TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2016 OCH EKONOMIPLAN

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2016 OCH EKONOMIPLAN KV - STF

2 TALOUSARVIO 2016 ja TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2016 och EKONOMIPLAN SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida YLEISOSA - ALLMÄNT TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN... 3 KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI... 6 TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAG Talousarvion sitovuus Budgetens bindande verkan Tulos- ja rahoituslaskelma - Resultaträkning och finansieringskalkyl KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD HALLINTO - FÖRVALTNING SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER VANHUSPALVELUT ÄLDREOMSORG TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD SUUN TERVEYDENHUOLTO MUN- OCH TANDVÅRD ERIKOISSAIRAANHOITO - SPECIALISERAD SJUKVÅRD YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK HALLINTO FÖRVALTNING MAANKÄYTTÖ MARKANVÄNDNING YMPÄRISTÖTOIMI MILJÖENHETEN TILAKESKUS LOKALCENTRALEN KUNTATEKNIIKKA KOMMUNTEKNIK RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN... 78

3 sivu - sida SIVISTYSTOIMI - BILDNING HALLINTO JA TALOUS FÖRVALTNING OCH EKONOMI VARHAISKASVATUS - SMÅBARNSFOSTRAN SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN - RUOTSINKIELINEN OPETUSTOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN HENKILÖSTÖ - PERSONAL INVESTOINNIT - INVESTERINGAR

4 1 YLEISOSA ALLMÄNT

5 2

6 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA - UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN Yleinen taloudellinen tilanne - Det allmänna ekonomiska läget Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella Suomen kansantalous supistui 0,4 % vuonna Tämä oli jo kolmas vuosi peräkkäin jolloin Suomen bruttokansantuote supistui. Viimeisin tieto vuoden 2015 toisen neljänneksen kehityksestä oli heikko, sillä talous kasvoi toisella neljänneksellä vain 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,2 % vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavina kahtena vuotena Suomen talouden ennustetaan kasvavan alle puolitoista prosenttia vuosittain. Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan v noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös kuluvan vuoden alkupuolella. Talouskasvu jääneekin seuraavina parina vuotena kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste jää varsin korkealle tasolle. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu. Venäjän talous jatkaa supistumistaan ja seuraavien parin vuoden aikanakaan talous ei kasva. Tämä heijastuu Venäjän tuonnin voimakkaana alenemisena. Venäjän osuus Suomen viennistä on jo painunut viiden ja puolen prosentin tasolle. Kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on myös ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan jatkavan hyvää kehitystään ja kasvavan lähes kolmen prosentin vauhtia seuraavien parin vuoden aikana. Myös Isossa- Britanniassa kasvu on laaja-alaista ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy noin pari prosenttia vuodessa ensi ja seuraavan vuoden aikana. Suomen viennille tärkeän Saksan kasvu pysynee noin puolessatoista prosentissa ja Ruotsin talouskehitys jatkuu selvästi euroaluetta nopeampana. Enligt preliminära uppgifter från Statistikcentralen krympte Finlands samhällsekonomi med 0,4 % år Detta var redan tredje året i följd då Finlands bruttonationalprodukt minskade. De senaste uppgifterna tyder på svag utveckling under andra kvartalet år 2015, då ekonomin växte med bara 0,2 % jämfört med föregående kvartal. Enligt prognosen kommer Finlands ekonomi att växa med 0,2 % år 2015 jämfört med året innan. Under de därpå följande två åren förutspås Finlands ekonomi växa med mindre än en och en halv procent per år. Finlands ekonomi befinner sig i ett mycket svårt läge. Enligt prognosen skulle industriproduktionen år 2017 ligga på en nivå som är ca en fjärdedel lägre än för tio år sedan. Exportutvecklingen har också varit svag under det innevarande årets första hälft. Även ett par år framöver är den ekonomiska tillväxten långsammare än i våra konkurrentländer och arbetslöshetsgraden ligger kvar på en mycket hög nivå. De senaste nyheterna om den internationella ekonomins utveckling ger också upphov till oro. Kinas utsikter för ekonomisk tillväxt har försämrats ytterligare och tillväxttakten avtar. Rysslands ekonomi fortsätter att krympa och ekonomin växer inte under ett par år framöver. Detta avspeglas i en kraftig minskning av Rysslands import. Rysslands andel av Finlands export har redan fallit till en nivå på fem och en halv procent. Utvecklingsekonomiernas snabbaste tillväxtfas har också passerats under prognosperioden. Å andra sidan har ekonomierna utvecklats gynnsamt i många partnerländer som är viktiga för Finland. Förenta staternas ekonomi förutspås växa i en takt av nästan tre procent under ett par år framöver. Även i Storbritannien förekommer tillväxt på bred basis och det ekonomiska läget väntas vara gott under hela prognosperioden. Även i euroområdet har en försiktig ekonomisk tillväxt kommit igång, med förutspådda tillväxtsiffror på ett par procent per år under nästa och därpå följande år. Tillväxten i Tyskland, som ju är en viktig exportmarknad för Finland, ser ut att hålla sig på ca en och en halv procent, medan den ekonomiska utveckl- 3

7 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Valtiovarainministeriö ennustaa vuoden 2016 kasvuksi 1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti investointien suotuisa kehitys. Tehdasteollisuuden rakennusinvestoinnit lisääntyvät ensi vuonna merkittävästi johtuen jo päätetyistä hankkeista. Investointien ennustaminen on kuitenkin useastakin syystä hankalaa ja niiden ajoittumiseen liittyy riskitekijöitä. Osittain tästä syytä vuoden 2016 kasvuennusteeseen liittyy alasuuntainen riski. Teollisuustuotannon ennustetaan lisääntyvän 2,5 %, mutta kasvuvauhti on historiaan nähden erittäin vaatimatonta ja lähtötaso matala. Teollisuustuotannon vanavedessä palveluiden tuotanto kasvaa vajaan prosentin. Työmarkkinoilla työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun vuonna 2016 suhdannetilanteen lievän kohenemisen myötä. Työllisyysaste paranee 0,3 prosentilla ja työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 % koko maassa. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. ingen i Sverige är klart snabbare än inom euroområdet. Finansministeriet förutspår att tillväxten år 2016 blir 1,3 %. Bakom tillväxten ligger i mycket hög grad investeringarnas gynnsamma utveckling. Fabriksindustrins byggnadsinvesteringar ökar avsevärt nästa år till följd av projekt som man redan fattat beslut om. Av flera olika orsaker är det dock svårt att förutspå investeringarna och tidpunkten för dem är förenad med riskfaktorer. Delvis av denna orsak är tillväxtprognosen för 2016 förenad med en negativ risk. Industriproduktionen förutspås öka med 2,5 %, men tillväxttakten är historiskt sett synnerligen anspråkslös och startar från en låg nivå. I industriproduktionens kölvatten ökar tjänsteproduktionen med knappt en procent. På arbetsmarknaden vänder antalet sysselsatta i en försiktig uppgång år 2016 när konjunkturläget förbättras något. Sysselsättningsgraden förbättras med 0,3 % och arbetslöshetsgraden förutspås bli 9,4 % för hela landet. Konsumentpriserna börjar stiga snabbare, men prisökningen förblir återhållsam, ca en procent Paikallishallinnon näkymät - Läget inom den kommunala ekonomin Paikallishallinnon menojen kasvu vuonna 2014 jäi kahden viime vuosikymmenen kehitykseen nähden hyvin alhaiseksi. Menojen kasvua hidastivat kuntien omat sopeutustoimet sekä hyvin alhainen kustannusten nousu. Kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset pitivät verotulojen kasvun suhdannetilanteeseen nähden kohtalaisena. Investoinnit jatkoivat kasvuaan, mutta kasvu hidastui selvästi edellisvuosista. Paikallishallinnon menojen kasvu on edelleen hidasta, sillä kustannusten kasvu jatkuu hyvin maltillisena. Kunnat jatkavat myös omia sopeutustoimiaan, mutta säästötoimien arvioidaan jäävän jonkin verran viime vuotta pienemmiksi. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi vuoden alussa kymmenyksellä 19,84 prosenttiin. Useat kunnat korottivat myös kiinteistöveroprosenttejaan. Lakisääteisistä ala- ja ylärajojen nostosta johtuva kiinteistöveron tuoton kasvu ei kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä se vähennetään kuntien valtionosuuksista. Valtion kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden yhteisvaikutus on kuntataloutta heiken- Ökningen av utgifterna inom lokalförvaltningen år 2014 blev mycket låg i förhållande till utvecklingen under de senaste två decennierna. Ökningen av utgifterna fördröjdes av kommunernas egna anpassningsåtgärder samt den mycket låga kostnadshöjningen. Höjningar av kommunalskatte- och fastighetsskattesatserna gjorde att skatteinkomsterna ökade måttligt i förhållande till konjunkturläget. Investeringarna fortsatte att öka men ökningen avtog klart jämfört med tidigare år. Ökningen av utgifterna inom lokalförvaltningen är fortfarande långsam, eftersom kostnadsökningen fortsätter att vara mycket måttlig. Kommunerna fortsätter också med sina anpassningsåtgärder, men sparåtgärderna väntas bli något mindre än i fjol. Den genomsnittliga kommunalskattesatsen steg i början av året med en tiondel till 19,84 procent. Flera kommuner höjde också sina fastighetsskattesatser. Den ökning av fastighetsskatteintäkterna som beror på att de lagstadgade nedre och övre gränserna höjts stärker dock inte kommunekonomin, eftersom den dras av från kommunernas statsandelar. 4

8 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA tävä. Suurin yksittäinen kuntatalouteen vaikuttava toimenpide on osana valtiontalouden sopeutustoimia toteutettu noin 190 milj. euron valtionosuusleikkaus. Kuntien verotulot arvioidaan kasvavan vuosina maltillisesti. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen supistaa verotuloja v Hallitusohjelman sisältämät kuntatalouteen vaikuttavat sopeutustoimet hidastavat paikallishallinnon kulutusmenojen kasvua vuosina Kehitysarviossa huomioidut hallitusohjelman toimet vahvistavat kuntataloutta yhteensä vajaalla 500 milj. eurolla vuoden 2019 tasolla. Suuri osa hallitusohjelmassa eritellyistä suorista sopeutustoimista on täsmentynyt siinä määrin, että ne on voitu ottaa huomioon kuntatalouden kehitysarviossa. Täsmentymättä ovat edelleen erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmä, toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus ja sosiaalija terveyspalvelujen suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen. Myöskään valmisteilla olevaa toimenpideohjelmaa, jolla pyritään vähentämään kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla, ei ole vielä otettu huomioon. Lisäksi kehitysarviossa ei ole ennakoitu sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen vaikutuksia. Kuntatalouteen kohdistuu tulevina vuosikymmeninä suuria menopaineita. Väestön ikääntyminen lisää terveys- ja hoivapalvelujen sekä investointien tarvetta. Samalla yksittäisten terveydenhuoltotoimenpiteiden kustannukset kasvavat hoitojen kehittyessä. Paikallishallinnon velka kasvaa tulevina vuosikymmeninä jyrkästi, jos menopaineita ei hillitä tai niihin ei varauduta ennalta. Kuntatalouden vakauden kannalta on tärkeää, että hallitusohjelmassa kaavaillut kuntataloutta vahvistavat toimet saadaan täsmennettyä ja toteutettua täysimääräisenä ja että tavoiteltu säästövaikutus saavutetaan. Erityisen tärkeää on toteuttaa mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa rakenteellisia uudistuksia, jotka rajoittavat tulevia menopaineita. Myös kuntien tulee jatkaa omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan. Den sammantagna effekten av statens åtgärder som påverkar kommunekonomin är försvagande. Den största enskilda åtgärden som påverkar kommunekonomin är den nedskärning av statsandelarna med cirka 190 miljoner euro som genomfördes som ett led i åtgärderna för att anpassa statsfinanserna. Kommunernas skatteinkomster förutspås öka försiktigt under åren Skatteinkomsterna krymper år 2016 när den temporära förhöjda utdelningen av samfundsskatten försvinner. Regeringsprogrammets anpassningsåtgärder som påverkar kommunekonomin fördröjer ökningen av lokalförvaltningens konsumtionsutgifter under åren De åtgärder enligt regeringsprogrammet som beaktats i utvecklingskalkylen stärker kommunekonomin med sammanlagt knappt 500 miljoner euro på 2019 års nivå. En stor del av de direkta anpassningsåtgärder som specificerades i regeringsprogrammet har preciserats så pass att de har kunnat beaktas i kommunekonomins utvecklingskalkyl. Det som ännu inte preciserats är incitamentssystemet för den specialiserade sjukvården, reformen av yrkesutbildningen på andra stadiet och de minskade skyldigheterna att planera social- och hälsovårdstjänster. Inte heller det åtgärdsprogram som är under beredning och genom vilket man strävar efter att minska kommunernas uppgifter och förpliktelser med en miljard euro har beaktats. Inte heller effekterna av social- och hälsovårdsreformen har beaktats i utvecklingskalkylen. Under de kommande årtiondena är kommunekonomin utsatt för ett stort utgiftstryck. Den åldrande befolkningen ökar behovet av hälsooch sjukvårds- samt omsorgstjänster samt investeringar. Samtidigt stiger kostnaderna för enskilda hälso- och sjukvårdsingrepp när behandlingarna utvecklas. Lokalförvaltningens skuld ökar drastiskt under de kommande årtiondena om utgiftstrycket inte dämpas eller om man inte förbereder sig för det på förhand. Med tanke på kommunekonomins stabilitet är det viktigt att de åtgärder som planerats i regeringsprogrammet för att stärka kommunekonomin kan preciseras och genomföras fullt ut och att den eftersträvande spareffekten upp-nås. Det är särskilt viktigt att genomföra strukturella reformer inom bland annat social- och hälsovården, som begränsar det framtida utgiftstrycket. Kommunerna bör också fortsätta med sina egna åtgärder för att stärka kommunekonomin. 5

9 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Kauniaisten väestö Befolkningen i Grankulla Kauniaisten väestö ikäryhmittäin - Grankullas befolkning enligt ålder Lähde/Källa: Väestöprojektio , Kaupunkitutkimus, 3/2015 Vuosi/År Yhteensä/ Ikäryhmät/Åldersgrupperna Tillsammans yli muutos - förändring % 2,52 % -1,40 % 3,97 % -4,23 % 2,87 % 4,29 % 3,44 % 0,88 % muutos - förändring % 1,37 % 0,00 % 1,66 % 2,21 % 1,40 % 0,00 % 3,80 % 0,87 % muutos - förändring % 1,37 % -0,63 % 1,06 % 4,32 % 1,27 % -1,00 % 5,64 % 4,33 % muutos - förändring % 1,36 % 2,86 % -0,16 % 1,84 % 1,56 % 0,65 % 0,72 % 5,81 % muutos - förändring % 1,36 % 2,16 % -0,24 % 3,16 % 1,57 % -1,01 % 10,60 % 0,39 % KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI Kaupunginvaltuusto on marraskuussa 2013 osana talousarviota ja -suunnitelmaa hyväksynyt valtuustokauden kehittämisstrategian. Kaupungin kehittämisstrategia koostuu kaupungin visiosta ja arvoista sekä valtuustokauden päätöksenteon kannalta tärkeimmistä painopistealueista ja keskeisimmistä valtuuston päätettävistä tavoitteista Useimmilla näillä tavoitteilla on poikki- I november 2013 har stadsfullmäktige godkänt stadens utvecklingsstrategi för fullmäktigeperioden som en del av budgeten och ekonomiplanen. Stadens utvecklingsstrategi utgörs av dels stadens visioner och värden, dels de viktigaste insatsområdena med tanke på beslutsfattandet under fullmäktigeperioden och de centrala mål som fullmäktige beslutar om De flesta målen är 6

10 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA hallinnollinen, kaupungin koko organisaation myötävaikuttamista vaativa luonne. Tavoitteita toteuttavat talousarviovuoden 2016 toimenpiteet on luettavuuden ja kokonaisuuden hahmottamisen helpottamiseksi sisällytetty strategiaan. Lisäksi on painopistealueille tuotu esille mittarit tai arviointikriteerit sekä niille vuositavoitteet vuodelle Tarpeen vaatiessa tarkemmat lautakuntatason tavoitteet vahvistetaan kaupungin kehittämisstrategian pohjalta lautakuntien talousarvion käyttösuunnitelmissa. Tämän toimenpidesuunnittelun osana määritellään samalla tavoitteen seuranta, seurannan mahdolliset mittarit ja muut perusteet toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseksi. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustotasolla pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa tehtävässä osavuosikatsauksessa sekä tilinpäätöksessä. Kehittämisstrategian rinnalla kaupunginvaltuusto on hyväksynyt monta erillisstrategiaa, jotka nekin sisältävät sitoviksi tarkoitettuja valtuuston asettamia tavoitteita (asunto-ohjelma, maankäytön kehityskuva, ikääntymispoliittinen strategia, sivistyspoliittiset linjaukset, lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ym.). Uuden kuntalain myötä lakisääteiseksi tuleva kuntastrategia mahdollistaa tulevaisuudessa erillisistä valtuuston hyväksymistä strategioista ja lukuisista muista kunnan palvelutuotantoa ohjaavista sektorikohtaisista suunnitelmista luopumisen. Myös pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien yhdessä hyväksymät suunnitelmat ja aiesopimukset valtion kanssa on nähtävä osana Kauniaisten strategiakokonaisuutta. Yleistä Kaupungin kehittämisstrategian yleisenä tavoitteena on turvata kaupungin palvelu- ja viranomaistoiminnan korkea taso. Asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen on keskeisimmässä asemassa. Tämän ylätavoitteen rinnalla on kaksi asiaa, jotka muodostavat kaupungin kaiken toiminnan perustan. Ensimmäinen liittyy ns. sote -järjestämislain toteuttamiseen. Hallitusohjelmassa linjataan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntia suuremmilla ns. itsehallintoalueilla, joille tulee demokraattisesti vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Tuottajina toimivat samat alueet, mutta myös yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa integroidaan sote -palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet. Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen, ja kolmannessa lisätään valinnan vapautta ja monipuolistetaan tuotantotapoja. Asukkaiden till sin natur tväradministrativa och kräver medverkan av hela organisationen. Med tanke på läsbarheten och för att göra det lättare att se helheten omfattar strategin även de åtgärder för att verkställa målen som genomförs under budgetåret Dessutom har mätare eller utvärderingskriterier tagits fram för insatsområdena, tillsammans med specifika målsättningar som gäller år Mer detaljerade mål på nämndnivå fastställs vid behov i nämndernas egna budgetar/dispositionsplaner utgående från stadens utvecklingsstrategi. Som en del av denna åtgärdsplanering definieras samtidigt uppföljningen av utfallet, eventuella mätare för uppföljningen och övriga grunder för evaluering av verksamhetens resultat. Rapporteringen av utfallsuppföljningen sker i första hand i delårsrapporterna, som utkommer två gånger per år, och i bokslutet. Vid sidan av utvecklingsstrategin har fullmäktige godkänt flera separata strategier, som även de innehåller mål som avsetts som bindande (bostadsprogrammet, utvecklingsbilden för markanvändning, äldrepolitiska strategin, bildningspolitiska riktlinjer, barn- och ungdomspolitiska programmet m.fl.). Kommunstrategin som blir lagstadgad i och med den nya kommunallagen kommer i praktiken att ersätta separata strategier godkända av fullmäktige och ett flertal andra sektorspecifika planer som styr kommunens serviceproduktion. Även de planer som kommunerna i huvudstadsregionen tillsammans godkänt och de avsiktsförklaringar de ingått med staten bör ses som en del av Grankullas strategihelhet. Allmänt Det allmänna målet i stadens utvecklingsstrategi är att trygga en högklassig service och myndighetsverksamhet i staden. Det centrala är att stödja invånarnas välfärd. Hand i hand med detta övergripande mål går två saker som utgör grunden för all verksamhet inom staden. Den första har anknytning till vårdreformen. Regeringsprogrammet anger riktlinjer för hur social- och hälsovårdstjänsterna ska ordnas inom s.k. självstyrelseområden som är större än enskilda kommuner. Områdena skulle ha demokratiskt valda förtroendevalda. Samma områden fungerar också som producenter, tillsammans med privata aktörer och tredje sektorn. Första stadiet av reformen går ut på integration och strukturreform av de offentliga social- och hälsovårdstjänsterna. I andra stadiet övergår man till enkanalsfinansiering, och i det tredje stadiet erbjuds större valfrihet och 7

11 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA tulee kuitenkin voida luottaa siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut myös jatkossa tuotetaan korkeatasoisina. Toinen kaupungin toiminnan kehittämiseen keskeisesti liittyvä asia on toimenpiteet julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Kuntien taloudellinen tilanne tulee yleisesti ottaen olemaan hyvin kireä ja tämä koskee myös Kauniaista. Siksi valtuustokauden aikana tulee arvioida mahdollisuuksia tehosta kaupungin olemassa olevaa toimintaa, samalla kun kustannuksia lisääviä päätöksiä on vältettävä. Vuosittaisten talousarvioiden valmistelussa ja niiden toteuttamisessa on noudatettava kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen ohjeita talouden tasapainon saavuttamiseksi. mångsidigare produktion. Invånarna måste hur som helst kunna lita på att social- och hälsovårdens närservice även i fortsättningen håller en hög nivå. En annan sak som är centralt kopplad till utvecklingen av stadens verksamhet är åtgärdandet av hållbarhetsunderskottet i den offentliga ekonomin. Det allmänna ekonomiska läget i kommunerna kommer att vara mycket stramt, och detta gäller även Grankulla. Därför bör staden under fullmäktigeperioden bedöma möjligheterna att effektivera stadens befintliga verksamhet samtidigt som man måste undvika beslut som höjer kostnaderna. Vid beredning och verkställande av de årliga budgetarna ska förvaltningarna iaktta fullmäktiges och stadsstyrelsens anvisningar för att nå balans i ekonomin Kauniaisten kaupungin visio ja arvot - Grankulla stads vision och värderingar Strategia 2016 Strategia 2016 VALTUUSTOKAUDEN PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET Svensk text på sid Varmistetaan mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen Kaupunki pyrkii luomaan sellaiset asunto-olosuhteet, että tarjolla on monipuolisesti erilaisia asuntoja niin kooltaan kuin asumis- ja omistusmuodoiltaan. Lisäksi erityisen tärkeänä pidetään asuntotarjonnan riittävyyttä nuorisolle, nuorille perheille, erityistä apua ja tukea asumisessaan tarvitseville sekä kaupungin henkilökunnalle. Toteutus perustuu kaupungin asuntoohjelmaan (2020). MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI Toteutuneiden asuntojen lukumäärä VUOSITAVOITE 75 asuntoa TAVOITTEET TOIMENPITEET 2016 TOTEUTUMINEN 1.1. Maankäytön yleissuunnitelman periaatteet asemakaavojen muuttamisen ohjaamiselle päivitetään (yhdyskuntatoimi) Vuonna 2016 päivitetään pientaloalueisiin ja kulttuurihistoriallisten arvojen turvaamiseen liittyvien kaavallisten tarkastelujen periaatteet. Lähtökohta on, että Kauniaisten vanhoja ja vehreitä pientaloalueita tulee vaalia ensisijaisesti sellaisenaan Toteutetaan MAL aiesopimusta ja siihen sisältyvää sosiaalisen asuntotuotannon velvoitetta toteuttaa 20 % rakennettavista asunnoista ARAtuotantona (yhdyskuntatoimi) Kaupungin asunto-ohjelma päivitetään seuraavalle valtuustokaudelle. Tuotannon kohdealueet ja lukumäärät tarkennetaan maankäytön kehityskuvan pohjalta. Koivuhovin alueen asuntotonttien luovutusta jatketaan. V mukana on myös ARAtuotantoon luovutettavaa rakennusoikeutta. 8

12 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 2. Ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen Parannetaan kauniaislaisten ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua sekä kehitetään palvelurakennetta vastaamaan ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin siten, että ikäihmiset voivat asua kodeissaan turvallisesti mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten yksinäisyyttä lievennetään yhteisöllisiä toimintoja kehittämällä. Toteutetaan ikääntymispoliittista strategiaa MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus VUOSITAVOITE 92 % TAVOITTEET TOIMENPITEET 2016 TOTEUTUMINEN 2.1. Tuetaan ikäihmisten omatoimista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä järjestämällä monipuolisesti ohjattua liikunta-, sivistys- ja kulttuuritoimintaa sekä kannustamalla itsehoitoon. Kulttuuria hyödynnetään hyvinvoinnin edistämisessä (sosiaalija terveystoimi, sivistystoimi) Soccan, pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen, GeroMetro-hankkeessa ( ) Kauniaisten tavoitteena on luoda kotona asuvien muistisairaiden tueksi toimintamalli, jossa yhdistyy kotihoidon, suun terveydenhoidon ja palvelukeskuksen osaaminen (sote). Ikäihmisten ja vammaisten kulttuuri- ja vapaaajan palveluita kehitetään tehdyn selvityksen perusteella (sivistystoimi, sote) Kotiin järjestettäviä palveluita kehitetään ja niitä tukemaan luodaan uusia välimuotoisia tukimuotoja. Esteettömyyden parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota (sosiaali- ja terveystoimi, yhdyskuntatoimi) Toteutetaan Villa Bredan alueen rakentaminen. Palvelukeskuksen laajentaminen ja sen toimintojen monipuolistaminen, tehostetun palveluasumisen, ryhmäkotien ja esteettömien vuokra-asuntojen rakentaminen täydentävät olemassa olevaa palvelutarjontaa vastaamaan kasvavan vanhusväestön tarpeisiin (sosiaali- ja terveystoimi, yhdyskuntatoimi) Kehitetään sukupolvien kohtaamista koskevia malleja (sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi) Varataan vuosittain erillinen määräraha hissiavustuksia varten (10 % ARA:n hyväksymistä kustannuksista) kaupungin asuntoohjelmaan sisältyvän periaatteen mukaisesti (yhdyskuntatoimi). Vahvistetaan terveyden edistämistä tukevia prosesseja, arkikuntoutusta, hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä ja niiden tulosten hyödyntämistä palvelujen suunnittelussa (sote, siv) Villa Bredan palvelukeskuksen saneeraus- ja laajennushankkeen toteutus käynnistyy ja etenee vuoden aikana jo varsin pitkälle kohti ennakoitua valmistumista alkuvuonna Naapuritontille toteutetaan esteettömiä vuokra- ja senioriasuntoja (yhdyskuntatoimi). Suunnitellaan Villa Bredan toiminnalliset prosessit yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tuetaan v koulutussuunnitelman mukaisesti vuodelle 2017 ajoittuvaa vanhuspalvelujen eri toimintojen muutosvaihetta koulutuksen ja muutosvalmennuksen avulla (sote) Nuorisotalo kehittyy vapaa-ajan taloksi, kaikkien sukupolvien yhteiseksi kohtaamispaikaksi (sivistystoimi) Sukupolvien kohtaamisen näkökulma on mukana Villa Bredan toiminnan suunnittelussa (kohta 2.3). 9

13 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 3. Kaupunkiympäristön ja keskustan viihtyisyyden kehittäminen Vahvistetaan modernin huvilakaupungin identiteettiä ja kaupunkirakennetta ympäristöarvot ja perinteet huomioon ottaen. Tuetaan Kauniaisten pikkukaupungin luonnetta ja hyödynnetään sen mukaiset edut, kaikki on lähellä niin henkisesti kuin fyysisesti ja saavutettavissa ilman henkilöautoa. Toteutetaan yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelmaa MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI VUOSITAVOITE Arkkitehtikilpailun ratkaisu TAVOITTEET TOIMENPITEET 2016 TOTEUTUMINEN 3.1. Kaupunki edistää keskustaalueen rakentumista (yhdyskuntatoimi) Keskusta 1-alueen viimeisen korttelin toteuttaminen käynnistyy tai kaupunki lunastaa sen. Kaupungintalokorttelin asemakaavan muutos käynnistetään yleisen arkkitehtikilpailun ideoiden pohjalta Tehdään arvovalintoja kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi ja mahdollistamiseksi (yhdyskuntatoimi) Liityntäpysäköinnin palvelutasoa ylläpidetään ja liityntäpyöräilyn toimintaedellytyksiä parannetaan edelleen. Pyöräilypysäköinnin tarjontaa lisätään tarvittaessa. Laaditaan pyöräilyn edistämisohjelma Yrittäjyyden edistäminen näkyy kunnan päätöksenteossa. Kaupungin yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä yrittäjien kanssa (yleishallinto, yhdyskuntatoimi) 3.3. Ylläpidetään ja kehitetään paikallisten yritysten, yrittäjien ja kaupungin välistä yhteistyötä. 4. Koulut ja päiväkodit ovat metropolialueen edelläkävijöitä Lapsissa ja nuorissa on Kauniaisten tulevaisuus. Kehitetään päiväkotien ja koulujen edellytyksiä parantaa lasten ja nuorten oppimista, viihtyvyyttä ja hyvinvointia. MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI Laite/oppilas Tieto- ja viestintä-tekniikan käyttö kouluissa (valtakunnallinen Opeka-kysely) VUOSITAVOITE: 100 % Tulokset parantuneet TAVOITTEET TOIMENPITEET 2016 TOTEUTUMINEN 4.1. Kehitetään varhaiskasvatusta, oppimista ja oppimisympäristöjä tulevaisuuden osaamistarpeiden ja lasten ja perheiden tarpeiden mukaan. Jokaiselle oppilaalle taataan mahdollisuus monipuolisesti hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa oppimises Esi- ja perusopetuksen sekä lukioopetuksen opetussuunnitelmat hyväksytään ja toimeenpannaan 1.8. lähtien. Koko Hela Grani-hankkeen loppuarviointi tehdään ja linjauksista päätetään. KHG toimenpanee sivistystoimen osalta kaupungin tietohallintostrategiaa v ja kehittää tule- 10

14 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA sa. Koulujen toimintakulttuuria kehitetään huippuosaamisen saavuttamiseksi (sivistystoimi). vaisuuden oppimis- ja elämysympäristöjä. Pilotointi jatkuu ja opettajien digiosaamista tuetaan. Lukiot toimeenpanevat ensimmäistä kertaa sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Koulut ja lukiot verkostoituvat aktiivisesti monien kuntien ja koulujen kanssa Jokaisella lapsella on oikeus oppia ja kokea oppimisen iloa (sivistystoimi) Tasa-arvosuunnitelmia laaditaan vuoden aikana uuden tasa-arvolain mukaisesti. 5. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään kokonaisuutena, tiiviissä yhteistyössä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken. Yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetustoimen sekä nuorisotyön välillä lisätään palveluiden yhteensovittamiseksi. Järjestöjen, seurakuntien ja yksityisen sektorin kumppanuuksia vahvistetaan. Päihteettömyyden edistäminen huomioidaan kaikessa lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä. Toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa vuosille MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI: VUOSITAVOITE: Vuoden aikana alkaneet uudet avohuollon asiakkuudet Alle 25 vuotiaiden työttömyys laskee 40 0% (syyskuu 2016) Perusopetuksen jälkeen jatkopaikka 100% TAVOITTEET TOIMENPITEET 2016 TOTEUTUMINEN 5.1. Otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat lapsia, perheitä ja vanhemmuutta. Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja ja kehitetään lastensuojelutyötä. Vahvistetaan poikkihallinnollista työskentelyä asiakaslähtöisesti (sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi). 5.1 Ulkoisen auditoinnin toimenpidesuosituksen mukaisesti kehitetään neuvolatoimintaa, kouluterveydenhuoltoa ja suun terveydenhuoltoa osana oppilashuoltoa (sote, siv). Järjestetään lasten ja nuorten kanssa töitä tekeville ehkäisevän päihdetyön koulutusta (laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä voimaan ) ja sovitaan omat toimintamallit (sote, siv). Luodaan syksyllä 2015 alkaneessa pilotissa lapsiperheiden kotipalvelujen malli osana lapsiperhepalveluja (sote) Edistetään lasten ja nuorten aitoa ja vuorovaikutuksellista osallisuutta lisäämällä nuorisopalveluiden ja koulujen yhteistyötä, tukemalla nuorten omien projektien toteutumista ja kehitetään uusia suoran ja vaihtoeh Nuorisovaltuuston aktiivisuutta ja toimintaa sekä toiminnallisuutta arvioidaan vuosittain yhdessä oppilaskuntien kanssa (sivistystoimi). 11

15 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA toisen demokratian keinoja edustuksellisen nuorisovaltuuston rinnalle (sivistystoimi) Tuetaan lapsille ja nuorille suunnattua monipuolista harrastustoimintaa (sivistystoimi) Nuorisotakuuryhmä kehittää menettelytapoja, jotta nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä tehostetaan Tuetaan pakolaisten kotouttamista varmistamalla arjen sujuvuus 5.6. Työllistämistoimenpiteitä kehitetään huomioiden työvoimahallinnossa sekä työvoimapalveluja koskevassa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset Liikuntapaikkojen kehittämisohjelma ja kulttuurikartta laaditaan. Etsitään aktiivisesti uusi tapoja parantaa kumppanuussuhteita yhdistysten sekä paikallisten toimijoiden kanssa ja yhdessä heidän kanssaan kehitetään työkaluja lasten ja nuorten harrastustoiminnan monipuolistamiseksi. Liikunta-avustusperusteet ja sivistystoimen vuokraperusteet kehitetään (sivistystoimi) Nuorisotakuumalli toimeenpannaan ja sitä kehitetään edelleen tavoitteena 0 % nuorisotyöttömyys (sivistystoimi) Pakolaisten kotouttamiseen liittyvä monialainen ja poikkihallinnollinen toiminta kuvataan ja toteutetaan asiakaslähtöisenä prosessina, jossa yhteistyö ja kunkin toimijan rooli on määritetty (sote, siv) Toteutetaan pitkäaikaistyöttömien terveydentilan ja työkyvyn kartoitus. Sähköinen terveystarkastus on terveyden-hoitajan ja suuhygienistin tekemän terveystarkastuksen tukena (sote). 6. Elävän kaksikielisyyden vahvistaminen Elävä kaksikielisyys vahvistuu lasten, nuorten ja aikuisten kielikohtaamisissa. Alueen vahvasti kaksikielisen kulttuurin vaikutus näkyy kauniaislaisten arjessa niin palveluissa kuin viestinnässä. Varhaiskasvatuksen kielisuihkutoimintaa ja uutta Kauniaisten kielikylpymallia kehitetään edelleen. MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI VUOSITAVOITE: Lukion tandemkurssien määrä Suomen kielen kerhon osallistujien määrä ruotsinkielisessä perusopetuksessa 3 kurssia 50 A ja B-ruotsin kielten kirjoittajien määrä suomenkielisessä lukiossa 52 % TAVOITTEET TOIMENPITEET 2016 TOTEUTUMINEN 6.1. Kehitetään uusia elävää kaksikielisyyttä tukevia menetelmiä ja malleja varhaiskasva Sivistystoimen kaksikielisyysohjelma toimeenpannaan. Kauniaisten perusopetuksen kielikylpymalli 12

16 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA tuksessa, perusopetuksessa ja lukioissa ja selvitetään paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden mahdollisuutta edistää kaksikielisyyttä vapaaaikatoiminnassa (sivistystoimi) Toteuttamalla kaksikielisyysohjelman toimenpiteitä varmistetaan vähintäänkin nykyisen kielellisen palvelutason säilyttäminen viestinnässä, kuntapalveluissa ja hallinnon rakenteiden muutostyössä (yleishallinto). toimeenpannaan uusien opetussuunnitelmien perusteiden mukaan 1.8. lähtien (sivistystoimi) Palvelujen kielellinen arviointi sisällytetään toimialojen asiakaskyselyihin. Tarkastuslautakunta sisällyttää kieliseurannan arviointikertomukseensa. Henkilökunnalle järjestetään kielikoulutusta. 7. Talouden ja hallinnon kehittäminen Kaupunki säilyttää vahvan taloutensa alhaisella veroprosentilla ja omaan tulorahoitukseen sopeutetuilla investoinneilla. Vahva talous ja tehokkaasti tuotetut palvelut ovat perusedellytyksiä kaupungin itsenäisyydelle. Kaupunki on edelläkävijä toimintoja ja palvelumuotoja kehitettäessä. Kaupungin palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan vuosittain. Henkilöstöpolitiikan painopiste on kehittää hyvää johtamista ja työolojen laatua tavoitteena mahdollistaa henkilökunnan työhyvinvointi ja työkykyisyys, tuloksellinen toiminta ja työurien pidentyminen. Tavoitteiden toteuttamisessa noudatetaan kaupungin it -strategiaa ja henkilöstöpoliittista tasaarvosuunnitelmaa. MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI Käyttötalous tasapainoon, tulojen ja menojen suhde. VUOSITAVOITE: Vuosikate riittää kattamaan suunnitelmapoistot. Sairauspoissaolot ja ennenaikainen eläköityminen Sairauspoissaolopäivien lukumäärä henkilöä kohden laskee 11 päivään (12 pv. v. 2014). TAVOITTEET TOIMENPITEET 2016 TOTEUTUMINEN 7.1. Kaupungin tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit säilytetään nykyisellä tasolla. Kaupungin investoinnit sopeutetaan pitkällä aikavälillä omaan tulorahoitukseen Talousarvioraamiasettelu tehdään vuosittain nyt vallitsevilla tulovero- ja kiinteistöveroprosenttitasoilla. Kaupungin menotalous sopeutetaan verotulotasoihin Palvelutuotannon tuottavuutta nostetaan 1,5 % / vuosi. Seurataan aktiivisesti palvelujen laatua ja kustannustasoa suoritteilla ja tunnusluvuilla Seurataan kaupungin palvelutuotannon tunnuslukuja/suoritetavoitteita ja verrataan miten tuottavuus kehittyy (taloushallinto). Arvioidaan palvelusetelin käyttöönoton laajentamisen tarve (sote). Hyödynnetään Kuntamaisemaraportin ja toimialalla tehtyjen auditointien tuloksia oman 13

17 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 7.7. Kehitetään kannustavaa, arvostavaa ja suvaitsevaa työkulttuuria. Koulutuksen ja valmennuksen sekä työnohjauksen avulla lisätään työyhteisöjen kyvykkyyttä arvostavaan ja tulokselliseen työkulttuuriin. Henkilöstölle taataan tosiasiallinen mahdollisuus osallistua työn tavoitteiden suunnitteluun ja arviointiin. Kehitetään tuloksellisuuden arviointia ja toimivia prosesseja hyvän johtamisen sekä tulokseltoiminnan kehittämisessä ja palvelujen ostossa (HUS ja mm. ostopalveluina hankittavat sosiaalipalvelut) (sote) Sosiaali- ja terveyden huollon potilastietojärjestelmää uudistetaan ja toiminta- prosesseja kehitetään osallistumalla seudulliseen APOTTI -hankkeeseen Edistetään innovatiivisten käytäntöjen ja tuotantotapojen käyttöönottoa laajapohjaisessa kehittämisyhteistyössä. Käytetään palvelumuotoilua Osallistutaan pilottivaiheeseen edenneeseen Apotti -hankkeeseen (sote, yleishallinto/it) Asiakaslähtöisten menetelmien avulla vahvistetaan asiakkaan kuulemista ja roolia palvelujen suunnittelussa (sote). Asiakasnäkökulman ja asiakaskokemuksen esiintuomiseksi järjestetään toimialalla koulutusta, jossa asiakkaan kohtaamista käsitellään elokuvan ja sen keskeisen teemaan liittyvien alustusten avulla (sote). Jatketaan sähköisen asioinnin ja palvelujen käyttöönottoa harkitusti. Kannustetaan ja koulutetaan kuntalaisia hyödyntämään sähköisiä palveluja, mm. ekanta ja sähköinen terveystarkastus- ja valmennusohjelma, myös omahoitoprosessien osana ja terveyden edistämisen tukemiseksi (sote) Hallinnon keventämistä ja virtaviivaistamista tavoitellaan uuden kuntalain soveltamiseen valmistautumisessa (yleishallinto) Kaupungin eri tasoilla osallistutaan metropolialuetta ja pääkaupunkiseutua koskevaan yhteistyöhön ja seurataan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelua kuntaa suuremman itsehallintoalueen pohjalta Paikalliset hallintorakenteet ja toimintatavat huomioiden valmistellaan kuntastrategia, hallintosääntö, konserniohje, viestintäohje ja mahdollinen muu ohjeistus. 7.6 Seudullisen yhteistyön valmistelua tehdään hallituksen sote palvelujen aluejakoa, rahoitusta, järjestämistä ja tuottamista koskevista linjauksista lähtöisin Työkykyjohtamisen kehittäminen edelleen tavoitteena työkykyriskien ehkäisy, tunnistaminen ja hallinta (yhteistyössä tth:n, Kelan ja vakuutusyhtiöiden kanssa), sekä henkilökunnan omaehtoisen terveydenedistämisen tukeminen vuoden erityisenä painopistealueena. Toimialojen koulutussuunnittelua ja henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä tuetaan. Uusittujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien edellyttämien muutosten toteuttaminen. 14

18 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA lisen toiminnan varmistamiseksi (yleishallinto) Kaupunki kehittää suunnitelmallisesti valmistelun avoimuutta ja ennakoivaa viestintää avoimen hallinnon sitoumuksen pohjalta ja kuntalain velvoitteiden mukaisesti yhdistämällä sähköistä viestintää perinteisiin viestintätapoihin (yleishallinto). Vuoden 2015 työtyytyväisyystutkimuksesta johdettujen kehittämistoimenpiteiden tukeminen (henkilöstöhallinto) Tiedotus- ja viestintäohjeet ajanmukaistetaan ottamalla huomioon myös avoimen hallinnon periaatteet. Kehitetään kotisivuja, some- ja mediaseurantaa sekä sähköisiä vuorovaikutuspalveluja kuntalain viestinnälle asettamien velvoitteiden toteutumiseksi. Kehittämistyön tukena on kotisivujen käyttäjäkyselyn palaute ja analyysityökalu (kanslia) Sivistystoimen organisaatiota ja sen yhteisiä toimintatapoja kehitetään ja arvioidaan (sivistystoimi) Sivistystoimen organisaatiota tehostetaan ja kehitetään. Viestintästrategia ja arviointi- ja palautejärjestelmä laaditaan (sivistystoimi). 8. Kaupunkikonsernin tavoitteet Kaupungin konserniin kuuluvien yhtiöiden toiminta järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti sekä asiakkaiden tarpeet huomioiden. Yhtiöiden omistamien rakennusten ylläpito järjestetään siten, että niiden arvo säilyy. MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI Asuntojen käyttöaste VUOSITAVOITE KOy:n asuntojen käyttöaste on vähintään 95 %. TAVOITTEET TOIMENPITEET 2016 TOTEUTUMINEN 8. Uusitaan kaupungin konserniohjeet, eli omistaja-ohjauksen periaatteet kaupungin omistamissa kiinteistöosake-yhtiöissä ja muissa kunnan toimintaan kuuluvissa tytär-yhteisöissä (konsernijohto). 8. Uuden kuntalain (410/2015) mukaiset konserniohjeet uusitaan huomioiden Kuntaliiton suositukset ja malliohjeet omistaja- ja konserniohjauksesta (yleishallinto). 15

19 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA INSATSOMRÅDEN OCH MÅL FÖR FULLMÄKTIGEPERIODEN Suomenkielinen teksti sivulla 8 1. Trygga möjligheten till boende till ett skäligt pris Stadens ambition är att skapa en bostadsmiljö med ett mångsidigt utbud av bostäder av olika slag i fråga om storlek, boendeform och ägandeform. Det är dessutom särskilt viktigt att det finns tillräckligt med bostäder för ungdomar och unga familjer, för personer som behöver särskild hjälp och stöd i sitt boende samt för stadens anställda. Genomförandet bygger på stadens bostadsprogram (2020). MÄTARE/UTVÄRDERING/ ÅRSMÅL KRITERIUM 75 bostäder Antal färdigställda bostäder MÅL ÅTGÄRDER 2016 UTFALL 1.1. Markdispositionsplanens principer för styrning av detaljplaneändringar uppdateras (samhällstekniken) Staden verkställer MBTintentionsavtalet, som innehåller en förpliktelse att som social bostadsproduktion bygga 20 % av de nya bostäderna med ARAfinansiering (samhällstekniken) År 2016 uppdateras principerna för de planläggningsmässiga analyserna i anknytning till småhusområden och tryggandet av kulturhistoriska värden. Utgångspunkten är att man bör slå vakt om Grankullas gamla, grönskande villaområden i första hand i deras nuvarande form Stadens bostadsprogram revideras för följande fullmäktigeperiod. De blivande bostadsområdena och antalet bostäder preciseras utifrån utvecklingsbilden för markanvändning. Överlåtelsen av bostadstomter i Björkgård fortsätter. År 2016 ingår också byggrätt som överlåts för ARA-produktion. 2. Satsa på den åldrande befolkningens funktionsförmåga Staden satsar på äldre Grankullabors hälsa, välfärd och livskvalitet samt utvecklar servicestrukturen så att den svarar mot seniorers individuella behov, för att de ska kunna bo hemma och känna sig trygga där så länge som möjligt. Seniorers ensamhet motarbetas genom utveckling av gemenskapsfrämjande verksamheter. Den äldrepolitiska strategin implementeras. MÄTARE/UTVÄRDERING/ ÅRSMÅL KRITERIUM 92 % Andelen av hemmaboende personer som fyllt 75 år MÅL ÅTGÄRDER 2016 UTFALL 2.1. De äldres egen aktivitet för att främja hälsan och välbefinnandet stöds genom mångsidig ledd motions-, bildnings- och kulturverksamhet samt uppmuntran till egenvård. Kultur används som medel för att främja välbefinnandet (socialoch hälsovården, bildningen). 2.1 Grankullas mål inom ramen för Soccas, socialbranschens kompetenscentrums projekt GeroMetro ( ) är att som stöd för hemmaboende personer med demenssjukdomar skapa en verksamhetsmodell med samlad kompetens från hemvården, mun- och tandvården och servicecentren (social- och hälsovården). Kultur- och fritidstjänsterna för seniorer och handikappade utvecklas utifrån en utredning som görs (bildningen, social- och 16

20 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA hälsovården) Tjänster som ges hemma utvecklas och nya mellanformer skapas för att stödja dem. Särskild vikt läggs vid förbättrad tillgänglighet (social- och hälsovården, samhällstekniken) Villa Breda-området byggs ut. Genom utbyggnad av servicecentret och mångsidigare verksamhet vid centret samt byggande av en enhet för resursförstärkt serviceboende, grupphem och tillgängliga hyresbostäder kompletteras det existerande serviceutbudet för att bemöta den växande äldre befolkningens behov (socialoch hälsovården, samhällstekniken) Modeller för möten mellan generationerna utvecklas (social- och hälsovården, bildningen) Ett särskilt anslag avsätts årligen för hissunderstöd (10 % av de kostnader som ARA godkänt) enligt principen i stadens bostadsprogram (samhällstekniken). Staden satsar på processerna för hälsofrämjande, vardagsrehabiliteringen, hembesök i syfte att främja välbefinnandet samt nyttjandet av resultaten av dessa vid planeringen av tjänsterna (social- och hälsovården, bildningen) Saneringen och tillbyggnaden av Villa Breda servicecenter inleds och avancerar redan rätt långt under året för att planenligt bli klart under början av På granntomten uppförs tillgängliga hyresoch seniorbostäder (samhällstekniken). Verksamhetsprocesserna på Villa Breda planeras i samarbete med olika aktörer. I enlighet med utbildningsplanen 2016 stöder man förändringsfasen inom äldreomsorgens olika verksamheter, som infaller på år 2017, med hjälp av utbildning och förändringscoaching (social- och hälsovården) Ungdomshuset utvecklas till en fritidslokal, en för alla generationer gemensam mötesplats (bildningen). Idén om möten mellan generationer ingår i planeringen av verksamheten på Villa Breda (punkt 2.3). 3. Utveckla trivseln i stadsmiljön och centrum Stadsstrukturen och stadens identitet som modern villastad stärks med respekt för traditioner och hänsyn till miljövärden. Grankullas karaktär som småstad värnas och fördelarna tas till vara: allt finns nära såväl mentalt som fysiskt och kan nås utan egen bil. Programmet för företagande och näringsliv implementeras. MÄTARE/UTVÄRDERING/ KRITERIUM ÅRSMÅL Arkitekttävlingen avgörs MÅL ÅTGÄRDER 2016 UTFALL 3.1. Staden främjar utbyggnaden av centrumområdet (samhällstekniken) Utbyggnaden av det sista kvarteret i Centrum 1-området startar, eller staden löser in det. Ändringen av detaljplanen för stadshusets kvarter inleds utifrån idéerna i en allmän arkitekttävling Staden träffar val utifrån sina värderingar för att möjliggöra gång- och cykeltrafik och kollektivtrafik samt öka deras attraktivitet (samhällstekniken) Servicenivån på infartsparkeringen upprätthålls och förutsättningarna för infartsparkering för cykel förbättras. Utbudet på p-platser för cyklar ökas vid behov. Ett program för cykelfrämjande utarbetas. 17

21 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 3.3. Strävan att främja företagsamheten syns i kommunens beslutsfattande Stadens program för företagande och näringsliv verkställs i samarbete med företagarna (allmän förvaltning, samhällstekniken) Staden upprätthåller och utvecklar samarbetet med lokala företag och företagare. 4. Skolor och daghem är föregångare i metropolområdet Barn och unga är Grankullas framtid. Vi utvecklar daghemmens och skolornas förutsättningar att främja barns och ungdomars lärande, trivsel och välfärd. MÄTARE/UTVÄRDERING/ KRITERIUM ÅRSMÅL: Apparat/elev Användning av kommunikations- och datateknik i skolorna (nationella Opekaenkäten) 100 % Förbättring i resultaten MÅL ÅTGÄRDER 2016 UTFALL 4.1. Småbarnsfostran, lärandet och lärmiljöerna utvecklas utgående från framtida kompetensbehov samt barns och familjers behov. Varje elev garanteras möjlighet att mångsidigt utnyttja informations- och kommunikationsteknik i sin inlärning. Skolornas verksamhetskultur utvecklas för att åstadkomma toppkompetens (bildningen) Läroplanerna för förskola, grundläggande utbildning och gymnasieutbildning godkänns och införs den 1 augusti. En slututvärdering av projektet Koko Hela Grani görs och riktlinjerna slås fast. KHG verkställer bildningssektorns andel av Grankullas IT-strategi för och utvecklar inlärnings- och upplevelsemiljöer för framtiden. Pilottestningen fortsätter och lärarnas digikompetens stöds. Gymnasierna genomför de första digitala studentskrivningarna. Skolorna och gymnasierna nätverkar aktivt med ett flertal kommuner och skolor Varje barn har rätt att lära och uppleva glädje i lärandet (bildningen) Jämställdhetsplaner utarbetas under året i enlighet med den reviderade jämställdhetslagen. 18

22 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 5. Främjande av barns, ungdomars och familjers välbefinnande: Tjänsterna för barn, unga och familjer utvecklas som en helhet i tätt samarbete mellan olika förvaltningar och aktörer. Samarbetet mellan social- och hälsovården, undervisningen och ungdomsarbetet ökas i syfte att samordna tjänsterna. Partnerskapet med organisationer, församlingarna och den privata sektorn stärks. Strävan att främja drogfrihet genomsyrar allt arbete med barn och unga. Det barn- och ungdomspolitiska programmet implementeras. MÄTARE/UTVÄRDERING/ KRITERIUM Nya klientförhållanden under året inom den öppna vården Arbetslöshet bland unga under 25 år sjunker ÅRSMÅL: 40 0 % (september 2016) Studie- eller arbetsplats efter 100 % grundskolan MÅL ÅTGÄRDER 2016 UTFALL 5.1. Handlingsmodeller som 5.1. Enligt åtgärdsrekommendationen från stöder barn, familjer och föräldraskapet extern kvalitetsrevision utvecklar staden råd- införs. givningsverksamheten, skolhälsovården och Tjänsterna inom det förebyggande mun- och tandvården som delar av elevvården arbetet och det tidiga (social- och hälsovården, bildningen). stödet stärks och barnskyddsarbetet utvecklas. Det tväradministrativa Personer som arbetar med barn och unga ges arbetet stärks med utbildning i missbruksförebyggande arbete kunden i fokus (social- och hälsovården, (lagen om förebyggande rusmedelsarbete i bildningen). kraft ), och överenskommelse om egna förfaranden träffas (social- och hälsovården, bildningen). I ett pilotprojekt som inleddes hösten 2015 skapas en modell för hemtjänst för barnfamiljer som en del av familjetjänsterna (social- och hälsovården) Staden satsar på en genuin, interaktiv delaktighet för barn och unga genom att öka samarbetet mellan ungdomstjänsterna och skolorna, stödja ungdomars egna projekt och utveckla nya, alternativa kanaler för direkt demokrati vid sidan om det representativa ungdomsfullmäktige (bildningen) Staden stöder varierande hobby- och fritidsaktiviteter för barn och unga (bildningen) Ungdomsfullmäktiges aktivitet och verksamhet samt funktionalitet bedöms årligen tillsammans med elevkårerna (bildningen) Ett utvecklingsprogram för motionsanläggningar och en kulturkarta tas fram. Staden söker aktivt nya sätt att förbättra partnerskapsrelationerna med föreningar och lokala aktörer och utvecklar tillsammans med dem redskap för att göra barns och ungdomars hobbyverksamhet mångsidigare. 19

23 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Grunderna för idrotts- och motionsbidrag samt bildningens hyresgrunder utvecklas (bildningen) Ungdomsgarantigruppen utvecklar förfaranden som gör det lättare för ungdomar att hitta rätt service och flytta över från den ena servicen till den andra Integrationen av flyktingarna stöds genom att man tryggar en fungerande vardag för dem Sysselsättningsåtgärderna utvecklas med beaktande av ändringarna i arbetskraftsförvaltningen och lagstiftningen om arbetskraftstjänster Ungdomsgarantimodellen verkställs och utvecklas vidare med siktet inställt på 0 % ungdomsarbetslöshet (bildningen) Den multiprofessionella och tvärsektoriella verksamheten för integration av flyktingar beskrivs och verkställs som en kundorienterad process där samarbetet och varje aktörs roll har definierats (social- och hälsovården, bildningen) Långtidsarbetslösas hälsotillstånd och arbetsförmåga kartläggs. E-hälsogranskning stöder den hälsoundersökning som utförs av en hälsovårdare och en munhygienist (socialoch hälsovården). 6. Arbeta för en levande tvåspråkighet Den levande tvåspråkigheten stärks genom möten över språkgränserna bland barn, unga och vuxna. Områdets starkt tvåspråkiga kultur syns i Grankullabornas vardag i såväl servicen som kommunikationen. Språkduschverksamheten inom småbarnsfostran och Grankullas nya språkbadsmodell utvecklas vidare. MÄTARE/UTVÄRDERING/ ÅRSMÅL: KRITERIUM Antal tandemkurser i gymnasiet Antal deltagare i finska klubben i den svenskspråkiga grundläggande utbildningen Antal studerande som skriver A- och B-svenskan i finska gymnasiet 3 kurser % MÅL ÅTGÄRDER 2016 UTFALL 6.1. Vi utvecklar nya metoder och modeller inom småbarnsfostran, grundläggande utbildning och gymnasierna för att stödja en levande tvåspråkighet samt utreder lokala föreningars och andra aktörers möjligheter att främja tvåspråkigheten i fritidsverksamheten (bildningen) Bildningssektorns tvåspråkighetsprogram verkställs. Språkbadsmodellen i Grankullas grundskolor verkställs enligt de nya läroplansgrunderna från den 1 augusti (bildningen) Genom att implementera åtgärderna i tvåspråkighetsprogrammet säkerställer staden att 6.2. Bedömning av tjänsterna ur en språklig aspekt tas med i sektorernas kundenkäter. 20

24 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA minst nuvarande servicenivå bevaras i informationen, den kommunala servicen och omstruktureringen av förvaltningen (allmän förvaltning). Språklig uppföljning tas med i revisionsnämndens utvärderingsberättelse. För personalen ordnas språkutbildning. 7. Utveckla ekonomin och förvaltningen Staden behåller sin starka ekonomi med låg skattesats och investeringar som anpassas till den egna inkomstfinansieringen. Stark ekonomi och effektivt producerade tjänster utgör grundläggande förutsättningar för stadens självständighet. Staden är föregångare när det gäller att utveckla verksamheten och serviceformerna. Kostnadseffektiviteten och produktiviteten i stadens serviceproduktion utvecklas från år till år. Personalpolitiken fokuserar på att utveckla ledarskapet och arbetsmiljön så att staden kan trygga arbetshälsan, arbetsförmågan och en längre tid i arbetslivet för sin personal samt möjliggöra en resultatrik verksamhet. Målen uppfylls bland annat genom implementering av stadens IT-strategi och personalpolitiska jämlikhetsplan. MÄTARE/UTVÄRDERING/ KRITERIUM ÅRSMÅL: Driftsekonomin i balans; förhållandet mellan inkomster och utgifter. Årsbidraget räcker till för att täcka avskrivningarna enligt plan. Sjukfrånvaro och förtidspensionering Antalet sjukfrånvarodagar/person sjunker till 11 (12 d. år 2014). MÅL ÅTGÄRDER 2016 UTFALL 7.1. Staden bibehåller inkomstskattesatsen 7.1. Budgetramarna fastställs årligen enligt nu och fastighetsskat- gällande inkomstskattesats och fastighetsskat- tesatserna på nuvarande nivå. tesats. Stadens utgiftsnivå anpassas till skatteinkomstnivåerna. Stadens investeringar anpassas på lång sikt till den egna inkomstfinansieringen Produktiviteten i serviceproduktionen höjs årligen med 1,5 %. Staden följer aktivt servicekvaliteten och kostnadsnivån med hjälp av prestationsstatistik och nyckeltal Staden följer aktivt med serviceproduktionens nyckeltal/prestationsmål för att se hur produktiviteten utvecklas (ekonomiförv.). Behovet av att införa servicecheckar på en bredare basis bedöms (social- och hälsovården). Staden använder sig av resultaten i Kuntamaisema-rapporten och utförda kvalitetsrevisioner inom sektorn vid utvecklandet av den egna verksamheten och upphandlingen av tjänster (HNS och bl.a. köpta socialtjänster) (social- och hälsovården) Patientdatasystemet inom social- och hälsovården förnyas och processerna utvecklas i och 7.3. Staden deltar i Apotti-projektet, som avancerat till pilotfasen (social- och hälsovården, allmän förvaltning/it). 21

25 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA med att staden deltar i det regionala projektet APOTTI Införandet av innovativa produktionssätt och praxis främjas genom ett brett upplagt utvecklingssamarbete. Som metod används tjänstedesign Staden strävar efter en lättare och smidigare förvaltning i samband med förberedelserna för tillämpning av den nya kommunallagen (allmän förv.) Staden tillämpar kundorienterade metoder för att höra klienterna och stärka deras roll i serviceplaneringen (social- och hälsovården). För att lyfta fram klientperspektivet och klienternas erfarenheter ordnar sektorn utbildning där möten med klienter behandlas med hjälp av en film samt inledningar kring dess centrala tema (social- och hälsovården). Ett genomtänkt införande av e-tjänster fortsätter. Kommuninvånarna uppmuntras och utbildas i att använda e-tjänster, bl.a. ekanta och hälsokontroll- och hälsocoahingprogrammet, även som en del av egenvårdsprocesserna och för att stödja hälsofrämjandet (social- och hälsovården) Med beaktande av lokala förvaltningsstrukturer och verksamhetsrutiner bereds en kommunstrategi, en förvaltningsstadga, ett koncerndirektiv, kommunikationsanvisningar och eventuella andra föreskrifter På olika nivåer inom staden deltar man i samarbete kring metropolområdet och huvudstadsregionen samt följer beredningen av strukturreformen inom social- och hälsovården utgående från ett större självstyrelseområde än kommunen Staden utvecklar en uppmuntrande, uppskattande och tolerant arbetskultur. Med hjälp av utbildning och träning samt arbetshandledning ökas arbetsenheternas förmåga till en värdesättande och resultatrik arbetskultur. Personalen garanteras reella möjligheter att delta i uppställandet av mål för arbetet och utvärderingen av utfallet. Bedömningen av effektiviteten och fungerande processer utvecklas för trygga ett gott ledarskap och produktiv verksamhet (allmän förvaltning) Staden utvecklar systematiskt öppenheten i beredningen och en förutseende kommunikation utifrån utfästelsen om 7.6 Regionalt samarbete förbereds utifrån regeringens riktlinjer för områdesindelningen för social- och hälsovården samt finansieringen, ordnandet och produktionen av tjänsterna Ledarskap som främjar arbetsförmågan utvecklas vidare i syfte att förebygga, identifiera och hantera risker som gäller arbetsförmågan (tillsammans med företagshälsovården, FPA och försäkringsbolag). Personalens egen hälsofrämjande aktivitet stöds som ett särskilt insatsområde under året. Sektorernas utbildningsplanering och utvecklandet av personalens yrkeskompetens stöds. De ändringar som den reviderade jämställdhetslagen och den nya diskrimineringslagen kräver genomförs. Stöd till utvecklingsåtgärder som bottnar i enkäten om arbetstillfredsställelse 2015 (personalförvaltningen) Kommunikationsanvisningarna moderniseras med beaktande av även principerna för öppen förvaltning. Webbplatsen, uppföljningen av sociala och andra medier samt de digitala 22

26 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA öppen förvaltning och förpliktelserna i kommunallagen genom att kombinera e-kommunikation med traditionella sätt att kommunicera (allmän förvaltning) Bildningssektorns organisation och gemensamma rutiner utvecklas och utvärderas (bildningen). interaktionstjänsterna utvecklas för att uppfylla förpliktelserna i kommunallagen. Utvecklingsarbetet stöds av synpunkter som kommit in via användarenkäten på webbplatsen samt ett analysinstrument (kansliet) Bildningssektorns organisation effektiveras och utvecklas. En kommunikationsstrategi och ett utvärderings- och responssystem tas fram (bildningen). 8. Stadskoncernens mål Verksamheten i de bolag som hör till stadskoncernen organiseras ekonomiskt och effektivt samt med beaktande av kundernas behov. Underhållet av de byggnader som bolagen äger ordnas så att deras värde bevaras. MÄTARE/UTVÄRDERING/ ÅRSMÅL KRITERIUM Beläggningsgraden för bostäder Beläggningsgraden för fastighetsaktiebolagens bostäder är minst 95 %. MÅL ÅTGÄRDER 2016 UTFALL 8. Staden reviderar sina koncerndirektiv, 8. Koncerndirektiven enligt den nya kommu- dvs. principerna för nallagen (410/2015) revideras med beaktande koncernstyrning i de fastighetsaktiebolag av Kommunförbundets rekommendationer och som staden äger och modellanvisningar för ägar- och koncernstyr- i andra dotterbolag (koncernledningen)ning (allmän förvaltning). 23

27 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA TALOUSARVIOEHDOTUS BUDGETFÖRSLAG Talousarvion ja suunnitelman rakenne - Budgetens och ekonomiplanens delar Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Valtuusto asettaa toiminnalle tavoitteet ja osoittaa määrärahat näiden saavuttamiseksi. Tuloslaskelma, joka laaditaan käyttötalousosan pohjalta, osoittaa miten tilikauden tulorahoitus riittää käyttötalouden menoihin, korkoihin ja käyttöomaisuuden poistoihin. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Rahoituslaskelmassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. Driftsekonomidelen styr kommunens verksamhet. Fullmäktige sätter upp mål för verksamheten och anvisar anslag för att dessa ska uppfyllas. Resultaträkningen, som baserar sig på driftsekonomidelen, visar hur inkomstfinansieringen räcker till för att täcka driftsutgifterna och räntorna samt avskrivningarna av anläggningstillgångarna. I investeringsdelen budgeteras anskaffningen av och finansieringsandelarna för produktionsmedel med lång verkningstid såsom byggnader, fasta konstruktioner och inventarier samt försäljningen av egendom. I finansieringsanalysen visas penningkällorna och användningen av penningmedel i sammandrag. Talousarvion sitovuus Budgetens bindande verkan Talousarvio on kaupungin toimielimiä sitova toimintaohje. Kaupunginvaltuuston päättämät tehtävät, sitovat tavoitteet ja niiden toteuttamiseen myönnetyt määrärahat ovat muutettavissa vain kaupunginvaltuuston päätöksellä. Päätös määrärahamuutoksesta on tehtävä kyseisen talousarviovuoden aikana. Määrärahaa ei saa ylittää eikä käyttää muuhun kuin talousarviossa mainittuun tarkoitukseen, talousarvioon sisältymättömän toimintamuodon aloittamiseen tai palvelujen laajentamiseen. Käyttötalousosan tulosalueiden määrärahat ja laskennalliset tulot ovat sitovia valtuustoon nähden nettomääräisinä (toimintakulut toimintatuotot). Sitova toimintakate on rasteroitu käyttötalouden tulosaluetasoisissa tuloslaskelmissa. Toimintayksiköiden väliset mahdolliset määrärahasiirrot ovat lautakuntien päätettävissä. Investointimäärärahat ovat sitovia hankekohtaisesti tai ryhmittäin siten kuin ne on esitetty investointiosassa talousarviokirjan lopussa. Investointihankkeen myöhästyessä ja ulottuessa vuodenvaihteen yli, on hankkeen toteutusta oikeus jatkaa edellyttäen hankkeen ko- Budgeten utgör ett bindande direktiv för stadens organ. De uppgifter och bindande mål som fullmäktige beslutat om samt de anslag som beviljats för genomförande av dessa kan ändras endast genom beslut av fullmäktige. Beslut om ändringar i anslag ska fattas under det budgetår saken gäller. Anslag får inte användas för något annat ändamål än det som anges i budgeten eller för att införa verksamhetsformer som inte ingår i budgeten eller för att utvidga servicen. Anslagen och de kalkylerade inkomsterna i driftsekonomidelen är bindande gentemot fullmäktige i nettobelopp (verksamhetsutgifterna minus verksamhetsinkomsterna). Det bindande verksamhetsbidraget är skuggat i resultaträkningarna på verksamhetsenhetsnivå. Nämnderna har rätt att besluta om eventuella överföringar av anslag mellan verksamhetsenheterna. Investeringsanslagen är bindande per projekt eller grupp såsom de presenteras i slutet av budgetboken. Om ett investeringsprojekt blir fördröjt och sträcker sig över årsskiftet, kan projektet fortgå under förutsättning att de totala 24

28 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA konaismenojen pysymistä edellisen vuoden määrärahojen puitteissa. Hankkeiden jatkamisen vaikutukset talousarvioon käsitellään normaalin lisämäärärahakäsittelyn luonteisesti. Tuloslaskelmassa rahoitustuottojen ja - kulujen nettomääräraha on sitova valtuustoon nähden. Rahoituslaskelmassa antolainojen ja lainakannan muutokset ovat sitovia valtuustoon nähden. utgifterna för projektet hålls inom föregående års anslagsram. Effekterna på budgeten av fortsatta projekt behandlas på samma sätt som tilläggsanslag normalt behandlas. I resultaträkningen är nettoanslagen för finansiella inkomster och utgifter bindande gentemot fullmäktige. De räntor som betalas eller tas ut i samband med slutredovisningarna av skatter ingår inte i det bindande anslaget. I finansieringsanalysen är förändringarna i utlåningen och lånestocken bindande gentemot fullmäktige. Täytäntöönpano ja seuranta - Verkställande och uppföljning Toimielinten tulee tarkistaa talousarvion yhteydessä laatimansa käyttösuunnitelmat vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota. Tarkistetut käyttösuunnitelmat on annettava tiedoksi rahatoimistoon mennessä. Käyttösuunnitelmat päivitetään tarvittaessa vuoden aikana. Tulosyksiköiden vastuuhenkilöiden tulee seurata talousarvionsa ja asetettujen tavoitteiden toteutumista ja säännöllisesti ja valmistella niitä koskevat raportit lautakunnalle. Raportoinnissa annetaan selvitys talousarvion toteutumisasteesta sekä merkittävistä poikkeamista tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisessa. Osavuosikatsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa ja toteutuneen tilanteen mukaisesti. Talouden raportoinnin lisäksi osavuosikatsauksessa raportoidaan keskeisten strategisten tavoitteiden toteutumista. Elokuun osavuosikatsaus sisältää myös tilinpäätösennusteen. Osavuosikatsaus käsitellään kaupunginhallituksessa ja saatetaan myös valtuustolle tiedoksi. Tulojen seuranta Lautakuntien on huolehdittava, että kaupungin päätettävissä olevat maksut tarkistetaan kustannusten nousua vastaavasti ja kaupungille kuuluvat tulot peritään tehtyjen sopimusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Tulosyksiköiden vastuuhenkilöiden on huolehdittava toimintaan ja investointeihin saatavien valtionosuuksien ym. avustusten hakemisesta ja niiden oikeellisuudesta sekä toimitettava Verksamhetsorganen ska se över de dispositionsplaner de gjort upp under budgetberedningen så att dessa motsvarar den budget som fullmäktige godkänt. De granskade dispositionsplanerna ska delges drätselkontoret senast Dispositionsplanerna revideras vid behov under året. Resultatenheternas ansvarspersoner ska följa utfallet av sin budget och de uppsatta målen samt regelbundet bereda rapporter över utfallet för nämnden. Vid rapporteringen ges en redogörelse för utfallsgraden för budgeten samt för eventuella avvikelser vid uppfyllelsen av mål, anslag och beräknade inkomster. En delårsrapport utarbetas två gånger om året enligt utfallet 30.4 och Utöver den ekonomiska rapporten omfattar delårsrapporten också en utredning om hur stadens viktigaste strategiska mål har nåtts. I augustirapporten ingår också en bokslutsprognos. Delårsrapporten behandlas i stadsstyrelsen och förs också till fullmäktige för kännedom. Inkomstuppföljning Nämnderna ska se till att de avgifter som staden beslutar om justeras för att motsvara ökningen i kostnaderna och att de inkomster som tillkommer staden bärs upp i enlighet med gällande avtal och anvisningar. Resultatenheternas ansvarspersoner ska ombesörja att ansökningar om statsandelar och andra bidrag för verksamhet och investeringar lämnas in och att beloppen är riktiga samt lämna en kopia av bidragsansökningarna till ekonomidirektören. Likaså ska ansvarsperso- 25

29 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA kopio avustushakemuksesta talousjohtajalle. Samoin on huolehdittava myös muiden tulojen oikea-aikaisesta laskuttamisesta ja kertymisestä laskutus- ja perimisohjeen mukaisesti. Määrärahojen muutokset Jos tehtävään osoitettu määräraha ei riitä, on hyvissä ajoin ennen sen loppumista ryhdyttävä toimenpiteisiin toiminnan supistamiseen ja/tai sovittamiseen jäljellä olevan määrärahan puitteissa. Määrärahan muutosesitys kaupunginvaltuustolle tulee tehdä talousarviovuoden aikana jos sopeuttamistoimenpiteissä ei ole onnistuttu. Esityksen perusteluissa on tällöin selvitettävä mihin toimenpiteisiin on ryhdytty lisämäärärahatarpeen välttämiseksi. Arvioitaessa koulujen lisämäärärahatarvetta, tulee perusteena huomioida edellisten perusteluiden lisäksi tuntikehys, ryhmäkokojen muutokset sekä erityisopetuksen tarve. nerna se till att även andra inkomster faktureras och flyter in i rätt tid i enlighet med fakturerings- och indrivningsdirektiven. Ändringar i anslag Om det anslag som anvisats för ett visst ändamål inte räcker till, ska åtgärder för inskränkning av verksamheten och/eller anpassning av den till det kvarstående anslaget vidtas i god tid innan anslaget tar slut. Förslag till ändring av anslag ska läggas fram för fullmäktige under budgetåret, om anpassningsåtgärderna inte har lyckats. I motiveringen till förslaget ska det då redogöras för de åtgärder som vidtagits för att undgå behov av tilläggsanslag. Vid bedömningen av skolornas behov av tilläggsanslag bör man som motivering, utöver det ovan sagda, beakta timresursen, ändringar i gruppstorlekarna samt behovet av specialundervisning. 26

30 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Tulos- ja rahoituslaskelma - Resultaträkning och finansieringskalkyl TULOSLASKELMA TP TA Ennuste TA TS TS RESULTATRÄKNING BOKSLUT BG + lmr Prognos BG PLAN PLAN (1 000 ) Myyntitulot - Försäljningsinkomster Maksutulot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatulot-övriga verksamhetsintäkter TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstömenot - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet ja tarvikkeet - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga verksamhetskostnader TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Verotulot - Skatteinkomster Kunnallisvero ansiotulo - Kommunal inkomstskatt Yhteisövero - Samfundskatt Kiinteistövero - Fastighetsskatt Valtionosuudet - Statsandelar Rahoitustulot ja -menot Finansiella inkomster och utgifter Korkotulot - Ränteinkomster Muut rahoitustulot - Övriga finansiella inkomster Korkomenot - Ränteutgifter Muut rahoitusmenot - Övriga finansiella utgifter 4 VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG Suunnitelmapoistot - Avskrivningar enligt plan TILIKAUDEN TULOS RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT Talousarvioehdotuksen toimintatulot ovat korkealla tasolla. Merkittävin syy on korkeiden maanomaisuuden luovutustulot. joita on arvioitu saatavan yhteensä 9 milj. euroa seuraavana vuonna. Talousarvioehdotuksessa kaupungin ulkoiset toimintamenot pienenevät vuonna 2016 hieman verrattuna siihen mitä toisessa osavuosikatsauksessa on ennustettu vuodelle Toimintamenot kasvavat verrattuna vuoden 2014 tilinpäätökseen 5,0 %. Korkeista maanomaisuuden luovutustuloista ja matalista toimintamenoista johtuen talousarvioehdotuksen toimintakate pienenee verrattuna vuoden 2015 ennusteeseen ja vuoden 2014 tilinpäätökseen. Verotulot nousevat hyvin maltillisesti ja valtionosuudet pienenevät mutta hyvin maltillisesti. Vuosikate nousee yllä mainittujen syiden takia Budgetförslaget uppvisar höga verksamhetsintäkter. Den främsta orsaken är höga överlåtelseintäkter för markegendom, som beräknas uppgå till sammanlagt 9 miljoner euro under nästa år. Enligt budgetförslaget minskar stadens externa verksamhetsutgifter något år 2016 jämfört med prognosen för år 2015 i den andra delårsrapporten. Verksamhetsutgifterna ökar med 5,0 % jämfört med bokslutet för år Till följd av de höga överlåtelseintäkterna för markegendom och låga verksamhetskostnaderna minskar verksamhetsbidraget i budgetförslaget jämfört med prognosen för 2015 och bokslutet för år Skatteinkomsterna stiger måttligt och statsandelarna minskar, men även det mycket måttligt. Årsbidraget stiger av ovan nämnda orsaker till en hög nivå, så det överstiger progno- 27

31 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA korkeaksi ollen korkeampi kuin vuoden 2015 ennuste ja vuoden 2014 tilinpäätös. Suunnitelmapoistojen noustessa hieman tilikauden tulos on ylijäämäinen 3,1 miljoonaa euroa. Merkittävimmät seikat ylijäämän muodostumiselle ovat poikkeuksellisen korkeat maaomaisuuden luovutustulot ja toimintamenojen alhainen taso verrattuna vuoden 2015 ennusteeseen. Tuloerään sisältyy mm. suhdanteisiin liittyvä toteutumisriski ja toimintamenoihin liittyy riski liian matalasta arviosta. Mikäli nämä riskit realisoituvat, tulee se vaikuttamaan kaupungin tilikauden tulokseen. sen för år 2015 och bokslutet för år Då de planenliga avskrivningarna ökar något uppvisar räkenskapsperiodens resultat 3,1 miljoner euro överskott. De huvudsakliga orsakerna till överskottet är de exceptionellt höga överlåtelseintäkterna för markegendom och verksamhetskostnadernas låga nivå jämfört med prognosen för år Inkomstposten är behäftad med bl.a. en konjunkturrelaterad risk för att inkomsterna inte utfaller som beräknat, medan verksamhetskostnaderna är behäftade med en risk för att prognosen är för lågt ställd. Om de här riskerna realiseras, kommer det att påverka stadens resultat för räkenskapsperioden. RAHOITUSLASKELMA TP TA Ennuste TA TS TS FINANSIERINGSKALKYL BOKSLUT BG + lmr Prognos BG PLAN PLAN (1 000 ) TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Ordinarie verksamhet och investeringar VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG Satunnaiset erät - Extraordinära poster Tulorahoituksen korjauserät Korrektivposter till internt tillförda medel Toiminnan rahavirta - Kassaflödet i verksamheten INVESTOINNIT - INVESTERINGAR Investointimenot- Investeringsutgifter Rahoitusosuudet -Finansieringsandelar 90 Pysyvien vastaavien luovutustulot-försäljn.inkomster Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Ordinarie verksamhet och investeringar netto RAHOITUSTOIMINTA - FINANSIERING Lainakannan muutokset-lånestock, förändringar Muut maksuvalmiuden muutokset-övriga förändringar -207 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA KASSAFLÖDET I FINANSIERINGEN Rahavarojen muutos - Förändring av likvida medel Kassavarat Kassamedel Lainakanta Lånestock Rahoituslaskelmasta käy ilmi vuoden 2016 hyvin korkeat investointimenot. Pitkälti näistä menoista johtuen talousarvioehdotuksen rahoituslaskelmassa varaudutaan 6 milj. euron lainan nostoon. Mikäli tuloslaskelmaan sisältyvät em. toteutumisriskit toteutuvat osittain tai kokonaan, joudutaan kaupungin menojen kattamiseksi nostamaan lainaa tässä ehdotuksessa todettua lainamäärää enemmän. Finansieringskalkylen visar de höga investeringsutgifterna för år Huvudsakligen p.g.a. dessa utgifter bereder sig staden i finansieringskalkylen i budgetförslaget på att lyfta 6 miljoner euro lån. Om ovan nämnda risker för uteblivna inkomster i resultaträkningen slår in delvis eller helt, måste staden för att täcka sina utgifter lyfta mera lån än det belopp som ingår i detta förslag. 28

32 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Verotulot ja valtionosuudet Skatteinkomster och statsandelar Verotulot Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuotosta sekä kiinteistöverosta. Verotuloarviot perustuvat kuntaliiton ennustekehikkoon. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittu käyttäen Kauniaisten nykyisiä veroprosentteja. Yhteisöveron korotettu jako-osuus poistuu vuonna 2016 ja vähentää Kauniaisten yhteisöverokertymää vajaa euroa. Skatteinkomster Stadens skatteinkomster består av kommunal inkomstskatt, en andel av samfundsskatteintäkterna samt fastighetsskatt. Skatteinkomstkalkylen baserar sig på Kommunförbundets prognosram. Budgeten och ekonomiplanen utgår från Grankulla stads nuvarande skattesatser. Den förhöjda utdelningen av samfundsskatten försvinner år 2016 och minskar då Grankulla stads intäkter från samfundsskatten med knappa euro. Kauniainen - Grankulla TILIVUOSI ** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 3,1 4,9-0,4 3,0 Yhteisövero Muutos % -0,1 12,2 24,7-12,9 Kiinteistövero Muutos % -0,2 7,3 29,4 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 2,8 5,1 1,6 2,5 29

33 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Valtionosuudet - Statsandelar, 1000 TP TA TA-BU Muutos % Peruspalvelut (VM) - Basservice (FM) Laskenn. kustannukset yhteensä - Kalkylerde kostn. tot ,6 Omarhoitusosuus /as.- Självfinsnieringsandel /inv Omarahoitusosuus - Självfinansieringsandel ,6 Valtionosuus lask. kustannuksiin - Statsandel för kalk. kostn ,4 Vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus ,2 Muut lisät ja vähennykset - Övriga tillägg och avdrag ,0 Valtionosuus ennen tasausta - Statsandel före utjämning ,3 Verotuloihin perustuva tasaus - Utjämning på basis av skatt ,9 Kaupungille maksettu valtionosuus (VM) - Betalas (FM) ,0 Opetustoimen erillisrahoitus (OKM) - Undervining (UKM) Lukiokoulutus - Gymnasieutbildning ,5 Perusop. erityislisät, aamu- ja iltapäivät. - Särsk. Tillägg ,5 Kansalaisopisto, liikunta, nuorisotoiminta - MBI, idrott, ungdom ,0 Kustannukset yhteensä - Kostnader totalt ,8 Omarhoitusosuus /as.- Självfinsnieringsandel /inv Omarahoitusosuus - Självfinansieringsandel ,1 Kaupungille maksettu valtionosuus (OKM) - Betalas (UKM) ,2 Valtionosuudet yhteensä - Statsandelar sammanlagt ,4 Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistettiin vuoden 2015 alusta. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Järjestelmää yksinkertaistettiin, määräytymisperusteita uusittiin, vähennettiin ja laskennallisuutta lisättiin. Uudistuksen myötä Kauniaisten peruspalvelujen järjestämisestä maksettavat valtionosuudet alenivat rajusti vuonna 2015 ja alenevat edelleen vuosina 2016 ja Alenema johtuu pääosin siitä että korotetaan kuntien omarahoitusosuutta peruspalvelujen tuottamisessa. Kauniaisten peruspalveluiden omarahoitusosuus on noussut yhteensä yli 8 milj. euroa vuosina Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Lopulliset valtionosuudet vahvistetaan yleensä joulukuun lopussa. Statsandelssystemet för basservice förnyades från början av De centrala principerna och strukturerna består. Systemet har gjorts enklare, bestämningsgrunderna förnyats och blivit färre, och systemet har gjorts mer kalkyl-baserat. I och med reformen minskade Grankullas statsandelar för basservice kraftigt år 2015 och de fortsätter att minska åren 2016 och Sänkningen beror huvudsakligen på att kommunernas självfinansieringsandel vid produktionen av basservice höjs. Grankulla stads självfinansieringsandel vid produktionen av basservice har ökat med sammanlagt över 8 miljoner euro under åren Statsandelen från undervisnings- och kulturministeriet blir oförändrad. De slutliga statsandelarna bekräftas i allmänhet i slutet av december 30

34 KÄYTTÖTALOUS DRIFTSBUDGET 31

35 32

36 KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET TP TA TAE TS TS Bokslut BG BGF Plan Plan Tulot - Inkomster Muutos-Ändring 9 % 21 % 12 % -25 % 6 % Menot -Utgifter Muutos-Ändring 9 % 3 % 1 % 2 % 1 % Netto Muutos-Ändring 9 % -4 % -5 % 19 % -1 % YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTING Tulot - Inkomster Muutos-Ändring 12 % 0 % -3 % 2 % 2 % Menot -Utgifter Muutos-Ändring 3 % 2 % 7 % 1 % -4 % Netto Muutos-Ändring -6 % 4 % 16 % 0 % -10 % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD Tulot - Inkomster Muutos-Ändring 24 % -16 % 15 % 1 % 2 % Menot -Utgifter Muutos-Ändring 15 % 5 % -3 % 2 % 2 % Netto Muutos-Ändring 14 % 8 % -5 % 3 % 2 % YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK Tulot - Inkomster Muutos-Ändring 4 % 49 % 16 % -41 % 10 % Menot -Utgifter Muutos-Ändring 7 % 6 % 1 % 2 % 2 % Netto Muutos-Ändring -16 % 352 % 41 % -93 % 144 % SIVISTYSTOIMI - BILDNING Tulot - Inkomster Muutos-Ändring 8 % 0 % 8 % 1 % 1 % Menot -Utgifter Muutos-Ändring 6 % 2 % 4 % 1 % 1 % Netto Muutos-Ändring 6 % 2 % 3 % 1 % 1 % 33

37 KAUNIAINEN Käyttötalous YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING GRANKULLA Driftsbudget YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING Toimintamenot 2016 Verksamhetsutgifter 7,4 M 22 % 2 % 9 % 67 % Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige 2 % Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja Stadsstyrelsen och stadsdirektören 9 % Kaupunginkanslia Stadskansliet 67 % Talousarviovertailu Budgetjämförelse, 1000 Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja Stadsstyrelsen och stadsdirektören Kaupunginkanslia Stadskansliet Rahatoimisto Drätselkontoret

38 KAUNIAINEN Käyttötalous YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING GRANKULLA Driftsbudget YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA - STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET Yleishallinto Allmän förvaltning Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Gun Söderlund Bokslut BG BG Plan Plan kaupunginsihteeri - stadssekreterare Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Yleishallinnon tehtävänä on luottamushenkilötoiminnan ja luottamuselinten työskentelyedellytysten yhteensovittaminen sekä käytännön hallinnosta ja taloudesta huolehtiminen. Toiminta Valtuustokauden kehittämisstrategia on valmisteltu valtuuston ja hallituksen valtuustokauden alun strategiaseminaareissa. Strategia koostuu päätöksenteon kannalta valtuuston määrittelemistä tärkeimmistä painopistealueista, joiden alle on koottu keskeisimmät pidemmän aikavälin, usein poikkihallinnolliset tavoitteet ja näitä toteuttavat toimenpiteet sekä vuositavoitteet, mittarit tai muu arviointikriteeri. Strategian yleisenä tavoitteena on turvata kaupungin palvelu- ja viranomaistoiminnan korkea taso sekä linjata kunnan kehitystä ja taloutta. Palvelujen järjestämisen lisäksi asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen on keskeisessä asemassa. Kaupungin kehittämisstrategian painopistealueet ovat Allmänna förvaltningens uppgift är att samordna de förtroendevaldas och förtroendeorganens arbetsförutsättningar samt dra försorg om den praktiska förvaltningen och ekonomin. Verksamhet Utvecklingsstrategin för fullmäktigeperioden har beretts vid fullmäktiges och styrelsens strategiseminarier i början av fullmäktigeperioden. Strategin består av de viktigaste insatsområdena med tanke på beslutsfattandet, och under dem har man samlat de centrala långsiktiga målen, som ofta är tväradministrativa, och de åtgärder genom vilka dessa verkställs samt årsmålen, mätarna eller något annat utvärderingskriterium. Det allmänna målet i strategin är att trygga en högklassig service och myndighetsverksamhet i staden samt dra upp riktlinjerna för kommunens utveckling och ekonomi. Utöver ordnandet av servicen är en central strävan att invånarnas välfärd ska stödjas. Insatsområdena i stadens utvecklingsstrategi är följande: 35

39 KAUNIAINEN Käyttötalous YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING GRANKULLA Driftsbudget - kohtuuhintainen asuminen - ikääntyvän väestön toimintakyky - kaupunkiympäristö ja keskustan viihtyisyys - koulut ja päiväkodit - lasten ja nuorten hyvinvointi - elävä kaksikielisyys ja - talouden ja hallinnon kehittäminen. Sipilän hallitusohjelman ( ) mukaisesti kuntarakennelain säännökset kuntauudistuksen toteuttamisesta, jotka koskevat muun muassa kuntien yhdistämistä koskevaa selvitysvelvollisuutta, sen kriteereitä, määräaikoja ja irtisanomissuojaa kuntaliitoksissa, kumottaneen vielä vuoden 2015 aikana. Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin kuntien kanssa vuonna 2013 käynnistetyn yhdistymisselvitystyön tavoitellaan päätyvän kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen. Uudistettu kuntalaki astui voimaan kuitenkin siten, että useiden säännösten soveltaminen astuu voimaan vasta uuden valtuustokauden alussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta ja siihen liittyvää mahdollista aluehallintouudistusta koskevaa lakivalmistelua seurataan. Kunnille suunnatut lausuntokierrokset ajoittunevat loppukeväälle Tehtävien on määrä siirtyä uusille itsehallintoalueille kokonaisuudessaan vuoden 2019 alusta. Toimintaympäristössä tapahtuvilla muutoksilla on merkittävä vaikutus kaupungin kehittymiseen. Kaupungin strategian mukaisesti kaupungin toiminta perustuu kuitenkin siihen, että kaupunki säilyy itsenäisenä kuntana ja palveluja kehitetään rakentavassa yhteistoiminnassa seudun muiden kuntien kanssa. Päätöksenteon läpinäkyvyyden ja toiminnan avoimuuden lisääminen on keskeinen yleishallinnon toimintaa ohjaava tavoite. Avoimen hallinnon ydin perustuu lähellä kuntalaista olevaan, helposti lähestyttävään hallintoon. Kaupungin viestinnässä keskeistä on ennakoiva, monikanavainen ja vuorovaikutteinen kommunikaatio. Kaupungin strategian toteuttamisen tueksi huomio henkilöstötyössä kiinnitetään erityisesti johtamiseen, toimivaan arkeen ja työkulttuuriin työpaikoilla. Tavoitteena on prosessien sujuvoittaminen ja yhtenäisten tavoite- ja arviointiprosessien kehittäminen samalla lisäten - boende till ett skäligt pris - den åldrande befolkningens funktionsförmåga - stadsmiljön och trivseln i centrum - skolor och daghem - barns och ungas välfärd - levande tvåspråkighet - utvecklande av ekonomin och förvaltningen. Enligt regeringsprogrammet för Sipiläs regering ( ) torde man redan under 2015 häva de bestämmelser i kommunstrukturlagen om genomförande av kommunreformen som gäller bland annat kriterier och tidsfrister för utredningsskyldigheten och uppsägningsskyddet vid kommunsammanslagningar. Det utredningsarbete om kommunsammanslagning som Grankulla inledde med Esbo, Kyrkslätt och Vichtis år 2013 torde utmynna i utvecklande av samarbetet mellan kommunerna. Den nya kommunallagen trädde i kraft , dock så att ett flertal bestämmelser börjar tillämpas först i början av nästa fullmäktigeperiod. Staden följer strukturreformen inom social- och hälsovården samt lagberedningen gällande en eventuell reform av regionförvaltningen i anknytning till den. Ärendet torde skickas ut på remiss till kommunerna under senvåren Avsikten är att uppgifterna ska överföras till de nya självstyrelseområdena i början av Förändringar i omvärlden har en betydande inverkan på stadens utveckling. Enligt stadens strategi bygger stadens verksamhet emellertid på att staden fortsätter som en självständig kommun och servicen utvecklas i konstruktivt samarbete med regionens övriga kommuner. Ett centralt mål, som styr arbetet inom allmänna förvaltningen, är att öka transparensen i beslutsfattandet och öppenheten i verksamheten. Kärnan i en öppen förvaltning bygger på en lättillgänglig organisation nära kommuninvånaren. Ett centralt inslag i stadens verksamhet är en förutseende och interaktiv kommunikation via många kanaler. För att stödja genomförandet av stadens strategi lägger man i personalarbetet särskild vikt vid ledarskap, en fungerande vardag och en positiv arbetskultur i enheterna. Målet är att göra processerna smidigare och att skapa enhetliga måloch bedömningsprocesser samtidigt som pro- 36

40 KAUNIAINEN Käyttötalous YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING GRANKULLA Driftsbudget tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Tietohallinnon ratkaisut tukevat kaupungin toiminnan kehittämistä ja kuntalaisille suunnattua palvelutuotantoa. Talous 2016 Talousarvio on laadittu hallinnollisen työn ja tukipalvelujen tuloksellisuutta tavoitellen. Tuottavuutta edistetään mm. toteuttamalla työ- ja toimintatapojen uudistamista sekä osaamisen kehittämistä niin, että yleishallinnolle asetetut palveluodotukset saavutetaan mahdollisimman hyvin. Toimintatulot (3,3 milj.) laskevat hieman palvelukeskuksen ruokapalvelutulojen väliaikaisesta keskeytyksestä Villa Bredan saneerauksen ja laajennuksen aikana. Yleishallinnon toimintamenoista (7,3 milj.) kaupunginkanslian osuus on lähes 70 %, josta ruokahuolto- ja puhdistuspalvelujen osuus on puolestaan lähes 60 %. Henkilöstökulujen (3,3 milj.) osuus yleishallinnon toimintamenoista on 45 %. Yleishallinnon kokonaismenot lisääntyvät merkittävästi verrattuna aikaisempiin vuosiin. Menolisäys johtuu kahdesta päätekijästä, josta toinen koskee kaupungintalokorttelin suunnittelukilpailusta aiheutuvia kustannuksia ja toinen tietohallinnon lisääntyneistä kustannuksista. Tietohallinnon lisäykset tulevat sähköisen työtilan käyttöönottoon liittyvistä palveluja tarvikemenoista, terveysaseman työasemien kokonaisvaltaisesta uusimisesta, koulujen langattoman verkon parantamisesta sekä siitä lisähenkilöresurssista jota kaupunki tarvitsee sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän rakentamisessa. Henkilöstö Yleishallinnon yhteensä 62,9 vakanssista puolet on ruoka- ja puhdistuspalveluissa. Taloushallintoa vahvistetaan siten että keskitetään sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen talouspäälliköt rahatoimistoon lähtien. Lisäksi tietohallintoon sijoittuu sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Apotti) rakentamisen ajaksi tarvittava lisäresurssi lähtien. Muilta osin henkilöstömitoituksen tarkastelun ja seurannan perusteella vakanssien lukumäärään ei esitetä muutoksia talousarviovuodelle. Avoinna olevan ostoreskontranhoitajan duktiviteten och effektiviteten i arbetet förbättras. De dataadministrativa lösningarna stöder utvecklandet av stadens verksamhet och produktionen av service för invånarna. Ekonomi Budgeten är uppgjord med siktet inställt på resultatrikt arbete inom förvaltningen och stödtjänsterna. Produktiviteten främjas bl.a. genom att arbets- och verksamhetsrutinerna förnyas och kompetensen utvecklas så att allmänna förvaltningen så väl som möjligt uppnår förväntningarna på servicen. Verksamhetsintäkterna (3,3 mn) sjunker en aning på grund av avbrottet i servicecentrets matservice under saneringen och tillbyggnaden av Villa Breda. Av allmänna förvaltningens verksamhetsutgifter på 7,3 mn euro är stadskansliets andel nästan 70 %, varav kost- och rengöringsservicens andel i sin tur är knappt 60 %. Personalutgifterna (3,3 mn euro) står för ca 45 % av allmänna förvaltningens verksamhetsutgifter. Allmänna förvaltningens totala utgifter ökar betydligt jämfört med tidigare år. Utgiftsökningen beror på två huvudfaktorer: dels kostnaderna för planeringstävlingen för stadshusets kvarter, dels dataadministrationens ökade kostnader. Ökningarna inom dataadministrationen beror på följande utgiftsposter: service och utrustning vid införandet av ett virtuellt arbetsrum, förnyande av samtliga arbetsstationer på hälsostationen, förbättrande av skolornas trådlösa nät samt den extra personresurs som staden behöver för uppbyggnad av socialvårdens, primärvårdens och den specialiserade sjukvårdens gemensamma klient- och patientdatasystem. Personal Av allmänna förvaltningens sammanlagt 62,9 tjänster och befattningar finns hälften i kost- och renhållningsservicen. Ekonomiförvaltningen stärks genom att social- och hälsovårdens och bildningssektorns ekonomichefer centraliseras till drätselkontoret fr.o.m Dessutom förläggs den tilläggsresurs som behövs under uppbyggnaden av socialvårdens, primärvårdens och den specialiserade sjukvårdens gemensamma klient- och patientdatasystem (Apotti) till dataadministrationen fr.o.m Utgående från en granskning och uppföljning av personaldimensioneringen föreslås till övriga delar inga förändringar i antalet tjänster och be- 37

41 KAUNIAINEN Käyttötalous YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING GRANKULLA Driftsbudget tehtävien sisäistä uudelleenjärjestelyä seurataan tavoitteena luopua vakanssista tulevaisuudessa. Ruokapalveluissa tavoitellaan selvittävän taloussuunnitelmakauden ajan kasvavasta asiakasmäärästä huolimatta ilman henkilöstölisäyksiä. Yleishallinnossa suunnitelmakauden olettamana on muutama tuleva eläköityminen. Koska eläköityminen voi toteutua henkilön oman valinnan mukaisesti lähes 5 vuoden aikavälillä on henkilöstömitoituksen kehitystä ja tulevaa rekrytointitarvetta lähes yhtä haasteellista arvioida tästä näkökulmasta kuin muun lähtövaihtuvuuden näkökulmasta. Investoinnit Kaupungintalon saneeraushankkeeseen ja kaupungin hallintotilojen järjestelyihin otetaan kantaa vuoden 2016 keväällä ratkaistavan kaupungintalokorttelin suunnittelukilpailun pohjalta. Valitun vaihtoehdon mukaan hallintotilojen uusittavien kalusteiden ja osittain ensikertaisen kalustamisen kustannukset ajoittuvat taloussuunnitelmakauden loppuvuosille. Yleishallinnon irtaimen omaisuuden investoinnit muodostuvat tietohallinnon laite- ja ohjelmistohankinnoista sekä keittiöiden koneiden ja laitteiden korvausinvestoinneista. fattningar under budgetåret. Den interna omorganiseringen av uppgifter som hör till den vakanta reskontrabokförarbefattningen följs upp; målet är att kunna avstå från vakansen i framtiden. Inom kostservicen strävar man efter att under ekonomiplaneperioden klara av det ökande antalet kunder utan ökningar i personalen. Inom allmän förvaltning antas några personer gå i pension under planperioden. Eftersom pensioneringen enligt personens eget val kan ske inom en period på närmare fem år, är det ur denna synvinkel nästan lika svårt som ur den övriga avgångsomsättningens perspektiv att förutspå hur personaldimensioneringen utvecklas och vilka rekryteringsbehov som aktualiseras. Investeringar Man kommer att ta ställning till saneringen av stadshuset och arrangemangen beträffande stadens förvaltningslokaler på basis av planeringstävlingen för stadshusets kvarter. Tävlingen avgörs under våren Enligt det alternativ som väljs kommer kostnaderna för inredning som förnyas och delvis också första inredning av förvaltningslokalerna att infalla på de sista ekonomiplaneåren. Investeringarna i lösegendom inom allmän förvaltning består av dataadministrationens hårdoch mjukvaruanskaffningar samt ersättande investeringar i maskiner och utrustning för köket. KAUPUNGINVALTUUSTO STADSFULLMÄKTIGE Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Gun Söderlund Bokslut BG BG Plan Plan kaupunginsihteeri - stadssekreterare Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti. Verksamhet Kommunens verksamhet leds enligt kommunstrategin, som godkänts av fullmäktige. I egenskap av stadens högsta beslutsfattande 38

42 KAUNIAINEN Käyttötalous YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING GRANKULLA Driftsbudget Valtuusto vastaa kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttävänä toimielimenä kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Tässä tehtävässään valtuusto toimii kaupungin toiminnan ja kuntastrategian keskeisten tavoitteiden asettajana ja strategisten päätösten tekijänä. Valtuuston asettama tarkastuslautakunta valmistelee muun muassa valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien toimintaa ja taloutta koskevien tavoitteiden toteutumista. Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia yleisten vaalien järjestämisestä kunnassa. Talous 2016 Kaupunginvaltuusto käsittää valtuuston ja tarkastuslautakunnan menot. Yleisiä vaaleja ei toimiteta vuonna 2016, joka näkyy pienoisena notkahduksena vuoden 2016 käyttömenoissa. organ ansvarar fullmäktige för stadens verksamhet och ekonomi. I den här uppgiften sätter fullmäktige upp de centrala målen för stadens verksamhet och i kommunstrategin samt fattar de strategiska besluten. Revisionsnämnden, som tillsätts av fullmäktige, bereder de till fullmäktiges beslutanderätt hörande ärenden som gäller granskningen av förvaltningen och ekonomin samt bedömer utfallet av de mål gällande verksamhet och ekonomi som fullmäktige satt upp. Centralvalnämnden har till uppgift att sköta organiseringen av allmänna val i kommunen. Ekonomi 2016 Stadsfullmäktige omfattar utgifterna för fullmäktige och revisionsnämnden. År 2016 förrättas inga allmänna val, vilket syns i form av en liten svacka i driftsutgifterna KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA - STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja Stadsstyrelsen och stadsdirektören Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Gun Söderlund Bokslut BG BG Plan Plan kaupunginsihteeri - stadssekreterare Myyntituotot- Försäljningsinkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Kaupunginhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta ja vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta, henkilöstöpolitiikasta, omistajaohjauksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginjohtaja johtaa hallituksen alaisena hallinnon, taloudenhoidon ja muun toiminnan yhteensovittamista. Verksamhet Stadsstyrelsen leder kommunens verksamhet, förvaltning och ekonomi samt ansvarar för beredningen och verkställigheten av fullmäktiges beslut och tillsynen över beslutens laglighet, personalpolitiken, ägarstyrningen samt den interna kontrollen och organiseringen av riskhanteringen. Stadsdirektören är underställd styrelsen och leder samordningen av förvaltningen, ekonomin och den övriga verksamheten. Under stadsstyrelsen verkar personalsektionen, 39

43 KAUNIAINEN Käyttötalous YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING GRANKULLA Driftsbudget Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii henkilöstöjaosto, joka käsittelee henkilöstöpolitiikkaan ja työnantajan tehtäviin liittyvät asiat. Jaoston toimintamenot sisältyvät kaupunginkanslian tulosalueeseen. Talous 2016 Kaupunginhallitus käsittää kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan menot, alla lueteltavat yleishallinnon toimialaan kuuluvat yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut sekä eräät muut poikkihallinnolliset menot. Toimintamenojen nousu johtuu kaupungintalokorttelin suunnittelukilpailuun varatuista menoista. Palvelujen ostoihin sisältyvissä yhteistoimintaosuuksissa menot alenevat hieman. Kaupunginhallituksen alle kirjattavat sisäiset maankäyttötoimen maksut (lohkottavat tontit) arvioidaan kuluvaa vuotta alhaisemmiksi. som behandlar ärenden som gäller stadens personalpolitik och arbetsgivaruppgifter. Sektionens verksamhetsutgifter ingår i stadskansliets resultatområde. Ekonomi 2016 Stadsstyrelsen omfattar utgifterna för stadsstyrelsen och stadsdirektören, nedan uppräknade samarbetsandelar och medlemsavgifter som hör till allmänna förvaltningens verksamhetsområde samt vissa andra tväradministrativa utgifter. Ökningen i verksamhetsutgifterna beror på anslag som reserverats för planeringstävlingen för stadshusets kvarter. Inom köp av tjänster minskar samarbetsandelarna en aning. De interna avgifter inom markanvändningen som bokförs under stadsstyrelsen (tomter som bryts ut) uppskattas bli lägre än i år. TP TA TAE Bokslut BG BGF Osuudet- Andelar: Uudenmaan liitto - Nylands förbund Greater Helsinki Promotion Helsinki Region Infoshare HRI -verkkopalvelu - nättjänst Kansainvälinen designsäätiö Jäsenmaksut - Medlemsavgifter : Suomen Kuntaliitto - Finlands Kommunförbud Sydkustens landskapsförbund rf Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry - Föreningen Nylands Friluftsområden rf Espoon seudun uusyrityskeskus ry/yritysespoo Helsingin seudun kauppakamari - Helsingforsregionens Handelskammare Suomalaisen Työn Liitto Avustukset - Understöd Metropolia amk YritysEspoo *) Svenska Finlands Folkting

44 KAUNIAINEN Käyttötalous YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING GRANKULLA Driftsbudget KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET Kaupunginkanslian tehtävänä on tukea kaupungin strategiaprosessia, päätöksentekoa ja koko organisaatiota kunnallisen itsehallinnon toteuttamisessa sekä kunnan toimintojen yhteensovittamisessa. Siinä tehtävässä kaupunginkanslia vastaa yleishallintotasoisesta valmistelusta ja oikeudellisesta ohjeistuksesta. Keskitetty henkilöstö- ja palkkahallinto, tiedotus ja viestintä sekä ruoka- ja puhdistuspalvelut kuuluvat kaupunginkansliaan. Kaupunginkanslia käsittää myös kaupungintalon asiakaspalvelun sekä kaupungin puhelinvaihdepalvelun, monistamon, postituksen, käännöstoiminnan, kirjaamon ja arkistoinnin. Stadskansliets uppgift är att stödja stadens strategiprocess, beslutsfattande och hela organisation med att genomföra det kommunala självstyret och samordna kommunens verksamheter. I den här uppgiften svarar stadskansliet för beredningen på allmänförvaltningens nivå och för juridiska anvisningar. Den centraliserade personal- och löneförvaltningen, informationen och kommunikationen samt kost- och rengöringsservicen sorterar under stadskansliet. Till stadskansliets uppgifter hör också stadshusets kundservice, stadens växelservice samt kopiering, postning, översättning, registratur och arkivering. Kaupunginkanslia Stadskansliet Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Gun Söderlund Bokslut BG BG Plan Plan kaupunginsihteeri - stadssekreterare Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta 2016 Uuden voimaan astuneen kuntalain haltuunotto edellyttää runsaasti muutoksia hallintosääntöön sekä hallintokäytäntöihin ja -menettelyihin. Näiden valmistelu on keskitetysti kaupunginkanslian vastuulla. Hallinnon keventämiseksi ja virtaviivaistamiseksi paikalliset hallintorakenteet ja toimintatavat huomioidaan hallintosäännön, konserniohjeiden ym. uuden kuntalain myötä uusittavien ohjeiden valmistelussa. Tiedotus- ja viestintäohjeet uusitaan tukemaan kaupungin toimialoja viestinnän kaikissa vaiheissa valmistelusta päätöksentekoon ja toimeenpanoon, avoimen hallinnon periaatteet huomioiden. Samalla some- ja mediaseurantaa tehostetaan. Verksamhet 2016 Införandet av den nya kommunallagen, som trädde i kraft , förutsätter en omfattande revidering av förvaltningsstadgan samt i förvaltningspraxis och administrativa förfaranden. Stadskansliet ansvarar för den centraliserade beredningen av dessa. För att åstadkomma en lättare och smidigare förvaltning kommer de lokala förvaltningsstrukturerna och verksamhetsrutinerna att beaktas vid beredningen av förvaltningsstadgan, koncerndirektiven och andra direktiv som måste revideras på grund av den nya kommunallagen. Kommunikationsanvisningarna revideras för att stödja stadens förvaltningar i alla kommunikationsskeden från beredning till beslutsfattande och verkställighet, med beaktande av principerna för öppen förvaltning. Samtidigt effektiveras uppföljningen av sociala och andra medier. 41

45 KAUNIAINEN Käyttötalous YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING GRANKULLA Driftsbudget Hallintosäännön ym. ohjeistusten valmisteluissa tukeudutaan kuntaliiton vuoden 2016 alussa kuntien käyttöön valmistelemiin malleihin. Kunnan toiminnan tuloksellisuutta takaa osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Esimiestyötä ja johtamista, henkilöstön osaamista ja työympäristöjä pyritään edelleen kehittämään. Tavoitteena on tasa-arvoisen ja tasapuolisen henkilöstöpolitiikan sekä arvostavan ja innostavan työkulttuurin lisäksi erityisesti kehittää keinoja myös henkilöstön omaehtoisen terveydestä huolehtimisen edistämiseksi (esim. sähköiset terveystarkastukset, ohjattu ryhmätoiminta, aktiivisuusrannekkeiden tms. käyttö). Tavoitteena hyvinvoinnin lisääminen ja sairauspoissaolopäivien määrän lasku. Villa Bredan saneerauksen ja laajennuksen aikana ruokapalvelut tuotetaan pääasiassa keskuskeittiöstä käsin. Villa Bredan henkilöstö siirtyy keskuskeittiöön, jossa tähän on varauduttu pidemmän aikaa vuokratyövoiman turvin. Ruokapalveluja tuotetaan kaupungin kouluihin, päiväkoteihin, vanhustenhuollon laitoksiin, asumispalveluihin sekä kaupungin henkilökunnalle ja kaupungin tilaustarjoiluihin. Puhdistuspalvelut hoitavat 24 rakennuksen siivouksen, josta 89 % hoidetaan ostopalveluna ja 11 % omien siivoojien toimesta. Ruoka- ja puhdistuspalvelujen keskeinen tavoite asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi on hyvän laadun ylläpitäminen ja kehittäminen kestävän kehityksen näkökohdat huomioiden. Valmistelun alla olevaan ruokapalvelu- ja puhdistuspalvelustrategiaan kirjatut toimintaperiaatteet tukevat palveluprosessin osapuolia tavoitteen saavuttamisessa. Kustannusseurannan ja -tietoisuuden lisäämiseksi tavoitteena on, että avainhenkilöt ovat ottaneet ruokapalvelun tuotannonohjausjärjestelmän hallitusti käyttöönsä. Talous Kaupunginkanslian ruokapalveluihin kirjattavat palvelukeskuksen ruokapalvelutulot näkyvät tulojen vähennyksenä Villa Bredan saneerauksen ja laajennuksen aikana. Palvelujen ostoissa menojen kasvu johtuu toisaalta asiakkaiden lisääntyneistä puhdistuspalvelutarpeista ja toisaalta työterveyden edistämistä koskevien kustannusten sisällyttämisestä työterveyshuollon menoihin. Tavoitteena jälkimmäisellä on osittain kompensoida Vid beredningen av förvaltningsstadgan och andra föreskrifter kommer man att stödja sig på de mallar som Kommunförbundet utarbetar för kommunerna i början av En kunnig och välmående personal garanterar att kommunens verksamhet ger resultat. Vår ambition är att fortsätta utveckla chefsarbetet, personalens kompetens och arbetsmiljöerna. Vid sidan av en jämlik och rättvis personalpolitik samt en värdesättande och inspirerande arbetskultur har vi som mål att framför allt utveckla olika sätt att främja personalens egna satsningar på hälsan (t.ex. digitala hälsokontroller, ledd gruppverksamhet, aktivitetsarmband mm.). Målet är att öka välbefinnandet och minska sjukfrånvaron. Under saneringen och tillbyggnaden av Villa Breda är det främst centralköket som har hand om kostservicen. Villa Bredas kökspersonal flyttar över till centralköket, där man berett sig på detta redan en längre tid med hjälp av inhyrd personal. Kostservice produceras för stadens skolor, daghem, institutioner inom äldreomsorgen, serviceboenden samt för personalen och stadens beställningsservering. Rengöringsservicen har hand om städningen av 24 byggnader, av vilka 89 % sköts på entreprenad och 11 % av stadens egna städare. God kvalitet för att främja kundernas välbefinnande och samtidigt beakta strävan efter hållbar utveckling är det centrala målet för kost- och rengöringsservicen. Verksamhetsprinciperna i den strategi för kostoch rengöringsservicen som bereds som bäst ska hjälpa parterna i serviceprocessen att uppnå målet. För att förbättra kostnadsuppföljningen och medvetenheten har man satt upp som mål att nyckelpersonerna tar i bruk kostservicens produktionsstyrningssystem på ett kontrollerat sätt Ekonomi Servicecentrets kostserviceinkomster, som bokförs under stadskansliets kostservice, syns som en minskning av inkomster under saneringen och tillbyggnaden av Villa Breda. Ökningen av utgifterna under köpta tjänster beror dels på kundernas ökade behov av rengöringsservice, dels på att kostnaderna för främjande av arbetshälsan nu ingår i utgifterna för företagshälsovård. Företagshälsovården har som mål att delvis kompensera upphörandet av 42

46 KAUNIAINEN Käyttötalous YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING GRANKULLA Driftsbudget työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen (Aslak ja TYK -kuntoutus) päättyminen tukemalla henkilöstön omaehtoista terveyden edistämistä. Edellä todetusta menojen kasvusta huolimatta kanslian toimintamenot laskevat hieman pääasiassa ruokapalveluissa tapahtuvasta toiminnan keskeytyksestä, eli lähinnä elintarvikemenojen vähentymisestä johtuen. rehabiliteringen för upprätthållande av arbetshälsan (Aslak och TYK) genom att stödja personalens egna hälsofrämjande aktiviteter. Trots ovan nämnda utgiftsökning sjunker kansliets verksamhetsutgifter en aning främst på grund av verksamhetsavbrottet inom kostservicen, vilket ger lägre livsmedelskostnader. Ruoka- ja puhdistuspalvelu TP TA TA TA TA Kost- och rengörningsservice Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Ruokapalvelu - Kostservice Elintarvikemeno / livsmedelsutgifter Työvoimameno / arbetskraftutgifter Kaikki menot / Alla utgifter Suoritteet / prestationer Menot/suorite / Utgifter / prestation 2,79 2,53 2,10 2,65 2,65 Puhdistuspalvelu - Rengörningsservice Siivotut neliöt / Städade m Menot / m2 / Utgifter / m2 19,72 20,67 22,88 22,88 22,88 43

47 KAUNIAINEN Käyttötalous YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING GRANKULLA Driftsbudget RAHATOIMISTO DRÄTSELKONTORET Rahatoimiston tehtävänä on talousarvion ja - suunnitelmien kokoaminen, kaupungin maksuliikenteen ja kirjanpidon hoitaminen sekä tilinpäätöksen laadinta. Rahatoimisto ohjaa ja neuvoo toimialoja talouden seurantaan ja oikeellisuuden valvontaan liittyvissä tehtävissä. Keskitetyn taloushallinnon myötä rahatoimisto vastaa sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen taloussuunnitteluun, raportointiin, seurantaan ja ennusteisiin liittyvistä tehtävistä. Rahatoimistoon kuuluu omana erillisenä yksikkönään kaupungin tietohallinto, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kaupungin tietoteknistä infraa. Drätselkontorets uppgift är att sammanställa stadens budget och ekonomiplaner, sköta stadens betalningsrörelse och bokföring samt bokslut. Drätselkontoret bistår verksamhetssektorerna med råd och handledning i anslutning till uppföljning och övervakning av ekonomin. I och med centraliseringen av ekonomiförvaltningen svarar drätselkontoret för uppgifter som anknyter till ekonomiplanering, rapportering, uppföljning och prognoser för social- och hälsovården samt bildningen. Stadens dataadministration, vars uppgift är att upprätthålla och utveckla stadens datatekniska infrastruktur, hör som en egen separat enhet till drätselkontoret. Rahatoimisto Drätselkontoret Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Mikael Boström Bokslut BG BG Plan Plan talousjohtaja - ekonimidirektör Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta 2016 Tulevalle talousarviovuodelle ajoittuvia erityistehtäviä ovat keskitetyn taloushallinnon toteuttaminen, sähköisen työtilan käyttöönotto, terveysaseman työasemien kokonaisvaltainen uusiminen sekä sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Apottin) rakentamisen aloittaminen. Verksamhet 2016 Specialuppgifter som infaller på det kommande budgetåret är att införa en centraliserad ekonomiförvaltning, att ta i bruk ett virtuellt arbetsrum, att byta ut alla arbetsstationer på hälsostationen samt att börja bygga upp det gemensamma klient- och patientdatasystemet för socialvården, primärvården och den specialiserade sjukvården (Apotti). Talous 2016 Merkittävin yksittäinen kuluerä rahatoimiston taloudessa on verohallinnolle maksettavat verotuskustannukset joiden ennakoidaan edellisten vuosien tapaan olevan noin 300 t euroa. Tietohallinnossa suurimmat kuluerät ovat sähköisen työtilan käyttöönottoon liittyvistä palvelu- ja tarvikemenoista, terveysaseman työ- Ekonomi 2016 Drätselkontorets viktigaste enskilda utgiftspost är den andel av beskattningskostnaderna som staden betalar till skatteförvaltningen. Den förutspås uppgå till ca euro såsom under de närmast föregående åren. Inom dataadministrationen består de största utgiftsposterna av service- och förnödenhetskostnader vid ibruktagandet av det virtuella ar- 44

48 KAUNIAINEN Käyttötalous YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING GRANKULLA Driftsbudget asemien kokonaisvaltaisesta uusimisesta ja koulujen langattoman verkon parantamisesta. betsrummet samt utgifter för nya arbetsstationer på hälsostationen och för förbättrande av skolornas trådlösa nät. Rahatoimisto TP Ennuste TA TA TA Drätsekontoret Bokslut Prognos BG BG BG Suoritteet/tunnusluvut-Presentationer/Nyckeltal Ostolaskuja/v - Inköpsfaktura/år joista e-laskuja/% - varav e-fakturor/% 77 % 72 % 80 % 90 % 90 % - joista automaattisesti täsmäytyneitä laskuja - varav automatiskt avtsämda fakturor 8,3 % 9,0 % 11 % 12 % 15 % 45

49 KAUNIAINEN Käyttötalous SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GRANKULLA Driftsbudget SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD Talousarviovertailu Budgetjämförelse, 1000 Erikoissairaanhoito Specialiserad sjukvård Suun terveydenhuolto Mun- och tandvård Terveydenhuolto Hälsovård Vanhuspalvelut Äldreomsorg Sosiaalipalvelut Socialtjänster Hallinto Förvaltning

50 KAUNIAINEN Käyttötalous SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GRANKULLA Driftsbudget SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD HALLINTO - FÖRVALTNING SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER VANHUSPALVELUT ÄLDREOMSORG TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD SUUN TERVEYDENHUOLTO MUN- OCH TANDVÅRD ERIKOISSAIRAANHOITO SPECIALISERAD SJUKVÅRD Sosiaali- ja terveystoimessa on neljä tulosaluetta: sosiaalipalvelut, vanhuspalvelut, terveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito ja suun terveydenhuolto. Tulosalueiden lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimivat myös toimialan hallinto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Social- och hälsovårdssektorn har fem resultatområden: socialtjänster, äldreomsorg, hälsovård, specialiserad sjukvård och munoch tandvård. Utöver resultatområdena lyder också sektorns förvaltning, handikapprådet och äldrerådet under social- och hälsovårdsnämnden. Sosiaali- ja terveyslautakunta Social- och hälsovårdsnämnden Vastuuhenkilö - ansvarsperson: TP TA TA TS TS Ulla Tikkanen Bokslut BG BG Plan Plan sosiaali- ja terveysjohtaja - social-och hälsov.direktör Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain valmistelu käynnistyy uudelleen vuoden 2015 aikana. Siinä määritellään uudistuksen toteutusaikataulu ja palvelujen järjestämisen ja tuottamisen periaatteet sekä palvelujen rahoitukseen liittyvät muutokset. Valmistelua seurataan ja arvioidaan uudistusten vaikutuksia kunnan palvelutarjontaan ja -tasoon sekä ollaan edelleen mukana seudullista yhteistyötä koskevissa keskusteluissa. Toimialan tavoitteet voidaan koota kolmen päätavoitteen alle: palvelurakenteen keventäminen, asiakaslähtöinen toiminta ja palvelu- Verksamhet Beredningen av lagen om ordnandet av socialoch hälsovården kommer igång på nytt under år I den definieras tidsschemat för reformen, principerna för att ordna och producera tjänsterna samt ändringar som gäller finansieringen av tjänsterna. Staden följer beredningen och gör en bedömning av reformernas inverkan på stadens utbud av tjänster och tjänsternas nivå. Staden fortsätter också att delta i diskussionerna om regionalt samarbete. Sektorns mål kan sammanställas under tre huvudmål: lättare servicestruktur, kundorienterad verksamhet och ändamålsenlig fokusering av 47

51 KAUNIAINEN Käyttötalous SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GRANKULLA Driftsbudget jen tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja väestön terveyserojen kaventaminen. Nämä merkitsevät sähköisten palvelujen ja asioinnin ja niihin kytkeytyen itsehoidon ja omahoidon kehittämistä, asiakkaiden segmentointia, paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistamista sekä palvelujen kehittämistä ja integroimista asiakasta palveleviksi kokonaisuuksiksi ja palveluprosesseiksi. Tässä onnistuminen edellyttää tiedolla johtamisen vahvistamista toimialan kaikilla tasoilla. Apotti on toiminnanmuutoshanke, joka mahdollistaa yhteisen alustan sosiaali- ja terveyspalvelujen integroinnille ja palvelujen kehittämiselle. Se etenee vuonna 2016 pilottivaiheeseen ja edellyttää kaikkien siihen osallistuvien kuntien ja HUS: n osallistumista ja yhteistyötä jo pilottihankkeessa sekä muissa projekteissa ja muutoksen johtamisessa. Paikallisesti omaan toimintaan vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia ovat lakiuudistukset ja lisääntynyt työttömyys, joka heijastuu perheiden hyvinvointiin. Vuonna 2014 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen (THL 48 ) kuntalaisilla on mahdollisuus valita hoitopaikka vapaasti. Kauniaisten terveysasemalle on kirjautunut noin 800 uutta asiakasta. Tästä ja kunnan omasta väestökasvusta johtuen palvelujen kysyntä on lisääntynyt. Vastaavasti kunta sai kotikuntakorvauksia niin, että arvion mukaan tulot kattoivat aiheutuneet kustannukset. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntään on jo vuonna 2015 vaikuttanut heikentynyt työllisyystilanne. Se näkyy toimeentulotuen kustannuksissa ja työmarkkinatuen kuntaosuuden määrässä. Välillisesti sillä on vaikutusta myös muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntään. Toimiala toteuttaa pitkäaikaistyöttömien työllistämismahdollisuutta tukevat terveystarkastukset (KV ). Ikääntymiskehitys näkyy vanhuspalvelujen kysynnässä. Vuosille tehdyn Ikääntymispoliittisen strategian tavoitteista on merkittävin Villa Breda-hanke, joka kattaa vanhuspalvelujen kokonaisuuden uudelleen muotoutumisen ja toimintojen sisällöllisen kehittämisen. Kokonaisuuteen liittyy kotihoidon ja sitä tukevien palvelujen kehittäminen sekä integrointi kuntoutusprosesseihin ja erikoissairaanhoitoon. Myös Tammikummun terveyskeskussairaalan asema pohditaan tässä yhteydessä. tjänsterna samt minskning av skillnaderna mellan olika befolkningsgruppers hälsa. För att uppnå detta behöver vi utveckla e-tjänsterna och olika former för egenvård, segmenteringen av klienterna, identifiering av de klienter som använder tjänsterna mycket samt allmänt taget utveckla och integrera tjänsterna så att de utgör helheter och processer som betjänar klienterna. För att lyckas måste vi stärka kunskapsledningen på alla nivåer inom sektorn. Apotti-projektet innebär en verksamhetsförändring som möjliggör en gemensam plattform för integration av social- och hälsovårdstjänsterna och utvecklingen av tjänsterna. Projektet går in i sin pilotfas år 2016, och därmed krävs aktivt engagemang och samar-bete av alla de deltagande kommunerna och HNS redan i pilotprojektet samt i andra projekt och i att leda förändringen. Förändringar i omvärlden som avspeglas i stadens egen verksamhet på lokalplanet omfattar lagändringar och den ökade arbetslösheten, som inverkar på familjers välfärd. En lagändring som trädde i kraft i början av år 2014 (hälso- och sjukvårdslagen 48 ) öpp-nade möjligheten för kommuninvånare att fritt välja hälsovårdscentral. Ca 800 nya klienter har skrivit in sig på Grankulla hälsostation. Till följd av detta och stadens egen befolkningstillväxt har efterfrågan på tjänster ökat. På motsvarande sätt fick staden hemkommunersättningar så att intäkterna uppskattas täcka de uppkomna kostnaderna. Efterfrågan på social- och hälsovårdstjänster påverkas redan år 2015 av försämringen i sysselsättningsläget. Det ger sig till känna i utgifterna för utkomststöd och för kommunandelen till arbetsmarknadsstödet. Indirekt påverkar det även efterfrågan på andra social- och hälsovårdstjänster. Sektorn utför hälsoundersökningar som stödjer långtidsarbetslösas sysselsättningsmöjligheter (fullmäktige ). Det märks i efterfrågan på äldreomsorg att befolkningen åldras. Bland målen i Grankullas äldrepolitiska strategi för åren märks framför allt Villa Breda-projektet, som omfattar en omstrukturering av äldreomsorgen och utveckling av tjänsternas innehåll. Helheten inbegriper utveckling av hemvården och dess stödtjänster samt integrering av dem med rehabiliteringsprocesserna och den specialiserade sjukvården. I detta sammanhang kommer också hälsocentralens vårdavdelning Ekkullas ställning att begrundas. Utgångspunkten för reformeringen av social- 48

52 KAUNIAINEN Käyttötalous SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GRANKULLA Driftsbudget Sosiaalihuoltolain uudistuksen perustana on monialainen yhteistyö ja muiden toimijoiden velvollisuus osallistua sosiaalihuollon pyynnöstä asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja suunnitelman tekemiseen. Tämä koskee mm. yhteistyön lisäämistä lääkäreiden kanssa. Sosiaalihuoltolain tarkoittamaa sosiaalipalvelua on perhetyö, jota on myönnettävä yleisenä perhepalveluna ilman lastensuojelun asiakkuutta. Vuoden 2015 alusta alkaen lapsiperheille on myönnettävä kotipalvelua sosiaalihuoltolain mukaisin ehdoin. KV myönsi lisämäärärahan lapsiperheille kohdennetun kotipalvelun perhetyön ryhmän yhteistyön kehittämiseksi elokuussa 2015 alkaneessa pilottihankkeessa. Kauniaisiin on tullut vuodesta 2010 lähtien noin 50 kiintiöpakolaista ja kaupunki on sitoutunut ottamaan 10 kiintiöpakolaista vuodessa. Pakolaisten kotouttaminen ja arjen sujuvuuden varmistaminen edellyttää kaikkien toimialojen yhteystyötä. Valtakunnallisia muutoksia ovat toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirto Kelalle vuoden 2017 alussa ja kuntouttavan työtoiminnan kohdentamiseen liittyvät asiat. Toimintaan vaikuttaa mm. sosiaalihuoltolain edellyttämä painopisteen muutos hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen. Lastensuojelulakiin on tulossa toimintakäytäntöihin vaikuttavia muutoksia, samoin isyyslakiin vuonna Monialaisten ja poikkihallinnollisten integroitujen etenkin lapsiperhetyöhön ja vanhustyöhön kohdentuvien palvelujen kehittämistä jatketaan. Kuntalaisia tuetaan sähköisten palvelujen, kuten earkisto ja sähköinen terveystarkastus, käyttöönotossa. Palvelujen tuotantotapaa, omia toimintatapoja ja palveluprosessien tehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan ja kehitetään mm. Kuntamaisemaraportista (tilinpäätös 2014) saadun tiedon, 2015 toteutettujen auditointien ja asiakas- ja henkilöstökyselyjen perusteella sekä hyödyntämällä käyttäjälähtöisiä menetelmiä. Arvioidaan mm. palvelusetelin käyttöönoton laajentamisen tarve. Kauniaisten vanhuspalvelut ja suun terveydenhuolto osallistuu Soccan GeroMetrohankkeeseen muistisairaiden kotona asumisen tukemiseksi. Henkilöstö Toimialalla oli henkilökuntaa v lopussa 171 henkilöä. Keväällä 2015 kaupunginvaltuusto hyväksyi uusia resursseja terveyspalveluihin ja suun terveydenhuoltoon: terveysvårdslagen är sektorsövergripande samarbete och andra aktörers skyldighet att på begäran av socialvården delta i utvärderingen av klientens servicebehov och uppgörandet av serviceplanen. Detta gäller bl.a. ökat samarbete med läkarna. Familjearbetet räknas som socialservice enligt socialvårdslagen och bör beviljas i form av en allmän familjetjänst utan att familjen är klient hos barnskyddet. Från början av 2015 ska barnfamiljer beviljas hemservice enligt villkoren i i socialvårdslagen. Fullmäktige beviljade tilläggsanslag för att utveckla samarbetet inom familjearbetsgruppen kring hemservice för barnfamiljer i ett pilotprojekt som inleddes i augusti Sedan år 2010 har Grankulla tagit emot ca 50 kvotflyktingar, och staden har förbundit sig att ta emot ca 10 kvotflyktingar om året. Samarbete mellan alla sektorer krävs för att främja integreringen av flyktingarna och hjälpa dem i deras dagliga liv. Bland de riksomfattande förändringarna märks överföringen av utbetalningen av utkomststödets grunddel till FPA i början av år 2017 och ärenden som gäller allokeringen av rehabiliterande arbetsverksamhet. Verksamheten påverkas bl.a. av att socialvårdslagen förutsätter en förskjutning av tyngdpunkten mot förebyggande verksamhet och tidigt stöd. Ändringar i barnskyddslagen och faderskapslagen år 2016 kommer att påverka verksamheten. Utvecklingen av integrerade sektorsövergripande och tväradministrativa tjänster fortsätter, särskilt inom arbetet med barnfamiljer och äldreomsorgen. Stadens invånare uppmuntras att ta i bruk e-tjänster, t.ex. e-arkivet och e-hälsogranskningen. Produktionssättet för tjänsterna, stadens egna verksamhetssätt och serviceprocessernas effektivitet och verkningsfullhet utvärderas och utvecklas med utgångspunkt i bl.a. Kuntamaisema-rapporten (bokslutet 2014), kvalitetsrevisioner 2015, kund- och personalenkäter samt genom att tillämpa klientorienterade metoder. Bl.a. behovet för utvidgad användning av servicesscheckar kommer att utvärderas. Mun- och tandvården och äldreomsorgen i Grankulla deltar i Soccas projekt GeroMetro för att stödja möjligheterna för personer med minnessjukdomar att bo hemma. Personal I slutet av 2014 hade sektorn 171 anställda. På våren 2015 godkände fullmäktige nya resurser för hälsovården och mun- och tandvården: 0,5 hälsovårdare och 1 läkare till hälsostationens mottagning, 1 hälsovårdare till mödra- och barnrådgivningen och 1 munhygienist till mun- och 49

53 KAUNIAINEN Käyttötalous SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GRANKULLA Driftsbudget aseman vastaanottoon 0,5 terveydenhoitajaa ja 1 lääkäri, 1 terveydenhoitaja äitiys- ja lastenneuvolaan ja 1 suuhygienisti suun terveydenhuoltoon. Toimintamallia sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperheiden kotipalvelun järjestämiseksi ja maahanmuuttajatyöhön kehitetään kokeilussa, johon voidaan palkata vuoden määräajaksi lähihoitaja terveydenhuollon tulosalueelle. Toimialan henkilöstöä työllistää tulevina vuosina myös Apotti-hankkeeseen osoitettava 2-4 henkilön osa-aikainen työpanos. Valtuuston hyväksymät vakanssilisäykset kohdistuvat osittain myös Apotin resurssitarpeeseen. Villa Breda -hankkeen projektipäällikön määräaikaista tehtävää ( ) on jatkettu vuoden 2017 loppuun saakka. Villa Bredan alueen rakentaminen vaikuttaa vanhainkodin ja palvelukeskuksen henkilökunnan sijoittamiseen noin vuoden ajaksi. Tehdyn suunnitelman mukaan kaikille on osoitettavissa tehtävä omassa organisaatiossa. Osaamisen kehittämisen painopisteitä ovat substanssiosaamisen vahvistamisen lisäksi monialainen ja poikkihallinnollinen yhteistyö, prosessien ja toiminnan arviointi ja käyttäjälähtöinen kehittäminen sekä muutosjohtaminen Talous Toimialalle saatiin uusia vakansseja, joista aiheutuvia kustannuksia kompensoi sijaisten käytön vähäisempi tarve ja ulkopaikkakuntalaisilta saatavat kotikuntakorvaukset. Toimialan tavoitteena on kustannusten nousun hallinta mm. kehittämällä omia prosesseja, toiminnan ja talouden arviointia ja seurantaa sekä ostopalvelujen käytön ja hankintojen tehokkuutta. Investoinnit Merkittävä hanke vuonna 2016 on Villa Bredan toiminnallinen suunnittelu ja rakentaminen. Alueesta tulee palvelukampus, jonne keskittyy kaikki Kauniaisten vanhuspalvelut. tandvården. Verksamhetsmodellen för hemservice för barnfamiljer enligt socialvårdslagen och för arbetet med invandrare utvecklas i ett experiment där en närvårdare kan anställas för ett år inom hälsovårdens resultatområde. Under de kommande åren kommer personalen inom sektorn också att sysselsättas av en deltidsinsats för 2 4 personer som inriktas på Apotti-projektet. De nya befattningar som har godkänts av fullmäktige gäller delvis just resursbehovet för Apotti-projektet. Visstidsanställningen för projektchefen för Villa Breda-projektet ( ) har förlängts till slutet av år Byggarbetena på Villa Bredas område kommer att påverka placeringen för servicecentrets invånare och personal under ungefär ett år. Enligt planen kan alla anställda att anvisas uppgifter inom den egna organisationen. Fokus för kompetensutvecklingen ligger utöver stärkt substanskunnande på sektorsövergripande och tväradministrativt samarbete, utvärdering av processer och verksamhet samt användarfokuserad utveckling av dem och på förändringsledarskap. Ekonomi Sektorn har fått nya befattningar, men kostnaderna för dessa uppvägs av mindre behov av vikarier och av de hemkommunersättningar som fås för klienter från andra kommuner. Sektorn har som mål att kontrollera kostnadsökningen bl.a. genom att utveckla sina egna processer, granska och följa upp sin verksamhet och ekonomi samt effektivera användningen av köpta tjänster och anskaffningarna. Investeringar Ett framträdande projekt år 2016 är verksamhetsplaneringen och genomförandet av Villa Breda-projektet. Området ska bli ett servicecampus där alla tjänster inom äldreomsorgen i Grankulla koncentreras. Sosiaali- ja terveystoimi TP TA TA TA TA Social- och hälsovård Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Toimintamenot - Verksamhetsutgifter (brutto) euro /asukas - euro /invånare (brutto) euro /asukas - euro /invånare (netto) Asukkaat - Invånare

54 KAUNIAINEN Käyttötalous SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GRANKULLA Driftsbudget HALLINTO - FÖRVALTNING Toimialan hallinto edistää ja tukee toimialan strategista johtamista, taloutta, päätöksentekoa, viestintää ja hyvää hallintoa tehtävänään turvata toiminnan yhtenäisyys ja palvelujen yhdenmukaisuus. Hallinto osallistuu toiminnan kehittämiseen ja seutuyhteistyöhön ja koordinoi sitä. Hallinto vastaa mm. sähköisen asioinnin kehittämisestä, järjestöyhteistyöstä ja kumppanuussuhteiden kehittämisestä. Sen vastuulla on kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja kehittäminen sekä siihen liittyvä poikkihallinnollisen yhteistyön koordinointi. Hallinto Förvaltning Sektorns förvaltningsenhet främjar och stöder sektorns strategiska ledning, ekonomin, beslutsfattandet, kommunikationen och en god förvaltning inom sektorn. Dess uppgift är att trygga en helgjuten verksamhet och enhetliga tjänster. Förvaltningen deltar i att utveckla verksamheten och i det regionala samarbetet, som den samordnar. Förvaltningen svarar bl.a. för att utveckla e-tjänsterna, för samarbetet med olika organisationer och för att utveckla olika partnerskap. Enheten svarar också för att leda och utveckla välfärds- och hälsofrämjandet i staden och samordna det därtill hörande tväradministrativa samarbetet. Vastuuhenkilö - ansvarsperson: TP TA TA TS TS Ulla Tikkanen Bokslut BG BG Plan Plan sosiaali- ja terveysjohtaja - social-och hälsov.direktör Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Villa Breda-hanke on laaja vanhuspalvelujen rakenteen ja toiminnan muutoshanke, jossa hallinto on tiiviisti mukana. Hallinnolla on myös Kauniaisten Apotti-hankkeen koordinointivastuu. Hallinto tukee tulosalueita toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä ja huolehtii tarvittavasta resursoinnista. Talous Toimintakuluihin lisätään ostopalveluihin euron määräraha, joka kohdennetaan toimialan yhteisiin kehittämishankkeisiin. Avustuksiin kohdennettavaa määrärahaa lisätään euroa. Verksamhet Förvaltningen medverkar aktivt i Villa Bredaprojektet, som är ett omfattande förändringsprojekt med fokus på äldreomsorgens struktur och verksamhet. Förvaltningen bär även koordineringsansvaret för Grankullas andel i Apotti-projektet. Förvaltningen stöder resultatområdena i att utvärdera och utveckla sin verksamhet och säkrar de resurser som behövs för detta. Ekonomi Ett anslag om euro läggs till posten köp av tjänster i verksamhetsutgifterna och allokeras till gemensamma utvecklingsprojekt inom sektorn. Anslaget för understöd ökas med euro. 51

55 KAUNIAINEN Käyttötalous SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GRANKULLA Driftsbudget SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER Sosiaalipalvelut käsittää sosiaalityön, lastensuojelun, päihdehuollon, vammaispalvelut, kehitysvammahuollon, lastenvalvojan palvelut, perheneuvolan, toimeentuloturvan ja velkaneuvonnan, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton sekä yleisten vuokra-asuntojen ja eläkeläisasuntojen myöntämispäätösten tekemisen. Velkaneuvonta sekä sosiaali- ja kriisipäivystyspalvelut hankitaan ostopalvelusopimuksella Espoon kaupungilta. Socialtjänsterna omfattar socialarbete, barnskydd, missbrukarvård, handikappservice, omsorg om utvecklingshämmade, barnatillsyningsmannens tjänster, familjerådgivning, utkomststöd och skuldrådgivning, mottagning av flyktingar och asylsökande samt beslut om uthyrning av allmänna hyresbostäder och pensionärsbostäder. Skuldrådgivning samt tjänster inom kris- och socialjouren köps enligt serviceavtal av Esbo stad. Sosiaalipalvelut Socialtjänster Vastuuhenkilö - ansvarsperson: TP TA TA TS TS Jaana Myhrberg Bokslut BG BG Plan Plan sosiaalipalvelupäällikkö - socialservicechef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Sosiaalipalveluiden tuottamat palvelut perustuvat sosiaalihuollon voimassa olevaan lainsäädäntöön. Subjektiiviseen oikeuteen perustuvia sosiaalipalveluja myönnetään lakien edellyttämillä tavoilla. Vuonna 2016 keskitytään erityisesti mielenterveysasiakkaiden tehokkaaseen palveluohjaukseen yhdessä terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. Samoin lastensuojelun asiakasmäärien laskua tavoitellaan sosiaalityön, lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön ryhmän yhteistyön avulla. Hyödynnetään palveludesignin menetelmiä pakolaisten vastaanottamisen ja kotouttamispolun kuvaamisessa ja monialaisten vastuiden määrittämisessä. Talous Erityishuollon asiakkaiden asuminen järjestetään erilaisten ratkaisujen avulla. Pyrkimyksenä on siirtyä henkilökohtaisesta avusta ympärivuorokautiseen ryhmäkotiasumiseen. Kus- Verksamhet Den service som socialtjänsterna producerar bygger på lagstiftningen om socialvården. Sociala tjänster som bygger på subjektiva rättigheter beviljas enligt respektive lag. Under år 2016 kommer man att särskilt fokusera på effektiv servicehandledning för mentalvårdsklienter i samarbete med expertis från hälsovården. En sänkning av klientantalet inom barnskyddet eftersträvas också med hjälp av samarbete mellan socialarbetet, hemservicen för barnfamiljer och gruppen för familjearbete. Servicedesign utnyttjas för att beskriva processen för mottagande och integrering av flyktingar samt definiera sektorsövergripande ansvar inom den. Ekonomi Boende för specialomsorgsklienterna ordnas med hjälp av olika lösningar. Målet är att övergå från personlig assistans till boende på grupphem med heldygnsomsorg. Kostnaderna kommer att 52

56 KAUNIAINEN Käyttötalous SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GRANKULLA Driftsbudget tannukset tulevat tarkentumaan asumismuotojen selvittyä, mutta tulevat olemaan kuitenkin satojatuhansia euroja vuonna Päihdehuollon laitoshoidossa otetaan käyttöön erittäin tarkka seula, jonka tarkoituksena on ohjata asiakkaiksi vain nuoria ja/tai perheellisiä henkilöitä. Huomioidaan Avin teettämä toimeentulotukea koskeva selvitystyö ja otetaan käyttöön tiukempi linjaus perustoimeentulotuen ylityksissä. preciseras då boendeformerna har bestämts, men man kan i varje fall räkna med flera hundra tusen euro under år När det gäller rehabilitering på institution inom missbrukarvården kommer strikta urvalskriterier att införas med avsikt att bevilja sådan vård enbart unga personer och personer som har familj. Regionförvaltningsverkets utredning om utkomststöd kommer att beaktas och striktare regler införs för överskridningar av det grundläggande utkomststödet. Sosiaalipalvelut TP TA TA TA TA Socialtjänster Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Käynnit sosiaalityöntekijällä, lkm - Käynnit sosiaaliohjaajalla, lkm - Toimeentulotuki - Utkomststöd Ruokakunnat - Matlag KELASIIRTO euro /asukas - euro /invånare Lapsiperheiden sosiaalityö / lastensuojelu Lastensuojeluilmoitukset, lkm Avohuollon ja jälkihuollon asiakkaat (lapset) Lastensuojelun sijaishuolto, vrk Vuoden aikana alkaneet uudet avohuollon asiakkuudet Päihde- ja mielenterveystyö Päihdehuollon laitospalvelut, vrk Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, vrk Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Palveluasuminen, vrk Kuljetustuki (vpl), asiakkaat euro /asiakas Omaishoidontuki, alle 65 vuotiaat asiakkaat, lkm Perheneuvola - Familjerådgivningen Käyntejä - Besök Asiakkaat - Klienter euro /käynti - euro /besök (brutto)

57 KAUNIAINEN Käyttötalous SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GRANKULLA Driftsbudget VANHUSPALVELUT ÄLDREOMSORG Vanhuspalveluiden tulosalue käsittää kotihoidon, Villa Bredan palvelukeskuksen (väistötiloissa ) Villa Anemonen hoivakodin sekä terveyskeskussairaala Tammikummun. Palveluasumisen yksikkönä toimii Villa Apollon ryhmäkoti. Vanhuspalveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisiä asumaan turvallisesti kotonaan mahdollisimman pitkään ja tarjota ympärivuorokautista hoivaa kun kotona asuminen ei ole avopalveluiden turvin enää mahdollista. Asiakkaan saaman hoivan ja hoidon lähtökohtana on asiakkaiden palvelutarve, omien voimavarojen tukeminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Resultatområdet för äldreomsorg omfattar hemvården, servicecentret Villa Breda (i ersättande lokaler ), vårdhemmet Villa Anemone samt hälsovårdscentralens vårdavdelning Ekkulla. Villa Apollo grupphem fungerar som serviceboende. Äldreomsorgens uppgift är att stödja de äldre så att de kan bo tryggt hemma så länge som möjligt samt erbjuda vård dygnet runt, när det inte längre är möjligt att bo hemma med hjälp av öppen service. Den omsorg och vård som erbjuds utgår från klientens servicebehov och från att stöda klientens egna resurser och visa respekt för vars och ens självbestämmanderätt. Vanhuspalvelut Äldreomsorg Vastuuhenkilö - ansvarsperson: TP TA TA TS TS Anja Kahanpää Bokslut BG BG Plan Plan vanhuspalvelupäällikkö-äldreomsorgschef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Vanhuspalveluissa toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja läpinäkyvyyttä lisätään. Muistisairaan hoitopolku auditoidaan ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien ja RAI- arviointien tuloksia hyödynnetään. Kotihoidossa toteutetaan kaksi pilottia: koneellinen lääkejakelu asiakkaiden turvallisen lääkekäytön varmistamiseksi sekä toiminnanohjausjärjestelmä asiakastyön suunnittelun sujuvoittamiseksi. Asiakkaiden ravitsemukseen kiinnitetään huomiota jatkamalla kehonkoostumusmittauksia ja niiden tuloksiin liittyvää ohjausta. Kotihoidon, fysioterapian ja liikuntatoimen yhteistyöllä arkikuntoutusta kehitetään ja toimintakyvyltään heikentyneet ikääntyneet löydetään ja saatetaan yksilölliseen liikuntaohjaukseen toimintakyvyn Verksamhet Inom äldreomsorgen ökas kundorienteringen och transparensen i verksamheten. Vårdstigen för personer med demenssjukdomar genomgår en kvalitetsrevision, och resultaten av hälsofrämjande hembesök och RAI-utvärderingar utnyttjas. Inom hemvården utförs två pilotprojekt: maskinell läkemedelsutdelning för att säkerställa en trygg användning av läkemedel samt ett system för verksamhetsstyrning för att göra planeringen av klientarbetet smidigare. Klienternas kosthållning uppmärksammas genom fortsatta kroppsanalyser och handledning utifrån analysresultaten. Vardagsrehabiliteringen utvecklas genom samarbete mellan hemvården, fysioterapin och idrottstjänsterna. Äldre med nedsatt funktionsförmåga identifieras och hänvisas till individuell 54

58 KAUNIAINEN Käyttötalous SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GRANKULLA Driftsbudget parantamiseksi. Muistisairaiden asiakkaiden arkikuntoutus on keskiössä myös vuonna 2016 jatkuvassa Soccan GeroMetrohankkeessa. Villa Breda- hankkeen rakentamisvaiheen alkamisesta johtuen palvelukeskuksen asiakkaille suunnattu toiminta järjestetään väistötiloissa vuonna Palvelukeskuksen henkilökunta jatkaa pääosin entisissä tehtävissään. Toimintaa joudutaan hajauttamaan useampaan pisteeseen ja asiakkaiden neuvontaan ja ohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Vanhainkodin asukkaille on järjestetty ostopalvelupaikat tai he hyödyntävät palveluseteliä. Henkilökunta työskentelee väistön ajan kaupungin muissa toimipisteissä. Asukkaille, kuntalaisille ja henkilöstölle tiedotetaan Villa Breda -hankkeen etenemisestä sekä huolehditaan heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksistaan toimintojen suunnittelussa Talous Ympärivuorokautisessa hoidon piirissä ostopalvelupaikoissa olevien asukkaiden määrä lisääntyy yli 10 henkilöllä Villa Bredan vanhainkodin toiminnan päättyessä. Samalla syntyy säästöjä henkilöstökuluissa vanhainkodin työntekijöiden siirtyessä muille vakansseille väistön ajaksi. Tämä on huomioitu talousarviossa lisääntyneenä ostopalvelumäärärahana. Toiminnan muutokseen sisältyy toiminnan ohella myös taloudellisia riskejä ja epävarmuutta. Tammikummun ja Anemonen hankinnoissa voidaan soveltuvien osin hyödyntää Villa Bredasta vapautuvaa kalustoa. Kotihoidon toiminnan kehittäminen mm. toiminnanohjaus ja palvelukeskuksen toiminnan hajaannuttaminen vaatii teknisten apuvälineiden lisähankintoja. motionshandledning för förbättrande av funktionsförmågan. Vardagsrehabiliteringen av klienter med demenssjukdomar ligger i fokus även i Soccas GeroMetro-projekt, som fortsätter under Då Villa Breda-projektet kommer in i byggnadsfasen, ordnas verksamheten för servicecentrets klienter år 2016 i ersättande lokaler. Servicecentrets personal fortsätter huvudsakligen i sina tidigare uppgifter. Verksamheten måste decentraliseras till flera ställen, och särskild vikt läggs vid rådgivning och handledning. Åt de boende i åldringshemmet har ordnats platser som köpservice, eller som alternativ får de servicecheckar. Personalen arbetar under evakueringen vid andra enheter inom staden. De boende, kommuninvånarna och de anställda informeras om hur Villa Breda-projektet framskrider, och staden ser till att de får delta i och inverka på planeringen av funktionerna. Ekonomi Antalet personer på köpta platser inom dygnetrunt-vården ökar med mer än 10 personer, när verksamheten vid Villa Breda åldringshem upphör. Samtidigt uppstår inbesparingar i personalkostnaderna, då de anställda vid åldringshemmet flyttar till andra befattningar under evakueringen. Detta har beaktas i budgeten genom en höjning av anslaget för köpta tjänster. I ändringen av verksamheten ingår också ekonomiska risker och osäkerhetsfaktorer. I anskaffningar för Ekkulla och Anemone kan man utnyttja inventarier som friställs på Villa Breda i den mån dessa lämpar sig för ändamålet. Utvecklandet av hemvården, bl.a. styrningen av verksamheten och decentraliseringen av servicecentret, kräver extra anskaffningar av tekniska hjälpmedel. 55

59 KAUNIAINEN Käyttötalous SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GRANKULLA Driftsbudget Vanhuspalvelut TP TA TA TA TA Äldreomsord Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Kotihoito - Hemvård Käynnit (kodinhoitoapu ja kotisairaanhoito) - Besök (Hemvård och hemsjukvård) euro /käynti - euro /besök (brutto) Omaishoidontuki, yli 65 vuotiaat asiakkaat, lkm Vanhainkoti - Äldringshem (Villa Breda) Hoitopäivät - Vårddagar Kuormitus-% - Belasting-% 96% 100 % 0 % 0 0 euro /hoitopäivä - euro /vårddag (brutto) Hoivakoti - Vårdhem (Villa Anemone) Hoitopäivät - Vårddagar Kuormitus-% - Belasting-% 99% 100 % 100 % % euro /hoitopäivä - euro /vårddag (brutto) Sairaala - Sjukhus (Tammikumpu) Hoitopäivä - Vårddagar Kuormitus-% - Belasting-% 93% 98 % 98 % 98 0 euro /hoitopäivä - euro /vårddag (brutto) Ostopalvelut Ostovuorokaudet, lkm Ostovuorokaudet, euro/vrk (keskim.)

60 KAUNIAINEN Käyttötalous SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GRANKULLA Driftsbudget TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD Terveydenhuolto käsittää terveyskeskuksen avohoidon toiminnat sisältäen myös sairaankuljetuksen. Terveydenhuollon tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä tarjota väestölle tarpeenmukaista hoitoa. Hälsovården omfattar öppenvården vid hälsovårdscentralen inklusive sjuktransporter. Hälsovårdens uppgift är att främja kommuninvånarnas hälsa och välbefinnande samt erbjuda dem vård enligt behov. Terveydenhuolto Hälsovård Vastuuhenkilö - ansvarsperson: TP TA TA TS TS Pia Höglund Bokslut BG BG Plan Plan ylilääkäri - överläkare Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Tulosalueella on keskeistä sähköisten palvelujen ja asioinnin asteittainen käyttöönotto ja monipuolisten työtapojen kehittäminen. Uusia tapoja tehdä työtä tukee mm. liittyminen kansalliseen terveysarkistoon, KanTaan vuonna 2015, Apottihankkeeseen osallistuminen sekä sähköisen terveystarkastus- ja valmennusohjelman hyödyntäminen osana terveyspalvelujen prosesseja. Terveyskeskuksen valinnanvapaus on tuonut runsaasti uusia asiakkaita terveysasemalle. Lähtökohtaisesti kirjautujien palvelutarve on osoittautunut keskimääräistä suuremmaksi ja ulkokuntalaisten osuus käynneistä oli 4,8 % vuonna Kuntakorvaussumma on vastaavasti kasvussa. Kun kokemusta ulkokuntalaisten palvelunkäyttäjien kirjautumisen syistä, palvelujen käyttötarpeesta ja volyymistä on kertynyt kahden vuoden ajan, on mahdollista selvittää yksityiskohtaisemmin ulkokuntalaisten palvelujärjestelmän aiheuttamaa kuormitusta, kustannuksia ja sen ylläpidon edellyttämää resursointia. Kuntalaisten lääkärivastaanottopalvelujen peittävyys on hieman laskenut, asukaskohtainen kustannus on matala. Samanaikainen käyntimäärien Verksamhet Centrala aktuella uppgifter inom resultatområdet är ett stegvis införande av e-tjänster och ett mångsidigt utvecklande av arbetsrutinerna. De nya sätten att arbeta stöds bland annat av att staden går med i det nationella hälsoarkivet KanTa år 2015, deltar i Apotti-projektet och utnyttjar ett digitalt program för hälsokontroller och hälsocoaching som ett inslag i hälsovårdens processer. Det fria valet av hälsovårdscentral har gjort att hälsostationen har fått ett stort antal nya kunder. Servicebehovet hos dem som skrivit in sig har i regel visat sig större än genomsnittet, och utsocknes klienters andel av besöken 2014 var 4,8 procent. Kommunersättningarna ökar i motsvarande grad. När det i två års tid samlats in uppgifter om orsakerna till att klienter från andra kommuner skrivit in sig samt om deras servicebehov och servicevolym, blir det möjligt att mer detaljerat utreda den belastning på servicesystemet och de kostnader som de medför samt vilka resurser som krävs för ändamålet. Täckningsgraden för kommuninvånarnas läkarmottagningsservice har sjunkit en aning; kostnaden per invånare är låg. Samtidigt har antalet besök stigit, vilket betyder att samma patienter använder 57

61 KAUNIAINEN Käyttötalous SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GRANKULLA Driftsbudget kasvu kertoo samojen asiakkaiden käyttävän palveluja aiempaa useammin. Kauniaisten kuntalaiset ovat keskimääräistä terveempiä mm. Terveyspuntarin kansantauti- indeksillä mitattuna. Tämä koskee kaikkia kansantaudeiksi määriteltyjä sairausryhmiä. Myös yksityisiä terveyspalveluja käytetään keskimääräistä useammin. Terveyspalveluja kehitetään edelleen asiakaslähtöiseen suuntaan. Asiakastyytyväisyysmittaus on aloitettu elokuussa 2015 ns. hymynaamakonetta hyödyntäen. Lastenneuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto auditoidaan syksyn 2015 aikana toiminnan laadun arvioimiseksi ja edelleen kehittämiseksi ja toimintaa kehitetään suositusten mukaisesti. Lasten kuntoutuspalvelujen prosesseja tarkastellaan asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Itsehoidon mahdollisuuksia tuetaan ja kehitetään sekä verkossa että poikkihallinnollista yhteistyötä rakentamalla. Ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia tarjotaan pitkäaikaistyöttömille ja omaishoitajille. Pakolaisten terveystarkastuksien ja terveydenhuollon tarpeen edellyttämään lisäresurssitarpeeseen varaudutaan Talous Henkilöstökuluissa erityisesti lääkärinvirkojen täyttämisen hitaus on lisännyt henkilöstövuokrauksen käyttötarvetta ja siten kustannuksia. Neuvolan ja vastaanoton terveydenhoitajaresurssia sekä lääkäriresurssia vahvistetaan valtuuston päätöksen mukaisesti syksyn 2015 aikana. servicen oftare än förut. Invånarna i Grankulla är friskare än genomsnittet enligt bl.a. folksjukdomsindexet i Hälsobarometern. Det här gäller alla grupper av sjukdomar som definierats som folksjukdomar. Även privata hälsovårdstjänster anlitas oftare än i kommunerna i genomsnitt. Hälsovårdstjänsterna utvecklas vidare i en mer kundorienterad riktning. En mätning av kundnöjdheten startades i augusti 2015 med hjälp av en sk. smiley-terminal. Barnrådgivningen samt skol- och studerandehälsovården genomgår under hösten 2015 en kvalitetsrevision för utvärdering och vidareutveckling av kvaliteten, och verksamheten utvecklas enligt rekommendationerna. Processerna vid rehabiliteringen av barn analyseras ur kundperspektiv. Möjligheterna till egenvård stöds och utvecklas såväl på nätet som genom uppbyggnad av tväradministrativt samarbete. Förebyggande hälsoundersökningar erbjuds åt långtidsarbetslösa och närståendevårdare. Staden bereder sig på det behov av extra resurser som hälsoundersökningarna och hälsovården för flyktingar förutsätter. Ekonomi Vad gäller personalkostnaderna har särskilt trögheten i besättandet av läkarstjänster medfört ökat behov av inhyrd personal och därigenom ökade kostnader. Rådgivningens och mottagningens hälsovårdar- och läkarresurs stärks enligt fullmäktiges beslut under hösten Terveydenhuolto TP TA TA TA TA Hälsovård Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Avohoitokäynnit lääkäreillä - Besök hos läkare inom öppenvården Vastaanotto lääkärit - Mottagning läkare asiakasmäärä - kundental (kaikki) asiakasmäärä - kundental (kauniaislaiset) peittävyys-% - täckning-% 42 % 50 % 44 % 50 % 50 % Vastaanotto kaikki ammattiryhmät - Mottagning alla yrkesgrupper asiakasmäärä - kundental (kaikki) asiakasmäärä - kundental (kauniaislaiset) peittävyys-% - täckning-% 55 % 75 % 54 % 54 % 54 % Kaikki yht.otot (puhelin, käynnit), kaikki ammattiryhmät -Alla kontakter (telefon, besök), alla yrkesgrupper asiakasmäärä - kundental (kaikki) asiakasmäärä - kundental (kauniaislaiset) peittävyys-% - Täckning-% 84 % 77 % 85 % 85 % 85 % Terveydenhuollon menot vuodessa/asukas - Hälsovårdsutgifter per år / invånare

62 KAUNIAINEN Käyttötalous SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GRANKULLA Driftsbudget SUUN TERVEYDENHUOLTO MUN- OCH TANDVÅRD Suun terveydenhuolto käsittää suun terveydentilan tutkimisen, neuvonnan, perushammashoidon ja erikoishammashoidon toimenpiteet sekä koko toimialaa palvelevan välinehuollon. Erikoishammashoito järjestetään PKS- SEHYK:ssä eli pääkaupunkiseudun suun erikoishoidon yksikössä. Suun terveydenhuollon tehtävänä on terveyden edistäminen ja laadukkaiden suun terveydenhuollon palveluiden tuottaminen koko väestölle. Mun- och tandvården omfattar undersökning av munhälsan, rådgivning, åtgärder inom bastandvård och specialiserad tandvård samt instrumentservice som betjänar hela sektorn. Den specialiserade tandvården ordnas i PKS- SEHYK, dvs. huvudstadsregionens enhet för specialiserad tandvård. Mun- och tandvårdens uppgift är att främja hälsan och producera högklassiga mun- och tandvårdstjänster för hela befolkningen. Suun terveydenhuolto Munhälsovård Vastuuhenkilö - ansvarsperson: TP TA TA TS TS Bokslut BG BG Plan Plan vastaava hammaslääkäri - ansvarig tandläkare Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Kuntalaisten mahdollisuus valita oma terveysasema alkaen ja kauniaislaisten uusien potilaiden määrä on heijastunut suun terveydenhuollon palvelujen kysyntään. Hoitotakuuvelvoite (6 kk) on pysytty täyttämään maksusitoumusmenettelyn avulla. Uuden suuhygienistin vakanssin myötä kehitetään työnjakoa. Tavoitteena on lyhentää kiireettömään hoitoon pääsyn aika kolmeen kuukauteen. Suun terveydenhuollon toimintaa arvioidaan ja kehitetään mm. alle 18-vuotiaiden potilaiden recalljärjestelmän toteutumista asetuksen mukaisesti. Kansallisen tietoarkiston käyttöönotossa siirrytään earkiston käyttöön suun terveydenhuollossa vuonna Potilastietojärjestelmän päivitykset ja prosessien valmistelu etenevät suunnitellusti. Verksamhet Sedan har kommuninvånare haft möjlighet att välja vilken hälsostation de anlitar, och antalet nya patienter i Grankulla avspeglar sig även i efterfrågan på mun- och tandvårdstjänster. Vårdgarantin (6 mån.) har kunnat uppfyllas med hjälp av betalningsförbindelser. Arbetsfördelningen utvecklas med hjälp av en ny munhygienistbefattning. Målet är att förkorta väntetiden till icke-brådskande vård till tre månader. Verksamheten inom mun- och tandvården utvärderas, och bl.a. recallsystemet för patienter under 18 år utvecklas i enlighet med förordningen. Införandet av det nationella hälsoarkivet avancerar: e-arkivet tas i bruk i mun- och tandvården under år Uppgraderingarna av patientdatasystemet och förberedandet av processerna avancerar planenligt. 59

63 KAUNIAINEN Käyttötalous SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GRANKULLA Driftsbudget Talous Uusien potilaiden määrän lisääntyminen kasvattaa kuluja mm. hoitotarvikkeiden ja terveyspalveluiden osalta. Toisaalta myös kuntakorvaukset lisääntyvät. Hoitotakuun toteutumisen varmistamiseksi maksusitoumusmenettelyn käyttöön on varattu euron määräraha. Ekonomi Det ökade antalet nya patienter höjer kostnaderna för bl.a. vårdartiklar och hälsotjänster. Å andra sidan stiger också kommunersättningarna. För att säkra att vårdgarantin verkställs, reserveras euro för förfarandet med betalningsförbindelser. Suun terveydenhuolto TP TA TA TA TA Munhälsovård Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Vastaanotto Käynnit (oma toiminta) - Besök (egen verksamhet) asiakasmäärä - kundental (kaikki) asiakasmäärä - kundental (kauniaislaiset) euro /käynti - euro /besök Maksusitoumusmenettely Määrä, lkm euro /käynti - euro /besök ERIKOISSAIRAANHOITO SPECIALISERAD SJUKVÅRD Erikoissairaanhoito käsittää ostopalveluna HUS: ltä hankittavan erikoissairaanhoidon. Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan kahdessatoista HYKS:in osaamiskeskuksessa. Den specialiserade sjukvården omfattar den specialiserade sjukvård som köps av HNS. Sjukvårdstjänsterna produceras av tolv kompetenscentra vid HUCS. Erikoissairaanhoito Specialiserad sjukvård Vastuuhenkilö - ansvarsperson: TA TA TA TS TS Pia Höglund BG BG BG Plan Plan ylilääkäri - överläkare TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Palvelujen ostot - Köp av tjänster TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö on edelleen vähäistä vertailukuntiin nähden, mutta lähetteet (+ 5,9 %) ja sitä kautta palvelusuunnitelman mukaisesti hoidetut potilasmäärät ovat lisääntyneet (+3,7 %) alkuvuonna Terveyskeskuksesta kirjoitettujen lähetteiden määrä on pysynyt ennallaan, lisäys tulee nimenomaisesti yksityislääkäreiden lähetemäärissä (+16 %). Verksamhet Tjänsterna inom den specialiserade sjukvården används alltjämt i ringa grad jämfört med jämförelsekommunerna, men remisserna (+ 5,9 %) och därigenom antalet patienter som vårdats enligt serviceplanen har ökat (+ 3,7 %) under första halvåret Antalet remisser som skrivs på hälsocentralen har varit oförändrat; ökningen finns uttryckligen i antalet remisser från privatläkare (+16 %). 60

64 KAUNIAINEN Käyttötalous SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD GRANKULLA Driftsbudget Talous Erikoissairaanhoidon palvelujen osto suunnitellaan ja seuranta toteutetaan yhteistyössä HUS:n taloushallinnon kanssa. Talousarvio pohjautuu HUS:n hallituksen talousarviosuunnitelmaan, kuluvan vuoden toteumaan huomioiden tehokkuustavoitteet, väestönkasvu ja väestön ikääntymisen mukana syntynyt lisääntyvä palveluntarve. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousussa pääsääntöisesti lisääntyneen käytön pohjalta ja tällä hetkellä poikkeama alkuvuoden jäsenkuntalaskutuksessa 2015 on +13,7 %. Väestön ikääntyminen on merkittävin erikoissairaanhoidon palvelutarvetta lisännyt tekijä. Oikea-aikaisia, asiakaslähtöisiä ja riittävän kattavia peruspalveluja tarjoamalla pystytään vain osin vaikuttamaan erikoissairaanhoidon lähetemääriin ja sitä kautta kustannuksiin. Ekonomi Köpet av tjänster inom den specialiserade sjukvården planeras och uppföljningen sker i samarbete med HNS ekonomiförvaltning. Budgeten bygger på HNS styrelses budgetplan, utfallet för 2015 med beaktande av effektivitetsmålen, befolkningstillväxten och det ökande servicebehovet på grund av att befolkningen åldras. Kostnaderna för den specialiserade sjukvården stiger huvudsakligen på grund av ökad användning, och för närvarande är avvikelsen i medlemskommunsfaktureringen för första halvåret ,7 %. Den mest betydande faktor som ökar behovet av specialiserad sjukvård är att befolkningen åldras. Genom kundorienterad och tillräckligt täckande service som ges i rätt tid kan man bara delvis påverka antalet remisser i den specialiserade sjukvården och därigenom kostnaderna. Erikoissairaanhoito TP TA TA TA TA Specialiserad sjukvård Bokslut BG BG BG BG Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Avohoitokäynnit - Besök Hoitojaksot - Vårdperioder Hoitopäivät (psyk.) - Vårddagar (psyk.) Toimintamenot - Verksamhetsutgifter euro /asukas - euro /invånare (brutto)

65 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK Toimintamenot 2016 Verksamhetsutgifter 11,3 M 2 % Hallinto - Förvaltning 6 % 6 % 6 % 2 % Maankäyttö - Markanvändning 6 % Ympäristötoimi - Miljöenheten 2 % 42 % 42 % Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu - Byggherreverksamhet och teknisk planering 43 % Kuntatekniikka - Kommunteknik 42 % Rakennusvalvonta - Byggnadstillsyn 2 % Talousarviovertailu Budgetjämförelse, 1000 Rakennusvalvonta - Byggnadstillsyn Kuntatekniikka Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu Ympäristötoimi Maankäyttö Hallinto - Förvaltning

66 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget YHDYSKUNTATOIMI- SAMHÄLLSTEKNIK Tulosalueet Resultatområden: HALLINTO FÖRVALTNING MAANKÄYTTÖ MARKANVÄNDNING YMPÄRISTÖTOIMI - MILJÖENHETEN TILAKESKUS LOKALCENTRALEN KUNTATEKNIIKKA KOMMUNTEKNIK RAKENNUSVALVONTA BYGGNADSTILLSYN Yhdyskuntatoimi Samhällsteknik Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Marianna Harju Bokslut BG BGF Plan Plan yhdyskuntatoimen johtaja-direktör för samhällstekniken Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Valtio, Helsingin seudun 14 kuntaa ja HSLkuntayhtymä ovat valmistelleet tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman 2050 (MASU 2050), asuntostrategian 2025 (ASTRA 2025) sekä liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015). Hyväksyttyjen suunnitelmien pohjalta neuvotellaan seuraavaan MALaiesopimukseen toimenpiteet ja resurssit kehittämistoimien suuntaamiseksi siten, että seudullinen liikennejärjestelmä sekä maankäytön ja asuntotuotannon suunnittelu kytketään yhteen vielä nykyistä sopimusta kiinteämmin. Nykyisen MAL-aiesopimuksen asuntotuotantotavoite Kauniaisten osalta on tarkoittanut keskimäärin 60 asunnon valmistumista vuosittain. Näistä 20 % eli 12 kpl tulee olla valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Jatkossa tavoitteena on ollut lisätä kuntien asemakaavoitusta 25 % nykyisen aiesopimuksen tasosta ehtona valtion tukeen seudun suurille liikenneinvestoinneille. Kauniaisten kannalta merkittävimmän seudullisen liikenneinvestoinnin, Espoon kaupunkiradan jatkeen, toteutusajankohta on edelleen avoin. Toteutussuunnitelmat on laadittu. 63 Verksamhet Staten, de 14 kommunerna i Helsingforsregionen och HST-samkommunen har i tätt samarbete berett följande planer för regionen: markdispositionsplan 2050 (MASU 2050), bostadsstrategi 2025 (ASTRA 2025) och trafiksystemplan (HLJ 2015). Utifrån de godkända planerna förhandlar man fram resurserna och åtgärderna i följande MBT-intentionsavtal ( ) så att det regionala trafiksystemet samt planeringen av markanvändningen och bostadsproduktionen kopplas ihop ännu fastare än i det nuvarande avtalet. Bostadsproduktionsmålet i det nuvarande MBTintentionsavtalet har för Grankullas del inneburit i medeltal 60 bostäder årligen. Av dessa ska 20 %, dvs. 12 st., vara statsstödd hyresbostadsproduktion. Målet har varit att i fortsättningen öka planläggningen i kommunerna med 25 procent från nivån i det nuvarande intentionsavtalet som villkor för statligt stöd för de stora trafikinvesteringarna i regionen. Tiden för genomförandet av den ur Grankullas synpunkt viktigaste trafikinvesteringen, Esbo stadsbana, är fortfarande öppen. Genomförandeplanerna har utarbetats.

67 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget Kaavoituksella luodaan edellytykset aiesopimuksen mukaiselle asuntotuotannolle, palvelujen sijoittumiselle ja muulle kaupunkirakenteen kehitykselle. Kaupungin kaavoitusohjelma perustuu Kauniaisten maankäytön kehityskuvaan, jonka uudistettu tarkastelu on valmistunut vuonna Asemakaavamuutoksilla asuntojen lisärakentamisen mahdollistamiseksi tuetaan paitsi seudullisten tavoitteiden toteutumista, myös Kauniaisten omaa elinvoimaisuutta ja talouden tasapainotilaa asukasluvun ja verotulojen kasvun myötä. Kaupunki saa kaavamuutoksien yhteydessä tuloja rakennusoikeuden lisääntymisen kautta erityisesti omistamillaan alueilla, joskin samalla toteutettavat infrahankkeet myös tarvitsevat rahoitusta. Lähtökohtana on, että yksityisten maanomistajien alueilla kaupunki perii osuuden kaavamuutoksien myötä saavutetusta arvonnoususta ja vähintään kaavamuutoksista aiheutuvat infrakustannukset katetaan maankäyttösopimusten kautta saatavilla tuloilla. Maankäyttösopimuksilla on mahdollista sopia laajemminkin kaavoituksen osapuolien välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Väestön ikääntyminen on merkittävä muutoskehitys myös Kauniaisissa. Villa Bredan alue on suunniteltu vastaamaan paremmin määrällisesti kasvavan vanhusväestön tarpeisiin. Villa Bredan palvelukeskus peruskorjataan ja laajennetaan ja viereiselle tontille rakennetaan asuntoja, joiden asukkaat voivat tarpeensa mukaan tukeutua viereisen palvelukeskuksen ja kotihoidon palveluihin. Villa Breda on Kauniaisten kaupungin taloussuunnitelmassa merkittävin rakennusinvestointikohde. Väestön ikääntymisen myötä myös ympäristön esteettömyyden vaatimukset lisääntyvät. Taloussuunnitelmassa varaudutaan julkisten tilojen ja alueiden parantamiseen myös esteettömyyden kannalta sekä yksityisten taloyhtiöiden hissiavustusanomuksiin. Genom planläggning skapas förutsättningar för bostadsproduktion och placering av service och för övrig utveckling av stadsstrukturen enligt intentionsavtalet. Stadens planläggningsprogram grundar sig på Grankullas utvecklingsbild för markanvändning och boende, som färdigställts i reviderad form år Genom planläggning som möjliggör byggande av nya bostäder bidrar man till Grankullas livskraft och balanserade ekonomi i och med att befolkningen växer och skatteinkomsterna ökar. Särskilt i de områden som staden äger får den inkomster i anslutning till planändringarna genom att byggrätten ökar, även om de infrastrukturprojekt som samtidigt genomförs också kräver finansiering. Utgångspunkten är att staden tar ut en andel av den värdestegring som planändringar medför i privata markägares områden och att åtminstone de infrastrukturkostnader som planändringar vållar täcks med inkomster som genom markanvändningsavtal. Med markanvändningsavtal är det möjligt att också i större omfattning komma överens om rättigheterna och skyldigheterna mellan planläggningsparterna. Befolkningens åldrande är en väsentlig utvecklingstrend också i Grankulla. Villa Bredas område har planerats så att det bättre tillgodoser den allt större äldre befolkningens behov. Servicecentret saneras och byggs till, och på tomten invid byggs bostäder för äldre personer som enligt behov kan anlita de tjänster som servicecentret och hemvården erbjuder. Villa Breda är det mest betydande bygginvesteringsobjektet i Grankulla stads ekonomiplan. I och med att befolkningen åldras ökar också kraven på omgivningens tillgänglighet. I ekonomiplanen bereder sig staden på att förbättra allmänna lokaler och områden också med tanke på tillgängligheten samt på privata husbolags ansökningar om hissunderstöd. Kauniainen on sitoutunut yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa vuoteen 2030 ulottuvaan ilmastostrategiaan ja sen pohjalta laadittuun toimintaohjelmaan, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta sekä saada aikaan hiilineutraali pääkaupunkiseutu vuonna Energiatehokkuuden parantamisella on tässä merkittävä rooli, ja se otetaan aina hankkeiden suunnitteluvaiheessa huomioon. Tulevat korjausrakentamishankkeet pohjautuvat suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon ja energiatehokkuuden arviointiin osana muita korjauksia sekä teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltuihin ratkaisuihin. Uudisrakentamisen ratkaisuissa energiatehokkuus on aina lähtökohta. Tillsammans med de övriga städerna i huvudstadsregionen har Grankulla förbundit sig till en klimatstrategi som sträcker sig till år 2030 och till det åtgärdsprogram som gjorts upp utgående från strategin. Målet för programmet är att minska utsläppen av växthusgaser fram till 2020 med 20 % från nivån 1990 och åstadkomma en kolneutral huvudstadsregion Här spelar en förbättring av energieffektiviteten en central roll, och detta beaktas alltid i planeringen av projekt. Framtida renoveringsprojekt baserar sig på systematiskt fastighetsunderhåll och en bedömning av energieffektiviteten som en del av de övriga reparationerna samt på tekniskt, funktionellt och ekonomiskt välgrundande lösningar. Vid nybyggande utgår man alltid från energieffektiva lösningar. 64

68 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget Kuntatekniikan hoitovastuulla olevat kadut, puistot ja yleiset alueet ovat lisääntyneet viime vuosina valmistuneiden investointien myötä. Merkittävimmät kohteet ovat keskustan uudet yleiset alueet puistoineen, Thurmaninpuisto, päärautatieaseman liityntäpysäköintialue, Sansinpellon puistoalue, Bensowinpuisto ja Kauniaistentien itäpään kunnossapito (aiemmin ELY-keskuksella). Toimintaympäristömuutoksista Kauniaisille erityisen merkittävä on ympäröivän Espoon kehitys. Uusia asunto- ja työpaikka-alueita, palveluita sekä kaupallisia keskuksia kaavoitetaan ja rakennetaan tarvittavine liikennejärjestelyineen Kauniaisten välittömään lähiympäristöön. Ne tuonevat valmistuttuaan mukanaan joitakin ei-toivottuja seurauksia esim. lisääntyvän liikenteen, väylien ruuhkautumisen ja melun muodossa, mutta myös mahdollisuuksia monipuolistuviin lähipalveluihin ja Kauniaisten keskustan liikkeiden menestymiseen ostovoiman lisääntyessä. Uhkana voi toisaalta olla myös uusien kaupallisten palveluiden vetovoima kilpailijana Kauniaisten oman keskustan liikkeille. Kauniainen onkin lausunnoissaan esittänyt kaupallisen palveluverkon kehittämistä lähipalveluita tukevaan suuntaan, sekä ilmoittanut haluavansa olla mukana lähiliikenneväyliensä suunnittelussa, mm. Turuntien ja Jorvin alueilla. Tietotekniikan ja sähköisen asiakaspalvelun lisääntyvä hyödyntäminen toiminnassa luo kuntalaisille mahdollisuuksia asioida heille parhaiten sopivana aikana ja on kaupungin strategisten tavoitteiden mukaista. Samalla kuitenkin kasvatetaan kaupungin kiinteitä kustannuksia, joten on harkittava tarkkaan mitkä uudet it-järjestelmät ovat tarkoituksenmukaisia. Antalet gator, parker och allmänna områden för vilkas underhåll kommuntekniken svarar har ökat i takt med investeringar som slutförts under de senaste åren. De mest betydande objekten är de nya allmänna områdena i centrum inklusive parker, dvs. Thurmansparken, infartsparkeringen vid järnvägsstationen, Sansåkers parkområde, Bensowsparken och underhållet av östra ändan av Grankullavägen (tidigare hos NTM-centralen). Vad gäller förändringar i omvärlden är det omgivande Esbos utveckling av särskilt stor betydelse för Grankulla. Nya bostads- och arbetsplatsområden, olika slags service och kommersiella centrum, inklusive behövliga trafikregleringar, planläggs och byggs i Grankullas närmaste omgivning. När de är färdiga har de sannolikt vissa oönskade följder t.ex. i form av ökad trafik, trafikstockningar och buller, men de medför också möjligheter till mångsidigare närservice och framgång för affärerna i Grankulla centrum tack vare ökad köpkraft. Å andra sidan kan de nya kommersiella tjänsternas dragningskraft som konkurrenter till butikerna i Grankulla centrum utgöra ett hot. I sina utlåtanden har Grankulla därför framhållit att det kommersiella servicenätet bör utvecklas i en riktning som stöder närservicen, samt meddelat att staden vill delta i planeringen av de närmaste trafiklederna, bl.a. vid Åbovägen och Jorv. Den ökade användningen av datateknik och e- tjänster i enlighet med stadens strategiska mål ger kommuninvånarna möjligheter att sköta sina ärenden när det bäst passar för dem. Samtidigt ökar dock stadens fasta kostnader, och därför bör man noga överväga vilka nya it-system som är ändamålsenliga. Talous Tuotot Lautakuntatason tuloarvio ilman sisäisiä eriä on n. 11,1 miljoonaa euroa. Yhdyskuntatoimen tuotot muodostuvat erinäisten palveluiden myötä saatavista myyntituotoista, vuokratuotoista sekä tonttimyynneistä. Ulkoiset tuotot noudattavat pitkälti edellisvuosien tasoa lukuun ottamatta tonttimyynneistä saatavia tuottoja. Tonttien myyntivoitot sisältyvät toimialan käyttötalouden kokonaisarvion mukaisiin toimintatuottoihin ja niille on perustettu oma, maankäytön tulosalueesta eriytetty kustannuspaikka. Toimialan palvelutaksojen hinnat on tarkistettu vastaamaan palvelujen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia ja taksoja on tarpeellisin osin korotettu indeksikorotuksen mukaisesti. Ekonomi Intäkter De beräknade inkomsterna på nämndnivå, exklusive interna poster, uppgår till 11,1 miljoner euro. Samhällsteknikens intäkter består av försäljningsintäkter för olika tjänster samt försäljningsintäkter och arrende/hyresintäkter. De externa intäkterna följer till stora delar nivån under tidigare år, bortsett från intäkterna för tomtförsäljning. Vinsterna från försäljning av tomter ingår i sektorns verksamhetsintäkter enligt en totalkalkyl för driftsekonomin, och det har grundats ett eget kostnadsställe för dem avskilt från resultatområdet för markanvändning. Sektorns servicetaxor har justerats för att motsvara kostnaderna för serviceproduktionen, och det har gjorts indexhöjningar i dem till behövliga delar. 65

69 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget Menot Lautakunnan menoarvio ilman sisäisiä eriä on 10 miljoonaa euroa. Talousarvio on laadittu tiukkaa taloudenpitoa noudattaen kustannustehokkuus, toiminnan tehostaminen sekä tuloksellisuus huomioiden. Toiminnan suunnittelussa on keskitytty perustehtävien suorittamiseen huolellisesti, uusia menoeriä välttäen. Toimintakulujen budjetoinnissa on huomioitu tiedossa olevat toiminnan muutokset sekä kustannustason kehitys. Talousarvion mukaiset menot ovat KH:n asettaman kehysraamin mukaiset (9,9 milj. euroa). Henkilöstömenot Henkilöstösuunnitelman mukaisten vakinaisten toimien ja virkojen määrärahat sisältyvät kokonaisuudessaan budjettiin. Lisäksi henkilöstömenoihin sisältyvät varhais- ja eläkeperusteiset eläkemaksut. Toimialojen budjettiin on edellisvuoden tapaan sisällytetty lomapalkkavelat, jotka on aiemmin kirjattu yleishallinnon alle. Palvelujen ostot Maankäytön palvelujen ostot on mitoitettu vastaamaan vuoden 2016 maankäytön suunnittelun tarpeita. Kaupungin vastuulla olevien varautumisja väestönsuojelutehtävien sekä päivitetyn valmiussuunnitelman edellyttämiin korjaus- ja kunnostustoimenpiteisiin on vuodesta 2014 alkaen sisällytetty vuotuinen euron suuruinen määräraha (Yt-hallinto). Kaupungin hallinnoimien tilojen vuosikorjaustarpeista on tullut edellisvuosien tapaan runsaasti esityksiä käyttäjähallintokunnilta ja toteutusvarauksia on sisällytetty käyttötalouteen mahdollisuuksien mukaan. Ennalta arvaamattomiin vuosikorjauksiin varattua määrärahaa on korotettu viime vuoden tasosta, reagoiden aiempiin kommentteihin niin kiinteistöjen käyttäjiltä kuin päättäjiltä sekä tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomuksessaan esiin nostamaan huoleen kiinteistöjen kunnossapidon määrärahojen riittävyydestä. Katujen ja yleisten alueiden kunnossapitoon varattu määräraha vastaa edellivuosien tasoa.. Aineet ja tarvikkeet Energian (sähkö & lämpö) hinta on osalta arvioitu talousarvion valmisteluaikaisen, edellisvuotta vastaavan hintatason mukaan (nousua 3-5 %). Avustukset Kaupungin asunto-ohjelmaan sisältyy periaate, jonka mukaan kaupunki tukee hissien rakentamista varaamalla vuosittain erillisen määrärahan hissiavustuksia varten. Valtio on toistaiseksi myöntänyt rahoitusta vähintään 3- kerroksisiin asuinrakennuksiin hissiä rakennettaessa 50 % kustannuksista. Näissä tuen piiriin hy- Utgifter Nämndens utgiftsbudget exklusive interna poster uppgår till 10 miljoner euro. Budgeten utgår från stram hushållning och kostnadseffektivitet och siktar på effektivering av verksamheten och ett gott resultat. I planeringen av verksamheten har man fokuserat på att utföra basuppgifterna omsorgsfullt och att undvika nya utgiftsposter. Vid budgetering av verksamhetsintäkterna har man beaktat kända ändringar i verksamheten samt utvecklingen av kostnadsnivån. Utgifterna i budgeten håller sig inom den ram som stadsstyrelsen fastställt (9,9 mn euro). Personalkostnader Anslag för ordinarie tjänster och befattningar enligt personalplanen ingår i budgeten till fullt belopp. I personalutgifterna ingår därtill de förhandspensions- och pensionsutgiftsbaserade avgifterna. I sektorernas budgeter ingår såsom året före även semesterlöneskulder, som tidigare bokfördes under allmänna förvaltningen. Köp av tjänster Markanvändningens köp av tjänster har dimensionerats så att de motsvarar behovet av planering av markanvändningen under För de beredskaps- och befolkningsskyddsuppgifter som staden svarar för och de reparations- och underhållsåtgärder som den reviderade beredskapsplanen förutsätter har fr.o.m avsatts ett årligt anslag på euro (samhällsteknikens förvaltning). Såsom under tidigare år har användarförvaltningarna kommit med talrika förslag om årsreparationer på lokaler som staden förvaltar. Reserveringar för genomförande av dessa har i mån av möjlighet tagits in i driftsekonomin. Anslaget för oförutsedda årsreparationer har höjts från förra årets nivå som reaktion på tidigare kommentarer från såväl fastigheternas användare som beslutsfattare samt på den oro för underhållsanslagens tillräcklighet som revisionsnämnden uttryckte i sin utvärderingsberättelse för Anslaget för underhåll av gator och allmänna områden motsvarar nivån under tidigare år. Material och förnödenheter Priset för energi (el och värme) har beräknats enligt prisnivån vid beredningstidpunkten, som motsvarar nivån året innan (ökning 3 5 %). Understöd I stadens bostadsprogram ingår en princip enligt vilken staden stöder byggandet av hissar genom att årligen reservera ett separat anslag för hissunderstöd. Staten har hittills beviljat understöd till högst 50 % av kostnaderna för byggande av hiss i bostadshus med minst 3 vå- 66

70 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget väksytyissä kohteissa Kauniainen myöntää lisäksi 10 % hissiavustusta. Budjettivaraus on vuosittain mitoitettu tiedossa olevien hankkeiden mukaisesti. Vuoden 2016 määrärahatarpeeksi arvioidaan n euroa. ningar. För dessa för understöd godkända projekt beviljar Grankulla dessutom 10 % hissunderstöd. Årligen reserveras ett anslag i budgeten enligt de projekt staden känner till. Anslagsbehovet för 2016 uppskattas till ca euro. Kuntaosuudet Palvelujen ostoihin sisältyy useita toimialan toiminnan suunnittelusta ja budjetoinnista riippumattomia menoeriä, jotka perustuvat kaupungin ja palvelun toimittajan väliseen ostopalvelusopimukseen sekä kaupungin asukaslukuun, ja jotka ovat yhteenlaskettuina euromääräisesti varsin merkittävät. Näitä ovat ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon asiantuntijapalvelut ja kuntaosuudet (ESYT, MetropoliLab), HSY:n seutu- ja ympäristötiedon, HSL:n julkisen liikenteen sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palo- ja pelastustoiminnan kuntaosuudet. HSL esittää toiminta- ja taloussuunnitelmaluonnoksessaan Kauniaisten kuntaosuudeksi vuonna 2016 vähennysten jälkeen euroa. Arvio on vastoin edellisvuoden arvioita yllättäen pienempi kuin vuoden 2015 budjettivaraus, perustuen lipputulojen erittäin voimakkaaseen kasvuun. Tämä saattaa olla ylioptimistinen arvio, ja HSLkuntaosuuteen onkin varattu euroa enemmän kuin HSL esittää. Vuonna 2017 kuntaosuus olisi euroa ja vuonna euroa. Kuntaosuuden kasvu johtuu erityisesti infrakustannusten kasvusta suurien joukkoliikennehankkeiden käyttöönoton myötä (Kehärata, Länsimetro). Käyttötalouden taloussuunnitelma vuosille Taloussuunnitelmavuosien mukaiset määrärahat perustuvat yleisindeksiä vastaavan kustannustason nousulle. Poikkeuksen muodostavat tonttien myyntivoitot, konekaluston vaihtohyvitykset sekä yhteistoiminnalliset kuntaosuudet. Henkilöstö Yhdyskuntatoimen henkilöstömäärä on suunnitelmakaudella edellisten vuosien tapaan 57,0 henkilöä. Tehtävät saadaan suoritettua tällä mitoituksella lukumäärää kasvattamatta, mutta myöskään vähennyksiin ei ole mahdollisuutta. Henkilöresurssien riittävyys on paikoin varsin niukka, mikä tarkoittaa toiminnan herkkää haavoittuvaisuutta. Muutoksena aiempiin vuosiin esitetään tulosalueen Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu nimenmuutosta Tilakeskukseksi, joka paremmin kuvaa toimintaa kaupungin omistamien tilojen ylläpitäjänä ja hankkeista vastaavana tahona. Samalla muutettaisiin rakennuttajapäällikön nimike tilakeskuksen päälliköksi. Tulosalueen yksiköt Kommunandelar Köp av tjänster omfattar flera utgiftsposter som är oberoende av planeringen och budgeteringen av verksamheten inom sektorn och som grundar sig på avtal om köp av tjänster mellan staden och en serviceproducent och på stadens invånarantal. Det sammanlagda beloppet av de här posterna är rätt betydande. Till dessa hör sakkunnigtjänster och kommunandelar inom miljövård och miljö- och hälsoskydd (ESYT, MetropoliLab), kommunandelen för HRM:s region- och miljöinformation samt kommunandelen för HRT:s kollektivtrafik och för Västra Nylands räddningsverks brand- och räddningsverksamhet. HRT föreslår i sitt utkast till verksamhets- och ekonomiplan att Grankullas kommunandel år 2016 efter avdrag fastställs till Det uppskattade beloppet är tvärtemot uppskattningarna året innan lägre än budgetreserveringen 2015, vilket beror på en mycket kraftig ökning av biljettintäkterna. Det här kan vara överoptimistiskt, och staden har faktiskt avsatt euro mer för HRT-kommunandelen än vad HRT föreslår. År 2017 beräknas kommunandelen vara euro och år euro. Att kommunandelen växer beror främst på ökade kostnader för infrastrukturen i och med att stora kollektivtrafikprojekt (Ringbanan, Västmetron) blir klara. Driftsekonomidelens ekonomiplan för Ekonomiplaneårens anslag baserar sig på en höjning av kostnadsnivån som motsvarar generalindex. Undantag utgör vinsterna från tomtförsäljning, ersättningarna för bytesmaskiner och kommunandelarna för samarbete. Personal Antalet anställda inom samhällstekniska sektorn är under planperioden 57,0 i likhet med de närmast föregående åren. Uppgifterna kan utföras med denna dimensionering; antalet anställda behöver inte öka, men det finns heller ingen möjlighet till minskningar. Personalresurserna är till vissa delar med nöd och näppe tillräckliga, vilket gör verksamheten sårbar. Som ändring från tidigare år föreslås att namnet på resultatområdet Byggherreverksamhet och teknisk planering ändras till Lokalcentralen, som bättre beskriver dess verksamhet som den enhet som ansvarar för underhållet av stadens lokaler och för olika projekt. Samtidigt ändras byggchefens tjänstebeteckning 67

71 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget olisivat vuoden 2016 alusta alkaen Rakennuttaminen (investointihankkeet) ja Kiinteistöpalvelut (kiinteistöjen jokapäiväinen yllä- ja kunnossapito). Henkilöstösuunnitelman lisäksi toimialat käyttävät kesä- ja kausityöntekijöitä sekä tarvittaessa lomasijaisia ja/tai projektityöntekijöitä. Investoinnit KH:n talousarviovalmistelun linjauksen mukaisesti kaupungin investoinnit toteutetaan voimassa olevan investointiohjelman mukaan. Suunnittelukaudelle ei voi ottaa uusia hankkeita muutoin kuin siirtämällä jo hyväksyttyjä hankkeita suunnittelukauden ulkopuolelle. Rakennusinvestoinneista tulee aina olla hyväksytty tarveselvitys ennen kuin hankkeelle voidaan varata suunnittelumäärärahaa investointiohjelmaan ja tarkentaa toteutusajankohtaa sekä toteutukseen tarvittavaa määrärahaa. Lopullisen investointiohjelman tulevalle vuodelle vahvistaa KV talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Tarveselvityksen laadinnasta vastaa aina hankkeen käyttäjälautakunta ja investointien suunnittelun tulee olla kiinteä osa sen toiminnan suunnittelua (Rakennusinvestointihankkeiden toteutusohje, KV ). Ottaen huomioon taloussuunnitelmakaudelle kokonaisuutena sisältyvät erittäin mittavat investointitarpeet, on välttämätöntä, että investointiesitysten osalla joudutaan tarkasti harkitsemaan hankkeiden priorisointeja ja ylipäätään niiden toteutusmahdollisuuksia. Talonrakennushankkeet esitetään hankekohtaisesti. Kaupungin merkittävin investointihanke suunnitelmakaudella on Villa Bredan palvelukeskuksen saneeraus ja laajennus. Alueella toteutetaan myös yksityisenä hankkeena uusien kerrostalojen rakentaminen. Koulujen peruskorjaus etenee vuosittain suunnitelmallisesti. Vuosina on ohjelmassa Kasavuoren koulukeskuksen laajennus ja C- ja D-käytävien sekä opettajainhuoneen talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen. Kaupungintalon saneeraushankkeen kanssa otetaan aikalisä, sillä kaupungintalon alueelle järjestetään arkkitehtikilpailu keskustan kehittämisen jatkamiseksi, monipuolisten ideoiden tarkastelemiseksi ja asemakaavoituksen uudistamisen pohjaksi. Uimahallin varsin perusteellinen saneeraus esitetään toteutettavaksi mahdollisimman ripeässä tahdissa KH:n hyväksymän tarveselvityksen mukaisesti (suppeampi vaihtoehto). Suunnittelumäärärahaa esitetään vuodelle 2016 ja toteutusmäärärahaa vuodelle Vallmogårdin peruskorjausohjelmassa on julkisivukorjaus ja ikkunoiden kunnostaminen ohjelmoitu seuraavaksi vuodelle 2016 kuluvana vuonna tehdyn vesikattokorjauksen jälkeen. till chef för lokalcentralen. Enheterna inom resultatområdet heter från början av 2016 Byggherreverksamhet (investeringsprojekt) och Fastighetstjänster (daglig skötsel och underhåll av fastigheter.) Utöver anställda enligt personalplanen anlitar sektorerna sommar- och säsongsanställda samt vid behov semestervikarier och/eller projektarbetare. Investeringar Enligt de riktlinjer som stadsstyrelsen dragit upp för budgetberedningen ska stadens investeringar genomföras enligt det gällande programmet. Nya projekt kan inte tas in under planperioden annat än genom att redan godkända projekt i stället skjuts fram till senare år. För bygginvesteringar ska det alltid finnas en godkänd behovsutredning innan man kan ta med planeringsanslag för projektet i investeringsprogrammet och specificera tidsschemat samt de anslag som behövs för projektet. Det slutliga investeringsprogrammet för det kommande året fastställs av fullmäktige i samband med godkännandet av budgeten. För behovsutredningen ansvarar alltid den användande nämnden, och planeringen av investeringar bör alltid utgöra en fast del av nämndernas verksamhetsplanering (Direktiv för genomförande av investeringsprojekt, STF ). När man beaktar de totalt sett mycket stora investeringsbehov som gäller för planperioden, är det nödvändigt att man för investeringsförslagens del noga överväger prioriteringarna och överhuvudtaget möjligheterna att förverkliga dem. Husbyggnadsprojekten presenteras per projekt. Stadens mest betydande investeringsprojekt under planperioden är saneringen och tillbyggnaden av Villa Breda servicecenter. I området kommer också nya flervåningshus att byggas som ett projekt med privat finansiering. Skolsaneringarna framskrider årligen enligt en fastställd plan. Under åren är det dags för tillbyggnad av Kasavuoren koulukeskus, där också hustekniken och utrymmena i C- och D-korridorerna och lärarrummet ska moderniseras. Gällande saneringen av stadshuset har staden tagit timeout för att en arkitekttävling ska ordnas för stadshusområdet i syfte att fortsätta utvecklingen av centrum, att få in olika idéer för området och för förnyandet av detaljplaneringen. En ingående sanering av simhallen föreslås i möjligast snabb takt enligt behovsutredningen som godkändes av styrelsen (det mindre utförliga alternativet). Planeringsanslag föreslås för år 2016 och anslag för genomförande av projektet år Grundreparationsprogrammet för Vallmogård tar upp fasad- 68

72 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget Kaupungin kalliosuojaan esitetään investointimäärärahaa toiminnan kannalta välttämättömille korjaustöille sekä väestönsuojelullisten järjestelmien ajanmukaistamiselle. Jokavuotinen rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestointien listaus on osa investointiohjelmaa, perustuen kiinteistöjen PTS-suunnitelmissa ja kuntoarvioissa esiin tulleisiin korjaustarpeisiin. Hyväksytyn talousarvion mukaista työohjelmaa laadittaessa harkitaan toteutuskokonaisuuksia ja toteutuksen ajankohtia, pyrkien mm. järkeviin kiinteistökohtaisiin remontteihin tai kaupungin kiinteistömassan kannalta edullisiin teemoihin, jolloin urakoita voidaan yhdistää. Julkisen käyttöomaisuuden hankkeet (liikenneväylät, viheralueet, muu infrastruktuuri) on esitetty alustavasti luettelona, joka täsmentyy yhdyskuntalautakunnan hyväksymäksi työohjelmaksi budjetin tultua vahvistetuksi. Kadunrakennuskohteiden määrittely ja ajoitus liittyy olennaisesti merkittävimpiin rakennushankkeisiin sekä pääväylien kunnostustarpeisiin. Lisäksi vuosittainen määräraha on tarkoitettu sisältämään varauksen liikenneturvallisuuden edistämiseen, suunnitteluun, valaistukseen ja päällystämiseen sekä toistaiseksi nimeämättömille pienille kadunrakennushankkeille. Vuodelle 2016 esitetään erillistä euron määrärahaa Koivuhovin kaava-alueen talonrakennusta edeltävän Bredanniitynkujan ja muun alueella tarvittavan infrastruktuurin toteuttamiseksi, sillä vuotuinen julkisen käyttöomaisuuden kokonaismääräraha euroa ei tämän kohteen lisäksi riittäisi kuin osaan tarvittavista päällystystöistä ja vähäiseen kohteiden suunnitteluun ja valaistusparannuksiin. Viheralueinvestointien määrärahan käyttösuunnitelma esitetään vastaavasti alustavana kohdeluettelona. Ajantasainen konekalusto on kunnossapitoyksikön jokapäiväinen työväline viihtyisän kaupunkiympäristön ylläpidossa. Konekaluston investointiesitys perustuu pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen kalustohankintojen optimointiin, jossa on otettu huomioon paitsi kalustoon kohdistuvat toiminnalliset tarpeet ja käytettävyys, myös korjauskustannusten ja koneista saatavien vaihtohyvitysten määrät. Vaihtohyvityksen osuus kirjataan käyttötalouteen myyntivoittojen alle. reparation och fönsterreparation i planen för år 2016, efter takreparationen som görs under innevarande år. För stadens bergskyddsrum föreslås ett investeringsanslag för reparationer som är nödvändiga med tanke på verksamheten samt modernisering av tekniken och utrustningen i befolkningsskyddet så att de svarar mot dagens krav. Den årligen återkommande listan över underhållsoch reparationsinvesteringar i byggnader är en del av investeringsprogrammet, och den utgår från reparationsbehov som kommit fram i fastighetsbesiktningarna och långsiktsplanerna för stadens fastigheter. När arbetsprogrammet enligt den godkända budgeten görs upp övervägs helheter och tidpunkter för genomförandet i syfte att åstadkomma bl.a. förnuftiga fastighetsspecifika renoveringar eller för stadens fastighetsmassa fördelaktiga teman, varvid entreprenader kan kopplas ihop. Projekten inom publik egendom (trafikleder, grönområden, övrig infrastruktur) har preliminärt angetts i en förteckning som efter att budgeten fastställts preciseras i ett av samhällstekniska nämnden godkänt arbetsprogram. Fastställandet av och tidsplanerna för gatubyggnadsprojekt är i hög grad anknutna till de viktigaste byggprojekten och till behovet av att iståndsätta huvudleder. Det årliga anslaget är dessutom avsett att omfatta en reservering för främjande av trafiksäkerheten, planering, belysning och beläggning samt för tills vidare inte namngivna små gatubyggnadsarbeten. För år 2016 föreslås dessutom ett särskilt anslag på euro för bygge av infrastruktur på Bredaängsgränden och resten av området, som ska byggas före husbyggandet sätter i gång på planområdet i Björkgård. Detta motiveras med att det årliga helhetsanslaget för publik egendom, euro, inte utöver detta objekt skulle räcka till för mer än en del av de beläggningsarbeten som behövs, samt planering och belysningsförbättringar i mindre utsträckning. Dispositionsplanen för anslaget för grönområdesinvesteringar anges på motsvarande sätt som en preliminär projektförteckning. Vid underhållet av en trivsam stadsmiljö är en tidsenlig maskinpark underhållsenhetens dagliga arbetsredskap. Förslaget till investeringar i maskiner grundar sig på en långsiktig och systematisk optimering av materielanskaffningar där man har beaktat, förutom funktionella behov och användbarhet, även reparationskostnaderna och storleken på bytesersättningen. Ersättningen för bytesmaskiner bokförs i driftsekonomidelen under försäljningsvinster. 69

73 KAUNIAINEN Käyttötalous HALLINTO FÖRVALTNING YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget Hallinto Förvaltning Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Marianna Harju Bokslut BG BGF Plan Plan yhdyskuntatoimen johtaja-direktör för samhällsteknik Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Toimialan talouden ja hallinnon kehittäminen sekä organisaation toimivuuden, tuottavuuden ja resurssien riittävyyden edellytysten varmistaminen kuuluvat osana hallinnon perustehtäviin. Se kehittää toimialaa kokonaisuutena, seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä valvoo, ohjeistaa, opastaa ja neuvoo toimialaa keskeisissä tehtävissä. Hallinnossa valmistellaan asiat yhdyskuntalautakunnalle sekä kaupunginhallitukselle. Toimialan keskeiset strategiset tavoitteet laaditaan yhdessä tulosalueiden kanssa. Tavoitteiden toteutumista, palvelujen laatua sekä kustannustasoa seurataan aktiivisesti. Verksamhet Till förvaltningsenhetens basuppgifter hör att utveckla sektorn och säkerställa att det finns förutsättningar för en välfungerande och produktiv organisation. Förvaltningsenheten utvecklar sektorn som helhet och följer upp hur målen nås och övervakar, ger instruktioner och handleder sektorn i de centrala uppgifterna. Vid förvaltningsenheten bereds de ärenden som läggs fram för samhällstekniska nämnden och stadsstyrelsen. Sektorns centrala strategiska mål ställs tillsammans med resultatområdena. Enheten följer aktivt måluppfyllelsen, servicekvaliteten och kostnadsnivån. Talous Henkilöstökuluihin sisältyy tulosalueen palkkamenojen lisäksi luottamushenkilöiden ja virkamiesten kokous- ja vuosipalkkiot. Avustuksiin on varattu kaupungin asunto-ohjelmaa noudattaen erillinen määräraha hissiavustuksia ja muita pienehköjä avustuksia varten. Palvelujen ostoihin on varattu toimialan erityisohjelmistojen (Trimble Locus) käyttölisenssien ylläpito- ja vuosimaksut sekä ohjelmapäivitykset. Lisäksi kustannuspaikka sisältää varauksen vuodelle 2016 suunniteltujen ohjelmapäivitysten osalle (Lupapiste.fi ). It-palvelujen ostoihin sisältyy hallinnon atk-ohjelmien käyttömenot sekä taloushallinnollisten ohjelmien (IP Monitori, Talgraf) vuosimaksut. Lisäksi hallinnon budjettiin on varattu erillinen määräraha väestönsuojelun valmius- ja varautumissuunnitelmia varten, sekä määräraha toimialan vuoden aikana mahdollisesti ilmeneviin ennakoimattomiin menoihin. Ekonomi Personalkostnaderna omfattar utöver resultatområdets lönekostnader också de förtroendevaldas och tjänsteinnehavarnas mötes- och årsarvoden. Under understöd har ett separat anslag reserverats för hissunderstöd och andra små understöd enligt stadens bostadsprogram. Köp av tjänster omfattar drifts- och årsavgifterna samt programuppdateringarna för licenserna för sektorns specialprogram (Trimble Locus). Därtill omfattar kostnadsstället en reservering för de utvidgningar som panerats för 2016 (Lupapiste.fi). Köp av IT-tjänster inkluderar driftsutgifterna för förvaltningens dataprogram och årsavgifterna för ekonomiförvaltningsprogrammen (IP Monitori, Talgraf). Dessutom har man i förvaltningens budget reserverat ett separat anslag för beredskapsplaner inom befolkningsskyddet, samt anslag för oförutsedda utgifter som kan uppkomma under året. 70

74 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget MAANKÄYTTÖ MARKANVÄNDNING Tulosalue vastaa kuntalaisten ja kaupungin muiden hallintokuntien tarpeiden mukaisesti kaupungin maapolitiikasta, yleispiirteisestä ja yksityiskohtaisesta kaavoituksesta, poikkeusluvista, tonttijaoista, mittaustoimituksista, maan hankinnasta ja luovutuksesta, maastomittauksista, rekistereiden ylläpidosta, paikkatietopalvelusta ja kartaston ylläpidosta. Resultatområdet svarar för stadens markpolitik, översiktlig och detaljerad planläggning, undantagslov, tomtindelningar, mätningsförrättningar, förvärv och överlåtelse av mark, terrängmätningar, upprätthållande av register, geografisk informationstjänst och uppdatering av kartor enligt de behov som kommuninvånarna och stadens övriga förvaltningsgrenar har. Maankäyttö Markanvändning Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Marko Lassila Bokslut BG BGF Plan Plan maankäyttöpäällikkö-markanvändningschef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Maankäyttösopimuskorvaukset ja maaomaisuuden myyntivoitot Ersättningar enligt markanvändningsavtal och vinster av försäljning av markegendom TP TA TAE TS TS Bokslut BG BGF Plan Plan Maksutuotot - Avgiftsinkomster Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Toiminta Tulosalueen tavoitteena on kehittää kaupunkia hallitusti ja omaehtoisesti osana pääkaupunkiseutua Kauniaisten erityispiirteet huomioiden sekä vastata asuntotuotannon toteuttamisen ja palveluiden kehittämisen edellyttämiin tonttitarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on parantaa paikkatieto-, rekisteri- ja kartta-aineiston laatua sekä lisätä niiden käyttömahdollisuuksia palvelemaan kaupunkilaisten ja kaupungin omia tarpeita. Talous Toimintatuottoihin sisältyy kerrostalotonttien myynnit Koivuhovissa, osoitteissa Bredanportti 5 Verksamhet Resultatområdets mål är utveckla staden på ett kontrollerat och självständigt sätt som en del av huvudstadsregionen med hänsyn till Grankullas särdrag, samt att svara för de tomtbehov som gäller bostadsproduktionen och utvecklingen av stadens tjänster. Ytterligare mål är att förbättra kvaliteten på materialet som ingår i det geografiska informationssystemet, registren och kartorna, samt att utvidga användningsmöjligheterna både för stadens invånare och stadens egna behov Ekonomi I verksamhetsintäkterna ingår försäljning av höghustomter i Björkgård, på adresserna Bredapor- 71

75 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget ja 8 sekä saman alueen pientalotontit osoitteissa Bredanniitynkuja Maankäyttötoimen palvelutaksan hintoja on korotettu n. 2,3 % pl. kaavoitus- ja poikkeamispäätösten maksut, joiden verollisia hintoja on pyöristetty tasakymmeniin. Taksaan on lisätty käsittelymaksut ennakkolausunnolle etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä ja kielteisesti valmisteltavalle asemakaavan muutoshakemukselle sekä maankäyttölupiin taksa luvattomille rakennelmille. Palvelujen ostot on mitoitettu vastaamaan vuoden 2016 maankäytön suunnittelun tarpeita. Vuosien taloussuunnitelmaan sisältyy tonttien myynnit osoitteessa Koivuhovintie 7 (Espoo) v.2017, Gallträskin alueella v sekä v osoitteissa Riistarinne 4 ja Jondalintie 16. ten 5 och 8 samt småhustomter i samma område på adresserna Bredaängsgränden Avgifterna i markanvändningsenhetens servicetaxa har höjts med ca 2,3 %, utom avgifterna för planering och undantagsbeslut, vars avgifter inklusive skatt har avrundats till jämna tiotal. Följande nya avgifter har tagits med i servicetaxan: behandlingsavgift för begäran om utlåtande om att rätten till förköp inte utnyttjas och för beredning av avslag till ansökan om ändring av detaljplanen, samt inom markanvändningstillstånden en avgift för olovlig konstruktion. Köp av tjänster har dimensionerats att motsvara behoven enligt markanvändningsplanerna I ekonomiplanen ingår försäljning av tomter på adressen Björkgårdsvägen 7 (Esbo) år v.2017, i Gallträskområdet åren , samt år 2020 på adresserna Djurbergsrån 4 och Jondalsvägen 16. Maankäyttö TP TA TAE TS TS Markanvändning Bokslut BG BG Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Kiinteistötoimitukset kpl - Fastighetsförrättningar st Rakennuspaikan merkinnät kpl - Utmärkningar av byggplats st Kaupanvahvistukset kpl - Bestyrkande av köp st KV/KH:n hyväksymät asemakaavat/muutokset - Detaljplaner/ändringar godkända av STF/STS KH/KV hyväksymä uusi asuinkerrosala, m Kaupungin vuokratontit, kpl - Stadens arrendetomter, st *) Maaomaisuuden myynti, - Försäljning av mark, Maaomaisuuden hankinta, - Införskaffning av mark, TP 2014: Kavallintie 14 (Klostret), Akatemiantie 29 (tontinosa), Asematie 29 (tontinosa) TP 2014: Maankäyttösopimuskorvaus liittyen Espoon Koivuhovinlaakson kaavoitukseen (Ostot) TA 2015: Koivuhovi (Ullanmäentie 10) TAE 2016: Koivuhovi (useita) YMPÄRISTÖTOIMI - MILJÖENHETEN Ympäristötoimen tehtäviin kuuluvat mm. ympäristönsuojelu- ja jätelain mukaiset valvontatehtävät. Tehtäviin kuuluvat myös ympäristön- ja luonnonsuojelun viranomaispalvelut sekä suunnittelutehtävät. Lisäksi ympäristötoimi seuraa ympäristön tilaa sekä ohjaa ja neuvoo kaupunkilaisia ja yrityksiä vastuualueelleen kuuluvissa asioissa. Ympäristöterveydenhuollon palvelut, ml. eläinlääkintähuolto ja kemikaalivalvonta, hankitaan osto- Till miljöenhetens uppgifter hör bl.a. tillsynsuppgifter enligt miljöskydds- och avfallslagstiftningen. Till uppgifterna hör också myndighetstjänster inom miljö- och naturvården samt planeringsuppgifter. Dessutom ger miljöenheten akt på miljöns tillstånd samt ger kommuninvånare och företag handledning och råd i frågor som hör till enhetens verksamhetsområde. Tjänsterna inom miljö- och hälsoskyddet, inklu- 72

76 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget palveluna Espoon seudun ympäristöterveys seutuyksiköstä. Yhteistoiminta-alueen muodostavat Kauniainen, Espoo ja Kirkkonummi, Espoon ollessa isäntäkunta. sive veterinärtjänster och kemikalietillsyn, köps av Esboregionens miljö- och hälsoskydd. Grankulla, Esbo och Kyrkslätt hör till samarbetsområdet och Esbo är värdkommun. Ympäristötoimi Miljöenheten Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Anna-Lena Granlund-Blomfelt Bokslut BG BGF Plan Plan ympäristöpäällikkö-miljöchef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -967, Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Tulosalueen keskeisiä tavoitteita ja tehtäviä ovat jatkossakin kaupungin ilmasto ja energiaasioiden painopisteiden toteutusohjelman (ILMEohjelman) sekä kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) toteutusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vakiinnuttaminen kaupungin toiminnassa. Osana edellä mainittuja ohjelmia ryhdytään kehittämään omaa, kevennettyä ympäristöjärjestelmää, jossa kaupungin ekotukihenkilöiden roolia nostetaan esille. Verksamhet Till resultatområdets centrala mål och uppgifter hör även i fortsättningen att i stadens verksamhet befästa de åtgärder som lagts fram i åtgärdsprogrammet för genomförande av insatsområdena i klimat- och energistrategin (ILME-programmet) samt i kommunernas energieffektivitetsavtal (KETS). Som ett led i de program som räknas upp ovan kommer staden att utveckla ett eget lättare miljösystem, där stadens ekostödpersoner får en framträdande roll. EU -ympäristömeludirektiivin mukaisen meluselvityksen laatiminen aloitetaan PKS yhteistyönä. Tulokset tulee raportoida ympäristöministeriölle mennessä. En bullerutredning i enlighet med EU:s miljöbullerdirektiv inleds i samarbete med HSRkommunerna. Resultaten ska rapporteras till miljöministeriet senast den Yhteistyössä kuntatekniikan tulosalueen kanssa laaditaan pyöräilyn edistämisohjelma. Kaupungin vuoden 2016 ympäristöteemana on kaupungin suojelualueet sekä lähimetsiköt. Talous HSY seutu- ja ympäristötiedon sekä ympäristöterveydenhuollon palveluista veloitettavat kuntaosuudet (ESYT, MetropoliLab) sisältyvät edellisvuosien tapaan ympäristötoimen budjettiin. Ett program för att främja cykelåkning görs upp i samarbete med resultatområdet för kommunteknik. Stadens miljötema för år 2016 kommer att vara stadens skyddade områden och de skogsområden som finns på stadens område. Ekonomi Kommunandelarna för HRM:s regional- och miljöinformation och för miljö- och hälso-skyddstjänster (ESYT, MetropoliLab) ingår i likhet med tidigare år i miljöenhetens budget. 73

77 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget Ympäristötoimi TP TA TAE TS TS Miljöenheten Bokslut BG BG Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Ympäristösuojelulain mukaiset päätökset - Beslut i enlighet med miljöskyddslag Maisematyöluvat kpl - Tillstånd för miljöåtgärder st Pilaantuneiden maiden tutkimukset kpl - Udersökningar av förorenad mark st Muut ympäristöselvitykset ja -suunnitelmat kpl - Övriga miljöutredningar och -planer st Ympäristötietoillat/-infotilaisuudet kpl - Miljöinformationsmöten/-info st Kiinteistöjen kulutuksen alentaminen energiasäästötoimenpitein, muutos % (vrt. 2005), KETS Lisätään tilinpäätökseen koko vuoden toteumien pohjalta TILAKESKUS LOKALCENTRALEN Tulosalueen tehtävinä on mm. järjestää kaupungin eri toimialojen käyttöön tarkoituksenmukaiset ja hyvätasoiset toimitilat sekä huolehtia kaupungin rakennusomaisuuden arvon säilyvyydestä ja tuottavuudesta, kaupungin omien talonrakennusinvestointien ohjaamisesta, organisoinnista ja seurannasta. Resultatområdets uppgifter går ut bl.a. på att tillhandahålla ändamålsenliga verksamhetslokaler av god kvalitet för stadens olika sektorer, samt att se till att de byggnader staden äger bibehåller värde och produktivitet, att styra, organisera och följa upp stadens egna husbyggnadsinvesteringar. Tulosalue hoitaa ja kehittää keskitetysti kaupungin toiminnoille välttämättömien kiinteistöjen ylläja kunnossapitoa. Resultatområdet driver och utvecklar underhåll och service av byggnader som är nödvändiga för stadens verksamheter. Tilakeskus Lokalcentralen Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Tommi Metsälä Bokslut BG BGF Plan Plan tilakeskuksen päällikkö Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Tulosalueen keskeiset tavoitteet liittyvät laajan työohjelman hallittuun toteutukseen. Energiate- Verksamhet Till resultatområdets centrala mål hör att genomföra det omfattande arbetsprogrammet på ett kon- 74

78 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget hokkuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu kaupungin kiinteistöissä niiden keskinäisen kannattavuuspriorisoinnin osoittamassa järjestyksessä, päivitetyn kiinteistö- ja tilaselvityksen vaatimien toimenpiteiden valmistelua jatketaan kaupungin yleisten strategisten tavoitteiden mukaan. Kiinteistöjen ylläpidon ym. kustannustasoon kiinnitetään jatkossa erityishuomiota. Tavoitteena on luoda uusia tunnuslukuja vertailukelpoisen tiedon aikaansaamiseksi. Muita toiminnan tavoitteita ovat rakennusten ja niiden teknisten järjestelmien pitkäjänteisen ylläja kunnossapidon tukemiseksi vuonna 2012 käyttöönotetun sähköisen vikailmoitusjärjestelmän ja sähköisen huoltokirjan käytön tehostaminen sekä kiinteistötietojärjestelmän tietojen ajantasaisuudesta huolehtiminen. Vuosikorjauksia tehdään jatkossa kahden vuoden kierrolla kussakin kiinteistössä, jolloin korjaustöistä aiheutuvia häiriöitä käyttäjille saadaan vähennettyä. trollerat sätt. Resultatområdet fortsätter att vidta åtgärder som förbättrar energieffektiviteten i stadens fastigheter i den ordning som lönsamhetsprioriteringen visar. Beredningen av de åtgärder som den uppdaterade fastighets- och lokalitetsutredningen kräver fortsätter enligt stadens allmänna strategiska mål. Särskild uppmärksamhet ägnas i fortsättningen åt kostnadsnivån på underhåll av fastigheter o.d. Målet är att utarbeta nya nyckeltal för att få fram jämförbara uppgifter. Andra mål för verksamheten är att effektivisera användningen av det elektroniska felanmälningssystemet och den elektroniska serviceboken som infördes 2012 som stöd för ett långsiktigt underhåll av byggnaderna och deras tekniska system, samt att uppdatera uppgifterna i fastighetsdatasystemet. Årliga reparationer görs i fortsättningen i cykler på två år i varje fastighet, varvid de störningar som reparationerna vållar användarna kan minskas. Talous Energian (sähkö & lämpö) hinta on arvioitu valmisteluaikaisen, edellisvuotta vastaavan hintatason mukaan. Vuosikorjauspyyntöjä on tilojen käyttäjiltä tullut aiempaa enemmän ja toteutusvarauksia on sisällytetty käyttötalouteen mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi käyttötaloutta rasittaa kauppakeskus Granilta vuokrattujen väistötilojen vuokrakustannukset. Ekonomi Priset för energi (el & värme) har beräknats enligt prisnivån vid beredningstidpunkten, som motsvarar nivån året innan. Användarna av lokalerna har framfört fler önskemål om årsreparationer än tidigare, och reserveringar för dessa har i mån av möjlighet gjorts i driftsekonomidelen. Driftsekonomin belastas också av kostnaderna för hyreskostnaderna för de ersättande lokaler som staden hyrt av Köpcentrum Grani Tilakeskus TP TA TAE TS TS Lokalcentralen Bokslut BG BG Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Kaupungin omistuksessa olevat rakennukset: Julkiset rakennukset krs-ala, m Asuinrakennukset krs-ala, m Liikehuoneistot, krs-ala, m Tilavuudet, julkiset rakennukset m Tilavuudet, asuinrakennukset m Ylläpitokustannukset (ilman pääomakuluja) /m 3 /v, Julkiset 12,8 12,7 12,4 rakennukset (* Ylläpitokustannukset (ilman pääomakuluja) /m 3 /v, 42,3 28,9 19,3 Asuinrakennukset (* Vuokralle annetut asuin- ja liikehuoneistot: Kaupungin suoraan omistamat asuinkäytössä olevat huoneistot, kpl Muut huoneistot (liikehuoneistot), kpl Taloudellisuus / tuottavuus Opetuskäytössä olevat tilat m2 (keskimäärin)/oppilas Päiväkotikäytössä olevat tilat m2 (keskimäärin)/lapsi Ylläpitokustannukset (keskimäärin)/oppilas Ylläpitokustannukset (keskimäärin)/lapsi *) Palokunnankujan ja Klostretin asunnot poistuneet asuntokannasta 75

79 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget KUNTATEKNIIKKA KOMMUNTEKNIK Kuntatekniikan tulosalueen tehtäviä ovat mm. liikenneväylien, yleisten ja viheralueiden, vesihuollon ja hautausmaan suunnittelu, rakennuttaminen ja ylläpito. Konevarikko huolehtii siitä, että yhdyskuntatoimen käytössä on huolletut, tarkoitukseen soveltuvat kuljetusvälineet ja työkoneet. Konevarikko hankkii ja ylläpitää henkilöautoja ja vuokraa niitä eri osastojen käyttöön. Koneveloitukset perustuvat kiinteisiin kuukausieriin laskutuksen vähentämiseksi. Konevarikon tuottojen ja menojen erotusta seurataan subventioasteella prosenteissa. Kauniainen kuuluu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen (LUP) alueeseen ja pelastuslaitos vastaa pääosasta pelastustoimen tehtävistä. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä. Vesi- ja jätehuollon hoitamisesta pääkaupunkiseudulla vastaa niinikään Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY). Kuntatekniikka huolehtii kaupungille kuuluvista väestönsuojelun ja joukkoliikenteen sekä liikenneturvallisuuden edistämiseen tähtäävistä tehtävistä. Resultatområdet kommunteknik har som uppgift bl.a. att planera, bygga och underhålla trafiklederna, de allmänna områdena och parkerna, vattenförsörjningen och begravningsplatsen. Maskindepån drar försorg om att samhällstekniska sektorn har underhållna och ändamålsenliga transportmedel och arbetsmaskiner till sitt förfogande. Maskindepån köper och underhåller personbilar och hyr dem till olika verksamhetsområden. Maskindebiteringarna baserar sig på fasta månatliga betalningar för att minska faktureringen. Skillnaden mellan maskindepåns inkomster och utgifter följs upp genom subventionsgraden i procent. Grankulla hör till Västra Nylands räddningsverks område och räddningsverket svarar för merparten av räddningsuppgifterna. Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT) svarar för kollektivtrafiken. För vattenförsörjning och avfallshantering i huvudstatsregionen svarar samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM). Kommuntekniken drar försorg om de uppgifter inom befolkningsskyddet och kollektivtrafiken samt främjandet av trafiksäkerheten som är på stadens ansvar. Kuntatekniikka Kommunteknik Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Jaakko Koivunurmi Bokslut BG BGF Plan Plan kuntatekniikkapäällikkö-kommunteknikchef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG

80 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget Toiminta Tulosalueen tavoitteena on toteuttaa laadukasta kaupunkirakentamista sekä toteuttaa ja ylläpitää viihtyisää ja hyvin hoidettua ympäristöä. Maisema-arvot ovat tärkeä lähtökohta kaikessa toiminnassa ja sen suunnittelussa. Työohjelmassa otetaan huomioon kaavoituksen aikataulu infrastruktuurin vaatimusten osalta, vaikuttaen siten myönteisesti asuntotuotannon edellytyksiin ja asukasluvun kehitykseen. Keskustan rakentaminen viedään päätökseen talonrakentamisen mahdollistamalla aikataululla. Tulosalueella jatketaan PKS kuntatekniikkayhteistyötä, tehostetaan kustannusten seurantaa sekä parannetaan sähköistä arkistointia. Verksamhet Resultatområdets mål är att genomföra högklassig stadsbyggnad och utveckla Grankullas värdefulla, särpräglade och trivsamma stadsmiljö genom att satsa på dess omsorgsfulla skötsel. I arbetsprogrammet beaktas tidsschemat för planeringen i anslutning till de krav infrastrukturen ställer, vilket har en positiv inverkan på förutsättningarna för bostadsproduktion och utvecklingen av invånarantalet. Byggarbetena i centrum kommer att slutföras inom det tidsschema som husbyggandet medger. Resultatområdet fortsätter med sitt samarbete inom kommuntekniken i huvudstadsregionen, ökar effektiviteten i kostnadsuppföljningen samt förbättrar den digitala arkiveringen.. Talous Palvelujen ostojen alle sisältyy julkisen liikenteen sekä palo- ja pelastustoimen kunta-osuudet. HSL:n osuuteen sisältyy infrakustannukset. Mahdollisten pilaantuneiden maiden puhdistamiseen on varattu erillinen määräraha. Konekaluston osalle arvioitu vaihtohyvitys kirjataan käyttötalouteen. Vuosien taloussuunnitelmaan on sisällytetty budjetin valmistelun aikaiset kuntaosuudet, jotka tarkentuvat talousarviovuoden aikana. Ekonomi Köp av tjänster inkluderar kommunandelarna för kollektivtrafiken och brand- och räddningsverket. I HRT:s kommunandel ingår kostnader för infrastruktur. För sanering av eventuell förorenad mark har ett separat anslag reserverats. Den beräknade ersättningen för bytesmaskiner bokför i driftsekonomidelen. I ekonomiplanen har inkluderats kommunandelar enligt läget vid budgetberedningen och de preciseras under budgetåret. Kuntatekniikka TP TA TAE TS TS Kommunteknik Bokslut BG BG Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Hyväksytyt katujen ja yleisten alueiden suunnitelmat Tuotannontekijät / suoritteet Kunnostetut kadut km/v - Iståndsatta gator km/år Kunnostetut kevyen liikenteen väylät km/v - Iståndsatta gång- och cykelvägar km/år 0, Kaupungin kunnossapitämät kadut ja tiet, km - Gator och vägar som staden underhåller, km Kaupungin kunnossapitämät kevyen liikenteen väylät, km - Gångoch cykelvägar som staden underhåller, km Rakennetut ja hoidetut puistot, ha - Byggda och skötta parker, ha Metsäpinta-ala, ha - Skogsareal, ha Taloudellisuus / tuottavuus Katujen ylläpitopitokustannukset /asukas - Underhållskostnader, gator, /invånare Puistojen ja yleisten alueiden ylläpitokustannukset - e/asukas - Underhållskostnader, parker och allmänna områden, /invånare

81 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN Rakennusvalvonta valvoo maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen sekä rakennusjärjestyksen ja kaavamääräysten noudattamista rakentamisessa. Rakennusvalvonnan tehtävänä on lisäksi kehittää Kauniaisten kaupunkikuvaa neuvonnan ja opastuksen keinoin. Byggnadstillsynen övervakar att markanvändnings- och bygglagen, markanvändnings- och byggförordningen, byggnadsordningen och planbestämmelserna iakttas vid byggande. Det åligger också byggnadstillsynen också att genom råd och handledning utveckla stadsbilden i Grankulla. Rakennusvalvonta Byggnadstillsyn Vastuuhenkilö-ansvarsperson TP TA TAE TS TS Sirkka Lamberg Bokslut BG BGF Plan Plan rakennustarkastaja-bygnadsinspektör Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Rakennuslainsäädännön muutosten johdosta joudutaan käytäntöjä rakennusvalvonnassa jatkuvasti uudelleenarviomaan ja päivittämään. Koulutus on ehdottoman tärkeää, jos halutaan pitää rakennusvalvonnan toiminta tehokkaana ja käyttää resurssit oikein. Myös sähköisten järjestelmien tehokas hyödyntäminen vaatii kouluttautumista. Pks-yhteistyötä jatketaan edelleen. Rakennusvalvonta osallistuu PKS kuntien järjestämiin koulutusseminaareihin ja työryhmätyöskentelyyn. PKS kuntien rakennusvalvonnat ovat tehneet yhteistyötä niin Rakennustarkastusyhdistyksen, Rakennustietosäätiön kuin Rakennustieto Oy kanssa, Kauniainen on ollut tiiviisti myös tässä yhteistyössä mukana. Yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tulee jatkumaan. Talous Talousarviossa on varauduttu mahdollisesti sähköisen luvanhaun ja lainsäädännön muutosten tuomaan koulutustarpeeseen. Koulutusrahoja on hieman nostettu vuoden Verksamhet På grund av förändringar i byggnadslagstiftningen måste byggnadstillsynen ständigt omvärdera och uppdatera sina rutiner. Utbildning är ett absolut måste, om man vill ha en effektiv byggnadstillsyn som använder sina resurser på rätt sätt. Även en effektiv användning av elektroniska system förutsätter utbildning. Samarbetet mellan huvudstadsregionens kommuner fortsätter. Byggnadstillsynen deltar i utbildningsseminarier och arbetsgrupper som kommunerna i huvudstadsregionen ordnar. Byggnadstillsynsenheterna i huvudstadsregionens kommuner har samarbetat med Byggnadsinspektionsföreningen, Bygginformationsstiftelsen och Bygginfo Ab. Grankulla har deltagit aktivt också i det här samarbetet. Samarbetet med huvudstadsregionens kommuner kommer att fortsätta. Ekonomi Budgeten innehåller en reservering för utbildningsbehov som eventuellt kan föranledas av lagändringar och införande av tillståndsansökningar som e-tjänst. 78

82 KAUNIAINEN Käyttötalous YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK GRANKULLA Driftsbudget 2014 toteutuneista kustannuksista. Muut menot on pidetty 2014 tasolla. Talousarvio perustuu keskustan korttelin 252 ja Koivuhovin alueen kerrostalon lupahakemuksien vireille tuloon vuoden 2016 aikana. Muiden tuottojen osalta talousarvio perustuu 10 pientaloasunnon rakennuslupahakemuksen, viranhaltijapäätösten ja arkistopalveluiden taksan mukaisiin tuloihin. Rakennusluvista ja -valvonnasta perittävät taksat on tarkistettu päätöksellä KV Utbildningsanslagen har höjts något jämfört med utfallet Övriga utgifter har hållits på samma nivå som år Budgeten grundar sig på att ansökningarna om tillstånd gällande centrumkvarteret 252 och flervåningshuset i Björkgårdsområdet blir aktuella under I fråga om övriga intäkter utgår budgeten från bygglovsansökan för 10 småhusbostäder, tjänsteinnehavarbeslut och inkomster enligt taxan för arkivtjänster. Avgifterna för bygglov och byggnadstillsyn justerades av fullmäktige Rakennusvalvonta TP TA TAE TS TS Byggnadstillsyn Bokslut BG BG Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Rakennuslautakunnan myöntämät luvat kpl - Av byggnadsnämnden beviljade lov st Kaupunkikuvatoimikunnan kokouksissaan antamat lausunnot kpl - Av fasadsynemännen vid sina möten givna utlåtanden st Valmistuneet asunnot, kpl/ v - Färdiga bostäder, st./ år

83 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget SIVISTYSTOIMI BILDNING 80

84 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget SIVISTYSTOIMI BILDNING Tulosalueet Resultatområden: HALLINTO JA TALOUS FÖRVALTNING OCH EKONOMI VARHAISKASVATUS - SMÅBARNSFOSTRAN SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI - FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN RUOTSINKIELINEN OPETUSTOIMI - SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITID Sivistystoimi yhteensä Bildningen totalt Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Heidi Backman Bokslut BG BGF Plan Plan sivistystoimenjohtaja - bildningsdirektör Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Suomenkielinen opetus ja varhaiskasvatus toimivat suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuudessa ja ruotsinkielinen ruotsinkielisen opetusja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuudessa. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa kulttuuripalvelut, kansalaisopisto ja kaupunginkirjasto kuuluvat sivistyslautakuntaan, nuorisopalvelut nuorisolautakuntaan ja liikuntapalvelut liikuntalautakuntaan. Sivistystointa johtaa sivistystoimenjohtaja. Den finskspråkiga undervisningen och småbarnsfostran lyder under finska nämnden för undervisning och småbarnsfostran och den svenskspråkiga under svenska nämnden för undervisning och småbarnsfostran. Inom ramen för kultur och fritid hör kulturtjänsterna, medborgarinstitutet och stadsbiblioteket till bildningsnämnden, ungdomstjänsterna till ungdomsnämnden och idrottstjänsterna till idrottsnämnden. Bildningssektorn leds av bildningsdirektören. Toiminta Sivistystoimi vastaa toimintaympäristön muutoksiin. Suurimmiksi muutoksiksi arvioidaan yhteiskunnan heikentynyt talous, väestörakenteen muutokset, jatkuva globalisaatio ja yhteiskunnan eriytymiskehitys sekä erityisesti sivistystoimen kannalta opetussuunnitelman perusteiden uudistus, muutokset oppilas- ja Verksamhet Bildningssektorn bemöter förändringarna i omvärlden. De största förändringarna bedöms vara den försämrade samhällsekonomin, förändringarna i befolkningsstrukturen, den fortsatta globaliseringen och samhällets differentiering samt specifikt för bildningssektorn revideringen av läroplansgrunderna, förändringarna i elev- och 81

85 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget opiskelijahuollossa, nuorisotakuu, opetuksen ja muiden palveluiden digitalisointi sekä suomalaisten oppilaiden heikkenevät oppimistulokset. Sivistystoimi kehittyy vuonna 2015 hyväksymän sivistyspoliittisen ohjelman mukaan edelläkävijäksi. Sivistystoimi panostaa kaikkien kauniaislaisten mutta erityisesti lasten ja nuorten sekä ikäihmisten hyvinvointiin ja vahvistaa elävää kaksikielisyyttä valtuuston vuonna 2015 hyväksymän sivistystoimen kaksikielisyysohjelman mukaisesti. Valmiutta luodaan vastaamaan mahdollisiin toisen asteen uudistuksiin. Kaikki koulut osallistuvat kansalliseen kehittämiskouluverkostoon. KokoHelaGrani-hankkeessa tehdään linjauksia sivistystoimen digitalisoinnista. Uusia työtapoja testataan ja IT-pedagogista tukea kehitetään. Kauniaisten 110-vuotisjuhlat huomioidaan vuonna 2017 Suomi 100-juhlien alkuna. Nuorisotakuun mukaisia toimenpiteitä kehitetään moniammatillisessa verkostossa vuonna 2015 päivitetyn suunnitelman mukaan. Tavoitteena on, että kaikille nuorille löytyy koulutus-, työ- tai vastaava paikka. Kotouttamispolkua kehitetään yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Vuonna 2016 valmistuu selvitys iäkkäiden ja vammaisten palveluista yhteistyössä sosiaalija terveystoimen kanssa. Henkilöstö Lasten määrän kasvu on johtanut kahden uuden vakanssin perustamiseen varhaiskasvatuksessa syksyllä Suomenkielisessä opetuksessa luokanopettajien määrä nousi jo syksyllä 2015 yhdellä oppilasmäärän lisääntymisestä johtuen. Maahanmuuttajien valmistelevaan opetukseen palkattiin jo syksyn aikana kaksi vastuuhenkilöä. Ruotsinkielisessä opetuksessa on päätoimisia tuntiopettajia muutettu vakinaisiksi opettajiksi. Liikuntapalveluiden hallimestarista tulee hallija kenttämestari, joka johtaa kaikkia liikuntapalveluita. Uinninopettaja siirtyy ohjattuun liikuntaan kansalaisopistoon. Ostopalveluiden takia vähennetään 8 vakanssia (2 uinninvalvojaa ja 6 koulunkäyntiavustajaa). Talous Toimintakate kasvaa maltillisesti edellisvuodesta ja sivistystoimen tuottavuus kasvaa. studerandevården, ungdomsgarantin, digitaliseringen av undervisningen och andra tjänster samt de finländska elevernas sjunkande inlärningsresultat. Bildningssektorn utvecklas i enlighet med det bildningspolitiska programmet, som fastslogs år 2015, till en föregångare. Bildningen satsar på alla Grankullabors men särskilt barns och ungas samt äldres välbefinnande och förstärker en levande tvåspråkighet enligt bildningssektorns tvåspråkighetsprogram, som fullmäktige fastställt Beredskap skapas för eventuella reformer på andra stadiet. Alla skolor deltar i det nationella nätverket för utvecklingsskolor. Riktlinjer för digitaliseringen av bildningssektorn dras inom ramen förprojektet KokoHelaGrani. Nya arbetssätt testas och IT-pedagogiskt stöd utvecklas. Grankullas 110-årsjubileum uppmärksammas inom hela bildningssektorn som en inledning på firandet av Finland 100 år Åtgärderna beträffande ungdomsgarantin utvecklas i ett mångprofessionellt nätverk enligt en plan som uppdaterats Målet är att alla unga erbjuds en studie-, arbets- eller motsvarande plats. Integrationsstigen utvecklas tillsammans med social- och hälsovårdssektorn. År 2016 slutförs utredningen om tjänster för äldre och handikappade tillsammans med social- och hälsovårdssektorn. Personal Det ökade antalet barn har gett upphov till två nya vakanser inom småbarnsfostran under hösten Inom den finskspråkiga undervisningen ökade p.g.a. ökat elevantal antalet klasslärare med en redan hösten Till den förberedande utbildningen för invandrare anställdes också redan under hösten två ansvarspersoner. Inom den svenskspråkiga utbildningen har timlärare i huvudsyssla omvandlats till lärare i ordinarie anställningsförhållande. Inom idrottstjänsterna blir hallmästaren en halloch planmästare, som leder idrottstjänsterna i sin helhet och en simlärare flyttas över till den ledda motionen inom medborgarinstitutet. P.g.a. köpta tjänster dras 8 vakanser in inom bildningen (2 simövervakare och 6 skolgångsbiträden). Ekonomi Verksamhetsbidraget ökar måttligt från föregående år och produktiviteten inom bildningen höjs. Skolorna har sammanlagt 72 elever fler än 82

86 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget Kouluissa on yhteensä 72 oppilasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvanut lapsimäärä (+13) ja kaksi uutta vakanssia varhaiskasvatuksessa hoidetaan ilman talousarviovarojen lisäämistä. Lapsi- ja oppilaskohtaiset kustannukset laskevat sen takia merkittävästi edellisen vuoden budjettitavoitteeseen verrattuna. Investoinnit Kasavuoren koulukeskuksen kunnostaminen ja laajennus päättyy syksyllä Mäntymäen koulun ja Svenska skolcentrumin suunnittelu etenee investointisuunnitelman mukaan. Uimahallin hankesuunnittelu etenee ja nuorisotalon tulevaisuuden käyttöä suunnitellaan vapaa-ajan talon konseptin mukaan. föregående år. Det ökade barnantalet (+13) och de två nya vakanserna inom småbarnsfostran sköts utan tilläggsmedel i budgeten. Kostnaderna per dagvårdsbarn beräknas därför minska betydligt jämfört med föregående års budgetmål. Investeringar Renoveringen och utbyggnaden av Kasavuoren koulukeskus avslutas hösten Planeringen gällande Mäntymäkiskolan och Svenska skolcentrums framskrider enligt investeringsplanen. Simhallens projektplanering avancerar och ungdomsgårdens framtida bruk planeras enligt ett fritidshuskoncept. HALLINTO JA TALOUS FÖRVALTNING OCH EKONOMI Sivistystoimen hallinto ja talous Bildningens förvaltning och ekonomi Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Heidi Backman Bokslut BG BGF Plan Plan Sivistystoimenjohtaja - Bildningsdirektören Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Sivistystoimen hallinto ja talousyksikkö vastaa toimialan johtamisesta ja toiminnan koordinoimisesta sekä keskitetyistä hallinto- ja talouspalveluista. Toiminta Sivistystoimen uutta organisaatiota ja sen käytänteitä, yhteistyötä ja yhteistä strategista näkemystä kehitetään edelleen. Organisaation toimivuutta arvioidaan hallinnon tehostamiseksi ja palveluiden parantamiseksi. Bildningssektorns förvaltnings- och ekonomienhet svarar för ledningen av sektorn och för de centraliserade förvaltnings- och ekonomitjänsterna. Verksamhet Bildningssektorns nya organisation och dess rutiner, dess samarbete och den gemensamma strategiska synen utvecklas fortsättningsvis. En utvärdering av organisationens funktionsduglighet görs i syfte att effektivera administrationen och förbättra servicen. 83

87 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget Vuoden 2014 alussa perustettiin kolme vuotta kestävä keskitetty sähköinen oppimisympäristötoiminto, Koko hela Grani oppimis- ja elämysympäristömme, jonka tarkoitus on ylläpitää tiettyjä nykyisiä toimintoja kouluissa ja samalla toimeenpanna sivistystoimen osalta valtuuston 2013 hyväksymää tietohallintostrategiaa. Uusi toiminto palvelee kaikkia sivistystoimen tulosalueita, ja hanke loppuu vuoden 2016 aikana. Sivistystoimen tuottavuutta parannetaan kehittämällä seuranta- ja analyysityökaluja ja mittareita, jotka kuvaavat taloudellisuutta ja tuloksellisuutta. Vuoden 2016 aikana hyväksytään arviointi- ja seurantasuunnitelma sekä viestintäsuunnitelma koko sivistystoimelle, ja uudet vuokrausperiaatteet otetaan käyttöön. Från början av år 2014 inrättades en treårig digital lärmiljöfunktion, Koko hela Grani vår läroch upplevelsemiljö. Syftet med denna är att upprätthålla vissa funktioner i skolorna och att för bildningssektorns del verkställa Grankulla stads IT-strategi, som godkändes av fullmäktige Den nya funktionen betjänar bildningssektorns samtliga resultatområden och avslutas under år Bildningssektorns produktivitet förbättras genom utveckling av uppföljnings- och analysverktyg och mätare som beskriver ekonomin och resultaten. Under år 2016 godkänns en plan för utvärdering och uppföljning samt en kommunikationsplan för hela bildningssektorn, och nya uthyrningsprinciper införs. Henkilöstö Yksikössä työskentelevät sivistystoimenjohtaja, hallintoassistentti sekä vuosina oppimisympäristöjen kehittäjä. Personal Vid enheten arbetar bildningsdirektören, ekonomichefen, förvaltningsassistenten samt under åren en lärmiljöutvecklare. Talous Vuonna 2016 tulosalueen talousarvioon sisältyy kustannuksia, jotka liittyvät koko sivistystoimen kehittämiseen ja asukkaiden palvelemiseen eivätkä vain hallintoon, esim. Kauniaisten 110-vuotisjuhlat, keskitettyjä tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja sekä henkilöstönkehittämistä. Ekonomi År 2016 ingår i resultatområdets budget utgifter som hänför sig till utvecklingen av hela bildningssektorn och betjäningen av invånarna, och inte endast administrationen, t.ex. firandet av Grankulla 110, centrala informations- och kommunikationstekniska lösningar samt personalutveckling. 84

88 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget VARHAISKASVATUS - SMÅBARNSFOSTRAN Varhaiskasvatukseen kuuluu päiväkotihoito, esiopetus, avoin perhetoiminta, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki. Varhaiskasvatuksen tulosalueen tehtävänä on tarjota varhaiskasvatuspalvelua, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista toimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Till småbarnsfostran hör daghemsvård, förskoleundervisning, öppen familjeverksamhet, hemvårdsstöd och stöd för privat vård. Resultatområdet för småbarnsfostran har som uppgift att erbjuda småbarnsfostran som kombinerar barnens rätt till småbarnsfostran och föräldrarnas rätt att få en vårdplats för sina barn. Småbarnsfostran är en planmässig verksamhet där barnets självständiga lek har en central betydelse. Målet för småbarnsfostran är att främja barnens balanserade uppväxt, utveckling och lärande. Varhaiskasvatus - Småbarnsfostran Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Annika Hiitola Bokslut BG BGF Plan Plan varhaiskasvatuspäällikkö - chef för småbarnsfostran Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Toiminta Oppimisen, äidinkielen ja monikielisyyden tukea kehitetään varhaiskasvatuksessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaalitoimen kanssa. Esiopetuksen uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön Kielisuihkutoimintaa ja kielikylpymallia kehitetään edelleen. Maahanmuuttajaperheiden kasvaneeseen määrään pyritään vastaamaan luomalla rakenteet S2-opetuksen järjestämiseen. Varhaiskasvatuksen tulosalueella tuottavuutta ja taloudellisuutta on pyritty parantamaan päiväkotiverkosto- muutoksen avulla, joka saatettiin loppuun vuoden 2015 alussa, sekä luomalla vaihtoehtoisia palveluita, johon liittyy mm. uuden yksityisen englanninkielisen päiväkodin toiminnan alkaminen Kauniaisissa vuonna Vuoden Verksamhet Stöd för inlärning, modersmål och flerspråkighet utvecklas inom småbarnsfostran i samarbete med undervisningen och socialsektorn. Förskolans nya läroplan tas i bruk Språkduschverksamheten och språkbadsmodellen utvecklas vidare. Som en följd av fler familjer med invandrarbakgrund förbättras möjligheterna att ordna S2-undervisning. Resultatområdet eftersträvar ökad produktivitet och bättre ekonomi genom en förändring i daghemsnätverket, som slutfördes år 2015, samt genom att skapa alternativa tjänster. T.ex. möjliggjordes ett privat engelskspråkigt daghem i Grankulla Under år 2016 strävar vi efter att förbättra styrningen av tjänster och utveckla familjeverksamheten. 85

89 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget 2016 aikana pyritään edelleen parantamaan palveluohjausta ja avointa perhetoimintaa. Avoimen perhetoiminnan piirissä selvitetään kerhotoiminnan käynnistämistä päiväkotien paineen vähentämiseksi. Vanhempien omaa vastuunottoa ja vertaisryhmien toimintaa avoimen perhetoiminnan tiloissa lisätään. Tällä hetkellä Kauniaisissa on neljä suomenkielistä päiväkotia, joista yksi on kielikylpypäiväkoti ja kaksi ruotsinkielistä päiväkotia sekä kaksi ruotsinkielistä ostopalvelupäiväkotia. Toiminnan seurantaa tehostetaan Läsnäpalvelun avulla. IT:n pedagogista käyttöä sekä dokumentointikäyttöä kehitetään edelleen. Henkilöstö Varhaiskasvatuksen henkilökunta on vuonna 2015 vähentynyt kolmella vakanssilla 122:een. Lasten kokonaismäärän ennustetaan kasvavan erityisesti alle 3-vuotiaiden osalta, mihin jouduttaneen vastaamaan kasvatushenkilöstön määrään liittyvillä ratkaisuilla. Erityislastentarhanopettajaresurssit vastaavat naapurikuntien mitoitusta. Talous Tuottavuus kasvaa ja yksikköhinta tulee laskemaan merkittävästi vuonna Varhaiskasvatuksen rakennemuutoksen myötä avustavien toimintojen vakansseja on pystytty vähentämään. Lasten ja erityisesti pienten lasten kokonaismäärän kasvun takia tarvitaan kuitenkin enemmän kasvatushenkilökuntaa. Alle 3-vuotiaiden lasten hakeutuminen päivähoitoon on lisääntynyt huolimatta panostuksesta avoimeen perhetoimintaan. Palvelutarjontaa tarkastellaan. Lasten kotihoidon tuen kuntalisää pyritään tarkistamaan, jotta se pysyy seudulla vallitsevalla tasolla. Inom ramen för den öppna familjeverksamheten utreds möjligheten att starta klubbverksamhet för att minska trycket på daghemmen. Föräldrarnas eget och kamratgruppers ansvar för verksamheten i den öppna familjeverksamhetens lokal utökas. I detta nu har Grankulla fyra finskspråkiga daghem, av vilka ett är ett språkbadsdaghem, samt två svenskspråkiga daghem och två svenskspråkiga köptjänstdaghem. Uppföljningen effektiveras genom att Läsnätjänsten tas i bruk. Pedagogisk IT-användning och praxis för dokumentation utvecklas. Personal Personalen inom småbarnsfostran har under år 2015 minskat med tre vakanser till 122. Barnantalet och särskilt barnen under 3 år ökar, vilket torde öka behovet av pedagogisk personal. Antalet specialbarnträdgårdslärare motsvarar dimensioneringen i grannkommunerna. Ekonomi Produktiviteten ökar och enhetspriset kommer att sjunka betydligt år Som en följd av strukturförändringar har antalet vakanser för assisterande funktioner kunnat minskas. Eftersom det totala antalet barn och särskilt mindre barn ökar, kommer det ändå att behövas mer pedagogisk personal. Trots satsningen på öppen familjeverksamhet har fler barn under 3 år anmälts till dagvården. Serviceutbudet granskas. En granskning av hemvårdsstödet görs för att staden ska hålla den rådande nivån i regionen. 86

90 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget Varhaiskasvatus TP TA TAE TS TS Småbarnsfostran Bokslut BG BGF Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Henkilökunta - Personal Kaupungin päiväkotihoito - Kommunal daghemsvård Kaupungin päiväkodit - stadens daghem Paikat keskim. /v - Platser (medeltal/år) Läsnäolopäivät - Närvarodagar euro/läsnäolopv - euro/närvarodag Ostopalvelupäiväkodit - Köpavtalsdaghem Paikat keskim. /v - Platser (medeltal/år) Läsnäolopäivät - Närvarodagar euro/läsnäolopv - euro/närvarodag Ryhmäperhepäivähoito - Gruppfamiljedagvård Paikat keskim. /v - Platser (medeltal/år) Läsnäolopäivät - Närvarodagar euro/läsnäolopv - euro/närvarodag Lasten kotih.tuki- Hemvårdsstöd Perheet / kk - Antal familjer / mån : Lakisääteinen - Lagstadgad Kunnallinen - Kommunalt Yksit.hoid.tuki - Stöd för privat vård Perheet / kk - Antal familjer / mån : Lakisääteinen - Lagstadgad Kunnallinen - Kommunalt Yli 4-v osallistuminen järj. varhaiskasv. 94 % 95 % 95 % 95 % 95 % Över 4-åringars deltagande i org. Småbarnsfostran SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI - FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN Suomenkielinen opetustoimi Finskspråkiga skolförvaltningen Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Sari Aarniokoski Bokslut BG BGF Plan Plan opetuspäällikkö-undervisningschef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG

91 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta vastaa suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta ja vastaa yhteistyöstä toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen kanssa. Kauniainen on ammattiopisto Omnian sekä ammattikorkeakoulujen Laurean ja Metropolian osakas. Toiminta Perusopetuksessa ja lukiossa otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma Uuden opetussuunnitelman työstämiseen kuuluu koko työyhteisön yhteisiä seminaareja, vierailevia asiantuntijoita ja tiimeissä työskentelyä. Opetussuunnitelmatyötä koordinoi perusopetuksen ops-työryhmä ja lukion pedagoginen tiimi ja ops-koordinaattorit. Oppilaita ja opiskelijoita osallistetaan työhön ja huoltajia kuullaan. Opetussuunnitelmatyön edistymistä voi seurata mm. ops-blogissa ja koulujen verkkosivuilla. Opetussuunnitelmatyötä tehdään yhteistyössä ruotsinkielisen opetustoimen ja esiopetuksen kanssa. Valmistava opetus maahanmuuttajataustaisille oppilaille aloitetaan. Oppilaiden koulukyydit on kilpailutettu yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa vuonna Koululaisten iltapäivätoiminnan palveluntuottajana toimii Pilke päiväkodit. Toimintaan osallistuvat 1. ja 2. luokan oppilaat. Aamutoiminnan järjestää Mäntymäen koulu omana toimintana. Kauniaisten lukio kehittää toimintaansa yrittäjyys/liiketalous-painotuksen avulla, ja yrittäjyyskasvatus ja -taidot nostetaan keskeiseksi teemaksi opetussuunnitelmatyössä. Lukiossa myös jatketaan valmistautumista sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, joista ensimmäiset suoritetaan syksyllä Koulujen sähköisiä oppimisympäristöjä kehitetään edelleen sivistystoimen yhteisessä Koko hela Grani -hankkeessa Kauniaisten kielikylpyopetuksessa on käynnissä laaja kehittämishanke, johon on saatu erillisrahoitus. Hanke koskee koko oppimispolkua varhaiskasvatuksesta vuosiluokkaan 9. Perusopetuksen lukuvuoden teemana on Taidolla, ei tuurilla turvallisuus tehdään yhdessä. Lukion puolella teema on Den finska nämnden för undervisning och småbarnsfostran svarar för den finskspråkiga småbarnsfostran, grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen samt ansvarar för samarbetet med yrkesutbildningen på andra stadiet och yrkeshögskoleutbildningen. Grankulla är delägare i yrkesinstitutet Omnia samt yrkeshögskolorna Laurea och Metropolia. Verksamhet En ny läroplan tas i bruk inom den grundläggande utbildningen och i gymnasiet De nya läroplanerna utarbetas av hela arbetsgemenskapen på seminarier med gästande experter och i team. En LP-grupp för den grundläggande utbildningen, gymnasiets pedagogiska team samt LP-koordinatorerna koordinerar läroplansarbetet. Elever och studerande aktiveras i arbetet och vårdnadshavarna hörs. Läroplansarbetets framskridande kan följas bl.a. i LPbloggen och på skolornas webbsidor. Läroplansarbetet görs i samarbete med den svenska undervisningen och med förskolan. Förberedande utbildning för elever med invandrarbakgrund inleds. Elevernas skolskjutsar har konkurrensutsatts i samarbete med Esbo stad år Som serviceproducent för eftermiddagsverksamheten för skolelever fungerar Pilkepäiväkodit. Eleverna på första- och andraklasserna deltar i verksamheten. Mäntymäen koulu ordnar verksamhet i egen regi på morgnarna före skolan. Kauniaisten lukio utvecklar sin verksamhet med företagsamhet/affärsekonomi som tyngdpunkt, och fostran till företagsamhet lyfts fram som ett centralt tema i läroplansarbetet. Vid gymnasiet fortsätter också förberedelserna inför de digitala studentskrivningarna, av vilka de första genomförs hösten Skolornas digitala lärmiljöer utvecklas inom bildningsväsendets gemensamma projekt Koko hela Grani. Ett brett utvecklingsprojekt med utomstående finansiering pågår inom språkbadsundervisningen i Grankulla. Projektet gäller hela lärostigen från småbarnsfostran till åk 9. Grundläggande undervisningens tema läsåret är Med färdigheter, inte tur trygghet skapas tillsammans. Gymnasiets tema är läro- 88

92 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget oppimispolut. Koulut toteuttavat teemaansa erilaisin lukuvuosisuunnitelmissa tarkennetuin tavoin. Henkilökunta Mäntymäen koulussa luokanopettajien määrä nousee yhdellä oppilasmäärän lisääntymisestä johtuen (lukuvuonna rinnakkaisluokkia on 23). Koulunkäyntiavustajien määrä Mäntymäen koulussa on 7. Maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen palkattiin jo syksyn aikana kaksi vastuuhenkilöä. Kasavuoren koulun ja Kauniaisten lukion opetushenkilöstön määrä ei muutu vuonna Talous Oppilaitten kasvava määrä on huomioitu valtuuston hyväksymässä lisätalousarviossa jo syksyllä Lisäys koostuu kauniaislaisoppilaista. Avustus ammattikorkeakoulu Metropolialle alenee lineaarisen suunnitelman mukaisesti. Investoinnit Kasavuoren koulukeskuksen kunnostamisen ensimmäinen vaihe alkaa marraskuussa 2015 ja viimeinen vaihe päättyy syyskuussa Ensikertainen kalustaminen tehdään opettajien tiloihin, oppilaiden oleskelutiloihin sekä 12 luokkaan. Mäntymäen koulun laajennus ja korjaus etenee investointisuunnitelman mukaan. stigar. Skolorna förverkligar sina teman enligt preciserade mål i läsårsplanerna. Personal Antalet klasslärare vid Mäntymäen koulu ökar med en som en följd av ökat elevantal (läsåret finns det 23 parallellklasser). Antalet skolgångsbiträden vid Mäntymäen koulu är 7. Till den förberedande utbildningen för invandrare anställdes också redan under hösten två ansvarspersoner. Undervisningspersonalens antal förändras inte vid Kasavuoren koulu eller Kauniaisten lukio år Ekonomi Det ökande antalet elever har beaktats redan hösten 2015 genom att fullmäktige godkände en tilläggsbudget. Ökningen består av Grankullaelever. Bidraget till yrkeshögskolan Metropolia minskar enligt en linjär plan. Investeringar Första skedet av renoveringen av Kasavuori skolcenter påbörjas i november 2015 och det sista skedet avslutas i september En första inredning görs i lärarnas utrymmen, i elevernas utrymmen samt i 12 klassrum. Utbyggnaden och renoveringen av Mäntymäen koulu framskrider enligt investeringsplanen. Peruskoulut - Grundskolor TP TA TAE TS TS Kotikuntakorvaukset - Hemkommunsersättn. Bokslut BG BGF Plan Plan Saatavat kotikuntakorvaukset - Fås Maksettavat kotikuntakorvaukset - Betalas

93 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget Mäntymäen koulu TP TA lmr TAE TS TS Bokslut BG BGF Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Henkilökunnan määrä - Antal personer Oppilasmäärä keskimäärin-elevantal i medeltal 383,6 390,0 417,0 417,0 417,0 kauniaislaiset-från Grankulla muista kunnista-från andra kommuner Keskimääräinen ryhmäkoko-gruppstorlek i medeltal 18 /oppilas opettajien palkat palkat muu henkilökunta henkilöstösivukulut oppilaskohtaiset menot sisäiset menot toimintamenot Kasavuoren koulu TP TA TAE TS TS Bokslut BG BGF Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Henkilökunnan määrä - Antal personer Oppilasmäärä keskimäärin-elevantal i medeltal 336,0 335,0 340,0 340,0 340,0 kauniaislaiset-från Grankulla muista kunnista-från andra kommuner Keskimääräinen ryhmäkoko-gruppstorlek i medeltal 18 Päättötod. saaneita-fått avgångsbetyg 126 /oppilas opettajien palkat palkat muu henkilökunta henkilöstösivukulut oppilaskohtaiset menot sisäiset menot toimintamenot

94 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget Kauniaisten lukio TP TA TAE TS TS Bokslut BG BGF Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Henkilökunnan määrä - Antal personer Oppilasmäärä keskimäärin-elevantal i medeltal '*) 376,9 375,0 369,8 375,0 375,0 kauniaislaiset-från Grankulla muista kunnista-från andra kommuner Keskimääräinen ryhmäkoko-gruppstorlek i medeltal 19 Ylioppilastutkinnon suorittaneita- Avlagt studentexamen 117 /oppilas opettajien palkat palkat muu henkilökunta henkilöstösivukulut oppilaskohtaiset menot sisäiset menot toimintamenot *) Talousarvion 2016 oppilasmääräluku perustuu syksyn 2015 oppilasmäärään 366 (7 kk/2016, 13 oppilasta ulkomaan vaihdossa ei huomioitu) sekä oppilasmäärään syksyllä 2016 yhteensä 375, normaalitilanteen mukaisena. Oppilasmäärän mahdollinen kasvu syksyllä 2016 ei ole laskennassa huomioitu. 91

95 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget RUOTSINKIELINEN OPETUSTOIMI - SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN Svenskspråkiga skolförvaltningen Ruotsinkielinen opetustoimi Ansvarsperson - Vastuuhenkilö: TP TA TAE TS TS Bjarne Mollgren Bokslut BG BGF Plan Plan undervisningschef-opetuspäällikkö Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta vastaa ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta sekä yhteistyöstä toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja kansanopistokoulutuksen kanssa. Kauniainen on Ammattiopisto Prakticumin sekä Västra Nylands folkhögskolan osakas. Toiminta Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä Perusopetuksessa meillä on johtava opetussuunnitelmaryhmä, joka koostuu seitsemästä lähettiläästä. Osa opetussuunnitelmatyöstä tehdään yhteistyössä suomenkielisten koulujen, esiopetuksen ja Espoon ruotsinkielisten koulujen kanssa. Sähköisiä oppimisympäristöjä kehitetään KokoHela Grani -hankkeen puitteissa vastaamaan uusia opetussuunnitelmia ja niin, että kaikille oppilaille voidaan antaa mahdollisuudet tieto- ja viestintätekniikan (TVT) monipuoliseen käyttöön oppimisessa. Yhteistyö Etelä- Suomessa järjestettävän uuden luokanopettajakoulutuksen kanssa aloitetaan. Lukio tekee Åbo Akademin johdolla yhteistyötä myös kahdeksan muun lukion kanssa uu- Svenska nämnden för undervisning och småbarnsfostran svarar för den svenskspråkiga småbarnsfostran, grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen samt svarar för samarbetet med yrkesutbildningen på andra stadiet, yrkeshögskoleutbildningen och folkhögskoleutbildningen. Grankulla är delägare i yrkesinstitutet Prakticum och i Västra Nylands folkhögskola. Verksamhet De nya läroplanerna för grundläggande utbildningen och gymnasiet tas i bruk hösten I grundläggande har vi en ledande läroplansgrupp bestående av 7 ambassadörer. En del av läroplansarbetena görs i samverkan med de finska skolorna, med förskolan och med de svenska Esboskolorna. De digitala lärmiljöerna utvecklas inom projektet Koko Hela Grani för att svara mot de nya läroplanerna och för att ge alla elever möjligheter att mångsidigt utnyttja informations- och kommunikationsteknik (IKT) i undervisningen. Samarbete inleds med den nya klasslärarutbildningen i södra Finland. Gymnasiet samarbetar med ÅA:s ledning också kring den nya läroplanen i samarbete med 8 andra gymnasier samt med Helsingfors universitet i utvecklandet av sin högskoleförberedande 92

96 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget den opetussuunnitelman tiimoilta sekä Helsingin yliopiston kanssa kehittäessään korkeakouluopiskeluun valmentavaa toimintaansa. Lukio tarjoaa myös reaaliaikaisia virtuaalikursseja ja oppimistyöpajoja. Yhteistyö Kauniaisten lukion kanssa Tandem-mallin tiimoilta jatkuu. Valtakunnallista ruotsinkielistä Toppkompetens-hanketta toteutetaan Kauniaisissa ruotsinkielisen opetuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Hankkeen tavoitteena on tukea ruotsinkielistä opetusta moniammatillisen yhteistyön avulla. Työmuotoja ovat esim. johtamisseminaarit, tukihenkilöt ja prosessiohjaajat. Koulut osallistuvat myös Opetushallituksen kehittämiskouluverkostoon. Koulut panostavat sekä oppilaiden että henkilöstön hyvinvointiin. Päihteiden käyttöä ehkäistään erilaisin toimenpitein. Oppilashuoltoa kehitetään edelleen vuonna 2015 voimaan tulleen uuden lainsäädännön mukaan. Koulukyydit järjestetään ostopalveluna kilpailutettuna yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Iltapäivätoiminnasta on sopimus Folkhälsanin kanssa, joka saa toimintaan avustusta. Aamutoiminnasta huolehtii Granhultsskolan. Yhteistyötä suomenkielisen koulutuksen kanssa kehitetään sivistystoimen vuonna 2015 hyväksytyn kaksikielisyysohjelman mukaisesti. Syksyllä 2015 Prakticumissa on 22 opiskelijaa, joiden kotikunta on Kauniainen. Henkilöstö Ruotsinkielisessä opetuksessa on muutama tuntiopettajan päätoimi muutettu vakinaiseksi palvelussuhteeksi. Vuonna 2016 laaditaan henkilöstösuunnitelma. Pääluottamusmiehen tehtävien hoitamisesta aiheutuvat sijaisen kustannukset on kirjattu lukion kohdalle, ja ne vastaavat kymmentä viikkotuntia. Talous Ruotsinkielisten koulujen oppilasmäärä on noussut yhteensä oppilaaseen. Lukuvuonna Granhultsskolanissa on 408, Hagelstamska skolanissa 338 ja Gymnasiet Grankulla samskolassa 291 oppilasta. Espoolaisoppilaita on kaikkiaan 42 Granhultissa, 127 Hagelstamska skolanissa ja 197 Gymnasiet Grankulla samskolassa. verksamhet. Gymnasiet erbjuder också virtuella kurser i realtid och lärverkstäder. Tandemmodellen med Kauniaisten lukio fortsätter. Det nationella svenskspråkiga Toppkompetensprojektet fullföljs i Grankulla i enlighet med utvecklingsplanen för den svenskspråkiga undervisningen. Syftet för projektet är att stöda svenskspråkig utbildning genom mångprofessionellt samarbete inom Svenskfinland, t.ex. ledarskapsseminarier, stödpersoner och processhandledare. Skolorna deltar även i Utbildningsstyrelsens nätverk för utvecklingsskolor. Skolorna fokuserar på både elevernas och personalens välbefinnande. Rusmedelsförebyggande åtgärder vidtas. Elevvården utvecklas fortsättningsvis enligt den nya lagstiftningen, som trädde i kraft Skolskjutsarna ordnas som köpt tjänst efter konkurrensutsättning i samarbete med Esbo stad. Eftermiddagsverksamheten sköts enligt avtal med Folkhälsan, som får understöd för verksamheten. Morgonverksamheten sköts av Granhultsskolan. Samarbetet med den finskspråkiga utbildningen utvecklas enligt bildningens tvåspråkighetsprogram, som godkändes I Prakticum finns det 22 studerande vars hemkommun är Grankulla hösten Personal Inom den svenskspråkiga utbildningen har några timlärares huvudsysslor omvandlats till ordinarie anställningsförhållanden. En personalplan kommer att uppgöras under år Kostnaderna för vikariatet som gäller huvudförtroendemannens uppgifter har bokförts under gymnasiet och motsvarar tio veckotimmar. Ekonomi Antalet elever i de svenska skolorna har ökat till totalt elever. Granhultsskolan har under läsåret elever, Hagelstamska skolan 338 elever och Gymnasiet Grankulla samskola 291 elever. Antalet Esboelever är sammanlagt 42 i Granhultsskolan, 127 i Hagelstamska skolan och 197 i Gymnasiet Grankulla samskola. 93

97 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget Peruskoulut - Grundskolor TP TA TAE TS TS Kotikuntakorvaukset - Hemkommunsersättn. Bokslut BG BGF Plan Plan Saatavat kotikuntakorvaukset - Fås Maksettavat kotikuntakorvaukset - Betalas Granhultsskolan TP TA lmr TAE TS TS Bokslut BG BGF Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Personal-Henkilökunta Elevantal, medeltal-oppilasmäärä, keskimäärin från Grankulla-kauniaislaiset från andra kommuner-muista kunnista Gruppstorlek i medeltal-keskimääräinen luokkakoko 19,5 /elev lärarlöner löner- övrig personal socialkostnader elevbundna kostnader interna utgifter utgifter totalt Hagelstamska skolan TP TA lmr TAE TS TS Bokslut BG BGF Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Personal-Henkilökunta Elevantal, medeltal-oppilasmäärä, keskimäärin från Grankulla-kauniaislaiset från andra kommuner-muista kunnista Gruppstorlek i medeltal-keskimääräinen luokkakoko 18 Fått avgångsbetyg -Päättötodist.saaneita 85 /elev lärarlöner löner- övrig personal socialkostnader elevbundna kostnader interna utgifter utgifter totalt

98 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget Gymnasiet Grankulla Samskola TP TA lmr TAE TS TS Bokslut BG BGF Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Personal-Henkilökunta Antal studerande, medeltal-opiskelijamäärä, keskimäärin från Grankulla-kauniaislaiset från andra kommuner-muista kunnista Gruppstorlek i medeltal-keskimääräinen luokkakoko 20 Avlagt studentexamen-ylioppilastutk.suorittaneita 71 /elev lärarlöner löner- övrig personal socialkostnader elevbundna kostnader interna utgifter utgifter totalt Antal studerande, medeltal - BGF 2016 studerande antalet enligt elevstatistiken (Utbildningsstyrelsens statistik per 20.9.). 95

99 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN Kulttuuri ja vapaa-aikatoimi Kultur- och fritidssektorn Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Anders Lindholm-Ahlefelt Bokslut BG BGF Plan Plan Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö - kultur- och fritidschef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen talousarviota ja toimintaa valvoo kolme lautakuntaa: sivistyslautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta. Sivistyslautakunta vastaa kaupungin kulttuuritoiminnasta, kirjastosta ja kansalaisopistosta. Jälkimmäiset kaksi toimivat itsenäisinä tulosyksiköinä. Liikuntalautakunta vastaa kaupungin liikuntatilojen ja -palveluiden tuottamisesta, ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Nuorisolautakunnan vastuualueeseen kuuluu nuorisopalvelut ja kaupungissa tehtävä nuorisotyö. Toiminta Tulosalueen yhteisiä tavoitteita ovat asiakaslähtöisyys, palveluiden kehittäminen, sekä tilojen ja kiinteistöjen optimaalinen käyttö. Yhdistysten ja seurojen kanssa tehtävään yhteistyöhön panostetaan ja lisätään kuntalaisten mahdollisuutta osallistua vapaa-ajan palveluiden kehittämiseen. Selvitys iäkkäiden ja vammaisten palveluista viedään loppuun yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kansalaisopisto on kilpailukykyinen, kaksikielinen ja monipuolinen oppilaitos. Uuden ylläpi- Budgeten och verksamheten inom kultur- och fritidssektorn övervakas av tre nämnder: bildningsnämnden, idrottsnämnden och ungdomsnämnden. Bildningsnämnden ansvarar för stadens kulturverksamhet, bibliotek och medborgarinstitut. De två sistnämnda verkar som självständiga resultatenheter. Idrottsnämnden ansvarar för underhåll och utveckling av stadens idrotts- och motionsplatser samt produktion av idrotts- och motionstjänster. Till ungdomsnämndens ansvarsområde hör ungdomstjänsterna och det ungdomsarbete som görs i staden. Verksamhet Gemensamma mål för resultatområdet är kundfokus, utveckling av tjänsterna samt optimalt bruk av lokaler och fastigheter. Satsningar görs på samarbetet med föreningar och samfund, och invånarna ges ökade möjligheter att delta i utvecklandet av fritidstjänsterna. En utredning om tjänsterna för äldre och handikappade slutförs i samarbete med social- och hälsovården. Medborgarinstitutet är en konkurrenskraftig och mångsidig tvåspråkig läroinrättning. Enligt det nya tillståndet att driva läroanstalt (UKM) är in- 96

100 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget tämisluvan (OKM) mukaan kansalaisopiston koulutustehtävä on järjestää koulutusta, jonka tavoitteena on aktiivinen ja suvaitsevainen kuntalainen. Opiston koulutus painottuu taideaineisiin, käsityöhön, kieliin sekä terveyttä ja hyvinvointia edistäviin aineisiin. Kaupunginkirjaston tehtävänä on tarjota monipuolisia palveluja kaikille kuntalaisille tasapuolisesti. Kirjaston toimintatapoja kehitetään palvelujen parantamiseksi. Tilojen ja aineiston löydettävyyden ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen jatkuu. Vuoden aikana siirrytään aineiston tunnistamisessa RFID-teknologiaan. Myös tiedotuksen ajantasaistaminen jatkuu. Kulttuuripalvelut mahdollistavat erilaisia ja -kokoisia tapahtumia kaupunkilaisille. Paikallinen historia sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ovat tärkeä osa kulttuuripalveluiden toimintaa. Työ paikallishistoriallisen arkiston kehittämiseksi jatkuu ja uusia palvelumuotoja etsitään hyödyntäen Koko Hela Grani -projektin myötä tulleita uusia ratkaisuja ja toimintamalleja. Kaupungin taidekokoelmaa kartoitetaan ja kokoelman säilytystiloja parannetaan, jotta taidetta säilytettäisiin asianmukaisella tavalla. Nuorisopalvelut kehittää palveluja nuorille, panostaa nuorten osallisuuteen sekä päätöksenteossa että palvelutuotannossa ja seuraa aktiivisesti nuorisotakuun toteutumista. Vuoden aikana kesätyösetelin toimivuutta arvioidaan ja palvelumuotoa kehitetään edelleen ketterämmäksi. Ohjaamo-hankkeen toteutumista seurataan ja PKS-yhteistyöhön panostetaan. Liikuntapalvelut panostavat ohjatussa liikunnassa ikääntyvien terveysliikuntaan ja fyysiseen hyvinvointiin. Liikuntapaikkasuunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan fyysinen ympäristö, joka tukee eri ikäryhmille soveltuvaa liikuntaa ja yhteisöllisyyttä. Liikuntapaikkoja ja ulkoilualueita ylläpidetään ja kehitetään arkiliikuntaan kannustaviksi. Lapsille ja nuorille järjestetään liikuntatapahtumia ja toimialojen välistä moniammatillista yhteistyötä lisätään. Liikuntapaikkojen kehittämisohjelmaa päivitetään vuosille , ja liikuntayhdistyksille suunnattujen avustusten avustusperusteet uusitaan. Liikuntapaikkojen kunnossapitoon ja siisteyteen panostetaan. stitutets utbildningsuppgift att ordna utbildning med siktet inställt på aktiva och toleranta kommuninvånare. Institutet satsar mest på konstämnen, hantverk, språk samt ämnen som anknyter till friskvård. Stadsbiblioteket har som uppgift att erbjuda och utveckla mångsidiga tjänster för alla invånare på jämlik basis. Bibliotekets verksamhet utvecklas så att servicen förbättras. Arbetet med att utveckla lokalerna utgående från klienternas behov och göra materialet lättare att hitta fortsätter. Under året kommer RFID-teknologi för materialidentifikation att införas. Arbetet med att införa information i realtid fortsätter också. Kulturtjänsterna möjliggör mångsidiga kulturevenemang för stadens invånare. Det lokalhistoriska arbetet samt olika kulturhistoriskt värdefulla objekt utgör en viktig del av kulturtjänsternas verksamhet. Utvecklingsarbetet med det lokalhistoriska arkivet fortsätter, likaså arbetet med att hitta nya serviceformer. Här har projektet Koko Hela Grani bidragit med nya lösningar och verksamhetsmodeller. Stadens konstsamling kartläggs och förvaringen av samlingen förbättras så att konsten ska förvaras på ett ändamålsenligt sätt. Ungdomstjänsterna utvecklar tjänster för ungdomar, satsar på ungdomarnas delaktighet i både beslutsfattande och serviceproduktion samt följer aktivt hur ungdomsgarantin utfaller. Förfarandet med sommarjobbsedlar utvärderas under året, och serviceformen utvecklas för att göra den smidigare. Ungdomstjänsterna följer med Ohjaamo-projektet utfaller och satsar på samarbete inom huvudstadsregionen. Idrottstjänsterna satsar inom sin ledda motion på seniorers hälsa och fysiska välbefinnande. Vid planeringen och byggandet av idrottsplatser siktar man på en fysisk miljö som beaktar olika åldersgruppers motionsbehov och stärker gemenskapen. Idrottsplatserna och friluftsområdena underhålls och utvecklas så att de uppmuntrar till vardagsmotion. För barn och unga ordnas motionsevenemang, och det multiprofessionella samarbetet mellan sektorerna utökas. Utvecklingsprogrammet för idrottplatser uppdateras för perioden , och principerna för understöd till idrottsföreningar revideras. Idrottsbyrån satsar på underhåll och städning av idrottsplatserna. 97

101 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget Henkilökunta Toimenkuvia ja organisaation rakennetta tarkistetaan edelleen ja seuraavat muutokset on määrä toteuttaa vuoden alusta. Kaupunginkirjasto. Vastaavan kirjastovirkailijan nimike muutetaan vuoden alusta informaatikoksi, joka paremmin vastaa nykyistä toimenkuvaa. Kansalaisopisto. Uinninopettajan vakanssi siirretään liikuntapalveluiden alaisuudesta kansalaisopistoon liittyen ohjatun liikunnan siirtoon , jolloin vakanssi jäi siirtämättä. Liikuntapalvelut. Kaksi uinninvalvojan vakanssia poistetaan tarpeettomina, koska toiminta on ulkoistettu, ja yksi muutetaan laitosmieheksi paikkaamaan niitä tehtäviä, joita uinninvalvojat osaltaan hoitivat ennen ulkoistamista. Kenttämestarin vakanssi muutetaan urheilulaitoksen hoitajaksi ja hallimestarin vakanssi muutetaan halli- ja kenttämestariksi, jolloin liikuntapalveluiden esimiestehtävää hoitaa yksi henkilö kahden sijasta. Luovutaan näin ollen kahdesta (2) vakanssista ja yhdestä esimiestehtävästä. Personal Arbetet med att se över uppgiftsbeskrivningarna och organisationsstrukturen fortsätter, och ytterligare förändringar planeras från börjanav året. Stadsbiblioteket. Befattningsbeteckningen ansvarig biblioteksfunktionär ändras från början av året till informatiker, vilket bättre motsvarar den nuvarande arbetsbeskrivningen. Medborgarinstitutet Befattningen för en simlärare flyttas från idrottstjänsterna till medborgarinstitutet. Flyttningen anknyter till att den ledda motionen överfördes , medan denna befattning ännu inte flyttades. Idrottstjänsterna Två befattningar för simövervakare stryks, då de inte längre behövs eftersom verksamheten har lagts ut. En befattning ändras till fastighetsskötare för att ta hand om vissa uppgifter som simövervakarna skötte innan verksamheten lades ut. Befattningen för en planmästare ändras till föreståndare för idrottsanläggning och hallmästarbefattningen ändras till hall- och planmästare, så att idrottstjänsterna i sin helhet leds av en person i stället för två. Därmed avskaffas två (2) befattningar och en chefsbefattning. Talous Talousarvio on kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen osalta 1,2 % suurempi verrattuna vuoden 2015 talousarvioon. Toimintatulojen odotetaan kasvavan 2,9 % ja toimintamenojen 1,4 %. Kasvu liittyy tulojen osalta entistä tarkempaan budjetointiin sekä mm. kansalaisopiston lisättyyn palvelutuotantoon, ja menot liittyvät toimintojen siirtoon mm. opetustoimesta nuorisopalveluihin (Omnian työpajatoiminta) sekä opetustoimesta (ilta- ja viikonloppuvahtimestarit) liikuntapalveluihin. Ekonomi För kultur- och fritidssektorns del är budgeten 1,2 % högre än budgeten för år Verksamhetsintäkterna väntas öka med 2,9 % medan verksamhetsutgifterna ökar med 1,4 %. I fråga om intäkterna ansluter ökningen till noggrannare budgetering än tidigare samt till medborgarinstitutets ökade serviceproduktion, medan ökningen i utgifterna ansluter sig bl.a. till flyttningen av vissa funktioner t.ex. från skolförvaltningen till ungdomstjänsterna (Omnias verkstäder) och från skolförvaltningen till idrottstjänsterna (kvälls- och veckoslutsvaktmästarna). Investoinnit Kauniaisten keskusurheilukentän juoksuradalle suunnitellaan uutta pinnoitusta. Ulkoliikuntapaikoille suunnitellaan uuden pienkoneen hankkimista huoltotehtäviin. Kauniaisten uimahallin hankesuunnittelu etenee yhteistyössä yhdyskuntatoimen kanssa. Nuorisotalon (Vapaa-ajantalo) tulevaa käyttöä suunnitellaan. Kaupunginkirjaston musiikkiosaston välikaton uusimista suunnitellaan. Investeringar Löpbanan på Grankulla centralidrottsplan att få en ny ytbeläggning. Planer finns även för att skaffa en ny mindre arbetsmaskin för underhållsarbete vid uteidrottsplatserna. Simhallens projektplanering fortskrider i samarbete med samhällstekniken. Ungdomsgårdens (Fritidshuset) framtida användning planeras. Planering pågår för att byta ut innertaket i stadsbibliotekets musikavdelning. 98

102 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget Sivistyslautakunta - Bildingsnämden Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Anders Lindholm-Ahlefelt Bokslut BG BGF Plan Plan Kulttuuri- ja vapaa-aika päällikkö - kultur- och fritidschef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG

103 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget Kansalaisopisto TP TA TAE TS TS Medborgarinstitutet Bokslut BG BGF Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Vakinainen henkilökunta - Ordinarie anställda Määräaikainen henklilökunta - Visstidsanställda Opetustunteja yhteensä- Undervisningstimmar sammanlagt normaalitunteja - normala timmar maksupalvelutunnit - uppdragstimmar Kurssilaisia - Kursdeltagare euro/tunti (netto) - euro/timme (netto) Kaupungin osuus rahoituksesta - Stadens andel av finansieringen 41 % 49 % 47 % 47 % 47 % Kaupunginkirjasto TP TA TAE TS TS Stadsbiblioteket Bokslut BG BGF Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Henkilökunta - Personal 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 Kirjastokäynnit - Biblioteksbesök Verkkokäynnit - Nätbesök Lainoja - Lån Hankittu aineisto - Anskaffat material Lehtivuosikerrat - Tidningsårgångar Tapahtumat - Evenemang Avoinna, tunti/vuosi - Öppet, timmar/år Kirjastokäynnit/aukiolotunti - Biblioteksbesök/öppettimme Nettokulut/laina - Nettoutgift/lån 4,6 4,5 4,5 4,6 4,7 Nettokulut/kirjastokäynti - Nettoutgift/besök 7,5 7,1 7,1 7,1 7,2 Nettokulut/käynnit - Nettoutgift/besök * 4,0 3,9 3,9 3,9 3,9 * sis. verkkokäynnit / nätbesök inkl. Kokonaisuuksien jakautuminen (% ) osastoittain: Aikuiset - Vuxna Lapset ja nuoret - Barn och unga Musiikki - Musik Varasto - Lager Kulttuuripalvelut TP TA TAE TS TS Kulturtjänster Bokslut BG BGF Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Henkilökunta - Personal Kulttuuritapahtumat - Kulturevenemang omat - egna vuokralle annetut - uthyrda yhteistyössä tuotetut - samarbeten Näyttelyt - Utställningar omat - egna vuokralle annetut - uthyrda yhteistyössä tuotetut - samarbeten Kävijämäärät - Besökarantal omat - egna vuokralle annetut - uthyrda yhteistyössä tuotetut - samarbeten euro/asukas (netto) - euro/inv. (netto)

104 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget Avustukset - Understöd Kauniaisten musiikkiopisto yht. - Grankulla musikinstitut tot Toiminta-avustus - Driftsbidrag Vuokratuki - Hyresstöd Kauniaisten kuvataidekoulu yht. - Grankulla bildkonstskola tot Toiminta-avustus - Driftsbidrag Vuokratuki - Hyresstöd Suomen Kansallisooppera Toiminta-avustus - Driftsbidrag Kauniaisten musiikkijuhlat Toiminta-avustus - Driftsbidrag Suomen Luontokeskus Halitia-Haltia Finlands naturcentrum Toiminta-avustus - Driftsbidrag Luckan i Helsingfors r.f. Toiminta-avustus - Driftsbidrag Kauniaisten orkesteri Toiminta-avustus - Driftsbidrag Understödsföreningen för Jazzmusik i Grankulla Toiminta-avustus - Driftsbidrag Nuorisopalvelut Ungdomstjänster Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Anders Lindholm-Ahlefelt Bokslut BG BGF Plan Plan Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö - kultur- och fritidschef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Nuorisopalvelut TP TA TAE TS TS Ungdomstjänster Bokslut BG BGF Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Henkilökunta - Personal Nuorisotalo käyntejä/ilta (keskimääräisesti) - Ungdomsgården besök/kväll (medeltal) Luovutetut klubikortit - Utgivna klubbkort Iltatapahtumien kävijät/v - Kvällsevenemang besökare/år Kohtaamisia koulutyössä/vuosi - Möten i skolarbete/år Kerhotoimintaan osallistuneet/vuosi - Klubbverksamhet, deltagare/år euro/nuori (alle 19 v) (netto) - euro/ungdom (under 19 år). (netto)

105 KAUNIAINEN Käyttötalous SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget Liikuntapalvelut Idrottstjänster Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS Anders Lindholm-Ahlefelt Bokslut BG BGF Plan Plan Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö - kultur- och fritidschef Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Liikuntapalvelut TP TA TAE TS TS Idrottstjänster Bokslut BG BGF Plan Plan Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal Henkilökunta - Personal Uimahalli - Simhallen Käynnit - Besök euro/käynti (netto) - euro/besök (netto) 5,0 6,0 6,5 7,0 7,5 Jäähalli - Ishallen Käyttötunnit muu kuin koulu- Timmar annat än skola Käyttöaste (muu) arkisin keskimäärin - Utnyttjandegrad (annat)vardagar i genomsnitt 80 % 80 % 100 % 100 % 100 % Käyttöaste viikonloppuisin - Utnyttjandegrad veckoslut 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Käyttötunnit koululaiset-timmar skolelever Käyttöaste koululaiset-utnyttjandergrad skolever 10 % 10 % 10 % euro/tunti - euro/timmar 124,0 126,0 125,5 126,0 126,0 Palloiluhalli - Bollhallen Käyttötunnit muu kuin koulu- Timmar annat än skola Käyttöaste (muu) arkisin keskimäärin - Utnyttjandegrad (annat)vardagar i genomsnitt 73 % 73 % 100 % 100 % 100 % Käyttöaste viikonloppuisin - Utnyttjandegrad veckoslut 96 % 96 % 100 % 100 % 100 % Käyttötunnit koululaiset Sali 1-Timmar skolelever sal Käyttötunnit koululaiset Sali 2-Timmar skolelever sal Käyttöaste koululaiset-utnyttjandergrad skolever 50 % 50 % 50 % euro/tunti - euro/timmar 84,0 85,0 64,8 65,0 65,0 102

106 103 HENKILÖSTÖ PERSONAL

107 104

108 KAUNIAINEN Henkilöstö - Personal GRANKULLA HENKILÖSTÖ PERSONAL Toimialat laativat talousarvion valmistelun yhteydessä henkilöstömitoituksen kehitystä koskevan arvion suunnittelukaudelle ml. eläköityminen. Lisäksi siinä arvioidaan henkilöstön määrää ja osaamista suhteessa toimintaan ja palvelutuotannon tavoitteisiin. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan toiminnan mahdollisen lakisääteisen mitoituksen lisäksi seudullinen vertailu. Eri ammattiryhmien välisiin työnjakoihin tulee myös kiinnittää huomiota. Samalla toimintaa tarkastellaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä sukupuolivaikutusten näkökulmasta. Työnantajana kaupungin tavoitteena on toimia tuloksellisen ja tuottavan työn ja työelämän laadun edistämiseksi ja taata henkilökunnalleen mahdollisuudet työskennellä aikaansaavasti, osaavasti, osallistuen ja onnistuen. Tasa-arvo, arvostus ja yhdenvertaisuus kuvastavat organisaation johtamis- ja työskentelykulttuuria. Henkilöstön sairauspäivien määriin pyritään vaikuttamaan alentavasti tukemalla ja kannustamalla myös omaehtoiseen terveydestä ja kunnosta huolehtimiseen. Erityisenä painopistealueena on lisäksi työkykyjohtamisen kehittäminen tavoitteena työkykyriskien ehkäisy, tunnistaminen ja hallinta. Tämä tapahtuu yhteistyössä työterveyshuollon, Kelan ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Toimialojen koulutussuunnittelua ja henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä tuetaan. Vuoden 2015 työtyytyväisyystutkimuksesta johdettujen kehittämistoimenpiteiden toteuttamista jatketaan. Myös työyhteisötaitojen vahvistaminen ja konfliktien ratkaisutaitojen kehittäminen, koulutus ja valmennus ovat tärkeä kehittämisalue. Lisäksi luodaan työhön paluun tuen ja työkyvyn alenemiseen liittyvien toimintamalleja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Henkilökunnan ikärakennetta, eläköitymisestä aiheutuvaa mahdollista osaamisvajetta ja niihin liittyviä toimenpiteitä käsitellään tarkemmin yhdessä esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa toimialojen henkilöstösuunnitteluun liittyen. Suomessa tällä hetkellä eläkeikä on vuotta. Kauniaisissa iän perusteella eläköityneiden keski-ikä oli 64 vuotta. Henkilökunnan suurin ikäryhmä on vuotiaat. I samband med budgetberedningen gör sektorerna upp en kalkyl, beaktande även pensioneringarna, över den förväntade utvecklingen av personaldimensioneringen under planperioden. Kalkylen ska också innehålla en uppskattning av personalvolymen och kompetensen i förhållande till verksamheten och till målen för serviceproduktionen. Vid personalplaneringen beaktas, förutom eventuell lagstadgad dimensionering, jämförelser inom regionen. Arbetsfördelningen mellan olika yrkesgrupper bör också ägnas uppmärksamhet. Samtidigt granskas verksamheten ur jämlikhets- och likabehandlingssynvinkel samt med avseende på jämställdhet mellan kvinnor och män. Som arbetsgivare har staden som mål att verka för att främja resultatrikt och produktivt arbete och god kvalitet i arbetslivet samt garantera sin personal möjligheter att arbeta effektivt, använda sin kompetens, visa engagemang och att lyckas. Jämlikhet, uppskattning och likabehandling är kännetecknande för organisationens ledarskapsoch arbetskultur. Staden strävar efter att minska personalens sjukfrånvarodagar genom att stödja hälso- och konditionsfrämjande verksamhet som de anställda frivilligt ägnar sig åt. Ett särskilt fokusområde utgörs av att ytterligare utveckla ledarskap som främjar arbetsförmågan med målet att identifiera, förebygga och kontrollera risker för arbetsförmågan. Detta genomförs i samarbete med företagshälsovården, Fpa och försäkringsbolagen. Sektorernas interna utbildningsplanering och andra insatser för att utveckla personalens yrkeskunskap stöds också. Dessutom fortsätter arbetet med att omsätta de utvecklingsåtgärder som härleddes ur enkäten om arbetstillfredsställelse år 2015 i praktiken. Ett annat viktigt utvecklingsområde utgörs av de kompetenser som behövs för att öka arbetsgemenskapen, samt konfliktlösningsförmågan, utbildning och träning. Utöver dessa byggs modeller till stöd för återgången till arbetet i anslutning till sänkt arbetsförmåga, i samråd med företagshälsovården. Personalens åldersstruktur, eventuellt kompetensunderskott på grund av pensioneringar samt åtgärder med anledning av dessa behandlas närmare tillsammans med cheferna och personalförvaltningen i anslutning till sektorernas personalplanering. Pensionsåldern är för närvarande i Finland år. I Grankulla var medelåldern hos dem som gick i ålderspension 64 år. Den största åldersgruppen är åringarna. 105

109 KAUNIAINEN Henkilöstö - Personal GRANKULLA KEVA:n ennuste Kauniaisten kaupungin eläkepoistumasta vuosina lkm Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Henkilökunnan ikäjakauma (lkm) toimialoittain Yhdyskuntatoimi Sivistystoimi 106