TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT HANSKASSA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT HANSKASSA?"

Transkriptio

1 Työelämäkysely ammattikorkeakouluopiskelijoille: TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT HANSKASSA? Loppuraportti Helmikuu 2010 Marjut Vanha-aho

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KYSELYN TOTEUTUS JA RAKENNE 4 3. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Sukupuoli ja ikä Oppilaitos, opintojen vaihe ja suorittama tutkinto 6 4. TYÖELÄMÄN KÄSITTEIDEN JA SÄÄNNÖSTEN TUNTEMUS Työelämän käsitteet ja niiden tuntemus Työelämäväittämät Tulevan toimialan tuntemus Suhtautuminen työelämään siirtymiseen TYÖELÄMÄTIETOUDEN OPETUS Opetuksen tärkeys ja nykytila Työelämäaiheisten opintojaksojen/kurssien toteuttajat Toiveet työelämäasioiden toteuttamistavan suhteen Ammattiliittojen hyödyntäminen opetuksessa Alumnien hyödyntäminen opetuksessa Mitä työelämäasioita haluaisi oppia AMMATTILIITON JÄSENYYS Opiskelijoiden järjestäytyminen Järjestäytymisen syyt Järjestäytymättömyyden syyt Tarkemmat perustelut järjestäytymättömyydelle Suhtautuminen jäsenyyteen tulevaisuudessa AVOIN PALAUTE YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 33

3 3 1. JOHDANTO Ammattikorkeakoululaki määrittelee ammattikorkeakoulujen tehtävän seuraavasti: Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Työelämä on siis ammattikorkeakoulutuksen avainsana. Työelämään ja siellä toimimiseen liittyvät oleellisena osana työelämän pelisääntöjen ja sopimusten tunteminen. Ei riitä, että työntekijällä on hallussa ammatillinen osaaminen; työntekijän tulee tuntea myös omat oikeudet ja velvollisuudet työelämässä sekä työlainsäädännön ja työehtosopimuksen pääperiaatteet. Työelämätietouden (työlainsäädäntö, alan työehdot ja palkkaus, työllisyystilanne) opetuksen taso ja laajuus vaihtelevat ammattikorkeakouluittain ja koulutusohjelmittain. Mikäli työelämäasiat jäävät kunkin opiskelijan oman aktiivisuuden varaan, on vaarana, ettei asioihin tule perehdyttyä, ja silloin saattaa joutua kaltoin kohdelluksi työmarkkinoilla. Saadakseen kattavamman kuvan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työelämätietouden tasosta sekä ammattikorkeakouluissa annettavasta työelämätietouden opetuksesta päätti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK toteuttaa opiskelijoille kyselyn aiheesta. Yhteistyökumppaniksi pyydettiin Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:tä, joka näkee työelämätietouden olennaisena opiskelijan työllistymisen ja urasuunnittelun kannalta: hyvä työelämätietous tukee erityisesti opiskelijan laadullista työllistymistä. Kyselyssä kartoitettiin mm. opiskelijoiden tietämystä työelämän eri käsitteistä ja niiden merkityksistä, työelämäopetuksen määrää ja toteuttajatahoja ammattikorkeakouluissa, sekä opiskelijoiden ammatillista järjestäytymistä ja sen perusteita. Tässä loppuraportissa on käyty läpi kyselyn tulokset ja niiden perusteella tehdyt havainnot.

4 4 2. KYSELYN TOTEUTUS JA RAKENNE Kysely toteutettiin kaikille avoimena kyselynä sähköisesti Webropol-ohjelman avulla. Kyselyä markkinoitiin opiskelijakunnille SAMOK:n välityksellä, ja opiskelijakuntien toivottiin välittävän linkkiä edelleen omalle jäsenistölleen / koulun opiskelijoille. Myös STTK:laiset ammattiliitot välittivät linkkiä omille ammattikorkeakouluissa opiskeleville jäsenilleen. Kyselylomake suunniteltiin yhteistyössä STTK:n ja SAMOK:n edustajien kesken syys- lokakuussa 2009, ja se avautui vastattavaksi marraskuun alussa. Vastaustaika päättyi marraskuun lopussa. Kysely toteutettiin niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin. Kyselyyn vastasi määräaikana kaikkiaan opiskelijaa. Kaikkiaan ammattikorkeakouluissa opiskelevia on vuoden 2008 tilastojen mukaan , joista nuorten koulutuksessa on , aikuiskoulutuksessa ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia Vastausprosenttia ei kuitenkaan ole näistä luvuista mielekästä laskea, sillä kyselyn toteuttajien tiedossa ei ole, välittivätkö kaikki opiskelijakunnat kyselyn linkkiä edelleen opiskelijoille, ja kuinka laajasti, joten tietoa siitä moniko opiskelija kyselyn tosiasiassa vastaanotti, ei ole saatavilla. Vastausmäärä on kuitenkin sen verran suuri, että sen voidaan katsoa antavan riittävän käsityksen asiasta. Kysely muodostui pääasiassa monivalintakysymyksistä, joskin mukana oli myös muutama avoin kysymys. Muutamassa kysymyksessä vastaaja joutui arvioimaan omaa tietotasoaan esitetyistä aiheista, ja yhtenä kysymystyyppinä oli oikein/väärin-väittämät, jossa vastaaja joutui ottamaan kantaa esitettyjen työelämäväitteiden paikkansapitävyydestä. Vastausten lähettämisen jälkeen vastaaja näki kysymyksen oikeat vastaukset perusteluineen. Kysymykset jakautuivat viiteen teemaan: taustatiedot, työelämän käsitteiden ja säännösten tuntemus, työelämätietouden opetus, ammattiliiton jäsenyys ja avoin palaute. Osa kysymyksistä avautui vain osalle vastaajista sen mukaan, miten he olivat vastanneet edelliseen kysymykseen. Tästä syystä vastaajien lukumäärä ei kaikissa kysymyksissä ole sama. Poikkeavat vastaajamäärät on merkitty kyseisten kysymysten kuvioihin. Kyselylomake on tämän raportin liitteenä (LIITE 1). Raportissa mainittujen ristiintaulukointien tulokset ovat myös erillisenä liitteenä.

5 5 3. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 3.1 Sukupuoli ja ikä Vastanneista selkeä enemmistö oli naisia. Lähes yhtä selkeästi vuotiaat olivat yleisin vastaajaryhmä, mikä tosin oli jossain määrin odotettavissa ottaen huomioon minkä ikäisiä ammattikorkeakouluopiskelijat yleensäkin ovat. Kuvio 1. Vastaajan sukupuoli Mies 21 % Nainen 79 % Kuvio 2. Vastaajan ikä Alle 20-vuotta 4,9 % vuotta 62,9 % vuotta 12,7 % vuotta vuotta vuotta Yli 45-vuotta 5,4 % 5,0 % 5,1 % 4,0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

6 6 3.2 Oppilaitos, opintojen vaihe ja suorittama tutkinto Jokaisesta ammattikorkeakoulusta oli vähintään yksi vastaaja. Yhdeksästä oppilaitoksesta oli yli 100 vastaajaa, ja neljästä alle 20 vastaajaa. Kuvio 3. Ammattikorkeakoulu DIAK KyAMK Metropolia Turun AMK OAMK SAVONIA PirAMK LAUREA HAMK JAMK PKAMK SAMK RAMK SeAMK HUMAK LAMK MAMK Saimaan AMK TAMK KAJAK NOVIA VAMK TOKEM KPAMK Arcada HAAGA-HELIA Högskolan på Åland 8,4 % 7,2 % 6,4 % 5,7 % 5,1 % 4,3 % 4,1 % 3,5 % 3,1 % 3,1 % 2,5 % 1,9 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,6 % 1,5 % 1,4 % 1,2 % 1,1 % 0,8 % 0,7 % 0,5 % 0,1 % 0,0 % 15,5 % 14,8 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % Vastaajat jakautuivat melko tasaisesti 1.-4.vuoden opiskelijoihin. Viidennen, kuudennen tai useamman vuoden opiskelijoita oli vain muutama prosentti. Englanninkielisissä vastaajissa oli mukana myös muutama vaihto-opiskelija.

7 7 Kuvio 4. Opintojen vaihe 30 % 25 % 20 % 25,3 % 23,8 % 26,6 % 21,4 % 15 % 10 % 5 % 0 % 2,1 % 0,6 % 0,1 % Yli 80 prosenttia vastaajista oli nuorisoasteen opiskelijoita. Aikuisopiskelijoistakin yli 90 prosenttia suoritti ammattikorkeakoulututkintoa, joten ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia oli tässä kyselyssä hyvin vähän: vain noin prosentti kaikista vastaajista. Kuvio 5. Opiskelujen toteutustapa Aikuisopiskelija 15 % Nuorisoopiskelija 85 %

8 8 Kuvio 6. Tutkinnon taso aikuisopiskelijoilla (n=412) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 8 % Ammattikorkea -koulututkinto 92 % Selkeästi aktiivisimpia vastaajia olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijat. STTK:n jäsenliitto Tehyssä, joka edustaa kyseisen alan työntekijöitä, on opiskelijajäseniä reilu , ja heille meni tieto kyselystä myös Tehyn kautta se todennäköisesti selittää osaltaan alan opiskelijoiden suurta vastausmäärää. Kuvio 7. Suoritettava tutkinto (koulutusaloittain, n=2691) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 67,4 % Tekniikan ja liikenteen ala 15,5 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja Kulttuuriala Luonnonvara- ja ympäristöala Humanistinen ja kasvatusala Luonnontieteiden ala Matkailu-, ravitsemus- ja talousala 5,8 % 4,1 % 3,6 % 2,2 % 0,7 % 0,4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Mikäli vastaajamääriä verrataan suhteessa alan opiskelijamäärään (AMKOTA tilasto vuodelta 2008, AMK-tutkinnon suorittajat nuorten ja aikuiskoulutuksessa), pysyvät sosiaali-, terveys- ja liikuntaalan opiskelijat yhä aktiivisempina vastaajina, mutta erot eri koulutusalojen välillä eivät ole yhtä jyrkät. Myös keskinäinen järjestys muiden alojen välillä muuttuu.

9 9 Kuvio 8. Vastaajamäärät suhteessa alan opiskelijamääriin Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 5,7 % Humansitinen ja kasvatusala 4,3 % Luonnonvara- ja ympäristöala 2,3 % Tekniikan ja liikenteen ala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja Luonnontieteiden ala Matkailu-, ravitsemus ja talousala 1,1 % 1,0 % 0,6 % 0,3 % 0,1 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6,0 % Kuvio 9. Suoritettava tutkinto (Viisi yleisintä, n=2691) Sairaanhoitaja 29,8 % Insinööri Sosionomi Terveydenhoitaja 10,7 % 9,9 % 14,6 % Tradenomi (liiketalous) 5,4 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia löytyi kymmenestä eri koulutusohjelmasta pääasiassa yhden tai muutaman edustajan määrillä. Suoritettavat tutkinnot olivat: sosionomi (ylempi AMK), sairaanhoitaja (ylempi AMK), tradenomi (ylempi AMK), fysioterapeutti (ylempi AMK), toimintaterapeutti (ylempi AMK), insinööri (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK), merikapteeni (ylempi AMK), kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK) ja agrologi (ylempi AMK).

10 10 4. TYÖELÄMÄN KÄSITTEIDEN JA SÄÄNNÖSTEN TUNTEMUS 4.1 Työelämän käsitteet ja niiden tuntemus Vastaajaa pyydettiin arvioimaan, miten hyvin hän tuntee työelämän eri käsitteitä ja niiden merkityksiä. Tulosten perusteella tutuimmiksi käsitteiksi (yli 50 % vastaajista arvioi tuntevansa hyvin) arvioitiin koeaika, määräaikainen työsopimus ja toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Tuntemattomampia käsitteitä taas olivat palkkausjärjestelmät, työttömyysturva ja vuokratyö (yli 20 % vastaajista ei tuntenut lainkaan). Tulokset on esitetty ohessa sekä graafisesti että numeraalisesti. Kuvio 10a. Irtisanomisperuste Määräaikainen työsopimus Palkkausjärjestelmät Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Työehtosopimus Työsopimus ja sen sisältö Työelämän käsitteiden ja niiden merkityksen tuntemus Irtisanomisaika Koeaika Luottamusmies Palkan lisät Työttömyysturva Vuokratyö Vuosiloma Tunnen hyvin Tunnen kohtalaisesti En tunne lainkaan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

11 11 Kuvio 10b. Tunnen hyvin Tunnen kohtalaisesti En tunne lainkaan Irtisanomisaika 46,1 % 49,0 % 4,9 % Irtisanomisperuste 30,4 % 59,1 % 10,5 % Koeaika 60,7 % 35,3 % 3,9 % Luottamusmies 38,3 % 47,7 % 14,0 % Määräaikainen työsopimus 66,9 % 31,2 % 1,9 % Palkan lisät 35,2 % 54,0 % 10,8 % Palkkausjärjestelmät 14,4 % 57,7 % 27,9 % Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus 51,0 % 40,8 % 8,2 % Työehtosopimus 35,5 % 51,4 % 13,1 % Työsopimus ja sen sisältö 49,8 % 45,5 % 4,7 % Työttömyysturva 24,0 % 51,5 % 24,5 % Vuokratyö 22,2 % 42,4 % 35,4 % Vuosiloma 33,8 % 52,2 % 14,0 % Vastausta ristiintaulukoitiin yhdessä vastaajan sukupuolen, iän, opiskelujen toteutustavan, koulutusalan (vain perustutkintoa suorittavien osalta) ja ammattiliiton jäsenyyden kanssa. Ristiintaulukoinnin perusteella miehet arvioivat tuntemuksena naisia paremmaksi: kunkin käsitteen kohdalla suurempi osa miehistä kuin naisista arvioi tuntevansa käsitteen hyvin. Vastaavasti naisilla oli lähes joka käsitteen kohdalla en tunne lainkaan -vastanneiden osuus suurempi kuin miehillä. Suurin eroavaisuus oli työehtosopimuksen tuntemisessa: miehistä 13 prosenttiyksikköä useampi ilmoitti tuntevansa käsitteen hyvin kuin naisten vastaava osuus. Ikään verrattaessa huomattiin, että kunkin käsitteen tuntemus (tunnen hyvin vastaajien -osuus) kasvoi sitä mukaa mitä vanhempaan ikäryhmään vastaaja kuului. Koeaika ja määräaikainen työsopimus olivat ristiintaulukoinnin mukaan hyvin tuttuja jo kaikkein nuorimpien vastaajien joukossa, kun taas luottamusmies, palkkausjärjestelmät, vuokratyö ja vuosiloma olivat nuorimmille melko vieraita. Vuokratyön osalta en tunne lainkaan -vastanneiden osuus oli yli 20 prosenttia kaikissa ikäluokissa. Verrattaessa väittämien tuntemusta suhteessa siihen, oliko vastaaja nuoriso- vai aikuisopiskelija, huomattiin osassa väittämiä suuria eroja eri ryhmien välillä. Aikuisopiskelijoista yli 10 prosenttiyksikköä useampi kuin nuoriso-opiskelijoista ilmoitti tuntevansa lähes kaikki käsitteet hyvin. Luottamusmiehen, työttömyysturvan ja vuosiloman kohdalla ero oli jopa 30 prosenttiyksikköä aikuisopiskelijoiden hyväksi. Ainoastaan vuokratyö oli sekä nuoriso- että aikuisopiskelijoille yhtä vieras. Koulutusalakohtaisessa tarkastelussa huomioitiin vain perustutkintoa opiskelevat niiltä koulutusaloilta, joissa vastaajia oli yli 50. Näin ollen huomioimatta jäivät luonnontieteiden sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalan opiskelijat, joita kumpiakin oli alle 20 vastaajaa.

12 12 Suhteessa koulutusalaan parhaimmaksi tuntemuksensa arvioivat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon opiskelijat: heistä suhteessa eniten tunnen hyvin vastaajia oli kaikkien muiden käsitteiden paitsi luottamusmiehen ja työttömyysturvan kohdalla. Näiden kahden osalta tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoista käsitteet tunti suhteessa suurin osa. Palkkausjärjestelmien osalta jokaiselta koulutusalalta yli 20 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei tunne käsitettä lainkaan. Myös työttömyysturva ja vuokratyö olivat kaikille vieraita käsitteitä huomattavilla osuuksilla. Luottamusmies oli tuntematon erityisesti humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialan opiskelijoille (yli 20 % vastaajista ei tuntenut lainkaan kummallakin koulutusalalla). Jäsenyydellä ei ristiintaulukoinnin mukaan ollut merkittäviä eroja suhteessa siihen, miten vastaaja arvioi käsitteiden tuntemuksensa. Pääasiassa jäsenet arvioivat tuntemuksensa useammin hyväksi kuin ei-jäsenet. 4.2 Työelämäväittämät Vastaajan tietämystä työelämän pelisäännöistä testattiin väittämillä, joista vastaajan piti tietää onko väittämä oikein vai väärin. Väittämien oikeat vastaukset näytettiin vastaajalle vastausten lähettämisen jälkeen. Parhaiten vastaajat tiesivät vastaukset väittämiin sairausloman palkanmaksusta (92,4 % vastasi oikein), ylitöiden korvaamisesta (93,2 % oikein) ja työntekijän oikeudesta kuulua ammattiliittoon (92,0 % oikein). Hallussa oli myös työsopimuksen purku koeaikana (83,3 % oikein) ja osa-aikaisten työntekijöiden oikeus samoihin työehtoihin (73,2 % oikein). Sen sijaan huonoiten tiedettiin vähimmäispalkkatason määräytyminen: jopa yli 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että vähimmäispalkka on määritelty laissa vaikka todellisuudessa näin ei ole, vaan vähimmäispalkat määräytyvät alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Myös kesätyöntekijöiden vuosilomakorvauksia koskevaan väittämään tuli enemmän vääriä kuin oikeita vastauksia: 35,7 vastaajista tiesi oikean vastauksen, kun taas 40,9 prosenttia vastaajista vastasi väärin. Loput eivät tienneet. Määräaikaisen työsopimuksen päättämismahdollisuudet tunsi noin puolet vastaajista, kun taas 30,7 prosenttia vastasi väittämään väärin ja loput 20,3 prosenttia totesi ettei tiedä. Tämä asettaa aiemmassa kysymyksessä ilmoitetun tietämyksen määräaikaisista työsopimuksista hieman uuteen valoon. Tieto ei siis aina ole luulon väärti. Tulokset on esitetty ohessa sekä graafisesti että numeerisesti. Graafisessa kuviossa väittämään oikein vastanneiden määrä näkyy sinisessä palkissa, väärin vastanneiden määrä punaisessa palkissa ja en tiedä -vastanneiden määrä vihreässä palkissa. Numeerisessa taulukossa väittämien oikea vastaus on merkitty väittämän perään: O=oikein, V=väärin.

13 13 Kuvio 11a. Työelämäväittämät Oikein Väärin En tiedä Suullinen työsopimus ei ole sitova Määräaikainen työsopimus vaatii aina perusteen Työsopimus voidaan koeaikana purkaa ilman irtisanomisaikaa Kesätyöntekijän vuosilomakorvaus voi sisältyä peruspalkkaan Osa-aikaisilla on pääsääntöisesti oikeus samoihin etuihin kuin muillakin Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa ellei siitä ole työsopimuksessa sovittu Työehtosopimus määrittää alan palkan, eikä se voi olla sen enempää Työnantaja voi irtisanoa työntekijät halutessaan ilman mitään syytä Sairausloman ajalta maksetaan palkkaa lain ja työehtosopimuksen mukaan Määräaikainen työntekijä ei ansaitse vuosilomaa Ylitöistä tulee maksaa erillinen korvaus Ylitöitä saa teettää niin paljon kuin haluaa ja niihin on pakko suostua Työntekijä voi halutessaan kuulua ammattiliittoon, eikä asia kuulu työnantajalle Työhaastattelussa saa kysyä hakijan perheenperustamissuunnitelmista Suomen laissa on määritelty vähimmäispalkkataso 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

14 14 Kuvio 11b. Tiennyt oikein Tiennyt väärin Ei tiennyt lainkaan Suullinen työsopimus ei ole sitova (V) 67,5 % 27,3 % 5,2 % Määräaikainen työsopimus vaatii aina jonkin perusteen (O) 61,0 % 23,9 % 15,1 % Työsopimus voidaan koeaikana purkaa ilman irtisanomisaikaa (O) 83,3 % 8,3 % 8,5 % Kesätyöntekijän vuosilomakorvaus voi sisältyä peruspalkkaan (V) 35,7 % 40,9 % 23,4 % Osa-aikaisilla on pääsääntöisesti oikeus samoihin etuihin kuin muillakin (O) 73,2 % 13,7 % 13,1 % Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa ellei siitä ole työsopimuksessa sovittu (O) 49,0 % 30,7 % 20,3 % Työehtosopimus määrittää alan palkan, eikä se voi olla sen enempää (V) 76,0 % 10,2 % 13,7 % Työnantaja voi irtisanoa työntekijät halutessaan ilman mitään syytä (V) 96,0 % 1,4 % 2,6 % Sairausloman ajalta maksetaan palkkaa lain ja työehtosopimuksen mukaan (O) 92,4 % 2,1 % 5,5 % Määräaikainen työntekijä ei ansaitse vuosilomaa (V) 77,6 % 8,1 % 14,3 % Ylitöistä tulee maksaa erillinen korvaus (O) 93,2 % 3,5 % 3,2 % Ylitöitä saa teettää niin paljon kuin haluaa ja niihin on pakko suostua (V) 97,8 % 0,6 % 1,6 % Työntekijä voi halutessaan kuulua ammattiliittoon, eikä asia kuulu työnantajalle (O) 92,0 % 3,1 % 4,9 % Työhaastattelussa saa kysyä hakijan perheenperustamissuunnitelmista (V) 71,4 % 15,8 % 12,8 % Suomen laissa on määritelty vähimmäispalkkataso (V) 10,1 % 73,8 % 16,1 % Väittämävastauksia verrattiin suhteessa sukupuoleen, ikään, opiskelujen toteutustapaan, koulutusalaan (perustutkintoa suorittavien osalta) ja ammattiliiton jäsenyyteen. Miehet vastasivat suhteessa naisia useammin väittämiin oikein. Erot oikein vastanneiden kesken olivat pääosin muutaman prosenttiyksikön luokkaa; lähemmäs 10 prosenttiyksikön ero oli väittämissä kesätyöntekijän vuosilomakorvauksista, määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisesta ja työehtosopimuksen määrittämän palkan ehdottomuudesta. Naisten osuus oikein vastanneiden joukosta oli miehiä suurempi väittämissä määräaikaisen työsopimuksen perusteesta, työsopimuksen purkamisesta koeaikana, sairausloman palkanmaksusta ja perheenperustamissuunnitelmista kysymisestä työhaastattelussa. Oikean vastauksen tietäminen väittämään suhteessa vastaajan ikään näytti useimmissa väittämissä kasvavan sitä mukaa, mitä vanhempi vastaaja oli (vähintään 45-vuotiaaksi saakka). Kaikissa ikäluokissa oli melko paljon en tiedä vastanneita väittämässä kesätyöntekijän vuosilomakorvauk-

15 15 sesta: alle 20-vuotiaista jopa 46 prosenttia vastasi, ettei tiedä. Kolmasosa alle 20-vuotiaista ilmoitti myös tietämättömyytensä väittämässä määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisesta ja määräaikaisen työntekijän vuosilomaoikeudesta. Tämä on harmillista ottaen huomioon, kuinka paljon sen ikäiset tekevät nimenomaan määräaikaisia töitä. Sen sijaan hyvä tietämys kaikilla ikäluokilla oli väittämässä työnantajan irtisanomismahdollisuuksista, sairausloman palkanmaksusta, työntekijän järjestäytymisoikeudesta, ylitöiden korvaamisesta sekä ylitöiden määrästä ja pakollisuudesta. Vastaavasti kaikki ikäluokat tiesivät huonosti vähimmäispalkan määräytymisen, jopa kaikkein vanhimmissa ikäluokissa yli 65 prosenttia vastanneista kuvittelee sen määräytyvän laissa. Nuoriso- ja aikuisopiskelijoiden vastausten vertailu osoitti, että aikuisopiskelijat tiesivät väittämien oikeat vastaukset hieman nuoriso-opiskelijoita useammin. Suurimmat eroavaisuudet olivat väittämissä määräaikaisen työntekijän vuosilomaoikeudesta (aikuisopiskelijoista 93,1 % ja nuoriso-opiskelijoista 74,8 % tiesi oikein), ja vuosilomakorvauksen sisällyttämisestä kesätyöntekijöillä peruspalkkaan (aikuisopiskelijoista 48,8 % ja nuoriso-opiskelijoista 33,4 % tiesi oikein). Koulutusalakohtaisessa tarkastelussa huomioitiin vain perustutkintoa opiskelevat niiltä koulutusaloilta, joissa vastaajia oli yli 50. Näin ollen huomioimatta jäivät luonnontieteiden sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalan opiskelijat, joita kumpiakin oli alle 20 vastaajaa. Suhteessa eniten oikein vastanneita oli yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijoissa. Suhteessa eniten väärin vastanneita taas oli kulttuurialan opiskelijoissa. Vähimmäispalkkatason määräytymisen tietämättömyys ilmeni myös tässä, sillä en tiedä -vastanneita oli yli 10 prosenttia jokaisella koulutusalalla. Väittämien vastaukset suhteessa siihen, oliko vastaaja jonkin ammattiliiton jäsen/opiskelijajäsen, osoitti, että jäsenet tiesivät suhteessa oikeat vastaukset useammin kuin ei-jäsenet. Suurimmat eroavaisuudet ryhmien välillä ilmenivät väittämissä määräaikaisen työsopimuksen perusteista ja määräaikaisen työntekijän oikeudesta vuosilomaan. Ammattiliiton jäsenistä 63,4 prosenttia tiesi, että määräaikainen työsopimus vaatii aina jonkin perusteen, kun taas ei-jäsenistä sen tiesi alle puolet (47 %). 79,7 prosenttia ammattiliiton jäsenistä tiesi myös, että määräaikainen työntekijä ansaitsee vuosilomaa ei-jäsenistä 64,8 prosenttia. Jäsentenkin tietotasossa on joiltain osin parantamisen varaa: esim. 41 prosenttia ammattiliiton jäsenistä on sitä mieltä, että kesätyöntekijän vuosilomakorvaus voidaan sisällyttää peruspalkkaan, ja 30 prosenttia ei tiedä, että määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa ellei siitä ole erikseen sovittu työsopimuksessa. Ja ennen kaikkea: 74,1 prosenttia ammattiliiton jäsenistä uskoo vähimmäispalkan määräytyvän laissa.

16 Tulevan toimialan tuntemus Vastaajaa pyydettiin arvioimaan, miten hyvin hän tuntee tulevan toimialansa työnteon ehtoja, työehtosopimusta ja työllisyystilannetta. Vastausten mukaan parhaiten vastaajat tuntevat työajan ja työllisyystilanteen, heikoimmin työehtosopimuksen ja muut työnteon ehdot. Palkkauksen perusteiden tuntemisessakin näyttäisi olevan parantamisen varaa, mutta ottaen huomioon ettei työehtosopimustakaan tunneta kovin hyvin, on ymmärrettävää että myös tämä on heikommin tunnettu asia. Tulokset on esitetty ohessa sekä graafisesti että numeerisesti. Kuvio 12a. Miten hyvin tuntee tulevan toimialan: Tunnen hyvin Tunnen kohtalaisesti En tunne lainkaan Työaika Palkkauksen perusteet Muut työnteon ehdot Työehtosopimus Työllisyystilanne Kuvio 12b. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tunnen hyvin Tunnen kohtalaisesti En tunne lainkaan Työaika 45,8 % 47,8 % 6,5 % Palkkauksen perusteet 19,8 % 61,2 % 19,0 % Muut työnteon ehdot 12,9 % 61,8 % 25,3 % Työehtosopimus 12,6 % 56,4 % 30,9 % Työllisyystilanne 40,4 % 54,1 % 5,5 % Vastauksia ristiintaulukoitiin opiskeluvuoden, koulutusalan (perustutkinto-opiskelijat) ja ammattiliiton jäsenyyden kanssa. Opiskeluvuoden osalta huomioitiin vain 1.-4.vuosikurssien opiskelijat, sillä N:t muissa luokissa olivat kovin pieniä. Ristiintaulukoinnin perusteella toimialan eri osien tuntemus paranee sitä mukaa, mitä pidemmällä opinnoissa ollaan. Kuitenkin esim. palkkauksen perusteet ilmoittaa tuntevansa hyvin vain alle neljäsosa (23,5 %)neljännen vuosikurssin opiskelijoista. Samoin työehtosopimuksen hyvin tuntevia on samasta vastaajaryhmästä vain 13,7 prosenttia. Vastaavasti 21,5 prosenttia heis-

17 17 tä ilmoittaa, ettei tunne työehtosopimusta lainkaan. Tulos ei ole kovin hyvä ottaen huomioon, että tuon vuosikurssin vastaajien pitäisi piakkoin siirtyä työelämään. Työllisyystilanne sen sijaan on näiden tulosten mukaan kaikkien vuosikurssien opiskelijoilla hyvin hallussa, sillä jo ensimmäisen vuoden opiskelijoista yli kolmannes (36,1 %) ilmoittaa tuntevansa työllisyystilanteen hyvin. Koulutusalakohtaisessa tarkastelussa huomioitiin vain perustutkintoa opiskelevat niiltä koulutusaloilta, joissa vastaajia oli yli 50. Näin ollen huomioimatta jäivät luonnontieteiden sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalan opiskelijat, joita kumpiakin oli alle 20 vastaajaa. Tässä vertailussa korostui samat huomiot kuin vuosikurssi-vertailussakin: työehtosopimuksen ilmoittaa tuntevansa hyvin kaikilta koulutusaloilta alle 20 prosenttia sen alan vastaajista. Kulttuurialalla en tunne lainkaan vastaajien osuus on jopa 51,3 prosenttia, ja humanistisella ja kasvatusalalla 47,5 prosenttia. Työllisyystilanne sen sijaan tunnetaan hyvin kaikilla koulutusaloilla yli 20 prosentin osuuksilla; sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla jopa 44,9 prosenttia vastanneista ilmoittaa tuntevansa työllisyystilanteen hyvin. Vastausten vertailu suhteessa siihen, oliko vastaaja jonkin ammattiliiton jäsen, osoitti että jäsenet arvioivat tuntemuksensa hyväksi useammin kuin ei-jäsenet. Vastaavasti en tunne lainkaan -vastanneiden osuudet olivat ei-jäsenten joukossa suuremmat. Työehtosopimuksen jäsenet ja ei-jäsenet tunsivat hyvin melko samoissa määrin. Ei lainkaan -tuntevien osuus oli ei-jäsenistä jopa 44,7 prosenttia, kun taas jäsenistä sen osuus oli 28,7 prosenttia. 4.4 Suhtautuminen työelämään siirtymiseen Vastaajaa pyydettiin valitsemaan itselle sopivin vaihtoehto eri tavoista, joilla voi suhtautua tulevaan työelämään siirtymiseen. Vaihtoehtoihin oli sisällytetty kolme eri ulottuvuutta: luottamus omaan ammattitaitoon, tietämys työelämän pelisäännöistä sekä kyky hakeutua omaa koulutusta ja osaamista vastaaviin tehtäviin. Vastaukset olivat melko positiivisia. Eniten kannatusta sai vaihtoehto, jossa omaan ammattitaitoon luotettiin mutta tiedostettiin työelämän lainsäädännön ja sopimusten tuntemisessa olevan puutteita, mikä aiheuttaa pientä epävarmuutta suhteessa työelämään siirtymistä. Vain pieni osa vastaajista koki työelämään siirtymisen pelottavana.

18 18 Kuvio 13. Suhtautuminen työelämään siirtymiseen Odotan innolla työelämään siirtymistä, koska luotan omaan ammattitaitooni ja tunnen työelämän pelisäännöt. Tunnen myös toimialani niin, että osaan hakeutua tehtäviin, jotka vastaavat omaa koulutustani ja osaamistani. 40,9 % Olen hieman epävarma työelämään siirtymisestä, sillä vaikka luotan omaan ammattitaitooni, en tunne työelämän lainsäädäntöä ja sopimuksia kovin hyvin. Olen myös epävarma siitä, millaisiin tehtäviin voisin hakeutua omalla osaamisellani ja koulutuksellani. 44,5 % Olen hieman epävarma työelämään siirtymisestä, koska en luota omaan ammattitaitooni vaikkakin tunnen työelämän lait ja sopimukset. Olen myös epävarma siitä, millaisiin tehtäviin voisin hakeutua omalla osaamisellani ja koulutuksellani. 10,9 % Työelämään siirtyminen pelottaa minua, koska en luota omaan ammattitaitooni enkä tunne työelämän pelisääntöjä. En myöskään tiedä, millaisiin tehtäviin koulutukseni ja osaamiseni antaa edellytyksiä hakeutua. 3,7 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Verrattaessa vastausta suhteessa opintojen vaiheeseen, ei 1.-4.vuosikurssin vastaajien välillä ollut suuria eroavaisuuksia kahden ensimmäisen vastausvaihtoehdon välillä. Ehkä jopa hieman yllättäen, ensimmäisen vuoden opiskelijoista suhteessa suurin osa valitsi vaihtoehdon, jossa luotettiin omaan ammattitaitoon mutta koettiin epävarmuutta työelämän pelisääntöjen suhteen. Mielenkiintoinen havainto oli myös kolmannen vaihtoehdon suhteen (ei luota ammattitaitoon, mutta tuntee työelämän pelisäännöt): 14,3 prosenttia neljännen vuoden opiskelijoista valitsi tämän vaihtoehdon. Kun vastauksia verrattiin toisin päin, eli siten että 100 prosentin joukon muodostivat tietyn vastausvaihtoehdon valinneet, huomattiin että neljännen vaihtoehdon valinneista (työelämään siirtyminen pelottaa) 34,7 prosenttia oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Kuitenkin neljännen vuoden opiskelijoita oli toiseksi eniten 23,8 prosenttia. Suhtautuminen työelämään siirtymiseen ei ristiintaulukoinnin perusteella hirveästi poikennut eri koulutusalojen välillä. Kunkin koulutusalan vastaajien joukossa eniten kannatusta sai toinen vaihtoehto. Sen sijaan ammattiliiton jäsenyyttä ja suhtautumista verrattaessa huomattiin, että ammattiliiton jäsenet olivat luottavaisemmalla asenteella suhteessa ei-jäseniin: jäsenistä 42,4 prosenttia valitsi ensimmäisen vaihtoehdon, kun ei-jäsenistä sen valitsi 33,0 prosenttia eroa siis oli lähes 10 prosenttiyksikköä.

19 19 5. TYÖELÄMÄTIETOUDEN OPETUS 5.1 Opetuksen tärkeys ja nykytila Lähes 97 prosenttia vastaajista piti työelämätiedon opettamista ammattikorkeakoulussa vähintään melko tärkeänä. Tätä ei kuitenkaan ole ammattikorkeakouluissa kovin laajasti huomattu, sillä työelämätiedon opetus ei ole kovin hyvällä tasolla: lähes kolmasosa vastaajista ei tiedä, sisältyykö kyseisiä opintoja omaan koulutusohjelmaan, ja reilu viidesosa toteaa opetuksen olevan ulkopuolisten luennoitsijoiden varassa. Vajaan kolmanneksen opintoihin työelämätiedon opetus sisältyy kiinteänä osana opintoja, joko erillisinä kursseina tai osana koko opetussuunnitelmaa. Kuvio 14. Työelämätiedon opettamisen tärkeys Erittäin tärkeää 63,5 % Melko tärkeää 33,4 % Melko tarpeetonta 2,8 % Täysin tarpeetonta 0,3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kuvio 15. Sisältyykö koulutusohjelmaan opintoja työelämätietoudesta En tiedä 31,4 % Ei varsinaisesti; vierailijaluennoitsijat käyvät käyvät puhumassa asioista muilla kursseilla Kyllä, aiheesta on omia opintojaksoja/kursseja Ei sisälly 17,6 % 17,2 % 22,1 % Kyllä, aiheet on sisällytetty kaikkiin opetussuunnitelmiin kuuluviin kursseihin 11,7 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 %

20 20 En tiedä -vastanneiden osuus edellisessä kysymyksessä saattaisi ristiintaulukoinnin perusteella selittyä sillä, että niin vastanneista 43,7 prosenttia oli ensimmäisen ja 31,3 prosenttia toisen vuoden opiskelijoita. Aiheet eivät siis ainakaan sisälly opintoihin niiden alkuvaiheessa. Työelämätiedon opetuksen tilaa verrattiin suhteessa ammattikorkeakouluihin. Tuloksista edukseen erottuivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Savonia ammattikorkeakoulu, joiden opiskelijoista yli 30 prosenttia vastasi, että työelämätietoudesta on omia opintojaksoja/kursseja (HUMAK: 47,9 %, SeAMK: 39,6 %, Savonia AMK: 32,3 %). Koko opetussuunnitelmaan työelämätietouden sisällyttäneitä kouluja olivat parhaimmilla osuuksilla Tampereen (21,4 % vastaajista) ja Vaasan (25,8 % vastaajista) ammattikorkeakoulut sekä Yrkeshögskolan Novia (21,9 % vastaajista). Tosin ristiintaulukointien tuloksissa tulee ottaa huomioon melko pienet koulukohtaiset vastaajamäärät. Koulutusaloittain tarkasteltuna eniten työelämätietouden opintojaksoja tarjotaan humanistisella ja kasvatusalalla (49,2 % alan vastaajista). Perässä seuraavat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (34,0 % alan vastaajista) sekä luonnonvara- ja ympäristöala (31,6 % vastaajista) Työelämäaiheisten opintojaksojen/kurssien toteuttajat Ne vastaajat, jotka ilmoittivat koulutusohjelmaansa sisältyvän työelämätietoutta käsitteleviä opintojaksoja / kursseja, saivat vastattavakseen jatkokysymyksen, jossa pyydettiin kertomaan mitkä tahot kurssin toteuttamiseen osallistuvat, ja missä määrin. Vaihtoehtoja oli mahdollista valita niin monta kuin oli tarve. Eniten mainintoja sai opettaja/lehtori. Ero toiseksi yleisimpään valintaan (ammattiliiton edustaja) oli huima, noin 40 prosenttiyksikköä. Viidesosa vastaajista ei vielä ollut osallistunut kyseiselle kurssille, joten he eivät voineet vastata kysymykseen tarkemmin. Kuvio 16. Työelämätietoutta käsittelevän opintojakson toteuttajat (n=480) Opettaja/lehtori 77,5 % Ammattiliiton edustaja(t) Yrityksen edustaja(t) Työnantajajärjestön edustaja(t) Alumni(t) Jokin muu taho En ole vielä osallistunut kyseiselle 37,7 % 24,4 % 11,0 % 10,8 % 4,8 % 19,8 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Työelämään.fi -kysely

Työelämään.fi -kysely Työelämään.fi -kysely Työelämään.fi -kysely Vastausaika 26.4-17.5. Vastaajina lähes 6 000 AMK -opiskelijaa Selvittää: Opiskelijoiden suhtautumista ja toiveita työelämäkoulutuksen suhteen Opiskelijoiden

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Taustaa Toukokuussa 2013 VirtuaaliAMK:n strategiatyöryhmä toteutti kyselyn, jossa kartoitettiin, miten ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5.2014 Hannu Sirén Dialogin käynnistäminen Toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Ajatusta alkuun Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu Suomessa keskeyttämistä on käsitelty voittopuolisesti yksilön ongelmallisuutena koulujärjestelmän ongelmana näkemisen sijaan. A-M. Souto

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miten tutkinto opiskelijaksi AMK tutkintoon? Yhteishaku syksyllä ja keväällä www.opintopolku.fi JAMKin avoimen amkin väylä Väylän kautta mahdollista hakea, kun suorittaa 60

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖN JULKAISUT

OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖN JULKAISUT epooki 6/2010 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖN JULKAISUT Margit Leskinen Työelämäyhteistyö opinnoissa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä opiskelijan silmin

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna Futurex - Future Experts 2010-2013 http://futurex.utu.fi/ Korkeakoulutuksen jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Liikunnan AMK-tutkinnon tutkintonimikekysely

Liikunnan AMK-tutkinnon tutkintonimikekysely Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry Liikunnan AMK-tutkinnon tutkintonimikekysely Yhteenveto tuloksista OPISKELIJATOIMIKUNTA Liikunnan AMK-tutkinnon tutkintonimikekysely Yhteenveto tuloksista ESIPUHE

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Yliopistot tekevät perustutkimusta ja ammattikorkeakoulut soveltavaa Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Ammattikorkeakoulujen t&k-menot 2008 LAUREA

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot