Lausunto Uudenmaan liiton rakennemalliselvitykseen
|
|
- Sami Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Helsingin Yrittäjät ry Hallitus Uudenmaan liitto Lausunto Uudenmaan liiton rakennemalliselvitykseen 1. Yleistä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistyvät valtioneuvoston tekemän päätöksen mukaisesti Molemmissa liitoissa vireillä olevat 2. vaihemaakuntakaavat on tarkoitus yhdistää yhdeksi maakuntakaavatyöksi vuoden 2011 alusta. Maakuntakaavan keskeisenä kysymyksenä tulee olemaan alue- ja yhdyskuntarakenne. Kaavatyön pohjaksi maakuntaliitot ovat laatineet yhteistyössä kummankin maakunnan alueen kattavan rakennemalliselvityksen, jossa tarkastellaan alue- ja yhdyskuntarakenteen vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Helsingin Yrittäjät ry lausuu täten Uudenmaan liitolle Uudenmaan rakennemalliselvityksestä. Lausunto pohjautuu osin helmikuussa 2010 julkaisemaamme "Menestyvien Yritysten Metropoli"-ohjelmaan joka on valmisteltu yhdessä alueen muiden yrittäjäjärjestöjen kanssa Pelkästään Helsingin seudulla asuu nyt 1,3 miljoonaa ihmistä, vuoteen 2030 mennessä määrän arvioidaan kasvavan hengellä. Haaste on todella mittava ja asettaa maankäytön suunnittelulle poikkeukselliset vaatimukset. Luonnos ansaitsee kiitoksen selkeistä valinnoista, joilla maakuntaa halutaan kehittää. Esityksessä ei kuitenkaan tunnisteta riittävästi yritysten merkitystä maakunnan kehittymiselle. Uuttamaata tulee kehittää kasvavana metropolina eikä perinteisen aluepolitiikan näkökulmasta sekä näkemystä siitä, että innovaatiotoiminnan tulisi keskittyä aiempaa enemmän myös kysyntävetoiseen ja palvelupainotteiseen toimintaan. Samaan aikaan on kuitenkin pyrittävä turvaamaan teollisen tuotannon säilyminen alueella. Uusimaa on Suomen eri osista voimakkaitten ja nopeimmin muuttuva alue. Metropoli koostuu yhteen kasvavista alueista - kaupunkikeskuksista, kaupunginosista, kylistä ja lähiöistä. Yhdessä se muodostaa maan ainoan Metropolin jonka asukkaat eivät ole riippuvaisia metropolin keskuksessa tarjottavista palveluista, vaan erikoistuneitakin palveluja on - ja on oltava - tarjolla omassa lähiympäristössä.
2 2 Tämä toteutuu, kun kaupunkirakentaminen on riittävän tiivistä ja tarjoaa asiakaspohjan alueen yrityksille ja kun alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan yritysten ja muiden palveluntarjoajien tarpeet. Alueen suunnittelun tehtävä on tukea lähiöiden muuttumista kaupunginosiksi, joissa asukkailla palvelut ovat lähellä. Kaupunginosissa on toimintamahdollisuus myös erikoistuneille palveluille. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on keskeinen rooli alueen sielun syntymisessä. Kauppaketjut ja -keskukset eivät herätä samanlaista läheisyyden tunnetta kuin yksityiset yritykset. Kansainvälisillekin markkinoille lähtevät yritykset ovat aloittaneet jostain: Marimekko, Aarikka, Joutsen ym. ovat olleet ensin pieniä toimijoita. Usein suomalaiset matkailijat lähes poikkeuksetta kehuvat keski-eurooppalaisten vanhojen kaupunkien tunnelmaa. Tämä koostuu tietysti useasta tekijästä, mutta mihinkään näihin ylistettyihin alueisiin ei kuulu suuret kauppaketjut ja tavaratalokeskittymät, vaan pienet putiikit, bistrot, kioskit sekä terassit. Siksikin metropolin asukkaiden tarpeista lähtevän kaupunkirakenteen kehittämisen on tarjottava menestymisen mahdollisuuksia monille pk-yrityksille: päivittäistavarakaupoille, parturi-kampaamoille, ravintoloille ja omistajavetoiselle erikoiskaupalle. Omaleimaisten asuinalueiden roolia korostaa tutkimus suomalaisten osaajien näkemyksistä pääkaupunkiseudusta 1. Tutkimuksen mukaan suomalaisille osaajille asuinalue on tärkeä, ja siihen liittyy voimakkaammat viihtymisen ja yhteenkuuluvuuden tunteet kuin kaupunkiin kokonaisuudessaan. Metropolissa kaupunginosia ja alueita voidaan kehittää myös elinkeinopoliittisista lähtökohdista. Luontaisesti kehitettäviä alueita metropolissa ovat esimerkiksi Otaniemi- Keilaniemi-Tapiolan innovaatiokeskus sekä logistiikan ja kaupun solmukohdat Aviapolis Helsinki-Vantaan lentoaseman ympärillä, Vuosaaren Sataman alue ja Keravan logistiikkakeskus Kerca. Toisaalta tulevaisuudessa merkittävämpään rooliin nousee elämysintensiivisten palveluiden keskittymät kuten Billnäs-Fiskarsin käsityöläisalue. 2. Aluetta kehitettäessä otettava huomioon yritysten odotukset Yritysten toiminta ja asiakasvirrat Metropolin keskusalueella toimitilojen hinnat ovat väistämättä korkeat ja alueelle keskittyykin erikoistuneita, korkean osaamisen yrityksiä ja työpaikkoja. Metropolialueen kustannusrakennetta tasoittaa toimiva yhdyskuntarakentaminen, joka mahdollistaa yritysten toimimisen joka puolella metropolia. 1 Kepsu, Kaisa ja Vaattovaara, Mari: Osaajien ja yritysten kannalta kilpailukykyinen Helsinki. Kvartti 1/2009.
3 3 Alue tarvitsee tehdasteollisuuttaan. Mikäli teollisuuden osuus vielä merkittävästi supistuisi, se jättäisi koko maamme tuotantoon ja vientiin loven, jonka täyttäminen palvelusektorilla voi olla ylivoimaisen vaikeaa. Yritystoimintaa ei voida pakottaa millekään alueelle, mutta yritystoiminnalle voidaan luoda edellytyksiä hyvällä suunnittelulla ja tarkoituksenmukaisella rakentamisella. Esityksemme: Uudet kaupunginosat suunnitellaan siten, että yritystoiminnan tilakustannukset eivät nouse yrityksille kohtuuttomiksi. Sama huomioidaan vanhojen lähiöiden kehittämisessä. Kiinnitetään erityistä huomioita pk-yritysten tasavertaiseen asemaan suhteessa osuusliikkeeseen ja pörssiyrityksiin tonteista ja kauppapaikoista päätettäessä. Uudet liiketilat suunnitellaan lähtökohtaisesti muuntautumiskykyisiksi ja monikäyttöisiksi. Asuinalueille kaavoitetaan riittävästi niin kauppa-, toimisto-, teollisuus- kuin varastointitilaakin. Isoissa aluerakentamiskohteissa varmistetaan myös teollisen ja tuotannollisen yritystoiminnan mahdollisuudet. Erikoistuneita kaupunkialueita Menestyäkseen alueen on uskallettava erikoistua. Kehittämispanostuksia ei pidä tasapuolisuuden nimissä jakaa pieninä murusina joka suuntaan, vaan kaupunkien on yhdessä löydettävä ne vahvuudet, joita yhdessä halutaan kehittää. Yhteistyö kantaa hedelmää maailmankuuluina osaamisen keskittyminä, matkailijoiden arvostamina elämyskohteina ja metropolialueen kuntalaisia hyödyttävinä laadukkaina palveluina. Erikoistuneet kaupunkialueet eivät synny vain kuntien, korkeakoulujen ja suuryritysten toimesta. Toimiakseen alueet tarvitsevat elinvoimaisia ja reagoimiskykyisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Luontaisia kehityskohteita ovat korkeakoulukeskittymät, logistiikan solmukohdat sekä kulttuuritihentymät. Näitä vahvuuksia tulisi hyödyntää yli kuntarajojen ja ne on syytä huomioida metropolin näkymisessä muualle maailmaan. Metropolialueen kunnat sopivat keskenään entistä enemmän kehittämisen painopisteistä.
4 4 Pienten ja keskisuurten yritysten kynnys erikoistumisalueilla toimimiseen pidetään matalana. Yhdyskuntarakenteen pirstoutuneisuus pois Metropolialueen kuntien rajat ja toimintakulttuurien erilaisuus jarruttaa alueen kehittämisen kannalta tärkeiden investointien aloittamista. Esimerkiksi päätös länsimetrosta kesti kohtuuttoman kauan. Vastaavasti maakuntaliittojen rajat ovat estäneet tai ainakin vaikuttaneet pääkaupunkiseudun tasapainoiseen kehittymiseen. Yhtenäinen metropoli toimii vain, jos kuntarajat eivät häiritse kuntalaisten ja yritysten arkea. Hallintokulttuurien yhtenäistämien, kuntarajojen madaltaminen ja yhteistyön syventäminen ovat siten välttämättömiä toimivan metropolin luomiseksi. Maankäyttöä ja liikenneratkaisuja suunnitellaan metropolialueella mahdollisimman yhtenäisesti. Kunnat madaltavat hallinnollisia rajoja ja yhtenäistävät toimintamalleja. Etenkin kuntien rajoilla ratkaisuja tehdään yritysten ja kuntalaisten tarpeista käsin, ei hallinnollisten rajojen rajoittamina. 3. Liikennevirrat hallintaan Alueemme edellyttää toimiakseen toimivia liikenneyhteyksiä. Satojentuhansien ihmisten päivittäinen liike työpaikoille, harrastuksiin ja palveluiden ääreen vaatii toimivaa joukkoliikennettä, kevyen liikenteen kattavaa verkostoa ja sujuvia väyliä autoilijoille. Liikenteessä on huomioitava myös tavaravirrat sekä metropolialueen sisällä että alueen asema merkittävänä kansallisena ja kansainvälisenäkin logistisena keskuksena. Toimiva infrastruktuuri on kilpailuetu niin toiminnallisessa mielessä kuin maineen luojana. Suomessa toimivaan liikenteeseen yhdistyy myös luonnonläheisyys, mikä helpottaa laadukkaan arjen, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Sujuva liikenne alueen sisällä Toimivan alueen edellytys on hyvät liikenneyhteydet, joita kehitetään jatkuvasti. Tulevaisuuteen suuntautuvat päätökset ovat välttämättömiä asukas-, yritys- ja liikennemäärien kasvaessa. Työvoiman sujuva liikkuminen notkistaa työmarkkinoita. Huonot joukkoliikenneyhteydet puolestaan ovat este työn vastaanottamiselle. Perusinfrastruktuurin ylläpitoon ja kehittämiseen on osoitettava riittävästi varoja.
5 5 Raideliikennettä on kehitettävä vastaamaan sekä kasvavaan työntekijäliikenteeseen että kasvaviin tavaravirtoihin. Erityisesti pääradan välityskykyä on parannettava vastaamaan lisääntyvää liikennettä. Joukkoliikenteen solmukohtiin on kaavoitettava riittävästi parkkitilaa yksityisautoille. Näiden liityntäparkkien merkitys korostuu tulevaisuudessa. Kehäteiden toimivuus on turvattava ja laajempien kehien valmistelu on aloitettava. Metropoli logistiikan solmukohtana Metropolialue on luonteva Itämeren logistinen keskus. Alueen menestys kytkeytyy Pietarin, Helsingin ja Tallinnan välisiin yhteyksiin. Toisaalta Helsinki-Vantaan lentokentän kautta kulkee lyhin reitti New Yorkista Aasian suuriin keskuksiin. Alueella on useita, kansallisesti tai alueellisesti tärkeitä, liikennejärjestelmien kehittämistarpeita. Tässä mainitaan vain joitakin. Yksi keskeinen logistiikkahanke on esimerkiksi Helsinki-Pietari rautatie. Metropolin keskuksen kokonaisuuden kannalta oleellista on taas esimerkiksi Tapanila - Porvoo välisen rataosuuden kehittäminen, jossa asutus ja muu maankäyttö kehittyvät nopeimmin. Samalla voidaan helpottaa pääkaupunkiseudun liikenneongelmien lisääntymistä, kun osa autoilijoista siirtyy auton käyttäjistä raideliikenteen piiriin ja taajamia voidaan kehittää raideliikenteeseen tukeutuen. Helsingin keskustaan maan alla kulkevaa paikallisliikennettä on tutkailtava eri vaihtoehtojen kannalta pitkäjänteisesti. Pisara-rata on yksi vaihtoehto, mutta pidemmällä aikavälillä mielenkiintoinen vaihtoehto voi olla Helsingin niemen kiertävä rengasmetro ja vastaavasti Käpylän ja Huopalahden välille sijoittuva ns. Helsinki-pohjoinen rautatieasema. Tämä mahdollistaisi junien Helsingin läpiajon. Kaikkien junien ei tarvitsisi siten tulla ydinkeskustaan. Näin ei tarvitse leventää rataväylää keskustaan eikä laiturialuetta. Eikä Pisaraa tarvitse rakentaa. Kehäteiden saattaminen valmiiksi. Mallina II:n jatkaminen Hämeenlinnan väylältä nykyiselle Kehä III:lle jatkuen siten kakkosena Vuosaareen asti. Kehä III rakennettaisiin kulkemaan lentokentän pohjoispuolitse Keravan eteläpuolelta Sipoon kautta esimerkiksi nk. öljytien linjausta noudattaen. Näin Helsinkiä kiertäisi kolme selkeää ja toimivaa kehätietä. Tässä ehdotettu Kehä III:n linjaus tukisi alueen Pohjoista sekä Kollista kehittymistä. Vuosina rakennettavan kehäradan rakentamisaikataulusta pidetään kiinni, jotta Helsinki-Vantaan lentokenttä saadaan rataverkoston piiriin suunnitellusti. Kehä V -väylän (Lohja-Hyvinkää-Porvoo) valtatie 25:n kehittäminen metropolialueen kasvuväylänä.
6 6 Riittävät pysäköintitilat varmistettava sekä keskustoissa että joukkoliikenteen solmukohdissa. Alueelle ei pidä luoda ruuhkamaksujärjestelmiä tai muita veroluonteisia lisämaksuja liikkumiseen. Helsingin keskustatunneli on toteutettava. Kehäradan rakentamisen jälkeen, radan jatke Klaukkalan kautta edelleen Hyvinkäälle on tärkeä yhteys Keski-Uudenmaan vahvan kasvualueen läpi. Hanko-Hyvinkää -junaradan sähköistäminen, tärkeä alueen työpaikkaliikenteelle ja tavarankuljetukselle. Helsinki-Vantaan lentokenttää kehitetään edelleen idän ja lännen välisen lentoliikenteen solmukohdaksi. 4. Erityistä huomioitavaa Sinänsä kiitettävään luonnokseen on teemme muutamia huomioita: Luonnoksessa metropolialueille tyypilliseksi taloudelliseksi toiminnoksi nostetaan kaupan lisäksi yritysten pääkonttorit ja niitä palvelevat toiminnot. Euroopan tasolla tarkasteltuna metropoleja yhdistävä tekijä on palveluvaltaisuus. Euroopan metropoleissa palvelusektorin osuus työpaikoista (sekä julkisen että yksityisen sektorin palvelut) on noin 80 prosenttia, kun se Euroopan Unionin jäsenmaissa on keskimäärin noin 69 prosenttia. Helsingissä palvelusektorin osuus työpaikoista on 82 prosenttia. Palveluvaltaisuuden lisäksi on erityisesti huomioita Uudellemaalle vahvasti keskittyneet toimialat: Informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä taiteet, viihde ja virkistys. Edellämainitusta huolimatta on mahdollistettava myös teollisen tuotannon tarpeet myös alueen ytimessä. Tulee ymmärtää, että t&k-toiminnan, pääkonttorien ja kansainvälisten tapahtumien saaminen pääkaupunkiseudulle edellyttää hyviä toimintaolosuhteita myös pk-yrityksille, jotka tuottavat erikoistuneille yrityksille ja alueen kuntalaisille palveluja ja siten vapauttavat alueen resursseja innovaatioihin. Maakuntaliittojen laatimassa rakennemallien arvioinnissa todetaan yritystoiminnan sijoittumisesta suhteessa maankäytön suunnitteluun seuraavaa:
7 7 Yritystoiminta valitsee toimintojensa sijoittumisen omien toiminnallisten tavoitteiden ja rajoitusten mukaisesti. Yhteiskunta asettaa sijoittumiselle reunaehdot määrittelemällä kaavoissa eri sijaintien käyttötarkoitukset ja volyymit. Liikennejärjestelmään (mm. ratakäytävät) ja muuhun perusrakenteeseen suunnattavat investoinnit muuttavat eri sijaintien saavutettavuutta ja voivat vahvistaa tai heikentää olemassa olevien yritystoiminta-alueiden vetovoimaa sekä luoda edellytyksiä uusille vetovoimaisille alueille. Kunnat kilpailevat yritysten toimipaikoista työpaikkojen ja verotulojen vuoksi, käyttäen kilpailukeinoina mm. kaavoituksen joustavuutta, edullisia tonttien tai toimitilojen vuokria ja mahdollisia muita etuja. Näistä lähtökohdista maankäytön suunnittelulla voidaan vain rajoitetusti ohjata yritystoiminnan sijoittumista. Kaavoitus on tehokas väline estämään toimintojen sijoittumista yhteiskunnan kokonaisedun kannalta huonoihin sijainteihin. Sen sijaan maankäytön suunnittelulla ei voida ohjata yrityksiä sijoittumaan paikkoihin, jotka eivät ole niiden toiminnallisten tavoitteiden ja rajoitusten mukaan niille parhaita. Helsingin Yrittäjien näkökulmasta rakennemallien arvioinnissa on aliarvioitu kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun vaikutus yritystoiminnan sijoittumiseen. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen alueella toimitilan hinta ja saatavuus vaikuttavat yritysten sijaintiin merkittävästi muuta Suomea enemmän. Tämä tulisi huomioida maakuntakaavassa seudun kehitykseen ja kilpailukykyyn oleellisesti vaikuttavana seikkana. Helsingin Yrittäjät r:n puolesta Pentti Rantala Jan-Eric Danielsson Anssi Kujala puheenjohtaja Maankäyttö- ja liikenne toimitusjohtaja työryhmän puheenjohtaja
SUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotVantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola
Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotKokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän
LisätiedotAsumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara
Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotCase Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014
Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin
LisätiedotHannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen
LisätiedotMissio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA
1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotKaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040
Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen
LisätiedotNäkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin
WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset
LisätiedotKaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen
Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku
LisätiedotNäkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010
Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotLoimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI
Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku
LisätiedotKodinkeskus Sveitsin portaali, m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI
Kodinkeskus Sveitsin portaali, 15 000 m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Kodinkeskus Sveitsin portaali, 15 000 m2 KODINKESKUS SVEITSIN PORTAALI HYVINKÄÄ LISÄTIEDOT
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotUudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus. Maakuntakaavan. uudist. aminen
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Kaavaehdotus Maakuntakaavan uudist aminen Suunnittelualueena 28 kuntaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ensimmäinen laajentuneen Uudenmaan 28 kuntaa kattava maakuntakaava.
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotUusimaa-kaava Uudenmaan liitto 2018 Päivitetty 9/2019. Ydinalue. Helsingin seudun viherkehä. Ylimaakunnallinen viheryhteys.
Ydinalue Kehysalue Keskukset Helsingin seudun viherkehä Ylimaakunnallinen viheryhteys Muu maankäyttö Logistiikan kehityskäytävät Kansainvälisesti merkittävät satamat ja niiden meriyhteydet Kansainvälinen
LisätiedotUusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA
Ydinalue Kehysalue Keskukset Helsingin seudun viherkehä Ylimaakunnallinen viheryhteys Muu maankäyttö Logistiikan kehityskäytävät Kansainvälisesti merkittävät satamat ja niiden meriyhteydet Kansainvälinen
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
Lisätiedotammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana.
LAUSUNTO 1 (5) Uudenmaan liitto toimisto@uudenmaanliitto.fi Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Viite: Lausuntopyyntö 14.6.2010 KOKO UUDENMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014, LUONNOS Lausunnonantajasta Asunto-,
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 20c
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden
LisätiedotKERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma
KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotTYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT
TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14
LisätiedotUudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen
Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin
LisätiedotYleiskaavan elinkeinovaraukset
Yleiskaavan elinkeinovaraukset Yleiskaavatyön tausta Rakennemallityössä Yleiskaavan tavoitteet Turku tukee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tarjoamalla yrityksille ja elinkeinoelämälle riittävästi
LisätiedotVantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta
Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotLOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?
LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat
LisätiedotK u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i
L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k
LisätiedotHelsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen
Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotLiikenteellinen arviointi
Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan
LisätiedotHLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset
HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotRiihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
LisätiedotUusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Nähtävillä
Uudellemaalle pitää olla myös helppo tulla jok Suomea - - ja maailmaltakin. Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Nähtävillä 27.2.
LisätiedotKerca on valmis. KERCA - Kerava Cargo Center. - Logistiikkakeskittymä Keravan ja Vantaan rajalla. - Valmiiit, esirakennetut tontit
Kerca on valmis. KERCA - Kerava Cargo Center - Logistiikkakeskittymä Keravan ja Vantaan rajalla - Valmiiit, esirakennetut tontit - Valmis kunnallistekniikka - Valmis palvelukeskittymä - Naapureina mm.
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotHelsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja
Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja 20.5.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun
LisätiedotKeski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät
Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka
15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotHELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET
HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET Anne Karlsson johtava yleiskaavasuunnittelija 4.3.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvityshankkeet: tarkasteluja eri mittakaavatasolla koko Helsingin
LisätiedotKohti kestävämpää yhdyskuntarakennetta
Kohti kestävämpää yhdyskuntarakennetta Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava kattaa 26 kunnan alueen. Metropolimaakuntana Uusimaa on Suomen maakuntien joukossa poikkeuksellinen:
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B ASEMAKAAVA-ALUE Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN
LisätiedotTikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, toimistotilat
energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, toimistotilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotKasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.
MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotHannu Pesonen Strafica Oy
Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)
LisätiedotKOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus
KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotMOREENI - RASTIKANGAS Keskellä Suomen ekosysteemiä
MOREENI - RASTIKANGAS Keskellä Suomen ekosysteemiä Moreeni-Rastikangas Moreeni-Rastikangas on uuden ajan kasvava yritysalue Hämeenlinnan kaupunkiseudulla, Suomen kasvukäytävän keskipisteessä Tampere-Hämeenlinna-Helsinki
LisätiedotMaakuntakaavan laadinta
Hallitus 117 23.08.2011 LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA 42/07/70/700/2011 hall 117 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Suoma Sihto p. 4766 4260,
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa
LisätiedotLogististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009
Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotUrban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa
Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset
LisätiedotMitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?
Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?, Järvenpään kaupunginarkkitehti Mäntsälän maankäytön visio 30.3.2010 1 VAT 2009 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus Ilmastonmuutoksen
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotKehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
LisätiedotALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi
LisätiedotMuotoilemme elämäämme kestäväksi
Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-
LisätiedotMetropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo
Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotElinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp
Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotMetropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander
Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit
LisätiedotUudenmaan maakuntakaavan. uudistaminen. Kaavaluonnos valmistunut. Maakuntakaavan. uudistaminen
Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Kaavaluonnos valmistunut Maakuntakaavan uudistaminen Maakuntakaavan uudistamisen (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava) luonnos on valmistunut! Maakuntakaavan uudistamisessa
LisätiedotMITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015
MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle
LisätiedotDatakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö
Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista
LisätiedotLänsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotSuunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista
Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotVantaan Varistoon näkyvälle kauppapaikalle
Vantaan Varistoon näkyvälle kauppapaikalle Toimisto- ja myymälätilaa osoitteessa Martinkyläntie 54, Vantaa. Sijainti kaupan keskittymässä Osoitteessa Martinkyläntie 54 sijaitsee valoisa toimistotila, joka
LisätiedotJoensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle
Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia
LisätiedotKAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi
LisätiedotLentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella
Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella
Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle
Lisätiedot