TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT HANSKASSA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT HANSKASSA?"

Transkriptio

1 Työelämäkysely ammattikorkeakouluopiskelijoille: TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT HANSKASSA? Loppuraportti Helmikuu 2010 Marjut Vanha-aho

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KYSELYN TOTEUTUS JA RAKENNE 4 3. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Sukupuoli ja ikä Oppilaitos, opintojen vaihe ja suorittama tutkinto 6 4. TYÖELÄMÄN KÄSITTEIDEN JA SÄÄNNÖSTEN TUNTEMUS Työelämän käsitteet ja niiden tuntemus Työelämäväittämät Tulevan toimialan tuntemus Suhtautuminen työelämään siirtymiseen TYÖELÄMÄTIETOUDEN OPETUS Opetuksen tärkeys ja nykytila Työelämäaiheisten opintojaksojen/kurssien toteuttajat Toiveet työelämäasioiden toteuttamistavan suhteen Ammattiliittojen hyödyntäminen opetuksessa Alumnien hyödyntäminen opetuksessa Mitä työelämäasioita haluaisi oppia AMMATTILIITON JÄSENYYS Opiskelijoiden järjestäytyminen Järjestäytymisen syyt Järjestäytymättömyyden syyt Tarkemmat perustelut järjestäytymättömyydelle Suhtautuminen jäsenyyteen tulevaisuudessa AVOIN PALAUTE YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 33

3 3 1. JOHDANTO Ammattikorkeakoululaki määrittelee ammattikorkeakoulujen tehtävän seuraavasti: Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Työelämä on siis ammattikorkeakoulutuksen avainsana. Työelämään ja siellä toimimiseen liittyvät oleellisena osana työelämän pelisääntöjen ja sopimusten tunteminen. Ei riitä, että työntekijällä on hallussa ammatillinen osaaminen; työntekijän tulee tuntea myös omat oikeudet ja velvollisuudet työelämässä sekä työlainsäädännön ja työehtosopimuksen pääperiaatteet. Työelämätietouden (työlainsäädäntö, alan työehdot ja palkkaus, työllisyystilanne) opetuksen taso ja laajuus vaihtelevat ammattikorkeakouluittain ja koulutusohjelmittain. Mikäli työelämäasiat jäävät kunkin opiskelijan oman aktiivisuuden varaan, on vaarana, ettei asioihin tule perehdyttyä, ja silloin saattaa joutua kaltoin kohdelluksi työmarkkinoilla. Saadakseen kattavamman kuvan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työelämätietouden tasosta sekä ammattikorkeakouluissa annettavasta työelämätietouden opetuksesta päätti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK toteuttaa opiskelijoille kyselyn aiheesta. Yhteistyökumppaniksi pyydettiin Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:tä, joka näkee työelämätietouden olennaisena opiskelijan työllistymisen ja urasuunnittelun kannalta: hyvä työelämätietous tukee erityisesti opiskelijan laadullista työllistymistä. Kyselyssä kartoitettiin mm. opiskelijoiden tietämystä työelämän eri käsitteistä ja niiden merkityksistä, työelämäopetuksen määrää ja toteuttajatahoja ammattikorkeakouluissa, sekä opiskelijoiden ammatillista järjestäytymistä ja sen perusteita. Tässä loppuraportissa on käyty läpi kyselyn tulokset ja niiden perusteella tehdyt havainnot.

4 4 2. KYSELYN TOTEUTUS JA RAKENNE Kysely toteutettiin kaikille avoimena kyselynä sähköisesti Webropol-ohjelman avulla. Kyselyä markkinoitiin opiskelijakunnille SAMOK:n välityksellä, ja opiskelijakuntien toivottiin välittävän linkkiä edelleen omalle jäsenistölleen / koulun opiskelijoille. Myös STTK:laiset ammattiliitot välittivät linkkiä omille ammattikorkeakouluissa opiskeleville jäsenilleen. Kyselylomake suunniteltiin yhteistyössä STTK:n ja SAMOK:n edustajien kesken syys- lokakuussa 2009, ja se avautui vastattavaksi marraskuun alussa. Vastaustaika päättyi marraskuun lopussa. Kysely toteutettiin niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin. Kyselyyn vastasi määräaikana kaikkiaan opiskelijaa. Kaikkiaan ammattikorkeakouluissa opiskelevia on vuoden 2008 tilastojen mukaan , joista nuorten koulutuksessa on , aikuiskoulutuksessa ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia Vastausprosenttia ei kuitenkaan ole näistä luvuista mielekästä laskea, sillä kyselyn toteuttajien tiedossa ei ole, välittivätkö kaikki opiskelijakunnat kyselyn linkkiä edelleen opiskelijoille, ja kuinka laajasti, joten tietoa siitä moniko opiskelija kyselyn tosiasiassa vastaanotti, ei ole saatavilla. Vastausmäärä on kuitenkin sen verran suuri, että sen voidaan katsoa antavan riittävän käsityksen asiasta. Kysely muodostui pääasiassa monivalintakysymyksistä, joskin mukana oli myös muutama avoin kysymys. Muutamassa kysymyksessä vastaaja joutui arvioimaan omaa tietotasoaan esitetyistä aiheista, ja yhtenä kysymystyyppinä oli oikein/väärin-väittämät, jossa vastaaja joutui ottamaan kantaa esitettyjen työelämäväitteiden paikkansapitävyydestä. Vastausten lähettämisen jälkeen vastaaja näki kysymyksen oikeat vastaukset perusteluineen. Kysymykset jakautuivat viiteen teemaan: taustatiedot, työelämän käsitteiden ja säännösten tuntemus, työelämätietouden opetus, ammattiliiton jäsenyys ja avoin palaute. Osa kysymyksistä avautui vain osalle vastaajista sen mukaan, miten he olivat vastanneet edelliseen kysymykseen. Tästä syystä vastaajien lukumäärä ei kaikissa kysymyksissä ole sama. Poikkeavat vastaajamäärät on merkitty kyseisten kysymysten kuvioihin. Kyselylomake on tämän raportin liitteenä (LIITE 1). Raportissa mainittujen ristiintaulukointien tulokset ovat myös erillisenä liitteenä.

5 5 3. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 3.1 Sukupuoli ja ikä Vastanneista selkeä enemmistö oli naisia. Lähes yhtä selkeästi vuotiaat olivat yleisin vastaajaryhmä, mikä tosin oli jossain määrin odotettavissa ottaen huomioon minkä ikäisiä ammattikorkeakouluopiskelijat yleensäkin ovat. Kuvio 1. Vastaajan sukupuoli Mies 21 % Nainen 79 % Kuvio 2. Vastaajan ikä Alle 20-vuotta 4,9 % vuotta 62,9 % vuotta 12,7 % vuotta vuotta vuotta Yli 45-vuotta 5,4 % 5,0 % 5,1 % 4,0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

6 6 3.2 Oppilaitos, opintojen vaihe ja suorittama tutkinto Jokaisesta ammattikorkeakoulusta oli vähintään yksi vastaaja. Yhdeksästä oppilaitoksesta oli yli 100 vastaajaa, ja neljästä alle 20 vastaajaa. Kuvio 3. Ammattikorkeakoulu DIAK KyAMK Metropolia Turun AMK OAMK SAVONIA PirAMK LAUREA HAMK JAMK PKAMK SAMK RAMK SeAMK HUMAK LAMK MAMK Saimaan AMK TAMK KAJAK NOVIA VAMK TOKEM KPAMK Arcada HAAGA-HELIA Högskolan på Åland 8,4 % 7,2 % 6,4 % 5,7 % 5,1 % 4,3 % 4,1 % 3,5 % 3,1 % 3,1 % 2,5 % 1,9 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,6 % 1,5 % 1,4 % 1,2 % 1,1 % 0,8 % 0,7 % 0,5 % 0,1 % 0,0 % 15,5 % 14,8 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % Vastaajat jakautuivat melko tasaisesti 1.-4.vuoden opiskelijoihin. Viidennen, kuudennen tai useamman vuoden opiskelijoita oli vain muutama prosentti. Englanninkielisissä vastaajissa oli mukana myös muutama vaihto-opiskelija.

7 7 Kuvio 4. Opintojen vaihe 30 % 25 % 20 % 25,3 % 23,8 % 26,6 % 21,4 % 15 % 10 % 5 % 0 % 2,1 % 0,6 % 0,1 % Yli 80 prosenttia vastaajista oli nuorisoasteen opiskelijoita. Aikuisopiskelijoistakin yli 90 prosenttia suoritti ammattikorkeakoulututkintoa, joten ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia oli tässä kyselyssä hyvin vähän: vain noin prosentti kaikista vastaajista. Kuvio 5. Opiskelujen toteutustapa Aikuisopiskelija 15 % Nuorisoopiskelija 85 %

8 8 Kuvio 6. Tutkinnon taso aikuisopiskelijoilla (n=412) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 8 % Ammattikorkea -koulututkinto 92 % Selkeästi aktiivisimpia vastaajia olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijat. STTK:n jäsenliitto Tehyssä, joka edustaa kyseisen alan työntekijöitä, on opiskelijajäseniä reilu , ja heille meni tieto kyselystä myös Tehyn kautta se todennäköisesti selittää osaltaan alan opiskelijoiden suurta vastausmäärää. Kuvio 7. Suoritettava tutkinto (koulutusaloittain, n=2691) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 67,4 % Tekniikan ja liikenteen ala 15,5 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja Kulttuuriala Luonnonvara- ja ympäristöala Humanistinen ja kasvatusala Luonnontieteiden ala Matkailu-, ravitsemus- ja talousala 5,8 % 4,1 % 3,6 % 2,2 % 0,7 % 0,4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Mikäli vastaajamääriä verrataan suhteessa alan opiskelijamäärään (AMKOTA tilasto vuodelta 2008, AMK-tutkinnon suorittajat nuorten ja aikuiskoulutuksessa), pysyvät sosiaali-, terveys- ja liikuntaalan opiskelijat yhä aktiivisempina vastaajina, mutta erot eri koulutusalojen välillä eivät ole yhtä jyrkät. Myös keskinäinen järjestys muiden alojen välillä muuttuu.

9 9 Kuvio 8. Vastaajamäärät suhteessa alan opiskelijamääriin Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 5,7 % Humansitinen ja kasvatusala 4,3 % Luonnonvara- ja ympäristöala 2,3 % Tekniikan ja liikenteen ala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja Luonnontieteiden ala Matkailu-, ravitsemus ja talousala 1,1 % 1,0 % 0,6 % 0,3 % 0,1 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6,0 % Kuvio 9. Suoritettava tutkinto (Viisi yleisintä, n=2691) Sairaanhoitaja 29,8 % Insinööri Sosionomi Terveydenhoitaja 10,7 % 9,9 % 14,6 % Tradenomi (liiketalous) 5,4 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia löytyi kymmenestä eri koulutusohjelmasta pääasiassa yhden tai muutaman edustajan määrillä. Suoritettavat tutkinnot olivat: sosionomi (ylempi AMK), sairaanhoitaja (ylempi AMK), tradenomi (ylempi AMK), fysioterapeutti (ylempi AMK), toimintaterapeutti (ylempi AMK), insinööri (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK), merikapteeni (ylempi AMK), kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK) ja agrologi (ylempi AMK).

10 10 4. TYÖELÄMÄN KÄSITTEIDEN JA SÄÄNNÖSTEN TUNTEMUS 4.1 Työelämän käsitteet ja niiden tuntemus Vastaajaa pyydettiin arvioimaan, miten hyvin hän tuntee työelämän eri käsitteitä ja niiden merkityksiä. Tulosten perusteella tutuimmiksi käsitteiksi (yli 50 % vastaajista arvioi tuntevansa hyvin) arvioitiin koeaika, määräaikainen työsopimus ja toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Tuntemattomampia käsitteitä taas olivat palkkausjärjestelmät, työttömyysturva ja vuokratyö (yli 20 % vastaajista ei tuntenut lainkaan). Tulokset on esitetty ohessa sekä graafisesti että numeraalisesti. Kuvio 10a. Irtisanomisperuste Määräaikainen työsopimus Palkkausjärjestelmät Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Työehtosopimus Työsopimus ja sen sisältö Työelämän käsitteiden ja niiden merkityksen tuntemus Irtisanomisaika Koeaika Luottamusmies Palkan lisät Työttömyysturva Vuokratyö Vuosiloma Tunnen hyvin Tunnen kohtalaisesti En tunne lainkaan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

11 11 Kuvio 10b. Tunnen hyvin Tunnen kohtalaisesti En tunne lainkaan Irtisanomisaika 46,1 % 49,0 % 4,9 % Irtisanomisperuste 30,4 % 59,1 % 10,5 % Koeaika 60,7 % 35,3 % 3,9 % Luottamusmies 38,3 % 47,7 % 14,0 % Määräaikainen työsopimus 66,9 % 31,2 % 1,9 % Palkan lisät 35,2 % 54,0 % 10,8 % Palkkausjärjestelmät 14,4 % 57,7 % 27,9 % Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus 51,0 % 40,8 % 8,2 % Työehtosopimus 35,5 % 51,4 % 13,1 % Työsopimus ja sen sisältö 49,8 % 45,5 % 4,7 % Työttömyysturva 24,0 % 51,5 % 24,5 % Vuokratyö 22,2 % 42,4 % 35,4 % Vuosiloma 33,8 % 52,2 % 14,0 % Vastausta ristiintaulukoitiin yhdessä vastaajan sukupuolen, iän, opiskelujen toteutustavan, koulutusalan (vain perustutkintoa suorittavien osalta) ja ammattiliiton jäsenyyden kanssa. Ristiintaulukoinnin perusteella miehet arvioivat tuntemuksena naisia paremmaksi: kunkin käsitteen kohdalla suurempi osa miehistä kuin naisista arvioi tuntevansa käsitteen hyvin. Vastaavasti naisilla oli lähes joka käsitteen kohdalla en tunne lainkaan -vastanneiden osuus suurempi kuin miehillä. Suurin eroavaisuus oli työehtosopimuksen tuntemisessa: miehistä 13 prosenttiyksikköä useampi ilmoitti tuntevansa käsitteen hyvin kuin naisten vastaava osuus. Ikään verrattaessa huomattiin, että kunkin käsitteen tuntemus (tunnen hyvin vastaajien -osuus) kasvoi sitä mukaa mitä vanhempaan ikäryhmään vastaaja kuului. Koeaika ja määräaikainen työsopimus olivat ristiintaulukoinnin mukaan hyvin tuttuja jo kaikkein nuorimpien vastaajien joukossa, kun taas luottamusmies, palkkausjärjestelmät, vuokratyö ja vuosiloma olivat nuorimmille melko vieraita. Vuokratyön osalta en tunne lainkaan -vastanneiden osuus oli yli 20 prosenttia kaikissa ikäluokissa. Verrattaessa väittämien tuntemusta suhteessa siihen, oliko vastaaja nuoriso- vai aikuisopiskelija, huomattiin osassa väittämiä suuria eroja eri ryhmien välillä. Aikuisopiskelijoista yli 10 prosenttiyksikköä useampi kuin nuoriso-opiskelijoista ilmoitti tuntevansa lähes kaikki käsitteet hyvin. Luottamusmiehen, työttömyysturvan ja vuosiloman kohdalla ero oli jopa 30 prosenttiyksikköä aikuisopiskelijoiden hyväksi. Ainoastaan vuokratyö oli sekä nuoriso- että aikuisopiskelijoille yhtä vieras. Koulutusalakohtaisessa tarkastelussa huomioitiin vain perustutkintoa opiskelevat niiltä koulutusaloilta, joissa vastaajia oli yli 50. Näin ollen huomioimatta jäivät luonnontieteiden sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalan opiskelijat, joita kumpiakin oli alle 20 vastaajaa.

12 12 Suhteessa koulutusalaan parhaimmaksi tuntemuksensa arvioivat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon opiskelijat: heistä suhteessa eniten tunnen hyvin vastaajia oli kaikkien muiden käsitteiden paitsi luottamusmiehen ja työttömyysturvan kohdalla. Näiden kahden osalta tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoista käsitteet tunti suhteessa suurin osa. Palkkausjärjestelmien osalta jokaiselta koulutusalalta yli 20 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei tunne käsitettä lainkaan. Myös työttömyysturva ja vuokratyö olivat kaikille vieraita käsitteitä huomattavilla osuuksilla. Luottamusmies oli tuntematon erityisesti humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialan opiskelijoille (yli 20 % vastaajista ei tuntenut lainkaan kummallakin koulutusalalla). Jäsenyydellä ei ristiintaulukoinnin mukaan ollut merkittäviä eroja suhteessa siihen, miten vastaaja arvioi käsitteiden tuntemuksensa. Pääasiassa jäsenet arvioivat tuntemuksensa useammin hyväksi kuin ei-jäsenet. 4.2 Työelämäväittämät Vastaajan tietämystä työelämän pelisäännöistä testattiin väittämillä, joista vastaajan piti tietää onko väittämä oikein vai väärin. Väittämien oikeat vastaukset näytettiin vastaajalle vastausten lähettämisen jälkeen. Parhaiten vastaajat tiesivät vastaukset väittämiin sairausloman palkanmaksusta (92,4 % vastasi oikein), ylitöiden korvaamisesta (93,2 % oikein) ja työntekijän oikeudesta kuulua ammattiliittoon (92,0 % oikein). Hallussa oli myös työsopimuksen purku koeaikana (83,3 % oikein) ja osa-aikaisten työntekijöiden oikeus samoihin työehtoihin (73,2 % oikein). Sen sijaan huonoiten tiedettiin vähimmäispalkkatason määräytyminen: jopa yli 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että vähimmäispalkka on määritelty laissa vaikka todellisuudessa näin ei ole, vaan vähimmäispalkat määräytyvät alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Myös kesätyöntekijöiden vuosilomakorvauksia koskevaan väittämään tuli enemmän vääriä kuin oikeita vastauksia: 35,7 vastaajista tiesi oikean vastauksen, kun taas 40,9 prosenttia vastaajista vastasi väärin. Loput eivät tienneet. Määräaikaisen työsopimuksen päättämismahdollisuudet tunsi noin puolet vastaajista, kun taas 30,7 prosenttia vastasi väittämään väärin ja loput 20,3 prosenttia totesi ettei tiedä. Tämä asettaa aiemmassa kysymyksessä ilmoitetun tietämyksen määräaikaisista työsopimuksista hieman uuteen valoon. Tieto ei siis aina ole luulon väärti. Tulokset on esitetty ohessa sekä graafisesti että numeerisesti. Graafisessa kuviossa väittämään oikein vastanneiden määrä näkyy sinisessä palkissa, väärin vastanneiden määrä punaisessa palkissa ja en tiedä -vastanneiden määrä vihreässä palkissa. Numeerisessa taulukossa väittämien oikea vastaus on merkitty väittämän perään: O=oikein, V=väärin.

13 13 Kuvio 11a. Työelämäväittämät Oikein Väärin En tiedä Suullinen työsopimus ei ole sitova Määräaikainen työsopimus vaatii aina perusteen Työsopimus voidaan koeaikana purkaa ilman irtisanomisaikaa Kesätyöntekijän vuosilomakorvaus voi sisältyä peruspalkkaan Osa-aikaisilla on pääsääntöisesti oikeus samoihin etuihin kuin muillakin Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa ellei siitä ole työsopimuksessa sovittu Työehtosopimus määrittää alan palkan, eikä se voi olla sen enempää Työnantaja voi irtisanoa työntekijät halutessaan ilman mitään syytä Sairausloman ajalta maksetaan palkkaa lain ja työehtosopimuksen mukaan Määräaikainen työntekijä ei ansaitse vuosilomaa Ylitöistä tulee maksaa erillinen korvaus Ylitöitä saa teettää niin paljon kuin haluaa ja niihin on pakko suostua Työntekijä voi halutessaan kuulua ammattiliittoon, eikä asia kuulu työnantajalle Työhaastattelussa saa kysyä hakijan perheenperustamissuunnitelmista Suomen laissa on määritelty vähimmäispalkkataso 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

14 14 Kuvio 11b. Tiennyt oikein Tiennyt väärin Ei tiennyt lainkaan Suullinen työsopimus ei ole sitova (V) 67,5 % 27,3 % 5,2 % Määräaikainen työsopimus vaatii aina jonkin perusteen (O) 61,0 % 23,9 % 15,1 % Työsopimus voidaan koeaikana purkaa ilman irtisanomisaikaa (O) 83,3 % 8,3 % 8,5 % Kesätyöntekijän vuosilomakorvaus voi sisältyä peruspalkkaan (V) 35,7 % 40,9 % 23,4 % Osa-aikaisilla on pääsääntöisesti oikeus samoihin etuihin kuin muillakin (O) 73,2 % 13,7 % 13,1 % Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa ellei siitä ole työsopimuksessa sovittu (O) 49,0 % 30,7 % 20,3 % Työehtosopimus määrittää alan palkan, eikä se voi olla sen enempää (V) 76,0 % 10,2 % 13,7 % Työnantaja voi irtisanoa työntekijät halutessaan ilman mitään syytä (V) 96,0 % 1,4 % 2,6 % Sairausloman ajalta maksetaan palkkaa lain ja työehtosopimuksen mukaan (O) 92,4 % 2,1 % 5,5 % Määräaikainen työntekijä ei ansaitse vuosilomaa (V) 77,6 % 8,1 % 14,3 % Ylitöistä tulee maksaa erillinen korvaus (O) 93,2 % 3,5 % 3,2 % Ylitöitä saa teettää niin paljon kuin haluaa ja niihin on pakko suostua (V) 97,8 % 0,6 % 1,6 % Työntekijä voi halutessaan kuulua ammattiliittoon, eikä asia kuulu työnantajalle (O) 92,0 % 3,1 % 4,9 % Työhaastattelussa saa kysyä hakijan perheenperustamissuunnitelmista (V) 71,4 % 15,8 % 12,8 % Suomen laissa on määritelty vähimmäispalkkataso (V) 10,1 % 73,8 % 16,1 % Väittämävastauksia verrattiin suhteessa sukupuoleen, ikään, opiskelujen toteutustapaan, koulutusalaan (perustutkintoa suorittavien osalta) ja ammattiliiton jäsenyyteen. Miehet vastasivat suhteessa naisia useammin väittämiin oikein. Erot oikein vastanneiden kesken olivat pääosin muutaman prosenttiyksikön luokkaa; lähemmäs 10 prosenttiyksikön ero oli väittämissä kesätyöntekijän vuosilomakorvauksista, määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisesta ja työehtosopimuksen määrittämän palkan ehdottomuudesta. Naisten osuus oikein vastanneiden joukosta oli miehiä suurempi väittämissä määräaikaisen työsopimuksen perusteesta, työsopimuksen purkamisesta koeaikana, sairausloman palkanmaksusta ja perheenperustamissuunnitelmista kysymisestä työhaastattelussa. Oikean vastauksen tietäminen väittämään suhteessa vastaajan ikään näytti useimmissa väittämissä kasvavan sitä mukaa, mitä vanhempi vastaaja oli (vähintään 45-vuotiaaksi saakka). Kaikissa ikäluokissa oli melko paljon en tiedä vastanneita väittämässä kesätyöntekijän vuosilomakorvauk-

15 15 sesta: alle 20-vuotiaista jopa 46 prosenttia vastasi, ettei tiedä. Kolmasosa alle 20-vuotiaista ilmoitti myös tietämättömyytensä väittämässä määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisesta ja määräaikaisen työntekijän vuosilomaoikeudesta. Tämä on harmillista ottaen huomioon, kuinka paljon sen ikäiset tekevät nimenomaan määräaikaisia töitä. Sen sijaan hyvä tietämys kaikilla ikäluokilla oli väittämässä työnantajan irtisanomismahdollisuuksista, sairausloman palkanmaksusta, työntekijän järjestäytymisoikeudesta, ylitöiden korvaamisesta sekä ylitöiden määrästä ja pakollisuudesta. Vastaavasti kaikki ikäluokat tiesivät huonosti vähimmäispalkan määräytymisen, jopa kaikkein vanhimmissa ikäluokissa yli 65 prosenttia vastanneista kuvittelee sen määräytyvän laissa. Nuoriso- ja aikuisopiskelijoiden vastausten vertailu osoitti, että aikuisopiskelijat tiesivät väittämien oikeat vastaukset hieman nuoriso-opiskelijoita useammin. Suurimmat eroavaisuudet olivat väittämissä määräaikaisen työntekijän vuosilomaoikeudesta (aikuisopiskelijoista 93,1 % ja nuoriso-opiskelijoista 74,8 % tiesi oikein), ja vuosilomakorvauksen sisällyttämisestä kesätyöntekijöillä peruspalkkaan (aikuisopiskelijoista 48,8 % ja nuoriso-opiskelijoista 33,4 % tiesi oikein). Koulutusalakohtaisessa tarkastelussa huomioitiin vain perustutkintoa opiskelevat niiltä koulutusaloilta, joissa vastaajia oli yli 50. Näin ollen huomioimatta jäivät luonnontieteiden sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalan opiskelijat, joita kumpiakin oli alle 20 vastaajaa. Suhteessa eniten oikein vastanneita oli yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijoissa. Suhteessa eniten väärin vastanneita taas oli kulttuurialan opiskelijoissa. Vähimmäispalkkatason määräytymisen tietämättömyys ilmeni myös tässä, sillä en tiedä -vastanneita oli yli 10 prosenttia jokaisella koulutusalalla. Väittämien vastaukset suhteessa siihen, oliko vastaaja jonkin ammattiliiton jäsen/opiskelijajäsen, osoitti, että jäsenet tiesivät suhteessa oikeat vastaukset useammin kuin ei-jäsenet. Suurimmat eroavaisuudet ryhmien välillä ilmenivät väittämissä määräaikaisen työsopimuksen perusteista ja määräaikaisen työntekijän oikeudesta vuosilomaan. Ammattiliiton jäsenistä 63,4 prosenttia tiesi, että määräaikainen työsopimus vaatii aina jonkin perusteen, kun taas ei-jäsenistä sen tiesi alle puolet (47 %). 79,7 prosenttia ammattiliiton jäsenistä tiesi myös, että määräaikainen työntekijä ansaitsee vuosilomaa ei-jäsenistä 64,8 prosenttia. Jäsentenkin tietotasossa on joiltain osin parantamisen varaa: esim. 41 prosenttia ammattiliiton jäsenistä on sitä mieltä, että kesätyöntekijän vuosilomakorvaus voidaan sisällyttää peruspalkkaan, ja 30 prosenttia ei tiedä, että määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa ellei siitä ole erikseen sovittu työsopimuksessa. Ja ennen kaikkea: 74,1 prosenttia ammattiliiton jäsenistä uskoo vähimmäispalkan määräytyvän laissa.

16 Tulevan toimialan tuntemus Vastaajaa pyydettiin arvioimaan, miten hyvin hän tuntee tulevan toimialansa työnteon ehtoja, työehtosopimusta ja työllisyystilannetta. Vastausten mukaan parhaiten vastaajat tuntevat työajan ja työllisyystilanteen, heikoimmin työehtosopimuksen ja muut työnteon ehdot. Palkkauksen perusteiden tuntemisessakin näyttäisi olevan parantamisen varaa, mutta ottaen huomioon ettei työehtosopimustakaan tunneta kovin hyvin, on ymmärrettävää että myös tämä on heikommin tunnettu asia. Tulokset on esitetty ohessa sekä graafisesti että numeerisesti. Kuvio 12a. Miten hyvin tuntee tulevan toimialan: Tunnen hyvin Tunnen kohtalaisesti En tunne lainkaan Työaika Palkkauksen perusteet Muut työnteon ehdot Työehtosopimus Työllisyystilanne Kuvio 12b. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tunnen hyvin Tunnen kohtalaisesti En tunne lainkaan Työaika 45,8 % 47,8 % 6,5 % Palkkauksen perusteet 19,8 % 61,2 % 19,0 % Muut työnteon ehdot 12,9 % 61,8 % 25,3 % Työehtosopimus 12,6 % 56,4 % 30,9 % Työllisyystilanne 40,4 % 54,1 % 5,5 % Vastauksia ristiintaulukoitiin opiskeluvuoden, koulutusalan (perustutkinto-opiskelijat) ja ammattiliiton jäsenyyden kanssa. Opiskeluvuoden osalta huomioitiin vain 1.-4.vuosikurssien opiskelijat, sillä N:t muissa luokissa olivat kovin pieniä. Ristiintaulukoinnin perusteella toimialan eri osien tuntemus paranee sitä mukaa, mitä pidemmällä opinnoissa ollaan. Kuitenkin esim. palkkauksen perusteet ilmoittaa tuntevansa hyvin vain alle neljäsosa (23,5 %)neljännen vuosikurssin opiskelijoista. Samoin työehtosopimuksen hyvin tuntevia on samasta vastaajaryhmästä vain 13,7 prosenttia. Vastaavasti 21,5 prosenttia heis-

17 17 tä ilmoittaa, ettei tunne työehtosopimusta lainkaan. Tulos ei ole kovin hyvä ottaen huomioon, että tuon vuosikurssin vastaajien pitäisi piakkoin siirtyä työelämään. Työllisyystilanne sen sijaan on näiden tulosten mukaan kaikkien vuosikurssien opiskelijoilla hyvin hallussa, sillä jo ensimmäisen vuoden opiskelijoista yli kolmannes (36,1 %) ilmoittaa tuntevansa työllisyystilanteen hyvin. Koulutusalakohtaisessa tarkastelussa huomioitiin vain perustutkintoa opiskelevat niiltä koulutusaloilta, joissa vastaajia oli yli 50. Näin ollen huomioimatta jäivät luonnontieteiden sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalan opiskelijat, joita kumpiakin oli alle 20 vastaajaa. Tässä vertailussa korostui samat huomiot kuin vuosikurssi-vertailussakin: työehtosopimuksen ilmoittaa tuntevansa hyvin kaikilta koulutusaloilta alle 20 prosenttia sen alan vastaajista. Kulttuurialalla en tunne lainkaan vastaajien osuus on jopa 51,3 prosenttia, ja humanistisella ja kasvatusalalla 47,5 prosenttia. Työllisyystilanne sen sijaan tunnetaan hyvin kaikilla koulutusaloilla yli 20 prosentin osuuksilla; sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla jopa 44,9 prosenttia vastanneista ilmoittaa tuntevansa työllisyystilanteen hyvin. Vastausten vertailu suhteessa siihen, oliko vastaaja jonkin ammattiliiton jäsen, osoitti että jäsenet arvioivat tuntemuksensa hyväksi useammin kuin ei-jäsenet. Vastaavasti en tunne lainkaan -vastanneiden osuudet olivat ei-jäsenten joukossa suuremmat. Työehtosopimuksen jäsenet ja ei-jäsenet tunsivat hyvin melko samoissa määrin. Ei lainkaan -tuntevien osuus oli ei-jäsenistä jopa 44,7 prosenttia, kun taas jäsenistä sen osuus oli 28,7 prosenttia. 4.4 Suhtautuminen työelämään siirtymiseen Vastaajaa pyydettiin valitsemaan itselle sopivin vaihtoehto eri tavoista, joilla voi suhtautua tulevaan työelämään siirtymiseen. Vaihtoehtoihin oli sisällytetty kolme eri ulottuvuutta: luottamus omaan ammattitaitoon, tietämys työelämän pelisäännöistä sekä kyky hakeutua omaa koulutusta ja osaamista vastaaviin tehtäviin. Vastaukset olivat melko positiivisia. Eniten kannatusta sai vaihtoehto, jossa omaan ammattitaitoon luotettiin mutta tiedostettiin työelämän lainsäädännön ja sopimusten tuntemisessa olevan puutteita, mikä aiheuttaa pientä epävarmuutta suhteessa työelämään siirtymistä. Vain pieni osa vastaajista koki työelämään siirtymisen pelottavana.

18 18 Kuvio 13. Suhtautuminen työelämään siirtymiseen Odotan innolla työelämään siirtymistä, koska luotan omaan ammattitaitooni ja tunnen työelämän pelisäännöt. Tunnen myös toimialani niin, että osaan hakeutua tehtäviin, jotka vastaavat omaa koulutustani ja osaamistani. 40,9 % Olen hieman epävarma työelämään siirtymisestä, sillä vaikka luotan omaan ammattitaitooni, en tunne työelämän lainsäädäntöä ja sopimuksia kovin hyvin. Olen myös epävarma siitä, millaisiin tehtäviin voisin hakeutua omalla osaamisellani ja koulutuksellani. 44,5 % Olen hieman epävarma työelämään siirtymisestä, koska en luota omaan ammattitaitooni vaikkakin tunnen työelämän lait ja sopimukset. Olen myös epävarma siitä, millaisiin tehtäviin voisin hakeutua omalla osaamisellani ja koulutuksellani. 10,9 % Työelämään siirtyminen pelottaa minua, koska en luota omaan ammattitaitooni enkä tunne työelämän pelisääntöjä. En myöskään tiedä, millaisiin tehtäviin koulutukseni ja osaamiseni antaa edellytyksiä hakeutua. 3,7 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Verrattaessa vastausta suhteessa opintojen vaiheeseen, ei 1.-4.vuosikurssin vastaajien välillä ollut suuria eroavaisuuksia kahden ensimmäisen vastausvaihtoehdon välillä. Ehkä jopa hieman yllättäen, ensimmäisen vuoden opiskelijoista suhteessa suurin osa valitsi vaihtoehdon, jossa luotettiin omaan ammattitaitoon mutta koettiin epävarmuutta työelämän pelisääntöjen suhteen. Mielenkiintoinen havainto oli myös kolmannen vaihtoehdon suhteen (ei luota ammattitaitoon, mutta tuntee työelämän pelisäännöt): 14,3 prosenttia neljännen vuoden opiskelijoista valitsi tämän vaihtoehdon. Kun vastauksia verrattiin toisin päin, eli siten että 100 prosentin joukon muodostivat tietyn vastausvaihtoehdon valinneet, huomattiin että neljännen vaihtoehdon valinneista (työelämään siirtyminen pelottaa) 34,7 prosenttia oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Kuitenkin neljännen vuoden opiskelijoita oli toiseksi eniten 23,8 prosenttia. Suhtautuminen työelämään siirtymiseen ei ristiintaulukoinnin perusteella hirveästi poikennut eri koulutusalojen välillä. Kunkin koulutusalan vastaajien joukossa eniten kannatusta sai toinen vaihtoehto. Sen sijaan ammattiliiton jäsenyyttä ja suhtautumista verrattaessa huomattiin, että ammattiliiton jäsenet olivat luottavaisemmalla asenteella suhteessa ei-jäseniin: jäsenistä 42,4 prosenttia valitsi ensimmäisen vaihtoehdon, kun ei-jäsenistä sen valitsi 33,0 prosenttia eroa siis oli lähes 10 prosenttiyksikköä.

19 19 5. TYÖELÄMÄTIETOUDEN OPETUS 5.1 Opetuksen tärkeys ja nykytila Lähes 97 prosenttia vastaajista piti työelämätiedon opettamista ammattikorkeakoulussa vähintään melko tärkeänä. Tätä ei kuitenkaan ole ammattikorkeakouluissa kovin laajasti huomattu, sillä työelämätiedon opetus ei ole kovin hyvällä tasolla: lähes kolmasosa vastaajista ei tiedä, sisältyykö kyseisiä opintoja omaan koulutusohjelmaan, ja reilu viidesosa toteaa opetuksen olevan ulkopuolisten luennoitsijoiden varassa. Vajaan kolmanneksen opintoihin työelämätiedon opetus sisältyy kiinteänä osana opintoja, joko erillisinä kursseina tai osana koko opetussuunnitelmaa. Kuvio 14. Työelämätiedon opettamisen tärkeys Erittäin tärkeää 63,5 % Melko tärkeää 33,4 % Melko tarpeetonta 2,8 % Täysin tarpeetonta 0,3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kuvio 15. Sisältyykö koulutusohjelmaan opintoja työelämätietoudesta En tiedä 31,4 % Ei varsinaisesti; vierailijaluennoitsijat käyvät käyvät puhumassa asioista muilla kursseilla Kyllä, aiheesta on omia opintojaksoja/kursseja Ei sisälly 17,6 % 17,2 % 22,1 % Kyllä, aiheet on sisällytetty kaikkiin opetussuunnitelmiin kuuluviin kursseihin 11,7 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 %

20 20 En tiedä -vastanneiden osuus edellisessä kysymyksessä saattaisi ristiintaulukoinnin perusteella selittyä sillä, että niin vastanneista 43,7 prosenttia oli ensimmäisen ja 31,3 prosenttia toisen vuoden opiskelijoita. Aiheet eivät siis ainakaan sisälly opintoihin niiden alkuvaiheessa. Työelämätiedon opetuksen tilaa verrattiin suhteessa ammattikorkeakouluihin. Tuloksista edukseen erottuivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Savonia ammattikorkeakoulu, joiden opiskelijoista yli 30 prosenttia vastasi, että työelämätietoudesta on omia opintojaksoja/kursseja (HUMAK: 47,9 %, SeAMK: 39,6 %, Savonia AMK: 32,3 %). Koko opetussuunnitelmaan työelämätietouden sisällyttäneitä kouluja olivat parhaimmilla osuuksilla Tampereen (21,4 % vastaajista) ja Vaasan (25,8 % vastaajista) ammattikorkeakoulut sekä Yrkeshögskolan Novia (21,9 % vastaajista). Tosin ristiintaulukointien tuloksissa tulee ottaa huomioon melko pienet koulukohtaiset vastaajamäärät. Koulutusaloittain tarkasteltuna eniten työelämätietouden opintojaksoja tarjotaan humanistisella ja kasvatusalalla (49,2 % alan vastaajista). Perässä seuraavat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (34,0 % alan vastaajista) sekä luonnonvara- ja ympäristöala (31,6 % vastaajista) Työelämäaiheisten opintojaksojen/kurssien toteuttajat Ne vastaajat, jotka ilmoittivat koulutusohjelmaansa sisältyvän työelämätietoutta käsitteleviä opintojaksoja / kursseja, saivat vastattavakseen jatkokysymyksen, jossa pyydettiin kertomaan mitkä tahot kurssin toteuttamiseen osallistuvat, ja missä määrin. Vaihtoehtoja oli mahdollista valita niin monta kuin oli tarve. Eniten mainintoja sai opettaja/lehtori. Ero toiseksi yleisimpään valintaan (ammattiliiton edustaja) oli huima, noin 40 prosenttiyksikköä. Viidesosa vastaajista ei vielä ollut osallistunut kyseiselle kurssille, joten he eivät voineet vastata kysymykseen tarkemmin. Kuvio 16. Työelämätietoutta käsittelevän opintojakson toteuttajat (n=480) Opettaja/lehtori 77,5 % Ammattiliiton edustaja(t) Yrityksen edustaja(t) Työnantajajärjestön edustaja(t) Alumni(t) Jokin muu taho En ole vielä osallistunut kyseiselle 37,7 % 24,4 % 11,0 % 10,8 % 4,8 % 19,8 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Thesis-hankkeen tavoitteet

Thesis-hankkeen tavoitteet Thesis-hankkeen tavoitteet Kehittää opinnäytetöiden laatua Vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakouluissa Lisätä ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen tunnettuutta ja tuoda esille niiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 % 1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014)

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) 1 Tukinainen kartoitti kyselyllään sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 % -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 % 1 Oulun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tuomas Kallinki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa Mirja Järvinen, Metropolia

Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa Mirja Järvinen, Metropolia Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa 2011 Mirja Järvinen, Metropolia Kyselyt 2008 ja 2010 Kaikkia koulutusaloja koskeva kysely kielten opintopistemääristä 2008 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-%

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Ammattikorkeakoulukirjastot I TAUSTATIEDOT 1.3 Asema kpl % Osuus % 1 amk-opiskelija 8965 77.2 2 amk-opettaja 1312 11.3 3 muu henkilökunn.

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2014 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2014 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot