SELVITYS YLEMPIEN AMMATTIKORKEAKOULU- TUTKINTOJEN ASEMASTA TYÖELÄMÄSSÄ JA UUDISTUKSEN VAIKUTUKSESTA KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄN JA TYÖELÄMÄÄN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS YLEMPIEN AMMATTIKORKEAKOULU- TUTKINTOJEN ASEMASTA TYÖELÄMÄSSÄ JA UUDISTUKSEN VAIKUTUKSESTA KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄN JA TYÖELÄMÄÄN"

Transkriptio

1 SELVITYS YLEMPIEN AMMATTIKORKEAKOULU- TUTKINTOJEN ASEMASTA TYÖELÄMÄSSÄ JA UUDISTUKSEN VAIKUTUKSESTA KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄN JA TYÖELÄMÄÄN OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto Sisältö ja valmistelu Ylempiä ja edeltänyt kokeiluvaihe Kansainvälinen kehitys 4 2. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asema koulutusjärjestelmässä Tutkinnon profiili ja koulutuspoliittiset tavoitteet Asema korkeakoulujärjestelmässä ja tutkinnon tuottama kelpoisuus Tutkintonimikkeet 8 3. Ohjaus ja rahoitus Ylempään on johtavat t Koulutusohjelmat ja opetusjärjestelyt Työelämäyhteyden toteutuminen Kansainvälisyys Opiskelijat Opettajat Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työelämässä Kehittämistoiminta ja seuranta Ammattikorkeakoulujen tutkintorakenteen toimivuus tutkinnonuudistuksen arvioinnin perusteella Kehittämistarpeet Lähdeluettelo...21 Liite: Ylempään on johtavat t

3 1. JOHDANTO 1.1. Sisältö ja valmistelu Eduskunnan lausumat Hyväksyessään vuonna 2005 hallituksen esityksen ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämisestä (HE 14/2005) eduskunta edellytti, että hallitus antaa viiden vuoden kuluttua selonteon ylempien jen asemasta työelämässä ja uudistuksen vaikutuksista koulutusjärjestelmäämme ja työelämään. Eduskunta edellytti myös, että ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen määrä mitoitetaan ottaen huomioon työelämän tarpeet, korkea laatu turvataan ja että ammattikorkeakoulujen järjestämään aikuiskoulutukseen varataan riittävä rahoitus. Selvityksen sisältö Selvityksessä on tarkasteltu ylempien jen kehitystä niiden vakinaistamisen jälkeen koulutuksen, TKI-työn, opiskelijoiden ja työelämän näkökulmasta. Tarkasteltavia teemoja ovat koulutuspoliittiset linjaukset, tutkintojen profiili ja asema korkeakoulujärjestelmässä, ohjaus ja rahoitus, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon t, työelämäyhteydet sekä opiskelijoiden, opettajien ja työelämän kokemukset. Ylempiä ja ja niitä edeltäneitä kokeilukauden jatkotutkintoja on vuosina suoritettu vajaat Tästä syystä on vielä varsin varhaista tehdä johtopäätöksiä ylempien jen asemasta sekä vaikutuksesta koulutusjärjestelmään ja työelämään. Ylempiä ja on kuitenkin seurattu ja tutkittu runsaasti. Kehittämistarpeita ja ongelmakohtia on tarkasteltu erityisesti näiden selvitysten ja tutkintojen kehittämiseksi tehdyn työn pohjalta. Tutkintojärjestelmän toimivuutta on tarkasteltu Korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnin pohjalta. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi vuoden 2010 aikana Bolognan tavoitteiden mukaisen yliopistojen tutkinnonuudistuksen ja ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämisen. Selvityksen valmistelu Selvitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä. Valmistelussa on hyödynnetty ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista tehtyjä arviointeja, tutkimuksia, ja seurantakyselyjä, Korkeakoulujen arviointineuvoston tutkinnonuudistuksen arviointia sekä Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoiman ylempien jen kehittämisverkoston työtä. Sidosryhmille järjestettiin kuulemistilaisuus Kuulemistilaisuuteen osallistuivat edustajat Akavasta, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta, Maa-ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK:sta, Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK:sta, Suomen Kuntaliitosta, Suomen yliopistot UNIFI:sta, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:sta, Suomen yrittäjistä sekä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta Ylempiä ja edeltänyt kokeiluvaihe Keskustelu ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta käynnistyi 19-luvun lopussa. Tutkintojärjestelmää pidettiin tuolloin keskeneräisenä, koska ammattikorkeakouluissa ei ollut ammattikorkeakoulututkinnon jälkeistä tutkintoon johtavaa koulutusväylää. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden määrä oli samalla kasvanut nopeasti. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla katsottiin olevan oikeus monipuolisiin täydennys- ja jatko-opintoihin. Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille linjattiin, että ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämisessä tulee ottaa huomioon työelämän kehittämistarpeet ja tutkintorakenteiden kansainvälinen kehitys. 3

4 Ylempiä ja edelsi vuosina toteutettu määräaikainen ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilu. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annettu lain (645/2001) mukaan jatkotutkintoon johtavien opintojen tarkoituksena oli ammattikorkeakoulututkinnon ja työelämän kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa riittävä tieto- ja taitoperusta sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten. Opetusministeriön ammattikorkeakoululle myöntämän kokeiluluvan edellytyksenä oli, että ammattikorkeakoulusta oli valmistunut kyseisen alan opiskelijoita, että ammattikorkeakoulu oli järjestänyt erikoistumisopintoja kyseisellä tai sitä tukevalla koulutusalalla ja että ammattikorkeakoululla oli kyseisellä alalla kelpoisuusvaatimukset täyttäviä yliopettajia, jotka vastasivat jatkotutkinto-opinnoista. Yhteensä 20 ammattikorkeakoulua sai arvioinnin jälkeen kokeiluluvan kuuteen eri an. Kokeiluluvat myönnettiin koko kokeilukaudeksi. Kokeilun aikana jatkotutkinto-opintoihin myönnettiin ammattikorkeakouluille vuosittain 300 aloituspaikkaa. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilua seurattiin ja arvioitiin huolellisesti. Opetusministeriö asetti keväällä 2002 kokeilujen seurantaa ja koordinointia varten työryhmän, jossa oli edustus ammattikorkeakouluista, opettaja- ja opiskelijajärjestöistä sekä työelämän järjestöistä. Työryhmä raportoi säännöllisesti kokeilun etenemisestä. Korkeakoulujen arviointineuvosto toteutti jatkotutkintokokeilun arvioinnin kaksivaiheisena. Arviontien yhteydessä kuultiin laajasti myös eri sidosryhmiä. Väliarvioinnissa vuonna 2003 arvioitiin kokeilun lähtökohtia ja käynnistymistä. Väliarvioinnin suorittanut arviointiryhmä painotti tutkintojen työelämäläheisyyttä ja jatkotutkintojen kehittämistä yliopistojen maisteritutkintoihin verrattavina tutkintoina. Jatkotutkintokokeilun kansainvälinen loppuarviointi julkistettiin marraskuussa Kansainvälinen arviointiryhmä kannatti jatkotutkintokokeilun koulutusohjelmien vakinaistamista lainsäädännöllä. Arvioinnin mukaan kokeilussa mukana olleet ohjelmat vastasivat vaatimustasoltaan muiden maiden samankaltaisia jatkotutkinto-ohjelmia. Arviointiryhmän näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto-ohjelmat ja yliopistojen maisterivaiheen opinto-ohjelmat eivät vastaa samoihin työelämätarpeisiin. Tutkintonimikkeeksi suositeltiin maisteria (Professional Master). Arviointiryhmä katsoi, että tutkinnon suorittaneiden tuli olla työnhakutilanteessa ja palkkauksessa tasa-arvoisessa asemassa yliopistollisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kanssa ja heillä tuli olla samanarvoiset lähtökohdat edetä ammattikorkeakoulun opettajaksi. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistettiin voimaan tulleella ammattikorkeakoululain muutoksella (411/2005). Tässä yhteydessä luovuttiin käsitteestä jatkotutkinto, koska vaarana oli, että se sekoittuisi yliopistoissa suoritettaviin tieteellisiin, taiteellisiin ja ammatillisiin jatkotutkintoihin, ja siirryttiin käyttämään ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon käsitettä. Lain tultua voimaan ensimmäiset vakinaiset ylempään on johtavat t käynnistettiin opetusministeriön päätöksillä niillä koulutusaloilla ja niissä ammattikorkeakouluissa, jotka olivat olleet mukana jatkotutkinnon kokeilussa Kansainvälisen kehityksen vaikutus korkeakoulujen tutkintorakenteeseen Bolognan-prosessi on vaikuttanut reilun kymmenen vuoden ajan voimakkaasti eurooppalaisiin tutkintorakenteisiin ja korkeakoulutukseen. Bolognan julistuksen perimmäinen tavoite on synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukyvyn ja vetovoiman lisäämiseksi muihin maanosiin verrattuna. Tavoitteiseen on pyritty yhdenmukaisilla tutkintorakenteilla, yhteisellä opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmällä, lisäämällä liikkuvuutta ja laadunarvioinnin eurooppalaisella ulottuvuudella. Tutkintorakenteita on kehitetty samojen periaatteiden mukaan sekä perinteisessä yliopistokoulutuksessa että ammatillisesti suuntautuneessa korkeakoulutuksessa. Kansainvälinen tutkijakonsortio arvioi Bolognan prosessin tavoitteiden saavuttamista ja prosessin toimivuutta. Arviointi valmistui vuonna Tutkijaryhmän yleishavainto prosessin vaikutuksesta oli, että suurin osa osallistuvista maista on muuttanut korkeakoulutusta koskevaa lainsäädäntöä vastaamaan Bolognan prosessin korkeakoulutuksen rakenteille asettamia tavoitteita. Samalla keskustelu 4

5 korkeakoulutuksesta on muuttunut entistä kansainvälisemmäksi ja korkeakoulutuksen merkitys on selvästi kasvanut. Muutosvauhdissa on huomattavia eroja maiden välillä. Myöhemmin 2000-luvulla mukaan liittyneet maat ovat joutuneet kamppailemaan saadakseen muut kiinni. Yksikään maa ei ole vielä toimeenpannut kaikkia prosessissa sovittuja tavoitteita. Arvioinnin perusteella kaikki prosessiin osallistuvat maat ovat ottaneet käyttöön kaksiportaisen tutkintorakenteen. Toistaiseksi kuitenkin alle puolet opiskelijoista on siirtynyt uuden tutkintorakenteen mukaisiin ohjelmiin useissa suurissa korkeakoulujärjestelmissä. Kaikki prosessiin osallistuvat korkeakoulujärjestelmät käyttävät ECTS-mitoitusta tai ECTS:n kanssa yhteensopivaa opintojen mitoitusta. Kuitenkin opintojen mitoituksen soveltamisessa on vielä monia ongelmia. Opiskelijoiden liikkuvuus ei ole lisääntynyt tavoitteiden mukaisesti. Keskeisiksi kehittämishaasteiksi tutkijaryhmä nosti mm. poliittisen kiinnostuksen ja muutosvauhdin ylläpitämisen, uudistusten toimeenpanon painopisteen siirtämisen korkeakouluyhteisöihin, myöhemmin prosessiin liittyneiden maiden entistä paremman tukemisen sekä tutkintojen kansallisten viitekehysten toimeenpanon. Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun EU:ssa 19-luvun lopussa. Taustalla oli tarve lisätä koulutusjärjestelmien ja tutkintojen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, edistää aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista elinikäisen oppimisen hengessä ja korostaa oppimistulosten merkitystä koulutuksen järjestämisessä. Tutkintojen viitekehykset ovat olleet myös Bolognan prosessissa keskeisesti esillä, sillä niitä on pidetty yhtenä keskeisenä välineenä, jolla tutkintojen läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta voidaan edistää. Käytännössä kaikki Euroopan unionin maat ovat päättäneet laatia tai edelleen kehittää kansallisia tutkintojen viitekehyksiä. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen avulla kytketään eri maiden kansallisia tutkintojärjestelmiä ja tutkintojen viitekehyksiä toisiinsa. EQF:n kahdeksan tasoa kattavat kaikki tutkinnot perustasosta edistyneeseen tasoon. Edellä kuvattu kansainvälinen kehitys on vaikuttanut suomalaisen korkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen tutkintorakenteen kehittäminen siten, että ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa ja ja ylempiä ja, vastaa Bolognan prosessin myötä Euroopassa yleistynyttä tutkintorakennetta. Hallituksen esitys tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 165/2010 vp) annettiin eduskunnalle Viitekehyksessä suomalaiset tutkinnot jaotellaan niiden edellyttämän osaamisen perusteella kahdeksaan vaativuustasoon. Vaativuustasoilla tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien edellyttämä osaaminen on kuvattu tietoina, taitoina ja pätevyyksinä eurooppalaisessa yhteistyössä sovittujen kriteereiden mukaisesti. Esityksen tavoitteena on lisätä suomalaisten tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. 2. YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON ASEMA KOULUTUSJÄRJESTELMÄSSÄ 2.1. Tutkinnon profiili ja koulutuspoliittiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat profiililtaan työelämän kehittämiseen tähtääviä tutkintoja, jotka lähtevät työelämän tarpeista ja niitä toteutetaan läheisessä yhteydessä työelämään. Tutkinnoissa painottuu työelämään liittyvä TKI-osaaminen. Tutkinnon työelämäläheisyyttä korostavat opintoihin kelpoisuusvaatimuksena oleva pääsääntöisesti korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettu vähintään kolmen vuoden työkokemus sekä opetusjärjestelyt, jotka ovat mahdollistaneet tutkinnon suorittamisen työn ohella. Ylempään on johtavien opintojen tavoitteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista. Tutkintojen tavoitteena on mm. antaa opiskelijalle työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä valmiudet asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn. Ylempien ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteisiin kuuluu myös yleisiä korkeakoulututkintoihin kuuluvia valmiuksia 5

6 kuten valmiudet elinikäiseen oppimiseen, oman ammattitaidon kehittämiseen, työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito sekä kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Tutkintoon kuuluvan opinnäytetyön tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiuksia kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoja ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisuun sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon profiilia ja tavoitteita voidaan tarkastella suhteessa yliopistojen maisterivaiheen koulutukseen sekä korkeakoulujen muuhun tutkinnon jälkeiseen koulutustarjontaan. Korkeakoululaitoksen duaalimallin keskeinen ajatus on, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat erilaista osaamista yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin. Molempien sektoreiden tutkinnoilla on oma profiili, mikä turvaa monipuolisen korkeakoulutuksen tarjonnan ja estää ohjelmien sisällöllisen päällekkäisyyden. Yliopistojen tutkinnot ovat akateemisia, tieteellisesti ja taiteellisesti painottuneita. Yliopistoihin on muun maisterivaiheen koulutuksen lisäksi perustettu 19-luvulta lähtien maisteriohjelmia, joihin opiskelijat valitaan erillishaulla. Maisteriohjelmien avulla on haluttu vahvistaa monitieteisyyttä ja kansainvälisyyttä sekä vastata työelämän tarpeisiin. Maisteriohjelmien alkuvaiheen arvioinneissa ja selvityksissä todettiin, että joidenkin ohjelmien tutkimusperusta ja yhteensopivuus yliopiston painoaloihin oli ohut. Opetusministeriön ohjauksessa on kiinnitetty huomiota siihen, että maisteriohjelmia järjestetään kunkin yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen vahvuusalueilla sekä korostettu maisteriohjelmien merkitystä yliopistojen kansainvälistymisessä ja monitieteisten opintokokonaisuuksien kehittämisessä. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi korkeakoulututkinnon jälkeen on mahdollista suorittaa myös erilaisia täydennyskoulutuskokonaisuuksia, kuten ammatillisia erikoistumisopintoja. Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakouluasetuksen 12 :n mukaan ihin pohjautuvia täydennyskoulutusohjelmia. Niiden laajuus on opintopistettä. Ammattikorkeakoulut päättävät niiden sisällöstä ja opetussuunnitelmista. Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat profiililtaan ylempää a kapea-alaisempia ja niiden tavoitteena on antaa opiskelijalle tietoja ja taitoja jollekin työelämän erityisalueelle. Suoritettujen erikoistumisopintojen määrä on jonkin verran laskenut ylempien jen vakinaistamisen myötä. Vuonna 2005 ammatillisia erikoistumisopintoja suoritettiin vajaat ja vuonna 2009 vastaavasti vajaat Korkeakoulutettujen aikuiskoulutusta ja osaamisen päivittämismahdollisuuksia on pohdittu osana aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta. Laajojen ja osaamista tutkinnon jälkeen riittävästi syventävien koulutuskokonaisuuksien puute sekä tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus on osittain johtanut siihen, että osa täydennyskoulutustarpeista on kanavoitunut korkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen epätarkoituksenmukaisella tavalla. Tutkintojärjestelmän käytön tehostamiseksi on edistetty korkeakoulujen mahdollisuutta tarjota erillisiä opinto-oikeuksia, joiden avulla yksilö voi suorittaa myös tutkintoihin kuuluvia kokonaisuuksia hakeutumatta tutkinto-opiskelijaksi. Tutkinnon jälkeen suoritettavien osaamiskokonaisuuksien hankintaan on kehitetty oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta ja erityispätevyyksien näyttöjä. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen pilottihankkeet käynnistettiin opetus- ja kulttuurimnisiteriön rahoituksella syksyllä Työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat jatkuvasti siten, että muodostuu kokonaan uusia työelämän tarvitsemia osaamisalueita ja syntyy tarvetta aiempaa syvällisempään ja eri alojen osaamistarpeita yhdistävään osaamiseen. Useilla toimialoilla ammatin harjoittaminen edellyttää sekä vankkaa alan ydinosaamista että osaamista eri alojen rajapinnoilla. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat yksi väline yksilölle ja työyhteisöille työmarkkinoiden osaamisvaatimusten ja muutosten hallintaan sekä yrittäjyyden edistämiseen. Ylempien jen tavoitteena on turvata työmarkkinoille monipuolinen ja osaava työvoima, kehittää työelämää ja työyhteisöjä sekä mahdollistaa yksilötasolla työelämässä olevien oman osaamisen kehittäminen. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille tavoitteeksi on asetettu, että ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista muodostuu pääasiallinen jatkokoulutusväylä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Ammattikorkeakouluista on viime vuosina valmistunut noin ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta vuosittain. Ammattikorkeakoulututkinto on edelleen 6

7 perustutkinto, jonka jälkeen siirrytään työmarkkinoille. Ylempi antaa osalle ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista mahdollisuuden syventää omaa ammatillista osaamistaan työelämäkokemuksen jälkeen. Ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla on vastattu ammattikorkeakouluopiskelijoiden omiin jatko-opintoja koskeviin odotuksiin. Opiskelijoiden tavoitteena on ollut vahvistaa omaa osaamistaan opinnoilla, joissa korostuu ammatillisuus ja työelämäläheisyys. Tieteellisesti suuntautuneet yliopisto-opinnot vastaavat näihin tarpeisiin huonosti. Ylempiä ja on tämän vuoksi kehitetty kaikille koulutusaloille, vaikka painopiste on ollut erityisesti niillä koulutusaloille, joilla on eniten osoitettavissa työelämän kysyntää ja tarpeita ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille. Ylempien jen tavoitteena on myös edistää ammattikorkeakoulujen kehittämistä niiden perustehtävien työelämälähtöisen koulutuksen sekä aluekehitystä palvelevan TKI-toiminnan hoitamisessa. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vahvistavat ammattikorkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat myös mahdollistaneet pätevöitymisen ammattikorkeakoulun opettajan tehtäviin. Kaikilla ammattikorkeakoulujen opettajilla on tähän saakka ollut pääsääntöisesti yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto. Jatkossa myös ammatillisen korkeakoulutustaustan omaavien opettajien rekrytointi vahvistaa ammattikorkeakoulujen omaa profiilia Asema korkeakoulujärjestelmässä ja tutkinnon tuottama kelpoisuus Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella (464/1998). Ylempien jen vakinaistamisen myötä asetukseen lisättiin säännökset ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista ( /426). Asetuksessa on lueteltu ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja näitä edeltäneet ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot. Asetuksen 10 :n mukaan ylempi tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Tässä mielessä ylempi rinnastuu yliopistossa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon. Yliopistolain kokonaisuudistuksen yhteydessä ammattikorkeakoululain säännöksiä yhtenäistetään yliopistolain säännösten sisältöä vastaaviksi. Samassa yhteydessä ammattikorkeakoululakiin (( /564) tehtiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asemointia koskevia täsmennyksiä. Ammattikorkeakoululain 18 :n mukaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Jos lainsäädännössä on tiettyyn tehtävään asetettu kelpoisuusvaatimukseksi ylempi korkeakoulututkinto, tuottaa ylempi säännöksen perusteella kelpoisuuden tehtävään riippumatta siitä, onko kyseessä julkinen virka tai tehtävä vai ei. Joillakin aloilla, kuten esimerkiksi sosiaalialalla, on kuitenkin erikseen säädetty alan tehtävissä toimivien kelpoisuusvaatimuksista (laki 272/2005 ja asetus 608/2005 sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista). Lain mukaan kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Näin ollen ylempi ei tuota kelpoisuutta sosiaalityöntekijän tehtäviin. Myös kelpoisuus johonkin yksittäiseen virkaan tai tehtävään määräytyy asianomaista virastoa ja virkaa koskevien kelpoisuussäännösten mukaan. Hallituksen esityksessä tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 165/2010 vp) tutkinnot ja oppimäärät on tarkoitus sijoittaa niiden edellyttämän osaamisen perusteella siten, että vaikka tutkinnossa olisi elementtejä useilta viitekehyksen vaativuustasoilta, se sijoitetaan sille tasolle, johon se kokonaisuutena parhaiten sopii. Tutkinnot ja oppimäärät on tarkoitus sijoittaa viitekehykseen lähtökohtaisesti siten, että samaan tutkintotyyppiin kuuluvat tutkinnot ovat samalla kansallisen viitekehyksen tasolla. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot on tarkoitus sijoittaa viitekehykseen Bolognan prosessissa vakiintuneen sykliajattelun mukaisesti siten, että ensimmäiseen sykliin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot (taso 6), toiseen sykliin ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (taso 7) ja 7

8 kolmanteen sykliin tieteelliset, taiteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot niihin sisältyvine erikoistumiskoulutuksineen (taso 8). Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottama jatko-opintokelpoisuus on ratkaistu yliopistolaissa. Yliopistolain 37 :n mukaan tieteellisiin ja taiteellisiin jatkotutkintoihin johtaviin opintoihin voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi Tutkintonimikkeet Ylempien jen tutkintonimikkeet määräytyvät ammattikorkeakoululain 18 :n mukaan siten, että ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta lyhenne ylempi AMK. Jatkotutkintokokeilun aikana tutkinnoille ei oltu määritelty erillistä tutkintonimikettä. Ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille pyrittiin valmisteluvaiheessa löytämään soveltuva tutkintonimike. Jatkotutkintokokeilun kansainvälinen arviointiryhmä esitti tutkintonimikkeeksi "Professional Master". Tutkintonimikeratkaisua tehtäessä suomeksi kuitenkin katsottiin, että korkeakoulujärjestelmän eri sektoreiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen, tutkinnoilla tulee olla toisistaan selkeästi poikkeavat tutkintonimikkeet, jotta ne eivät sekoitu toisiinsa. Hallituksen esityksessä päädyttiin tämän vuoksi ratkaisuun, jossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike muodostuu jen nimikkeistä liittämällä niihin lyhenne ylempi AMK. Tutkintojen englanninkielisissä nimikkeissä painottui näkemys siitä, että tutkintonimikkeiden tulee olla kansainvälisesti ymmärrettäviä ja niiden tulee kertoa tutkintojen tasosta. Täten esimerkiksi tutkintonimikkeet sairaanhoitaja (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK), fysioterapeutti (ylempi AMK), röntgenhoitaja (ylempi AMK) ja bioanalyytikko (ylempi AMK) ovat kaikki englanniksi Master of Health Care. Jokainen ylempään on johtava sijoittuu jollekin koulutusalalle ja tuottaa tietyn tutkintonimikkeen. Tutkintonimike liittyy aina koulutukseen, joka kulloinkin suoritetaan, eikä henkilön pohjakoulutukseen. Vastaavaa käytäntöä noudatetaan yleisesti korkeakoulutuksessa kaikkialla maailmassa. Ylempien ammattikorkekaoulututkintojen tutkintonimikkeet ja niiden määräytymisperusteet ovat edelleen osittain epäselviä ammattikorkeakoulujen henkilökunnalle, opiskelijoille ja työelämälle ja tästä on aiheutunut jonkin verran ongelmatilanteita. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla tutkintonimikkeet ovat hyvin lähellä ammattinimikkeitä. Ylempään on johtaville koulutusohjelmille on tyypillistä, että ne ovat yksittäisten ammattien jatko-opintoväyliä laaja-alaisempia kokonaisuuksia. Niihin voidaan myös hakeutua monenlaisilla koulutustaustoilla. Ammattikorkeakoulun tutkintonimike ja ammatinharjoittamisoikeus eivät ole sama asia, eikä tutkintonimike sairaanhoitaja (ylempi AMK) oikeuta henkilöä, joka ei ole laillistettu sairaanhoitaja, toimimaan sairaanhoitajan ammatissa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto suorittaa hakemuksesta laillistuksen mm. sairaanhoitajan ammattiin perustutkinnon suorittamisen jälkeen. Tutkintonimikkeen ja ammatinharjoittamisoikeuden välinen ero on kuitenkin olla vaikeasti hahmottuva kansalaisille, opiskelijoille ja työmarkkinoille. Osa opiskelijoista on myös halunnut säilyttää pohjaukoulutuksensa mukaisen tutkintonimikkeen riippumatta opiskeltavasta ohjelmasta tai korkeakoulusta, jossa he opiskelevat. Tutkintonimike ei voi kuitenkaan määräytyä henkilön pohjakoulutuksen mukaan. Ratkaisu voisi johtaa siihen, että tutkintonimikkeellä olisi välttämättä mitään yhteyttä opiskeltuun koulutusalaan. Lisäksi yliopistoista tai ulkomaisista korkeakouluista siirtyvillä opiskelijoilla ei ole aiempaa nimikettä. Vielä ongelmallisempi ratkaisu olisi eri ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän kannalta. Täten esimerkiksi HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu antaisi sairaanhoitaja (AMK) tutkinnon suorittaneelle yrittäjyyden ja 8

9 liiketoimintaosaamisen n opiskelijalle tutkintonimikkeen sairaanhoitaja (ylempi AMK), vaikkei ammattikorkeakoulu anna lainkaan sairaanhoitajakoulutusta. 3. OHJAUS JA RAHOITUS Ammattikorkeakoulujen ohjausmenettelyn keskeinen osa on ammattikorkeakoulujen, niiden ylläpitäjien sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välinen sopimusprosessi. Neuvotteluissa osapuolet sopivat määrävuosiksi ammattikorkeakoulun tehtävästä, profiilista ja painoaloista sekä ammattikorkeakouluille asetettavista korkeakoulupolitiikan kannalta keskeisistä tavoitteista ja kehittämistoimenpiteistä. Sopimuksen rakenne on kaikille ammattikorkeakouluille yhteinen. Sopimuksen sisältö sen sijaan vaihtelee kunkin ammattikorkeakoulun erityispiirteistä johtuen lukuun ottamatta korkeakoululaitoksen yhteisiä tavoitteita. Voimassa oleva sopimuskausi kattaa vuodet Vuodesta 2013 alkaen tarkoituksena on siirtyä nelivuotisiin sopimuskausiin. Sopimusneuvottelut käydään pääsääntöisesti vain ensimmäistä sopimusvuotta edeltävänä vuonna. Korkeakoulujen kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen sekä tutkimuksen ja TKI-toiminnan laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Kunkin ammattikorkeakoulun profiili painottuu eri tavalla opetuksen, tutkimuksen, työelämäkytkentöjen ja aluekehitystehtävän suhteen. Ammattikorkeakoulut ovat uudistaneet strategiansa painoalojensa ja profiilinsa vahvistamiseksi. Ajatuksena on, että ylempään on johtavaa koulutusta suunnataan erityisesti kunkin ammattikorkeakoulun vahvuusalueille. Keskeisenä lähtökohtana on ollut, että ammattikorkeakouluverkko ei ole jakaantunut tavoitteiltaan eritasoisiksi ammattikorkeakouluiksi. Kaikilla ammattikorkeakouluilla on ollut mahdollisuus saada lupa ylempien jen järjestämiseen omilla vahvuusalueillaan. Tämä tarkoittaa myös ammattikorkeakoulujen keskinäistä työnjakoa ylempien jen tarjonnassa. Jokaisessa ammattikorkeakoulussa ei välttämättä tarjota ylempiä ja kaikilla ammattikorkeakoulun koulutusaloilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa sopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja ohjaa ammattikorkeakouluja sopimusneuvottelujen lisäksi kirjallisen palautteen avulla. Sopimuskauden aikana korkeakouluille annetaan kirjallinen palaute niinä vuosina, jolloin ei käydä sopimusneuvotteluja. Palaute perustuu toiminnan kehitystä kuvaaviin tunnuslukuihin, korkeakoulujen strategioiden toteutumatilanteeseen sekä muihin ajankohtaisiin korkeakoulupoliittisiin kysymyksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi ensimmäisen kerran kirjallisen palautteen ammattikorkeakouluille syksyllä Ylempien jen rahoitus on osa ammattikorkeakoulujen valtionosuusrahoitusta, johon sisältyy myös kuntien rahoitusosuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä rahoitus ammattikorkeakouluille koostuu perusrahoituksesta, hanke- ja tuloksellisuusrahoituksesta sekä ammattikorkeakoulujen yhteisten menojen rahoituksesta. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnetään perusrahoitusta ammattikorkeakoulun käyttökustannuksiin. Ammattikorkeakoululle määrätään opiskelijaa kohti yksikköhinta, jonka suuruuteen vaikuttavat sen eri koulutusaloilla oleva opiskelijamäärä sekä ammattikorkeakoulussa kahden vuoden aikana suoritettujen tutkintojen määrä. Opiskelijamäärä on laskennallinen ja perustuu sopimuksessa sovittuihin opiskelijamääriin. Vuosina ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot rahoitettiin kohdentamalla ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen määrärahoja uudelleen. Uudelleenkohdennus oli perusteltu, koska opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkintoa ammattikorkeakoulututkinnoksi täydentävien määrä oli laskenut. Tämä vapautunut resurssi voitiin siirtää ylempiin ihin, eikä niihin tarvittu erillistä lisärahoitusta. Ylempään on johtavien opintojen aloittajamäärää on lisätty asteittain. Ylempään on johtavien opintojen valtakunnalliset määrälliset aloittajatavoitteet on asetettu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Vuonna 2012 valtakunnallinen aloittajatavoite on Kunkin ammattikorkeakoulun kanssa sovittiin vuoteen 2009 saakka ylempään on johtavan koulutuksen vuosittainen aloittajamäärä osana aikuiskoulutuksen 9

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1 of 11 2011-04-27 10:37 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2003» 15.5.2003/352 15.5.2003/352 Seurattu SDK 323/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus vahvistuu lainsäädännössä tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys ja ammatillisen koulutuksen reformi tulossa

Osaamisperusteisuus vahvistuu lainsäädännössä tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys ja ammatillisen koulutuksen reformi tulossa Osaamisperusteisuus vahvistuu lainsäädännössä tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys ja ammatillisen koulutuksen reformi tulossa ECVET Round Table 2016 Paasitorni ti 13.12.2016 opetusneuvos

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUSMINISTERIÖN, MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista

Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 13 14.11.2008 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /1. Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN. Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto

AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN. Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN Virkamiesryhmän suunnitelma 25.5.2000 Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 1. NYKYINEN SÄÄDÖSPOHJA Toistaiseksi ammattikorkeakoulut ovat

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Automaatioteknologian koulutusohjelma Opintojen ohjeaika on 2 lukuvuotta ja opinto-oikeusaika

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Bolognan prosessin ulkoinen arviointi. Maija Innola

Bolognan prosessin ulkoinen arviointi. Maija Innola Bolognan prosessin ulkoinen arviointi Maija Innola ARVIONNIN TAUSTA Arvioinnin tavoitteena oli selvittää Bolognan julistuksen ja ministerikokousten julkilausumien tavoitteiden toteutumista sekä arvioida

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO

AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO Opm/KTPO/KTY 17.12.2009 1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN 2010 2012 TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO TAUSTAKSI Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Thesis-hankkeen tavoitteet

Thesis-hankkeen tavoitteet Thesis-hankkeen tavoitteet Kehittää opinnäytetöiden laatua Vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakouluissa Lisätä ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen tunnettuutta ja tuoda esille niiden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Tutkintouudistuksen arviointi hopskäytäntöjen näkökulma

Tutkintouudistuksen arviointi hopskäytäntöjen näkökulma Tutkintouudistuksen arviointi hopskäytäntöjen näkökulma Säde Pirttimäki Sade.pirttimaki@uef.fi 30.9.2009 Helsinki Sisältö Hopskartoituksen tausta Tutkintouudistuksen tavoitteet Hopskartoituksen viitekehys

Lisätiedot