksia Keski-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus -selvityksen tuloksia Susanna Määttä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi Keski-Suomen ruokakulttuuriseminaari IV 29.1.2013 30.1.2013 1 Sisältö

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Näe hyvä lähelläsi 29.1.2014 Joensuu Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

OJU Osaamisen juurruttaminen -projekti Tietoa työelämästä ja koulutuksesta Varsinais-Suomessa

OJU Osaamisen juurruttaminen -projekti Tietoa työelämästä ja koulutuksesta Varsinais-Suomessa OJU Osaamisen juurruttaminen -projekti Tietoa työelämästä ja koulutuksesta Varsinais-Suomessa Päivitetty 11/2005 1 TYÖLLISET 2 TYÖVOIMAN 3 OPPILAITOKSIIN 4 OPPILAITOKSISTA 5 OPPILAITOKSET 1.1. Työlliset

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 1 Mittarit virtauma (kuinka monta opiskelijaa on osallistunut vuoden aikana koulutukseen) sukupuoli: miesten ja naisten osuus virtaumasta

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI 2 LÄHIRUOKA SEUDUN VOIMAVARAKSI Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Sen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

HÄMEEN RUOANTUOTANNON ALUETALOUDELLISEN VAIKUTTAVUUDEN SELVITYS

HÄMEEN RUOANTUOTANNON ALUETALOUDELLISEN VAIKUTTAVUUDEN SELVITYS HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 90 HÄMEEN RUOANTUOTANNON ALUETALOUDELLISEN VAIKUTTAVUUDEN SELVITYS HÄMEEN RUOANTUOTANNON ALUETALOUDELLISEN VAIKUTTAVUUDEN SELVITYS 2012 Julkaisija Helsingin

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitoksen nimi Täyttäjän sukunimi Täyttäjän etunimi Puhelin esim. 015-12345678 Faksi esim. 015-12345678 Päivämäärä esim. 01032013

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä:

23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä: Tilasto hakeneista, hyväksytyistä ja pistemääristä.. () Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutus alkaa: Syksy Hakutyyppi: Varsinainen haku Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintimaakunta: Pirkanmaa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

25.9.2015. Keudan ammattiopisto

25.9.2015. Keudan ammattiopisto Keudan ammattiopisto 2 25.9.2015 Matkailupalvelujen tuottaja Vaatetusompelija Elektroniikka-asentaja Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Talonrakentaja Sisustusompelija (Uusi!) Kunnossapitoasentaja (Uusi!)

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Lipidi ry Elintarvikeylioppilaiden yhdistys

Lipidi ry Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Lipidi ry Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Lipidin tarkoitus Toimia linkkinä työelämän ja opiskelijoiden välillä Ajaa opiskelijoiden etua (MMYL:n kautta) Järjestää viihdyttävää ohjelmaa jäsenistölleen

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laura.vertainen@jamk.fi Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto, margareta.wihersaari@jyu.fi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen Hyria Koulutus Oy esittäytyy 1 HYRIA / Leena Hietanen 25.11.2014 Toimipisteet Hyvinkäällä: HYRIA HYVINKÄÄ Karankatu 3 5 rautatieasema HYRIA HYVINKÄÄ Uudenmaankatu 20 muuttamassa Karankadulle, mahdollisesti

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto 19.12.2011. Susanna Määttä ja Hannu Törmä

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto 19.12.2011. Susanna Määttä ja Hannu Törmä Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto 19.12.2011 Susanna Määttä ja Hannu Törmä Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Eronneet ja keskeyttäneet 1.7.-30.9.2014 oppilaitokset yhteensä

Eronneet ja keskeyttäneet 1.7.-30.9.2014 oppilaitokset yhteensä Eronneet ja keskeyttäneet 1.7.-30.9.2014 oppilaitokset yhteensä HAYO LUPI MSKK SASO YHTEENSÄ Opiskelijamäärä 30.9.2014 520 1083 585 823 3011 1.7.-30.9.2014 eronneet opiskelijat 14 32 25 19 90 1.7.-30.9.2014

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna Futurex - Future Experts 2010-2013 http://futurex.utu.fi/ Korkeakoulutuksen jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot