Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt

Transkriptio

1 Pekka Auvinen Antti Kauppi Hannu Kotila Aura Loikkanen Arja Markus Niko Peltokangas Karl Holm Matti Kajaste Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Esa Print Oy Tampere 2010

3 Esipuhe Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköarviointi on nyt toteutettu viidettä kertaa. Toteutetussa laatuyksikköarvioinnissa siirryttiin tuloskausittaiseen, kolmeksi vuodeksi kerrallaan tehtävään valintaan. Erona entiseen on, että aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköitä ei jatkossa enää valita erikseen, vaan aluekehityksen vaikuttavuutta arvioidaan osana työelämäyhteyksiä. Vastaavan tyyppinen muutos on tapahtunut yliopistosektorilla, jossa aiemmin erikseen suoritetut aikuiskoulutuksen laatuyliopistovalinnat yhdistettiin koulutuksen laatuyksikkövalintoihin. Muutos voidaan tulkita paitsi menetelmällisenä myös symbolisesti siten, että aluekehitys ja aikuiskoulutus ovat muodostuneet osaksi korkeakoulujen perustoimintoja. Kehittävä arviointi on korkeakoulujen arviointineuvoston kaiken toiminnan perusta, ja siten myös laatuyksikköarvioinnin tärkein tavoite on tukea korkealaatuista koulutusta ja sen kehittämistä. Laatuyksikköarvioinnit sekä parhaillaan käynnissä olevat laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit täydentävät siinä mainiosti toisiaan. Kun auditoinneissa keskitytään korkeakoulujen tavoitteiden toteuttamista tukeviin prosesseihin, laatuyksikkövalinnoissa arvioidaan itse toiminnan ja sen tulosten laatua. Laatuyksikkövalinnoilla on myös merkittävä ohjaava vaikutus pitkäjänteiseen koulutuksen kehittämistyöhön. Korkeakoulut vastaavat itse aina antamansa koulutuksen laadusta, mutta arviointiprosessit voivat olla merkittävä työkalu toiminnan laadun kehittämisessä. Muusta KKA:n arviointitoiminnasta poiketen laatuyksikköarviointeihin liittyy taloudellisia kannustimia, onhan kyseessä myös opetusministeriön koulutuksen laatuun liittyvä rahoitusindikaattori. KKA:n saama palaute eri valintakierroksilla on ilahduttavalla tavalla kertonut, että sekä itse hakuprosessi että palautteet koetaan hyödyllisiksi koulutuksen kehittämisen välineiksi. Onkin hyvin tärkeää, että arviointi on prosessina uskottava sekä oikeudenmukaiseksi ja luotettavaksi koettu. Menetelmää kehitetään jokaisella valintakierroksella, tällä kertaa sitä on terävöitetty muun muassa selkeyttämällä arviointikriteeristöä. Hakemusten määrää ei rajoitettu, mutta on nähtävissä, että korkeakoulujen sisällä valmistelu on otettu vakavasti. Esitykset laatuyksiköiksi olivat erittäin tasokkaita: kaikista arviointiin osallistuneista yksiköistä löytyi paljon hyviä käytänteitä, joihin muiden korkeakoulujen kannattaa perehtyä. Arvioinnin tavoite onkin, että koulutuksen laatu kehittyy koko ammattikorkeakoulukentällä, eikä vain palkituissa yksiköissä. Arviointineuvosto toivoo, että myös jatkossa hyvien käytänteiden levittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

4 Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset ammattikorkeakoulujen johdolle, henkilökunnalle, opiskelijoille ja sidosryhmille aktiivisesta osallistumisesta laatuyksikköarviointiin. Kiitokset myös arviointiryhmälle erittäin asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Laatuyksikköarvioinnin valmistelu. Laatuyksikköarvioinnin taustaa. Arvioinnin valmistelu. Arviointiryhmä. Hakuvaihe. Vierailukohteiden valinta. Arviointivierailut ja laatuyksiköiden valinta... Ammattikorkeakoulutuksen laatu hyviä käytänteitä ja kehittämiskohteita Yksikön toiminta suhteessa ammattikorkeakoulun strategisiin linjauksiin Toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen Ammattikorkeakoulujen toiminnan tavoitteet ja tulokset Koulutuksen laatuyksiköt. Arcada Nylands svenska yrkeshögskola, Arcada Patient Safety and Learning Center (APSLC). Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tabusta seksuaalisuuden asiantuntijaosaamiseen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi (Learning and Competence Creating Ecosystem LCCE). Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoiluinstituutti, Muotoilun koulutusohjelma. Laurea-ammattikorkeakoulu, Oppimiseen integroitu opiskelijakeskeinen t&k-työ. Nuorisoalan kehittäjä Mikkelin ammattikorkeakoulun kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu, Unelmasta totta Tuotekehittämisen ja projektoidun oppimisen avulla insinööriksi, Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, Kuopio. Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelma, nuoret Liite: Vierailukäynnin ohjelmarunko

6

7 Laatuyksikköarvioinnin valmistelu. Laatuyksikköarvioinnin taustaa Vuonna 2010 alkavalle tavoite- ja tulossopimuskaudelle tehtävä ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköarviointi on viides vastaava arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on toteuttanut tätä aikaisemmin opetusministeriön toimeksiantoina ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköarvioinnit neljästi vuosina 2000, 2002, 2005 sekä Aikaisemmin on vuorovuosin toteutettu myös ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikkö- ja aluekehityksen huippuyksikköarvioinnit. Opetusministeriö on myöntänyt valituille korkeakouluille opiskelijamäärään suhteutettua tuloksellisuusrahoitusta perustuen laatu- ja huippuyksikkövalintoihin. Arviointien keskeisenä tarkoituksena on edistää koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä kannustaa ammattikorkeakouluja pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Palkittujen yksiköiden lukumäärä on vaihdellut eri arvioinneissa. Aiemmin palkitut ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt ovat seuraavat: Laatuyksiköt vuodelle 2000: Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu, Haaga Instituutti Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusyksikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tiimiakatemia Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, energiatekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulu, muotoiluinstituutti Pirkanmaan väliaikainen ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma Laatuyksiköt vuosille : Hämeen ammattikorkeakoulu, muotoilun koulutusohjelman muotoilun suuntautumisvaihtoehto Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan laitoksen Oppimiskeskus Optiimi Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, ammatillisen kasvun ohjausprosessi sosionomi AMK-koulutuksessa Satakunnan ammattikorkeakoulu, Degree Programme in International Business and Marketing Logistics.

8 Laatuyksiköt vuosille : Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, suun terveydenhuollon koulutusohjelma Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Meduusa-akatemia Laurea-ammattikorkeakoulu, Learning by Developing (tutkiva oppiminen kehittämishankkeissa) Satakunnan ammattikorkeakoulu, Yrityskiihdyttämö O Sata Enterprise Accelerator. Laatuyksiköt vuosille : HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma Laurea-ammattikorkeakoulu, turvallisuusalan koulutusyksikkö Rovaniemen ammattikorkeakoulu, hyvinvointialojen kampus ja hoitotyön koulutusohjelma Savonia-ammattikorkeakoulu, Peruskauraa ja riskisti bisnestä yrittäjyysosaamisen kehittäminen maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa Turun ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma. Arvioinnin toimeksianto opetusministeriöltä Opetusministeriö lähetti Korkeakoulujen arviointineuvostolle päivätyn toimeksiantokirjeen, jossa pyydettiin KKA:a toimittamaan ministeriölle mennessä esitys ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköistä vuonna 2010 alkavalle tavoite- ja tulossopimuskaudelle. Ministeriö määritti kirjeessään laatuyksikköjen määräksi Samalla opetusministeriö ilmoitti luopuvansa toistaiseksi aluekehityksen huippuyksikköar vioinneista siten, että uudessa mallissa koulutuksen laatuyksikköarvioinneissa painotetaan aluekehityksen vaikuttavuutta työelämäyhteyksien näkökulmasta. Arviointi koostui viidestä päävaiheesta: 1) arvioinnin suunnittelusta ja valmistelusta, 2) hakuvaiheesta, 3) hakemusten perusteella tehdystä arviointikohteiden valinnasta, 4) arviointivierailuista ja 5) laatuyksikköjen valinnasta ja tulosten raportoinnista. Arvioinnin suunnittelusta vastasi Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämä suunnitteluryhmä ja varsinaisen arvioinnin toteuttamisesta arviointiryhmä.

9 . Arvioinnin valmistelu Korkeakoulujen arviointineuvosto nimitti kokouksissaan ja projektille suunnitteluryhmän, jonka tehtävänä oli laatia projektisuunnitelma, arviointikriteerit sekä ohjeet ammattikorkeakouluille arviointia varten. Suunnitteluryhmään nimettiin seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja: Riitta Rissanen, vs. tulosaluejohtaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, KKA:n jäsen Jäsenet: Pekka Auvinen, erikoissuunnittelija, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Sakari Kainulainen, tutkimusjohtaja, Diakonia-ammattikorkeakoulu Riitta Käyhkö, rehtori, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Terhi Salonen, pääsihteeri, opiskelijakunta HAMKO (Hämeen ammattikorkeakoulu) Birgitta Varjonen, YAMK-yksikön johtaja/projektipäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu Sihteerit: Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvosto Matti Kajaste, Korkeakoulujen arviointineuvosto Suunnitteluryhmän puheenjohtajana toimi aiempien arviointien tapaan Korkeakoulujen arviointineuvoston jäsen. Tässä arviointiprojektissa puheenjohtajaksi valittiin Riitta Rissanen. Jäsenten valinnassa korostettiin laajaa ammattikorkeakoulusektorin koulutuksen tuntemusta sekä kokemusta aikaisemmista laatuarvioinneista. Suunnitteluryhmän tehtävänä oli laatia projektisuunnitelma arvioinnin toteuttamiseksi. Suunnitelma laadittiin vuoden 2008 marraskuun loppuun mennessä. Heinäkuussa 2008 KKA:sta toimitettiin ammattikorkeakoulujen rehtoreille tiedonanto laatuyksikkövalintojen tavoitteista, suunnitelluista teknisistä ratkaisuista sekä alustavasta aikataulusta. Suunnitteluryhmä järjesti työseminaarin, jossa esiteltiin projektisuunnitelman luonnos ja samalla ammattikorkeakoulusektorin edustajilla oli mahdollisuus laajemmin vaikuttaa projektisuunnitelman sisältöön. Seminaarin lisäksi ammattikorkeakouluilta pyydettiin kirjallisia kommentteja suunnitelmasta. KKA hyväksyi projektisuunnitelman kokouksessaan

10 Suunnitteluryhmä laati arvioinnin viitekehyksen ja valitsi arvioinnin kohteet. Kohteet muodostettiin aiemmissa laatuyksikköarvioinneissa käytettyjen arviointikohteiden ja -kriteerien pohjalta. Työssä hyödynnettiin lisäksi ammattikorkeakoulutusta ohjaavia asiakirjoja sekä suunnitteluryhmän asiantuntemusta ja kokemuksia aiemmista arvioinneista. Myös ammattikorkeakoulujen lakisääteiset sekä opetusministeriön asettamat velvoitteet ja tehtävät huomioitiin arviointikohteita määritettäessä. Suunnitteluvaiheessa pohdittiin koulutuksen ja opetuksen erilaisia merkityksiä laatuyksikön arviointitehtävän kannalta. Suunnitteluryhmä määritteli koulutuksen kattavan ammattikorkeakoulun perustehtävät, opetuksen, tutkimus- ja kehittämistyön sekä aluekehittämistehtävän. Arvioinnissa haluttiin korostaa ammattikorkeakoulujen arviointia niiden itse määrittelemien strategioiden ja tavoitteiden pohjalta. Arvioinnin viitekehyksen muodostavat ammattikorkeakoulun päätehtävät sekä koulutuksen toteutus ammattikorkeakoulun, työelämän ja opiskelijan välisenä yhteistyönä (kuvio 1). Arvioinnilla pyrittiin selvittämään, miten hyvin koulutusyksikön ja opiskelijoiden välinen yhteistyö toimi. Lisäksi tarkasteltiin sitä, miten luontevasti opinnot liittyivät työelämäyhteistyöhön ja työelämän kehittämishaasteisiin. Arvioinnin näkökulmana oli myös koulutusyksikön työelämäkumppanuuksien toimivuus, monipuolisuus ja syvyys. Arvioinnissa selvitettiin lisäksi, miten hyvin ammattikorkeakoulun päätehtävät toteutuivat koulutusyksikössä, sekä miten luontevasti ja tuloksellisesti ne kytkeytyivät toisiinsa käytännön toiminnassa ja miten ne niveltyivät eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tavoitteisiin. OPISKELIJA OPETUS ALUE- KEHITYS AMMATTI- KORKEAKOULU T&K- TOIMINTA TYÖ- ELÄMÄ EUROOPPALAINEN KORKEAKOULUTUSALUE Kuvio. Laatuyksikköarvioinnin viitekehys

11 Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttama ammattikorkeakoulujen laatuyksikköarviointi on määritelty luonteeltaan kehittäväksi arvioinniksi. Arvioinnin keskeisenä tavoitteena on edistää ammattikorkeakoulujen laatua ja vaikuttavuutta sekä kannustaa ammattikorkeakouluja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Tavoitteena on myös ammattikorkeakoulun oman tietoisuuden lisääminen sen toiminnan tuloksista, arviointimenetelmistä ja arvioinnin tulosten hyödyntämisestä toiminnan kehittämisessä. Lisäksi arvioinnilla pyritään nostamaan esiin ja levittämään ammattikorkeakouluissa kehitettyjä hyviä käytänteitä, erityisesti uusia ja kehittyviä pedagogisia ja työelämäyhteistyöhön liittyviä ratkaisuja. Arviointiprosessi on aikaisemmin osoittautunut vahvaksi ammattikorkeakoulutuksen kehittämismenetelmäksi. Arvioinnin tavoitteena on tukea ammattikorkeakoulujen kykyä arvioida omaa toimintaansa. Toiminnallisina arviointikeinoina ovat osallistava itsearviointi ja vertaisarviointi. Osallistava itsearviointi ohjaa tarkastelemaan toiminnan historiaa, nykytilaa ja ennakoitavaa tulevaisuutta sekä systemaattisten tavoitteiden ja niistä johdettujen toimenpiteiden mahdollisuuksia toiminnan kehittämisessä. Hakemusten laadinnassa korostui itsearviointi, johon osallistuvat tavalla tai toisella oppilaitoksen johto, henkilöstö, opiskelijat ja työelämän sidosryhmäedustajat. Yhteinen itsearviointi lisää toimijoiden tietoisuutta oman toiminnan vahvuuksista ja kehittämistarpeita. Vertaisarviointi toteutuu siten, että arviointiryhmä muodostuu pääosin toisten ammattikorkeakoulujen asiantuntijoista, jotka tuntevat hyvin ammattikorkeakoulujen toimintaa ja toimintaympäristöä. Ulkopuolista näkökulmaa arviointiin tuovat työelämän, opiskelijoiden ja yliopistosektorin edustajat. Suunnitteluryhmä päätyi jakamaan arviointikohteet edellisen arviointikierroksen tavoin kahteen osaan: toimintaan ja tuloksiin. Toimintaosassa kuvataan koulutusyksikön toimintaa sekä toiminnan suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Tulokset-osassa tuodaan esille toiminnan tuloksia suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteiden asettamisen vertailupohjana voidaan käyttää oman korkeakoulun sekä oman koulutusalan ja ammattikorkeakoulujen valtakunnallisia vertailulukuja. Suunnitteluryhmä halusi tuoda arviointiin myös vahvan ammattikorkeakoululähtöisyyden. Sen mukaisesti ammattikorkeakoulujen toimintaa ja tuloksia arvioidaan suhteessa niiden omiin strategioihin ja tavoitteisiin. Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti suunnitteluryhmän esityksen mukaisesti, että arviointi on edellisen kierroksen tapaan kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa valitaan hakemusten perusteella parhaat yksiköt arviointivierailujen kohteiksi. Vierailujen perusteella arviointiryhmä tarkentaa hakemusten perusteella tehtyjä aiempia arvioitaan ja tekee lopuksi esityksensä 8 10:stä koulutuksen laatuyksiköstä Korkeakoulujen arviointineuvostolle.

12 . Arviointiryhmä Laatuyksikköarvioinnin toteuttamista varten nimettiin arviointiryhmä KKA:n kokouksissa ja Arviointiryhmän puheenjohtajaksi valittiin jo suunnitteluryhmän työskentelyyn osallistunut Pekka Auvinen. Aiemman käytännön mukaisesti suunnitteluryhmän puheenjohtajana toiminut KKA:n jäsen ei jatkanut arviointiryhmän jäsenenä. Arviointiryhmän muodostivat seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja: Pekka Auvinen, suunnittelu- ja laatujohtaja, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Jäsenet: Antti Kauppi, johtaja, Helsingin yliopisto koulutus- ja kehityskeskus Palmia Hannu Kotila, koulutuspäällikkö, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Aura Loikkanen, kehitysjohtaja, Tampereen ammattikorkeakoulu Arja Markus, laatukoordinaattori, Aktia Oyj Niko Peltokangas, suunnittelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Sihteerit: Karl Holm, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Matti Kajaste, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Ryhmän jäsenet pyrittiin valitsemaan siten, että he toisivat arviointiin mukaan erilaisia näkökulmia. Jäsenistä Antti Kaupilla ja Hannu Kotilalla oli aikaisempaa kokemusta koulutuksen laatuyksikköarvioinneista. Kauppi edusti työtaustaltaan lisäksi yliopistosektoria. Opiskelijanäkökulmaa ryhmään toi Niko Peltokangas, joka on ollut aiemmin mukana ammattikorkeakoulujen laatujärjestelmäauditoinneissa SAMOK:n ehdottamana jäsenenä. Työelämänäkökulmaa edustaneella Arja Markuksella on pitkä kokemus yritysten laatuarvioinneista ja Aura Loikkasella ammattikorkeakoulun opetus-, kehittämisja johtotehtävistä. Myös molemmilla KKA:n projektiin nimeämillä sihteereillä oli runsaasti aikaisempaa kokemusta korkeakoulujen laatuyksikköarvioinneista.

13 . Hakuvaihe Korkeakoulujen arviointineuvosto lähetti joulukuun alussa 2008 korkeakouluille hakuohjeet, joissa pyydettiin korkeakoulujen esityksiä koulutuksen laatuyksiköiksi mennessä. Ohjeiden mukaan esitys sai olla korkeintaan 15 sivun tai merkin mittainen. Ammattikorkeakoulut saivat itse päättää, kuinka monta hakemusta ne lähettivät. Esitysten tuli koskea toteutuvaa, käynnissä olevaa toimintaa, josta oli jo olemassa näyttöjä. Ohjeissa tähdennettiin, että esitystä ei voinut tehdä vasta suunnitteilla olevasta toiminnasta. Aikaisemmasta poiketen esitysten oli sallittua koskea myös edellisellä arviointikierroksella palkittuja koulutuksen laatuyksikköjä. Määräaikaan mennessä saapui kaikkiaan 31 hakemusta 21 eri ammattikorkeakoulusta. Kuudesta korkeakoulusta tuli kaksi ja yhdestä korkeakoulusta viisi eri hakemusta. Neljästätoista ammattikorkeakoulusta tuli vain yksi hakemus, joista kaksi koski koko korkeakoulun toimintaa. Kaikista Suomen ammattikorkeakouluista viisi ei lähettänyt yhtään hakemusta. Määräajan umpeuduttua hakemukset julkaistiin KKA:n www-sivuilla. Määräaikaan mennessä saapuivat seuraavat hakemukset: Arcada Nylands svenska yrkeshögskola: Arcada Patient Safety and Learning Center (APSLC) Diakonia-ammattikorkeakoulu: Ylempien AMK-tutkintojen koulutusohjelmien toteuttaminen verkostossa HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu: Symbio oppimisympäristö HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu: Degree Programme in Business Information Technology Humanistinen ammattikorkeakoulu: Tulevaisuuden tulkit, viittomakielen yksikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Tabusta seksuaalisuuden asiantuntijaosaamiseen Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Keskellä Suomea keskellä liikeelämän verkostoja, liiketalouden koulutusohjelma Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu: Sosiaalialan koulutusohjelma Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu: Vuorovaikutteiset ja osallistavat kulttuurin oppimisympäristöt Kymenlaakson ammattikorkeakoulu: Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi Lahden ammattikorkeakoulu: Muotoiluinstituutti, muotoilun koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulu: Ympäristöteknologian koulutusohjelma

14 Laurea-ammattikorkeakoulu: Oppimiseen integroitu opiskelijakeskeinen t&k-työ Mikkelin ammattikorkeakoulu: Nuorisoalan kehittäjä Mikkelin ammattikorkeakoulun kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Mikkelin ammattikorkeakoulu: Liiketoimintaosaamisen kehittäjä Etelä-Savossa Liiketalouden laitos Oulun seudun ammattikorkeakoulu: Kulttuurialan yksikkö, viestinnän koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu: Sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Suun ja terveydenhuollon koulutusohjelma Pirkanmaan ammattikorkeakoulu: expertia Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: Piloteista potkua Palvelukeskustoiminta muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksen osaamisen kehittymisen moottorina Rovaniemen ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu: Sosiaali- ja terveysala: Kehittävää kumppanuutta Satakunnan ammattikorkeakoulu: International Business and Marketing Logistics -koulutusohjelma (IBML) Satakunnan ammattikorkeakoulu: Kuvataide Kankaanpää Satakunnan ammattikorkeakoulu: New Generation Networks Laboratory Kolmen mantereen osaajien kouluttaja Satakunnan ammattikorkeakoulu: Täydennyskoulutus, sosiaali- ja terveysalan ammatilliset erikoistumisopinnot Satakunnan ammattikorkeakoulu: T&O työelämälähtöinen oppimisympäristö Savonia-ammattikorkeakoulu: Unelmasta totta tuotekehittämisen ja projektoidun oppimisen avulla insinööriksi. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Savonia-ammattikorkeakoulu: Learning in Networks Verkostot oppimisympäristöinä Savonian maykailu- ja ravitsemusalalla Seinäjoen ammattikorkeakoulu: Projektipaja eteläpohjalainen insinöörien koulutusmalli Tampereen ammattikorkeakoulu: Liiketalouden koulutusohjelma Turun ammattikorkeakoulu: Tietotekniikan koulutusohjelma. Arviointiryhmän jäsenet olivat esteellisiä omien ammattikorkeakoulujen hakemusten osalta. Oman ammattikorkeakoulun lisäksi katsottiin tarpeelliseksi ulottaa esteellisyys myös strategisiin kumppaneihin sekä tulevien fuusioiden osapuoliin.

15 Seuraavat ryhmän jäsenet eivät osallistuneet esteellisiksi katsottujen hakemusten arviointeihin, arviointivierailuihin tai kyseisiä yksikköjä koskeneeseen arviointi- ja valintakeskusteluun: Pekka Auvinen: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu Hannu Kotila: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Aura Loikkanen: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu Niko Peltokangas: Oulun seudun ammattikorkeakoulu.. Vierailukohteiden valinta Hakuajan päätyttyä keväällä 2009 hakemukset arvioitiin ja pisteytettiin projektisuunnitelmassa esitettyjen kriteerien pohjalta. Pisteytyksessä käytettiin KKA:n korkeakoulujen laatujärjestelmäauditoinnissa käytössä olevaa neliportaista asteikkoa. Pisteytyksen ja niiden pohjalta käydyn keskustelun perusteella arviointiryhmä valitsi lopulta 16 yksikköä vierailukohteiksi. Joitakin koulutuksen laatuyksikön tunnuspiirteitä oli selkeästi näkyvissä kaikissa hakemuksissa esitellyissä yksiköissä. Vierailukohteiksi valituissa yksiköissä korostuivat pitkäjänteinen ja tavoitteellinen kehitystyö sekä hyvät näytöt toiminnan tuloksista. Hakemusten verraten suuren määrän vuoksi arviointiryhmä jakaantui kahteen kolmen hengen ryhmään. Toista ryhmää veti arviointiryhmän puheenjohtaja Pekka Auvinen ja toista varapuheenjohtaja Aura Loikkanen. Kahden ryhmän malli koettiin ainoaksi ajallisesti mahdolliseksi tavaksi toteuttaa hakemuksiin tutustuminen ja arviointivierailut annetussa aikataulussa. Näin voitiin myös helpommin taata, että arviointiryhmän jäsenet jääväsivät itsensä alusta alkaen esteelliseksi katsotun korkeakoulun hakemuksen käsittelystä. Kaikki päätökset tehtiin yhteisellä päätöksellä ja yhteiseen keskusteluun perustuen. Hakemusten perusteella arviointiryhmä valitsi vierailukohteiksi seuraavat yksiköt ja toiminnalliset kokonaisuudet: Arcada Nylands svenska yrkeshögskola, Arcada Patient Safety and Learning Centre Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tabusta seksuaalisuuden asiantuntijaosaamiseen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi

16 Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoilun koulutusohjelma Laurea-ammattikorkeakoulu, Oppimiseen integroitu opiskelijakeskeinen t&k-työ Mikkelin ammattikorkeakoulu, Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, expertia liiketalous Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu, koulutuksen kokonaisuus Satakunnan ammattikorkeakoulu, New Generation Networks Laboratory Savonia-ammattikorkeakoulu, Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma Turun ammattikorkeakoulu, Tietotekniikan koulutusohjelma.. Arviointivierailut ja laatuyksiköiden valinta Laatuyksikkövalintojen kokonaisaikataulun mukaisesti arviointivierailut järjestettiin syyskuun 2009 aikana. Vierailupäivän ohjelma oli kussakin vierailukohteessa samanlainen noudattaen arviointiryhmän laatimia ohjeita aikataulun ja sisällön osalta (liite). Vierailut toteutettiin Rovaniemen ammattikorkeakoulua ja Laurea-ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta siten, että ryhmä jakaantui kahteen kolmen jäsenen ja suunnittelijan muodostamaan ryhmään. Koko arviointiryhmä osallistui kahteen ensimmäiseen vierailukäyntiin, koska niissä hakemus liittyi koko ammattikorkeakoulun toimintaan. Yhteisellä aloituksella varmistettiin myös yhteiset toimintatavat arvioinnin toteutuksessa. Arviointivierailun ohjelmassa aamupäivä oli varattu yksikön omille esityksille, jolloin yksiköillä oli mahdollisuus täydentää hakemuksessa esitettyä näyttöä yksikön erinomaisuudesta. Noin kolmasosa aamupäivän ajasta oli ohjeiden mukaan varattu keskustelulle. Toinen puoli arviointipäivästä oli vuorostaan varattu henkilökunnan, sidosryhmien ja opiskelijoiden haastatteluihin. Arviointivierailu päättyi palautekeskusteluun ja arviointiryhmän antamaan alustavaan palautteeseen. Vierailukierroksen jälkeen arviointiryhmä kokoontui pisteyttämään vierailukohteet toiminnan ja tulosten osalta käyttäen samaa neliportaista arviointiasteikkoa kuin hakemusvaiheen valinnassa. Jokainen ryhmän jäsen laati

17 pisteytyksen itsenäisesti, jonka jälkeen kunkin yksikön kohdalta käytiin arviointikeskustelu ja tehtiin laatuyksikkövalinnat. Kaikki laatuyksiköiksi hakeneet yksiköt saivat kirjallisen palautteen. Palautteeseen koottiin tiivis näkemys yksikön toimintaan ja tuloksiin liittyvistä vahvuuksista ja kehittämiskohteista sekä valintaa perusteleva yhteenveto arviointituloksista. Käyntikohteiksi valitsematta jääneet saivat palautteet heinäkuussa 2009 ja kaikki muut joulukuussa Kaikille avoin päätös-/palauteseminaar i järjestettiin Korkeakoulujen arviointineuvosto valitsi kokouksessaan ammattikorkeakoulujen laatuyksiköiksi vuonna 2010 alkavalle tavoite- ja tulossopimuskaudelle arviointiryhmän esityksen mukaan seuraavat kahdeksan kohdetta: Arcada Nylands svenska yrkeshögskola, Patient Safety and Learning Centre Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tabusta seksuaalisuuden asiantuntijaosaamiseen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoilun koulutusohjelma Laurea-ammattikorkeakoulu, Oppimiseen integroitu opiskelijakeskeinen t&k-työ Mikkelin ammattikorkeakoulu, Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Savonia-ammattikorkeakoulu, Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma.

18 Ammattikorkeakoulutuksen laatu hyviä käytänteitä ja kehittämiskohteita Ammattikorkeakoulujen laatuyksikköarvioinnin perusteella voidaan yksikkökohtaisten vahvuuksien ja kehittämiskohteiden lisäksi arvioida myös koko ammattikorkeakoulujärjestelmän kehitysvaihetta. Tulossopimuskautta koskevassa arvioinnissa laatuyksikköesitykset edustivat kaikkia koulutusaloja melko kattavasti ja tasapainoisesti suhteessa alojen kokoon. Ainoastaan luonnonvara- ja ympäristöalalta ei ollut tällä kertaa yhtään esitystä. Kuusi esitystä kohdistui monialaiseen yksikköön ja näistä kaksi liittyi koko ammattikorkeakoulun toimintaan. Laatuyksikkövalintoja on tehty vuodesta 2000 alkaen. Tähän mennessä valituista laatuyksiköistä noin puolet edustaa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaa tai yhteiskuntatieteiden, hallinnon ja liiketalouden alaa. Myös kulttuurialan koulutus on kokoonsa nähden hyvin edustettuna valittujen yksiköiden joukossa. Tekniikan ja liikenteen alan yksiköihin kohdistuvat valinnat ovat yleistyneet viime vuosina. Taulukko. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköjen koulutusalakohtainen jakautuminen Yhteensä Humanistinen ja kasvatusala 1 1 Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja 1 1 ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- 1 1 ja talousala Sosiaali,- terveys ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Monialaiset yksiköt Yhteensä

19 Alakohtaisen painottumisen lisäksi laatuyksikkövalinnat näyttävät keskittyvän joihinkin ammattikorkeakouluihin. Viiden ammattikorkeakoulun jokin yksikkö tai koko korkeakoulu on tullut valituksi laatuyksiköksi kolme kertaa. Kahden ammattikorkeakoulun yksikköön valinta on kohdistunut kaksi kertaa. Kaikkiaan valinnat jakautuvat 15 ammattikorkeakoulun kesken, joten yli puolet ammattikorkeakouluista ei ole kertaakaan ollut valinnan kohteena. Ilmeisesti menestys ja tunnustukset ruokkivat uuden kehittämistä ja kertyvää laatuosaamista. Toisaalta kerran saavutettua laatua on helpompi ylläpitää ja kehittää kuin rakentaa sitä alusta alkaen. Seuraavissa luvuissa pyr itään muodostamaan kokonaiskuva arvioinnin tuloksista. Arviointi kohdistui koulutusyksikön toimintaan ja tuloksiin. Toimintaosiossa arvioitiin yksikön toiminnan yleisiä lähtökohtia ja liittymää ammattikorkeakoulun strategisiin linjauksiin sekä toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen liittyviä asioita. Tulososiossa tarkasteltiin saavutettuja tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.. Yksikön toiminta suhteessa ammattikorkeakoulun strategisiin linjauksiin Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on leimannut ammattikorkeakoulujen toimintaa viimeisten vuosien aikana. Rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on ollut korkeakouluverkoston selkiyttäminen, korkeakoulujen entistä selkeämpi profiloituminen, korkeakoulujen välisen yhteistyön vahvistaminen sekä pienten sivutoimipisteiden vähentäminen ja toimintojen kokoaminen riittävän suuriin yksiköihin. Pääosa tähän mennessä valituista laatuyksiköistä on ollut suhteellisen pieniä ja tiiviitä yhteisöjä, jotka vaikuttavat olevan koulutusinnovaatioiden synnylle otollisia ympäristöjä. Toisaalta pieni koko on usein selkeä este ammattikorkeakoulun kaikkien päätehtävien tasapainoiselle toteuttamiselle. Tuloksellisen tutkimus- ja kehitystoiminnan kannalta yksiköiden riittävän suuri koko ja luonteva monialainen verkottuminen vaikuttavat ratkaisevan tärkeiltä tekijöiltä. Rakenteellinen kehittäminen suuntaa korkeakoulun johdon ja henkilöstön huomion pitkäksi aikaa organisaation muovaamiseen, jolloin toiminnan sisällöllinen ja pedagoginen kehittäminen jää helposti sivuasiaksi. Muutostilanteessa korkeakoulujen johdon ja lähiesimiesten erityisenä haasteena on keskittyminen olennaisiin asioihin ja henkilöstön taitava mukaanotto muutosprosessin toteuttamiseen. Merkitystä on myös taholla, josta uudistus käynnistyy. Mikäli uudistukset käynnistyvät johdon aloitteesta, ne jäävät helposti henkilöstön näkökannalta

20 etäisiksi eikä henkilöstö sitoudu voimakkaasti niihin. Henkilöstön aloitteesta syntyneet uudistukset juurtuvat helpommin syvälle yhteisön toimintaan, mutta niiden vaikutuksesta syntyneet toimintamallit eivät helposti leviä organisaation muihin osiin. Tähän arviointiin osallistuneiden yksiköiden joukossa on esimerkkejä molemmista kehityssuunnista. Pääosa uudistuksista vaikuttaa käynnistyneen pienten yhteisöjen sisältä, joissa yksittäiset opettajat ja pienet ryhmät ovat olleet keskeisessä asemassa uudistuksen käynnistämisessä. Esimerkkejä tällaisista muutoksista ovat Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelma ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun seksuaaliterapian ja seksuaaliterveyden edistämisen yksikkö. Laurea-ammattikorkeakoulussa puolestaan on johdolla ollut vahva vaikutus yhtenäisen toimintamallin kehittämiseen. Yksiköiden toiminnan profiloinnissa on arvioinnin perusteella paljon kehitettävää. Profiloinnin edellytyksenä on systemaattinen ennakointitoiminta ja aktiivinen kiinnittyminen toiminta-alueen kehittämistarpeisiin. Vain harvojen yksikköjen kohdalla saatiin arvioinnin yhteydessä vahvaa näyttöä systemaattisesta ja hyvin dokumentoidusta ennakointitoiminnasta sekä siihen perustuvasta toiminnan profiloinnista. Tässä suhteessa hyviä esimerkkejä ovat Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelma ja monet Laureaammattikorkeakoulun koulutusohjelmat. Yleisesti ottaen ennakointitoiminta ei usein ole luonteva osa ammattikorkeakoulun yksikön toimintaa. Tiiviit työelämäyhteydet ovat ammattikorkeakoulujen keskeisiä tavoitteita ja niillä on keskeinen merkitys korkeakoulujen aluevaikuttavuuden kannalta. Laatuyksiköiksi hakeneiden joukossa oli paljon hyviä ja innovatiivisia esimerkkejä toimivien työelämäyhteyksien rakentamisesta. Oulun seudun ammattikorkeakoulun suun terveydenhuollon koulutusohjelmassa on rakennettu toimiva yhteistyö ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin hammashuollon välille. Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun toimintamallit ovat hyviä esimerkkejä työelämäyhteyksien systemaattisesta vahvistamisesta. Lahden ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelmalla on laaja työelämäverkosto ja esimerkillinen tapa hyödyntää yksiköstä valmistuneita alumneja opetuksessa. Vaikka työelämäläheisyys olikin leimallista kaikkien yksiköiden toiminnassa, työelämäkumppanuuksien hallinnassa, arvioinnissa ja systemaattisissa kehittämiskäytännöissä on vielä paljon parannettavaa. Työelämäsuhteet vaikuttavat useimmissa yksiköissä perustuvan pääasiassa henkilötason suhteisiin ja syvällisestä yhteistyöstä ja tavoitteellisesta kumppanuuksien johtamisesta tuli arvioinnin yhteydessä esille vain hyvin vähän näyttöä. Tämä aihealue vaikuttaa myös laadunvarmistusjärjestelmien auditointien perusteella selkeältä kehit-

21 tämiskohteelta korkeakoulujen toiminnassa. Hyviä käytäntöjä työelämätoimeksiantojen hallintaan löytyi Kymenlaakson ja Laurea-ammattikorkeakoulussa. Korkeakoulujen vaikuttavuuden kannalta muullakin kuin työelämän kanssa tapahtuvalla verkottumisella on tärkeä merkitys. Tehokkaan verkottumisen avulla pienenkin yksikön toiminta voi olla hyvin vaikuttavaa. Hyviä esimerkkejä pienten yksiköiden tehokkaasta ja laajasta verkottumisesta ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun seksuaaliterapian ja seksuaaliterveyden yksikkö sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisotyön ja kansalaistoiminnan koulutusohjelma. Ammattikorkeakoulujen vahvistuva kansainvälistyminen alkaa näkyä myös laatuyksikköarvioinnissa. Useilla arviointivierailuilla haastateltavien joukossa oli muitakin kuin suomea äidinkielenään puhuvia henkilöitä ja hakijoiden joukossa oli kolme englanninkielistä koulutusohjelmaa. Kansainvälisiä suhteita ja yhteistoimintaa on paljon, mutta kokonaisuutena kansainvälisten kumppanuuksien johtaminen ja liittyminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen vaikuttaa työelämäkumppanuuksien tapaan pääosin epäsystemaattiselta ja monet yksiköt mainitsivat tämän aihealueen tärkeäksi kehittämiskohteekseen. Laurea-ammattikorkeakoulu vaikuttaa tämän arvioinnin perusteella tässä suhteessa edelläkävijältä. Monialaisen yhteistyön vahvistaminen oli yksi ammattikorkeakouluuudistuksen keskeisistä tavoitteista. Valitettavan usein innovatiiviset, ympäröivistä koulutusohjelmista ja yksiköistä poikkeavat toimintamallit ja toimintakulttuuri vaikuttavat olevan tehokas monialaisen yhteistyön este. Monien nyt valittujen laatuyksikköjenkin kohdalla tarkoituksenmukaisen monialaisen yhteistyön avulla niiden vaikuttavuus voisi merkittävästi parantua. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi ja Savonia-ammattikorkeakoulun tuotekehitysprosessin ympärille on onnistuttu rakentamaan monialainen yhteistyö. Yksi arviointikohteista oli myös opetuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä aluekehitystehtävän yhteen nivoutuminen. Tämän aihealueen suhteen yksiköiden välillä oli suuria eroja. Monien laatuyksiköksi hakeneiden yksiköiden toiminta keskittyi pääasiassa koulutustoimintaan ja niiden tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä aktiivinen aluekehitystyö olivat suhteellisen vähäisiä. Rajoittavana tekijänä oli usein yksikön pieni koko. Henkilöstön resurssit kuluvat pääasiassa opetustoimintaan ja yksikön t&k-toiminta painottuu pääasiassa opiskelijoiden opinnäytetöihin ja pienimuotoisten työelämätoimeksiantojen toteuttamiseen. Savonia-ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma on esimerkki hyvää tulosta tuottavasta t&k-työstä. Opiskelijoiden osallistuminen siihen on mahdollistettu laajoilla opetus-

22 suunnitelmaan sisältyvillä projektiopinnoilla. Myös hyvin toteutetusta ammattikorkeakoulujen päätehtävien integraatiosta saatiin arvioinnin yhteydessä vahvaa näyttöä. Erityisen hyviä esimerkkejä tässä suhteessa olivat Laureaammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisotyön ja kansalaistoiminnan koulutusohjelma, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun seksuaaliterapian ja seksuaaliterveyden yksikkö on erinomainen esimerkki taitavasta osaamisen tuotteistamisesta.. Toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen Ammattikorkeakoulujen laatuyksiköt ovat olleet pääasiassa suhteellisen pieniä koulutusohjelmia tai jopa niiden osia. Viime vuosina yksittäistä koulutusohjelmaa laajemmat kokonaisuudet ovat yleistyneet ja kaksi kertaa laatuyksiköksi on valittu koko ammattikorkeakoulu. Yleisesti ottaen valittujen yksiköiden koko ei ole kuitenkaan merkittävästi kasvanut. Tähän saattaa vaikuttaa se, että laadukkaan toimintamallin ja pedagogisen ratkaisun kehittäminen ja juurruttaminen monialaiseen yksikköön tai koko ammattikorkeakouluun on pitkäjänteistä ja taitavaa pedagogista johtamista vaativa haaste. Tässä arvioinnissa vahvimmat näytöt koko ammattikorkeakoulun pedagogisesta johtamisesta oli Laurea-ammattikorkeakoulussa. Yksikkötasolla hyviä käytäntöjä oli esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisotyön ja kansalaistoiminnan. koulutusohjelmassa ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa. Useimmat ammattikorkeakoulut koostuvat toimintakulttuuriltaan erilaisista osista, mikä tekee pedagogisesta johtamisesta erityisen vaativaa. Laadukkaat yksiköt ovat usein hieman eristäytyneitä korkeakoulun muusta toiminnasta. Monialaisen yhteistyön kannalta olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että korkeakouluissa löydettäisiin yhteistoiminnan kannalta riittävän samankaltaiset pedagogiset ratkaisut ja toimintamallit. Tämän arvioinnin osalta hyviä esimerkkejä monialaisesta yhteistyöstä oli Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ja Laurea-ammattikorkeakoulussa. Bolognan prosessin myötä ammattikorkeakorkeakoulujen tavoitteena on muiden eurooppalaisten korkeakoulujen tavoin siirtyminen osaamisperustaisiin opetussuunnitelmiin. Kaikissa hakemuksissa korostettiinkin osaamisperustaisten opetussuunnitelmien roolia. Todellinen tilanne on kuitenkin monisäikeisempi. Useissa yksiköissä osaamistavoitteet tuntuivat liittyvän melko löyhästi käytännön opetustyöhön, opiskeluun ja arviointiin. Nyt ollaan kuiten-

23 kin jo siinä vaiheessa, että hyviä käytäntöjä osaamisperustaisesta toimintatavasta ja ammatillisen kasvun vaiheistumista kuvaavista opetussuunnitelmista löytyy. Laurea-ammattikorkeakoulussa on tässä suhteessa vahvoja näyttöjä. Opettajatuutortoiminta ja opiskelijoiden kanssa käytävät henkilökohtaiset vuosittaiset kehityskeskustelut näyttävät olevan arkipäivää ja keskeinen keino yrittää vaikuttaa opintojen edistymiseen ja keskeyttämisten vähentämiseen. Hankekeskeisessä toimintamallissa korostuu opettajan työelämä, pedagogisen projektityöosaamisen ohella myös ryhmäprosessien hallinta. Positiivisen oppimistapahtuman varmistaminen onkin keskeinen haaste uudenlaisessa t&k-toimintaa ja opetusta integroivassa toimintamallissa. Erityisen syvällisesti oppimisen prosessiin ja positiivisen oppimiskokemuksen varmistamiseen on paneuduttu Arcadassa, jossa on sovellettu ja kehitetty simulaatio-opetukseen perustuvaa pedagogiikkaa. Ohjauksen avulla voidaan vaikuttaa myös oppimista ja tutkintojen määräajassa suorittamista tukevien opiskelijayhteisöjen muodostumiseen. Arvioinnin kohteena olleissa yksiköissä oli paljon hyviä yhteisöjen muodostumista tukevia käytäntöjä. Monet Lahden ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelmassa opiskelijoista olivat kertoneet kokeneensa liittyneensä opiskelijayhteisön jäseneksi jo valintakoevaiheessa. Hyviä ammatillista kasvua tukevia ohjauskäytäntöjä oli myös Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmassa ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa. Joissakin yksiköissä tuli esille viitteitä myös epäterveestä kilpailusta, mikä on johtanut yhteisöstä syrjäytyvien opiskelijoiden määrän kasvuun ja keskimääräisten opintoaikojen pidentymiseen. Osaamisen arvioinnin käytännöt kertovat kaikkein selvimmin, minkälaista osaamista ja oppimista yksikössä arvostetaan. Opiskelun eri vaiheissa tapahtuvan arvioinnin tulisi muodostaa johdonmukainen, suunnitelmallinen ja ammatillista kehittymistä tukeva kokonaisuus. Myös arviointitilanteiden tulisi muuttua opintojen edetessä siten, että opintojen loppuvaiheessa niissä edellytetään opiskelijalta kokonaisvaltaista osaamista ja opintojen eri vaiheissa opitun soveltamista. Kokonaisvaltainen osaamisen arviointi todettiin kehityskohteeksi lähes kaikissa yksiköissä. Arvioinnit keskittyivät pääasiassa yksittäisten opintojaksojen arviointiin ja vain muutamassa yksikön kohdalla saatiin näyttöä systemaattisista koko tutkinnon osaamistavoitteisiin kiinnittyvistä arviointikäytännöistä. Monin paikoin käytettiin aktiivisesti opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointia, mutta työelämän rooli arvioinnissa vaikutti suhteellisen vähäiseltä. Arviointiin liittyviä hyviä käytäntöjä oli esimerkiksi Arcadassa, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa ja Tampereen ammattikorkea-

24 koulun liiketalouden koulutusohjelmassa. Arcada käyttää osaamisen arvioinnin tukena ulkopuolista tahoa. Oppimisympäristö on opiskeluun ja osaamisen kehittymiseen keskeisesti vaikuttava tekijä. Arviointiin osallistuneissa yksiköissä oli paljon erilaisia sovelluksia työelämäläheisistä oppimisympäristöistä. Tässä suhteessa hyviä esimerkkejä olivat mm. Arcadan simulaatio-opetuksen malli, monien liiketalouden koulutusohjelmien harjoitusyritystoiminta, Jyväskylän ammattikorkeakoulun työelämäkärjet sekä oppimisen liittäminen t&k-hankkeiden yhteyteen monissa ammattikorkeakouluissa. Arcada on rakentanut oman pedagogisen mallinsa nimenomaan oppimisympäristön autenttisuuden varaan. Simulaatioympäristössä tavoitellaan aitoja kokemuksia kriittisistä tilanteista, jolloin myös haastavat tilanteet voivat tuottaa positiivisia oppimiskokemuksia. Virtuaaliopinnoilla oli merkittävä rooli useimmissa yksiköissä, mutta vain harvoissa paikoissa niitä hyödynnettiin systemaattisesti ja suunnitelmallisesti oppimisen kannalta olennaisissa opintojen osissa. Tässä suhteessa edistyksellisimpiä yksiköitä olivat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelma. Laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnin vaikutukset näkyivät arvioitujen yksikköjen toiminnassa. Auditoinnin läpäisseiden korkeakoulujen laadunvarmistuskäytännöt olivat pääsääntöisesti selkeämpiä ja systemaattisempia kuin niissä korkeakouluissa, joissa auditointi oli vasta edessä. Laadunvarmistus ei kuitenkaan vaikuttanut kovin selkeästi kaikkien yksikköjen arkipäivään. Monessa korkeakoulussa laatujärjestelmä tuotti tietoa tulosyksikön tasolla, mutta koulutusohjelmakohtaiseen tietoon oli usein vaikeaa päästä kiinni. Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluissa laadunvarmistuksen käytännöt vaikuttivat toimivan hyvin myös yksikkötasolla. Kuten edellä on todettu, laatuyksiköt ovat usein suhteellisen pieniä ja muusta ammattikorkeakoulusta erillään toimivia kokonaisuuksia. Pyrkimykset erinomaisten toimintamallien levittämiseksi koko ammattikorkeakouluun tai edes toisiin yksiköihin eivät vaikuttaneet kovin aktiivisilta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on korostettu toimintamallin tunnetuksi tekemistä ja johto on sitoutunut valitun laatuyksikön pedagogisen mallin levittämiseen koko ammattikorkeakoulun toimintamalliksi. Laurea-ammattikorkeakoulu on omassa sarjassaan yhteisen toimintamallin soveltamisessa koko korkeakoulussa.

25 . Ammattikorkeakoulujen toiminnan tavoitteet ja tulokset Toiminnan lisäksi arvioinnin kohteena olivat yksikön opiskelijoihin, työelämään, henkilöstöön, taloudelliseen suorituskykyyn, kansainvälistymiseen, aluekehitystehtävään sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvät tulokset. Yleinen havainto hakemusten perusteella oli se, että selkeiden tulosten esittely edes AMKOTA-tietojen pohjalta oli puutteellista ja tuloksia esiteltiin usein hyvin yksipuoleisesti. Yksikön toiminnan tuloksilla oli tärkeä merkitys arvioinnissa. Innovatiivisten toimintamallien kehittämisen lisäksi laatuyksiköillä tuli olla myös vakuuttavaa tuloksiin liittyvää näyttöä. Muutamia arvioinnissa mukana olleista toiminnallisesti erinomaisia yksiköitä ei voitu valita laatuyksiköiksi tuloksiin liittyvien ongelmien vuoksi. Yleisesti ottaen tulosten esittämisessä ja tavoitteiden määrittelyssä oli useimpien yksiköiden osalta suuria puutteita: tuloksista ei esitetty aikasarjoja, tuloksissa ei kerrottu tavoitetasoa tai vertailulukuja ammattikorkeakoulun tasolla toteutuneisiin tavoitteisiin. Myös ammattikorkeakoulun tasolla strategisten mittareiden ja tulosten tavoitetasojen määrittely vaikutti usein epäselvältä. Yksikkötasolla ei usein tiedetty, mitkä ovat ammattikorkeakoulun strategiset mittarit ja minkälaisia tuloksia yksiköltä niiden suhteen odotettiin. Lisäksi käytetyt mittarit olivat pääasiassa vuositason tulosmittareita, joiden avulla arvioitiin lähinnä mennyttä toimintaa. Reaaliaikaista toiminnan johtamista ja ohjausta tukevien suorituskykymittareiden systemaattisesta käytöstä tuli arvioinnissa hyvin vähän näyttöä. Hakemusten laadinnassa on paljon kehittämistarpeita tulososion lisäksi myös toimintaa kuvaavassa osassa. Hakemuksen tai muun vastaavan dokumentin avulla yksikön tulisi pystyä viestimään selkeästi ja havainnollisesti toimintaan liittyvät ratkaisut, toiminnan vahvuudet ja näytöt erinomaisuudesta. Tähän arviointiin liittyvien hakemusten tasossa oli suurta vaihtelua. Monet hakemuksista oli niin sekavasti kirjoitettu, että niiden perusteella oli hyvin vaikeaa muodostaa selvää käsitystä yksikön toiminnasta. Hakemusten sekavuuteen vaikutti ehkä osaltaan myös arvioinnin projektisuunnitelman väljyys, mikä johti siihen, että hakemusten keskinäinen vertailu oli osin vaikeaa. Joukossa oli myös hyviä hakemuksia, joista esimerkkejä ovat molemmat Jyväskylän ammattikorkeakoulun hakemukset. Hakuohjeistuksessa pyydettiin myös kuvaamaan, miten arviointiin osallistuvat yksiköt valittiin korkeakoulun sisällä. Selkeät käytännöt hakemusten laadinnan ja ehdokkaiden valinnan suhteen näyttävät puuttuvan useimmista ammattikorkeakoulusta. Mikkelin ammattikorkeakoulun sisäisen ehdokasvalinnan kuvaus on hyvä esimerkki laadukkaasta ja selkeästä toimintamallista.

26 Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että ei ole olemassa yhtä malliesimerkkiä ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköstä. Laatu on monipuolista ja se ilmenee jokaisen valitun yksikön toiminnassa eri tavalla. Jokaisella valitulla yksiköllä on vahvaa näyttöä erinomaisuudesta, mutta myös selkeitä kehittämiskohteita. Ehkä yksi laadukkaan yksikön tunnuspiirteistä onkin tietynlainen nöyryys ja vahvuuksien lisäksi myös kehittämistarpeiden tunnistaminen. On tärkeää huomata, että myös valitsematta jääneiden yksiköiden toiminnasta saattaa löytyä joiltakin osin parempia käytäntöjä ja tuloksia kuin laatuyksiköistä. Monet niistä voivat hyvin tulla valituiksi laatuyksiköiksi seuraavalla valintakierroksella. Arviointi rajattiin projektisuunnitelmassa koskemaan käynnissä olevaa toimintaa, jonka tuloksista on olemassa selvää näyttöä. Laatuyksiköksi ei voitu valita yksikköä, jonka toiminta oli vasta suunnitteilla tai niin alkuvaiheessa, että tuloksia oli vasta hyvin vähän. Ammattikorkeakoulujen laatuyksiköt valitaan nyt ensimmäistä kertaa kolmivuotiskaudeksi, minkä vuoksi valinnassa kiinnitettiin huomiota myös toiminnan jatkuvuuteen, tulevaisuuteen suuntautumiseen ja kehittämistoimenpiteisiin. Laatuyksiköiden tulevaisuuden ja kehittymisen kannalta on tärkeää, että yksiköllä on riittävät resurssit, yhteinen visio tulevaisuudesta, halu jatkuvaan parantamiseen ja korkeakoulun johdon vankkumaton tuki. Korkeakouluissa on meneillään voimakas rakenteellisen kehittämisen vaihe. Rakenteiden muuttaminen ja toimintojen kokoaminen ei ole itsetarkoitus, vaan sen avulla pyritään parantamaan suomalaisten korkeakoulujen toiminnan laatua ja kansainvälistä kilpailukykyä. Korkeakoulujen ja niiden yksikköjen koko tulee kasvamaan lähivuosina. Nykyisiä yksiköitä ja korkeakouluja yhdistetään tai niiden välille syntyy vahvoja liittoumia. Samalla täytyy ratkaista, missä määrin toimintatapoja yhtenäistetään ja kenen ehdoilla ratkaisut tehdään. Voidaan joutua päättämään, omaksutaanko esimerkiksi kooltaan suurimman yksikön perinteiset toimintatavat vai pyritäänkö löytämään tulevaisuuden haasteiden kannalta parhaat käytännöt ja levittämään niitä koko organisaatioon. Korkeakoulujen rakenteelliset muutokset tarjoavat mahdollisuuden toiminnan uudelleen suuntaamiseen ja uusien toimintatapojen kehittämiseen. Samalla siihen sisältyy myös riski laadun tasapäistymiseen sekä organisaation kehityspotentiaalin sitoutumiseen pitkäksi aikaa muutoksessa selviytymiseen ja uusien rakenteiden pystyttämiseen.

27 Koulutuksen laatuyksiköt Luvussa esitellään tavoitesopimuskaudelle valitut ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt. Kunkin yksikön osalta raportissa on esillä alkuperäinen hakemus sekä arviointiryhmän hakemukseen ja arviointivierailuun perustuva palaute yksikön toiminnasta ja tuloksista.. Arcada Nylands svenska yrkeshögskola, Arcada Patient Safety and Learning Center (APSLC) Kontaktperson: Eivor Wallinvirta Kontaktuppgifter: A VERKSAMHET En beskrivning av utbildningsenhetens verksamhet och hur den anknyter till högskolans strategiska riktlinjer Arcada Patient Safety and Learning Center (APSLC) ansöker om att bli kvalitetsenhet för perioden Ansökan granskar Centrets verksamhet ur en undervisnings-, utvecklings- och forskningsaspekt med tyngpunkt på patiensäkerhet, den pedagogiska processen, studerandens inlärning och kvalitetssäkring. Begreppet Patientsäkerhet tillsammans med begreppen Hälsofrämjande och Delaktighet är paraplybegrepp i Arcada inom utbildningsområdet hälsooch sjukvård. Patientsäkerhet är ett av de begrepp som undervisningen, kunskapsutvecklingen och forskningen fokuserar på och vidareutvecklas i Arcadas simulerings- och inlärningsmiljöer (se p. 1.1). I Finland har Social- och hälsovårdsministeriet publicerat en patientsäkerhetsstrategi för åren , ( och även World Health Organization (WHO) har lanserat ett program för att öka patientsäkerheten ( Vidarebearbetningen av innehåll för simulerings- och inlärningsmiljöerna i Arcada utgår från dessa strategier. Patientsäkerhetsstrategin lägger fokus på att kunskapen bör integreras i

28 vårdundervisningen inom grund-, påbyggnads- och ledarskapsutbildning samt fortbildning. Detta medför nya utmaningar att utveckla inlärningsmiljöer som stöder kompetensutveckling för arbetslivets personal och nya blivande arbetstagare inom hälso- och sjukvård. Idag är Arcada nationellt och internationellt en ledande yrkeshögskola inom patientsäkerhet och simuleringsverksamhet. APSLC är den enda enheten i Finland som utbildar simuleringsinstruktörer i simuleringspedagogik. Centret har idag flera patientdockor (simulatorer) för utbildning i patientsäkerhet. Centret har utvecklat en simuleringspedagogik som följer internationella riktlinjer och som ständigt utvecklas vidare med samarbetspartners. Arcada har idag inom ramen för Fortbildningen och Avdelningen för idrott, social- och hälsovård 13 egna simuleringsinstruktörer och använder sig därutöver i verksamheten av 8 utomstående instruktörer. Dessa utomstående instruktörer har alla genomgått utbildningen på Arcada och finns i sitt dagliga arbete i den kliniska verkligheten, prehospitalt och inhospitalt. Instruktörerna som helhet representerar olika yrkesgrupper: läkare med olika specialiteter (t.ex. anestesiologi, akutmedicin, intensivvård, neurologi och kirurgi) lektorer och lärare med kompetens i akutvård, sjukvård och barnmorskearbete kliniska experter; förstavårdare och sjukskötare Ett mångfasetterat arbete har gjorts för att integrera patientsäkerheten i grundutbildningens läroplaner för förstavårdare, sjukskötare och barnmorskor. Fortbildningsverksamheten är mångsidig och erbjuder personal av olika yrkeskategorier, specialiseringsstudier, kortkurser och skräddarsydda utbildningar vari patientsäkerhet och simuleringsverksamhet ingår i utbildningshelheterna. Simulering som pedagogisk metod är den enda som kan ge erfarenheter av patientsituationer som helhet. Den är oersättelig när det gäller lärande i krävande vårdsituationer som kräver snabba beslut och som därför är svåra att öva i verkliga situastioner. Metoden stöder vidare kontinuerlig koppling mellan teori och praktik. Verksamheten i simuleringsmiljöer går i direkt linje med Arcadas strategi som stöder en kunskaps- och kompetensutveckling i laboratoriemiljöer vilka bidrar till progressiv kunskapsdifferentiering och progressiv kunskapsintegration, där kopplingen mellan teori och praktik medför en integrerad handlingsberedskap och ger kompetens för en framtida arbetsmarknad (se p ). I miljön utförs nyttoforskning som är ett av Arcadas strategiska val (se p. 1.4). Simuleringsmiljön följer de senaste internationella trenderna vilket kan påvisas bl.a. med de förfrågningar om presenationer på internationella konferenser och workshops (se p. 1.3).som riktas till personalen vid APSLC.

29 Arcadas mål och strategi betonar vikten av gränsöverskridningar, vad gäller kunskapsområden och samverkan mellan olika professioner. Det finns ett uppenbart behov såväl bland personal som hanterar kritiska patientsituationer både prehospitalt och inhospitalt som inom grundutbildningen för förstavårdare och sjukskötare att få öva tekniska färdigheter men också hela vårdsituationen och vårdkedjor. I APSLC förverkligas och utvecklas ett kunnande som stöder det övergripande strategiarbetet, och därutöver ger för arbetslivsrepresentanter och grundutbildningens studeranden verktyg att utveckla sin yrkeskompetens. Verksamheten kräver specialutbildade instruktörer i simuleringspedagogik. Samarbete kring utbildning av simuleringsinstruktörer startade med Danish Institute of Medical Simulation (DIMS) och med Tübingens Center i Tyskland. De första instruktörerna till APSLC utbildades av DIMS och samtidigt startade ett samarbete kring skapandet av en nordisk modell för Trauma TeamTraining, i vilket APSLC hade en central roll. 1 Bild och. Instruktörer leder övningen från kontrollrummet samtidigt som studeranden tar hand om patienten. Efter övningen samlas alla för att diskutera vårdsituationen Sedan våren 2008 kan Centret erbjuda 5 simuleringsmiljöer i tre fysiska utrymmen: 1) Prehospital verksamhetsmiljö; 2) Jourpoliklinikmiljö; 3) Intensifierad övervakningsmiljö ( uppvakningsrum, intensivvårdsavdelning); 4) Verksamhetsmiljö i operationssal; 5) Verksamhetsmiljö i förlossningssal. Investeringen som Arcada gjorde i Centret år 2008 möjliggjorde en kraftig ökning och intensifiering av verksamheten inom alla kliniska områden framtill år 2008 hade simuleringsverksamheten haft en dominans inom det prehospitala verksamhetsområdet. Centret investerade i ett nytt video- och observationssystem (SMOTS) och gjorde betydande nyanskaffningar i simuleringsutrustning. 1 Wisborg T et al. Training trauma teams in the Nordic countr ies: an overview and present status. Acta Anaesthesiol. Scand Aug; 49 (7):

30 På Arcada är undervisningen för förstavårdare och sjukskötare i patientsäkerhet en integrerad del av läroplanens uppbyggnad och en fortsatt vidareutveckling av verksamheten pågår. Patientsäkerhet bedrivs på många nivåer och begreppet kan i stort förstås som patientcentrering och en strävan att minimera risker och misstag i samband med vård och behandling av patient. Patientsäkerhet handlar både om tekniska- (läkemedel, behandlingar, apparatur) och icke tekniska färdigheter (mänskliga faktorer, Human Factors ), t.ex. ansvarsfördelning, kommunikation, teamarbete, uppgiftshantering, situationsmedvetenhet, beslutsfattande och ledarskap (se bild på s. 4). I Finland har inte icke tekniska färdigheter synliggjorts tillräckligt tydligt i läroplanerna ur ett patientperspektiv, varken för läkare eller vårdare och först nu har myndigheter, olika institut och arbetslivet förstått hur central kunskapen om icke tekniska färdigheter är för patientsäkerhet. Både utvecklingen av tekniska och icke tekniska färdigheter står i fokus för simuleringsverksamheten i APSLC.. Utbildningsenhetens kärnkompetens i förhållande till de prognostiserade kompetensbehoven i verksamhetsmiljön Den kärnkompetens APSLC innehar svarar mycket bra mot de prognostiserade kompetensbehoven i verksamhetsmiljön (se p. 1, s. 2). APSLC:s kärnkompetens är uppbyggd av mångprofessionell kunskap och personerna som verkar i Centret kan endera fokusera tvärvetenskapligt/ mångvetenskapligt tillsammans eller från endast ett vetenskapsperspektiv på aktuella utvecklingsoch forskningsfrågor i verksamhetsmiljön. Detta är till stor fördel att olika kliniska kontext inom hälso- och sjukvården är representerade i miljöerna och även olika professioner, även så att experter med samma profession har olika inriktningar eller specialiteter. I kärnkompetensen finns både substans och metod, genom klinisk kompetens och pedagogiskt kunnande. Centret vill garantera att kärnkompetensen hålls aktuell och dynamisk genom att inte ha en sluten verksamhetsmiljö utan verksamheten skall ständigt förnyas och aktuellt kunnande utvecklas. Kompetensbehoven i verksamhetsmiljöerna omdefinieras, bl.a. utifrån arbetslivet förväntningar på kunskap, behov på arbetskraft och nya forskningsrön. Den kompetens som idag behöver förstärkas och än bättre synliggöras i undervisningsplanerna på ett mer medvetet sätt är kunskapen i patientsäkerhet. Centret samarbetar med frågor kring detta med Arto Helovuo, flygkapten och huvudutbildare i säkerhetsfrågor på Finnair Ab. Samarbetet fokuserar på kunnande och kompetens i mänskliga faktorer, d.v.s. icke tekniska färdigheter. De mänskliga faktorerna inom patientsäkerheten kallas inom flygsäkerheten på engelska Human Factors, Non-Technological Skill eller Crew Resource Management (CRM). CRM har senare inom den medicinska

31 simuleringen fått namnet Crisis Resource Management. Vid universitetet i Aberdeen, Scotland, (Industry Psychology Research Center) har ett system utvecklats för att hantera mänskliga faktorer med namnet ANTS a behavioural marker system for rating Anaesthetists Non-Technical Skills. Detta system är nära det system som används inom flygsäkerheten och innehåller samma moment. Momenten är uppspjälkta i specifika undergrupper. ANTS fyra moment är; situationsmedvetenhet (situation awareness), beslutsfattande (decision making), uppgiftshantering (taskmanagement) och teamarbete (teamworking). Ett viktigt prognostiserat kompetensbehov är att utveckla och förtydliga den kliniska kompetensen i relation till mänskliga faktorer både i läroplanernas uppbyggnad och därmed i konkreta simuleringsundervisningssituationer. APSLC producerar utvecklingsarbeten, projekt och forskning kring mänskliga faktorer som påverkar patientsäkerheten. Kunskapsutvecklingen i dessa frågor behöver förstärkas och systematiseras 2 både regionalt, nationellt och internationellt. Medical Simulation Center Tekniska och icke tekniska färdigheter Tekniska färdigheter Icke tekniska färdigheter 5 Undersökning av patient Användning av apparatur Läkemedel Åtgärder Yrkesskicklighet Beslutsfattande Kommunikation Planering och förebyggande Situationsmedvetenhet -Learn It Safe - Arto Helovuo Bild. Tekniska och icke tekniska färdigheter. Icke tekniska färdigheter har en central plats för yrkesskickligheten som helhet. Utbildningsenhetens samarbetsrelationer med arbetslivet hantering, utvärdering och utvecklingsförfaranden Att utveckla ett fungerande nätverkssamarbete och skapa samarbetsrelationer med arbetsliv är ett tyngdpunktsområde för APSLC, som lyckats utveckla en omfattande fortbildningsverksamhet. Samverkan med arbetslivet är påtaglig i 2 Väisänen et al. Tiimityö ja potilasturvallisuus. Abstrakti, Potilasturvallisuusseminaari, Helsinki, 2009, STM.

32 form av gemensamma planerade utbildningar och även med riktade utbildningar till enheter både inom sjukhus och räddningsenheter i Nyland. Specialiseringsstudier på 30 sp i poliklinisk sjukvård, anestesisjukvård, akutvård på vårdnivå för sjukskötare, akutvård på grundnivå för sjuktransportörer och medicinsk räddningstjänst och ledarskap har varit aktuella utbildningar mellan åren Arcada Fortbildning är i Finland den största utbildningsenheten i prehospital fortbildning i Finland. Fortbildningen i poliklinisk- och anestesisjukvård har planerats tillsammans med representanter från Helsingfors Universitets Centralsjukhus (HUCS). Alla specialiseringsutbildningar arbetar i simuleringsmiljöerna flera gånger under fortbildningstiden. På årsnivå innebär detta slag av fortbildning att ca 150 personer från arbetslivet är verksamma i simuleringsmiljöerna och blir involverade och tränade till bättre patientsäkerhet. En ny målgrupp som arbetat i simuler ingscentret är sjukskötare från hälsovårdscentraler. Dessa utbildningar är så populära att de idag finns deltagare också utanför Nyland, bl.a. från Åbo (ÅUCS), Tammerfors (TUCS) och från Kotka och Villmanstrands centralsjukhus. Det sker en intensiv överföring av kunskap från arbetslivet till centret och vice versa. Undervisningsmaterialen som används för att fortbilda personalen används även till vissa delar inom den examensbaserade grundutbildningen. Denna verksamhetsform säkerställer för studeranden en aktuell kunskap som svarar mot arbetslivets behov och krav. Samverkan som Centret har med arbetslivet utvecklar kunskapen även inom grundutbildningens utbildningsprogram enligt de metoder, behov och trender som finns i samhället. Inom specialiseringsstudierna gör studeranden upp en kontinuerlig utvärdering genom att skriva en personlig portfolio under hela utbildningstiden, vilket är en viktig del av deras inlärning. Varje undervisningssekvens i miljön innehåller ett utvärderingsmoment, d.v.s. simulering som pedagogisk metod innehåller redan i sig en utvärderingfas. Utbildningssekvenser och utbildningen som helhet utvärderas skriftligt med ett utarbetat utvärderingsinstrument för dessa specialiseringsstudier. Utbildningarna som centret är involverade i bedöms i medeltal mellan 4 5 (år 2008, 4,4) på en Likert-skala från dåligt (1) utmärkt (5). I den skriftliga utvärderingen finns möjlighet att kommentera öppet utecklingsförslag som bidrar till en än bättre kvalitet. 3 Jakobsson, K Utveckling och dokumentering av Arcada Medical Simulation Center. Examensarbete, Arcada, Helsingfors.

33 . Nätverkande inom yrkeshögskolan och med intressegrupper samt internationellt nätverkande (verksamhet och synergifördelar, kompetenskumulering, samarbete och samverkan) APSLC har ett omfattande och fungerande samarbete inom yrkeshögskolan. Sedan år 2004 efter att alla utbildningsprogram finns i gemensamma utrymmen har samarbetet och samverkan ständigt ökat mellan utbildningsprogrammen, både inom den egna avdelningen för idrott, social- och hälsovård och tillsammans med avdelningen för teknik, handel och media. Utbildningsprogrammen i medieteknik och media (både lärare och studeranden) har från första början varit med i planeringen av Centrets teknik och ständigt utvecklat den tillsammans med Centrets personal till att bli mer avancerad och ändamålsenlig. Ett examensarbete om Centrets teknik har skrivits av en medianomstuderanden 3. Ingenjörsprogrammet har utvecklat en simuleringshand för i.v. kanylering och skrivit ett examensarbete kring detta 4. Samarbetet mellan utbildningsprogrammen i akutvård och vård, förstvårdare, sjukskötare och barnmorskor har ökat kraftigt under de två senaste åren. APSLC bidrar till att kunskap från olika perspektiv i ett branschöverskridande samarbete utvecklar och förnyar undervisningen. Simuleringsmiljön bidrar till ett innovativt skapande och lärande bland både personal och studenter. Kursen, Krävande vård 10 sp inom breddstudier är en gemensam kurs för studeranden på avdelningen för idrott, social- och hälsovård, då studeranden tillsammans arbetar i verksamhetsmiljöerna. Denna specifika kurs bidrar till ett samarbete olika yrkesgrupper emellan runt patientens problematik och vårdkedjan kan övas mer mångsidigt. Samarbetet med sociala området kommer att utvecklas och simuleringsövningar i verksamhetsmiljöerna skapas som är multiprofessionella och som därmed bidrar till en ytterligare kompetenskumulering. APSLC fick år 2008 ekonomiskt understöd av Stiftelsen för teknisk undervisning och forskning(tuf) för utveckling av verksamheten i de olika simuleringsmiljöerna. Denna utveckling har startat och de första diskussionerna har förts med bl.a. intressenter från hälsovårdsindustrin för att starta ett samarbete kring att tillsammans utveckla nya tekniska innovationer och bygga upp testmiljöer för produkter som skall tas till användning för patienten. Detta ekonomiska understöd har bidragit ytterligare till att personella resurser har kunnat avsättas för utveckling av Centrets innehåll i synnerhet för utvecklingen av läroplanerna för sjukskötare och barnmorskor. Verksamhetsoch inlärningsmiljöerna erbjuder ett tvärfackligt samarbete och möjliggör för utbildningsprogrammen att samverka på ett nytt och innovativt sätt kring en 4 Norrila, D Produktutveckling av en kanyleringssimulant. Examensarbete, Arcada, Helsingfors.

34 gemensam arbetssituation och utveckla ny substans i samarbete med både interna och externa aktörer. I Finland har APSLC samarbetat med Försvarsmaktens simuleringscenter i Tavastland, bl.a. har Centret utbildat deras instruktörer och personal, bistått med instruktörshjälp i deras simuleringscenter och deltagit som sakkunniga i konferanser arrangerade av dem. APSLC samarbetar med ENVI i Rovaniemi (Hyvinvointialojen virtuaalikeskus), genom att vara med i planeringen av en nationell sammankomst i Rovaniemi, APSLC har utbildat simuleringsinstruktörer både till Universitetssjukhusen och till medicinska fakulteterna i Åbo, Tammerfors och Uleåborg och därtill instruktörer till Tammerfors yrkeshögskola och Kuopio Räddningsinstitut samt till de prehospitala verksamhetsområdena i Åbo, Tammerfors och Uleåborg. APSLC:s internationella nätverk är omfattande. Centret samarbetar med simuleringscentret vid Karolinska Institutet i Stockholm; Danish Institute of Medical Simulation (DIMS), Danmark; SAFER-centret (Stavanger Acute Medicin Foundation for Education and Reaserch), Norge; med simuleringscentret vid University of Tübingen, Tyskland; med Intensive Care & Emergency Simulation Centre vid University of Heartfordshire, England; med Simulation Center vid Stanford University School of Medicine, USA. APSLC har fört diskussioner med simuleringscentren Medical Simulation Centre i Sydney och Brisbane, Australien och med Centret i Texas Health Science Center, USA samt Michener Institute Simulation Center, Toronto, Canada. Det internationella nätverket och samarbetet innefattar gemensamma kurser, utbildningar av instruktörer, planering, workshops, presentationer och deltagande med sakkunskap i SESAM (Society in Europe for Simulation Applied to Medicine) och i SSH (Society of Simulation In Healtcare), USA.. Kopplingen mellan undervisningen, FoU-verksamheten och uppgiften att främja regional utveckling Patientsäkerhet är ett tema som uppmärksammats i samhället på många olika sätt den senaste tiden. Många televisionsprogram har gjorts ur ett patientperspektiv där säkerheten inom hälso- och sjukvården ifrågasatts. Patienter blir mer sakkunniga om sin rätt att få en kvalitativ god och säker vård. Patientsäkerhet kommer att vara ett viktigt och centralt mål inom hälso- och sjukvårdens område den nämaste tiden i Finland. Detta blir också Centrets tyngdpunkt under den kommande tre årsperioden. All personal som arbetar inom hälso- och sjukvården skall kunna garantera patienten en säker vård och denna utmaning måste Centret kunna anta, och utveckla undervisningen och 5 Dahl et al. MAQ-projekt. Abstrakt, konferens i Patientsäkerhet, Helsingfors, 2009, SHM.

35 forskningsverksamheten så att kunskapen kommer studeranden och personal till godo, men också så att de är med i utvecklingen av verksamheten. Centret har tillsammans med studeranden inom grundutbildningen producerat 8 examensarbeten och ytterligare 6 är under arbete. Centret har också stimulerat flera deltagare i fortbildningskurser att göra sina utvecklingsarbeten inom ramen för Centrets kunskapområde med fokus på sin arbetsplats. Läkemedelsbehandling är ett viktigt delområde inom patientsäkerheten. Projektet MAQ (Medication Administration Qualification) som Arcada initierat, har som mål att skapa certifiering i administrer ing av läkemedel. Projektet skall öka kompetensen i läkemedelshantering och förbättra patientsäkerheten vid hantering av läkemedel. Sigma är en webbapplikation, där användaren kan öva läkemedelsräkning i en trygg miljö. Denna webbaplikation skall vara möjlig att använda i simuleringsmiljöerna under övningar av patientcase i olika skeden av vårdkedjan. 5 Forskning och utveckling pågår hela tiden i APSLC. Centret har varit det första i Finland som i grundutbildningens läroplan och undervisningsinnehåll har infört, använt sig av och utvecklat Full Scale Simulation. Simulering som pedagogisk idé går som en röd tråd genom läroplanen och har hela tiden en kunskapskumulering. Centret har utvecklat simuleringsmetoden så att den kan användas för olika yrkesgrupper och för olika nivåer av kunskap. APSLC samarbetar med Helsinfors universitet. Studeranden från grundutbildningen i akutvård i Arcada och 5 6 årskursens medicine kandidater läser tillsammans 10 sp akutmedicin. Detta samarbete har pågått i 10 år. Centrets utevckling och tillväxt har möjliggjort att studeranden alltmer arbetar tillsammans i dessa verksamhetsmiljöer och en stor del av den gemensamma kursen är förlagd till Centret. Medicine kandidaterna har även separat simuleringsövningar med den av Arcada och Helsingfors universitet anställda gemensamma läkaren. 6 Under år 2008 har också utvecklingen av Centrets verksamhet varit inriktat på att än mer öka simuleringsundervisningen i grundutbildningen och då framförallt för blivande sjukskötare och barnmorskor, men också för de olika undervisningsgrupperna tillsammans så att sjukskötare, akutvårdare och barnmorskor arbetar samtidigt i verksamhetsmiljöerna. Detta utgör en gemensam plattform för mångproferssionell forsknings- och utvecklingsverksamhet. 6 Hallikainen J, Väisänen O, Rosenberg P, Silfvast T, Niemi-Murola L. Multi-professional education between medical students and paramedics in Emergency Medicine. Acta Anaesthesiol Scand 2007 Mar;51(3):372 7.

36 APSLC samarbetar idag med Karolinska Institutet, professor Maaret Castrén om hur det medicinska samarbetet mellan akut-, vårdstuderanden och medicinekandidater kunde implementeras och kopieras till det svenska högskoleväsendet, och hur man via forskning och undersökningar kan påvisa mångprofessionalitetens styrka. ML Juhana Hallikainen (tidigare anställd av Arcada och Helsingfors universitet ) färdigställer sin doktorsavhandling under handledning av professor Per Rosenberg, docent Leila Niemi-Murola och MD Olli Väisänen utifrån undersökningar i centrets verksamhetsmiljöer. Tillsammans med Lapplands universitet, professor Heli Ruokamo och MSc Tuulikki Keskitalo är APSLC med i undersökningar som berör pedagogikens kunskapsområde och avsikten är att skriva en doktorsavhandling kring en pedagogisk modell för simuleringsundervisning. Helsingfors universitet, neurologiska kliniken har startat ett TeleStrokeprojekt, vars syfte är att skapa ett nationellt nätverk för trombolysbehandling av patienter som fått stroke. Professor Seppo Soinila ansvarar för projektet och tillsammans med APSLC utvecklas metoder för undervisning av personal som arbetar med telestroke. Projektet syfte är att utveckla en simuleringsmodell för övning i hur trombolysbehandlingen kan göras över telemedicinsk apparatur. APSLC har deltagit i planeringen och arrangemangen inför den europeiska simuleringskongressen, SESAM i Köpenhamn, Danmark och i Heartfordshire, London, England. Centret är också med i år i kongressen som hålls i i Mainz, Tyskland. Centret har blivit inbjudet att föreläsa under kongressen International Medicine Simulation in Healthcare (IMSH) i San Diego, USA, och Orlando, USA, Centret har under perioden 2004 t.o.m publicerat 5 forskningsartiklar i internationella tidningar, deltagit med 6 abstrakt, hållit 4 orala presentationer och arrangerat och förverkligat 5 workshops i olika internationella kongresser. Inom Fortbildningen har Centret en aktiv verksamhet (se p. 1.2) och utbildningar av olika karaktär är involverade i verksamhetsmiljöerna. En kraftig regional påverkan har de 3-dagars utbildningar som Helsingfors stads polikliniker Maria och Malms sjukhus köper av Centret. Utbildningen skall fördjupa frågor i förhållande till närledarskap i olika arbetsturer. Av de tre dagarna arbetar personalen en dag i simuleringsmiljöerna. År 2008 arrangerade Centret fem 3-dagars utbildningar och ca 50 sjukskötare och läkare från poliklinikerna deltog i utbildningarna. Centret säljer kortkurser på öppna marknaden och olika hälsovårds- och läkemedelsföretag köper regelbundet tjänster av Centret för sina intressenter. Centret har i medeltal 5 10 dagar i månaden arbetslivsrepresentanter på utbildning i simuleringsmiljöerna, d.v.s

37 från arbetslivet arbetar ca personer i miljöerna per månad. Fortbildningsverksamheten bidrar starkt till att befrämja patientsäkerheten i regionen genom kopplingen till undervisning, utveckling och forskning. I framtiden är avsikten att de utomstående kurserna utökas ytterligare.. Anknytningen till målen för det europeiska området för högre utbildning Arcada är en av de aktivaste högskolorna och en föregångare när det gäller att implementera Bolognaprocessen. APSLC stöder upp en kompetensdriven läroplan, eftersom det fungerar som en simuleringsmiljö, där studerande får omedelbar återkoppling på lärandet i relation till nivå på kunskap och skicklighet. Miljön kan även utnyttjas för examination och bedömning av kompetens i relation till krav i arbetslivet. APSLC är en central aktör i ett internationellt tvärfackligt nätverk för kompetens- och kunksapsutveckling kring patientsäkerhet och krävande vård. Planering, genomförande, utvärdering och utveckling av utbildningsenhetens verksamhet I följande avsnitt som helhet beskrivs hur APSLC har för avsikt att planera, genomföra, utvärdera och utveckla sin verksamhet. När det gäller undervisningens innehåll av specifika kurser i patientsäkerhet är Centrets främsta uppgift att framöver utveckla dessa, i första hand först för arbetslivet men också så att kunskapen därefter medtas och integreras i grundutbildningarnas läroplaner. Dessa kurser är: 1. Patientsäkerhet grunder och begrepp; 2. Patientsäkerhet mänskliga faktorer; 3. Risker och riskhantering säkra arbetsmetoder; 4. Teamarbete icke tekniska färdigheter; 5. Säkerhetskultur, ledarskap hur utveckla patientsäkerhet i organisationen. Institutet för hälsa och välfärd och Hälsovårdsministeriet innehar det nationella ansvaret för patientsäkerhetsstrategin. Centret har varit i kontakt med dessa två instanser för att tillsammans med olika intressenter utveckla och förverkliga utbildning i patientsäkerhet.. Kärnkompetens inom examina och hur den fastställs De uttalade och synliggjorda kärnkompetensprofilerna i utbildningsprogrammen vård och akutvård är fastställda i högskolans styrelse och ledning (se Kärnkompetensen i utbildningsprogrammen är beskrivna utifrån yrkesområdets funktioner, Arcadas fokusområden inom 7 Bradley, P The history of simulation in medical education and possible future directions. Medical Education. 2006; 40:

38 utbildnings-, utvecklings- och forskningsområdena samt nationella och internationella r iktlinjer och kravnivåer.. Pedagogiska lösningar och pedagogisk ledningspraxis Simuleringsverksamhet inom medicinen fick sin början inom anestesiologin varifrån verksamheten utvecklades till de olika medicinska specialområdena och därifrån till att gälla hela verksamhetsområdet och alla professioner inom hälso- och sjukvården 7. De första patientdockorna togs i användning i Amerika i slutet på 1960-talet. I Finland blev användningen mer allmän av dockor med simuleringsmöjligheter på 1980-talet. De första datorstyrda dockorna lanserades på 1990-talet. Intresse för simulering som metod och dess pedagogiska möjligheter blev klart större i slutet av 1990-talet och början av talet i.o.m. en bättre och mer utvecklade teknik, datorstyrda dockor och pedagogiskt kunnande. Varje simuleringsövning bildar en egen process. I varje simuler ingsövning ingår tre huvudskeden: att inleda, (briefing) att simulera (simulate) och att reflektera och medvetandegöra (debriefing). Avsikten med varje enskild process är att den för studeranden skall leda till ny förståelse som i sin tur integreras med den därpå följande simuleringsövningen som med tiden leder till den helhet som kan uttryckas som tillväxt och beredskap för yrket. Simuleringsövningen har en tidsplan och den får studeranden på förhand: att inleda övningen (10 min.), att simulera (20 min.) och att reflektera och medvetandegöra (30 min.). En simuler ingsövning innehåller alla tre stadier och tar ca min. I en simuleringsövning deltar 2 3 studeranden/gång. De övriga studerandena följer med simuleringsövningen i ett separat rum på videoskärm. En teknisk introduktion hör till initialskedet. Apparaturens och patientdockans funktionsprinciper demonstreras för studeranden. För studeranden redogörs lärarnas/instruktörernas funktion under själva simuleringssituationen. Om två instruktörer, ansvarar den ena för casets framåtskridande och upptrappning och den andra fungerar som observatör under situationen och insamlar central data för debriefingskedet. Caset har en stark verklighetsförankring till det kliniska vårdområdet och läraren som introducerar caset känner väl till det och kan i själva simuleringssituationen variera och nyansera det på ett verklighetstroget sätt, allt efter att övningen framskrider. Att få utföra och simulera är ett viktigt moment i inlärningscirkeln och i detta skede ställs kraven i första hand på läraren för att övningen skall få den riktning som de uppställda inlärningsmålen har. Läraren fungerar inte som en sparringpartner under scenariot, men kan ge tilläggsinformation och fylla ut caset med mera uppgifter. I APSLC är läraren inte med i det utrymmet där

39 simuleringsövningen utförs utan kontrollerar scenariot från det bredvidvarande glasförsedda övervakningsutrymmet. Övningarna bandas in på extern hårddisk och används sedan som undervisningsmaterial för reflektion i debrifing situationerna. Debriefing skedet indelas i en beskrivande fas, analyserande fas och tillämpande fas. I den beskrivande fasen uttrycker studeranden sina upplevelser och en förståelse för vad som hände under övningen. I den analyserande fasen kan videoklipp från övningen användas för att visa och diskutera om hur vården och behandlingarna utfördes och skall utföras för patienten. I den tillämpade fasen är läraren intresserad att få höra vad studeranden lärt sig. Studeranden skall även individuellt forma sina egna inlärningsmål och visa på hur dessa kan hjälpa dem vidare i sina studier och hur de kan tillämpa kunskapen i verkligheten. Under tillfället för reflektion används gärna ett annat utrymme än själva simuleringsutrymmet Utarbetande av undervisningsplan och därtill anslutna utvecklingsförfaranden (de studerande och andra intressegrupper) Patientsäkerhet i form av tekniska och icke tekniska färdigheter ingår som substans i kompetensprofilerna för utbildningsprogrammen i vård och akutvård. Denna kompetens syns som inlärningsmål i de specifika kurserna under utbildningstiden. Teamen inom vård och akutvård ansvarar i sin helhet för utarbetandet av undervisningsplanen tillsammans med avdelningens prefekt. För de specifika kurserna i vilka patientsäkerhet ingår som inlärningsmål ansvarar respektive ansvarig lektor tillsammans med programledare. I det fall inlärningsmålen skall garanteras genom undervisning i APSLC uppställs målen utifrån de möjligheter verksamheten i Centret erbjuder. Studeranden inom grundutbildningen utvärderar kurserna och utbildningsåret i interna auditeringar en gång per år i utbildningsprogrammen. Dessa auditeringar är verktyg för utvecklandet av kursinnehåll, specifika övningar och metoder inom APSLC. Inom Fortbildningen görs efter varje avslutad kurshelhet en utvärdering av innehåll och metod i vilket även utvärderas verksamheten och inlärningsmålen i APSLC. Samarbetspartners och olika intressegrupper inom Fortbildningen är med i planeringen på förhand av kursinnehållet eller undervisningsplanen (t.ex. inom specialiseringsstudier), vilket gör att innehållet blir arbetslivsinriktat och svarar mot de aktuella behoven i samhället. En utvärdering av innehåll och metod gör kontinuerligt med arbetslivsrepresentanter, både osystematiskt (t.ex. spontana diskussioner och telefonsamtal) och systematiskt (regelbundna möten med arbetslivet).

40 2.2.2 Inlärningsprocessen och dess styrning För simuleringspedagogik gäller den allmänna pedagogikens principer, d.v.s. det främsta intresset är studentens inlärning och har sin grund i den konstruktivistiska pedagogiken. Inlärningen är en aktiv process och genom egen reflektion och insikt bearbetar studeranden kunskapen mot nya integrationsnivåer. Studeranden är i sista hand själv ansvarig för sin inlärningsprocess. I simuleringsövningar förenas teori och praktik på ett naturligt sätt till en ny helhet. Studeranden konstruerar och skapar och organiserar kunskapen på ett nytt sätt. En egen inlärningscirkel har utvecklats med Kolbs cirkel som utgångspunkt för simuleringspedagogik (Dansk Institut for Medicinsk Simulation, DIMS). Beståndsdelarna i inlärningscirkeln är: förvärvande av kunskap, handfärdighet och handskicklighet, simuleringsövningar, simuler ing i team och därefter förvärvande av erfarenheter från den kliniska verkligheten. Varje beståndsdel i inlärningscirkeln kan förstås som en egen helhet och innehåller i sig alla moment från Kolbs inlär ningscirkel: konkret erfarenhet, observation och reflektion, djupare förståelse, begrepp och generaliseringar och handlande i nya situationer. Simuleringspedagogikens inlärningscirkel förutsätter att studeranden innan själva simuleringstillfället kan den teori som hör till avsnittet ifråga och klarar av de handfärdigheter som krävs i simuleringsövningen. Att simulera är tryggt för studeranden. Före övningen betonar instruktörerna att övningen är konfidentiell och att ingen berättar om övningen efteråt till utomstående. På detta sätt skapar instruktörerna en tillitsfull atmosfär inför själva övningen. Studeranden får öva i egen takt, göra fel och korrigera dem i följande övning. Svårighetsgraden på övningarna kan varieras allt efter målgrupp och behov. I och med att samma övning kan göras upprepade gånger blir det en stark fixering av kunskapen och handlingsberedskapen Förfaranden för kompetensbedömning Kompetensen bedöms enligt Miller 9 (1990) utifrån 4 nivåer som kan beskr i- vas i form av en triangel. På botten av triangeln finns nivå 1 kunskap som svarar mot frågan vad, det som studeranden behöver veta och som är minimi grundförutsättningar att inneha för en klinisk kompetens. Nivå 2 svarar mot 8 Nyström, P. & Wallinvirta, E Simuler ing som idé och metod i publikationen: Silius- Ahonen, E. (red.) Vägen till yrkeskompetens. Hur syns pedagogiken i den professionsinriktade högskolepedagogiken. Rapport 1/2006, Arcada, Helsingfors. 9 Miller GE. The assessment of clinical skills/competence/performance. Acad Med. 1990; 65 Suppl: s

41 frågan att veta hur och varför. På nivå 3 tillämpar studeranden kunskapen och visar på hur kunskapen används i enskilda moment och på nivå 4 utför studeranden och behärskar sitt handlande som helhet. I Centrets verksamhetsmiljöer bedöms kompetensen i första hand på nivå 3 och 4. Simulering som metod innehar i sig själv en klar självbedömning som innebär att studerandens insikt om sitt eget kunnande på nivå 1 och 2 blir uppenbart för honom/ henne i själva övningen och i debriefing fasen. I det situationer då studeranden inte innehar den behövliga kunskapen på nivå 1 och 2 får studerande också den feedbacken av instruktörerna och lärarna, genast efter övningen. Under simuleringsövningen ingår en kontinuerlig yttre och inre kompetensbedömning. Studeranden har själva möjlighet att verbalisera och uttrycka sitt kunnande efter övningen tillsammans med den övriga gruppen. Instruktören och läraren ger ytterligare feedback av handlandet utifrån studerandens förutsättningar och övningens inlärningsmål. Den kompetensbedömning som sker i APSLC är ofta en del av en större undervisnings- och inlärningshelhet. I APSLC sker bedömningen muntligt av instruktörerna och lärarna medan studerande för sin egen själv- och kompetensutvärdering ifyller en blankett efter övningen 10 och antecknar om scenariot och sin egen handlingsberedskap. Dessa blanketter sparar studeranden i en simuleringsportfolio och följer med sin egen utveckling Inlärningsmiljöer APSLC erbjuder undervisningsmiljöer som motsvarar verkliga komplexa vårdsituationer. Miljön kan varieras och vårdverkligheten kan efterbildas autentiskt. Simulatorn (i detta fall den datorstyrda patientdockan eller en levande aktör, standardized patient ) återger en verklig patientsituation. Den miljö simulatorn erbjuder innebär att de personer som är i simulatorn tryggt och mångsidigt får öva sig, använda sig av sina vård- och medicinska kunskaper, teknologiska färdigheter och av sig själv som person och professionell yrkesutövare. Miljön ger studenter och vårdpersonal av olika kategorier maximal möjlighet att närma sig det praktiska arbetet, lära sig nytt, uppehålla tidigare inlärda färdigheter och att tillräckligt ofta öva kritiska och mer sällsynta situationer för att patientsäkerheten skall kunna garanteras. Att simulera är en didaktisk metod bland andra didaktiska metoder och används parallellt med dessa (t.ex. skillstation, föreläsning) för en total inlärning. APSLC erbjuder goda möjligheter att öva tekniska färdigheter i vård och medicin samt icke tekniska, mänskliga faktorer som även de i allra högsta grad 10 Stenberg, A Defuseringblankett för simuleringsundervisning och alarmuppdrag, hjälpmedel för konstruktion av scheman och reflektion. Examensarbete, Arcada, Helsingfors.

42 påverkar vårdsituationens resultat. De nära autentiska verksamhetsmiljöerna, den autentiska apparaturen (t.ex. monitorer, defibrillatorer, anestesimaskiner) och relevanta vårdprotokoll samt pedagogiskt kunniga och kliniskt kompetenta instruktörer garanterar en bra miljö att öva i för klinisk kompetens för alla yrkesgrupper inom hälso- och sjukvården.. Processer och utvecklingsförfaranden i anslutning till FoUverksamheten samt sammankopplingen mellan FoU och undervisning Forsknings- och utvecklingsverksamheten är beskriven närmare i p APSLC leds av en överlärare som fungerar som medicinsk chef. Det medicinska samarbetet med Helsingfors univeritet och utbildningsprogrammet i akutvård har från starten förankratsi gemensam undervisning och en stark förankring i forskningsverksamhet om kunskaps- och samarbetsfrågor mellan olika professioner 11. MD Olli Väisänen, doktorerade och det forskningsområde (trombolysbehandling) avhandlingen koncentrerade sig på bidrog till en kunskapsutveckling av innehållet i specifika simuleringsövningar och till en kompetensutveckling av personalen i Centret och som därmed ger en direkt effekt på studerandens kompetensutveckling. Från och med år 2007 har studeranden deltagit i simuleringsövningar i vårdetiska konfliktsituationer inom ramen för kursen i vårdetik. HvM Eivor Wallinvirta färdigställer sin licentiatavhandling (hösten 2009) om ansvar i vården. Detta är ett sätt att visa på hur innehållet genom simuleringsövningar får en gemensam kunskapsutveckling, studeranden och lärare tillsammans i hur icke tekniska färdigheter kan simuleras inom ramen för kursen i vårdetik. De instruktörer; lärare, läkare och arbetslivsrepresentanter som är involverade i APSLC:s verksamhet är alla specialiserade på simuleringsmiljöer. Engagemanget är stort och kärnkompetensen inom patientsäkerhetsfrågor inom vård och akutvård kan påvisas Väisänen, O. et al Co-education in Emergency Medicine for medical students and paramedic during Abstract. Resuscitation congress, 2006, Stavanger, Norway. 12 Väisänen O Prehospital management of acute myocardial infarction in a helicopterbased emergency medical service system. Doktorsavhandling. Helsingfors universitet, Arcada, Helsingfors. 13 Hallikainen J, Väisänen O, Randell T, Tarkkila P, Rosenberg P., Niemi-Murola L.Teaching anaesthesia induction to medical students: comparison between full-scale simulation and supervised teaching in the operating theatre. Eur J. Anaesthesiol Feb; 26(2): ; Roberts C, Kemppainen M, Hallikainen J, Väisänen O. Post-gradual education for emergency room nurses. Abstract. Scandinavian Trauma Nurse Congress, Copenhagen, Denmark 2005.

43 . Hantering, utvärdering och utveckling av resurser (bl.a. pengar, kompetenskapital och infrastruktur) Arcada Fortbildning gjorde år 2001 ett strategiskt beslut att satsa på akutvården genom att bl. a. anställa MD Olli Väisänen vars uppgift var att utveckla specialiseringstudier inom akutvård samt skapa en simuleringsmiljö. APSLC tidigare Arcada Medical Simulation Center (AMSC) påbörjade sin verksamhet år 2003 med ett samarbete med personalen på HUCS Tölö sjukhus traumateam på polikliniken. Samma år investerade Arcada i en simuleringsdocka SimMan för euro. Arcada Fortbildning fick möjlighet att år 2001 inleda ett 5-årigt prehospitalt undervisningsprojekt inom Nyland. Tillsammans med Östra, Mellersta och Västra Nylands Räddningsverk och därutöver med alla privata sjuktransportörsentrepenörer i regionen planerades ett fortbildningsprogram Akutvård på vårdnivå i Nyland som till sin omfattning var 60 sp. Projektet avslutades i december 2006 och då hade ca 250 personer som arbetar inom den prehospitala vården på vårdnivå i Nyland genomgått fortbildningen APSLC erhöll år 2004 egna nya utrymmen designade för en simuleringsmiljö i de nya lokaliteterna vid Arabiastranden. Utbildningen av egna instruktörer i simuler ingspedagogik startade. Detta var en grundförutsättning för att i fortsättningen kunna få en etablerad och kontinuerlig verksamhet utgående från ett tänkande i patientsäkerhet och simuleringspedagogik. Utvecklingen fr.o.m. år 2004 har varit kraftig. APSLC var det första simuleringscentret i Finland och satsningen på både substans, teknik, utrustning och personal har varit en balansgång. Satsningen på innehåll och simuleringsmetodens utvecklande var den första primära uppgiften under åren Under år 2008 investerade Centret i teknik och utrustning och verksamhetsmiljöerna utvecklades till mer ändamålsenliga inlärningamiljöer. Centret besitter idag en audiovisuell apparatur som gör det möjligt att operera över nätet och som skall göra det möjligt att utveckla nätbaserade kurser och nätbaserad undervisning. För att underlätta finansiering av investeringar i material och personalresurser har APSLC sålt privatfinansierade kurser till olika kundgrupper. Den genomsnittliga omsättningen av privatförsäljning under perioden har varit ca på årsnivå. Dessutom har APSLC fått finansiellt stöd av de finlandsvenska fonderna under perioden totalt ca APSLC fick år 2008 också ekonomiskt understöd av TUF (55000) för utveckling av verksamheten i de olika simuleringsmiljöerna och för samarbete inom grundutbildningens olika vårdprogram och ytterligare för tvärfackligt samarbete inom Arcada med övriga utbildningsprogram. Under åren har högskolan Arcada investerat totalt ca i simuleringsutrymmen och teknik.

44 Via ovan nämnda arrangemang har Arcada kunnat bygga upp en bestående bred kompetens inom simuleringspedagogik, en komptens som idag utnyttjas såväl inom grundutbildningen som inom fortbildningsverksamheten. Som helhet leds och koordineras simuleringsverksamheten inom Arcada av akutvårdsteamet som är resurserat av Fortbildningen och Avdelningen för idrott, social- och hälsovård. Teamet består av 7 medlemmar: två heltidsanställda läkare, två magistrar i hälsovetenskaper och tre lärare i akutvård och sjukvård. Olli Väisänen, heltidsanställd läkare av Arcada fungerar som medicinsk chef och överlärare för APSLC och Juha-Pekka Laakso på heltid som APSLC:s koordinator av verksamheten och som instruktör och lärare i centret likväl som Patrik Nyström är resurserad till 50 % för centrets verksamhet och huvudansvarig för utbildningen av simuleringsinstruktörer flera lärare inom vårdprogrammet deltar i verksamheten vid APSLC.. Kvalitetssäkringssystem och kvalitetsutvecklingsåtgärder Den specifika kliniska kärnkompetensen inom akutvård utvärderas och kvalitetssäkras i APSLC. Tillsammans med Kuopio Räddningsinstitut har Centret utvecklat teoretiska kunskapsprov och praktiska test för akutvård på grundnivå. Den praktiska delen av testet utvärderar tekniska grundfärdigheter samt studerandens handlingsberedskap i akutvårdssituationer på grundnivå. Utvärdering och kvalitetssäkring på vårdnivå 14 har utvecklats inom Centret. Kvalitetssäkringen utgår från de uppställda inlärningsmålen för sjukskötar- och akutvårdens kompetensområde och TERVA 2. Utvärderingen berör bl.a. vården av patient med trauma, hjärtsmärta och andningssvår igheter. Som utvärderare fungerar utomstående lektorer, läkare och arbetslivsrepresentanter från yrkesområdet. Till utvärderingen hör även att studeranden deltar i en muntlig intervju som fungerar som ett mognadsprov och visar på studerandens beslutsförmåga och moral i vårdetiska konfliktsituationer. Denna form att utvärdera och kvalitetssäkra studerandens kunskaper i akuta prehospitala vårdsituationer är en överenskommen praxis inom yrkeshögskolorna med akutvårdsutbildning. Yrkeshögskolorna Metropolia, Sainia, Savonia och Oulun seudun ammattikorkeakoulu köper kvalitetssäkringstjänsten på vårdnivå av APSLC. Under våren 2009 utvärderas i APSLC ca 80 studeranden från utbildningsprogrammen i akutvård vid yrkeshögskolorna. Kvalitetssäkring av detta slag skall under åren även utvecklas att gälla sjukskötare och 14 Ekman, S & Väisänen, O. & Wallinvirta, E Ensihoidon ammattikorkeakouluopiskelijoiden hoitotason osaamisen arviointi Raportti valtakunnallisesta pilottiprojektista. Rapport 1/2004, Arcada, Helsingfors.

45 barnmorskor från utbildningsprogrammet i vård. Ett test av tekniska och icke tekniska färdigheter utvecklas och tas i bruk våren Arcada utför interna auditeringar på programnivå inom de examensinriktade utbildningarna. Utbildningsprogrammet i akutvård och vård utförde en intern auditering senast läsåret , i vilka också deltog studenter från programmen. APSLC utvärderas som en del i den hela verksamheten. Effektiviteten i APLSC:s fortbildningverksamhet säkerställs genom klara och effektiva rutiner som finns beskrivna i Arcada Fortbildnings kvalitetssäkringsmanual. B RESULTAT Resultat som hänför sig till de studerande Studeranden har en allomfattande kunskap i patientsäkerhet, både i teori och praktik och behärskar vårdsituationers förlopp i sin helhet. Studeranden har haft möjlighet att regelbundet arbeta i verksamhetsmiljöerna och genom det blivit förtrogna med kunskaper i CRM. Studeranden innehar klinisk kompetens och är förtrogen med kritiska situationer i patienvården, som de både kan och vågar hantera genom beslutsfattande och ledarskap. APSLC innehar den prognostiserade kär nkompetensen (se p. 1 och 1.1) och ger förutsättningar för studeranden att nå dessa mål. Resultat som hänför sig till arbetslivet Misstag och fel i förhållande till patientvården kostar Finland årligen 1,3 miljarder euro 15. APSLC erbjuder kurser som kan förebygga risker och skador i vården. Denna fortbildning erbjuds arbetslivet med utgångspunkt i det kontext de finns i. Personal som har flyttat till Finland från andra länder och arbetar inom hälso- och sjukvårdsbranschen kan kompetenssäkra sig genom kurser i APSLC, likväl som vårdare som vill återgå till hälso- och sjukvårdsområdet efter en längre tids frånvaro kan göra det för att återfå säkerhet i sitt arbete. Resultat som hänför sig till personalen Personalens kompetens inom grundutbildningen och fortbildningen ökar inom många områden. Genom kunskap och övning utvecklas säkerheten att fungera som simuleringsinstruktör. Kunskapen i patientsäkerhetsrelaterade frå- 15 Järvinen Patientsäkerhetkonferens, SHM ( it/arkisto/ potilasturvallisuuskonferenssi)

46 gor ökar, vilket direkt bidrar och ökar kompetensen hos studeranden. Utbildning av egna instruktörer som kan verka i simuleringsmiljöerna ökar och detta gör att än fler arbetslivskontakter kan tas och utbildningar för arbetslivet kan göras. Det innovativa greppet i Centret motiverar personalen i deras arbete och påverkar indirekt arbetstillfredsställelsen och arbetsorken. Resultat som hänför sig till ekonomisk kapacitet APSLC finns redan nu på den öppna marknaden. År 2008 såldes inom ramen för fortbildningen 31 kortkurser, allt från 1 5 dagars kurser. APSLC har för avsikt att utvidga den öppna marknaden och öka än mer på försäljningen av korta kurser. APSLC:s uppgift är att kunna förmedla patientsäkerhetens innehåll så trovärdigt att arbetslivet kan ta kunskapen till sig och se att samhället sparar resurser i minskade utgifter för patientskador. Den ekonomiska tillväxten ökar efterfrågan på aktuell och behövlig kunskap. APSLC kommer att utöka sina personella resurser och den vinst som Centret gör på den öppna markanden skall användas för att utveckla Centrets innehåll och teknik så att det ständigt svarar mot samhällets krav. Resultat som hänför sig till internationalisering Arbetet i APSLC innebär att nätverk och internationellt samarbete är nödvändigt och en förutsättning för överlevnad. Den bästa kompetensen när det gäller simuleringspedagogik, forskning och erfarenheter av detta finns inte att erhålla i Finland. Det är bl.a. därför det är helt nödvändigt att ständigt samarbeta, både på ett nordiskt och internationellt plan med de ledande Centren i patientsäkerhet och simuleringspedagogik. En möjlighet är att ett kontinuerligt utbytessamarbete kan uppstå med något annat internationellt Center, så att internationella instruktörer arbetar i varandras Center. Avsikten är att kring patientsäkerhet utföras gemensamma projekt med de Center som APSLC redan har kontakter till vilket betyder att samarbetet ytterligar fördjupas kring ett gemensamt innehåll. Resultat som hänför sig till uppgiften att främja regional utveckling Centrets regionala utvecklingen och påverkan kommer speciellt att kunna synliggöras både inhospitalt och prehospitalt. Arbetslivet får ta del av de verktyg som ändrar kulturen för patientsäkerhetsfrågor och de har möjlighet att utbilda sin personal som sedan blir påverkare på sin arbetsplats. APSLC kommer att arrangera sin första nationella kongress hösten 2009 i Patientsäkerhet vari ingår förutom teori även workshops i simuleringsmiljöerna. Goda praktiska patientsäkerhets modeller presenteras för deltagarna.

47 Resultat som hänför sig till FoU-verksamhet APSLC deltar i nationella forskningsprojekt som leds av Institutet för hälsa och välfärd. APSLC utvecklar nya kurser och skapar nytt kunnade i frågor om patientsäkerhet. Också läkemedelprojektet (MAQ) utveklas så att det kan användas i simuleringsmijöerna. En förnyelse och modernisering av simuleringscentret är ständigt pågående så att det pedagogiskt svarar mot en optimal inlärning och mot den senaste internationella forskningen i simuleringspedagogik. C SAMMANSTÄLLANDET AV ANSÖKAN Arcada utlyste i december en intern tävling för val av representant till kvalitetsenhet. Ledningsgruppen utsåg i februari 2009 APSLC till Arcadas representant för utvärdering av kvalitetsenhet. Grunderna till APSLC:s val är följande: APSLC har utvecklat en pedagogik som genom simuleringar av verkliga patientsituationer i inlärningsmiljöer förenar teori och praktik och ger en yrkeskompetens för arbetslivet. APSLC erbjuder en forsknings- och utvecklingsmiljö vari lektorers, studenters och arbetslivsrepresentanters medverkan i utvecklingen av kunskapen är en naturlig del av studier eller utbildningshelhet. APSLC gör nätverkssamarbete på nationell och internationell nivå. Inom ramen för APSLC har utvecklats ett kvalitetsinstrument för bedömning av akutvårdskunskaper för studenter inom yrkeshögskolor och för vårdpersonal inom det prehospitala området. Simulering som metod innehåller i sig en kvalitetssäkringsprocess för studerandens och arbetslivsrepresentanters inlärning och patientsäkerheten kan garanteras. Ansökan har sammanställts av akutvårdsteamet tillsammans med programledare i vård Gun-Britt Lejonqvist. Programledare Eivor Wallinvirta samt överlärare och medicinsk chef Olli Väisänen har varit koordineringsansvariga för ansökan och är ansvariga för texterna i sin helhet. Fortbildningens chef Lars Wessman och prefekt Camilla Wikström-Grotell vid avdelningen för idrott, social- och hälsovård har bidragit med synpunkter på texter, samt deltagit i skrivandet med speciell fokus på hantering av resurser samt anknytningen till Arcadas strategi och målen för det europeiska området för högre utbildning.

48 Arviointipalaute Arcada Patient Safety and Learning Center är ett svar på de senaste årens debatt om kompetensen inom patientsäkerhet bland sjuk- och hälsovårdspersonalen. APSLC kombinerar simuleringsundervisningens positiva egenskaper med praktiska undervisningssituationer. Detta innebär att undervisningen inte enbart utgår från inlärning av färdigheter, utan även beaktar mänskliga faktorer och deras betydelse i praktiska vårdsituationer. Enligt detta synsätt handlar patientsäkerhet utöver tekniska färdigheter även om icke-tekniska färdigheter som beslutsfattande, kommunikation och situationsmedvetenhet. Verksamheten i relation till yrkeshögskolans strategi Arcada Patient Safety and Learning Center är uppbyggt kring inlärnings- och simuleringsmiljöer som i första hand utformats med tanke på de krav som ställs på praktisk undervisning i första vård. Verksamhetens fokus ligger på patientsäkerhet, som är ett av yrkeshögskolans prioritetsområden. Centret fyller inte endast en uppgift för de regionala behoven inom Arcadas verksamhetsområde, utan har också en marknad på riksnivå. APSLC har byggt upp ett brett internationellt kontaktnät av hög standard. Verksamheten lyckas föredömligt förena de behov som finns inom grundutbildningen med dem inom fortbildningen. Utbildningen i patientsäkerhet fokuserar inte bara på allmänna grundläggande färdigheter, utan också på kliniskt kunnande av det slag som behövs i verkliga situationer ute i arbetslivet. Planering, genomförande, utvärdering och utveckling av utbildningsenhetens verksamhet Utgångspunkten för verksamheten vid APSLC begränsar sig inte till en rent traditionell koppling mellan teori och praktik utan handlar om en integrerad pedagogik, där de studerande utvecklar sitt kunnande i praktiska situationer. Den teoretiska referensramen består av Kolbs inlärningscirkel, konstruktivism och realism, vilket också styr den praktiska undervisningen. I intervjuer framgick det att de studerande anser sig få utmärkta färdigheter i patientsäkerhet. Via övningarna i simulerade situationer automatiseras deras färdigheter. Under sin arbetspraktik kan de därför koncentrera sig på sådant de inte kan göra eller lära sig i övningssituationer. Samtidigt känns situationerna de ställs inför i verkligheten mindre främmande. De studerande betonade framför allt vikten av att kunna kommunicera i verkliga vårdsituationer.

49 Inom fortbildningen har APSLC samarbetat med HUCS, vilket det också finns starkt belägg för. HUCS har i egenskap av arbetsgivare erbjudit sina anställda avlönad fortbildning, vilket är rätt ovanligt med tanke på hur många som berörs. Samarbetet med HUCS har pågått i många år, vilket vittnar om sjukhusets förtroende för kvaliteten på utbildningen. De personer som deltagit i fortbildningen fungerar därefter också som instruktörer på sin egen avdelning. Centret har ett välfungerande internationellt kontaktnät och går in för att främja kontakterna från finländskt håll till internationella projekt och sammanhang inom utvecklingen av simuleringsmiljöer. Därtill ser inlärningscentret det som en utmaning att utvidga verksamheten så att inlärningen av icke-tekniska färdigheter även omfattar vissa andra examensinriktade utbildningsprogram. En annan utmaning är att på bred front utvidga FoU i samarbete med arbetslivet. APSLC har skapat ett välfungerande och mångprofessionellt team kring inlärningsmiljön. Därtill finns det skräddarsydda utbildningar för olika arbetsgivare, vilket är viktigt med tanke på hur verksamheten utvecklas i relation till arbetslivet. Resultat i relation till uppställda mål Fortbildningen har mycket stor bredd. APSCL erbjuder specialiseringsstudier, undervisning inom den öppna yrkeshögskolan och avgiftsbelagd service på bred front. Lärarna har publicerat sig aktivt de senaste åren. Inom Arcada lägger man vikt vid utvärderingen av kunnandet. Inom utbildningen i akutvård består utvärderingen av ett riksomfattande prov och en utvärdering av kunnandet i praktiken. I ansökan ingår en mycket kortfattad presentation av resultaten. Vid utvärderingsbesöket som Rådet för utvärdering av högskolorna företog, presenterades resultaten och målsättningarna tydligt och klart. Verksamheten vid centret är mycket omfattande, särskilt inom fortbildningen. För den examensbaserade grundutbildningens del ligger fokus av förståeliga skäl på utbildningsprogrammet inom akutvård samt delvis på utbildningsprogrammet i vård. Såväl i ansökan som på basis av presentationen av resultaten framgick det att Arcada gjort en betydande ekonomisk satsning på teknisk utrustning för inlärning i simuleringsmiljöer. Under presentationen betonades den stora satsningen på att utveckla den pedagogiska aspekten. Däremot förblev det öppet i vilket förhållande de stora satsningarna står till antalet avlagda studiepoäng. Intervjusvaren lyfte framför allt fram verksamhetens innehåll, kontaktnät och utvärdering av färdigheter som dess starka sidor. Särskilt beröm fick utvecklingen av inlärning av icke-tekniska färdigheter.

50 Resumé Arcada Patient Safety and Learning Center erbjuder en föredömlig inlärningsmiljö där den tekniska utrustningen är i balans med det pedagogiska kunnandet. De pedagogiska teorier som tillämpas resulterar i en positiv inlärningsmiljö också med tanke på kritiska vårdsituationer. Inlärningscentret har goda kontakter till arbetslivet. Utbildningen genererar praktiskt kunnande inom akutvården med erkänt gott resultat. APSLC är ett utmärkt exempel på en fungerande simuleringsmiljö som inte dikteras av den tekniska utrustningen, utan utgår från de behov av utveckling som finns i arbetslivet. Utvecklingsbehoven för APSLC gäller framför allt att bli bättre på att utnyttja kunskaperna om inlärning i simuleringsmiljö inom forskning och utveckling och att utvidga undervisningen med hjälp av simuleringsmiljöer så att den även kan tillämpas inom andra utbildningsprogram.

51 . Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tabusta seksuaalisuuden asiantuntijaosaamiseen Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: Riikka Ahmaniemi Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) on ainoa korkeakoulu, joka tarjoaa seksuaaliterveyden ja seksologian syventävää erityisosaamisen koulutusta Suomessa. Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä. Silti se on yhteiskunnassamme tabu, johon liittyy myyttejä ja virheellisiä käsityksiä. Seksuaalisuuteen liittyvistä ongelmista vaietaan usein. Tästä huolimatta JAMKin henkilöstö on rohkeasti aihealueen merkittävyyteen uskoen toiminut alan ehdottomana pioneerina. Vuonna 1995 kansallisen seminaarin yhteydessä järjestetty Nojatuolimatka seksuaalisuuteen -opintoilta oli alkusysäys siihen, että JAMKista kehittyi tunnustettu asiantuntijataho Suomessa ja Pohjoismaissa. Visio seksologia ammatilliseksi asiantuntijuudeksi koulutusta kehittämällä on ohjannut määrätietoista työtä 15 vuoden ajan. Henkilöstö on sitoutuneesti kehittänyt alan sisältöjä ja pedagogisia menetelmiä. Asiantuntijuutta ja koulutusta on kehitetty tärkeimpinä kumppaneina sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL). Vähitellen ala on saavuttanut legitiimin aseman sekä koulutusjärjestelmässä että laajemmin yhteiskunnassa. Tästä ovat osoituksena auktorisoidut seksuaalineuvojan ja seksuaaliterapeutin ammattinimikkeet. JAMKilla on valtakunnallisesti merkittävä ja vastuullinen koulutustehtävä seksologian ja seksuaaliterveyden edistämisen osaamisessa. JAMK on seksologian koulutuksen johtava asiantuntijakeskus Maija Ritamo, projektipäällikkö THL. A TOIMINTA Koulutusyksikön toiminnan kuvaus sekä liittyminen ammattikorkeakoulun strategiaan ja keskeisiin pedagogisiin ja työelämäyhteistyön linjauksiin Koulutusyksikön toiminnan kuvaus suhteessa korkeakoulun strategisiin linjauksiin Seksologian ja seksuaaliterveyden asiantuntijuus on keskittynyt JAMKin hyvinvointiyksikköön (ent. sosiaali- ja terveysala). Seksologian ja seksuaaliterveyden 1 edistämisen erityisosaamisessa yhdistyy tarjottava koulutus (kuva 1), henkilöstön 1 Seksologia = monitieteinen tieteenala, joka tutkii ja käsittelee tietoa sukupuolesta ja seksuaalisuudesta niiden eri ilmenemismuodoissa. Seksologia on tutkimusta, koulutusta, terapiaa tai terveyden edistämistä interventiona. Seksuaaliterveys = seksuaalisuuteen liittyvä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tila, johon sisältyy fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen ulottuvuus (WHO 2002).

52 toteuttamat tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä aluekehitys- ja yhteiskuntatyö. Lisäksi asiantuntijuusalueeseen liittyy palvelutoimintana tehtävää seksologian klinikkatoimintaa yhdessä opiskelijoiden kanssa sekä konsultaatiota ja työnohjausta. Perustutkinnon koulutus tarjoaa perusvalmiudet seksuaalikysymysten käsittelyyn sosiaali- ja terveysalan asiakastilanteissa. Työelämässä jo toimivat opiskelijat puolestaan hankkivat täydennyskoulutuksessa lisävalmiuksia seksuaalineuvonta ja -ohjaustyöhön tai seksuaaliterapiaan. Kuva. Koulutuksen tuottama ydinosaaminen ja koulutusmuodot Hyvinvointiyksikkö lähti jo vuonna 1995 johdonmukaisesti kehittämään seksologiasta ja seksuaaliterveydestä keskeistä osaamisen painopistealuetta. Missionsa mukaisesti JAMKin tehtävänä on toimia kansainvälisesti suuntautuneena korkea-asteen koulutus- ja kehittämisyhteisönä, joka lisää Keski-Suomen työelämän osaamista, kilpailukykyä, yrittäjyyttä sekä väestön hyvinvointia. Seksologian ja seksuaaliterveyden aktiivinen ja ennakoiva kehittäminen on esimerkki mission ja vision tahtotilaa ja JAMKin ydinosaamista toteuttavasta työstä. Ala muodostaa kehittämisyhteisön, jonka toimintaa ohjaa vahva yhteinen tahto tehdä vaikuttavaa ja tarvelähtöistä tutkimus- ja kehitystyötä yhdessä työelämän kanssa. Terveyden edistäminen on yksi JAMKin tutkimus- ja kehitystyön strategian erityisosaamisala. Koulutuksen pedagogiset ratkaisut edistävät JAMKin pedagogisessa strategiassa asetettuja tavoitteita koulutuksen tarve- ja työelämälähtöisyydestä ja laadun parantamisesta.

53 . Koulutusyksikön ydinosaaminen suhteessa toimintaympäristön ennakoituihin osaamistarpeisiin Ydinosaamista on: 1. Seksologian ja seksuaaliterveyden asiantuntijuus ja alan ammatillistumisen edistäminen 2. Pedagogisten ja soveltavien tutkimusmenetelmien avulla 3. Kehittämiskumppanuuden välityksellä Ennakoidaan osaamistarpeita Koulutetaan ja kehitetään ammatti-henkilöstön osaamista Kuva. Yksikön ydinosaaminen 1. Seksologian ja seksuaaliterveyden ydinosaamisen määrittelyä ohjaa NACS:n (Nordic Association for Clinical Sexology) pohjoismaisessa koulutusohjelmassa määritelty seksologian ja seksuaaliterveyden osaaminen. JAMK edistää asiantuntijatiedon kehittymistä ja alan ammatillistumista laadukkailla pedagogisilla ja soveltavilla tutkimusmenetelmillä ja vetovoimaisilla koulutuksilla. Henkilöstö toimii asiantuntijana alueellisissa sekä kansallisissa työryhmissä ja edistää uusien ammattinimikkeiden ja tehtävien syntymistä kuntiin ja sairaanhoitopiireihin. Monenlaiset yhteiskunnan ilmiöt synnyttävät tarpeen koko väestöä ja eri ikäryhmiä koskevan kansanterveyden ja seksuaaliterveyden edistämiseen. Tällaisia ovat esim. seksuaalisten toimintahäiriöiden yleisyys, par isuhdeongelmat, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja nuorison seksuaalikehitykseen liittyvät kysymykset. Suomalaiset arvostavat entistä enemmän seksuaalista hyvinvointia ja seksuaaliterveyttä osana elämänlaatua. Samalla odotukset tarjottavista seksuaalineuvontapalveluista ovat kasvaneet. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattihenkilöiden tietoisuus seksuaalisuuden ja seksuaaliterveyden merkityksestä ihmisen kokonaishyvinvointiin ja -terveyteen on lisääntynyt, kun kansansairauksien ja seksuaaliongelmien yhteyksistä on tullut tieteellistä näyttöä. 2. Henkilöstö on kehittänyt erityisiä pedagogisia menetelmiä kouluttaa ammattihenkilöitä, jotta he voivat omassa työssään levittää tietoutta ja osaamista. Oman seksuaalisuuden kohtaaminen ja persoonallinen tieto ovat lähtökohtia sensi-

54 tiivisen aihealueen opiskelulle. Siksi koulutuksissa keskitytään oman seksuaalisuuden tiedostamiseen, kehityskriisien, sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin hyväksymiseen sekä taitoihin reflektoida seksuaalisuutta. Pedagogisina menetelminä hyödynnetään reflektioryhmiä, kokemuksellisia ja toiminnallisia menetelmiä, asiakastilanteiden videointia ja analysointia jne. Kouluttautumiseen on kuulunut myös työnohjausta sekä kliinistä harjoittelua. 3. Seksuaaliterveyden edistämisen kehittämiskumppanuus on mahdollistanut pitkäjänteisen kehittämistyön. JAMKin asiantuntijat ennakoivat työelämän osaamistarpeita toimiessaan kehittämistyön kumppaneina lähinnä STM:n, THL:n ja Suomen Seksologisen Seura RY:n kanssa. Kehittämiskumppanuudessa on luotu ja pilotoitu koulutuksen sisältöjä, työelämän toimintamalleja sekä laadittu auktorisoituja ammattinimikkeitä. Lisäksi JAMKin asiantuntijat ovat konkretisoimassa kansallisia toimintaohjelmia ja suosituksia paikallisella tasolla mm. opiskelijoiden työpaikoille tehtävillä kehittämishankkeilla sekä tutkimus- ja kehitysprojekteilla.. Koulutusyksikön työelämäkumppanuuksien hallinta, arviointi ja kehittämiskäytännöt Alla olevaan taulukkoon on koottu merkittävimmät alan kumppanit. Henkilöstö tutustuttaa opiskelijat valtakunnalliseen ja kansainväliseen alan verkostoon systemaattisesti koko opiskeluprosessin ajan, jotta he voivat hyödyntää verkostoa työssään myös koulutuksen jälkeen (ks. 1.4.). Taulukko. Terveyden ja seksuaaliterveyden edistämisen asiantuntija-alan merkittävät kumppanit Viranomaiset/ julkiset toimijat Tutkimuslaitokset Yhdistykset/ järjestöt Verkosto STM Stakes / THL Sexpo säätiö Keski-Suomen seksuaaliterveyden osaamiskeskus Keski-Suomen Jyväskylän yliopisto: SETA NORDSEX-verkosto sairaanhoitopiiri Psykologian laitos Kuntien perus- Jyväskylän yliopisto: NACS (Nordic EuroSexo Group ja terveydenhuolto Perhetutkimuksen Association for Clinical IN-SERM Ranskan SoTe yksikkö Sexology) Tutkimus ja kehittämiskeskus YTHS Göteborgin yliopisto: Kantere ry. Terveyden edistämisen Psykologian laitos korkeakouluverkosto Kuntien opetus- ja Baltimoren Marylandin Väestöliitto Valtakunnallinen koulutoimi yliopisto: Sosiologian laitos terveysalan verkosto Suomen Seksologinen Valtakunnallinen OPM Seura YAMK verkosto

55 Hyvinvointiyksikkö on määritellyt strategiset sidosryhmänsä JAMKin yhteisessä sidosryhmätyössä. Lisäksi henkilöstö vastaa asiantuntijuusalueensa mukaisesti yhteyksistään. Näin taataan asiantuntijuuden kehittyminen eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoisena. Yksikkö on evaluoinut myös kansainväliset partnerinsa JAMKin yhteisten käytäntöjen mukaisesti. Kansainväliset asiantuntijavaihdot partnereiden kanssa kehittävät yhteistyösuhteita pitkäkestoisiksi ja monipuolisiksi synnyttäen esimerkiksi yhteisiä T&K-projekteja.. Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa sekä kansainvälinen verkostoituminen (toiminta ja synergiaedut, osaamisen kumuloituminen, yhteistyö ja -toiminta) Keski-Suomen alueella on vahvistettu seksuaaliterveyteen liittyvää yhteistyötä Keski-Suomen seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen (aluksi Keski-Suomen perhesuunnittelun osaamiskeskus) toiminnalla. Neuvottelukunta perustettiin Stakesin esityksestä organisoimaan alueellista seksuaaliterveyden kehittämistyötä. STM on myöntänyt osaamiskeskukselle tunnustuksen. Osaamiskeskuksen työryhmät ovat laatineet alueellisia hoito-ohjelmia, järjestäneet kansallisia seminaareja sekä ottaneet kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin. Se myös julkaisee 2 3 kertaa vuodessa ilmestyvää Seksuaaliterveys-verkkolehteä. Jyväskylän yliopiston yksiköt ovat merkittäviä kumppaneita, joiden kanssa on toteutettu vuosien varrella opiskelija- ja asiantuntijavaihtoa sekä yhteistä arviointia. JAMKin asiantuntijana Sirpa Valkama oli vuonna 1997 perustamassa Suomen Seksologista Seuraa, jonka hallituksessa ja koulutusten auktorisointiryhmän jäsenenä hän toimii edelleen. Seura on vakiinnuttanut ja virallistanut Suomen seksuaaliterveyden asiantuntijoiden yhteistyötä. Se on tehnyt merkittävää ja uraa uurtavaa työtä seksuaaliterveyden ja seksologisen osaamisen ammatillistumisessa ja kehittymisessä (esim. ammattinimikkeiden auktorisoinnit, koulutuksen osaamis- ja laatuvaatimukset). Stakesin kanssa on tehty yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita ja toimittu seksuaaliterveyden yhdysopettajien ja seksuaalineuvojien verkostoissa. Setan, Sexpo säätiön ja Väestöliiton kanssa tehdään koulutusyhteistyötä. Verkostojen lisäksi asiantuntijoihin pidetään yhteyttä kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa ja seminaareissa. JAMKin asiantuntijana Katri Ryttyläinen oli sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka laati alan tärkeimmän asiakirjan, kansallisen Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman Kansalliset amk-verkostot ovat olleet merkittävät myös ylempien amk-tutkintojen rakenteen ja sisältöjen luomisessa. Kansainvälisessä yhteistyössä tärkein on ollut pohjoismainen (NACS) verkosto, jossa luotiin seksuaaliterveyden ja seksologian koulutukselle yhteisiä osaamisvaatimuksia ja auktorisointistandardeja ja suunniteltiin ja käynnistettiin pohjoismainen koulutusohjelma. Verkostossa on toteutettu myös asian-

56 tuntijavaihtoa, yhteinen tutkimushanke sekä järjestetty erilaisia kansainvälisiä konferensseja. Ajatuksia ja kokemuksia vaihdetaan pedagogisista toteutuksista, opetussuunnitelmista ja alan kehittämisestä. Vuosina tehtiin mittavaa yhteistyötä Etelä-Afrikassa KwaZulu-Natalin alueella paikallisen alan uudistamisen projektissa. Kansalliset ja kansainväliset asiantuntijat, toimijat ja verkostot tuodaan tutuksi opiskelijoille koulutuksen alussa asiantuntijaluentojen, konferenssien ja tapaamisten kautta. Alan opiskelijat joutuvat usein raivaamaan työyhteisössään tilaa seksologiselle ja seksuaaliterveyden osaamiselle. Tästä syystä opiskelijaryhmän, opettajan ja verkostojen tuki on merkittävä voimavara opiskelijalle, jotta hän voi kehittää alan osaamista työpaikallaan. Opinnoissa harjoitellaan myös terveysvaikutusten arviointia, jotta opiskelijat kehittyvät edistämään ja esittelemään seksuaaliterveyden asioita esimerkiksi kuntapäättäjille. Heti erikoistumisopintojen alussa minut tutustutettiin mm. Seksologisen Seuran toimintaan ja nyt ohjaan yhtä opintopiiriä. Samassa koulutuksessa tutustumalleni Kataja ry.:lle olen vetänyt koulutuksia ja teen nyt myös ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyötä. Kontaktit kollegoihin ovat kaikki kaikessa tällä alalla. Sari Vannas, opiskelija. Yhteistyötä JAMKin muiden yksiköiden kanssa on tehty projekteissa, esimerkiksi Sexual Health Net -portaali rakennettiin IT-alan opiskelijoiden kanssa. Kansainvälisen kongressin järjestelyissä on ollut mukana matkailu- ja ravitsemusalan opiskelijat. Ylempiin amk-tutkintoihin JAMKin yksiköt ovat luoneet yhteisiä sisältöjä ja opinnäytetyön käytänteitä.. Opetuksen, t&k-toiminnan ja aluekehitystehtävän yhteen nivoutuminen Seksologian ja seksuaaliterveyden edistämisen asiantuntijuusalue on hyvä esimerkki siitä, miten ammattikorkeakoulun perustehtävät opetus, t&k-toiminta ja aluekehitys on tehokkaasti valjastettu instrumenteiksi alan ammatillistumisen edistämiseksi. Asiantuntijaosaaminen kehittyy JAMKin henkilöstön, koulutuksiin osallistuvien opiskelijoiden ja heidän työyhteisöjensä tiiviissä vuorovaikutuksessa stimuloiden toinen toisiaan. Yhteisesti kehittynyt osaaminen leviää opiskelijoiden välityksellä heidän työyhteisöihinsä. JAMKin henkilöstö edistää verkostoissa aktiivisesti toimien alan ammatillistumista ja samalla kumppanuus mahdollistaa työelämän osaamistarpeiden ennakoinnin.

57 Kuva. Seksuaaliterveyden edistäminen kehittämiskumppanuuden välityksellä (kuva muokattu KKA:n projektiryhmän kuvaa soveltaen). Kytkeytyminen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tavoitteisiin Jyväskylän ammattikorkeakoulu on sitoutunut eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamiseen. Vuodesta 2008 alkaen on ollut käytössä osaamislähtöiset opetussuunnitelmat, joissa käytetään European Qualification Framework (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia. Ne mahdollistavat elinikäisen oppimisen, tutkintorakenteiden joustavuuden ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen eurooppalaisella korkeakoulutusalueella. Vuonna 2005 siirryttiin ECTS-järjestelmän mukaisiin opintopisteisiin ja otettiin tutkintotodistuksen liite käyttöön (Diploma Supplement Label ). Lisäksi WHO:n laaja viitekehys terveyden edistämisen asiantuntijaosaamisen tasoista on integroitu ylempään amk-tutkintoon johtavaan koulutukseen. Seksologian ja seksuaaliterveyden koulutussisältöjä ohjaavat WHO:n ja muiden alan asiantuntijajärjestöjen määrittelyt. Seksuaaliterveyden edistämisen opetussuunnitelmatyössä seurataan kansainvälisiä kehityssuuntia tekemällä yhteistyötä esim. Agderin, Islannin ja Göteborgin yliopistojen kanssa yhteispohjoismaisissa maisteriopinnoissa.

58 Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen JAMKissa seksologian ja seksuaaliterveyden alan merkitys ja asiantuntijatiedon puuttuminen nähtiin 1990-luvulla ennakoivasti ja osaamista lähdettiin yksikönjohtajan tuella kehittämään. Alan kehittymistä ovat edesauttaneet useat yhteiskunnalliset ja valtakunnalliset kehityskulut kuten Suomen Seksologisen Seuran perustaminen ja STM:n ja Stakesin toimet seksuaaliterveyden edistämiseksi sekä koulutuspoliittiset ratkaisut, esimerkiksi jatkotutkintokokeilu ja ylemmät amk-tutkinnot. Ala on kehittynyt paljolti valtion ohjauksella ja rahoituksella ja JAMK on päässyt asiantuntemuksellaan tähän tärkeäksi kehityskumppaniksi. Seksologian ja seksuaaliterveyden koulutuksista Suomessa on tehty säännöllisesti selvityksiä (1995, 1997, 2004, 2009). Niiden avulla on pyritty luomaan yhdessä Stakesin kanssa paineita koulutuksen turvaamiselle myös jatkossa. Sekä valtiovallan että JAMKin valinta on ollut, että seksologian ja seksuaaliterveyden koulutukset on integroitu osaksi julkista koulutusjärjestelmää, jolloin se on hyväksyttyä korkeakoulutusta ja on kaikkien tavoitettavissa. Kuva. JAMKin Seksuaaliterveyden asiantuntijuuden ja ammatillistumisen vaiheet

59 Samaan aikaan koulutusten kehittämisen kanssa ovat tiivistyneet suomalaisten seksologien ja seksuaaliterveyden edistäjien kansalliset verkostot ja kansainväliset yhteydet. Suomen Seksologinen Seura liittyi jäseneksi Pohjoismaiseen seksologien liittoon (NACS). Sen piirissä valmisteltiin Pohjoismaisen Ministerineuvoston tuella seksologian koulutukselle yhteistä mallia. Tätä ennen seksologien maailmanjärjestössä (WAS, World Association for Sexual Health) voimistui seksuaalioikeusajattelu, joka vaikutti vahvasti myös suomalaisiin koulutuksiin. Euroopan Unionissa valmistellaan parhaillaan seksuaaliterveyden edistämisen strategiaa. JAMKin pitkäaikainen yhteistyökumppani THL:stä (Stakes) osallistuu valmistelukokouksiin korostaen strategian laatimisessa ammattihenkilöstön osaamista ja sen kehittämistä.. Tutkintojen ydinosaaminen ja sen määrittely Ydinosaaminen määrittyy ja rakentuu NACS:n pohjoismaisen seksologian koulutusmallin mukaisesti (kuvio 1). NACS-järjestö on ennakoiden luonut ja hyväksynyt yhteisen kolmiportaisen koulutus- ja pätevöitymisrakenteen, jossa osaaminen syvenee systemaattisesti ja prosessinomaisesti. Sen osaamisalueet koostuvat keskeisistä seksologian ja seksuaaliterveyden sisällöistä. Myös Seksuaali-ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma ja WHO:n viitekehys terveyden edistämisen asiantuntijaosaamisen tasoista ohjaavat osaamisen määrittelyä. Jokaiselle osaamistasolle on määritelty ammattinimike, jota vastaavaa osaamista koulutus tuottaa kunkin maan rakenteiden ja koulutuspoliittisten ratkaisujen mukaisesti. Suomen Seksologinen Seura ja NACS-järjestö auktorisoivat hakijan ammattinimikkeet (seksuaalineuvoja ja -terapeutti ja kliininen seksologi). EQF ja ARENE ry:n yleiset työelämävalmiudet, koulutustarpeen alueellinen ennakointi (työelämäkyselyt) sekä koulutuksen perustehtävä on otettu erityisesti huomioon ylemmän amk-tutkinnon ydinosaamisen määrittelyssä. Terveyden edistämisen ydinosaamista ja koulutusohjelmakohtaista osaamista on määritelty valtakunnallisessa YAMK-verkostossa.. Pedagogiset ratkaisut ja pedagogisen johtamisen käytännöt Opiskelijat opiskelevat ylemmissä amk-tutkinnoissa, er ikoistumisopinnoissa ja täydennyskoulutuksissa työn ohessa monimuotoopiskeluna, jossa yhdistetään lähiopetus, verkko- ja itsenäinen opiskelu. Lähiopiskelun jaksoilla opiskelijat osallistuvat luentoihin, keskustelevat ja pohtivat pienryhmissä esimerkiksi analysoimalla videoita sekä oppivat luovien menetelmien ja kirjallisten tehtävien välityksellä. Amk-tutkinnoissa opiskelijat oppivat perusvalmiudet seksuaalisuuden kohtaamiseen. Pidemmissä erityispätevyyden tuottavissa koulutuksissa korostuvat luovat ja toiminnalliset menetelmät ja kyky analysoida omaa eettistä

60 ja ammatillista työotetta. Osaamisen syventyessä kuvion 1 (sivu 2) mukaisesti pedagogiset menetelmät eriytyvät ja niiden vaativuus kasvaa. Opiskelijan persoonallisen tiedon ja itsereflektiotaitojen kehittyminen ovat edellytys sensitiiviseen työskentelyyn, jossa kohdataan asiakkaiden seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä ja pulmia. Taitoja kehitetään ns. SSA- (=Sexual Self Acknowledgement) koulutuksella. Koulutuksessa opiskelija oppii tiedostamaan itseään seksuaalisena olentona. Hänelle kehittyy valmiuksia omien kehityskr iisien ja seksuaali- ja sukupuoli-identiteetin hyväksymiseen sekä taito reflektoida ammatillista kehittymistään. SSA-opinnoissa työstetään syvällisesti persoonallista tietoa. Esimerkiksi opiskelijat työstävät kollaasin muotoon oman seksuaalihistorian. Kollaasin avulla opiskelija saavuttaa ymmärrystä omasta seksuaalikehityksestään ja siihen liittyvistä tapahtumista, jotka saattavat vaikuttaa asiakastilanteisiin. Draamaharjoituksissa opiskelija asettuu asiakkaan asemaan ja saavuttaa kykyä ymmärtää tilanteita er i näkökulmista. Lisäksi käytetään musiikkia, värejä ja liikettä oman persoonan asenteiden ja rajojen kohtaamiseen. Kirjoittamalla omista myyteistä ja tabuista opiskelija analysoi, miten ne vaikuttavat asiakkaan kohtaamiseen. Portfolio ja päiväkirja pitävät oppimisprosessia yllä. Reflektiiviseen päiväkirjaan kirjataan jatkuvasti tiedon lisääntymisen rinnalla oman osaamisen sekä tunteiden ja asenteiden arviointia. Dialogisessa työskentelymenetelmässä harjoitellaan mm. asiakastilanteita, jolloin ryhmästä yksi paneutuu asiakkaan ja yksi seksuaalineuvojan rooliin. Yksi opiskelija havainnoi asiakkaan ja työntekijän välistä vuorovaikutusta antaen palautetta. Harjoitukset analysoidaan koko r yhmän kanssa yhdessä eri roolien näkökulmista. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden myönteisiin ja osaamista eteenpäin vieviin tekijöihin. Näin voimavaraistetaan opiskelijoita ja oppimista. Samanlainen voimavaraistava työote pyritään siirtämään opiskelijoiden käyttöön työelämään. Seksologian ja seksuaaliterapian erikoistumisopintoihin on kuulunut vaihtelevasti työnohjausta ja kliinistä harjoittelua. Työnohjausryhmissä on korkeintaan viisi opiskelijaa. Ohjauksessa käydään opiskelijoiden asiakastilanteita läpi ja etsitään yhdessä vaihtoehtoisia menetelmiä tilanteiden hoitamiseksi. Merkittävää oppimisen kannalta on tunteiden sekä asenteiden pohdinta. Kaikki oppimistehtävät integroidaan ja sovelletaan kehittämään opiskelijan urakehitystä. Opinnäytetyöt ja kehittämishankkeet tehdään yleensä opiskelijoiden työyhteisöihin. Koulutuksen vastuuopettajat kantavat vastuun opiskelijoiden seksuaaliterveyden ja seksologian auktorisoituihin ammattinimikkeisiin vaadittavien tietojen ja taitojen saavuttamisesta. Tämä merkitsee ammatillisen korkeanlaatuisen tason ylläpitämistä ja kehittämistä sekä vastuun kantamista oppijan oppimisesta. Opettaja toimi ohjaavassa roolissa ja tuki oppimista. Silti oppimisen

61 etenemistä seurattiin hyvin tarkasti ja varmistettiin että osaamisemme kehittyi tason mukaiseksi. Leila Virolainen, sairaanhoitaja, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) JAMKista. Pedagogiset ratkaisut toteuttavat JAMKin pedagogisen strategian tavoitteita. Pedagoginen johtaminen on koulutuspäällikön vastuulla. Tukena hänellä on vastuuopettajat ja apuna koulutus/opintosihteeri Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt (opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien rooli) Kolmena vuonna toteutettujen ylempien amk-tutkintojen suunnittelu on perustunut työelämän lähtökohtiin. Vuonna 2004 ja 2007 alkaneita tutkintokoulutuksia varten Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalan työntekijöille ja esimiehille suunnattiin kyselyt, joilla pyrittiin ennakoimaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Kyselyihin saatiin yli 200 vastausta, joiden perusteella muokattiin opetussuunnitelmaa. Seksuaalineuvonta ja -ohjaus ovat yksi tärkeimmistä kyselyissä esiin nousseista tulevaisuuden asiantuntijuustarpeista. Osaamistarpeiden ennakoinnin lisäksi opetussuunnitelman kehittämisessä on hyödynnetty kerättyä opiskelijapalautetta. Opiskelijapalautteiden perusteella on esimerkiksi päätetty keskittyä ohjaus- ja terapiaosaamiseen, kun aikaisemmin sen ohella tarjottiin myös seksuaalipedagogiaa. Opiskelijat kokivat, ettei koulutus tarjonnut riittävästi osaamista kumpaankaan alueeseen. Merkittävä vaikutus opetussuunnitelman sisältöön on ollut kansallisella ja kansainvälisillä verkostoilla, joissa koulutuksen sisältöä ja alan osaamistarpeita on arvioitu perusteellisesti vuosittain. Yhteinen pohjoismainen opetussuunnitelmatyö aloitettiin vuonna 1997 ja se jatkuu edelleen. NACS-verkostossa on suunniteltu opetussuunnitelman pohjoismainen auktorisointi (Health Promotion and Preventive Care, Sexual Health Promotion, specialization line: Clinical Sexology 2004). JAMKin monialainen y-tiimi on ollut mukana ylemmän amk-tutkinnon opetussuunnitelman kehittämisessä ja toteuttamisessa. Ylemmän AMK-tutkinnon neuvottelukunta ottaa osaa opetussuunnitelman kehittämiseen ja uuden koulutusohjelman laatimisprosessiin. Opetussuunnitelman laatimisprosessi on JAMKin toiminnanohjauskäsikirjan ja ohjeiden mukainen ja sen sisältöä ja rakennetta linjaavat useat asiakirjat. Osaamislähtöisen opetussuunnitelman myötä 5 opintopistettä on JAMKissa opintojaksojen minimilaajuus. Koulutuspäällikkö vastaa koulutusohjelman, opetussuunnitelman ja oppimisprosessin kokonaissuunnittelusta. Yliopettaja vastaa koulutusohjelman laadusta ja sisällöllisestä kehittämisestä. Nimetty opettajatutor vastaa opintoihin liittyvistä käytännön asioista sekä opiskelijan ohjauksesta, osaamisen arvioinnista ja opintojen

62 suunnittelusta yhdessä yliopettajan ja opiskelijan kanssa. Opettajat ovat osallistuneet aktiivisesti myös opetussuunnitelman kehittämiseen Oppimisprosessi ja sen ohjaus Opiskelijaryhmät ovat aina moniammatillisia. Niihin kuuluu mm. sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita (kätilöt, terveydenhoitajat, fysioterapeutit, psykiatriset sairaanhoitajat, sosionomit, lääkärit), sosiaalityöntekijöitä, päihdetyöntekijöitä, kasvatusalan asiantuntijoita (lastentarhanopettajat, opettajat), psykologeja, pari-, perhe- ja psykoterapeutteja sekä kehitysvammaisten kanssa työskenteleviä. Opiskelijoita on ollut myös poliisilaitoksesta ja seurakunnasta. Opiskelijaryhmässä pyritään alusta saakka turvalliseen, opiskelijakumppania kunnioittavaan ilmapiiriin sekä hyvään ryhmäytymiseen. Erikoistumisopintojen opiskeluryhmästä muodostetaan opintojen välillä kokoontuvia vertaisryhmiä, joille opettaja antaa ohjeistettuja tehtäviä. Vertaisryhmätyöskentelystä kirjoitetaan yhteenvedot tutoropettajalle. Oppimisprosessin ohjauksen lähtökohtana on opiskelijan aiempi osaaminen suhteessa koulutusohjelman ja opiskelijan omiin osaamistavoitteisiin. Koska ryhmät ovat moniammatillisia, oppimisprosessia ohjataan opiskelijalähtöisesti. Opiskelijat arvioivat taitonsa osaamisalueanalyysin avulla. Analyysin perusteella opiskelija voi hakea halutessaan hyväksilukemista aiemmin hankitusta osaamisestaan. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka arvioidaan yhdessä ohjaavan opettajan kanssa. Opintojen aikana opiskelija päivittää opintosuunnitelmaansa. Ylemmissä amk-tutkinnoissa opiskelija voi rakentaa HOPSin hyödyntäen JAMKin koko koulutustarjontaa. Ylemmissä AMK-tutkinnoissa ja erikoistumisopinnoissa jokaiselle opiskelijaryhmälle nimetään oma tutoropettaja. Opettaja käy opintoryhmässä läpi opintosuunnitelmista nousseita ryhmälle keskeisiä asioita sekä opiskelupalautteita ja arvioi, onko ryhmä saavuttanut lähijaksolle asetetut tavoitteet vai palataanko aiheeseen vielä uudestaan. Ryhmän ohjaaminen, ryhmäytyminen, sitoutuminen ja luottamuksellisen ilmapiir in syntyminen korostuvat. Nämä ovat välttämättömiä opiskeltavan aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Opettajat ohjaavat lähijaksojen välillä puhelimitse ja sähköpostitse sekä virtuaalisessa oppimisympäristössä. Ammatillisuuteen liittyy vahva etiikka. Eettiset periaatteet korostuivat ja ohjasivat opiskelua. Tämä tuki ammatti-identiteetin kehittymistä ja antoi rohkeutta työhön. Leila Virolainen, sairaanhoitaja, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) JAMKista. Ammatti-identiteettiä kehitetään soveltamalla reflektioprosessia, jossa pohditaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

63 1. Mitä osaan ja kuinka sovellan osaamistani? Opiskelija tunnistaa toiminnan malleja ja rakentaa seksologista ja seksuaaliterveyden tietoperustaansa. 2. Mitä osaan tehdä eri ympäristöissä ja kuinka voin parantaa omaa ammatillista toimintaani? Opiskelija arvioi omaa suoritustaan ja siihen liittyviä mielikuvia ammatillisesta toiminnasta. 3. Kuka minä olen ja millaiseksi minun pitäisi tulla? Opiskelija perehtyy erilaisiin seksologisiin lähestymistapoihin Osaamisen arvioinnin käytännöt Tutkintoon johtavassa koulutuksessa tutkinnossa hankittavan osaamisen lähtökohtana ovat alan AMK-tutkinnon tasoinen sekä koulutusohjelmakohtainen osaaminen, jotka on kuvattu koulutusohjelmakohtaisina ja yleisinä työelämäkompetensseina. Osaamisen arviointi on kehittävää, tavoitesuhteista ja kriteeriperusteista. Se perustuu kompetenssien, osaamisalueiden ja opintojaksojen tavoitekuvauksiin ja niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalla on oikeus halutessaan hakea hyväksilukua aiemmin hankitusta osaamisestaan. Opiskelija on vastuussa osaamisensa näyttämisestä toteen. Toteennäyttämistavat sovitaan asianomaisen osaamisalueen tai opintojakson vastuuhenkilön kanssa ja päätöksen tunnustamisesta tekee koulutuspäällikkö. Ylemmässä amk-tutkinnossa opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus rakentaa HOPS hyödyntäen JAMKin eri koulutusalojen välistä synergiaa. Seksuaaliterveyden koulutuksissa yksittäisen opiskelijan osaamista arvioi opettajan lisäksi hän itse, opiskeluryhmä ja työnantaja tai työelämäkumppani. Itsearvioinnissa merkittävin työkalu on portfolio ja oppimispäiväkirja. Siitä toimitetaan opettajalle puolivuosittain yhteenveto, jossa opiskelija arvioi omia kehityshaasteitaan. Opiskelijaryhmässä arvioidaan kunkin osallistujan osaamista eri tilanteissa. Terapiaharjoittelussa ryhmä arvioi videoituja asiakastilanteita. Jokainen opiskelija pitää ryhmässä vuorollaan alustuksen omasta erityisalastaan, joista annetaan sanallinen palaute. Kehittämishankkeissa yksi opiskelija toimii opponenttina ja soveltaen hyvinvointiyksikön yhteistä ohjeistoa. Myös opiskelija itse arvioi sanallisesti kehittämishankkeensa. Opettaja arvioi opiskelijan osaamista ja oppimista useassa vaiheessa. Erikoistumisopinnoissa suoritettavien auktorisointien vuoksi opettaja ja opiskelija käyvät vähintään opintojen alussa ja lopussa kehityskeskustelun, jossa arvioidaan osaamista ja suunnataan oppimista. Numeeriset arviot antaa aina opettaja. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja suoritettaessa numeerinen arvio annetaan jokaisesta opintojaksosta ja JAMKin käytännön mukaisesti niissä tehtävät opinnäytetyöt käsitellään yhteisessä opinnäytetyöryhmässä. Mahdolliset työelämäohjaajat tai työelämän edustajat osallistuvat myös arviointiin. Opinnäytetyön esitys tuodaan opiskelijoiden työpaikoille, jolloin

64 kehittämishankkeen hyödyt tulevat koko työyhteisön opiksi ja samalla kollegat osallistuvat työn arviointiin ja antavat palautetta. Tilanne avaa usein mahdollisuuden pohtia alan merkitystä työpaikalla Oppimisympäristöt Erityisesti aikuisopiskelijoilla suurin osa oppimisesta tapahtuu omassa työyhteisössä. Heidän työpaikkansa, esim. palvelu- ja nuorisokodit, vankilat, seurakunta, kolmas sektori, AIDS-tukikeskus, toimivat aikuisopiskelijoiden jatkuvina ja moninaisina oppimisympäristöinä. Tarvittaessa kansalliset asiantuntijaverkostot kuten Stakes, Väestöliitto ja Sexpo säätiö tarjoavat työharjoittelumahdollisuuden. Oppimisympäristöinä ovat toimineet myös järjestetyt valistuskampanjat. Samalla on edistetty yleistä valistusta ja toisaalta tuotu alan asiantuntijaprofiilia yleiseen tietoisuuteen. Merkittävä oppimisympäristö erityisesti lähialueilla opiskeleville on ollut seksologian klinikka, joka käynnistettiin vuonna 2001 palvelutoimintana. Klinikka perustettiin edistämään opiskelijoiden oppimista suorassa työnohjauksessa, jotta opiskelijat näkevät miten seksuaaliterapiaa toteutetaan vastaanottotoiminnassa. Se mahdollistaa opiskelijoiden kokemuksellisen oppimisen ja ammatti-identiteetin muodostumisen ja kehittymisen. Klinikkatyössä on yksi seksuaaliterapeutin auktorisoidun pätevyyden suorittanut opettaja, joka ohjaa yhtä opiskelijaa. Alussa opettaja johtaa terapiaa, mutta opiskelijan kyvyn ja osaamisen kehittyessä hänelle siirtyy enemmän vastuuta. Ennen ja jälkeen istuntojen opiskelija ja opettaja käyvät reflektoivan keskustelun terapian onnistumisesta ja opiskelijan oppimisesta. Klinikalla on ollut vuodesta 2001 lähtien noin 300 asiakaskäyntiä. Tällä hetkellä tilajärjestelyt on sovittu Jyväskylän kaupungin kautta. Koska opetuksessa painottuu kokemuksellinen oppiminen, on lähiopetuksen merkitys erityisen suuri. Sen rinnalle käytetään laajasti virtuaalioppimisympäristöä. Virtuaaliammattikorkeakoulun yhteiseen verkko-oppimisympäristöön on rakennettu viiden ammattikorkeakoulun kanssa 15 opintopisteen seksuaaliterveyden kokonaisuus perustutkinto-opiskelijoille. Verkkooppimisympäristön välityksellä alan osaaminen leviää muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoille.. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan prosessit ja kehittämiskäytännöt sekä t&k:n ja opetuksen kytkeytyminen toisiinsa T&k-prosessit noudattavat JAMKissa määriteltyjä projektisyklin vaiheita ja käytäntöjä. Yksikön t&k-päällikkö vastaa toiminnan tuloksellisuudesta. JAMKin t&k-strategiassa terveyden edistäminen on nostettu yhdeksi erityisosaamisalueeksi. Strategian mukaan t&k-työssä on mukana käyttäjäorientaatio

65 ja lähtökohtana aito työelämän tarve tai kehittämishaaste, johon kaivataan ratkaisua. Erikoistumisopintojen kehittämishankkeet etsivät ratkaisuja työelämän rajattuihin ongelmiin ja kysymyksiin sekä kehittävät välineitä toimia erilaisissa seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyden edistämiseen liittyvissä tilanteissa. Esimerkkejä kehittämishankkeista ovat toimintamallin luominen terveyskeskukseen seksitautien ehkäisyyn ja seksuaalineuvonnan palveluohjauksen malli. Perustutkinnossa opinnäytetyöt (seksuaaliterveyden edistämisen alalta n. 20 kpl) kohdentuvat yksilön ja yhteisöjen seksuaaliterveyden edistämiseen mm. kehittämällä ja kokoamalla näyttöön perustuvaa ohjaus- ja neuvontamateriaalia. YAMK opinnäytetyöt (9 kpl) kohdistuvat pääosin yhteisö- ja yhteiskuntatason seksuaaliterveyden edistämiseen, kuten eri asiakasryhmien seksuaaliterveyden edistämisen tai seksuaaliterapeuttisten auttamismenetelmien ja toimintamallien kehittämiseen. Opinnäytetyöt ovat kaikki hankkeistettuja. Keskeistä t&k-työssä on kehittämiskumppanuus, jossa JAMKin asiantuntijat, yhteistyökumppanit ja opiskelijat ideoivat aiheita ja työskentelevät yhdessä. Opiskelija soveltaa kehittyvää asiantuntijuuttaan oman työyhteisönsä kehittämistarpeisiin hyödyntäen kansallista verkostoa (ks. kuva 3). Opiskelijat voivat tehdä kehittämis- ja opinnäytetöitään myös hyvinvointiyksikön ja yhteistyökumppaneiden hankkeissa. Esimerkkinä tästä on ylemmän amk-tutkinnon opiskelijoiden toteuttama selvitys seksuaaliterveyden ja seksologian koulutuksista Suomessa THL:n Seksuaaliterveyden edistäminen -projektissa. Hyvinvointiyksikössä on kehitetty opetuksen ja t&k-toiminnan integrointia. Työ on vielä kesken, mutta pääper iaatteet integroinnin toteuttamisesta on selkiytetty ja prosessin toimivuutta on pilotoitu muutamassa hankkeessa. Opetussuunnitelmatyössä amk-opintoihin on luotu Työelämälähtöinen kehittämistoiminta -opintojakso, joka mahdollistaa joustavan irrottautumisen rajatun kehittämistehtävän tekemiseen. T&k-hankkeiden ja kehittämis- ja opinnäytetöiden kautta välittyy aineksia opetuksen sisällön ja menetelmien kehittämiseen. Myös muiden alojen hankkeiden tuloksia voidaan hyödyntää ja edelleen kehittää. Tällaisia ovat esimerkiksi JAMKissa kehitetyn ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelmän soveltaminen seksuaaliterveyden alueelle oppimistehtävinä.. Resurssien hallinta, arviointi ja kehittäminen (mm. raha, osaamispääoma ja infrastruktuuri) Perustutkintoihin kuuluva opetus, erikoistumisopinnot ja ylemmät amkopinnot toteutetaan opetusministeriön rahoituksella. Täydennyskoulutus on maksullista palvelutoimintaa ja tutkimus- ja kehityshankkeet rahoitetaan erikseen haettavilla projektirahoituksilla. Talouden seuranta tapahtuu JAMKin

66 käytäntöjen mukaisesti tehokkaasti hyödyntäen yhteisiä tukipalveluja. Tutkimus- ja kehitystyön rahoitus on ollut jatkuvaa vuodesta 1997 lähtien. Merkittävin rahoittaja on ollut sosiaali- ja terveysministeriö, joka on arvioinut vuosittain toiminnan myöntäessään rahoitusta. Asiantuntijuusalueella toimii viisi henkilöä koulutuspäällikön lisäksi. Omaa osaamispääomaa laajennetaan hyödyntämällä kansallista yhteistyöverkostoa ja alueellista osaamiskeskusta. Seksologian ja seksuaaliterveyden toiminta on siirtynyt hyvinvointiyksikön aikuiskoulutustulosalueelle vuoden 2009 alusta. Muutoksella tavoitellaan tehokkaampia ja systemaattisempia synergiaetuja. Hyvinvointiyksikkö selkiyttää työnjakoa kumppaneiden kanssa tuotteistamalla osaamista ja fokusoimalla toimintaa työnjaon pohjalta.. Laadunvarmistusmenettelyt ja toimenpiteet laadun kehittämiseksi Laadunvarmistusmenettelyt perustuvat JAMKin laadunvarmistusjärjestelmään, jota on täydennetty omilla menettelyillä. Koulutuksessa käytettäviä menettelyjä ovat opetussuunnitelmien vuosittainen tarkastaminen, erikoistumisopintoohjelmien laadun arviointi sisäisessä hallituksessa, järjestelmällinen opiskelijavalinta, opintosuoritusten oikaisupyyntöjen käsittely tutkintolautakunnassa, palautetiedon kerääminen ja hyödyntäminen, koulutusohjelmien ristiinarviointi sekä ulkoiset arvioinnit. Palautetietoa kerätään opiskelijoilta tutkintoon johtavasta koulutuksesta opintojaksopalautteilla, lukukausiarvioinneilla ja OPALA-kyselyllä sekä erikoistumisopinnoista ja täydennyskoulutuksesta koulutusten loppuarvioinneilla. Koulutus-, lukukausi- ja opintojaksokohtaisen palautteen käsittelee opettajatiimi ja koulutuspäällikkö ja sitä hyödynnetään koulutusten ja opintojaksojen kehittämisessä. OPALA-kyselyjen (avattu 2008 YAMK opiskelijoille) tuloksia tullaan analysoimaan ja hyödyntämään kehittämistyössä vuosittain tulosalueen ja tiimin ryhmäkehityskeskustelussa. Terveyden edistämisen koulutusohjelman ristiinarviointi toteutetaan keväällä Koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua on arvioitu vuosina tehdyillä kahdella arviointitutkimuksella. Stakes arvioi koulutuksen ja asiantuntijuuden kehittymistä sekä vahvuuksia. STM:n rahoituksella arvioitiin erikoistumisopintojen seksuaaliterapian koulutuksen vaikuttavuutta terapiaosaamiseen. Tutkimus- ja kehittämistyössä laadunhallinnan keskeisiä osa-alueita ovat henkilöstön projektiosaamisen sisäinen koulutus, hankevalmistelutuki ja projektien arviointi. Laadunvarmistuksessa käytetään Reportronic-projektinhallintajärjestelmää, johon sisältyvät projektin arviointityökalut (tunnistus-, muotoilu-, toteutus- ja arviointivaihe). T&k-toiminta auditoidaan sisäisesti keväällä 2009.

67 B TULOKSET Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa ammattikorkeakoulun yksikön ja toiminta-alueen tavoitteisiin Opiskelijoihin liittyvät tulokset Perustutkinnossa seksologian ja seksuaaliterveyden opinnot ovat osa tutkintokokonaisuutta. Perustutkintojen ammattiaineopinnoissa vapaasti valittavat seksuaalisuuteen tai seksuaaliterveyteen liittyvät opintojaksot ovat olleet erittäin suosittuja ja opintojakso on täyttynyt nopeasti. Vuosien aikana niitä suoritti 602 opiskelijaa. Ylemmässä amk-tutkinnossa seksologian ja seksuaaliterveyden edistämisen koulutus alkoi jatkotutkintokokeiluna vuonna Kaikki yhdeksän henkilöä valmistuivat ohjeajassa. Jatkotutkintokokeilussa opiskelleiden työllistymisprosentti oli 100. Jatkotutkintokokeilu ylitti JAMKin asettamat tavoitteet tutkintojen läpäisystä, valmistumisesta ja työllistymisestä. Terveyden edistämisen koulutusohjelmassa (seksuaaliterveyden edistämisen suuntautuminen) aloitti uusi ryhmä syksyllä Tähän mennessä ryhmältä on saatu ensimmäisen lukukauden palautteet, joiden keskiarvo oli 3,8 (asteikko 1 5). Erikoistumisopintoja, ammatillista täydennyskoulutusta ja tilauskoulutuksia on järjestetty säännöllisesti ja ne ovat olleet suosittuja. Vuosina erikoistumisopintoihin ja ammatilliseen erikoistumisopintoihin osallistuneista % suositteli koulutusta muille. Taulukko. Seksologian ja seksuaaliterveyden koulutuksiin osallistuneet opiskelijat ( ) Koulutukset osallistuneet Erikoistumisopinnot 143 Ammatilliset täydennyskoulutukset 174 Työnantajan tilaama koulutus ja teemapäivät 708 Hyvinvointiyksikkö kiinnitti erityistä huomiota aikuiskoulutuksen keskeyttämislukuihin ja opintojen läpäisyyn sekä sitä kautta koulutusten taloudelliseen kannattavuuteen. Siksi vuodesta 2006 lähtien alettiin lähiopetus toteuttaa ensimmäisen puolen vuoden aikana, jolloin loppuvuodelle jäi ainoastaan kehittämishanke. Tämän muutoksen myötä keskeyttämisluvut ovat parantuneet huomattavasti. Nyt er ikoistumisopinnoista opiskelijat valmistuvat ohjeajassa. Myös kehittämishankkeen ohjausprosessia tehostettiin. Erikoistumisopinnoista kerättyjen palautteiden kokonaisarvosanat ovat vaihdelleet 3,8 4,3 (asteikko 1 5). Ammatillisessa täydennyskoulutuksessa palaute on vaihdellut 4,1 4,6 välillä (asteikko 1 5). Työantajien tilaamissa koulutuksissa ja teemapäivissä palaute on myös ollut hyvää (vaihtelu 3,8 4,7).

68 Taulukko. Erikoistumisopinnoista valmistuneet Aloitusvuosi Päättymisvuosi Aloittaneet Valmistuneet Akkreditoitu tutkinto (erikoistumisopinnot ja ylempi amk-tutkinto) on toiminut yrittäjyyden pohjana usealle opiskelijalle ja mahdollistanut esimerkiksi seksuaaliterapiaan, konsultointiin ja kouluttamiseen keskittyvän yritystoiminnan käynnistämisen. Työelämään liittyvät tulokset JAMK on perusinstrumenttiensa, koulutuksen ja t&k-toiminnan, välityksellä luonut uraa uurtavasti seksologisen ja seksuaaliterveyden asiantuntijuutta ja ammattialaa Suomessa. Se on ollut tärkeä ammatillisen ja näyttöön perustuvan uuden tiedon ja osaamisen välittäjä. Tämän johdosta STM antoi vuonna 1998 kunniamaininnan laadukkaasta seksuaaliterveyden edistämistyöstä. Alan ammatillistumisen ja yleisen tietouden kehittymisen myötä erikoissairaanhoitoon on syntynyt koulutuksen edesauttamana uusia ammattinimikkeitä ja -tehtäviä, kuten seksuaalineuvoja ja -terapeutti. Heidän tehtäviinsä kuuluu neuvonnan ja ohjauksen sekä hoitotyön ohella konsultoida ja kouluttaa omia työyhteisöjään seksuaaliterveysasioissa. JAMKin pitkät koulutukset kehittämishankkeineen ovat luoneet työpaikoille mahdollisuuden kehittää alaa. JAMK on ollut erinomainen muutosagentti työssä. Maija Ritamo, alan projektipäällikkö, THL. JAMKin tuottama seksologian ja seksuaaliterveyden edistämisen osaaminen tunnustetaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Koulutus valmistaa asiantuntijoita, jotka voivat käyttää akkreditoituja ammattinimikkeitä seksuaalineuvoja (Suomen Seksologinen Seura) ja erityistason seksuaaliterapeutti (NACS). JAMKin henkilöstö on ollut laatimassa auktorisointikriteereitä. Merkittävä työelämään kohdistuva vaikutus syntyy opiskelijoiden kautta. He levittävät saamaansa tietotaitoa ja koulutuksissa oppimiaan tai luomiaan työmenetelmiä omilla työpaikoillaan. Opiskelijoiden työelämäohjaajien palaute on ollut myönteistä ja innostunutta. Osa opiskelijoista on käynnistänyt omilla alueillaan alan koulutusta ja levittävät näin osaamistaan. Osaamista ja alan asiantuntijatietoa on levitetty vuosien varrella laajalti myös erilaisissa tapahtumissa. Koulutus- ja valmistuskampanjoita on tehty niin varuskunnissa kuin Jyväskylän kaduillakin. Asiantuntijatietoa ja lyhennelmiä opiskelijoiden opinnäytetöistä ja kehittämistehtävistä levitetään Seksuaali-

69 terveys-lehden välityksellä. Lisäksi on tuotettu www-ympäristöön opiskelijoille ja ammattihenkilöille tarkoitettu Sexual Health Net -portaali, joka toimii osoitteessa Henkilöstöön liittyvät tulokset Henkilöstön osaaminen tunnustetaan valtakunnallisesti. JAMKin henkilöstöä konsultoidaan paljon, mediaan pyydetään näkemyksiä ja lausuntoja seksologiaan ja seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa ja henkilöstöä kutsutaan työryhmiin ja koulutusten kehittämistehtäviin. JAMKissa on johdonmukaisesti kehitetty osaamisen johtamista. Esimies käy jokaisen kanssa vuosittain suunnittelu- ja kehityskeskustelut, jolloin laaditaan osaamiskartoitukset sekä koulutus- ja kehittymissuunnitelmat. Niissä ennakoidaan osaamisen tarpeita ja suunnitellaan henkilökohtaiset tavoitteet. Seksuaaliterveyden alalla toimiva henkilöstö kehittää ja pitää asiantuntijuuttaan ajan tasalla koulutus- ja kehittymissuunnitelman mukaisesti. Taulukko. Henkilöstön nimikkeet ja koulutus Henkilöstö Nimike Korkein tutkinto Alaan liittyvä muu koulutus Pedagoginen pätevyys Katri Ryttyläinen Yliopettaja TtT Kätilö, seksuaalineuvoja Kyllä Sirpa Valkama Lehtori TtL Seksuaaliterapeutti erityistaso (NACS), Kyllä työnohjaaja, toiminnallisen ryhmätyön ohjaaja Asta Suomi Yliopettaja YTT Vaativan erityistason perhe- ja psykoterapeutti, Kyllä työnohjaaja Maritta Pohjolainen Lehtori THM Terveydenhoitaja, YAMK-tutkinto, Kyllä seksuaaliterveys), työnohjaaja Helena Manninen Lehtori THM Kätilö, seksuaalineuvoja Kyllä Lisäksi koulutuspäällikkö, TtT Leena Liimatainen vastaa aikuiskoulutuksen tulosalueesta, johon kuuluvat ylempi amk-tutkinto, erikoistumisopinnot ja täydennyskoulutus. Yksikön johtaja, dosentti Eila Latvala vastaa yksikön strategisista valinnoista, kehittämisestä ja taloudesta. Henkilöstö on saanut tunnustuksia alan kehittämisestä. Vuonna 2001 Stakes myönsi kunniakirjan yliopettaja Sirpa Valkamalle tunnustuksena johdonmukaisesta ja ansiokkaasta työstä seksologian koulutuksen kehittämiseksi. JAMK myönsi kunniakirjan yliopettaja Sirpa Valkamalle vuoden 2002 pedagogisesta teosta. Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset Tutkintokoulutusten toiminta on taloudellista. Ammatillisissa erikoistumisopinnoissa rahoitusmallin muuttumisesta seuranneeseen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen on reagoitu koulutusprosessia tehostamalla, hakemalla

70 koulutusten kesken synergiaetuja ja henkilöstömenoja supistamalla. Taloudellinen suorituskyky on selkeästi parantunut. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä hankerahoitus on mahdollistanut alan kehitystyön tutkimus- ja kehityshankkeissa sekä toimimisen kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset Seksologian ja seksuaaliterveyden alan asiantuntijoita on varsin vähän Suomessa, joten yhteydet kansainvälisiin asiantuntijoihin ovat tärkeitä ja jatkuvia. Pohjoismaisen seksologian koulutusohjelman ( ) luominen on pohjoismaisen verkoston merkittävä tulos, jossa JAMKin edustajat olivat vahvasti mukana. Koulutusten kehittämisestä tuloksena on myös jatkotutkintokokeilun opetussuunnitelman pohjoismainen akkreditointi vuonna Lisäksi JAMKin edustaja pääsi mukaan seksuaaliterveyden edistämisen pohjoismaiseen koulutusryhmään. NORDSEX ( ) -hankkeessa edistettiin pohjoismaista koulutusyhteistyötä. Tutkimus- ja kehittämistyöhön tuloksena WHO:n Euroopan alueneuvosto myönsi sertfikaatin JAMKille (1998) innovatiivisesta terveyden edistämistyöstä. Etelä-Afrikassa KwaZulu-Natal-provinssissa koulutettiin Suomen ulkoministeriön ja Etelä-Afrikan terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa seksuaalineuvojia. Eurooppalaisessa seksologian tutkijaryhmässä EuroSexo Group on ollut mukana JAMKin edustus. Ryhmä toteutti tutkimuksen eurooppalaisesta seksologiasta (lisensiaattityö ja tieteelliset artikkelit 2 kpl). JAMK on järjestänyt kansainvälisen Sexual Health Wellbeing -konferenssin (2004) ja NACSn pohjoismaisen konferenssin (2005) Jyväskylässä. JAMK on myös organisoinut Summer Schoolin vuonna 2008, jossa yhtenä teemana oli ikääntyneiden seksuaaliterveyden edistäminen. Henkilöstöllä on ollut lukuisia esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Ylempien amk-tutkintojen osalta kansainvälisiä liikkuvuuksia suunnitellaan intensiivikurssi-konseptilla. Konseptia on jo kokeiltu FIRST-hankkeessa ( ) Venäjälle. Tämän lisäksi on olemassa asiantuntijavaihtoa (Pohjoismaat, Viro, myös USA) ja henkilöstön lyhyitä liikkuvuuksia erityisesti Pohjoismaihin. Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset JAMKilla on seksologian ja seksuaaliterveyden alalla valtakunnallinen koulutustehtävä. Osa osaamisesta jää hyödyttämään Keski-Suomea ja osa hyödyttää koko Suomea. Osaaminen leviää ja kasvaa alan ammatillistumisen myötä, josta oiva esimerkki on seksuaalineuvojan ja -terapeutin ammattinimikkeiden vakiintuminen (29 %:lla terveyskeskuksista on käytettävissä seksuaalineuvoja). Opinnäytetöiden ja kehittämistehtävien kautta on alueelle kehittynyt toimintamalleja ja uusia työkäytänteitä. Myös aktiivinen yhteistyö verkostoissa

71 tuottaa erilaisia alueellisia toimintamuotoja. Merkittävin esimerkki on Alueellisen seksuaaliterveyden edistämiskeskuksen neuvottelukunta, joka on toiminut vuodesta 1996 ja jonka puitteissa on kehitetty alueellisia hoitomalleja. Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti alueen hyvinvointipoliittisten ohjelmien laadintaan (esim. Lasten turvataito-kasvatusohjelmat, nuorisopoliittinen ohjelma). Alueellinen yhteistyö kehittyy edelleen. Vuoden 2009 alusta on tiivistetty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ja JAMKin yhteistyötä ja työnjakoa tavoitteena alueellisen seksuaaliterveyden edistämisen toimintamallin luominen. Tutkimus- ja kehityshankkeiden välityksellä on levitetty kansallisella ja kansainvälisellä tasolla uutta osaamista alueelle. Yhtenä toiminnan tuloksena on myös syntynyt Hedelmällisyysfestarit -konsepti seksuaaliterveyden valistukseen. Sitä on monistettu laajasti valtakuntaan (mm. Rovaniemi, Lappeenranta, Joensuu, Hämeenlinna). T&k-toimintaan liittyvät tulokset Vuosittain sosiaali- ja terveysminister iö on myöntänyt toimintaan ulkopuolista hankerahoitusta yli euroa. T&k-toiminta on mahdollistanut valtakunnassa tunnustetun seksuaaliterveyden asiantuntijuuden rakentumisen JAMKiin. Seuraavassa esitellään muutamia esimerkkejä t&k-toiminnan tuloksista: SHEP-hanke: edistettiin seksologian professionaalistumista yhdessä Stakesin ja Suomen Seksologisen seuran kanssa. SexualHealthNet: luotiin seksuaaliterveyden edistämisen nettiportaali yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan ja informaatioteknologian opiskelijoiden kanssa. NeuvolaPlus: parannettiin lisääntymisterveyden asiantuntemusta ja saatavuutta äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa ja uudistettiin työnjakoa neuvolan ja synnytyssairaalan välillä. Opiskelijat selvittivät opinnäytetöinään raskaudenehkäisypalveluiden laatua ja raskaudenkeskeytysasiakkaiden kokemuksia palveluista. SEKSTER-malli: luodaan seksuaaliterveyden edistämisen alueellinen toimintamalli erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä sekä järjestetään väestötason valistusta. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat seksuaaliterveyden valistuskampanjat yhdessä Kantere ry:n kanssa. T&k-hankkeissa on julkaisujen välityksellä levitetty tietoa alan ammatillistumisesta sekä kehitetyistä käytännöistä ja menetelmistä. Henkilöstö on tuottanut seksologiasta ja seksuaaliterveydestä tieteellisiä ja ammatillisia julkaisuja,

72 yhden lisensiaattityön, artikkeleita kansainvälisissä (2) ja suomalaisissa (3) referoiduissa tieteellisissä julkaisuissa ja artikkeleita ammatti- ja tiedelehdissä sekä kokoomateoksissa (7). Laaja osallistuminen kansainvälisiin konferensseihin ja kehittäjäverkostoihin on edistänyt alan merkityksen kasvamista sosiaalija terveysalalla. Terveyden ja seksuaaliterveyden edistämisen henkilöstö teki kokonaistyöajastaan noin kolmanneksen (34,9 %) t&k-hankkeissa ja näin ylittyivät monet JAMKin t&k-työlle yhteisesti asettamat tavoitteet. T&k-työn osuus yliopettajien kokonaistyöajasta oli 58 % (2008), mikä ylitti reilusti yksikössä asetetun tavoitteen (20 %). Kaikki seksuaaliterveyden hankkeissa työskentelevät ovat opetushenkilöstöä, jonka ansiosta työelämän muutokset heijastuvat nopeasti myös opetukseen. C HAKEMUKSEN LAATIMINEN Kultakin yksiköltä pyydettiin kahta arviointikriteereihin suhteutettuna parasta ehdokasta. Ehdotukset kuvattiin arviointikriteerien mukaisesti miniesityksessä. Hallintoyksikön tukipalveluissa tarkasteltiin koulutusohjelmia tunnuslukujen ja tulostietojen perusteella. Näiden aineistojen perusteella ammattikorkeakoulun johtoryhmä keskusteli ehdokkaista. Voimavarat päätettiin keskittää kahteen ehdokkaaseen. Keskustelun perusteella rehtori valitsi kaksi ehdokasta arviointiin. Hakemuksen valmistelu päätettiin luoda oppimisprosessiksi. Hyvinvointiyksiköstä valittiin valmisteluryhmä, johon kuului koulutuspäällikkö, yliopettaja, lehtori, yksikön johtaja ja suunnittelija. Hallintoyksikössä hakemusten valmisteluun varauduttiin sisäisellä tukiprojektilla, joka sisälsi lisäresurssia yksikön valmistelijoille ja yhden valmistelijan hakemusta sparraamaan. Hakemusta varten haastateltiin opiskelijoita ja työelämän yhteistyökumppaneita. Omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita pohdittiin viikoittain. Loppuvaiheessa yksikön henkilöstö ja yhteistyökumppani kommentoivat hakemusta. Lisäksi hakemusluonnoksia arvioivat ja kommentoivat JAMKin johtoryhmä, laadunvarmistuksen kehittämistyöryhmä sekä ammatillisen opettajakorkeakoulun pedagogiset asiantuntijat.

73 Arviointipalaute Jyväskylän ammattikorkeakoulu on ainoa korkeakoulu, joka tarjoaa seksuaaliterveyden ja seksologian syventävää erityisosaamisen koulutusta Suomessa. Viimeisten vuoden aikana ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikköön on kehittynyt kansallisesti merkittävä seksologian ja seksuaaliterveyden edistämisen asiantuntijayhteisö. Toiminta suhteessa strategisiin linjauksiin Jyväskylän ammattikorkeakouluun on syntynyt pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena asiantuntijatiimi, joka järjestää alan koulutusta, toteuttaa t&k-hankkeita sekä palvelutoimintana seksologian klinikkatoimintaa, konsultaatiota ja työnohjausta. Koulutustarjonta on monipuolista, muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka ulottuu ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvistä opinnoista autorisoituihin seksuaalineuvojan ja -terapeutin tutkintoihin sekä vuonna käynnistyneeseen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Yksikön erityisenä ansiona on monipuolisen työelämän tarpeisiin pohjautuvan tuotteistetun palvelukokonaisuuden kehittäminen. Sen avulla seksologian ja seksuaaliterveyden edistämisen koulutus on pystytty liittämään osaksi virallista koulutus- ja tutkintojärjestelmää. Yksikkö toimii seksologian ja seksuaaliterveyden kehityskumppanina ja se toteuttaa tasapainoisesti ammattikorkeakoulun perustehtäviä ja strategisia tavoitteita. Yksikkö on pystynyt rakentamaan monipuoliset alueelliset, kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot, jonka avulla on pieni tiimi merkittävästi vaikuttanut alan kansalliseen kehittymiseen. Yhteistyö ammattikorkeakoulun sisällä vaikuttaa sen sijaan vähäiseltä, ja yksikön asema osana ammattikorkeakoulun toimintaa ei ole ollut kaikin ajoin selkeä. Toiminta sitoutuu koko ammattikorkeakoulun tavoin eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamiseen. Kansainvälinen yhteistoiminta painottuu erityisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yksikön toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen Yksikön toiminnalle on ominaista joustava työelämätarpeisiin vastaaminen ja rohkea pioneerityö. Koulutuksen/tutkintojen ydinosaaminen perustuu pohjoismaiseen kolmiportaiseen malliin ja systemaattiseen työelämätarpeiden ennakointiin. Osaamismäärittelyjen pohjana ovat myös kansalliset toimintaohjelmat ja WHO:n viitekehys terveydenedistämisen asiantuntijaosaamisen tasokuvaukset. YAMK-tutkinnon osalta osaamismäärittelyt liittyvät EQF:n ja kansallisiin suosituksiin. Tutkintojen tavoitteita on kuitenkin kuvattu enemmän sisältöjen

74 kuin varsinaisen osaamisen pohjalta. Koulutuksessa sovelletaan aihealueeseen luontevasti soveltuvia pedagogisia ratkaisuja. Tavoitteena on alan sisältöosaamisen lisäksi harjaantua hienovaraiseen työtapaan asiakkaiden kanssa. Pedagogiset ratkaisut vaikuttavat perustelluilta, käytännönläheisiltä ja alalle sopivilta. Ratkaisut on kehitetty opettajien ja sidosryhmien yhteistyönä, mikä varmistaa niiden toteutumisen käytännön toiminnassa. Hyvinvointiyksikön aikuiskoulutuksen koulutuspäällikkö vastaa toiminnan pedagogisesta johtamisesta. Opetussuunnitelmat perustuvat työelämätarpeiden ennakointiin, monipuoliseen yhteistyöhön ja vastuut laadintaprosessissa on selvästi sovittu. Tutkintokoulutuksien pohjaksi toteutettiin laaja kysely Keski-Suomessa. Oppimisprosessi ja ohjauksen periaatteet ovat selkeitä ja hyvin mallinnettuja. Osaamisen arvioinnin käytännöt ovat ammatillista kasvua tukevia ja ne muodostavat pedagogisesti harkitun kokonaisuuden. Opettajien lisäksi opiskelijoilla (itse- ja vertaisarviointi) ja työelämän edustajilla on merkittävä rooli arvioinnissa. Yksikön t&k-toiminta perustuu ammattikorkeakoulun yhteisiin prosesseihin. Se liittyy terveyden edistämisen kokonaisuuteen, joka on yksi ammattikorkeakoulun t&k-strategiassa määritellyistä erityisosaamisalueista. T&k-toiminta koostuu pääasiassa pienistä kehittämistehtävistä, jotka liittyvät yleensä erikoitumisopintojen ja YAMK-koulutuksen opinnäytetöihin. Näytöt pitkäjänteisestä ja alueellisesti tai kansallisesti merkittävästä t&k-toiminnasta puuttuvat. Opetuksen ja t&k-toiminnan integrointi on kehitteillä. Yksikkö toiminnasta vastaa pieni opettajatiimi, mutta tehokkaan verkottumisen avulla osaamispääomaa on kuitenkin kyetty laajentamaan merkittävästi. Toiminnan jatkuvuudessa on ollut jonkin verran ongelmia organisaatiomuutosten ja rahoitusongelmien takia. Rahoitus perustuu koulutuksen osalta pääosin perusrahoitukseen ja t&k-toiminnan osalta sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoitukseen. Laadunvarmistusmenettelyt toteutuvat ammattikorkeakoulun järjestyneiden käytäntöjen mukaisesti, joihin liittyvät monipuoliset palaute- ja arviointikäytännöt sekä kehittämistoimet. Toiminnan tulokset Opiskelijoihin liittyvät tulokset ovat hyviä. Opiskelijapalaute on hyvää, koulutus suosittua ja läpäisyaste erinomainen. Hakijamäärät eivät kuitenkaan ole olleet juurikaan aloituspaikkamääriä suurempia. Koulutuksen työelämätarve vaikuttaa selkeältä ja yksikkö on toiminut seksologian uranuurtajana Suomessa. Yksiköllä on paljon kansallista ja kansainvälistä näyttöä ja tunnustusta proaktiivisesta työelämätarpeisiin vastaamisesta. Henkilöstö on korkeasti koulutettua ja heidän osaamisensa on tunnustettua ja kysyttyä. Yksikön pieni koko, erityisesti erikoistumisopintojen niukka perusrahoitus ja runsaasti resursseja vaativat pedagogi-

75 set ratkaisut aiheuttavat taloudenhoidolle haasteita ja vaikeuttanut esimerkiksi ulkopuolisten asiantuntijoiden tarkoituksenmukaista käyttöä opetuksessa. Yksiköllä on konkreettista näyttöä monipuolisesta kansainvälisestä yhteistyöstä. Yksikön edustajat ovat aktiivisesti vaikuttamassa alan kansainväliseen kehitykseen, he ovat järjestäneet kansainvälisiä konferensseja ja saaneet kansainvälistä tunnustusta työstään. Myös opiskelijoilla on mahdollisuus liittyä opintojensa aikana osaksi alan kansainvälistä verkostoa. Yksiköllä on alallaan valtakunnallinen koulutustehtävä, joten sen tehtävä ei perustu erityisesti alueellisiin tarpeisiin. Se on kuitenkin vaikuttanut myös oman alueen työelämän toimintatapojen kehittymiseen. T&k-toiminta on kokonaisuutena vähäistä, mutta yksikön kokoon suhteutettuna vilkasta. Yhteenveto arviointituloksista Kokonaisuutena seksologian ja seksuaaliterveyden edistämisen tiimi vaikuttaa tiiviiltä, hyvähenkiseltä ja vahvasti eteenpäin menevältä asiantuntijayhteisöltä. Toiminnassa korostuvat ennakoivuus, avoin verkottuminen sekä työelämä- ja opiskelijalähtöisyys. Kokoonsa nähden yksikön tulokset ovat erinomaisia. Sen erityisiä vahvuuksia ovat proaktiivinen työelämätarpeisiin vastaaminen ja monipuolisen palvelutuotekokonaisuuden rakentaminen. Esimerkillisen tuotteistamisen avulla seksologian ja seksuaaliterveyden koulutus on pystytty liittämään osaksi virallista ja kansainvälisesti vertailukelpoista tutkintojärjestelmää. Yksikön kehittämishaasteet liittyvät erityisesti sen pieneen kokoon ja toiminnan jatkuvuuteen liittyneisiin ongelmiin. Tiimin asema osana ammattikorkeakoulun toimintaa ei ole kaikin ajoin ollut selkeä ja edelleen toiminta on vahvasti henkilöriippuvaista. Tehokkaasta verkostoitumisesta huolimatta tiimin pieni koko on selkeä rajoite pitkäjänteiselle t&k-toiminnalle ja aluekehitystyölle. Yksikön rooli työelämän kehittämisessä keskittyy pääasiassa opiskelijoiden kehittämistehtäviin. Henkilöresurssien vähäisyys ei mahdollista opettajien osaamisen hyödyntämistä työyhteisöjen kehittämisensä.

76 . Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi (Learning and Competence Creating Ecosystem LCCE) Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: toimialajohtaja Raimo Pelli

77 A TOIMINTA Koulutusyksikön toiminnan kuvaus sekä liittyminen ammattikorkeakoulun strategiaan ja keskeisiin pedagogisiin ja työelämäyhteistyön linjauksiin Koulutusyksikön toiminnan kuvaus suhteessa korkeakoulun strategisiin linjauksiin Learning and Competence Creating Ecosystem (LCCE) on Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalle sijoittuva avoin oppimis- ja innovaatioympäristö, joka toiminnallisesti integroituu ja vastaa KyAMK:n strategisiin kehittämislinjauksiin. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (KyAMK) kokonaisstrategian mukaiset kehittämislinjaukset ovat 1) opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittäminen, 2) aluevaikuttavuuden parantaminen, 3) tuottavuuden parantaminen sekä 4) rakenteellinen kehittäminen. KyAMK:n kokonaisstrategiassa määritellään Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan profiiliksi innovaatiot ja kansainvälinen liiketoiminta. Tehtävänä on olla innovatiivisten ammattilaisten kouluttaja ja alueen dynaaminen kehittäjä yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Toimialan perustamisen idea on luovien alojen (muotoilu ja media) ja businessosaamisen (liiketalous) yhdistäminen, mikä mahdollistaa innovaatioprosessit. Käytännön toimenpiteenä perustettiin KymiDesign & Business osaamiskeskittymä, jonka avulla on saatu organisoitua t&k&i- ja projektitoiminta osaksi opetustoimintaa ja mahdollistettu monialaisten tiimien muodostaminen. LCCE:n toiminta tulee tehostumaan entisestään Kasarminmäen kampuksen valmistuttua vuonna KyAMK:n kaikki Kouvolassa sijaitsevat toiminnot kootaan Kasarminmäen kampukselle. KyAMK investoi kampukseen yhteensä noin 27 M. Kampusalueella toimivat myös Helsingin yliopiston Palmenia-keskus ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksikkö sekä kehittämisyhtiö Kouvola Innovation Oy. Sinne on sijoittunut myös joukko innovatiivisia yrityksiä.. Koulutusyksikön ydinosaaminen suhteessa toimintaympäristön ennakoituihin osaamistarpeisiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimiala tuottaa käytännöllisesti orientoitunutta asiantuntijaosaamista ja oppimisen osaamista toimialuseensa työelämän tarpeisiin. Toimialan ydinosaaminen on tuote- ja businessinnovaatioiden tuottamisen prosessien toteuttamisessa ja hallinnassa.

78 Toimiala tarjoaa koulutusta liiketalouden sekä muotoilun ja median osaamisaloilla. Liiketalouden osaamisalan koulutusohjelmia ovat englanninkielinen International Business, liiketalous sekä kansainvälinen kauppa sekä johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma. Business Management koulutusohjelma johtaa ylempään amktutkintoon. Muotoilun ja median osaamisalalle sijoittuvat koulutusohjelmat ovat muotoilu, viestintä ja restaurointi sekä englanninkielinen Design. Kymenlaaksossa on käynnissä voimakas elinkeinorakenteen murros, jonka näkyvin ilmentymä on perinteisesti maakuntaa kannatelleen paperi- ja selluteollisuuden toiminnan vaikeudet ja alasajo. Rajun rakennemuutoksen olosuhteissa on tärkeää etsiä uusia korvaavia toimintoja lakkautettujen tilalle. Toimiala on panostanut erityisesti kansainvälisen kaupan (Venäjä), rautatieliiketoiminnan ja luovien alojen yritystoiminnan toimintaedellytysten tukemiseen sekä uuden elinkeinotoiminnan synnyttämiseen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun käynnissä olevassa opetussuunnitelmauudistuksessa yrittäjämäiset toimintatavat muodostavat opetussuunnitelman yhden keskeisen juonteen. Kymenlaakson maakuntaohjelman painopistealueet vuosille , uuden Kouvolan kaupungin elinkeinostrategian kehittämistoiminnan painopistealueet ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun t&k-toiminnan ja osaamisen strategian keihäänkärjet suhteessa Kansainvälisen liiketalouden ja kulttuurin toimialan ydinosaamiseen selviävät oheisesta taulukosta. Maakuntaohjelma Uuden Kouvolan elinkeinostrategia KyAMK:n t&k- toiminnan ja osaamisen strategia KyAMK:n kansainväli- sen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan ydinosaaminen Teknologiaklusterit Päästömittaukset (Muotoilu & Viestintä) Ympäristö-, metsä- ja (Liiketalous) Ympäristöosaaminen energiaklusteri (Kansainvälinen kauppa) KyAMK Tekniikka Logistiikkaklusteri Rautatieklusteri Kuljetusketjujen Liiketalouden logistiikka Turvallisuuskluster i Turvallisuusklusteri turvallisuus KyAMK Tekniikka Osaamisen Luovien alojen, Viestintä kehittämisperusta erityisesti digitaaliset Tuote- ja business- Muotoilu sisällöt -klusteri innovaatioprosessit Restaurointi Asuminen ja Liiketalous vapaa-aika Matkailu- ja vapaa- Kansainvälinen kauppa Kuluttaja- ja aikaklusteri henkilökohtaiset palvelut

79 Toimiala kehittää opetustaan sekä siihen integroitua tutkimus- ja kehitystoimintaansa vastaamaan työelämän muutoksen asettamiin haasteisiin. Suomen talous ja elinkeinotoiminta ovat muuttumassa yhä innovaatiovetoisempaan suuntaan. Ennen talouden moottoreina toimivat työ, raaka-aineet ja pääoma. Nyt kyky tuottaa innovaatiota, kyky tuottaa ja hyödyntää tietoa eri lähteistä ja lähteisiin sekä kyky rakentaa toimijaverkostoja alati muuttuvassa ympäristössä, on tullut ratkaisevaksi kilpailutekijäksi. Tämä korostaa oppimisen merkitystä niin yhteiskunnassa yleensä kuin erityisesti työelämän menestyksen takaajana. Tästä syytä on perusteltua määritellä oppiminen ammattikorkeakoulun tuottamaksi, keskeiseksi ydinosaamiseksi. Kehittyneissä maissa yritysten menestyksen takaajana innovaatioiden tuottamisen nopeus on syrjäyttämässä per inteisen tavaratuotannon tehostamisen. Kyky nopeaan innovaatioiden tuottamiseen vaatii koulutuksen ja työelämän suoraa ja likeistä vuorovaikutusta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimiala lähestyy innovaatioita laajasta perspektiivistä määritellen innovaation osaamislähtöiseksi kilpailueduksi. Tästä näkökulmasta sosiaaliset ja pedagogiset innovaatiot ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin perinteiset teknologiset innovaatiot. Toimialan käytännön työssä innovatiivinen toimintatapa ymmärretään hyvin pitkälle samaksi kuin yrittäjämäinen toimintatapa; molemmissa on kyse mahdollisuuksien havaitsemisesta, valmiudesta riskinottoon ja luovuuden kulttuurin vahvistamisesta. Toimintaa toteutetaan avoimen oppimis- ja innovaatioympäristön periaatteisiin tukeutuen. Tästä lähtökohdasta tiedon, ideoiden ja tuoteaihioiden avoin tuottaminen ja vapaa käyttömahdollisuus ovat sitä olennaista uutta, jota tavoitellaan. Toimiala rakentaa myös avoimia oppimis- ja innovaatioympäristöjä; niissä resurssien mahdollisimman tehokas hyödyntäminen mahdollistuu. Avoimien toimintaympäristöjen rakentaminen edellyttää rajojen rikkomista ja niiden häivyttämistä. Toimialan tavoitteena on kehittää toimintaansa ja muodostaa laajentuvasta Kouvolan Kasarminmäen kampusalueesta maakunnan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja uudistamista tukeva Living Lab -mallin tyyppinen oppimisen ja innovaatiotoiminnan tila. Kasarminmäellä toimivat likeisessä vuorovaikutuksessa eri toimijatahot. Toimialan Kymi Design & Business -yhteisön toiminta laajentaa toimialan sidosryhmiä ja yhteistoiminnan yrityskenttää merkittävästi ja tuo kehittämistoimintaan mukaan tuotteiden käyttäjät sekä käytettävyystutkimuksen vahvan osaamisen. Yhteen sulautuvia ja toisensa leikkaavia oppimisen ja innovaatiotoiminnan tiloja rakennetaan ja kehitetään kolmessa suunnassa: (1) toimijatahojen fyysistä likeisyyttä edistävien spatiaalisten tilojen muodossa, (2) vuoro-

80 vaikutusta ja toiminnan yhdensuuntaisuutta edistävien sosiaalisten tilojen muodossa ja (3) toimijatahoja laajasti verkottavien virtuaalisten tilojen rakentamisen muodossa. Oppimisen ja innovaatiotoiminnan tiloja toimiala kehittää muun muassa osallistumalla Lapin yliopiston aihetta käsitteleviin hankkeisiin ja toteuttamalla oman Luoto tutkimus ja kehittämishankkeen yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun, Metropolia ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Toimialan vastaus toimintaympäristössä tapahtuneeseen muutokseen ja kehitykseen on ympäristön määritteleminen innovaatioiden ekosysteemiksi (katso kannen kuva). Se merkitsee dynaamisen, itseohjautuvan ja toimintaympäristön muutoksiin sopeutuvan järjestelmän rakentamista, jossa uusia ideoita tuotetaan ja testataan. Innovaatioiden ekosysteemi on erilaisten toimijatahojen muodostama verkosto, jossa innovaatioiden kehittyminen ja kehittäminen, evoluutio, tapahtuu. Näkökulma korostaa eri toimijatahojen yhteistyötä ja luovuuden kulttuuria, millä ymmärretään valmiutta riskinottoon, yrittäjämäistä työtapaa sekä innovatiivista asennoitumista.. Koulutusyksikön työelämäkumppanuuksien hallinta, arviointi ja kehittämiskäytännöt KyAMK:n kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimiala palvelee kaikessa toiminnassa opiskelijoiden parasta ja uuden osaamisen tuottamista. KymiDesign & Business osaamiskeskittymälle on annettu tehtäväksi toimialan työelämäsuhteiden ja -kumppanuuksien synnyttäminen ja ylläpito. Kymi D&B:n rakenne on suunniteltu vastaamaan mahdollisimman hyvin toimialan opetustoiminnan, eli osaamisalojen ja koulutusohjelmien rakennetta. Rakenneuudistus on liittynyt opetuksen ja t&k-toiminnan toisiinsa integroinnin prosessiin, joka on toteutettu samanaikaisena opetussuunnitelman uudistusprosessina ja t&k-toiminnan toimintatapojen uudistamisena. Kymi D&B jakaantuu seuraaviin toimintalinjoihin: Muotoilupalvelut: Venelaboratoriopalvelut Perinnekulttuurin ja restauroinnin t&k-palvelut Viestintäpalvelut Liiketoimintapalvelut: Emerging markets research (erit. Venäjä) ja rautatieliiketoiminta Toimialan työelämäkumppanuudet ovat laajentuneet ja syventyneet merkittävästi viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana. Kymi D&B:n toiminnassa kumppanuuksia luodaan kolmen eri toimintamuodon kautta, joita ovat tutkimushakkeet ja -projektit, maksullinen palvelutoiminta ja opetuslaboratoriotoiminta.

81 Kilpaillulla ulkopuolisella rahoituksella toteutettu hanke- ja projektitoiminta on ensimmäinen merkittävä Kymi D&B:n toimintamuoto. Maksullinen palvelutoiminta on perinteistä arvonlisäverollista palvelutoimintaa. Hankkeet ovat erilaisia yrityksille suunnattuja TEKESrahoitteisia palveluhankkeita (Tuote Start, TULI) tai yritysten toimintaa tukevia pikamallinnuspalveluita. Opetuslaboratoriotoiminnassa on kyse yritysten toimeksiantojen toteuttamisesta osana toimialan koulutusohjelmien opetustoimintaa. KymiDesign & Business on ammattikorkeakoulun ja yritysten välisen yhteistyötoiminnan ekosysteemi ja opiskelijoiden oppimisympäristö. Kymi D&B:n toiminta kytkee yhteen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opettajia ja opiskelijoita sekä muita yhteistyökumppaneita ja kontakteja osana toimialan opetustoimintaa toteutettavissa projekteissa ja hankkeissa. Näiltä osin Kymi D&B toimii muotoilun, viestinnän ja liiketalouden tutkimuksen ja tuotekehityksen yhteistyöverkoston alueellisena rakentajana. Sen toiminnan kautta alueen yrityksille tarjotaan mahdollisuutta laajentaa, kehittää ja nopeuttaa erilaisia kehityshankkeitaan. Ennen muuta Kymi D&B:n toiminnassa tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus sekä syventää, että laajentaa opintojaan, osaamistaan ja verkostojaan. Erityisesti opetuslaboratoriotoiminta on synnyttänyt toimialalle yksittäistä toimeksiantoa kiinteämpiä ja pysyvämpiä kumppanuussuhteita työelämän kanssa. Näissä tapauksissa yritysten ja muiden työelämän toimijoiden kanssa on solmittu pysyviä yhteistyösopimuksia (puitesopimukset). Tavoitteena on lisätä näitä pysyviä kumppanuuksia työelämän kanssa. Se mahdollistaa hankkeiden paremman koordinoinnin opetussuunnitelman tarpeisiin. Sekä osaamisperusteinen moduloitu opetussuunnitelma että siihen liittyvä Kymi D&B:n hanketoiminta edellyttää monialaista tiimityötä. Tämä koskee sekä ohjaavia opettajia että opiskelijoita. Monialaiset opettaja- ja opiskelijatiimit vastaavat yhdessä työelämän tilaajatahojen kanssa hankkeiden toteuttamisesta. Kymi D&B:n henkilöstö tukee toimintaa erityisosaamisellaan. Toimialalla on neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana on paikkakunnan johtava kansanedustaja ja johon kuuluvat maakunnan, seutukunnan ja kaupungin keskeiset päättäjät. Neuvottelukunta kokoontuu Kouvolan Kasarminmäen tulevaisuusfoorumien merkeissä 2 3 kertaa vuodessa. Osaamisaloilla on kehittämisryhmät, jotka keskittyvät opetussuunnitelmien kehittämiseen ja verkostoitumisen edistämiseen. Kymi D&B kerää jatkuvasti tietoa hankkeiden ja projektien toteutumisesta. Hanke- ja projektitoiminnan tuloksia arvioidaan kunkin hankkeen päätöskokouksessa, josta tuotettu aineisto kootaan Kymenlaakson ammattikorkea-

82 koulun yhteiseen tulospankkiin. Opetuslaboratoriotoimintojen osalla toteutetaan jatkuvaa niin sanottua 360-asteen arviointia, jossa opiskelijoille, opettajille ja työelämän toimeksiantajille suunnattujen kyselyjen avulla tuotetaan jatkuvaa palautetta toiminnan kehittämiseksi. Toimialalle on palkattu Kouvolan kaupungin tuella tutkimusjohtaja ja kaksi tutkimuspäällikköä. Lisäksi Kouvolan kaupunki osallistuu kahden yliopettajan palkkaukseen. Kaupungin rahoitus edellyttää jatkuvaa tiivistä yhteistoimintaa muiden alueen kehittämisorganisaatioiden, erityisesti Kouvola Innovation Oy:n kanssa.. Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa sekä kansainvälinen verkostoituminen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kolmella toimialalla on kullakin omat tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevät osaamiskeskittymänsä. Näistä Kymi D&B on vanhin ja muille hyvä benchmarkkauskohde. Jokaisella toimialalla on osaamiskeskittymässä toimiva tutkimusjohtaja ja tutkimuspäälliköitä, jotka hoitavat t&k&i-toimintaa yhdessä opettajien kanssa. Toimialojen välistä yhteistyötä t&k&i-toiminnassa rakennetaan KyAMK:n t&k-toiminnan johtoryhmässä, suorina kontakteina tutkijoiden välillä sekä hanke- ja projektiyhteistyönä. Toimialalla on yhteistoimintasopimuksia useiden ulkomaisen korkeakoulujen kanssa. Vuonna 2008 opiskelijavaihtoon lähti 360 opiskelijaa ja vastaanotimme 237 ulkomaista vaihto-opiskelijaa. Tiiviimpää yhteistoimintaa on ollut Hallen taide- ja designinstituutin sekä Tallinnan taideakatemian kanssa Baltic MODO 2009 muotoilukilpailun toteuttamisessa ( balticmodo.com/). Hallen ja Tallinnan opiskelijat osallistuvat myös Tekesin rahoittaman TULVA-hankkeen toteuttamiseen omilla suunnittelutöillään. Vuonna 2010 toteutettava Media MODO -kilpailu toteutetaan niin ikään kansainvälisenä yhteistyönä viiden ulkomaisen korkeakoulun kanssa. Vuonna 2008 solmittiin sopimus kiinalaisen Wenzhoun yliopiston kanssa opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihdosta liittyen kouvolalaisten yritysten kansainvälistymistä palvelevaan Finina-konseptin toteuttamiseen. Liiketalouden alalla järjestetään vuosittain International Workshop, joka kokoaa laajalti yhteistoimintayliopistojen opiskelijoita, erityisesti Pietarin alueelta.. Opetuksen, t&k-toiminnan ja aluekehitystehtävän yhteen nivoutuminen Ammattikorkeakouluasetuksen määrittelemissä kolmessa tehtävässä onnistuminen sekä toiminnan tehokkuuden ja laadukkuuden saavuttaminen edellyttävät annettujen kolmen tehtävän kytkeytymistä toisiinsa ja synergiaetujen

83 hyödyntämistä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyön tavoitteena on kehittää sekä opiskelijoiden osaamista että työelämää. Sen vuoksi opiskelua ja työelämää nivelletään yhteen ja edistetään opiskelijoiden osaamista ja sosiaalista sopeutumista todellisissa työelämän tilanteissa jo opiskeluaikana. Oleelliseksi kysymykseksi nousevat, kuinka ammattikorkeakoulu rakentaa oppimisen, t&k-toiminnan ja aluekehityksen väliset yhteydet. Kyse on samalla ammattikorkeakoulumaisen toimintatavan ja omien pedagogisten ratkaisujen etsimisestä. Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan ratkaisu on oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi (katso kansikuva). Ekosysteeminäkökulmaa toimiala hyödyntää ennen muuta pedagogisen innovaation tuottamisessa. Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi on sekä toimintaympäristö että toimintatapa innovaatio- ja yrittäjyysosaamisen tuottamiseksi. Ekosysteemin ja projektioppimisen kannalta tarkasteltuna on välttämätöntä, että ammattikorkeakoulussa toteutettava tutkimus- ja kehitystyö on alueellista ja käytännönläheistä. Käytännössä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö tarkoittaa erilaisten projektien ja hankkeiden toteuttamista yhdessä alueen ja alan toimijoiden kanssa. LCCE-systeemissä hankkeet ja projektit tuodaan opetuksen sisään, käytännössä osaamisperusteisten opintokokonaisuuksien osaksi (katso kansikuva ja luku 2.2.2).. Kytkeytyminen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tavoitteisiin Tutkintojen kehittämisessä on otettu systemaattisesti huomioon Bolognan prosessin suositukset ja tavoitteet kansainvälisen liikkuvuuden ja elinikäisen oppimisen vahvistamiseksi. Koulutuksen tavoitteet on sidottu konkreettisiin työelämälähtöisiin osaamisvaatimuksiin ja opetussuunnitelmissa korostuvat EQF:n mukaisesti oppimistulokset ja saavutettu osaaminen. Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmä perustuu ECTS-järjestelmään. Mitoituksen lähtökohtana on opiskelijan työpanos, joka tarvitaan koulutusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetussuunnitelmissa lähtökohtana on opiskelijan oppiminen, mikä kuvataan oppimistuloksina (learning outcomes) ja osaamisena (competences). Opetussuunnitelmat ovat osaamisperusteisia, mikä on tarkoittanut muutosta oppiainejakoisesta opetussuunnitelmasta ammatillista kasvua tukevaan opetussuunnitelmaan. Opintokokonaisuuden oppimistulokset arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT) on myös laadittu selkeä toimintapolitiikka ja menettelytavat. AMK-tutkinnon (Bachelor-taso) tuottama osaamisen taso vastaa EQFviitekehyksen tasoa 6, jossa kiinnitämme huomiota erityisesti taitotavoitteeseen: Hyvää perehtyneisyyttä ja innovatiivisuutta osoittavat taidot, joita vaaditaan

84 oman työ- tai opintoalan monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisussa sekä kompetenssiin: Kyky vastata monimutkaisista teknisistä tai ammatillisista tehtävistä tai projekteista ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä. Toimialan pedagoginen konsepti vastaa erityisesti edellä mainittuihin haasteisiin. (ks. kohta 2.2) Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen Toimialan opetus- ynnä muu toiminta perustuu KyAMK:n kokonaisstrategiaan ja pedagogiseen strategiaan (katso luku 2.2.) sekä Balanced Scorecard -johtamisjärjestelmään (BSC) (katso luku 2.4.). Strategisista linjauksista keskustellaan toimialan tulevaisuusfoorumeissa ja osaamisalojen kehittämisryhmien seminaareissa. BSC-järjestelmän mukaisesti toimiala tekee edellisen kauden tulosanalyysit ja laatii toimialalle tavoite- ja tuloskortit, toimenpideohjelman ja budjetin. Käytänteitä kehitetään opettajista ja opiskelijoista muodostetuissa kehittämisryhmissä. Säännölliset itsearvioinnit, ilmapiirimittaukset ja ulkopuoliset auditoinnit ovat myös kehittämisen välineitä.. Tutkintojen ydinosaaminen ja sen määrittely Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan opiskelijoista kasvaa oman tutkintoalansa (tradenomi, muotoilija ja artenomi) substanssiosaajia, jotka toimivat luovasti monialaisissa verkostoissa sekä ymmärtävät kannattavan, taloudellisen ja innovatiivisen toiminnan merkityksen tulevaisuusnäkökulmasta. Tulevaisuusnäkökulmalla tarkoitetaan proaktiivista ajattelua ja orientaatiota ratkaisuja tehtäessä. Opiskelijasta kasvaa riskinottokykyinen kehittäjä, joka pystyy toimimaan ennakoimattomissa tilanteissa. Hän kykenee havaitsemaan toimintaympäristön mahdollisuudet ja soveltamaan niissä innovatiivisuuttaan.. Pedagogiset ratkaisut ja pedagogisen johtamisen käytännöt Kymenlaakson ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan opetus nojaa humanistiseen ihmiskäsitykseen ja sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Käytännön toiminnassa nämä näkyvät opettajan ja opiskelijan hyvänä vuorovaikutuksena, opiskelijan vastuullisuutena ja aktiivisuutena tiedonhankinnassa, opettajan ohjaavana roolina sekä säännöllisenä, yhteisenä tavoitepohjaisena arviointina. Hyvän oppimisen laatukriteereinä korostetaan opiskelijan oppimisen onnistumisen kokemuksia, valmiuksia työelämään ja ammatin harjoittamiseen, ammattiidentiteetin kehittymistä, uuden tiedon soveltamista, tiedon luotettavuuden arviointia, elinikäisen oppimisen valmiutta sekä yrittäjämäisen elämänasenteen omaksumista. Oppimisympäristöt kehitetään työelämäläheisiksi ja projektioppimista tukeviksi ympäristöiksi.

85 Toimialan opetussuunnitelmien kehittämisestä ja pedagogisista linjauksista sovitaan lähinnä niin sanotussa laajennetussa johtoryhmässä, johon kuuluvat toimialajohtajan, tutkimuspäällikön ja osaamisalapäälliköiden lisäksi koulutusohjelmavastaavat. Opetusmetodina on laaja-alaisesti käytössä projektioppiminen, joka käsitteenä viittaa opetuksen organisointiin, eikä niinkään oppimisprosessiin; projekti antaa merkityksen koko oppimiselle. Autenttiset työelämäprojektit sisältävät työelämän, usein asiakas-/käyttäjälähtöisen, kehittämisnäkökulman ja niissä harjoitellaan moniammatillista tiimityötä ja asiantuntijuuden jakamista. Projektiopiskelussa oppimisprosessi on sekä yksittäisen opiskelijan että koko projektitiimin yhteinen. Opiskelijan oppimista ohjaavat moniulotteiset tavoitteet omista henkilökohtaisista tavoitteista projektia toteuttavan monialaisen tiimin yhteisiin oppimistavoitteisiin. Oppiminen LCCE-ympäristöissä synnyttää opiskelijoille EQF-viitekehyksen taso 6 edellyttämiä innovatiivisia taitoja ja selviämiskykyä ennakoimattomissa työympäristöissä. Tarvitaan innovaatio-osaamista, jonka ainesosia ovat valmius riskinottoon, havainnointitaito ja mahdollisuuksien ymmärtäminen, taito tuottaa innovatiivisia ideoita ja ajatuksia, taito kehittää innovaatiot uudistetuiksi tai uusiksi tuotteiksi ja palveluksiksi sekä taito kaupallistaa ne. Kaupallistaminen pitää sisällään myös uusien business-konseptien kehittämisen ja uusien kannattavien tuotteiden ja palvelujen brändäämisen. Businessluovuus muuntaa idean taloudelliseksi ja kannattavaksi toiminnaksi. Innovatiivinen toiminta on pääsääntöisesti yhteisöllistä, tiimin tai organisaation tasolla tapahtuvaa toimintaa. Osallistuminen tiedon ja kokemusten vaihdon avoimiin ympäristöihin ja kyvykkyys mahdollisuuksien havaitsemiseen edellyttävät opiskelijalta jatkuvasti vahvistuvaa oman alansa erikoisosaamista. Innovaatio-osaamisen tavoitteet saavutetaan rakentamalla oppimisprosesseja, joissa opiskelija harjaantuu innovaatio-osaamisessaan, eli joutuu etsimään annettuihin tehtäviin ja ongelmiin uusia innovatiivisia ratkaisuja. Projektien tehtävät suunnitellaan opiskelijoiden kykyihin ja edistymiseen nähden sopiviksi. Projektien luonne vaihtelee sen mukaan, kuinka avoin tehtävänasettelu on ja missä määrin prosessin lopputulos on ennakoitavissa. Oppimisprosessit suunnitellaan projektien luonteen mukaisesti ja päinvastoin Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt KyAMK:n ECTS-viitekehyksen mukainen OPS uudistus tehtiin ensimmäisen kerran lukuvuonna Toinen uudistusvaihe on parhaillaan menossa vuoden 2009 aikana. Lukuvuoden OPS prosessi käsitti kansallisen ohjeistuksen mukaisesti työelämän kuulemisen jälkeen koulutusohjelmien kompetenssien ja kokonaistavoitteiden laadinnan, ammatillisen kasvun suunnittelun vuositeemoineen, kokonaistavoitteiden jakamisen osaamis-

86 kokonaisuuksiksi, kuormituslaskelmat ja opintojaksojen ydinaineksen määrittelyn. Menneillään olevassa OPS-prosessissa kiinnitetään erityistä huomiota OPS-tasomäärittelyyn suhteessa EQF-viitekehykseen, osaamispohjaisuuteen ja arviointijärjestelmiin. Opiskelijat osallistuivat lukuvuonna prosessissa erilaisiin OPS-kehittämisryhmiin, menneillään olevassa prosessissa opiskelijoilta ja opiskelijajärjestöiltä pyydetään kannanottoja OPS:in luonnosvaiheessa. Osaamisalat kutsuvat keskeisiä yhteistyöyrityksiä neuvotteluun OPSkehittämiskohteista ja lisäksi vuoropuhelua käydään osaamisalojen yritysten ja yhteisöjen edustajista koostuvissa kehittämisryhmissä Oppimisprosessi ja sen ohjaus Koulutusohjelmien osaamisen kokonaistavoitteet on moduloitu pääosin 12 ja 18 opintopisteen osaamiskokonaisuuksiksi. Moduuli muodostaa oppimisympäristön, jossa osaaminen otetaan haltuun. Opintojaksot eivät määräydy niin sanotusti ainejakoisesti, vaan osaamiskokonaisuuden tarpeista lähtien. Tietty osaamiskokonaisuus jaetaan opintojaksoiksi ja sijoitetaan samaan moduuliin. Moduuli sisältää aina myös praktisen opintojakson, yleisimmin moduuliin soveltuvan autenttisen projektin yritykselle. Näin syntyy moduulin hallinnollinen käsikirjoitus (katso kuva), jonka avulla opinnot moduloidaan ja ajoitetaan, suunnitellaan keskeiset ydintavoitteet ja -sisällöt sekä tehdään alustavat vuosisuunnitelmat ja työjärjestykset. Ajoitustekniikka on tärkeä vaihe myös järjestettäessä mahdollisuuksia monialaisiin opettaja- ja opiskelijatiimeihin. Moduulikokonaisuus suunnitellaan opintojaksolähtöisesti, mutta moduulia toteuttava opettajatiimi, opiskelijat ja Kymi D&B:n projektihenkilöstö suunnittelevat moduulin käytännön oppimisprosessin oppimisprosessilähtöisesti. Heillä on myös mahdollisuus täsmentää opintojen ajoitusta, opettajien työnjakoa ja tuntiresursointia. Näin syntyy moduulin pedagoginen käsikirjoitus (katso kuva).

87 Toimialan yritys- ja yhteisöverkosto tarjoaa vuoden mittaan laajan menun projekteja valittavaksi moduulien praktisiksi opinnoiksi. Toiminnan volyymi on saatu viime vuosina nostettua riittäväksi opintojen tarpeisiin (224 toimeksiantoa vuonna 2008). Nyt painopiste on siirtynyt projektien jalostukseen pedagogisista tarpeista lähtien. KyAMK:n ohjaus- ja neuvontapalvelujen tarkoituksena on opiskelijan opintojen ja oppimisen edistäminen. Se jakautuu perusohjaukseen, tiedotukseen ja neuvontaan sekä syventävään ohjaukseen. Perusohjaukseen kuuluvat orientoivat opinnot, ryhmäohjaajan suorittamat tulohaastattelut, HOPS:ien laadinnat sekä vuosittaiset ammatillista kasvua tukevat HOPS-keskustelut. Syventävästä ohjauksesta huolehtivat opinto-ohjaajat. Opiskelijoita auttavat myös opiskelijatutorit, psykologi ja oppilaitospastori Osaamisen arvioinnin käytännöt Koulutusohjelmien arviointitavat on suunniteltu asetettuihin tavoitteisiin sopiviksi. Arvioinnissa ja palautteen antamisessa huomioidaan, että kyse ei ole sisältöjen välittämisestä vaan opiskelijan kehittymisen edistämisestä. Alla olevasta taulukosta selviävät arvioinnin ja palautteen kohteet. Kohde Arviointi Palaute Kuka/ketkä Koko tutkinto OPALA Vuositeemat Perustuu vuositeemojen HOPS kehityskeskustelu Ko-vastaavat kriteereihin Ryhmäohjaajat Moduulit Perustuu moduulin Loppukeskustelu; yhteinen Moduulin opettajat ja kokonaisosaamisen keskustelu ja rakentava opiskelijat yhdessä hallintaan kritiikki moduulivastaavan johdolla Teoreettiset Ammattialan tietojen Sähköinen palaute- Opiskelijat opintojakson opintojaksot hallinta ja kriittinen järjestelmä opettajalle, tieto tarkastelu osaamisalapäällikölle Praktiset opinnot Keskittyy taitojen Näkökulmat: Opiskelijat arviointiin 1. Ammatillinen Opintojakson opettajat, Itsereflektointi 2. Opetus KD&B:n ja yritysten Arvioinnin kohteina 3. Oppiminen edustus esimerkiksi produktit, raportit ja portfoliot Oppimisympäristöt Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on kehittämässä Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan fyysistä oppimisympäristöä keskittämällä toiminnan Kouvolan Kasarminmäen kampukselle. (katso luku 1.) Vuonna 2008 alkanut ja vuodelle 2010 kestävä rakentamisprosessi tuottaa toiminnalle modernit puitteet.

88 Uusi digitaali- ja verkkoteknologia on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun oppimisympäristöjen rakentamisessa merkittävässä asemassa. Ky- AMK käyttää opetuksessa Moodle-kurssinhallintaympäristöä. Jokaisesta opintojaksosta tehdään myös Moodle-toteutus. Moodlea käytetään opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien hallinnointiin sekä opetuksen asynkroniseen viestintään. Opetuksessa yhdessä Moodle-kurssinhallintaympäristön kanssa käytetään myös Acrobat Connect Pro (ACP) etäviestintäjärjestelmää. Käytössä on myös omalla palvelimella toimiva ACP-ympäristö, jota hallinnoi Oppimisteknologiakeskus Kymiedu. Jokaisen KyAMK:n opettajan ja henkilökunnan jäsenen on mahdollista saada omilla tunnuksilla toimiva ACP-huone, jonka avulla voidaan järjestää reaaliaikaista opetusta ja opiskelijan etäohjausta. ACP tukee Moodlea opetuksen synkronisessa viestinnässä. Videoviestintää käytetään opetuksen apuna monipuolisesti. Kymiedu-yksikkö avustaa opettajia myös videoneuvottelujen, videokokouksien, verkkovideotallenteiden ja suoratoistovideoiden käytössä. Videokuva tallennettuna tai suoraan verkon kautta toistettuna on mahdollista kaikissa opetustilanteissa. Kuluvan lukukauden aikana panostetaan videoviestinnän kehittämiseen opetuskäytössä vielä investoimalla auditoriotason videoneuvottelulaitteisiin sekä luentokaappausjärjestelmään, jolla voidaan kaapata suoraan kontaktiopetustilanne, tallentaa se automaattisesti verkkopalvelimelle sekä jaella se palvelimelta automaattisesti muun muassa web-sivujen kautta opiskelijoille. Oppimisen ja osaamisen ekosysteemin oppimisympäristöt eroavat perinteisen opettamisen ja opiskelijoiden osuuskuntapohjalle rakennetuista oppimisympäristöistä. Ekosysteemi-näkökulma lähtee kaiken opetuksen ja kaikkien opiskelijoiden osallistumisesta oppimisprosessiin. Yrittäjämäisiä ja innovatiivisia toimintatiloja ja -tapoja ei ole enää tarjolla vain valitulle osalle opiskelijoita. Ne koskevat kaikkia opiskelijoita yhtäläisesti. Tämä korostaa toiminnan suunnitelmallisuuden ja ohjauksen asemaa. Projektien hankkimisesta ja ideoimisesta ei vastaa satunnainen opettaja tai opiskelijaryhmä yksin, vaan se on koko toimialan yhteistä, suunniteltua ja koordinoitua toimintaa. Tämä puolestaan mahdollistaa opetuksen linkittämisen autenttisiin työelämän kehittämisprojekteihin sekä yritysten ja muun työelämän asiantuntemuksen mukaan tuomisen kaikkeen opetukseen. Opettajan rooli muuttuu LCCE-toiminnassa oppimisprosessin ja projektien toteuttamisen ohjaajan rooliksi. Muutoksessa opettajuus ei kuitenkaan muutu konsultin työksi. Opettajan pedagogisen osaaminen laajenee yli perinteisten luokkahuonerajojen työelämän kehittämistoiminnan suuntaan. LCCE-toiminnan tavoitteena on oppimisen syventäminen työelämälähtöisten autenttisten projektien kautta.

89 . Tutkimus- ja kehittämistoiminnan prosessit ja kehittämiskäytännöt sekä t&k:n ja opetuksen kytkeytyminen toisiinsa Oppimisen LCCE-ympäristöjen rakentaminen edellyttää toimialalta tiivistyvää yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta työelämän kanssa. Tiiviissä yhteistoiminnassa tiedon ja toiminnan kehittämisideoiden vaihto myös lisääntyy. Toimialan näkökulmasta keskeinen tavoite on opiskelijoiden osallistumisen lisääminen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnassa, missä menestymisestä kertoo jo se, että toimialan opiskelijoiden suorittamien t&k-pisteiden määrä on vuosina lähes nelinkertaistunut. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kaikkien tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeiden arvioinnissa sovelletaan ammattikorkeakoulun johtoryhmän hyväksymää t&ktoiminnan laatukriteereitä ja niiden indikaattoreita koskevaa päätöstä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota: (1) hankkeiden strategianmukaisuuteen ja nopeaan reagointiin, (2) oman osaamisen ja tietämyksen jatkuvaan kehittämiseen sekä (3) talouden ja prosessien hallintaan. Työelämäkumppanuuden kehittämisen näkökulmasta katsottuna erityisen tärkeä on ensimmäinen kohta, jossa kiinnostuksen kohteena on suunniteltujen ja toteutettujen hankkeiden aluevaikuttavuus, tarvelähtöisyys ja ennakointi. Arvioinnissa ollaan kiinnostuneita myös sidosryhmätyytyväisyydestä sekä hankkeiden jatkuvuudesta ja niiden tuottamasta lisäarvosta. Kymi D&B:n osaamislaboratoriotoiminnassa on kehitetty arviointikäytäntö, jossa hankkeiden arvioinnin suorittavat työelämää edustavan toimeksiantajan lisäksi siihen osallistuneet opettajat ja opiskelijat. Opetuslaboratorioarvioinnit koostetaan lukukausittain ja niiden pohjalta suunnitellaan toiminnan kehittämistä. Toimialan neuvottelukunta on antanut panoksensa LCCE-oppimisympäristöjen laajaan ja syvälliseen kehittämiseen järjestämällä kaksi tulevaisuusfoorumia. Lisäksi toimialan edustajat osallistuvat aktiivisesti uuden Kouvolan elinkeinostrategian luomiseen.. Resurssien hallinta, arviointi ja kehittäminen KyAMK:n kokonaisstrategia, dokumentoitu laadunvarmistusjärjestelmä (EFQM), mittaristo sekä toimenpiteiden ja tulosten seuranta on integroitu Balanced Scorecard -johtamisjärjestelmään (BSC). KyAMK:n BSC-johtamisjärjestelmä on saanut näkyvyyttä muun muassa ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivillä KyAMK:n strategiasta ja visiosta on johdettu kaikille ammattikorkeakoulun organisaatioille strategiset tavoitteet. Kutakin strategista tavoitetta ja tavoitteen toteutumista arvioidaan BSC-järjestelmän mukaisesti eri näkökulmista. Tuloksellisuuden arviointialueita (BSC-näkökulmia) ovat vaikuttavuus, prosessien tuloksellisuus ja koettu laatu, talous ja

90 henkilöstö. Näkökulmiin on valittu avainmittarit ja täydentävät mittarit, joille on myös asetettu tulostavoitteet. Käytännön tasolla nämä tarkoittavat: 1) sisäisiä tavoite- ja tulosneuvotteluja tulosalueiden ja yksiköiden kanssa vuosittain, jolloin arvioidaan tulokset sekä sovitaan tulostavoitteista, kehittämistoimenpiteistä ja niiden resursoinnista euromääräisesti, henkilöstön työpanoksesta ja infrastruktuurin tarpeista (dokumentit: tavoite- ja tuloskortit, toimenpideohjelmat, tulosanalyysit, budjetit), 2) edellisten perusteella laaditaan koko KyAMK:n toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS), 3) edellisten perusteella, sekä ottaen huomioon korkeakoulupoliittiset linjaukset, valmistaudutaan OPM:n sopimusprosessiin (laadulliset ja määrälliset tavoitteet ja johdon katsaus ammattikorkeakoulun strategiseen johtamiseen), 4) KyAMK:n johtoryhmässä arvioidaan säännöllisesti sisäisissä tavoite- ja tulosneuvotteluissa sovittujen toimenpiteiden toteutuminen sekä tunnuslukujen kehittyminen. Arviointia tehdään säännöllisesti myös AMK:n hallituksessa ja Oy:n hallituksessa. Arvioinnin perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Toimiala on kustannustehokas, koska kustannustaso on alle valtakunnallisen keskiarvon varsinkin kulttuurialan koulutuksessa. Opintopistekertymää seurataan systemaattisesti opintotoimiston ja ryhmäohjaajien toimesta, tarvittaessa ohjausta ja tukea antavat ryhmäohjaajien lisäksi opintoohjaajat ja psykologi. Toimialalla on parhaillaan menossa opettajien osaamiskartoitukset. Digitaalinen ohjelma tuottaa kartoitukset osaamisalapäälliköiden kanssa käytävää kehityskeskustelua varten. Keskustelussa sovitaan kullekin opettajalle henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.. Laadunvarmistusmenettelyt ja toimenpiteet laadun kehittämiseksi KyAMK:n laadunvarmistusjärjestelmä tarkoittaa toiminnan, tulosten ja laadun kehittämiseen tähtäävää laadunhallintaa, jossa on seuraavat tasot: 1) strategia-, toimintaohjelma- ja suunnittelutaso, 2) toiminnallinen kokonaisuus, päätöksenteko ja resursointi sekä seuranta ja arviointi, 3) dokumentoitu laadunvarmistusjärjestelmä ( laatukäsikirja, teknisenä ympäristönä laatu-moodle, /laatu.kyamk.fi) ja 4) edellisiin integroitu TWeb-asianhallintajärjestelmä, joka tehostaa läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Laadunvarmistusjärjestelmän viitekehyksinä ovat EFQM ja Balanced Scorecard -johtamisjärjestelmä (BSC), jotka integroituvat hyvin toisiinsa. KyAMK:n dokumentoitu laadunvarmistusjärjestelmä ( laatukäsikirja ) noudattaa EFQM-viitekehystä. Rakenne jakautuu toiminta- ja tulokset -alueisiin. Perusperiaatteena on, että suorituskykyä, opiskelijoita, sidosr yhmiä, henkilöstöä ja aluekehitystä koskevat tulokset saavutetaan johtajuuden ohjaaman strategian, toimintaperiaatteiden ja ohjeiden, henkilös-

91 tön, sidosryhmäyhteistyön, resurssien ja prosessien avulla. Toimintaa kehitetään muun muassa hyödyntämällä arviointi- ja palautejärjestelmää sekä mittaristoa (tunnusluvut). Laadunvarmistusjärjestelmän menettelyt ja toimenpiteet yksilötasolta kansainväliselle tasolle kuvataan seuraavassa taulukossa: Laadunvarmistus- menettelyn taso tai näkökulma Menettelyt Tavoitteet ja toimenpiteet laadun kehittämiseksi Dokumentointi ( läpi- näkyvyys, avoimuus) Opiskelija (yksilö) HOPS ja siihen liittyvät Tavoitteet: Opiskelijan Henkilökohtaiset opintovuosittaiset kehityskeskustelut opintoprosessin ja ammatillisen suunnitelmat ja kehitys- AHOT kasvun tukeminen keskustelu lomakkeet Kehittämistoimenpiteet: Ryhmä- ja opinto-ohjaajien tuki Osaamisala Opintojaksopalaute Tavoitteet: Opetus- ja oppimis- Opintojaksopalautedokumentti PikkuOPALA-palaute prosessien, oppimisympäristöjen opettajalle ja kooste esimiehille Tukipalveluiden asiakas- sekä opettajien osaamisen Tuote kuntoon -muistiot tyytyväisyyskyselyt kehittäminen Opettajien allekirjoitetut Tuote kuntoon -prosessi Kehittämistoimenpiteet: kehityskeskustelulomakkeet Osaamiskartoitukset Välittömät korjaavat Henkilöstösuunnitelma ja Kehityskeskustelut toimenpiteet, palaute opettajien henkilökohtaiset Osaamisalojen kehittämis- palautteesta opiskelijoille kehittymisohjelmat ryhmät Kansainvälisen OPALA-palaute 360 asteen Tavoitteet: Toimialan omat prosessit LVJ:ssä* liiketoiminnan ja mittaus t&k-toiminnasta Toimialakokonaisuuden ja Yhteenvedot ja kehittämiskulttuur in toimi- Avainmittarit ja täydentävät opetussuunnitelmien päätökset ala/kymidesign mittarit BSC-järjestelmässä kehittäminen sekä työelämä- Asianhallintajärjestelmä & Business Toimialan neuvottelukunta ja yhteistyön sujuvuus TWeb:issä tulevaisuusfoorumit Kehittämistoimenpiteet: Opetussuunnitelmat Sole- OPS:ien, projektien ja Opsissa aluevaikuttavuuden jatkuva parantaminen KyAMK KKA:n suorittama LVJ:n Tavoitteet: AMK:n toiminnan LVJ:n auditointiraportit auditointi tavoitteellinen johtaminen KyAMK:n yhteiset prosessit Balanced Scorecard strategioiden suunnassa ja toimintaohjeet yhteisessä -johtamisjärjestelmä + sisäiset Kehittämistoimenpiteet: LVJ:ssä tavoite- ja tulosneuvottelut Arviointi- ja palautetieto Strategisten tavoitteiden EFQM-itsearviointi analysoidaan ja kootaan seuraaminen BSC-mittaristolla Sisäinen ja ulkoinen kehittämistoimenpiteiksi tavoite- Tavoite- ja tulossopimukset, benchmarking ja tuloskorttiin. Kehittämis- budjetit ja muistiot TWeb:issä KyAMK:n laatujohtoryhmä toimenpiteet vastuutetaan KyAMK:n toiminta- ja talousja budjetoidaan. suunnitelma (TTS) KyAMK:n yhteiskuntavastuuraportti Kansainvälinen OPS:t EQF viitekehyksen Tavoitteet: Eurooppalaisen Dokumentointi SoleOpsiin taso tasoon 6 korkeakoulutuksen tason Auditointiraportit Kansainväliset auditoinnit yhdenmukaistaminen Kehittämistoimenpiteet: LCCE:n ja OPS:ien kehittäminen * LVJ=KyAMK:n yhteinen, dokumentoitu laadunvarmistusjärjestelmä.

92 B TULOKSET Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa ammattikorkeakoulun yksikön ja toimintaalueen tavoitteisiin Opiskelijoihin liittyvät tulokset LCCE-konseptin soveltaminen on tuottanut merkittäviä tuloksia erityisesti t&k-pisteiden tuotannossa. Vuodesta 2006 vuoteen 2008 kyseisten pisteiden absoluuttinen ja opiskelijakohtainen määrä on lähes kolminkertaistunut. Muutos ( %) Poikkeama valtak.ka T&k-pisteet (yhteensä) % 1.2. T&k-pisteet / opiskelija 0,88 2,34 3, % Kulttuuriala ,34 2, Liiketalous ,85-1, Opiskelijoita projekteissa % Hankkeistettujen opinnäytetöiden määrä on myös lisääntynyt; toimialalla tehdyistä opinnäytetöistä oli vuonna 2008 neljä viidesosaa hankkeistettuja. Hankkeistetut opinnäytetyöt Yhteensä Hankkeis- Osuus Poikkeama tetut ( %) valtak.ka Toimiala % Kulttuuriala % 19, Liiketalous % -1,32 Myös virtuaaliopintojen osalla toimialan tulokset ovat yli valtakunnallisen keskiarvon. Erityisesti liiketalouden osaamisalalla on panostettu virtuaaliopintojen toteuttamiseen. Virtuaaliopinnot Yhteensä V-pisteet / Poikkeama - opiskelija Kaikki AMK:t 1.5. Toimiala , Kulttuuriala ,37 0, Liiketalous ,00 0,75 Opintojen etenemisessä erityisesti kulttuurialalla on myönteisiä tuloksia. Opintojen eteneminen Vähintään op Vähintään op Poikkeama - suorittaneet suorittaneiden Kaikki AMK:t opiskelijat osuus 1.6. Toimiala ,59 % Kulttuuriala ,15 % 6, Liiketalous ,99 % -1,20

93 Työelämään liittyvät tulokset Opiskelijoiden työllistyminen Tutkinnot Toimialan opetusta ja t&k-toimintaa toisiinsa integroivan LCCE-konseptin rakentamiseen ja soveltamiseen liittyvän opetuslaboratoriotoiminnan käynnistäminen on huomattavasti lisännyt yrityksiltä ja muilta työelämän toimijoilta tulleiden toimeksiantojen määrää. Verrattuna perinteiseen palvelutoimintakonseptiin tulokset ovat hyvin merkittäviä. Vuonna 2006 Kymi Design & Business toteutti 97 toimeksiantoa, vuonna 2007 jo 148 toimeksiantoa ja vuonna 2008 peräti 224 toimeksiantoa. Tämä merkitsee 131 % kasvua kahdessa vuodessa. KyAMK:n Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalta valmistuneet opiskelijat työllistyvät hyvin. Erityisesti kulttuurialan valmistuneiden joukossa työllistyminen poikkeaa edukseen valtakunnan keskiarvoista. Työllis- tyneet Työllis- Poikkeama - tyminen Kaikki AMK:t Työllis- tyminen Muutos 2.2. Toimiala ,2 % 77,7 % 2,5 % Kulttuur iala ,5 % 5,53 76,3 % 3,3 % Liiketalous ,7 % -4,32 79,1 % 1,7 % Toimialan ja Kymi D&B:n toiminnan kehittämistarpeisiin on kehitetty projektien palautejärjestelmä, jossa palautetta pyydetään työelämän toimeksiantajilta, opiskelijoilta ja opettajilta. Palautejärjestelmän kehittäminen on toteutettu testaamalla erilaisia kyselytyyppejä. Työelämän suunnasta saatu palaute on ollut sangen positiivista (2007). Yritykset: Tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten osuus (%) Harjoittelu Opinnäytetyöt Tutkimus KD&B, Liiketoimintapalvelut KD&B, Viestintäpalvelut KD&B, Muotoilupalvelut 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % Kyselyissä osoittautui lisäksi, että kaksi kolmannesta työelämän toimeksiantajista (61 %) katsoi toteutettujen projektien vastanneen niille asetettuja tavoitteita. Peräti 70 prosenttia katsoi toteutetuista projekteista olleen hyötyä yr i- tyksen toiminnalle.

94 Henkilöstöön liittyvät tulokset LCCE-konseptin rakentaminen ja vakiinnuttaminen on lisännyt jatkuvasti opettajien osallistumista projektitoimintaan. Vuodesta 2006 vuoteen 2008 opettajien osallistuminen on kaksinkertaistunut siten, että vuonna 2006 projektityötä teki 17 opettajaa ja vuonna 2008 kaikkiaan 33 opettajaa. Lisäksi neljä opettajaa ja yliopettajaa osallistui Kymi D&B:n toimintaan osa-aikaisina projektipäällikköinä ja vastaavina projektien hankinta- ja organisointityötä tekevinä. Taloudelliseen suoristuskykyyn liittyvät tulokset KyAMK:n Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan molempien osaamisalojen opiskelijakohtaiset kustannukset ovat alle valtakunnallisen keskiarvon. Vuonna 2007 kulttuurialan koulutus Kymenlaaksossa oli opiskelijaa kohti lähes 2000 euroa ja liiketalouden alan koulutus 322 euroa edullisempaa kuin maassa keskimäärin. TALOUS Kustan- Erotus Kustan- Erotus nukset valtak. nukset / valtak. /opiskelija keskiarv. opiskelija keskiarv. Kustan- Erotus nukset valtak. / opiskelija keskiarv. Liiketalous Kulttuuriala LCCE-konseptin kehittämisen voidaan näin katsoa tuottaneen taloudellisen suorituskyvyn paranemista. Kansainvälistymiseen liittyvät tuotokset Kansainvälisen opiskelija- ja opettajavaihdon suhteen toimialan tulokset eivät poikkea valtakunnallisista keskiarvoista. Opettajavaihtoon lähti vuonna 2008 kaikkiaan 17 toimialan opettajaa ja ulkomailta tuli 5 opettajaa. Liiketalouden ala on aktiivisempi osapuoli toimialan sisäisessä tilanteessa; osaamisala vastaa neljästä viidenneksestä opettajavaihdosta. Opiskelijavaihto Ulkomailla suoritetut opintopisteet Ulkomailla suoritetut opintopisteet opiskelijaa kohti KV-vaihto KV-vaihto Suomesta Suomeen 5.1. Toimiala , Kulttuuriala 399 0, Liiketalous ,

95 Aluekehitykseen liittyvät tulokset Toimialan ja Kymi D&B:n toteuttamista opetuslaboratorioprojekteista noin kolme neljännestä kohdentuu Kymenlaakson maakunnan alueella toimiviin yrityksiin ja muihin työelämän toimijoihin. Valmistuneista opiskelijoista yli puolet sijoittui maakunnan alueelle ja reilu kolme neljännestä Suurmetropolialueelle (Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Kymenlaakso). Opiskelijoiden työllistyminen Kymenlaakso Etelä-Karjala Suur-Metropolialue ( %) ( %) ( %) 2.2. Toimiala 53,3 % 3,1 % 77,3 % Kulttuur iala 33,7 % 3,2 % 67,4 % Liiketalous 67,2 % 3,0 % 84,3 % T&k-toimintaan liittyvät tulokset LCCE-konseptin kehittäminen ja toteuttaminen on huomattavasti lisännyt (1) opetuksen ja Tt&k-toiminnan integraatiota sekä (2) toiminnan volyymia erityisesti opetukseen välittömästi liittyvässä opetuslaboratoriotoiminnassa (ks. kohta 2). Vuosina toimiala ja Kymi D & B ovat toteuttaneet kaikkiaan 11 eri tutkimushanketta, joita yksi on EU:n komission rahoittama, kaksi Tekesin rahoittamaa ja muut EU:n rakennerahastojen, maakuntaliiton tms. rahoittamia. Vuonna 2008 Kymi D & B toteutti neljää tutkimushanketta: Tutkimushankkeen nimi Rahoittaja Yhteistyökumppaneita TULVA Tulevaisuuden veneala Tekes 13 CULTURA Kaakkois-Suomen EAKR, Etelä Suomen lääninhallitus 9 kulttuur iperintöpalvelut TuoHa II Tuotannon hallinta Tekes 8 Brandi-hanke Kymenlaakson liitto 9 Arvonlisäverollisen palvelutoiminnan alueella Kymi D&B on toteuttanut vuosittain useita kehittämishankkeita ja palvelutoimintoja. Tämän toimintamuodon osuus Kymi D&B:n toiminnassa on kuitenkin vähentynyt opetuslaboratoriotoiminnan lisääntymisen myötä. Vuonna 2006 ALVpalvelutoiminnan volyymi oli lähes euroa ja vuonna 2008 vajaat euroa.

96 C HAKEMUKSEN LAATIMINEN Kymenlaakson ammattikorkeakoulun johtoryhmä päätti joulukuussa 2007, että Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan osaamiskeskittymälle, KymiDesign & Business, haetaan laatupalkintoa keskittymän poikkeuksellisen suuren työelämälähtöisen projektivolyymin ja aluevaikuttavuuden vuoksi. Myöhemmin tammikuussa 2009 päätöstä täsmennettiin niin, että palkintoa haetaan toimialan luomalle Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemille, jossa osoitetaan toimialan usean vuoden aikana kehittämä yhteys t&k&i- ja projektitoiminnan ja opetustoiminnan välillä. Johtoryhmässä nähtiin toimintamallin istuvan erinomaisesti muotoutumassa olevalle Kasarminmäen kampukselle. Hakemusta ovat kirjoittaneet lähinnä tutkimusjohtaja Pasi Tulkki ja toimialajohtaja Raimo Pelli. Lisäksi konseptin kehittämiseen ja kirjoittamiseen ovat osallistuneet liiketalouden lehtorit Sinikka Pekkalin ja Wenla Väisälä, muotoilun ja median osaamisalapäällikkö Kata Lyytikäinen ja yliopettaja Sinikka Ruohonen sekä KyAMK:n kehitysjohtaja Mirja Toikka. Ekosysteemin luomiseen ovat esittäneet näkemyksensä erityisesti professori Esa Poikela Lapin yliopistosta ja emeritusprofessori Pirkko Anttila Helsingin yliopistosta. Avoimesta innovaatiojärjestelmästä ovat näkemyksiä esittäneet professori Marko Torkkeli Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja toimitusjohtaja Merja Vainio Kouvola Innovation Oy:stä. Malli on ollut myös KyAMK:n johtoryhmän käsittelyssä. Toimialan neuvottelukunta on käsitellyt toimintakonseptia ja laatuyksikköhakemuksen luonnosta kaksi kertaa. Toimialan opettajakunnassa ja johtoryhmässä systeemimallia on käsitelty ja kehitetty useampaan kertaan. Toimintamalli on myös keskeinen lähtökohta uutta opetussuunnitelmaa parhaillaan luodessamme. Arviointipalaute Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi (LCCE) on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan oppimis- ja innovaatioympäristö, jota ollaan laajentamassa koko ammattikorkeakoulun kattavaksi. Mallia on kehitetty noin kolmen vuoden ajan, ja nimen se on saanut laatuyksikköarviointiin valmistautumisen yhteydessä. LCCE yhdistää opetuksen, t&k-toiminnan ja aluekehitystehtävän opiskelijoiden osaamista ja työelämää kehittävällä tavalla.

97 Toiminta suhteessa strategisiin linjauksiin Ammattikorkeakoulun strategia määrittelee toimialan profiiliksi innovaatiot ja kansainvälisen liiketoiminnan. Toimialalla toimii Kymi Design & Business -osaamiskeskittymä, joka sovittaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä projektitoiminnan osaksi opetustoimintaa. Innovaatioprosesseja mahdollistetaan myös kulttuurin ja liiketalouden moniammatillisella yhteistyöllä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on sitoutunut levittämään LCCE-mallia koko ammattikorkeakoulun laajuiseksi. Kymi Design & Business on myös ollut muiden toimialojen benchmarkkauksen kohde. Vielä laatuyksikköhakemuksen jättämisen ja arviointivierailun välissä on tapahtunut kehitystä erityisesti toiminnan käsitteellistämisessä ja systematisoinnissa. Vaikka samantyyppisiä työelämälähtöisen pedagogiikan malleja on kehitetty myös muissa ammattikorkeakouluissa, Kymenlaakson ammattikorkeakoululla on vahva tavoite sen kuvaamiseen ja tuotenimen vahvistamiseen. Osaamiskeskittymän kautta työelämäkumppanit saavat helposti yhteyden korkeakouluun. Ulkoisten sidosryhmien mielestä LCCE-mallin laajentamisella on myös koko ammattikorkeakoulua yhdistävä vaikutus. Työelämäkumppanien kanssa solmittavat puitesopimukset ovat mahdollistaneet yhteistyön systemaattisen ja pitkäjänteisen kehittämisen. Kansainvälinen vaihto on toimialalla vilkasta ja yhteistyökorkeakouluja on useita. Korkeakoulun Venäjä-painotus ei yhteistyöstä nouse erityisesti esiin. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen näkökulmasta LCCE-mallilla vastataan EQF-viitekehyksen osaamisen tasovaatimuksiin, joissa korostuvat innovatiivisuuteen ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseen tarvittavat taidot. Toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen Työelämän kanssa tehtävät hankkeet liitetään opintokokonaisuuksien osaksi. Opintosuunnitelma muodostuu pääosin tai opintopisteen moduuleista, joiden käytännön toteutukset voidaan suunnitella hyvin tilannekohtaisesti. Opetukseen liittyvissä työelämähankkeissa yhteistyö mahdollistaa opetuksellistamisen siten, että niistä syntyy aidosti hyödyllisiä sisältöjä opetukseen. Opintosuunnitelman sisältöjä esitellään myös työelämäkumppaneille oikeanlaisten hankkeiden löytämiseksi. Opetuksessa käytetään laajasti projektioppimista, jossa painottuu myös tiimityötaitojen kehittyminen. Arviointia on kehitetty moduulirakenteeseen sopivaksi mutta perinteiset arviointitavat ovat yhä laajalti käytössä. Opiskelijat korostavat aitojen toimeksiantojen toteuttamista ja moniammatillisuutta mallin vahvuuksina. Uusien koulutusohjelmien siirtyminen samalle kampukselle voi tuottaa lisää opetuksellisia synergiaetuja, mutta vielä niistä ei ole näyttöä.

98 Oppiminen hankkeissa tukee innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä ja on osa kaikkien opintoja. Opettajan rooli laajenee työelämän kehittäjäksi. Opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja tasa-arvoinen osallistuminen korostuvat opiskelijoiden ohjaamisessa. Näytön perusteella opettajat eivät ole kokeneet LCCEmallin käyttöönottoa nykyisessä laajuudessa työssäjaksamista heikentäväksi tekijäksi. Ammattikorkeakoulun johdonmukaisesti kehitetty BSC-johtamismalli sisältää toimialojen resurssien hallinnan. Parhaillaan ovat menossa opettajien osaamiskartoitukset ja kehittymissuunnitelmien laatiminen. Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusmenettelyt ovat korkealla tasolla ja käytössä kaikilla toimialoilla. Opiskelijapalautetta kerätään moduuleittain ja projekteille on kehitetty palautejärjestelmä. Toiminnan tulokset Hanketoiminnan kytkeytyminen alueen työelämän tarpeisiin on vahvaa. Erityisesti kulttuurialan koulutusohjelmissa t&k-opintopisteiden määrä on kasvanut. Myös opintosuoritusten kertyminen on hyvällä tasolla ammattikorkeakoulujen keskinäisessä vertailussa. Työelämäpalautetta kerätään säännöllisesti ja palaute on ollut hyvää. Tulokset on esitetty selvästi ja niiden osalta on asetettu myös selvät tavoitteet. Myös keskeisten tulosten osalta trendejä seurataan säännöllisesti. T&khankkeiden yhteydessä suoritettujen opintojen määrä on moninkertaistunut viime vuosina. Tämä perustuu hanketoiminnan laajentumiseen LCCE-mallin kehittämisen myötä. Toimintaan osallistuvien opettajien määrä on niin ikään kasvanut. Toimialan koulutus on koulutusalojen vertailussa taloudellisesti tehokasta. Opiskelijatulosten osalta erityisiä haasteita ovat vetovoiman lasku ja keskeyttäneiden määrän kasvu. Yhteenveto arviointituloksista Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemin vahvuuksia ovat opiskelijan osaamisen sekä työelämän kehittymistä tukevan amk-pedagogiikan kehittäminen sekä ammattikorkeakoulun päätehtävien yhteennivoutuminen opiskelijoita osallistavalla tavalla. Toiminta on linjakasta ja hallittua. Kehittämishaasteita ovat osaamisen arvioinnin kehittäminen LCCE-mallissa, vetovoiman parantaminen ja keskeyttämisten vähentäminen sekä uuden kampusrakenteen hyödyntäminen yritysyhteistyössä. LCCE-tuotenimen ymmärrettävyys opiskelijoille ja sidosryhmille kaipaa lisäpanostusta.

99 . Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoiluinstituutti, Muotoilun koulutusohjelma Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: Ari Känkänen Kannaksenkatu 22, PL 22, Lahti A TOIMINTA Koulutusyksikön toiminnan kuvaus sekä liittyminen ammattikorkeakoulun strategiaan ja keskeisiin pedagogisiin ja työelämäyhteistyön linjauksiin Koulutusyksikön toiminnan kuvaus suhteessa korkeakoulun strategisiin linjauksiin. Koulutusyksikön ydinosaaminen suhteessa toimintaympäristön ennakoituihin osaamistarpeisiin Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin (jäljempänä MI) muotoilun koulutusohjelmaan kuuluu kuusi pääainetta, jotka ovat teollinen muotoilu, kalustemuotoilu, sisustusarkkitehtuuri, koru- ja esinemuotoilu, muoti- ja vaatetussuunnittelu sekä pakkausmuotoilu ja grafiikka. Muotoilun merkitys kansalliselle kilpailukyvylle on tunnustettu viime vuosina yhä useammissa yhteyksissä. Lahden talousalue on valinnut muotoilun yhdeksi strategisista painopisteistään. Samoin Lahden ammattikorkeakoulu on tiedostanut muotoilun kasvavan merkityksen ja ennakoinut tulevaisuuden tarpeita valitsemalla muotoilun yhdeksi keihäänkärjistään. MI:n toiminta-ajatuksessa todetaan seuraavaa: Muotoiluinstituutin tehtävänä on kouluttaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän palvelukseen asiantuntija-ammattilaisia, jotka osaavat antaa silmin havaittavan ja käsin kosketeltavan muodon sekä merkityssisällön ihmisen tarvitsemille esineille, viesteille ja palveluille. Koulutusyksikön ydinosaaminen liittyykin tämän koulutussisällön hallitsemiseen siten, että koulutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yrityselämän kanssa. Näin toimintaympäristön osaamistarpeet on huomioitu ja koulutuksella on mahdollista vastata niihin nopeasti. Koulutus ja toimintaympäristö eivät toimi erillään, vaan yhteys työelämään on kiinteä osa koulutusyksikön toimintaa, joka toteutuu niin muotoilun kentällä toimivien, ammattia harjoittavien opettajien kuin yrityselämänkin kanssa toteutettavien projektien kautta. MI toimii lisäksi kiinteässä yhteistyössä monien alalla vaikuttavien tutkimusyksiköiden ja järjestöjen kanssa, jolloin alan viimeisin tutkimustieto jalkautuu koulutuksen käyttöön. Suhde työelämään ja sen tarpeisiin on elävä ja vastavuoroinen, mistä hyötyy kumpikin osapuoli. Vaikka yhteys työelämään on kiinteä, kaikkea toi-

100 mintaa ei ole valjastettu palvelemaan pelkästään yrityselämän tämänhetkisiä tarpeita. Osa muotoilukoulutuksen ominaispiirteitä on aina ollut tulevaisuuteen katsova, proaktiivinen toiminta, jolla luodaan vaihtoehtoisia malleja kohdata tulevaisuuden haasteita. Näin on pystytty tuottamaan työmarkkinoille ennakkoluulottomia, yrityselämälle arvokkaita nuoria muotoilijoita.. Koulutusyksikön työelämäkumppanuuksien hallinta, arviointi ja kehittämiskäytännöt Työelämäkumppanuudet perustuvat aktiiviseen yhteydenpitoon muotoiluammattilaisten ja muotoiluintensiivisten yritysten kanssa. Toiminnan arviointi ja kehittäminen tapahtuu kiinteänä projektimaisena yhteistyönä. Keskeinen rooli toiminnassa on alumneilla, sillä he voivat toimia projekteissa niin opettajina kuin yrityksen tuotekehityksestä vastaavina työn tilaajina. Kummassakin tapauksessa he koulun entisinä opiskelijoina tuntevat hyvin opiskelijan tarpeet ja pystyvät ohjaamaan projektia myös koulutuksen kannalta parhaaseen suuntaan. Heille on myös itselleen hyötyä suhteesta entiseen oppilaitokseensa. Toimiminen opettajana tarjoaa aitiopaikan seurata opiskelijoiden kehitystä sekä mahdollisuuden myös rekrytoida heitä yritysten palvelukseen. Kuva. Esimerkki koulun ja yrityksen yhteistyön kehittymisestä

101 Alumneista on muodostunut hyvin vahva muotoiluammattilaisten verkosto, jonka avulla koulutusta ja yhteistyömuotoja kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2009 aikana on tarkoitus laatia laaja alumnikartoitus. Siihen kuuluvat myös alumnisuhteet kansainvälisellä tasolla ja entiset vaihtoopiskelijat. Vuoden 2009 alusta on perustettu t&k-yliopettajan virka, johon kuuluu tutkimus- ja kehitystoiminnan ja mm. juuri näiden käytänteiden kehittäminen. Kuluvan vuoden aikana tullaan luomaan malli työelämäkumppanuuksien hallitsemiseksi niin, että kaikkien osapuolten tavoitteet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka koulutusyksiköllä onkin jo pitkäaikaisia yrityskumppanuuksia, tarkoituksena on luoda esisopimuksia yhteistyömuodoista, jotka mahdollistavat resurssien entistä paremman hallinnan sekä projektien ja opetussuunnitelmien optimaalisen yhteyden. Kyse ei siis ole enää yksittäisistä tapauksista, vaan luontevan toimintakonseptin ottamisesta käyttöön.. Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa sekä kansainvälinen verkostoituminen (toiminta ja synergiaedut, osaamisen kumuloituminen, yhteistyö ja -toiminta) MI:n perusajatukseen on aina kuulunut se, että sen koulutusohjelmilla on läheinen suhde. Muotoilu on myös viestintää ja viestintä muotoilua. Eri aloille on etsitty yhteistä ydintä, joka mahdollistaisi myös kustannuksia säästävää yhteistä opetusta. Koulutusohjelman sisällä eri pääaineiden välinen yhteistyö onkin nyt tiivistynyt uuden opetussuunnitelman ja yhteisten tilojen myötä. Myös sellaiset monialaiset projektit, kuten viestinnän koulutusohjelman laaja Mediatalohanke, ovat lisänneet yhteistyötä koulutusohjelmien välillä. Yhteiset tilat luovat opiskelijoille myös aivan omia ruohonjuuritason yhteyksiä, jotka ovat tärkeä osa yksikön näkymätöntä opetussuunnitelmaa. Ammattikorkeakoulun sisällä yhteistyötä on tehty lähinnä Liiketalouden ja Tekniikan laitosten kanssa Tuotedynamoprojektissa. Siinä toteutettiin vuosittain monialaisia tuotekehityshankkeita. Nyt aikaisempia käytänteitä ollaan kehittämässä edelleen siten, että yhteistyö vastaa paremmin kunkin koulutusalan tarpeita ja niveltyy paremmin opetukseen. Toimintaa on pilotoitu Tekeshankkeessa, jossa teollisen muotoilun, sisustusarkkitehtuurin sekä Tekniikan laitoksen mediatekniikan opiskelijat toimivat samassa projektissa. Myös Matkailun laitoksen kanssa toteutettiin mittava alan palvelumuotoiluun keskittynyt DIT-projekti. MI:n muoti- ja vaatetussuunnittelun osasto sekä tekniikan laitoksen vaatetustekniikan koulutusohjelma ovat myös yhdistämässä opetustaan tulevana lukuvuonna. Meneillään olevalla opetussuunnitelmien moduloinnilla on tarkoituksena mahdollistaa tiiviimpi yhteistyö koulutusalojen välille.

102 MI on myös tehnyt kumppanuussopimuksen Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Koska koulutusorganisaatiot kilpailevat johtavina muotoilualan kouluttajina samoista hakijoista, on tiivistetty yhteistyötä hakuprosesseissa, jotta hakijat saadaan hakeutumaan heille parhaiten soveltuvaan koulutukseen. Edelläkävijänä tässä ovat toimineet molempien korkeakoulujen valokuvauksen osastot, jotka pilottina toteuttivat yhteisen valintaprosessin keväällä Asiantuntijuuden vaihtoa on tapahtunut myös muilla osastoilla. MI:n edustaja on ollut jäsenenä Taikin teollisen muotoilun pääaineen valintakoetyöryhmässä ja Taikin edustaja osallistui vuorostaan MI:n teollisen muotoilun opiskelijoiden valintaan. On kehitelty myös käytänteitä yhteisten opintojaksojen rakentamiseksi. Yhteisillä opintojaksoilla voitaisiin monipuolistaa opiskelijoiden opetustarjontaa ja samalla säästää kustannuksia. Teollisessa muotoilussa pilottina on ollut Muoke-muovikurssi, jossa osittain verkon välityksellä toteutettiin opintojakso Taikin, Lapin yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Yhteistyön hyviin kokemuksiin perustuen, sama opintojakso toteutettiin uudestaan syksyllä Tämän vuoden alussa Taikin kanssa toteutettiin hyötyajoneuvojen muotoiluun keskittynyt työpaja, jossa oli mukana myös seitsemän alan yritystä. Taikin sekä MI:n opiskelijoista muodostetut ryhmät ideoivat yrityksille tulevaisuuden tuotekonsepteja. Muoti- ja vaatetusalan osastot järjestivät yhdessä vaatetuksen trendeihin keskittyneen luentokokonaisuuden. Tampereen teknillisen yliopiston sekä Teknillisen korkeakoulun Bit-tutkimusyksikön kanssa on tehty koulutusyhteistyötä erikoistumisopintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kohdalla. Lappeenrannan teknisen yliopiston kanssa solmittiin yhteistyösopimus uuden muotoilijoille suunnatun jatkokoulutusohjelman valmisteluun liittyen. Käynnistyneessä koulutuksessa MI:sta valmistuneilla opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua jatko-opintoihin diplomi-insinööriohjelmaan. Metropolialueen ammattikorkeakoulujen kanssa käytiin syksyllä 2008 neuvotteluja yhteistyön tiivistämisestä. Muiden ammattikorkeakoulujen kanssa jo tehdystä yhteistyöstä voi mainita Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa syksyllä 2007 alkanut tuotekehitysprojekti, jossa valmistetaan toimiva sähkökäyttöinen urheiluauton prototyyppi. Metropolia ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat vastaavat auton teknisestä suunnittelusta ja Muotoiluinstituutin opiskelijoiden tehtävänä on sen muotoilutyö. Sähköautolla on tarkoitus osallistua X-Prize-kilpailuun Yhdysvalloissa vuonna Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa aloitettiin viime syksynä veneiden tuotekehitykseen keskittynyt Tekes-hanke. MI:stä on ollut mukana myös Arenen muotoilun jaoksessa kehittämässä alan koulutusta ammattikorkeakouluissa. Kansainvälisen tason verkostoituminen on esitetty kansainvälistymiseen liittyvät tulokset -osiossa.

103 . Opetuksen, t&k-toiminnan ja aluekehitystehtävän yhteen nivoutuminen Muotoilutyön voidaan katsoa aina sisältävän tutkimus- ja kehitystoimintaa. Prosessiin liittyy aina olemassa olevan tiedon kerääminen, analysointi, tutkimusongelman asettaminen ja sen ratkaiseminen. MI:n opetus perustuu pääosin edellä kuvatun prosessin mukaiseen projektitoimintaan. Näin t&k-toiminta onkin osa yksikön arkea. Valtaosa t&k-toiminnasta toteutetaan yritysten kanssa tehtävissä projekteissa, jotka tyypillisimmillään kestävät yhden lukukauden. Projektit voivat olla yksilö- tai ryhmätyöprojekteja. Niihin osallistuu pääsääntöisesti yksi pääaineen vuosikurssi, mutta myös osastojen välillä on ollut yhteistä projektitoimintaa. Esimerkkinä voidaan mainita mm. Kempille sekä Nokialle tehdyt projektit, joissa hyödynnettiin sekä muoti- ja vaatetussuunnittelun että teollisen muotoilun opiskelijoiden osaamista. Osa yritysyhteistöistä on hanketyyppisiä, pitempikestoisia projekteja. Hankkeisiin on nimetty vastuuopettaja, jonka työajasta osa täyttyy näiden hankkeiden läpiviennistä. Valtaosa opinnäytetöistä tehdään myös yrityksille tehtävinä toimeksiantoina. Yhden merkittävän osan opetuksen ja työelämän yhteydestä muodostavat työelämäharjoittelujaksot, joita tehdään sekä yrityksissä että alan palveluja tarjoavissa toimistoissa. Kaikki nämä yhteistyömuodot ovat tärkeitä linkkejä opiskelijan siirtyessä työmarkkinoille ja usein ensimmäinen työpaikka löytyykin tällaisen kontaktin myötä. Yrityskontakteja muodostuu myös kilpailutoiminnan kautta. Alan kilpailutoimintaan osallistuminen on vilkasta ja usein se tapahtuu ohjattujen opintojaksojen sisällä. Myös omista lähtökohdista toteutetut harjoitustyöt johtavat toisinaan yrityskontaktiin yrityksen kiinnostuttua opiskelijan tuotoksesta. Muotoilu on otettu keskeiseksi osaksi Lahden alueen elinkeinostrategiaa, ja se on myös Lahden ammattikorkeakoulun strateginen painopiste. Kehiteltävänä on niin ikään Ympäristötehokkaan tuotekehityksen koulutusohjelma (ylempi AMK), joka liittyy luontevasti Lahden kaupungin ympäristöstrategiaan. Näin Muotoiluinstituutin suuri merkitys alueelle vahvistuu entisestään. Alumnit ovat työllistyneet hyvin myös Päijät-Hämeeseen, mikä on synnyttänyt uutta muotoilutoimintaa alueelle. MI:n alueellisen näkyvyyden ja toiminnan ansiosta yritysten muotoilutietous sekä kiinnostus muotoilutyön käyttöön ovat kasvaneet alueella. Yhä useampi alueen yritys on palkannut oman muotoilijan, joka on lähes poikkeuksetta ollut MI:n kasvatti. Muotoilijoiden työn vaikutukset ovat havaittavissa vastaavasti liikevaihdon kasvuna sekä mm. suunniteltujen huipputuotteiden kilpailumenestyksenä. MI on ollut luomassa aivan uutta muotoilualan tapahtumaa Olo Muoto -messuja Lahteen. Messut toteutettiin ensi kertaa syksyllä 2008 ja tapahtuma uusitaan kehitettynä versiona syksyllä Lahden alueen tavoittelemaa itäistä yhteyttä on kehitetty paikallisten yritysten ja MI:n yhteisnäyttelyllä Pietarissa talvella 2008.

104 . Kytkeytyminen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tavoitteisiin Uuteen Lahden ammattikorkeakoulun kv. strategiaan sekä MI:n omaan toimintasuunnitelmaan on kirjattu tavoite tehostaa opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta. MI on aktiivisena toimijana mm. Cirrus-, Cumulus- sekä Firstverkostoissa. MI on osallistunut tutkintojen sisällölliseen kehittämiseen yhdessä partneriensa kanssa ja erityisesti yksikön toiminta yrityselämän kanssa on herättänyt laajasti kiinnostusta ulkomailla. MI:n edustajat pitivät esitelmiä aiheesta Lundin Cirrus-tapaamisessa syksyllä Moniin ulkomaisiin oppilaitoksiin on luotu opiskelijoille polku-ja jatkaa opintojaan ulkomailla. Esimerkkinä mainittakoon mm. Royal College of Art, jonne useat MI:n opiskelijat ovat vuosittain päässeet jatkamaan opintojaan erityisesti kuuluisalla ja halutulla ajoneuvomuotoilun osastolla. Opiskelijavaihto on vilkasta ja opettajien liikkuvuutta kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2009 toimintasuunnitelmassa on kirjattu tavoite tehdä osastokohtaiset kansainvälistymissuunnitelmat, joiden mukaan kansainvälisiä kontakteja tulee profiloida ja syventää. Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen. Tutkintojen ydinosaaminen ja sen määrittely Kuva. Opetussuunnitelmaprosessin aineistoa, jossa on kuvattuna osastojen yhteisiä sisältötavoitteita

105 Vaikka muotoilijan ammattikuva onkin vuosien myötä muuttunut paljon, on muotoilun eri alueiden osaaminen pohjautunut aina vankkaan taiteelliseen ja visuaaliseen pohjaan. Samoin esim. tuotekehityksen vaiheisiin liittyvät prosessit ovat muotoilun alueesta riippumatta usein samanlaiset. Kuitenkin on tärkeää, että tietty alakohtainen erikoisosaaminen ja ammatti-identiteetti muodostuvat koulutuksen aikana. Siksi koulutus koostuu sekä yhteisestä että osastoittain kohdennetusta tarjonnasta. Jokaisen hallittava ydinosaaminen liittyy pääosin muotoiluprosessiin. On omattava kykyä havaita ajassa ja ympäristössä olevia ilmiöitä, pystyttävä tiedonhankintaan ja sen analysointiin, kyettävä ratkaisemaan ongelmia luovasti sekä tuottamaan aineksista esine tai palvelu ja kyettävä vielä esittämään se joko kolmiulotteisen mallin tai visuaalisen esityksen avulla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa kaikki pääaineet joutuivat pohtimaan, mikä on kunkin ammatin ydinosaaminen. Tuloksena päädyttiin luontevasti uudenlaiseen ratkaisuun, jossa kaikille muotoilun aloille yhteiset tiedot ja taidot määriteltiin ja opetussuunnitelma rakennettiin niin, että kyseisiä sisältöjä pystyttiin opettamaan suurille, monialaisille ryhmille. Malli tuo toimintaan huomattavia säästöjä, mutta lisää myös eri alojen yhteistyötä ja -henkeä. Tänä keväänä opetussuunnitelmaa tarkistetaan edelleen ja neljän vuoden kokemukset saadaan entistä paremmin käyttöön.. Pedagogiset ratkaisut ja pedagogisen johtamisen käytännöt Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt (opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien rooli) Lahden ammattikorkeakoululla on mallinnettu opetussuunnitelman laadintaprosessi, jonka ohjeistusta ja aikataulua MI on noudattanut uusimman opetussuunnitelman laadinnassa. Edellisen opetussuunnitelman laaja uudistustyö käynnistettiin vuonna 2004 ja uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön syksyllä Opetussuunnitelmatyöhön osallistui teollisuuden asiantuntijoita, muotoilutoimistoja, entisiä ja silloisia opiskelijoita sekä henkilökuntaa. Opetussuunnitelmatyön alkuvaiheessa järjestettiin seminaareja, joissa asiaa käsiteltiin eri näkökulmista. Työn keskeisiksi alueiksi määriteltiin opiskelijan osaamistavoitteiden määrittely ja varmistaminen kussakin opiskeluvaiheessa, eri ammattialueiden yhteistyö (monialaisen osaamisen synnyttäminen) ja samankaltaisuudet, opiskelijahyvinvointi (kuormittavuus), resurssien säästö, ulkoisen tietotaidon saaminen organisaatioon, opettajien osaamisen päivittäminen ja työelämäprojektien parempi hallittavuus. Opetussuunnitelma otettiin käyttöön syksyllä Sitä ennen joitakin uusia käytänteitä ja sisältöjä kokeiltiin jo aikaisemman opetussuunnitelman puitteissa. Seurannan ja päivityksen

106 tuloksena syksyllä 2007 käynnistyneiden kurssien voi katsoa toteutuneen jo lähes toivotulla tavalla. Uusi opetussuunnitelma on kannustanut tarkistamaan pääaineiden opetussisällöt sekä määrittämään ydinosaamisen ja luonut näin mahdollisuuden synnyttää uutta monialaista osaamista. Lisäksi se on lisännyt koko koulun yhteisöllisyyttä ja opiskelijoiden tasaarvoa. Kevään 2009 aikana opetussuunnitelmia kehitetään edelleen. Päivitystyössä hyödynnetään aikaisemman opetussuunnitelman toteuttamisesta saatu palaute. Kohteita ovat osastojen yhteisen opetustarpeen kehittäminen ja tarjonnan aikatauluttaminen ja moduloiminen niin, että yhtäaikainen opiskelu ja joustava liikkuvuus ovat mahdollisia. Tavoitteena on mahdollistaa vakituisen opettajahenkilöstön osallistumisen vierailevien asiantuntijoiden luennoille, jolloin tiedon jalkautuminen varmistetaan myös käytännön tasolle. Pedagogisen kehittämisen vastuu on määritelty vuoden alusta nimitetylle pedagogiselle yliopettajalle Oppimisprosessi ja sen ohjaus Oppimisprosessi on rakentunut MI:ssa monista eri säikeistä. Edellytyksenä laadukkaalle oppimiselle ovat luonnollisesti lahjakkaat opiskelijat ja maan parhaimmistoa olevat opettajat. Se taas edellyttää koululta hyvää mainetta ja siitä kasvavaa vetovoimaa. Opiskelijaaineksen laatu on saatu pidettyä korkealla tasolla monivaiheisen ja vaativan hakuprosessin ansiosta. Vaikka hakuprosessi karsiikin hakijamääriä ja lisää kuluja, on sen tuottama hyöty opiskelijavalinnassa katsottu sijoituksen arvoiseksi. Kuva. Opintojen yhteinen perusta

107 Muotoilijan osaaminen rakentuu hyvin monenlaisista asioista. Osaaminen koostuu mm. teoria- ja tietopohjasta, taiteellisista ja ilmaisullisista opinnoista, materiaaliymmärryksestä, käden- ja muodonantotaidosta, ympäristön- ja kulttuurinlukutaidoista jne. Tämän monialaisen kentän opettaminen on haastavaa ja edellyttää moninaisia opetuksellisia sekä tilallisia järjestelyjä, samoin kiinteää kontaktia yrityselämään. Hyvien työelämäyhteyksien ansiosta opettajiksi on omien ammattilaisten lisäksi saatu työelämästä muotoilun huippuammattilaisia tuomaan viimeisintä osaamistaan opiskelijoille. Päätoimisten opettajien roolina onkin yhä enemmän pedagogisista kysymyksistä ja jatkuvuuksista huolehtiminen sekä käytännön opiskeluedellytyksien luominen. Oppiminen tapahtuu pääasiassa yhteisten oppimisprojektien kautta, joissa erilaisia oppimisen muotoja pystytään harjoittelemaan. Projektit ovat pääsääntöisesti työelämälähtöisiä ja niissä luentosisältöihin ja palautteen antoon osallistuvat usein myös yrityksen edustajat. Valtaosa ammattiopintojen opiskelusta suoritetaan pienissä ryhmissä, jolloin muotoilijan ammatillisen kasvun edellyttämä henkilökohtainen ohjaaminen onnistuu. Usein opintokokonaisuuksia yhdistetään saman toimeksiannon toteuttamiseksi näin projektiin ja sen ohjaukseen saadaan mukaan useiden opettajien näkökulmia. Opiskelijat ryhmäytyvät voimakkaasti. Ryhmässä oppimisen tärkeys korostuu muotoilualalla. Opiskelijat antavat arvokasta vertaispalautetta toisilleen ja oppivat toisiltaan. Ryhmätyökyvyn merkitys on myös kaikissa muotoiluammateissa ensiarvoisen tärkeä, joten ryhmäytymistä pyritään tukemaan monin keinoin. Opetusmateriaalit ja opintoihin liittyvä tiedotus pyritään järjestämään opiskelijoille yhä enemmän sisäistä verkko-opiskeluympäristöä käyttäen. Se toimii myös yhtenä tärkeimmistä palautekanavista. Viime vuoden aikana on kiinnitetty erityistä huomiota tutortoimintaan ja henkilökohtaiseen ohjaukseen. Opiskelijaohjausta on edelleen tehostettu jatkokouluttamalla ohjauksesta vastaavaa henkilöä Osaamisen arvioinnin käytännöt Osaamisen arviointi tapahtuu useimmiten erilaisten kritiikki- ja palautetilaisuuksien kautta, joissa tehtyjä harjoitustöitä arvioidaan. Palautetilaisuudet ovat rakentavan keskustelevia, kriittisiä ja esiintymiskykyjä kehittäviä. Niihin osallistuu usein myös työelämän edustajia. Osa opetuksesta on luento-opetusta, jonka sisäistämistä arvioidaan tentein ja kirjallisin tehtävin. Opintokokonaisuuksista kerätään palautetta lomakkeilla ja sähköisillä kyselyillä, joiden vastauksia hyödynnetään uusia opintojaksoja suunnitellessa. Opiskelijoiden portfoliotyöskentely on yksi tärkeimpiä kokonaisosaamisen arviointimenetelmiä.

108 Opiskelijan muotoilijaidentiteetin ja kypsyyden kasvua seurataan säännöllisellä portfolioiden arvioinnilla. Portfolion tekoa harjoitellaan erillisillä opintojaksoilla ja niitä edellytetään tehtävän esim. joidenkin opintojaksojen palautteiksi sekä vaihtokouluihin ja harjoittelupaikkoihin haettaessa. Monivaiheisessa opinnäytetyöprosessissa opiskelija saa palautetta ulkopuoliselta asiantuntijalta, opettajilta sekä vertaisarvioinnin kautta. Osallistuminen kilpailuihin sekä näyttelytoiminta toimivat myös osana arviointia. Osaamisen arvioinnin käytäntöjä kehitetään jatkuvasti, ja siihen kuten muihinkin oppimiseen liittyviin prosesseihin, nimetään vastuuhenkilöt tänä vuonna Oppimisympäristöt Oppimisympäristö on perusluonteeltaan moninainen, eikä ole sidottu vain yhteen tilaan. MI:n monista pääaineista johtuen yksiköllä on monipuoliset laboratoriotilat, mm. puu-, metalli-, muovi- ja keramiikkatilat, valokuvausstudio, ompelimo, värjäämö, tulostustila jne. Kaikki tilat ovat opiskelijoiden vapaasti hyödynnettävissä. Periaatteena on, että koneita ja laitteita opitaan käyttämään itse ja niillä tuotetaan projektien tarvitsemaa esitys- ja mallimateriaalia. Samalla opitaan materiaaleihin, konstruktioihin ja valmistustekniikoihin liittyvää tietoa käytännön kokemuksen kautta. Tarvittaessa voi hyödyntää myös tekniikan alan sekä Koulutuskeskus Salpauksen koneita ja laitteita. Monipuolisen oppimisympäristön ovat tunnustaneet yhdeksi vahvuudeksemme esim. vaihto-opiskelijamme, jotka eivät usein voi omissa kouluissaan toteuttaa suunnitelmiaan käytännössä. Tuotemallien rakentamiseen tarkoitetut tilat ovat ajoittain hieman ahtaat, mutta tilannetta on pyritty helpottamaan porrastamalla opiskelua ja järjestämällä iltatyöaikaa. Kulunvalvonta mahdollistaa pääsyn koulun tiloihin kaikkina aikoina. Osa oppimisesta tapahtuu myös vuorovaikutteisesti opiskelijalta/opiskelijalle-periaatteella, mikä on erityisen tärkeää muotoilun alalla, jossa toiminta tapahtuu usein monialaisissa työryhmissä. Opiskelijaryhmän vuorovaikutteista oppimista tukee se, että heillä on omat kotiluokat, joissa on mahdollista keskittyä erilaisten projektien tekemiseen. Yksikössä sijaitsee myös alan tietokeskus, joka on ensiarvoisen tärkeä käsikirjastoineen ja alan lehtineen sekä useita näyttelyalueita, jonne opiskelijatöitä voidaan laittaa esille kommentoitaviksi, esimerkeiksi sekä keskustelun herättäjiksi. Sähköisiä oppimisympäristöjä ja niiden soveltuvuutta muotoilukoulutuksen toteuttamiseen on myös testattu. Yhteisen muoviopetuksen verkkokurssi toteutettiin Taideteollisen korkeakoulun, Lapin yliopiston sekä Tampereen teknillisen yliopiston välillä. Opiskelijaryhmät kommunikoivat verkossa tehtävänään suunnitella tuotteita Design Forum Finlandin toimeksiannosta. Vuosina Lahden ammattikorkeakoulu ja Lybeckerin käsi- ja taide-

109 teollisuusoppilaitos tekivät yhteistyötä, jossa avoimen ammattikorkeakoulun sisustussuunnittelun opintoja välitettiin video-opetuksena Lahdesta Raaheen. Tätä valtakunnallista pilottihanketta rahoitti osaksi OPM. Pilottikokonaisuus oli laajuudeltaan 12 op ja siinä opiskeli Lahdessa 100 ja Raahessa 80 opiskelijaa. Opiskelijaintran eli Repun käyttöä tehostetaan koko ajan ja sen kautta hoidetaan mm. opiskelijatiedotus, opiskelu-/opintojaksomateriaalin jakaminen sekä verkko-opiskelu. Monialaisen oppimisympäristön välineistö on tällä hetkellä ajanmukainen ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet opiskelulle. Vuoden 2009 alusta on luotu vastuuhenkilöjärjestelmä, jossa jokaisella erikoistilalla on vastuuhenkilönsä, joka vastaa kalustosta ja neuvoo tarvittaessa opiskelijoita. Uusin investointi on 3Dtulostimen hankinta sekä erillisen 2D ja 3D -tulostustilan rakentaminen. Tärkeä osa oppimisympäristöä on opettajien lisäksi myös muu henkilöstö, erityisesti laboratoriomestarit ja opiskelijapalveluita hoitava henkilöstö. He muodostavat talossa elävän infrastruktuurin ja tuovat läsnäolollaan ja ammattitaidollaan muuttuvaan ympäristöön sekä sosiaalista että ammatillistakin jatkuvuutta.. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan prosessit ja kehittämiskäytännöt sekä t&k:n ja opetuksen kytkeytyminen toisiinsa Kuva. Esimerkkejä yrityksistä sekä muotoilutoimistoissa, joissa on alumneja yhteistyökumppaneina Muotoilun koulutusohjelma toimii tiiviissä yhteistyössä yrityselämän ja monien julkisten organisaatioiden kanssa. Tässä toiminnassa se on lukuisine yhteistyöprojekteineen ollut Lahden ammattikorkeakoulun muille yksiköille esimerkkiä luova edelläkävijä. Viime aikoina on kehitetty pitkäkestoisempia ja

110 paremmin opiskelusisältöihin sopivia ja ennakoitavia projektikokonaisuuksia. Oppiminen tapahtuu pääasiassa juuri opetukseen integroitujen, oppimistavoitteita tukevien monialaisten projektien kautta. Opiskelijat kartuttavat tietotaitopohjaansa yhteistyöyrityksen eri alojen ammattilaisten kanssa. Projekteissa ovat useasti tiiviissä vuorovaikutuksessa muotoiluopiskelijat, yrityksen tutkijat, tekninen tuotekehitys ja markkinointi. Omat opettajat täydentävät oppisisältöjä ja huolehtivat siitä, että pedagogiset tavoitteet täyttyvät. Heillä on myös vankka kokemus työelämästä ja useat heistä toimivat opetustehtävänsä ohella muotoilualan yrittäjinä. MI:lla on tiivis kytkös myös toimialan yksityisiin ammatinharjoittajiin. Lähes jokaisessa suomalaisessa teollisen muotoilun toimistossa onkin koulutusyksikkömme entisiä opiskelijoita työntekijöinä. Näin koulutuksen ja työelämätarpeiden kohtaaminen voidaan varmistaa jatkuvan palautteen ja vuoropuhelun avulla. Koulutussisältöjen päivittyminen ajanmukaisiksi varmistetaan sillä, että muotoilualan ammattilaiset osallistuvat opetussuunnitelmatyöhön sekä sen toteuttamiseen toimimalla sivutoimisina opettajina oppilaitoksessamme. Jotkut pääaineet ovat jopa syntyneet teollisuuden ilmaistua tarpeensa kyseisen alan koulutukselle. Tästä hyvänä esimerkkinä on verrattain nuori pääaine pakkausmuotoilu ja grafiikka, joka on toiminut alan pioneerina Suomessa ja osoittanut alalla olevan koko ajan kasvavaa muotoilun tarvetta. Se on edelleen ainoa laatuaan Suomessa ja sen asema on tunnustettu alan muotoiluosaamisen kehittäjänä. Täydennyskoulutus seuraa työelämän muuttuvia tarpeita ja tiedottaa entisille opiskelijoille uusista täydennyskoulutusmahdollisuuksista. Isompien hankkeiden valmisteluihin ja hallinnointiin osallistuu Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskus.. Resurssien hallinta, arviointi ja kehittäminen (mm. raha, osaamispääoma ja infrastruktuuri) Talous on ollut tiukassa tarkastelussa vuodesta Budjetti on nyt tehty realistiseksi sekä menot ja tulot kohdennettu niin, että toiminnan tuloksellisuutta on helppo seurata. Talous on tehty koko henkilöstölle niin avoimeksi, että kaikille henkilöstötasoille syntyy ymmärrys oman toiminnan vaikutuksista talouteen. Lahden ammattikorkeakoulun taloushallinto on lisäksi järjestänyt eri henkilöstöryhmille koulutusta, joka tähtäsi taloushallinnon järjestelmien ja ohjelmistojen parempaan hallintaan ja tätä kautta talouden tarkempaan seurantaan. Henkilöstörakenne on muutettu tarkoituksenmukaiseksi talouden ja toiminnan näkökulmasta. Talon osaamispääomaa luo vakituinen henkilöstö sekä muun muassa projektitoiminnassa mukana oleva sivutoiminen henkilöstö. Osaamista jalkautuu yrityselämästä organisaatioon myös projektitoiminnan sisällä tapahtuvan vuorovaikutuksen kautta. Projektien kautta

111 päästään osalliseksi sellaisesta ajankohtaisesta tutkimustiedosta, johon muiden kanavien kautta olisi mahdotonta ulottua. Talon sinänsä toimivissa tiloissa on edelleen kehitettävää, vaikka rakennukseen onkin tehty lähiaikoina mittavat investoinnit toimivuuden parantamiseksi sekä lisätilan saamiseksi. Yhtenä tulevaisuuden suunnitelmista on uudisrakennuksen rakentaminen.. Laadunvarmistusmenettelyt ja toimenpiteet laadun kehittämiseksi Laadunvarmistusta ohjaa Lahden ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä ja sen prosessit. Opiskelujen etenemisen seurantaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota ja palautekyselyt ja tutor-toiminta varmistavat opintojen edistymisen. Opiskelijoiden hyvinvointikyselyt on käyty osastoittain läpi sekä opettajien että opiskelijoiden kanssa. Kun epäkohtia on havaittu, on käynnistetty toimenpiteitä niiden korjaamiseksi. Kaiken kaikkiaan hyvinvointikyselyn tulokset ovat parantuneet vuosi vuodelta. Ala on luonteeltaan erityisen vaativa ja edellyttää opiskelijalta kypsyyttä kohdata ammatillisen kasvun haasteet. Opetusta ja koulun muuta toimintaa kehitetään johtoryhmätyöskentelyllä, vastuuopettajakokouksilla sekä eri osastojen omilla henkilökunta- ja opiskelijatapaamisilla. Lisäksi vuonna 2008 perustettiin erillinen työryhmä kehittämään mm. talouden ja hallinnon prosesseja. Perustettuihin työryhmiin on nimetty myös opiskelijakunnan edustajia. Henkilöstön hyvinvointia on seurattu TOB-kyselyllä ja osaamista on varmistettu osaamiskartoituksilla ja henkilöstökoulutuksilla. Henkilöstökoulutukset ovat olleet konserni-, ammattikorkeakoulu- tai yksikkötasoisesti räätälöityjä. Yksikkökohtaisista koulutuksista voidaan mainita henkilöstön viestinnällisten ja tietoteknisten taitojen parantamisen Dikomprojektin kautta. Opettajien työaikasuunnitelmissa on varattu enimmillään n. 120 tuntia oman ammattitaidon kehittämiseen. Opetuksen laatua on seurattu mm. opiskelija- ja työelämäpalautteilla sekä alistamalla työt julkiselle kritiikille näyttelyiden avulla. Projektitoiminnan raporteissa ja palautekeskusteluissa arvioidaan tehtyä työtä yhdessä työelämän edustajien kanssa sekä tehdään kehittämisehdotuksia tuleviin projekteihin. Aktiivinen kilpailutoiminta on alalla erityisen hyvä ja luonteva tapa mitata ja tuoda esille työn tuloksia. Kaikki ammattikorkeakoulun koulutusalat ovat arvioineet toimintaansa strategiapäivityksen yhteydessä BSC-korttien avulla.

112 Kuva. Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusta kuvaava pyramidi B TULOKSET Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa ammattikorkeakoulun yksikön ja toiminta-alueen tavoitteisiin Opiskelijoihin liittyvät tulokset Koulutuksen vetovoimaisuus näkyy suurina hakijamäärinä ja opintojen keskeytysprosentti on alhainen. LAMKin kulttuuriala on ollut viime vuosina vetovoimaisin valtakunnan kulttuurialan koulutusta tarjoavista yksiköistä. Opiskelijoiden työllistyminen on ollut hyvä, ja osa on työllistynyt heti valmistuttuaan alan tehtäviin joko teollisuuden palvelukseen tai muotoilupalveluja tarjoaviin toimistoihin. Alan työllistymisessä on merkittävää se, minkälaista työtä saa valmistuttuaan. MI:sta valmistuneet ovat työllistyneet merkittäviin yrityksiin ja vakuuttaneet osaamisellaan työnantajat. Työnantajataholta saatu palaute onkin ollut kiittävää. Erityisesti taideteollisen alan opiskelijat ovat myös itse perustaneet monia menestyviä yrityksiä. Opintojaan jatkavat opiskelijat ovat halutessaan päässeet hyvin sisään sekä kotimaisiin että ulkomaisiin maister iohjelmiin. Yhtenä mittarina koulutuksen laadusta voidaan pitää sitä, että muotoilun osastot ovat saaneet runsaasti palkintoja merkittävissä pohjoismaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa, kuten, Braun Prize, Pro Carton Nordica, Pro Carton European, FoPDA Stora Enso, The Swedish aluminium Packaging Design, The institute of Packaging Starpack European Awards, D&AD Student (Global design Awards). Merkit-

113 tävistä kansallisista kilpailuista voidaan mainita Vuoden huiput / Grafia, Bombay Saphire Competition sekä Keksintösäätiön järjestämä Helppo avata -kilpailu. Muotoilun koulutusohjelma Vetovoima (ensisij.hakijat/ap) 7,6 7,1 Keskeyttämisaste (nuoret + aik.) 2,8 4,6 5,2 Suoritetut tutkinnot (N) Keskimäär. opiskeluaika 4,5 4,5 4,6 Ulkomailla suoritetut opintopisteet Ulkomaisten opiskelijoiden suor. tutkinnot 3 Vieraalla kielellä annettu opetus OPALA (opetuksesta ja ohjauksesta saatu palaute) 2,9 2,8 2,8 OPALA (harjoittelupalaute) 3,2 3,2 3,1 Työelämään liittyvät tulokset Työelämään liittyvät tulokset ovat yhteneviä opiskelijoihin liittyvien tulosten kanssa, koska valtaosa tuloksista saavutetaan juuri opiskelijoiden suor ittamissa työelämäprojekteissa. Lisäksi MI toimii monesti koko muotoilun kenttää hyödyttäen tuodessaan muotoilun hyödyt esiin pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla ei aina ole aiempaa kokemusta muotoilupalvelujen käytöstä. Opinnäytetyön tai muun yritysyhteistyön kautta yritykseen työllistynyt opiskelija on auttanut yritystä ymmärtämään muotoilun tärkeyden yrityksen liiketoiminnalle. Tämä on usein käynnistänyt aivan uudenlaisen tuotekehitystoiminnan kyseisessä yrityksessä. Erityisen hyviä tuloksia on saavutettu konseptimuotoilussa, jossa tuotetaan tuotekehitysprosessin alkupäähän vaihtoehtoisia malleja ja näkökulmia uusien tuotteiden kehitykseen. Tämä onkin ehkä luonnollisin ja parhaiten soveltuva oppilaitostasolla toteutettava tuotekehitysprosessin vaihe. Monesti nämä konseptivaiheen tuotokset ovat kuitenkin kehittyneet ja jatkojalostuneet ammatissa toimivien muotoilijoiden käsittelyssä ja tarjonneet näin työtä sekä muotoilun ammattilaisille että tuotantokoneiston työntekijöille. Tuotantokynnyksen ylittymisen voidaankin katsoa olevan yksi MI:ssa tehdyn työn mittareista. Tuotteita on edennyt merkittävien yritysten tuotantoon, kuten Artek, Sisu, Sini-Tuote, Exel ja Valio. Tasavallan presidentin uusi edustusaluskin on syntynyt opiskelijatyön pohjalta. Henkilöstöön liittyvät tulokset Henkilöstö koostuu arvostetuista muotoilualan toimijoista, jotka opettajatyönsä ohella ovat myös tehneet merkittävää muotoilutyötä kentällä. Muotoilutyön lisäksi henkilöstö on tuottanut julkaisuja, osallistunut alan keskusteluun ja pitänyt omia näyttelyitään. Osoituksena henkilöstön osaamisesta voi

114 pitää sitä, että useat heistä ovat toimineet erilaisissa luottamustehtävissä oman ammattialueensa järjestöissä, lautakunnissa ja juryissa. Henkilöstö on myös lisäkouluttautunut jatkuvasti sekä saanut erilaisia alan tunnustuksia ja palkintoja. Erityisen hyvällä tasolla on tällä hetkellä myös opettajien muodollinen ja pedagoginen pätevyys. Lamkin kulttuurialalla pedagogisesti pätevien päätoimisten opettajien osuus on noussut vuosien aikana noin 62 prosentista 78,5 prosenttiin. Muodollinen pätevyys on hankittu tutkinnoilla tai osoitettu ammatillisilla ansioilla. Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset Taloutta ja sen seuraamisedellytyksiä on parannettu huomattavasti vuoden 2008 aikana. Lisäksi rekrytointimenettelyjä ja työaikaresursointia on tehostettu. Projektitoiminnalla on pystytty tuottamaan jatkuvasti merkittävä osuus rahoituksesta. Vuonna 2008 projektitoiminnalla tuloja saatiin euroa. Vuonna 2006 käyttöön otetulla opetussuunnitelmalla on ollut myös huomattava säästövaikutus. Uusi organisaatio on tuonut mukanaan koulutuspäällikkönimikkeen, jonka työnkuva tulee keskittymään erityisesti talouden ja hallinnon asioihin. Tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta investointeja on pystytty tekemään toiminnan vaatimissa raameissa. Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset LAMKin kulttuuriala sijoittui alan valtakunnan ykköseksi vuonna 2008 seuraavilla opetusministeriön kv-tuloksellisuusmittareilla mitattuna: vieraskielinen opetus, ulkomailla suoritetut opinnot sekä kansainvälinen opiskelija- ja harjoittelijavaihto. Tässä tuloksessa MI:lla on merkittävä osuus. MI:llä on yhteistyösopimukset n. 80 ulkomaisen korkeakoulun kanssa, niistä 60 on EU:n Erasmus/Socrates-ohjelmaan kuuluvien yliopistojen kanssa, 10 NORDPLUS/Cirrus-verkostoon kuuluvien korkeakoulujen välisiä ja 10 sopimusta Japanissa, Kanadassa, Chilessa ja Argentiinassa olevien korkeakoulujen kanssa. Uusia sopimuksia tehdään 2 3 vuosittain ja vanhoista sopimuksista osa on passiivisia. Joka vuosi päättyy 1 2 partneriutta. Vuosina uusia sopimuksia on tehty muun muassa kahden japanilaisen yliopiston (Hiko Mizuno College of Jewelry Tokio ja Kyoto Institute of Technology), torontolaisen Ontario College of Art And Designin, Istanbulissa sijaitsevan Istanbul Teknik Üniversitesin, Pariisin lähistöllä toimivan Strate College Designersin sekä brittiläisten Norwich School of Art and Design sekä Coventry University korkeakoulujen kanssa. Kolme MI:n opiskelijaa suoritti viimeisen opiskeluvuotensa vaihto-opiskeluna vuonna Stanfordin yliopiston monialaisella, tuotekehitykseen suuntautuneella E310-kurssilla, jossa opiskelijoiden tuotekehitysprojekteissa toimeksiantajina olivat mm. BMW ja Panasonic.

115 Merkittävä yhteistoimintamuoto on jäsenyys kansainvälisessä muotoilu-, viestintä- ja taideyliopistojen järjestössä CUMULUS Association:ssa. Toiminnan painopistealue on Euroopassa, mutta Aasia ja Etelä-Amerikka vahvistavat rooliansa koko ajan. MI on mukana Taikin koordinoimassa CIMO:n rahoittamassa North South South-ohjelman ADECSA-verkostossa. MI on CIMO:n rahoittaman FIRST-ARTSMO-verkoston koordinaattori vuosina Se on seitsemän venäläisen ja seitsemän suomalaisen muotoilun, viestinnän ja taiteen korkeakoulun verkosto, jonka toiminta on opiskelija- ja henkilöstövaihtoa sekä intensiivikursseja. MI tekee yhteistyötä Pietarin alueen yliopistojen kanssa ja vuoden 2009 yhteisintensiivikurssin teemana on oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden osallistuminen vaihto-ohjelmiin on aktiivista. Pitkään vaihtoon (3 12 kk) lähtee vuosittain opiskelijaa ja vastaavasti tulee noin ulkomaista vaihto-opiskelijaa. Lyhyitä opiskelijavaihtoja (1 vko 3 kk) tehdään Muotoiluinstituutissa noin 150 vuosittain eli taso on yli 100 % ikäluokasta. Noin 15 MI:n opiskelijaa suorittaa vuosittain työharjoittelun tai osan siitä ulkomailla. Vaikka MI:lla ei olekaan virallisesti merkittävästi vieraskielistä opetusta, on opetuskielenä usein englanti, koska yritysyhteistyöprojekteissa monien yritysten työkieli on englanti. Jos ryhmässä on vaihto-opiskelijoita, opintojaksot pidetään ainakin osittain englannin kielellä. Opettajia lähtee vaihtoon (1 vko 3 kk) n. 35 vuosittain ja MI:iin tulee noin opettajaa vuodessa. MI on mukana International Master of Interior Architectural Design MA-yhteistutkinnossa Edinburgh College of Artin, Instanbul Teknik Üniversitesin, Scuola Universitaria Professionale della Svizzera Italiana Luganon sekä tutkinnon myöntävän yliopiston Hochschule für Technik Stuttgartin kanssa. IMIADIIN kuluu opiskelija- ja opettajavaihtoa sekä kansainvälinen vuotuinen työpaja, joka järjestettiin syksyllä 2008 MI:ssa. Toinen merkittävä samana vuonna järjestetty työpaja oli Only Planet Workshop, jossa Nokian oppilaitospartnerit ympäri maailmaa kokoontuivat yhdessä MI:n edustajien ja Nokian muotoilijoiden kanssa käsittelemään yhteisiä globaaleja ongelmia. Osanottajina olivat professoreita ja opiskelijoita 18 korkeakoulusta. Yksi uusista yhteistyösopimuksista on Chandigarhissa Intiassa toimivan JCBL-yhtymän alullepanema koulutuksen kehittämisprojekti. MI on mallina sekä auttaa sikäläisen koulun rakentamisessa. Osa MI:n kansainvälistä näkyvyydestä ja verkostoitumisesta näkyy osallistumisena kansainvälisiin näyttelyihin. Viime vuosina MI on kutsuttuna toteuttanut mm seuraavat näyttelyt. Salone del Mobile Salone Satellite Milano 2006, That s Design Eventi Fuorisalone Milano 2007, Inhorgenta München 2007, näyttelyt Takaoka ja Tokio 2008, näyttely Pfortzheim 2008 sekä näyttely Pietari 2008.

116 Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset MI on merkittävä ja näkyvä muotoilun alueen toimija Päijät-Hämeessä. Yhtenä saavutuksena voidaan pitää sitä, että valtioneuvoston periaatepäätöksessä Lahti nimettiin yhdeksi muotoilukoulutuksen keskittymistä Suomessa. Ympäristö ja muotoilu on määritelty maakunnan painopistealueiksi, ja niinpä MI on osallistunut lähes kaikkiin alueen muotoiluun liittyviin hankkeisiin. Sen henkilökuntaa on jäseninä useissa muotoiluun liittyvissä organisaatioissa, yhdistyksissä ja toimielimissä. Kaiken kaikkiaan MI tunnustetaan alueen merkittävimmäksi muotoilualan toimijaksi, jonka ympärille alueen muotoiluaktiivisuus on rakentunut. MI on pystynyt lisäämään muotoilun käyttöä alueen yrityksissä tekemällä pilottiprojekteja ja opinnäytetöitä yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Nämä yhteistyöprojektit ovat johtaneet muotoilun käytön kasvuun yrityksissä, ja opiskelijoiden työllistyminen valmistumisen jälkeen yrityksiin on tuottanut yrityksille liiketoiminnan kasvua. MI:n hallinnoimana on toiminut myös valtakunnan ainoa muotoiluun keskittynyt, lapsille ja nuorille suunnattu Taide- ja muotoilukoulu Taika. MI:n naapurissa aloittaa ensi syksynä maan ensimmäinen kuvataide- ja muotoilulukio, jonka opetussuunnitelmaa ja toiminnan kehittämiseen ovat osallistuneet MI:n asiantuntijat. LAMKin kulttuuriala oli vuonna 2008 valtakunnan ykkönen avoimen ammattikorkeakoulun volyymia mitattaessa. MI:n avoimessa ammattikorkeakoulussa järjestämä Sisustussuunnittelun perusteet -opintokokonaisuus on valtakunnallisesti yksi suosituimpia opintojaksoja avoimessa ammattikorkeakoulussa. Kuutena perättäisenä vuotena 12 op:n laajuiseen opintokokonaisuuteen on osallistunut yli 600 henkilöä. T&k-toimintaan liittyvät tulokset Valtaosa ammattiopetuksesta on pystytty integroimaan yritysten kanssa tehtävään projektinomaiseen kehitystoimintaan. Yrityskontaktit ovat vuosi vuodelta laajentuneet ja monipuolistuneet. Toimintaa ei ole tarvinnut markkinoida, vaan positiivinen viesti hyvistä tuloksista on toiminut tehokkaana kanavana. Kumppanuudet ovat vahvistuneet vuorovaikutteisiksi oppimisympäristöiksi, jossa sekä tekijät, tilaajat ja ohjaajat tuottavat yhdessä lisäarvoa teollisuuden käyttöön. Suuri osa projekteissa tuotetusta muotoilutyöstä päätyy kokonaan tai osittain hyödynnettäväksi valmistukseen menevissä tuotteissa. Osan saavutuksista yritykset ovat suojanneet patenteilla, joka kertoo saavutettujen tulosten olevan laadukkaita. Osa opetuksesta tehdään ilman yrityselämän mukanaoloa. Myös nämä opintojaksot tuottavat usein merkittäviä muotoilullisia ratkaisuja mm. materiaalien uusiin käyttömuotoihin. Parhaita tutkimustuloksia saavutetaan usein opinnäytetyön yhteydessä, jossa opiskelijalla on mahdollisuus itse-

117 näiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. Opettajille t&k-toiminta on erinomainen väylä osaamisen päivittämiseen. Eri pääaineiden yhteisprojektimäärä oli vuosina noin 46 tehtyä projektia. Näiden lisäksi ovat myös yrityksille tehdyt opinnäytetyöt. Vuosina erillisten pienten projektien määrä on hieman laskenut, mutta tilalle on tullut isompia Tekes-rahoitteisia tuotekehityshankkeita. Kumppaneina näissä ovat olleet muun muassa Vepsäläinen Oy, Etelä-Suomen Sanomat, Kalevala Koru ja Lahti Precision Oy. Näiden hankkeiden sisällä on tehty useita tuotekehitysprojekteja. Jokaisessa isommassa hankkeessa on projektipäällikköopettaja, joka vastaa, että projekti integroituu opetukseen ja koulutuksen sisällölliset tavoitteet täyttyvät. Viime syksynä käynnistyi Tekesin rahoittama tutkimushanke, jossa kumppanina on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Hanke keskittyy venealan tutkimukseen ja siinä on mukana viisi alan alihankintayritystä sekä yksi venevalmistaja. Pakkausmuotoilun osasto on osatoteuttajana Lappeenrannan teknisen yliopiston kolmivuotisessa EAKR-hankkeessa (Joustava pakkauslinja 1). Tutkimus- ja kehitystoiminta on jo sellaisenaan sisäinen ja pysyvä osa yksikön toimintaa, joka luo ja ylläpitää myös muille ammattikorkeakoulun yksiköille uudenlaisia käytänteitä. Nyt eletään eittämättä myös toiminnan edelleen kehittämisen ja profiloinnin aikaa. Tämä tulee olemaan uuden t&k-yliopettajan keskeisiä työtehtäviä. T&k-toiminnan kehittämiseen on perusteilla työryhmä ja ammattikorkeakoulu on myöntänyt toiminnan edelleen kehittämiseen erillisrahoitusta. C HAKEMUKSEN LAATIMINEN Hakemukseen on kerätty materiaalia opettajilta ja muulta henkilöstöltä. Yhteyshenkilö on työstänyt materiaalia ja välivaiheissa kommentteja ja lisäyksiä on pyydetty osastojen toiminnasta vastaavilta opettajilta, yliopettajilta, sihteereiltä, kv-vastaavalta, koulutuspäälliköiltä, MI:n kehittämisryhmältä sekä opiskelijoilta. Lisäksi hakemus on lähetetty kommentoitavaksi Lahden ammattikorkeakoulun rehtorille, vararehtorille ja laatupäällikölle. Hakemusta on esitelty Lahden ammattikorkeakoulun laatutiimissä kaksi kertaa ja lopuksi se on käyty läpi Lahden ammattikorkeakoulun johtotiimissä. Laadinnan loppuvaiheessa hakemukseen on saatu arvioita ja korjausehdotuksia viestintä- ja markkinointipalveluilta.

118 Arviointipalaute Lahden ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelma on vetovoimainen ja kansainvälisestikin tunnettu ja arvostettu muotoilualan kouluttaja. Sillä on vahvat yhteydet työelämään ja sen opiskelijoita on palkittu useissa kansainvälisissä ja kansallisissa kilpailuissa. Valmistuvien opiskelijoiden ammatillinen osaaminen on korkealla tasolla. Koulutusohjelmassa on selkeästi havaittavissa tavoitteellisen oppimisen ilmapiiri, sekä opettajien että opiskelijoiden tekemisen halu ja luja sitoutuminen yhteisöön vielä valmistumisen jälkeenkin. Erinomaisista tuloksista huolimatta yksikkö vaikuttaa erilliseltä osalta suhteessa ammattikorkeakoulun kokonaisuudesta erilliseltä osalta, ja sitä myös johdetaan erillisenä. Monialainen yhteistyö on vähäistä ja yksikön strategiset tavoitteet ja niiden keskeiset mittarit jäävät epäselviksi. Koulutusyksikön toiminta suhteessa korkeakoulun strategiaan Muotoilun koulutusohjelma toimii osana Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituuttia. Muotoilu on valittu Lahden talousalueen ja ammattikorkeakoulun strategiseksi painopisteeksi. Muotoiluinstituutti on mukana metropolialueen kehittämisessä ja osallistuu myös Helsinki muotoilupääkaupungiksi -hankkeeseen. Muotoiluinstituutilla on pitkä historia itsenäisenä toimijana, eikä se ole vielä muodostunut kiinteäksi osaksi Lahden ammattikorkeakoulua. Yksikön visio ja strategiset painopisteet jäävät epäselviksi. Perinteiset toimintatavat ja vahva osastojako näkyvät edelleen yksikössä. Johtamisjärjestelmää ei ole rakennettu ammattikorkeakoulun strategisen johtamisen perustalle, vaan se vaikuttaa perinteiseen osastojakoon perustuvalta ja korostetun substanssiperustaiselta. Tämä tekee yksiköstä haasteellisen johdettavan ja on saattanut vaikuttaa siihen, että koulutusohjelman on ollut vaikeaa saavuttaa taloudellisia tavoitteitaan. Tavoiteasetantaa ei juurikaan tehdä, ja tavoitteet ovat paljolti laadullisia ja abstrakteja. Toiminnan ohjaamisen mittarit ovat pääosin ammattikorkeakoulualan yhteisiä seurantamittareita, eivätkä niinkään yksikön omia ennakoivia suorituskyvyn mittareita. Toisaalta yksikkö käyttää tuloskorttia jopa koulutusohjelmatasolle vietynä. Sen merkitys ei tunnu käytännössä aukeavan opettajille eikä liittyvän luontevasti arkeen. Yksiköllä on kuitenkin näyttöjä toiminnan kehittämistä. Se on tunnistanut kehittämiskohteitaan ja monia uusia instituutin johtamista systemaattisempaan suuntaan vieviä malleja ollaan luomassa toiminnan keskeisille alueille, mm. kansainvälistymiseen ja kumppaneiden hallintaan, mutta mallit ovat vasta suunnitteluasteella.

119 Muotoiluinstituutin tekemä yhteistyö työelämän kanssa on läheistä ja toimivaa. Osaan kumppaneista on pitkäaikainen suhde, toimintaa kehitetään yhdessä heidän kanssaan ja hyöty yhteistyöstä on molemmin puolista. Kumppanuuksien kokonaishallintaan ei ole selkeää toimintatapaa eikä arviointimenetelmää, vaan yhteydet perustuvat lähinnä henkilötason suhteisiin. Muotoiluinstituutti toimii paitsi alueen, myös kansallisen ja kansainvälisen muotoilualan kehittäjänä. Yksikkö toimii aktiivisessa kumppanuussuhteessa Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Yhteistyötä tehdään lisäksi Lapin yliopiston sekä Tampereen ja Lappeenrannan teknillisten yliopistojen kanssa. Koulutusohjelma toimii aktiivisesti kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Muotoiluinstituutilla on yhteistyösopimus noin ulkomaisen korkeakoulun kanssa ja se on jäsenenä useissa kansainvälisissä verkostoissa. Opiskelijavaihto ja osallistuminen kansainvälisiin näyttelyihin on aktiivista. Instituutin t&k-toiminnasta on hyviä näyttöjä. Hanketoiminnassa panostetaan eri alojen tuotekehitykseen. Aloitteet hankkeisiin voivat tulla joko yritysmaailman tai yksikön taholta. T&k-toiminnan kokonaisvaltaisessa hallinnassa ja kehittämisessä sekä hankkeiden ja projektien suunnittelussa on parantamisen varaa. Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen Opetussuunnitelmaprosessi on mallinnettu ja uudet opetussuunnitelma otettiin käyttöön. Yhtenä uudistuksen tavoitteena oli antaa lisää mahdollisuuksia monialaiseen oppimiseen. Näyttö mahdollisuuden hyödyntämisestä jää vähäiseksi. Opetussuunnitelmien jäsennys perustuu enemmän sisältöperustaiseen teemoitteluun kuin aitoon osaamisperustaiseen orientaatioon. Opintoja ohjaa pääaineopiskelu ja pääaineen tarkoin määritelty sisältö. Pedagoginen organisointi on koulumainen lukujärjestyksineen ja osastojakoineen. Opetussuunnitelman perinteisyydestä huolimatta sen toteuttaminen on käytännössä joustavaa ja mahdollistaa työelämätoimeksiantojen toteuttamisen osana opintoja. Opiskelijoiden valintaprosessi toteutetaan erinomaisesti. Ennakkotehtävät ja usean päivän valintakoe antavat hakijalle erinomaisen kuvan koulutusohjelman toiminnasta, hengestä ja tulevan opiskelun vaatimuksista. Vanhempien vuosikurssien opiskelijat osallistuvat valintakoetilanteeseen ja liittyminen yhteisön jäseneksi käynnistyy jo hakuvaiheessa. Näin koulutusohjelmaan valikoituu valmiiksi motivoituneita opiskelijoita, jotka saavat aikaan erinomaisia tuloksia. Yksikkö saa huippuammattilaisia opettajikseen, millä varmistetaan ajan tasalla pysyminen. Oppiminen toteutuu tekemällä ja kokeilemalla. Sekä opiskelijat

120 että opettajat ovat vahvasti koulutuksen sisältöön motivoituneita ja orientoituneita. Opettajien ja opiskelijoiden välinen yhteistyö on toimivaa. Instituutti tuottaa asiantuntijoita, joilla on syvää osaamista. Lahjakkaiden ja ahkerien opiskelijoiden hyvinvoinnista on kuitenkin syytä huolehtia, koska vaarana on loppuun palaminen jo opiskeluaikana. Koulutus ja oppiminen tapahtuvat tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Opinnäytteet, harjoittelut ja hankkeet avaavat opiskelijoille hyvin tien työelämään. Yksikkö on avoin ulospäin ja sillä on vahva alueen työelämän ja sidosryhmien tuki. Yritykset arvostavat yksikön osaamista ja kokevat rekrytoinnin koulusta helpoksi. Vierailevat tuntiopettajat takaavat viimeisen tiedon ja huippuosaamisen tavoitettavuuden, mutta järjestelmä tällaisenaan kuormittaa vakinaista henkilöstöä paperityöllä. Opettajille haasteena vaikuttaa olevan riittävän ajan löytäminen opettamiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Yksikön ilmapiiri on tulevaan suuntautuva ja toiminnan kehittämiseen on konkreettinen ote. Kehityskohteiksi nimetyt tai jo aloitetut kehitystyöt kohdistuvat menestyksen kannalta keskeisiin toiminta-alueisiin, kuten opetussuunnitelma, osaamisen arviointi, opintojen ohjaus ja virtuaaliset oppimisympäristöt. Yksikön laadunvarmistuskäytännöissä ja talouden hallinnassa vaikuttaa olevan vielä kehittämistarpeita. Toiminnan tulokset suhteessa tavoitteisiin Koulutusohjelman hakijamäärä on erittäin korkea ja keskeyttämisaste viime vuosien noususta huolimatta alhainen. Opiskelijoiden osaaminen on korkealla tasolla ja heillä on hyvät ammatilliset valmiudet koulusta päästyään. Opiskelijoiden osaamisesta on kiistattomia näyttöjä myös useiden kilpailujen ja niissä saatujen palkintojen kautta. Opiskelijoiden työllistyminen on hyvällä tasolla ja työnantajilta saatu palaute on ollut kiitettävää. Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset osoittavat vahvaa positiivista kehitystä. Tutkintomäärien lasku ja keskimääräisen opiskeluajan pidentyminen edellyttävät jatkossa panostusta opiskelijoiden hyvinvointiin ja ohjaukseen. Yksikön työelämäyhteistyö perustuu pääasiassa opiskelijoiden suorittamiin työelämäprojekteihin. Monet projektien tuloksena syntyneistä tuotteista on ylittänyt tuotantokynnyksen, mikä on vahva osoitus osaamisen korkeasta tasosta. Työelämäyhteydet ovat monipuolisia ja näytöt toimivista työelämäprojekteista ovat vahvoja. Kumppanuuksien hallinta vaatii kuitenkin systematisointia. Yksikön t&k-toiminta on määrällisesti laajaa ja monipuolista. Toiminnan strateginen suuntaaminen, kokoaminen laajempiin hankekokonaisuuksiin ja

121 entistä vahvempi liittäminen ammattikorkeakoulun muiden alojen osaamisen voisivat edelleen vahvistaa koulutusohjelman merkitystä alueen työelämän kehittämisessä. Tähän kehittämishaasteeseen yksikössä onkin jo tartuttu. Hanketoiminnan lisäksi yksikkö osallistuu aktiivisesti muotoiluosaamisen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tästä hyvänä osoituksena ovat Lahdessa toimiva lapsille ja nuorille tarkoitettu Taide- ja muotoilukoulu Taika ja syksyllä yksikön naapurissa toimintansa aloittanut Suomen ensimmäinen taide- ja muotoilulukio. Monista erinomaisista tuloksista huolimatta yksikön tuloksellisuuden seurannassa ja tavoitteiden asetannassa on selviä kehittämistarpeita. Yksikön tulosten esittäminen on monelta osin toteavaa ja yksittäisille esimerkeille perustuvaa. Selkeätä strategisten mittareiden valintaa ei ole tehty ja myös tavoitteet, vertailutiedot ja trendit puuttuvat suurelta osin. Yhteenveto arviointituloksista Muotoiluinstituutti on onnistunut luomaan itselleen erinomaisen brändin, joka tekee siitä mielenkiintoisen yhteistyökumppanin sekä halutun opiskelu- ja työpaikan. Yksikön työelämäyhteistyö on läheistä ja eteenpäin vievää. Konkreettisia näyttöjä toimivista yhteistyöprojekteista on paljon. Koulutusohjelman alumneilla on siinä merkittävä rooli. Koulutusohjelmasta valmistuu erinomaisen ammattitaitoisia muotoilijoita, jotka menestyvät hyvin työelämässä. Jatkossa tarvitaan entistä enemmän henkilöresurssien, talouden ja yhteistyöverkoston hyvää hallintaa. Visionäärinen strategiatyö ja johtaminen osana Lahden ammattikorkeakoulun kokonaisuutta vaativat myös nykyistä vahvempaa otetta.

122 . Laurea-ammattikorkeakoulu, Oppimiseen integroitu opiskelijakeskeinen t&k-työ Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: Jaakko Tarkkanen A TOIMINTA Toiminnallisen kokonaisuuden kuvaus suhteessa korkeakoulun strategisiin linjauksiin Laurean strategisena tahtotilana vuodelle 2015 on olla kansainvälisesti tunnustettu, tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Tulevaisuuden osaaminen sisältää suuntautumisen palveluinnovaatioihin ja arvoverkostoihin, työelämän kehittämistä edistävän oppimisen ja t&k-työn yhdistävän toimintamallin (LbD:n) sekä kansainvälisesti tunnustetun ja tuloksellisen t&k-työn. Laurea uudisti strategiansa laajassa vuorovaikutteisessa prosessissa v ja tahtotila on strategisen ajattelun tiivistys. Tämän hakemuksen toiminnallinen kokonaisuus eli oppimiseen integroitu opiskelijakeskeinen t&k-työ pohjautuu Learning by Developing (LbD) -toimintamalliin, joka on Laurean pedagogisen ajattelun ydin (Pedagoginen strategia 2007). Laurean strateginen valinta on yhdistää kiinteästi ammattikorkeakoulun kolme tehtävää, joita koskevat kolme päästrategiaa (pedagoginen, t&k, aluekehitys). Tulokset ja vaikuttavuus arvioidaan Laurean strategian toteuttamissuunnitelman tavoitteita vasten. Laurean profiiliksi on määritetty: 1) Palveluinnovaatiot 2) Kansainvälisen osaamisen siirto 3) Learning by Developing opiskelijakeskeinen tutkimus- ja kehitystyö Tämä toiminnalliseen kokonaisuuteen keskittyvä hakemus on laadittu ja rajattu profiiliin 3. LbD-toimintamallissa on tapahtunut 2000-luvulla selkeä painopisteen siirtyminen alun vahvasta pedagogisesta orientaatiosta t&kpohjaisuuteen. Tämä kehityslinja vastaa niin eurooppalaisen kuin suomalaisenkin korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikan asettamiin vaatimuksiin.

123 OPISKELIJAT LbD PROAKTIIVISUUS KETTERYYS VAIKUTTAVUUS LbD opiskelijakeskeinen t&k-työ Laureaa profiloimassa. Ydinosaaminen suhteessa toimintaympäristön ennakoituihin osaamistarpeisiin T&k:n ja oppimisen yhdistävä toiminta vahvistaa sekä Laurean että kumppaneiden ydinosaamista ja luo uutta osaamista samalla uudistaen opetussuunnitelmia vastaamaan toimintaympäristön muuttuviin osaamistarpeisiin systemaattisella ennakoinnilla. Tiivis toimintaympäristödialogi, klusterikehityksen edistäminen sekä opiskelijakeskeisen t&ktoiminnan ja koulutuksen suuntaaminen näistä näkökulmista on osa kumppanuuteen pohjautuvaa ennakointitoimintaa. Laurean ydinosaaminen suhteessa toimintaympäristön ennakoituun kehitykseen on määritetty painoaloina, jotka ovat: 1) palveluliiketoiminta, 2) hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen, 3) turvallisuus ja yhteiskuntavastuu sekä 4) opiskelijayrittäjyys. Eri koulutusohjelmien ydinosaaminen on valituissa painoaloissa ja niiden mukaisesti ohjataan strategisesti opiskelijakeskeistä t&k-toimintaa, henkilöstön osaamisen kehittämistä sekä uusrekrytointeja. Vuoden 2009 tutkimushankekannasta n. 85 % suuntautuu Laurean painoaloille. Rakenteellisessa kehittämisessä koulutusohjelmasiirrot on tehty edellisten painoalojen vahvistamiseksi.

124 . Työelämäkumppanuuksien hallinta, arviointi ja kehittämiskäytännöt Kehittämispohjaiseen oppimiseen (LbD) perustuva työelämäkytkös tuottaa rakenteen, joka systemaattisesti tuottaa osaamisen siirtoa ja uutta osaamista sekä Laureaan että innovaatiojärjestelmään. Laurean työelämäyhteydet kattavat toimintaympäristön strategisesti valitut klusterit painoalojen mukaisesti. Työelämäsuhteet luodaan pysyvissä yhteistyörakenteissa perinteisen hanketoiminnan sijaan. Tällainen pysyvä rakenne muodostaa opiskelijakeskeisen t&k-toiminnan ja vaikuttavuuden ytimen. Työelämäkytköksen muodot ovat 1) kehittämispohjainen oppiminen (LbD), 2) kehittämislaboratoriot ja verkostot, 3) aikuiskoulutus ja uuden osaamisen paine, 4) alumnit, 5) työelämän asiantuntijaopettajat, 6) neuvottelukunnat, 7) ohjelmaperustainen aluekehitys ja 8) kansainvälinen työelämäkytkös. Laurean ydinprosessi on 1) kehittämispohjaisen oppimisen prosessi (LbD), joka yhdistää työelämän, työelämän kehittämisen ja tutkimisen sekä oppimisen. Esim. opinnäytetöistä 84,3 % on hankkeistettuja. Työelämän ja opiskelun rajapinnalta opiskelijat tuovat työelämän kehittämisen kohteet koulutuksen käyttöön. 2) Kehittämislaboratoriot oppimisympäristöinä ovat LbD-toimintamalliin liittyvä erityispiirre (Fränti & Pirinen 2005). 3) Aikuisopiskelijoiden oppiminen liittyy suoraan työelämän kehittämiseen, mikä luo luontevan uuden osaamisen kehittämisen paineen ja mahdollistaa oppimisen ja t&k:n integraation. 4) Alumnit ja aikuisopiske-

125 lijat toimivat merkittävinä työelämäkumppanuuden kanavina opiskelijakeskeisessä t&k-toiminnassa. Paikallisyksiköissä työskentelee 5) työelämän asiantuntijaopettajia vakinaisen henkilöstön lisäksi. 6) Laurean alueneuvottelukunnat tuovat alueen kehittämissuunnat ja -tavoitteet näkyväksi ja edistävät vaikuttavuuden toteutumista toiminta-alueella. Useat niiden jäsenistä ovat mukana t&k-hankkeiden ohjausryhmissä tai hankkeissa työelämäkumppanin roolissa tuoden tärkeää työelämäyhteyttä oppimisen ja t&k:n integraatioon. Oppimisen ja t&k:n integraatiossa hyödynnetään 7) ohjelmaperustaista aluekehitystä, jossa Laurean ydinosaaminen liittyy osaamiskeskusohjelmiin ja strategisen huippuosaamisen keskittymiin. 8) Kansainvälinen työelämäkytkös uudistaa innovaatiojärjestelmää, esimerkkinä yhteistyö European Aeronautic Defence and Space Companyn (EADS), Nokian ja Philipsin kanssa.. Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa sekä kansainvälinen verkostoituminen (toiminta ja synergiaedut, osaamisen kumuloituminen, yhteistyö ja -toiminta) Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa perustuu Laurean visiopohjaiseen, osallistavaan ja aluepohjaiseen johtamisjärjestelmään, joka mahdollistaa asiantuntijoiden intressilähtöiset yhteisöt. Osallistavia foorumeita ovat alue-, koulutusalatai kampuskohtaiset kehittämisseminaar it sekä vapaammat asiantuntijayhteisöt esim. aamubrunssit. Ulkoiset sidosryhmät ja verkostot mobilisoivat resursseja ja mahdollistavat valittujen klusterien aktiivisen kehittämisen kehittämishankkeissa, verkostoissa, selvitystyöryhmissä sekä asiantuntija- ja luottamustehtävissä. LbD-toimintamalli myös mahdollistaa opiskelijoiden verkostoitumisen. Verkostoituminen luo seuraavanlaisia oppimisympäristöjä, joissa opiskelijakeskeinen t&k-työ integroituu luontevalla tavalla oppimiseen ja vaikuttavuuden parantmiseen: 1) monialaiset kampukset ja sisäinen verkostoituminen, 2) alueellisiin ja kansallisiin ohjelmiin liittyvät oppimisympäristöt, 3) kansainväliset verkostot oppimisympäristöinä. 1) Monialaiset kampukset ja sisäinen verkostoituminen: Monialaiset kampukset ja niiden välinen yhteistyö sekä aluepohjainen johtamisjärjestelmä luovat laajan osaamispohjan ja verkostoitumisen eri osaamisalueiden rajapinnoilla oppimiseen kytkeytyvässä t&k-työssä. 2) Alueellisiin ja kansallisiin ohjelmiin liittyvät oppimisympäristöt: Vuonna 2008 laadittu metropolialueen kilpailukykystrategia sisältää kaksi Laurean kannalta merkittävää alueellista innovaatioympäristöä, Aviapolis ja Otaniemi sekä kolme merkittävää temaattista innovaatioympäristöä, Forum Virium Helsingissä, RFID-laboratorio Vantaalla ja Active Life Village Otaniemessä.

126 Laurean osallistuminen strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan perustuu valintaan suunnata opiskelijakeskeistä t&k-työtä keskittymien ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Laurea on osakkaana ICT-SHOKissa TIVIT Oy:ssä sekä kone- ja metallirakennuksen shokissa FIMECC Oy:ssä. Osallistuminen kansalliseen osaamiskeskusohjelmatoimintaan on tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuden aluekehitystä palvelevaan t&k-työhön osana opintojaan. 3) Kansainväliset verkostot oppimisympäristöinä: Helsingin laajan metropolialueen ja Laurean opiskelijakeskeisen t&k-työn keskeisin haaste on kansainvälistäminen ja kansainvälisen osaamisen siirto. Laurea hakeutuu aktiiviseksi toimijaksi sekä liittää myös opiskelijat eurooppalaisiin t&kyhteisöihin. Erityisenä painopisteenä ovat Euroopan Unionin puiteohjelmat ja European Joint Undertakings -ohjelmat yhdessä Laurean strategisten kumppaneiden kanssa. Kansainvälinen verkostoituminen, jota edustaa mm. ulkomaisten t&k-harjoittelijoiden voimakas kasvu sekä kansainvälisen t&k-yrityksen Philips Innohub Nordic Oy:n sijoittuminen Otaniemen Laurean yhteyteen, edistää kansainvälisen osaamisen siirtoa sekä luo korkeatasoisia oppimisympäristöjä, joissa opiskelijakeskeinen t&k-työ integroituu oppimiseen. Laurean International Advisory Board edustaa strategista kansainvälistä verkostoa. Laurea on jäsenenä muun muassa seuraavissa verkostoissa: Service Design Network (www. service-designnetwork.org) ja Cambridge Network (www. cambridgenetwork. co.uk). Laureassa on panostettu käyttäjälähtöisen Living Labs -toiminnan kehittämiseen ja kehitystyön tuloksena Laurea toimii European Network of Living Labs (ENoLL) -verkostossa (www. openlivinglabs.eu). Laurea tekee t&k-hankeyhteistyötä useiden suomalaisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa mm. Tekes-hankkeissa.. Opetuksen, t&k-toiminnan ja aluekehitystehtävän yhteen nivoutuminen Laurean strateginen valinta on ollut alusta asti ammattikorkeakoulun kolmen tehtävän, opetus, tutkimus- ja kehitystyö sekä aluekehitystehtävä integrointi päästrategioiden mukaisesti. Vastaava kehityslinja on tullut sittemmin vallitsevaksi kansallisessa ja eurooppalaisessa korkeakoulupolitiikassa. Esim. koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma ja Aaltoyliopiston ensimmäiset strategiset linjaukset perustuvat korkeakoulun kolmen tehtävän tiiviiseen integraatioon. Laureassa ei ole erillisiä t&k-yksiköitä. T&k-työ on integroitu strategisesti oppimiseen. LbD-toimintamallissa kehittämispohjaisen oppimisen lähtökohtana on aidosti työelämään kuuluva,

127 käytäntöä uudistava kehittämishanke, jonka eteenpäin vieminen edellyttää opettajien, opiskelijoiden ja työelämäosaajien yhteistyötä ja jossa parhaimmillaan tuotetaan uutta osaamistietoa (Pedagoginen strategia 2007). Oppimisen kohteena ovat tulevaisuuden kehittämisen haasteet ja autenttiset työelämän kehittämis- ja ongelmatilanteet. Opiskelijakeskeisessä t&k-työssä opiskelija on toiminnan keskiössä ja siinä kehitetään opiskelijoiden, henkilöstön ja yhteistyötahojen valmiuksia toimia proaktiivisina ja edellä käyvinä kehittäjinä. Uutena avauksena t&k:n ja oppimisen yhdistämisestä on opiskelijavetoinen t&k-toiminta, jossa opiskelija ei vain ole hankkeen toteuttaja, vaan myös aktiivisesti ottaa vastuuta hankevalmistelusta ja hankehakemuksen laatimisesta.. Kytkeytyminen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tavoitteisiin Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF, level 6 Bachelor ja 7 Master) on ollut Laurean opetussuunnitelmatyön osaamistavoitteiden perustana, ja laurealaiset yleiset kompetenssit ovat rinnastettavissa eurooppalaisiin ja kansallisiin yleisten kompetenssien määrityksiin (ks. The Competence-based Curriculum at Laurea 2007). Laurea on ollut mukana kansallisessa ECTS-projektin yleisten kompetenssien työryhmätyöskentelyssä, mikä on osaltaan lisännyt näkemystä yleisten kompetenssien eurooppalaisesta vertailtavuudesta. Opintojen lukuvuosittainen mitoitus sekä ECTS-järjestelmän mukainen kuormitus on otettu opetussuunnitelmissa huomioon, ja ne ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta Laureassa on huolehdittu, että koulutuksen tavoitteet on sidottu konkreettisiin työelämäperusteisiin osaamisvaatimuksiin ja -kuvauksiin. Vertailu on suoritettu myös Tuningprojektiin sekä Dublin Descriptors:iin. Laurealaiset ovat aktiivisesti julkaisseet tutkimuksiaan sekä pitäneet kansainvälisiä konferenssiesityksiä myös kansainvälisesti levittäen osaamista ja hankkien uutta näkökulmaa omaan toimintaan. Opiskelijakeskeinen t&k-työ kytkeytyy myös eurooppalaiseen innovaatiopolitiikan viitekehykseen. Osana Lissabonin strategiaa perustettu Euroopan Innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) perustuu samaan perusvalintaan (opiskelijat, tutkijat, yr itykset).

128 Laurean toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen Laurea toimii Espoon ja Vantaan alueyksikköinä seitsemällä kooltaan ja profiililtaan erilaisella kampuksella. Aluepohjainen organisaatiomalli mahdollistaa luontaisen monialaisuuden ja vaikuttavan aluekehitystyön metropolialueella. Toiminnan suunnittelu, toteutus, vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen tapahtuvat systemaattisesti strategian toteuttamissuunnitelman mukaisesti Laurea-tasolla, alueyksiköittäin sekä paikallisyksiköittäin. Strategian toteuttamissuunnitelman mukaisesti kriittisiin menestystekijöihin kytkeytyviä mittareita seurataan aktiivisesti ja kehitetään toimintaa. Paikallisyksiköiden pedagoginen johtaminen noudattaa yhtenäistä laurealaista johtamismallia, jossa johtaja vastaa myös yksikön taloudellisuudesta, tuloksellisuudesta ja innovatiivisuudesta. Johtamisen periaatteina painottuvat erityisesti verkostomainen toiminta, toiminnan visiopohjaisuus, yhteistoiminnan edistäminen ja jaetun johtajuuden periaatteiden toteutuminen asiantuntijaorganisaatiossa. Toiminnassa korostetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä luovuuden ja tuloksellisuuden aikaansaamista. Henkilöstö- ja kumppanilähtöiset toimintainnovaatiot tuottavat uusia, luovia ja dynaamisia ratkaisuja sekä lisäarvoa toimintaan ja ilmentävät vapautta strategian suunnassa. Oppimiseen integroitu opiskelijakeskeinen t&k-työ ohjaa toiminnan suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä. Työaikasuunnitelmissa on varattu koko henkilöstölle aikaa kehittämiseen. Opetustarjonta organisoidaan pitkäaikaisiksi työsessioiksi perinteisen oppituntijaon sijaan. Henkilöstö määrittelee itsenäisesti opiskelijaryhmien kanssa työtapoja, kumppanuuksia ja kehittämiskohteita, jotka on kuvattu toteutussuunnitelmissa. Opintojaksojen toteutussuunnitelmien, opiskelijapalautteiden ja opetuksen itsearviointien kautta arvioidaan ja kehitetään integroitua toimintaa.. Tutkintojen ydinosaaminen ja sen määrittely Tutkintojen ydinosaamiset on määritelty klusteripohjaisesti sekä painoaloittain osaamisten systemaattiseen kehittämiseen sekä ennakointityöskentelyyn pohjautuen. Olennaista on opiskelijakeskeisen oppimisen ja t&k-toiminnan yhteydessä syntyvä kehittämisen osaaminen, joka tuottaa lisäarvoa toimintaympäristössä. Rakenteellisessa kehittämisessä Laurea on entisestään tiivistänyt ydinosaamistaan ja kyennyt strategisesti määrittämään selkeät painoalat:

129 Tutkintojen ydinosaaminen suhteessa Laurean valittuihin painoaloihin Laurea palvelualojen Palveluliiketoiminta Hoitotyön asiantuntijuus Turvallisuus ja Opiskelijayrittäjyys ja -osaamisen amk ja kotona selviytyminen yhteiskuntavastuu Sosiaali- ja terveys- Hyvinvointipalveluihin Asiakkaan kohtaaminen, Asiakkaan ohjaus, Hyvinvointipalveluala palvelualana liittyvä liiketoiminta- terveyden edistämisen hyvinvointipalvelu järjestelmän arvioiminen osaaminen menetelmäosaaminen innovaatiot, yhteis- yrittäjyyden näkökuntavastuu kulmasta Matkailu-, ravit- Asiakaslähtöinen Palveluprosessien ja Palvelukulttuuri- Käyttäjälähtöinen semus- ja talous- kehittäminen -konseptien kehittäminen osaaminen, Vastuul- palveluyrittäjyys ja sen ala palvelualana linen johtaminen kehittäminen Yhteiskuntatietei- Uudet liiketoiminta- Palveluiden kannattavuus, Yritysturvallisuus Tietointensiivinen den, liiketalouden mallit, strategialähtöinen laadukas kokonais- ja riskien hallinta, yritystoiminta ja ja hallinnon ala kehittäminen taloudellisuus tietoyhteiskuntakehitys yrittäjyys palvelualana Luonnontieteiden Palvelujärjestelmien Käytettävyystutkimus Tietoturvalliset Palveluinnovaatiot ala palvelualana kehittäminen, SOA palvelujärjestelmät, yrityskehityksessä kriittiset järjestelmät Alan tutkiva ja kehittävä toiminta kohdistaa osaamisen monialaisissa opiskelijakeskeisissä hankkeissa. Pedagogiset ratkaisut ja pedagogisen johtamisen käytännöt Laurean pedagoginen strategia (2002 ja 2007) kuvaa pedagogisen ratkaisun (LbD), jossa osaaminen kehittyy oppimisprosessissa toimijoiden roolien vaihdellessa. LbD:n erityisyys on opetuksen ja t&k-toiminnan vahva integraatio, jossa pitkäkestoisissa hankekokonaisuuksissa kehitetään uutta osaamista ja vaikuttavuutta toimijoille ja alueelle. T&k-hankkeet oppimisympäristöinä sekä joustavat ops-rakenteet mahdollistavat joustavat opiskelupolut ja luovuuden korostumisen osaamisen kehittämisessä. Pedagogiset ratkaisut edistävät opiskelijakeskeistä t&k-työtä. Paikallisyksiköiden johtajat vastaavat pedagogisina johtajina pedagogisen strategian ja laadunvarmistusjärjestelmän mukaisen oppimisen ja t&k-työn yhdistämisestä asettamalla tavoitteita, luomalla rakenteita ja huolehtimalla riittävistä osaamisista. Opiskelijakeskeinen t&k-työ muuttaa korkeakoulun johtamisen. Jaetussa johtajuudessa keskeistä on strateginen ketteryys, jäykkien hierarkioiden purkaminen, kehittämispohjaisen työkulttuurin luominen ja yhteisöllisen luovuuden mahdollistaminen. Johtamismallin muutos on alkanut koko Laureassa, mutta kehitysvaiheet ovat erilaisia. Uuden johtamiskulttuurin yksiköissä t&ktoiminnan volyymi ja ulkoisen rahoituksen määrä ovat voimakkaassa kasvussa. Hierarkisuuden ja alakohtaisuuden purku sekä perinteisten toimintamallien, kuten opettajakokousten poistaminen, edistävät korkeakoulun uudistumista innovatiiviseksi organisaatioksi. Toimintalinjalla on laajempaa merkitystä, koska korkeakoulujen ammattimainen ja uusimuotoinen johtaminen on ajankohtainen kehitystarve.

130 2.2.1 Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt (opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien rooli) Laurea osaamispohjainen opetussuunnitelma rakennettiin ennakointityöhön, tutkimuksiin, työelämähaastatteluihin ja selvityksiin perustuen eri osaamisia integroivien kokonaisuuksien pohjalle. Koulutusohjelmien osaamisprofiilin määrittämisen ja opetussuunnitelmatyön pohjan muodosti näkemys tulevaisuuden toimintaympäristöstä, tulevaisuuden asiantuntijuuden osaamisvaatimuksista sekä yleisistä työelämävalmiuksista. Laurean yleisiksi yhteisiksi kompetensseiksi määritettiin eettinen, reflektio-, verkosto-, innovaatio- ja globalisaatio-osaaminen (Raij & Rantanen 2007). Näistä erityisesti innovaatio-osaaminen antaa valmiuksia opiskelijakeskeiseen t&k-työhön. Oppimisen ja t&k-työn yhdistävä toimintamalli ja osaamispohjaiset opetussuunnitelmat antavat liikkumatilaa toteutuksille ja vastaavat osaamishaasteisiin. Opetussuunnitelmien jatkuva dialoginen arviointi ja kehittäminen toteutetaan systemaattisesti kerran lukuvuodessa. Systemaattinen opiskelijapalaute ja opettajien suorittama itsearviointi luovat perustan kehittämiselle. Opiskelijat ja työelämäedustajat osallistetaan opetussuunnitelmien arviointiin. Osaamispohjaisissa opetussuunnitelmissa siirryttiin oppimisen arvioinnista osaamisen arviointiin. Juuri käynnistynyt kehitysaskel on kampuskohtainen opetussuunnitelmatyö, jonka avulla mahdollistetaan entistä paremmin kampusten profilointi, toimintaympäristödialogi sekä osaamisen kehittämisen kytkeytyminen alueen klustereihin ja alueellisiin innovaatiokeskittymiin, joita myös kansallinen innovaatiostrategia ja innovaatiopoliittinen selonteko painottavat Oppimisprosessi ja sen ohjaus Opiskelijan oppimisprosessin perustana on aiemmin mainittu kehittämispohjainen oppiminen (LbD). Se mahdollistaa t&k-toimintaan kytkeytyvän, opiskelijakeskeisen oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman, opettajan osaamisen, oppikirjan tai harjoituskirjan muodostamaa rajaa oppimiselle. Aidoissa kehittämishankkeissa ilmiöitä ja ongelmia lähestytään tutkimuksellisesti ja niissä mahdollistuu kokonaisvaltainen osaamisen arviointi. Oppimisprosessi perustuu tiimimäiseen työskentelyyn, jossa osaamisen yhteisöllisessä kehittämisessä ovat mukana opiskelijoiden ja opettajien ohella työelämäasiantuntijat. Tiimin jäsenet muodostavat jaetun asiantuntijuuden yhteisön, jolla on yhteinen vastuu tuloksesta. Yhteisöllinen työtapa sitouttaa oppimisprosessiin. Kehittämishankkeet konkretisoivat opiskelijoiden saavuttamat tulokset ja lisäävät opiskelumotivaatiota. Kampuskohtaiset ohjauspalvelut tukevat kattavasti oppimisprosessia yhteisen ohjaussuunnitelman (2008) mukaisesti. Ammatillista kasvua ohjataan seuraavien vaiheiden mukaisesti:

131 2.2.3 Osaamisen arvioinnin käytännöt Oppimisen ja t&k-toiminnan integaatio haastaa erityisesti osaamisen arvioinnin käytäntöjä. Opiskelijan osaaminen on aitoa työelämäosaamista ja tulee näkyväksi eri konteksteissa hiukan eri tavoin, mikä edellyttää opettajilta korkeatasoista osaamista arvioitaessa näkyvää, usein yhteisöllistä osaamista eikä perinteiseen tapaan ainoastaan erilaisia yksilöllisiä, kirjallisia suorituksia. Osaamispohjaisessa opetussuunnitelmatyöskentelyssä opiskelijoiden substanssiosaaminen arvioidaan numeraalisesti ja yleiset kompetenssit laadullisesti. Osaamisen arviointia kehitetään jatkuvasti. V käynnistettiin osaamisen arvioinnin työryhmä, jonka tuloksena on julkistettu yhteiset osaamisen arviointikriteerit. Henkilöstölle on tarjottu monipuolista koulutusta osaamisen arviointiin ja on luotu monipuolinen myös opiskelijoille avoin portfolio-arvioinnin sivusto. Käynnissä on erilaisia arviointikokeiluja pedagogiseen kehitystyöhön liittyen Oppimisympäristöt Oppimisen ja t&k-toiminnan integraatio on asettanut uusia vaatimuksia kampusten fyysisille ja virtuaalisille oppimisympäristöille. Opiskelijakeskeinen t&k-työ on vienyt oppimisen luokkahuoneiden ulkopuolelle ja irti perinteisestä lukujärjestysajattelusta. Kampuksille on luotu osaamispohjaisia avoimia t&k-ympäristöjä, kehittämislaboratorioita, jonne on muodostunut jaetun asiantuntijuuden yhteisöjä edistämään osaamisen kehittymistä. Samalla on syntynyt yhteinen ja pitkäjänteinen toimintarakenne työelämän kanssa. Oppimisympäristöt tukevat asiantuntijaverkostojen kehittymistä ja edistävät vuorovaikutusta, jossa luodaan uutta osaamista ja opitaan työvälineitä, käsitteitä ja taitoja. T&k-toiminnan näkökulmasta oppimisympäristöt toimivat kehittämisen innovaatioympäristöinä, joissa keskeistä on osaamista edistävä ilmapiiri. Oman oppimisympäristönsä muodostavat myös erilaisissa verkostoissa toteuttavat hankkeet ja projektit. eoppiminen, sosiaalinen media ja virtuaaliset laboratoriot tuovat uusimman tekno-