SELVITYS YLEMPIEN AMMATTIKORKEAKOULU- TUTKINTOJEN ASEMASTA TYÖELÄMÄSSÄ JA UUDISTUKSEN VAIKUTUKSESTA KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄN JA TYÖELÄMÄÄN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS YLEMPIEN AMMATTIKORKEAKOULU- TUTKINTOJEN ASEMASTA TYÖELÄMÄSSÄ JA UUDISTUKSEN VAIKUTUKSESTA KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄN JA TYÖELÄMÄÄN"

Transkriptio

1 SELVITYS YLEMPIEN AMMATTIKORKEAKOULU- TUTKINTOJEN ASEMASTA TYÖELÄMÄSSÄ JA UUDISTUKSEN VAIKUTUKSESTA KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄN JA TYÖELÄMÄÄN OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto Sisältö ja valmistelu Ylempiä ja edeltänyt kokeiluvaihe Kansainvälinen kehitys 4 2. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asema koulutusjärjestelmässä Tutkinnon profiili ja koulutuspoliittiset tavoitteet Asema korkeakoulujärjestelmässä ja tutkinnon tuottama kelpoisuus Tutkintonimikkeet 8 3. Ohjaus ja rahoitus Ylempään on johtavat t Koulutusohjelmat ja opetusjärjestelyt Työelämäyhteyden toteutuminen Kansainvälisyys Opiskelijat Opettajat Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työelämässä Kehittämistoiminta ja seuranta Ammattikorkeakoulujen tutkintorakenteen toimivuus tutkinnonuudistuksen arvioinnin perusteella Kehittämistarpeet Lähdeluettelo...21 Liite: Ylempään on johtavat t

3 1. JOHDANTO 1.1. Sisältö ja valmistelu Eduskunnan lausumat Hyväksyessään vuonna 2005 hallituksen esityksen ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämisestä (HE 14/2005) eduskunta edellytti, että hallitus antaa viiden vuoden kuluttua selonteon ylempien jen asemasta työelämässä ja uudistuksen vaikutuksista koulutusjärjestelmäämme ja työelämään. Eduskunta edellytti myös, että ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen määrä mitoitetaan ottaen huomioon työelämän tarpeet, korkea laatu turvataan ja että ammattikorkeakoulujen järjestämään aikuiskoulutukseen varataan riittävä rahoitus. Selvityksen sisältö Selvityksessä on tarkasteltu ylempien jen kehitystä niiden vakinaistamisen jälkeen koulutuksen, TKI-työn, opiskelijoiden ja työelämän näkökulmasta. Tarkasteltavia teemoja ovat koulutuspoliittiset linjaukset, tutkintojen profiili ja asema korkeakoulujärjestelmässä, ohjaus ja rahoitus, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon t, työelämäyhteydet sekä opiskelijoiden, opettajien ja työelämän kokemukset. Ylempiä ja ja niitä edeltäneitä kokeilukauden jatkotutkintoja on vuosina suoritettu vajaat Tästä syystä on vielä varsin varhaista tehdä johtopäätöksiä ylempien jen asemasta sekä vaikutuksesta koulutusjärjestelmään ja työelämään. Ylempiä ja on kuitenkin seurattu ja tutkittu runsaasti. Kehittämistarpeita ja ongelmakohtia on tarkasteltu erityisesti näiden selvitysten ja tutkintojen kehittämiseksi tehdyn työn pohjalta. Tutkintojärjestelmän toimivuutta on tarkasteltu Korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnin pohjalta. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi vuoden 2010 aikana Bolognan tavoitteiden mukaisen yliopistojen tutkinnonuudistuksen ja ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämisen. Selvityksen valmistelu Selvitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä. Valmistelussa on hyödynnetty ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista tehtyjä arviointeja, tutkimuksia, ja seurantakyselyjä, Korkeakoulujen arviointineuvoston tutkinnonuudistuksen arviointia sekä Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoiman ylempien jen kehittämisverkoston työtä. Sidosryhmille järjestettiin kuulemistilaisuus Kuulemistilaisuuteen osallistuivat edustajat Akavasta, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta, Maa-ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK:sta, Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK:sta, Suomen Kuntaliitosta, Suomen yliopistot UNIFI:sta, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:sta, Suomen yrittäjistä sekä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta Ylempiä ja edeltänyt kokeiluvaihe Keskustelu ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta käynnistyi 19-luvun lopussa. Tutkintojärjestelmää pidettiin tuolloin keskeneräisenä, koska ammattikorkeakouluissa ei ollut ammattikorkeakoulututkinnon jälkeistä tutkintoon johtavaa koulutusväylää. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden määrä oli samalla kasvanut nopeasti. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla katsottiin olevan oikeus monipuolisiin täydennys- ja jatko-opintoihin. Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille linjattiin, että ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämisessä tulee ottaa huomioon työelämän kehittämistarpeet ja tutkintorakenteiden kansainvälinen kehitys. 3

4 Ylempiä ja edelsi vuosina toteutettu määräaikainen ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilu. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annettu lain (645/2001) mukaan jatkotutkintoon johtavien opintojen tarkoituksena oli ammattikorkeakoulututkinnon ja työelämän kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa riittävä tieto- ja taitoperusta sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten. Opetusministeriön ammattikorkeakoululle myöntämän kokeiluluvan edellytyksenä oli, että ammattikorkeakoulusta oli valmistunut kyseisen alan opiskelijoita, että ammattikorkeakoulu oli järjestänyt erikoistumisopintoja kyseisellä tai sitä tukevalla koulutusalalla ja että ammattikorkeakoululla oli kyseisellä alalla kelpoisuusvaatimukset täyttäviä yliopettajia, jotka vastasivat jatkotutkinto-opinnoista. Yhteensä 20 ammattikorkeakoulua sai arvioinnin jälkeen kokeiluluvan kuuteen eri an. Kokeiluluvat myönnettiin koko kokeilukaudeksi. Kokeilun aikana jatkotutkinto-opintoihin myönnettiin ammattikorkeakouluille vuosittain 300 aloituspaikkaa. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilua seurattiin ja arvioitiin huolellisesti. Opetusministeriö asetti keväällä 2002 kokeilujen seurantaa ja koordinointia varten työryhmän, jossa oli edustus ammattikorkeakouluista, opettaja- ja opiskelijajärjestöistä sekä työelämän järjestöistä. Työryhmä raportoi säännöllisesti kokeilun etenemisestä. Korkeakoulujen arviointineuvosto toteutti jatkotutkintokokeilun arvioinnin kaksivaiheisena. Arviontien yhteydessä kuultiin laajasti myös eri sidosryhmiä. Väliarvioinnissa vuonna 2003 arvioitiin kokeilun lähtökohtia ja käynnistymistä. Väliarvioinnin suorittanut arviointiryhmä painotti tutkintojen työelämäläheisyyttä ja jatkotutkintojen kehittämistä yliopistojen maisteritutkintoihin verrattavina tutkintoina. Jatkotutkintokokeilun kansainvälinen loppuarviointi julkistettiin marraskuussa Kansainvälinen arviointiryhmä kannatti jatkotutkintokokeilun koulutusohjelmien vakinaistamista lainsäädännöllä. Arvioinnin mukaan kokeilussa mukana olleet ohjelmat vastasivat vaatimustasoltaan muiden maiden samankaltaisia jatkotutkinto-ohjelmia. Arviointiryhmän näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto-ohjelmat ja yliopistojen maisterivaiheen opinto-ohjelmat eivät vastaa samoihin työelämätarpeisiin. Tutkintonimikkeeksi suositeltiin maisteria (Professional Master). Arviointiryhmä katsoi, että tutkinnon suorittaneiden tuli olla työnhakutilanteessa ja palkkauksessa tasa-arvoisessa asemassa yliopistollisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kanssa ja heillä tuli olla samanarvoiset lähtökohdat edetä ammattikorkeakoulun opettajaksi. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistettiin voimaan tulleella ammattikorkeakoululain muutoksella (411/2005). Tässä yhteydessä luovuttiin käsitteestä jatkotutkinto, koska vaarana oli, että se sekoittuisi yliopistoissa suoritettaviin tieteellisiin, taiteellisiin ja ammatillisiin jatkotutkintoihin, ja siirryttiin käyttämään ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon käsitettä. Lain tultua voimaan ensimmäiset vakinaiset ylempään on johtavat t käynnistettiin opetusministeriön päätöksillä niillä koulutusaloilla ja niissä ammattikorkeakouluissa, jotka olivat olleet mukana jatkotutkinnon kokeilussa Kansainvälisen kehityksen vaikutus korkeakoulujen tutkintorakenteeseen Bolognan-prosessi on vaikuttanut reilun kymmenen vuoden ajan voimakkaasti eurooppalaisiin tutkintorakenteisiin ja korkeakoulutukseen. Bolognan julistuksen perimmäinen tavoite on synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukyvyn ja vetovoiman lisäämiseksi muihin maanosiin verrattuna. Tavoitteiseen on pyritty yhdenmukaisilla tutkintorakenteilla, yhteisellä opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmällä, lisäämällä liikkuvuutta ja laadunarvioinnin eurooppalaisella ulottuvuudella. Tutkintorakenteita on kehitetty samojen periaatteiden mukaan sekä perinteisessä yliopistokoulutuksessa että ammatillisesti suuntautuneessa korkeakoulutuksessa. Kansainvälinen tutkijakonsortio arvioi Bolognan prosessin tavoitteiden saavuttamista ja prosessin toimivuutta. Arviointi valmistui vuonna Tutkijaryhmän yleishavainto prosessin vaikutuksesta oli, että suurin osa osallistuvista maista on muuttanut korkeakoulutusta koskevaa lainsäädäntöä vastaamaan Bolognan prosessin korkeakoulutuksen rakenteille asettamia tavoitteita. Samalla keskustelu 4

5 korkeakoulutuksesta on muuttunut entistä kansainvälisemmäksi ja korkeakoulutuksen merkitys on selvästi kasvanut. Muutosvauhdissa on huomattavia eroja maiden välillä. Myöhemmin 2000-luvulla mukaan liittyneet maat ovat joutuneet kamppailemaan saadakseen muut kiinni. Yksikään maa ei ole vielä toimeenpannut kaikkia prosessissa sovittuja tavoitteita. Arvioinnin perusteella kaikki prosessiin osallistuvat maat ovat ottaneet käyttöön kaksiportaisen tutkintorakenteen. Toistaiseksi kuitenkin alle puolet opiskelijoista on siirtynyt uuden tutkintorakenteen mukaisiin ohjelmiin useissa suurissa korkeakoulujärjestelmissä. Kaikki prosessiin osallistuvat korkeakoulujärjestelmät käyttävät ECTS-mitoitusta tai ECTS:n kanssa yhteensopivaa opintojen mitoitusta. Kuitenkin opintojen mitoituksen soveltamisessa on vielä monia ongelmia. Opiskelijoiden liikkuvuus ei ole lisääntynyt tavoitteiden mukaisesti. Keskeisiksi kehittämishaasteiksi tutkijaryhmä nosti mm. poliittisen kiinnostuksen ja muutosvauhdin ylläpitämisen, uudistusten toimeenpanon painopisteen siirtämisen korkeakouluyhteisöihin, myöhemmin prosessiin liittyneiden maiden entistä paremman tukemisen sekä tutkintojen kansallisten viitekehysten toimeenpanon. Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun EU:ssa 19-luvun lopussa. Taustalla oli tarve lisätä koulutusjärjestelmien ja tutkintojen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, edistää aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista elinikäisen oppimisen hengessä ja korostaa oppimistulosten merkitystä koulutuksen järjestämisessä. Tutkintojen viitekehykset ovat olleet myös Bolognan prosessissa keskeisesti esillä, sillä niitä on pidetty yhtenä keskeisenä välineenä, jolla tutkintojen läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta voidaan edistää. Käytännössä kaikki Euroopan unionin maat ovat päättäneet laatia tai edelleen kehittää kansallisia tutkintojen viitekehyksiä. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen avulla kytketään eri maiden kansallisia tutkintojärjestelmiä ja tutkintojen viitekehyksiä toisiinsa. EQF:n kahdeksan tasoa kattavat kaikki tutkinnot perustasosta edistyneeseen tasoon. Edellä kuvattu kansainvälinen kehitys on vaikuttanut suomalaisen korkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen tutkintorakenteen kehittäminen siten, että ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa ja ja ylempiä ja, vastaa Bolognan prosessin myötä Euroopassa yleistynyttä tutkintorakennetta. Hallituksen esitys tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 165/2010 vp) annettiin eduskunnalle Viitekehyksessä suomalaiset tutkinnot jaotellaan niiden edellyttämän osaamisen perusteella kahdeksaan vaativuustasoon. Vaativuustasoilla tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien edellyttämä osaaminen on kuvattu tietoina, taitoina ja pätevyyksinä eurooppalaisessa yhteistyössä sovittujen kriteereiden mukaisesti. Esityksen tavoitteena on lisätä suomalaisten tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. 2. YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON ASEMA KOULUTUSJÄRJESTELMÄSSÄ 2.1. Tutkinnon profiili ja koulutuspoliittiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat profiililtaan työelämän kehittämiseen tähtääviä tutkintoja, jotka lähtevät työelämän tarpeista ja niitä toteutetaan läheisessä yhteydessä työelämään. Tutkinnoissa painottuu työelämään liittyvä TKI-osaaminen. Tutkinnon työelämäläheisyyttä korostavat opintoihin kelpoisuusvaatimuksena oleva pääsääntöisesti korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettu vähintään kolmen vuoden työkokemus sekä opetusjärjestelyt, jotka ovat mahdollistaneet tutkinnon suorittamisen työn ohella. Ylempään on johtavien opintojen tavoitteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista. Tutkintojen tavoitteena on mm. antaa opiskelijalle työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä valmiudet asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn. Ylempien ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteisiin kuuluu myös yleisiä korkeakoulututkintoihin kuuluvia valmiuksia 5

6 kuten valmiudet elinikäiseen oppimiseen, oman ammattitaidon kehittämiseen, työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito sekä kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Tutkintoon kuuluvan opinnäytetyön tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiuksia kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoja ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisuun sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon profiilia ja tavoitteita voidaan tarkastella suhteessa yliopistojen maisterivaiheen koulutukseen sekä korkeakoulujen muuhun tutkinnon jälkeiseen koulutustarjontaan. Korkeakoululaitoksen duaalimallin keskeinen ajatus on, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat erilaista osaamista yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin. Molempien sektoreiden tutkinnoilla on oma profiili, mikä turvaa monipuolisen korkeakoulutuksen tarjonnan ja estää ohjelmien sisällöllisen päällekkäisyyden. Yliopistojen tutkinnot ovat akateemisia, tieteellisesti ja taiteellisesti painottuneita. Yliopistoihin on muun maisterivaiheen koulutuksen lisäksi perustettu 19-luvulta lähtien maisteriohjelmia, joihin opiskelijat valitaan erillishaulla. Maisteriohjelmien avulla on haluttu vahvistaa monitieteisyyttä ja kansainvälisyyttä sekä vastata työelämän tarpeisiin. Maisteriohjelmien alkuvaiheen arvioinneissa ja selvityksissä todettiin, että joidenkin ohjelmien tutkimusperusta ja yhteensopivuus yliopiston painoaloihin oli ohut. Opetusministeriön ohjauksessa on kiinnitetty huomiota siihen, että maisteriohjelmia järjestetään kunkin yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen vahvuusalueilla sekä korostettu maisteriohjelmien merkitystä yliopistojen kansainvälistymisessä ja monitieteisten opintokokonaisuuksien kehittämisessä. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi korkeakoulututkinnon jälkeen on mahdollista suorittaa myös erilaisia täydennyskoulutuskokonaisuuksia, kuten ammatillisia erikoistumisopintoja. Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakouluasetuksen 12 :n mukaan ihin pohjautuvia täydennyskoulutusohjelmia. Niiden laajuus on opintopistettä. Ammattikorkeakoulut päättävät niiden sisällöstä ja opetussuunnitelmista. Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat profiililtaan ylempää a kapea-alaisempia ja niiden tavoitteena on antaa opiskelijalle tietoja ja taitoja jollekin työelämän erityisalueelle. Suoritettujen erikoistumisopintojen määrä on jonkin verran laskenut ylempien jen vakinaistamisen myötä. Vuonna 2005 ammatillisia erikoistumisopintoja suoritettiin vajaat ja vuonna 2009 vastaavasti vajaat Korkeakoulutettujen aikuiskoulutusta ja osaamisen päivittämismahdollisuuksia on pohdittu osana aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta. Laajojen ja osaamista tutkinnon jälkeen riittävästi syventävien koulutuskokonaisuuksien puute sekä tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus on osittain johtanut siihen, että osa täydennyskoulutustarpeista on kanavoitunut korkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen epätarkoituksenmukaisella tavalla. Tutkintojärjestelmän käytön tehostamiseksi on edistetty korkeakoulujen mahdollisuutta tarjota erillisiä opinto-oikeuksia, joiden avulla yksilö voi suorittaa myös tutkintoihin kuuluvia kokonaisuuksia hakeutumatta tutkinto-opiskelijaksi. Tutkinnon jälkeen suoritettavien osaamiskokonaisuuksien hankintaan on kehitetty oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta ja erityispätevyyksien näyttöjä. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen pilottihankkeet käynnistettiin opetus- ja kulttuurimnisiteriön rahoituksella syksyllä Työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat jatkuvasti siten, että muodostuu kokonaan uusia työelämän tarvitsemia osaamisalueita ja syntyy tarvetta aiempaa syvällisempään ja eri alojen osaamistarpeita yhdistävään osaamiseen. Useilla toimialoilla ammatin harjoittaminen edellyttää sekä vankkaa alan ydinosaamista että osaamista eri alojen rajapinnoilla. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat yksi väline yksilölle ja työyhteisöille työmarkkinoiden osaamisvaatimusten ja muutosten hallintaan sekä yrittäjyyden edistämiseen. Ylempien jen tavoitteena on turvata työmarkkinoille monipuolinen ja osaava työvoima, kehittää työelämää ja työyhteisöjä sekä mahdollistaa yksilötasolla työelämässä olevien oman osaamisen kehittäminen. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille tavoitteeksi on asetettu, että ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista muodostuu pääasiallinen jatkokoulutusväylä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Ammattikorkeakouluista on viime vuosina valmistunut noin ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta vuosittain. Ammattikorkeakoulututkinto on edelleen 6

7 perustutkinto, jonka jälkeen siirrytään työmarkkinoille. Ylempi antaa osalle ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista mahdollisuuden syventää omaa ammatillista osaamistaan työelämäkokemuksen jälkeen. Ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla on vastattu ammattikorkeakouluopiskelijoiden omiin jatko-opintoja koskeviin odotuksiin. Opiskelijoiden tavoitteena on ollut vahvistaa omaa osaamistaan opinnoilla, joissa korostuu ammatillisuus ja työelämäläheisyys. Tieteellisesti suuntautuneet yliopisto-opinnot vastaavat näihin tarpeisiin huonosti. Ylempiä ja on tämän vuoksi kehitetty kaikille koulutusaloille, vaikka painopiste on ollut erityisesti niillä koulutusaloille, joilla on eniten osoitettavissa työelämän kysyntää ja tarpeita ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille. Ylempien jen tavoitteena on myös edistää ammattikorkeakoulujen kehittämistä niiden perustehtävien työelämälähtöisen koulutuksen sekä aluekehitystä palvelevan TKI-toiminnan hoitamisessa. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vahvistavat ammattikorkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat myös mahdollistaneet pätevöitymisen ammattikorkeakoulun opettajan tehtäviin. Kaikilla ammattikorkeakoulujen opettajilla on tähän saakka ollut pääsääntöisesti yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto. Jatkossa myös ammatillisen korkeakoulutustaustan omaavien opettajien rekrytointi vahvistaa ammattikorkeakoulujen omaa profiilia Asema korkeakoulujärjestelmässä ja tutkinnon tuottama kelpoisuus Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella (464/1998). Ylempien jen vakinaistamisen myötä asetukseen lisättiin säännökset ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista ( /426). Asetuksessa on lueteltu ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja näitä edeltäneet ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot. Asetuksen 10 :n mukaan ylempi tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Tässä mielessä ylempi rinnastuu yliopistossa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon. Yliopistolain kokonaisuudistuksen yhteydessä ammattikorkeakoululain säännöksiä yhtenäistetään yliopistolain säännösten sisältöä vastaaviksi. Samassa yhteydessä ammattikorkeakoululakiin (( /564) tehtiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asemointia koskevia täsmennyksiä. Ammattikorkeakoululain 18 :n mukaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Jos lainsäädännössä on tiettyyn tehtävään asetettu kelpoisuusvaatimukseksi ylempi korkeakoulututkinto, tuottaa ylempi säännöksen perusteella kelpoisuuden tehtävään riippumatta siitä, onko kyseessä julkinen virka tai tehtävä vai ei. Joillakin aloilla, kuten esimerkiksi sosiaalialalla, on kuitenkin erikseen säädetty alan tehtävissä toimivien kelpoisuusvaatimuksista (laki 272/2005 ja asetus 608/2005 sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista). Lain mukaan kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Näin ollen ylempi ei tuota kelpoisuutta sosiaalityöntekijän tehtäviin. Myös kelpoisuus johonkin yksittäiseen virkaan tai tehtävään määräytyy asianomaista virastoa ja virkaa koskevien kelpoisuussäännösten mukaan. Hallituksen esityksessä tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 165/2010 vp) tutkinnot ja oppimäärät on tarkoitus sijoittaa niiden edellyttämän osaamisen perusteella siten, että vaikka tutkinnossa olisi elementtejä useilta viitekehyksen vaativuustasoilta, se sijoitetaan sille tasolle, johon se kokonaisuutena parhaiten sopii. Tutkinnot ja oppimäärät on tarkoitus sijoittaa viitekehykseen lähtökohtaisesti siten, että samaan tutkintotyyppiin kuuluvat tutkinnot ovat samalla kansallisen viitekehyksen tasolla. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot on tarkoitus sijoittaa viitekehykseen Bolognan prosessissa vakiintuneen sykliajattelun mukaisesti siten, että ensimmäiseen sykliin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot (taso 6), toiseen sykliin ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (taso 7) ja 7

8 kolmanteen sykliin tieteelliset, taiteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot niihin sisältyvine erikoistumiskoulutuksineen (taso 8). Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottama jatko-opintokelpoisuus on ratkaistu yliopistolaissa. Yliopistolain 37 :n mukaan tieteellisiin ja taiteellisiin jatkotutkintoihin johtaviin opintoihin voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi Tutkintonimikkeet Ylempien jen tutkintonimikkeet määräytyvät ammattikorkeakoululain 18 :n mukaan siten, että ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta lyhenne ylempi AMK. Jatkotutkintokokeilun aikana tutkinnoille ei oltu määritelty erillistä tutkintonimikettä. Ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille pyrittiin valmisteluvaiheessa löytämään soveltuva tutkintonimike. Jatkotutkintokokeilun kansainvälinen arviointiryhmä esitti tutkintonimikkeeksi "Professional Master". Tutkintonimikeratkaisua tehtäessä suomeksi kuitenkin katsottiin, että korkeakoulujärjestelmän eri sektoreiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen, tutkinnoilla tulee olla toisistaan selkeästi poikkeavat tutkintonimikkeet, jotta ne eivät sekoitu toisiinsa. Hallituksen esityksessä päädyttiin tämän vuoksi ratkaisuun, jossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike muodostuu jen nimikkeistä liittämällä niihin lyhenne ylempi AMK. Tutkintojen englanninkielisissä nimikkeissä painottui näkemys siitä, että tutkintonimikkeiden tulee olla kansainvälisesti ymmärrettäviä ja niiden tulee kertoa tutkintojen tasosta. Täten esimerkiksi tutkintonimikkeet sairaanhoitaja (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK), fysioterapeutti (ylempi AMK), röntgenhoitaja (ylempi AMK) ja bioanalyytikko (ylempi AMK) ovat kaikki englanniksi Master of Health Care. Jokainen ylempään on johtava sijoittuu jollekin koulutusalalle ja tuottaa tietyn tutkintonimikkeen. Tutkintonimike liittyy aina koulutukseen, joka kulloinkin suoritetaan, eikä henkilön pohjakoulutukseen. Vastaavaa käytäntöä noudatetaan yleisesti korkeakoulutuksessa kaikkialla maailmassa. Ylempien ammattikorkekaoulututkintojen tutkintonimikkeet ja niiden määräytymisperusteet ovat edelleen osittain epäselviä ammattikorkeakoulujen henkilökunnalle, opiskelijoille ja työelämälle ja tästä on aiheutunut jonkin verran ongelmatilanteita. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla tutkintonimikkeet ovat hyvin lähellä ammattinimikkeitä. Ylempään on johtaville koulutusohjelmille on tyypillistä, että ne ovat yksittäisten ammattien jatko-opintoväyliä laaja-alaisempia kokonaisuuksia. Niihin voidaan myös hakeutua monenlaisilla koulutustaustoilla. Ammattikorkeakoulun tutkintonimike ja ammatinharjoittamisoikeus eivät ole sama asia, eikä tutkintonimike sairaanhoitaja (ylempi AMK) oikeuta henkilöä, joka ei ole laillistettu sairaanhoitaja, toimimaan sairaanhoitajan ammatissa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto suorittaa hakemuksesta laillistuksen mm. sairaanhoitajan ammattiin perustutkinnon suorittamisen jälkeen. Tutkintonimikkeen ja ammatinharjoittamisoikeuden välinen ero on kuitenkin olla vaikeasti hahmottuva kansalaisille, opiskelijoille ja työmarkkinoille. Osa opiskelijoista on myös halunnut säilyttää pohjaukoulutuksensa mukaisen tutkintonimikkeen riippumatta opiskeltavasta ohjelmasta tai korkeakoulusta, jossa he opiskelevat. Tutkintonimike ei voi kuitenkaan määräytyä henkilön pohjakoulutuksen mukaan. Ratkaisu voisi johtaa siihen, että tutkintonimikkeellä olisi välttämättä mitään yhteyttä opiskeltuun koulutusalaan. Lisäksi yliopistoista tai ulkomaisista korkeakouluista siirtyvillä opiskelijoilla ei ole aiempaa nimikettä. Vielä ongelmallisempi ratkaisu olisi eri ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän kannalta. Täten esimerkiksi HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu antaisi sairaanhoitaja (AMK) tutkinnon suorittaneelle yrittäjyyden ja 8

9 liiketoimintaosaamisen n opiskelijalle tutkintonimikkeen sairaanhoitaja (ylempi AMK), vaikkei ammattikorkeakoulu anna lainkaan sairaanhoitajakoulutusta. 3. OHJAUS JA RAHOITUS Ammattikorkeakoulujen ohjausmenettelyn keskeinen osa on ammattikorkeakoulujen, niiden ylläpitäjien sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välinen sopimusprosessi. Neuvotteluissa osapuolet sopivat määrävuosiksi ammattikorkeakoulun tehtävästä, profiilista ja painoaloista sekä ammattikorkeakouluille asetettavista korkeakoulupolitiikan kannalta keskeisistä tavoitteista ja kehittämistoimenpiteistä. Sopimuksen rakenne on kaikille ammattikorkeakouluille yhteinen. Sopimuksen sisältö sen sijaan vaihtelee kunkin ammattikorkeakoulun erityispiirteistä johtuen lukuun ottamatta korkeakoululaitoksen yhteisiä tavoitteita. Voimassa oleva sopimuskausi kattaa vuodet Vuodesta 2013 alkaen tarkoituksena on siirtyä nelivuotisiin sopimuskausiin. Sopimusneuvottelut käydään pääsääntöisesti vain ensimmäistä sopimusvuotta edeltävänä vuonna. Korkeakoulujen kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen sekä tutkimuksen ja TKI-toiminnan laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Kunkin ammattikorkeakoulun profiili painottuu eri tavalla opetuksen, tutkimuksen, työelämäkytkentöjen ja aluekehitystehtävän suhteen. Ammattikorkeakoulut ovat uudistaneet strategiansa painoalojensa ja profiilinsa vahvistamiseksi. Ajatuksena on, että ylempään on johtavaa koulutusta suunnataan erityisesti kunkin ammattikorkeakoulun vahvuusalueille. Keskeisenä lähtökohtana on ollut, että ammattikorkeakouluverkko ei ole jakaantunut tavoitteiltaan eritasoisiksi ammattikorkeakouluiksi. Kaikilla ammattikorkeakouluilla on ollut mahdollisuus saada lupa ylempien jen järjestämiseen omilla vahvuusalueillaan. Tämä tarkoittaa myös ammattikorkeakoulujen keskinäistä työnjakoa ylempien jen tarjonnassa. Jokaisessa ammattikorkeakoulussa ei välttämättä tarjota ylempiä ja kaikilla ammattikorkeakoulun koulutusaloilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa sopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja ohjaa ammattikorkeakouluja sopimusneuvottelujen lisäksi kirjallisen palautteen avulla. Sopimuskauden aikana korkeakouluille annetaan kirjallinen palaute niinä vuosina, jolloin ei käydä sopimusneuvotteluja. Palaute perustuu toiminnan kehitystä kuvaaviin tunnuslukuihin, korkeakoulujen strategioiden toteutumatilanteeseen sekä muihin ajankohtaisiin korkeakoulupoliittisiin kysymyksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi ensimmäisen kerran kirjallisen palautteen ammattikorkeakouluille syksyllä Ylempien jen rahoitus on osa ammattikorkeakoulujen valtionosuusrahoitusta, johon sisältyy myös kuntien rahoitusosuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä rahoitus ammattikorkeakouluille koostuu perusrahoituksesta, hanke- ja tuloksellisuusrahoituksesta sekä ammattikorkeakoulujen yhteisten menojen rahoituksesta. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnetään perusrahoitusta ammattikorkeakoulun käyttökustannuksiin. Ammattikorkeakoululle määrätään opiskelijaa kohti yksikköhinta, jonka suuruuteen vaikuttavat sen eri koulutusaloilla oleva opiskelijamäärä sekä ammattikorkeakoulussa kahden vuoden aikana suoritettujen tutkintojen määrä. Opiskelijamäärä on laskennallinen ja perustuu sopimuksessa sovittuihin opiskelijamääriin. Vuosina ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot rahoitettiin kohdentamalla ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen määrärahoja uudelleen. Uudelleenkohdennus oli perusteltu, koska opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkintoa ammattikorkeakoulututkinnoksi täydentävien määrä oli laskenut. Tämä vapautunut resurssi voitiin siirtää ylempiin ihin, eikä niihin tarvittu erillistä lisärahoitusta. Ylempään on johtavien opintojen aloittajamäärää on lisätty asteittain. Ylempään on johtavien opintojen valtakunnalliset määrälliset aloittajatavoitteet on asetettu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Vuonna 2012 valtakunnallinen aloittajatavoite on Kunkin ammattikorkeakoulun kanssa sovittiin vuoteen 2009 saakka ylempään on johtavan koulutuksen vuosittainen aloittajamäärä osana aikuiskoulutuksen 9

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Uusimmat korkeakoulupoliittiset ulkoiset arvioinnit Pratt, J.&Kekäle, T.&Maassen, P.&Papp, I.&Perellon, J.&Utti,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1 of 11 2011-04-27 10:37 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2003» 15.5.2003/352 15.5.2003/352 Seurattu SDK 323/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen. 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara

Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen. 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Erikoistumiskoulutus Erikoistumiskoulutukset ovat osa koulutusjärjestelmää ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Taustaa Toukokuussa 2013 VirtuaaliAMK:n strategiatyöryhmä toteutti kyselyn, jossa kartoitettiin, miten ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen. VALTIONEUVOSTO PÄÄTÖS ammattikorkeakoulun toimiluvasta 12.12.2013 Dnro OKM/5/533/2013 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy PL 4000 00079 Metropolia Hakemus Päätös Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola, Metropolia

Lisätiedot

27 May Olli Oamkilainen 1

27 May Olli Oamkilainen 1 27 May Olli Oamkilainen 1 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Sessio: Maahanmuuttajien valmentaminen ammattikorkeakouluopintoihin Session puhujat klo 13.00 13.10

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 Opetusministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu 3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Automaatioteknologian koulutusohjelma Opintojen ohjeaika on 2 lukuvuotta ja opinto-oikeusaika

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Opetussuunnitelma Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus >> Opintojaksoluettelo >> Opintojen suoritusjärjestys

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULULAKI

AMMATTIKORKEAKOULULAKI AMMATTIKORKEAKOULULAKI ASEMA Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen TEHTÄVÄ Korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä. - korkeakoulujen näkökulma. ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö

Ajankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä. - korkeakoulujen näkökulma. ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Ajankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä - korkeakoulujen näkökulma ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Vaasa 31.5.2012 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön toimiala Aikuiskoulutuspolitiikka

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan ammattikorkeakouluista annetun

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Yliopistot tekevät perustutkimusta ja ammattikorkeakoulut soveltavaa Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Ammattikorkeakoulujen t&k-menot 2008 LAUREA

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Bolognan prosessin ulkoinen arviointi. Maija Innola

Bolognan prosessin ulkoinen arviointi. Maija Innola Bolognan prosessin ulkoinen arviointi Maija Innola ARVIONNIN TAUSTA Arvioinnin tavoitteena oli selvittää Bolognan julistuksen ja ministerikokousten julkilausumien tavoitteiden toteutumista sekä arvioida

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2015 Yliopisto-opiskelijat (tiedot

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot