CDS-HANKKEEN KARTOITUKSET:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CDS-HANKKEEN KARTOITUKSET:"

Transkriptio

1 CDS-HANKKEEN KARTOITUKSET: 1. AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPISKELUHUOLTO- JA HYVINVOINTIRYHMÄT Kartoitus opiskelijahuoltoryhmien tai vastaavien toiminnasta ja kokoonpanoista CDS-projektiin osallistuneissa ammattikorkeakouluissa 2. OPISKELIJAN ERILAISET PALVELUPOLUT 3. AMMATTIKORKEAKOULUJEN SEKÄ 3. SEKTORIN TOIMIJOIDEN JA SEURAKUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Kartoitus yhteistyön muodoista, tavallisimmista kumppaneista ja kehittämistarpeista 4. VÄLITTÄVÄ ILMAPIIRI JA YHTEISÖLLISYYS

2 AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPISKELUHUOLTO- JA HYVINVOINTIRYHMÄT Kartoitus opiskelijahuoltoryhmien tai vastaavien toiminnasta ja kokoonpanoista CDS-projektiin osallistuneissa ammattikorkeakouluissa Jaana Mantela Kevät 2010

3 2 SISÄLTÖ 1 KARTOITUKSEN TAUSTA Hankkeeseen osallistuvat ammattikorkeakoulut ja niiden toimialat Opiskelijahuoltoryhmät ja niiden jäsenet OPISKELIJAHUOLTORYHMIEN TOIMINTA Toimintatavat Opiskelijahuoltoryhmien tavoite ja tehtävät POHDINTAA...14 LÄHTEET...18 LIITE 1. Ammattikorkeakoulujen opiskelijahuoltoryhmät tai vastaavat ja niiden jäsenet...19

4 3 1 KARTOITUKSEN TAUSTA Opiskelijahuoltoryhmien toimintaan liittyvä alkukartoitus tehtiin CDS-hankkeessa keväällä Tavoitteena oli kartoittaa ja kuvata ammattikorkeakoulujen opiskeluhuoltoon liittyvien työryhmien tilannetta hankkeen alkuvaiheessa. Kartoitustiedot toimivat täten pohjana projektityölle. Kaikkien hankkeeseen osallistuvien 14 ammattikorkeakoulun nimetyt suunnittelijat palauttivat kirjalliset koosteet omien ammattikorkeakoulujensa perustiedoista sekä kuvaukset opiskelijahuoltoryhmistä tai niitä vastaavista työryhmistä että ryhmien toiminnasta. Tämä raportti perustuu näihin tietoihin. Alkukartoitusraporttia voidaan käyttää lähtökohtana esimerkiksi mietittäessä ja kehitettäessä opiskelijahuoltopalveluita. 1.1 Hankkeeseen osallistuvat ammattikorkeakoulut ja niiden toimialat CDS-hankkeeseen osallistuvat ammattikorkeakoulut on jaettu maantieteellisesti kolmeen alueeseen. Etelässä hankkeeseen osallistuvat hanketta hallinnoivan Diakonia-ammattikorkeakoulun lisäksi kuusi ammattikorkeakoulua, lännessä viisi ammattikorkeakoulua ja pohjoisessa kaksi ammattikorkeakoulua. Nämä ammattikorkeakoulut edustavat kattavasti kaikkia ammattikorkeakouluissa toteutettavia koulutusaloja. Nämä kahdeksan koulutusalaa ovat: Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta- ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Opiskelijoita hankkeeseen osallistuvissa ammattikorkeakouluissa on yli määrien vaihdellessa ammattikorkeakoulukohtaisesti reilusta 1200 opiskelijasta lähes Henkilöstöä on yli 6000

5 4 työntekijää. Monet ammattikorkeakouluista toimivat usealla eri paikkakunnalla ja usealla eri kampuksella. Alla on lueteltu CDS-hankkeeseen osallistuvat ammattikorkeakoulut aakkosjärjestyksessä mainiten myös toimialat: Arcada (ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu Helsingissä, n opiskelijaa): sosiaali-, terveysala- ja liikunta-ala, liiketalouden ala, matkailun ala, tekniikan ala sekä kulttuuriala. Diakonia-ammattikorkeakoulu (verkostoammattikorkeakoulu, jolla on 7 toimipaikkaa: Helsinki, Järvenpää, Kauniainen, Pori, Turku, Oulu ja Pieksämäki, n opiskelijaa): sosiaali- ja terveys- ja kirkonala, viittomakielentulkin ja viestinnän koulutusohjelmat (vuodesta 2011 alkaen viestintä jää pois ja tilalle tulee puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelma). HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu (toimintaa 7 eri toimipisteessä Helsingissä, Porvoossa ja Vierumäellä, n opiskelijaa): Liiketalous, tietotekniikka, hotelli-, ravintola- ja matkailuala, johdon assistenttityö, toimittajakoulutus, liikunta-ala ja ammatillinen opettajakoulutus. Humanistinen ammattikorkeakoulu (verkostoammattikorkeakoulu, jolla on kampukset 11 eri paikkakunnalla: Torniossa, Kuopiossa, Joensuussa, Äänekoskella, Jyväskylässä, Lappeenrannassa, Turussa, Lohjalla, Kauniaisissa, Helsingissä ja Nurmijärvellä, n opiskelijaa): Humanistinen ja kasvatusala (järjestö- ja nuorisotyön yksikkö, viittomakielialan yksikkö) sekä kulttuuriala (kulttuurituotannon yksikkö). Hämeen ammattikorkeakoulu (toimintaa usealla eri kampuksella Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Forssassa, Valkeakoskella, Evolla, Lepaalla, Mustialassa ja Hyvinkäällä, n opiskelijaa): Kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (toimintaa Torniossa ja Kemissä, n opiskelijaa): Kulttuuriala, liiketalous, luonnontieteiden ala, sosiaali- ja terveysala, tekniikan ala.

6 5 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu (toimintaa Ylivieskassa, Kokkolassa, Haapajärvellä ja Pietarsaaressa, n opiskelijaa): Sosiaali- ja terveysala, tekniikka, liiketalous, matkailuala, humanistinen ja kasvatusala sekä kulttuuriala. Lahden ammattikorkeakoulu (n opiskelijaa): Liiketalouden ala, musiikin ala, sosiaali- ja terveysala, matkailun ala, muotoilu- ja taideinstituutti, tekniikan ala. Laurea-ammattikorkeakoulu (Tikkurila, Kerava, Hyvinkää, Porvoo, Leppävaara, Otaniemi ja Lohja, n opiskelijaa): Sosiaali-, terveysala- ja liikunta-ala, kauneudenhoitoala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, matkailu-, ravitsemus- ja talousala. Metropolia Ammattikorkeakoulu (Metropolian toiminta käynnistyi Se muodostettiin EVTEK:n ja Stadian ammattikorkeakouluista. Koulutusta järjestetään 21 toimipisteessä Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla, n opiskelijaa): Kulttuuriala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Satakunnan ammattikorkeakoulu (toimintaa 8 eri kampuksella Porissa, Raumalla, Kankaanpäässä ja Huittisissa, n opiskelijaa): Tekniikka ja merenkulku, liiketoiminta ja kulttuuri sekä sosiaali- ja terveysala. Seinäjoen ammattikorkeakoulu (toimintaa useassa eri toimipisteessä Seinäjoella, Ilmajoella, Jurvassa, Kauhajoella, Kauhavalla ja Ähtärissä, n opiskelijaa): Kulttuuriala, liiketalouden ja hallinnon ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali- ja terveysala ja ravitsemisala.

7 6 Tampereen ammattikorkeakoulu (Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu yhdistyivät Toimipisteet Tampereella, Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla, n opiskelijaa): Tekniikka, sosiaali- ja terveysala, liiketalous, tietojenkäsittely, metsätalous, kulttuuri- ja matkailuala, ravitsemis- ja talousala. Turun ammattikorkeakoulu (toimintaa viidessä eri yksikössä Turussa, Loimaalla, Uudessakaupungissa ja Salossa, n opiskelijaa): Kulttuuriala, luonnontieteiden ala, luonnonvara- ja ympäristöala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. 1.2 Opiskelijahuoltoryhmät ja niiden jäsenet Tässä alkukartoitusraportissa käytetään opiskelijahuoltoryhmistä tai niitä vastaavista työryhmistä yhteisesti käsitettä opiskeluhuoltoryhmä, vaikka monissa ammattikorkeakouluissa ko. työryhmällä on erilaisia nimiä, tehtäviä ja määrittelyitä. Ryhmän nimi vaihtelee opiskelijahuoltoryhmästä, ohoryhmästä, opiskeluhuoltoryhmästä, opiskelijahyvinvointityöryhmästä, hyvinvointityöryhmästä, opiskelijahyvinvoinnin kehittämisryhmästä aina opiskeluhyvinvointiryhmään. Kaikissa hankkeeseen osallistuvissa ammattikorkeakouluissa toimii tämä ns. opiskelijahuoltoryhmä, joskin yhdessä toimintaa oltiin keväällä 2010 vasta käynnistämässä. Osassa ammattikorkeakouluista toimii useampia opiskeluhuoltoryhmiä, joista yksi on silloin muita laajempi ja koko ammattikorkeakoulua ja sen hyvinvointirakenteita työstävä hallinnollinen työryhmä muiden työryhmien ollessa muutaman työntekijän muodostamia yksikkö- tai kampuskohtaisia työfoorumeita. Näissä pienissä työryhmissä pohditaan yleisten hyvinvoinnin kysymysten lisäksi usein myös yksittäisten opiskelijoiden tai opiskelijaryhmien kysymyksiä. Varsinaisten opiskelijahuoltoryhmien lisäksi ammattikorkeakouluissa toimii useita opiskelijoiden hyvinvointityötä tekeviä ryhmiä, joita ovat esimerkiksi opiskelijoiden ohjauksen kehittämisryhmä (Satakunnan amk), opinto-ohjaajien ryhmä (HAAGA-HELIA), JOOP-ryhmä (oppilaitosjohdon ja opiskelijoiden yhteistyöryhmä HAAGA-HELIAssa), esteettömän opiskelun työryhmä (Seinäjoen amk) ja yhteistyöryhmä

8 7 (Seinäjoen amk), opiskeluhyvinvoinnin ohjausryhmä (Hämeen amk) tai useassa ammattikorkeakoulussa toimiva kriisityöryhmä (esimerkiksi Hämeen amk) tai turvaryhmä (esimerkiksi Diak) tai kriisi- ja turvaryhmä (esimerkiksi Laurea). Opiskelijahuoltoryhmät toimivat moniammatillisesti eli niissä on useiden eri alojen, työtehtävien, roolien ja jopa organisaatioiden edustajia. Opiskelijahuoltoryhmien kokoonpano vaihtelee jonkin verran. Useimmissa on mukana ns. hallinnon edustaja, jolla nimike vaihtelee ollen kampusvastaava, kampuksen aluekoordinaattori, kehitysjohtaja, paikallisyksikön johtaja, vararehtori, opintotoimiston johtaja, opintoasiain johtaja tai ura- ja ohjauspalveluiden johtaja, opintoasiain päällikkö, kv-asiain päällikkö, koulutusohjelmapäällikkö, aikuiskoulutusvastaava, yksikön johtaja, koulutusjohtaja, koulutusohjelmajohtaja tai koulutuspäällikkö. Muita kaikissa ryhmissä mukana olevia jäseniä ovat opinto-ohjaajat (yhtä ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta), terveydenhoitajat ja opettajaedustajat. Myös opintopsykologit (kahdeksassa ammattikorkeakoulussa), kuraattorit (kuudessa ammattikorkeakoulussa), oppilaitosteologit (kymmenessä ammattikorkeakoulussa) sekä opiskelijoiden edustajat (kahta ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta kaikki mainitsevat opiskelijaedustajan kokoonpanossaan) ovat yleensä mukana opiskelijahuoltoryhmien toiminnassa. Muita jäseniä ovat esimerkiksi psykiatrinen sairaanhoitaja (Arcada, HAAGA-HELIA), erityisopettaja (Laurea, Seinäjoen amk), hyvinvointisihteeri (Laurea), terveyssihteeri (Turun amk), opintosihteerit (Kemi- Tornion amk, Keski-Pohjanmaan amk, Hämeen amk, Humanistinen amk, Laurea), koulutussuunnittelija (Keski-Pohjanmaan amk), tehohopsari (Humanistinen amk), seurakunnan edustajat (Keski- Pohjanmaan amk), seurakunnan oppilaitosdiakoni (Diak Länsi ja Pohjoinen sekä Satakunnan amk), työsuojeluhenkilö (Kemi-Tornion amk), opiskelijahuollosta vastaava ylihoitaja (Turun amk), kaupungin sosiaalityöntekijä (Seinäjoen amk) ja lääkärijäsen (Arcada, Seinäjoen amk). Useimmissa ammattikorkeakouluissa opiskelijahuollon palvelut on tarkoitettu kaikille opiskelijoille, mutta osa palveluista on erityisesti kohdennettu kansainvälisille opiskelijoille. Opiskelijahuoltoryhmässä voi olla jäsenenä erityisesti ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden asioiden huomioimisesta vastuussa oleva työntekijä kuten esimerkiksi kv-päällikkö (Metropolia ja Seinäjoen amk). Myös opinto-ohjaajien vastuut on saatettu jakaa siten, että osa opinto-ohjaajista toimii kvtutkinnoissa osan toimiessa vain suomenkielisissä (HAAGA-HELIA ja Diak). Yhdessä ammattikorkeakoulussa on kv-opiskelijoille oma opintoneuvoja (Arcadan student advisor).

9 8 Kunkin ammattikorkeakoulun ilmoittamat tiedot on taulukoitu ja ne löytyvät liitteestä (LIITE 1. Ammattikorkeakoulujen opiskelijahuoltoryhmät tai vastaavat ja niiden jäsenet).

10 9 2 OPISKELIJAHUOLTORYHMIEN TOIMINTA Nämä opiskelijahyvinvointiin tai opiskeluhyvinvointiin liittyvät ryhmät toimivat eri ammattikorkeakouluissa eri periaatteilla ja kokoontuvat eri tiheydellä. Kokoontumistiheys vaihtelee ollen esimerkiksi kolme kertaa vuodessa, kahdesti lukuvuodessa, tarvittaessa tai jopa viikoittain. 2.1 Toimintatavat Joissakin ryhmissä käsitellään opiskelijahyvinvointiin liittyviä asioita yleisellä ja oppilaitostasolla, jolloin yksittäisten opiskelijoiden asioita ei käsitellä. Tyypillisiä aiheita tällöin ovat mm. kriisiohjeet, opiskelijahyvinvointikyselyt ja opiskelijoiden vapaa-ajantoimintaan liittyvät asiat tai seurataan esteettömyyttä ja raportoidaan siitä. Oppilaitoksen johdon edustajien kautta ryhmässä käsitellyt asiat viedään yksiköihin ja koulutusohjelmiin. Näissä kokouksissa on yleensä myös opiskelijaedustaja läsnä. Toinen tapa toimia näissä ryhmissä on ns. opiskelijalähtöinen toiminta, jolloin käsitellään yksittäisten opiskelijoiden tai opiskeluryhmien asioita. Tällöin opiskelija, jonka asioita käsitellään, on aina itse läsnä opiskelijahuollon ohjauskeskusteluissa, joissa päätetään hänen opintojaan koskevista asioista. Opiskelijahuoltoryhmän toiminnalla pyritään luottamuksellisesti tukemaan ja auttamaan opiskelijaa jaksamaan muuttuvissa elämäntilanteissa sekä löytämään kulloinkin paras mahdollinen ratkaisu ottamalla huomioon opiskelijan voimavarat. Näissä kokoontumisissa ei ryhmän opiskelijaedustaja ole läsnä. 2.2 Opiskelijahuoltoryhmien tavoite ja tehtävät Eri opiskelijahuoltoryhmät kuvaavat toimintansa tavoitteita usein toisiaan muistuttavasti. Toisaalta opiskelijahuoltoryhmien tehtävät vaihtelevat eri ammattikorkeakouluissa. On myös ammattikorkeakouluja, joissa tehtäviä ja tavoitteita ei ole vielä määritelty.

11 10 Tavallisimmin opiskelijahuoltoryhmien perustehtäväksi mainitaan opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittäminen ja toimintaa ohjaavina periaatteina ovat ennaltaehkäisy ja mahdollisimman varhainen puuttuminen ongelmatilanteisiin. Opiskelijahyvinvoinnin kehittämisryhmän perustehtävänä on opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittäminen yhteistyössä SAMK:n henkilöstön ja opiskelijoiden sekä terveydenhuollon ja oppilaitosdiakonian edustajien kanssa. Tarkoituksena on tunnistaa hyvinvointia uhkaavia ja häiritseviä tekijöitä ja luoda niiden poistamiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi menettelyjä ja käytäntöjä. (Satakunnan amk) Tarkoituksena on toimia moniammatillisesti ja luoda ennaltaehkäisevää toimintaa opiskelijoiden hyvinvoinnin sekä opintojen sujuvuuden edistämiseksi. Lisäksi opiskeluhuoltoryhmien avulla pyritään havaitsemaan ja puuttumaan ongelmatilanteisiin mahdollisimman varhain. (Hämeen amk) Hyvinvointityöryhmässä toteutuu moniammatillinen yhteistyö opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen sujuvan etenemisen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Hyvinvointityöryhmä osallistuu opiskelijoiden hyvinvoinnin näkökulmasta opintojen edistymisen seurantaan. (Laurea) Opiskelijahuoltoryhmissä toteutetaan ja työstetään hyvin monenlaisia tehtäviä. Toiminta voi olla koko ammattikorkeakouluyhteisöön tai yksittäiseen opiskelijaan tai opiskelijaryhmään liittyvää. Toiminnalle laaditaan lukuvuosisuunnitelma, jonka mukaan edetään ja johon on määritelty ryhmän tehtävät ja tavoitteet. Toiminnassa korostuu ennaltaehkäisevä näkökulma ja toimitaan sekä yksilöön että yhteisöön liittyvien asioiden parissa.. Opiskelijaedustus takaa opiskelijan äänen kuulumisen ja kuulemisen. (Kemi-Tornion amk) Hyvinvointityöryhmän tavoitteena on tukea opiskelua yksikössä ja luoda oppimiselle mahdollisimman mielekkäät puitteet sekä löytää rakentavia ratkaisuja erilaisiin opiskelua vai-

12 11 keuttaviin ongelmatilanteisiin yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän kohdalla ja yhteistyössä asianomaisten kanssa. Työryhmän toiminta tukee yleistä hyvinvointia, esim. kriisitoimintamallin laatiminen, päihdetyömalli, yliaikaisten opiskelijoiden tukitoimet, erilaisten oppijoiden tukeminen jne. Hyvinvointityöryhmä toimii myös yksikön kriisityöryhmänä. Kaiken toiminnan lähtökohtana on luottamuksellisuus! Hyvinvointityöryhmään voi ottaa yhteyttä/tehdä aloitteen kuka tahansa ammattikorkeakoulun oppimisympäristöön kuuluva. (Keski-Pohjanmaan amk) Opiskelijahuoltoryhmien moninaisia tehtäviä ovat esimerkiksi opiskelijoille hyvinvointikyselyiden tekeminen ja kyselyiden pohjalta hyvinvointiohjelman laadinta, sen seuraaminen ja siihen liittyvä tiedottaminen henkilöstölle ja opiskelijoille. Myös opiskeluhuoltotoiminnan kehittäminen on osa opiskelijahuoltoryhmien työtä. Hyvinvointityöryhmässä on tehty yleinen hyvinvointiohjelma, jota jalkautetaan eri yksiköihin. Tavoitteena on mm. opintojen ohjauksen parantaminen, tutoropettajuuden vahvistaminen ja esteettömän opiskelun mahdollistaminen. Vuonna 2009 hyvinvointityöryhmä toteutti hyvinvointikyselyn ja sen jälkeen tehtiin toimenpiteitä opiskelijahyvinvoinnin parantamiseksi. Hyvinvointityöryhmä seuraa ja ottaa kantaa koko ammattikorkeakoulun opiskelijahyvinvointiin liittyviin asioihin. Lisäksi se mm. kehittää yksiköiden opiskeluhuoltoa tarpeiden mukaisesti ja pyrkii luomaan varhaisen puuttumisen mallia (välittäminen, ennaltaehkäisy, puuttuminen, yhteistyö, tukiverkosto jne.). keskustellen ajankohtaisista opiskelijoihin tai opiskeluun liittyvistä kysymyksistä, kuten poissalot, opintojen eteneminen yms. (Seinäjoen amk) Hyvinvointityöryhmä käsittelee opiskelijoille tehtyjen palautekyselyjen / hyvinvointikyselyjen tuloksia hyvinvoinnin näkökulmasta. Opiskelijahyvinvointikysely tehdään joka toinen vuosi. Opiskelijakyselyjen tuloksista tiedotetaan opiskelijoille. Tavoitteena on nostaa keskeiset kehittämisehdotukset esille ja huolehtia, että tarvittavat kehittämisehdotukset toteutetaan. Tehtyjä muutoksia arvioidaan lukuvuosittain. (Laurea)

13 12 Opiskelijavalinnat, opiskelijavaihto, työyhteisön viihtyvyys tai ilmapiiriin liittyvät kysymykset siinä kuin opintosuoritusten seuraaminenkin ovat osa opiskelijahuoltoryhmien moninaisia työtehtäviä. Osassa ammattikorkeakouluja opiskelijahuolto kartoittaa ja seuraa esteettömyyttä. Hyvinvointityöryhmän tehtäviä ovat opiskelijavalintaan liittyvien terveyssuositusten ja - vaatimusten käytäntöön pano, opiskelijavaihtoon lähtevien ja tulevien opiskelijoiden terveysvaatimukset (työryhmässä asiantuntijoina Turun kaupungin hygieniahoitajat ja tarvittaessa konsultoidaan infektiolääkäriä) sekä työyhteisön viihtyvyyteen liittyvät asiat: yksikön savuttomuus, yleinen siisteys, hyvät tavat ja jonot ruokailussa. (Turun amk) Katsauksessa käydään läpi opintosuoritukset ja muutoinkin keskustellaan opiskelijoiden ilmapiiristä. (Suomen humanistinen amk) Esteettömyyden seurantaa ja raportointia koordinoi hyvinvointityöryhmä yhdessä ohjauksen työryhmän kanssa. Laurean kaikissa paikallisyksiköissä on tehty esteettömyyskartoitukset. (Laurea) Myös opiskelijahuoltoryhmien työnjaosta sovitaan ja asioita kirjataan muistioihin. Opiskelijahuoltoryhmässä päätetään kuka ottaa yhteyttä opiskelijaan ja mitä toimenpiteitä toteutetaan. (Seinäjoen amk) Yksittäisen opiskelijan asioissa kokoontuu pienempi ryhmä, jossa on esimerkiksi tutoropettaja, opinto-ohjaaja, opiskelija ja kuraattori sekä tarvittaessa muita asiaan liittyviä henkilöitä. Ryhmän jäsenet kerätään tilanteen ja asian mukaan. Opiskelijahyvinvointityöryhmän toiminnasta tiedotetaan opiskelijoille (opiskelutaidot ja ammatillinen kasvuopintokokonaisuus, opintopolku) ja henkilökunnalle. Pöytäkirjat ovat sähköisissä työtiloissa. (Kemi-Tornion amk) Kokouksista tehdään muistiot. (Laurea)

14 13 Osa opiskelijahuoltotyöryhmien työstä on opiskelijalähtöistä ja opiskelijakeskeistä. Tavoitteena on, että opiskelija kokee yksikön turvalliseksi, viihtyisäksi ja oppimista edistäväksi työskentely-ympäristöksi, jossa hän saa riittävästi ohjausta ja tukea opiskeluunsa sekä apua mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Tiimi käsittelee opiskelijoita ja koko yksikköä koskevia asioita tai ongelmia ja etsii niille rakentavia ratkaisuvaihtoehtoja. Opiskelija-asioita käsitellään aina ehdottoman luottamuksellisesti ja ratkaisuja pulmatilanteisiin etsitään yhdessä opiskelijan kanssa. (Keski-Pohjanmaan amk) Opiskelijalähtöisessä toiminnassa tavoite voi olla kuvattuna esimerkiksi näin: Opiskelijahuoltoryhmän tehtävänä on tukea tarvittaessa erityisin tukitoimin opiskelijan selviytymistä opiskelussa. Toiminnan tärkeimpänä tulostavoitteena on ehkäistä opiskelijoiden turhia opintojen lopettamisia. Turhalla lopettamisella tarkoitetaan lopettamista, joka olisi ollut mahdollista ehkäistä riittävillä tukitoimilla. (Diak)

15 14 3 POHDINTAA CDS-hankkeessa on yhtenä tavoitteena opiskelijahuoltotyön ja hoitopolkujen kehittäminen. Tässä alkukartoituksessa on pyritty löytämään kehittämisen lähtökohtia ja selvittämään jo olemassa olevaa opiskelijahuoltotoimintaa. Kartoituksesta selvisi, että opiskelijahuollon toteutumisessa ei ole mitään yhtä mallia, vaan eri ammattikorkeakoulut toimivat omien tarpeidensa, oman historiansa ja paikallisuutensa varassa. Jo alkukartoituksessa käytetty käsite opiskelijahuolto on synnyttänyt paljon keskustelua käsitteen laadusta tai sen määrittelystä. Monet ammattikorkeakoulut kertovat käyttävänsä opiskelijahuoltokäsitteen sijaan laajempaa käsitettä opiskeluhuolto. Toisaalta huoltokäsite halutaan usein korvata käsitteellä hyvinvointi eli saatetaan puhua myös opiskelija- tai opiskeluhyvinvoinnista. Esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulu korostaa edenneensä opiskelijahyvinvoinnista opiskeluhyvinvointiin. Opiskeluhyvinvointi kattaa tällöin sisällään erilaisia toimintoja ja käsite ymmärretään laajasti eri toimijoihin ja ammattikorkeakouluympäristöön liittyväksi käsitteeksi. (KUVA 1.)

16 15 Opiskeluhyvinvoinnin kartta Osaamis- ja Osaamis- ja oppimistavoitteet oppimistavoitteet HOPS HOPS Opintotuki ja - Opintotuki ja - tukilautakunta tukilautakunta Kunnalliset Kunnalliset terveyspalvelut terveyspalvelut Seurakuntie Seurakuntie n n oppilaitos oppilaitos työ työ EH, tammikuu 2010 Opiskeluryhmä Opiskeluryhmä Opinto-ohjaajat Opinto-ohjaajat opintopsykologi opintopsykologi Vertaistutorit Vertaistutorit Metka Metka Erilaiset Erilaiset oppijat oppijat Arvot Arvot Tutor- Tutorja ja muut muut opettajat opettajat Terveydenhoitajat Terveydenhoitajat Oppilaitospapit Oppilaitospapit Kuraattorit Kuraattorit Liikunta ja muut Liikunta ja muut opiskelijapalvelut opiskelijapalvelut Vapaa-aika, Vapaa-aika, Klubikulttuuri Klubikulttuuri Päihdeohjelma Päihdeohjelma Prosessit Prosessit OPISKELU OPISKELU HYVINVOINTI HYVINVOINTI Oppimistoiminta Oppimistoiminta oppimisen arviointi oppimisen arviointi Turvallisuustoiminta Turvallisuustoiminta Opiskelijan Opiskelijan opas opas Strategia Strategia (M) (M) Opiskeluhyvinvoinnin Opiskeluhyvinvoinnin toimintaohjelma toimintaohjelma Metropoliassa Opiskelu- Metropoliassa Opiskelu- (ohv-osaamistiimi) Hyvinvointi (ohv-osaamistiimi) Hyvinvointi Opiskeluhyvinvoinnin Opiskeluhyvinvoinnin toimintasuunnitelma toimintasuunnitelma Resurssit ja Resurssit ja henkilöstön henkilöstön osaaminen osaaminen STM TE kumppanuus amk:t: STM TE kumppanuus amk:t: Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyden Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyden projekti edistämishanke projekti edistämishanke Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys opinnäyte Yhdenvertaisuus opinnäyte Yhdenvertaisuus ohjelma ohjelma CDS CDS syrjäytymisen syrjäytymisen ehkäiseminen ehkäiseminen EU EU AMK-yhteishanke KV-toiminta AMK-yhteishanke KV-toiminta Kriisipäivystys Kriisipäivystys Kriisitoimintaohjelma Kriisitoimintaohjelma Palaute Palaute KUVA 1. Metropolian opiskeluhyvinvoinnin kartta Vaikeudet määritellä opiskelijahuoltoa tai opiskelijahuoltotyötä liittyvät osin myös lainsäädäntöön tai oikeammin sen puutteeseen. Ammattikorkeakoululaki ei tunne opiskelijahuoltoryhmiä kuten perusopetuslaissa tai laissa ammatillisesta opetuksesta määritellään oppilas- ja opiskelijahuolto. Tehtävä on ammattikorkeakouluissa annettu opiskelijaterveydenhuollolle, jolla ei ole suoraa yhteyttä ammattikorkeakouluun. Ammattikorkeakouluilla ei ole lain edellyttämää velvollisuutta perustaa opiskelijahuoltoa, jonka tehtävänä on opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen. Sosiaali- terveysministeriön asettama työryhmä on pohtinut oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamista ehdottaen tavoitteeksi yhtä ja yhtenäistä lakia, joka koskettaa myös ammattikorkeakouluja. (Korkeakoulun turvallisuuskäsikirja 2010, 77.)

17 16 Monet ammattikorkeakoulujen opiskelijahuoltoryhmien tavoitteista ja toimintavoista ovat ilmeisesti syntyneet perusasteen oppilashuollon ja toisen asteen opiskelijahuollon mallien ja toimintatapojen pohjalta. Oppilas- tai opiskelijahuollolla tarkoitetaan perus- ja toisella asteella oppijoiden opiskeluhyvinvoinnin ylläpitoa, ennalta ehkäisevää toimintaa sekä oppijoiden (ja heidän vanhempiensa) tukena olemista oppimiseen ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Perus- ja toista astetta säätelevien lakien ja asetusten mukaan koko henkilökunnan tulee huolehtia oppijan hyvinvoinnista yhteistyössä vanhempien ja muiden ammattilaisten kanssa. Koulussa oppijoiden hyvinvoinnista huolehtimisen tulee olla suunnitelmallista ja painottua ennaltaehkäisevään työhön, jolloin huolten varhaisen tunnistamisen ja niiden puheeksiottamisen merkitykset korostuvat. (Honkanen& Suomala 2009, 5, ja 9.) Myös CDS-hankkeessa on lähdetty kouluttamaan ammattikorkeakoulujen henkilöstöä ongelmien varhaisen tunnistamisen ja huolten puheeksi ottamisen taitoihin. Perus- ja toisella asteella moniammatillisen oppilas- tai opiskelijahuoltoryhmän tehtävänä on ennakoida koulu- ja oppilaitosyhteisössä tapahtuvia muutoksia niin yksilö- kuin yhteisötasollakin sekä ehkäistä ennakolta esimerkiksi kiusaamista, päihteiden käyttöä ja koulupudokkuutta. Oppilas- tai opiskelijahuollon toiminta voidaan jakaa myös kahteen toisiaan täydentävään osaan: oppilaitoksen sisäiseen ja ulkoiseen moniammatilliseen yhteistyöhön. (Emt., 41 ja 75.) Näistä perus- ja toista astetta määrittävistä oppilas-/opiskelijahuollon linjauksista on paljon nähtävissä ja sovellettavissa myös ammattikorkeakouluympäristöön. Esimerkiksi opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen ammattikorkeakouluissa koskettaa tai tulisi koskettaa koko sen henkilöstöä. Toisaalta opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää myös erityisammattihenkilöstöä (erityisopettajat, opintopsykologit, kuraattorit, opiskelijapastorit ym.) Monista ammattikorkeakouluista tätä erityisammattihenkilöstöä puuttuu tai sitä on vähän. Huomioitavaa kuitenkin on, että opiskelijahuollon tulisi toimia normaalista opetuksesta erillään, jolloin vältytään sekä rooliristiriidoilta että toisaalta lehtorit pystyvät keskittymään perustehtäväänsä opetukseen (Marttila & Häkkinen 2008, 21). Perus- ja toisella asteella korostetaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimisen vaativan hyvinvointisuunnitelman liittämistä osaksi opetussuunnitelmaa. Hyvinvointiin liittyvät suunnitelmat ovat esimerkiksi kriisisuunnitelmia, oppilashuollon toimintasuunnitelmia tai opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen suunnitelmia. Vaarana tässä prosessissa on, että nämä suunnitelmat ohjaavat erilliseen toimintaan, jossa yhteistyön rajapinnat jäävät kuvaamatta ja kokonaisuus hämärtyy

18 17 (Honkanen & Suomala 2009, 45.) Tämä sama vaara saattaa kohdata myös ammattikorkeakouluja niiden parhaillaan tai lähivuosina työstäessä erilaisia opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamiseen ja tukemiseen liittyviä suunnitelmiaan. Perus- ja toisen asteen tavoin ammattikorkeakoulujen opiskelijahuoltoryhmien toiminta pyrkii olemaan ennaltaehkäisevää. Myös ohjauksellinen tukeminen ja asennevaikuttaminen korostuvat. (Marttila & Häkkinen 2008, 76.) Opiskelijahuoltoryhmien toiminnan yhtenä lähtökohtana monessa ammattikorkeakoulussa toimivat niissä toteutetut opiskelijoiden hyvinvointikyselyt. Näiden kyselyiden perusteella löydetään hyvinvoinnin ongelmia ja haasteita sekä pyritään löytämään ratkaisuja esille nousseisiin kysymyksiin. Toisaalta nämä ratkaisut voivat poiketa paljonkin eri ammattikorkeakoulujen välillä. Näin on esimerkiksi opintojen ohjaamisen suhteen, sillä yhdessä ammattikorkeakoulussa ei ole opinto-ohjaajia, vaan ns. hopsaajia tai tehohopsareita. Opiskelijahuoltoon voi lisäksi liittyä kiinteästi tutor-toiminta. Monessa ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden hyvinvointiin tähtääviä toimia on sisällytetty myös opintotarjontaan. Vapaasti valittavien opintojaksojen joukossa tarjotaan muun muassa elämäntaitoa, stressinhallintaa, liikuntaa ja urasuunnittelun opintojaksoja. Muita opiskelijahuollon kehittämistyön lähtökohtia ja toisaalta omia haasteitaan tuovat esimerkiksi ammattikorkeakoulun suuri koko ja jakaantuminen eri koulutusaloille tai fyysisesti eri paikkoihin. Nykyinen opiskelijajoukko on myös hyvin heterogeenistä ja opintojen etenemiseen, kestoon ja keskeyttämiseen vaikuttavat monet asiat. Lisäksi kv-opiskelijoiden kasvava osuus opiskelijoista tuo paitsi rikkautta myös haasteita ammattikorkeakouluille ja niiden opiskelijahuollolle. CDShankkeeseen osallistuvien suunnittelijoiden taholta on esille noussut johdon sitouttamisen tärkeys kaikkeen kehittämiseen eli opiskelijahuollon kehittämisenkin keskeinen lähtökohta on, että työtä tehdään yhdessä johdon ja koko ammattikorkeakoulun kanssa yhdessä. Opiskelijahuoltoryhmä tukee opetustyötä työstäessään opiskelijoiden hyvinvoinnin haasteita ja opettajien ja muun henkilökunnan esille nostamia kysymyksiä. Samalla tuetaan henkilöstön jaksamista eikä pidä unohtaa opiskelijoidensa hyvinvoinnista huolehtivan ammattikorkeakoulun vetovoimaisuutta kilpailtaessa opiskelijoista.

19 18 LÄHTEET Honkanen, Eija & Suomala, Anne (2009) Oppilashuollon käsikirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Korkeakoulun turvallisuuskäsikirja (2010) Vakavien henkilöriskien hallinta. Laureaammattikorkeakoulun julkaisusarja C 14. Espoo: Laurea Leppävaara. Marttila, Marjaana & Häkkinen, Johanna (2008) POLULLA-projekti Erityistä tukea. Ammattikorkeakouluopinnoissaan haasteita kohdanneille. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C Katsauksia ja aineistoja 12.

20 19 LIITE 1. Ammattikorkeakoulujen opiskelijahuoltoryhmät tai vastaavat ja niiden jäsenet Arcada: Opiskelijahuoltoryhmä vararehtori opinto-ohjaaja (2) ura- ja ohjauspalveluiden johtaja opintotoimiston johtaja psykiatrian sairaanhoitaja terveydenhoitaja lääkäri pappi opettaja (2) opiskelija (sopo) Diakonia-ammattikorkeakoulu: Opiskelijahuoltoryhmä Järvenpää: Kauniainen: Helsinki: Pori: Turku: Oulu: opinto-ohjaaja opinto-ohjaajat opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja/ varajohtaja kuraattori kuraattori kuraattori terv.hoitaja opintosihteeri opettaja terv.hoitaja sair.hoitaja terv.hoitaja opettaja terv.hoitaja terv.hoitaja terv.hoitaja opettaja kampuspappi opettaja opiskelija kaksi lehtoria opettaja Porttitiimi: opiskelija opintoohjaajat kampusvastaava oppilaitosdiakoni koulutuspäällikkö oppilaitosdiakoni opiskelija opo koul.päällikkö opiskelijaed.

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 09.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 44 47 3 64 10 108 85

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 14.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 73 63 3 91 43 15 164

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa / S.. ( ) Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola, Kokkola- Pietarsaaren yksikkö, Pietarsaari Sosiaalialan koulutusohjelma. sijaiset hakijat

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku / S 01.0. 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku 1 / S.01.1 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa

Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa Toteutusaika 1.9.2009 30.8.2011 http://cds.diak.fi 14 ammattikorkeakoulun verkosto Päätoteuttaja Diakonia AMK Henkilötyön volyymi yhteensä n. 24

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013

MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä Lapin Matkailualan koulutus-

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO TERVETULOA, UUDET YKKÖSET! ENSIMMÄISESSÄ JAKSOSSA: VALMIIT LUKUJÄRJESTYKSET KAIKKI TUNNIT SAMAN RYHMÄN KANSSA VIIKOITTAISET TAPAAMISET OPON

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta

Lisätiedot

Vaasan kaupungin toisen asteen koulutus TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA. Oppilaitosten toiminnan kehittäminen

Vaasan kaupungin toisen asteen koulutus TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA. Oppilaitosten toiminnan kehittäminen Pvm 18.4.2011 Muodollinen tarkistus Pvm 18.4.2011 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 18.4.2011 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnassa Pvm 18.4.2011 Laatija Hillevi Kivelä Hillevi Kivelä Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen Kainuun ammattiopisto Kuopio 9.6.2016 Kainuun ammattiopisto Kainuu ja Koillismaa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos: Kainuun ammattiopisto

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma

Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma 1 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä

Lisätiedot

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2016 2019 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa

Lisätiedot