Vehkalanmäen hoitosuunnitelma
|
|
- Päivi Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS Vehkalanmäen hoitosuunnitelma
2 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen Paino: Vantaan kaupungin paino
3 3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Vehkalanmäen luonnon yleisilme Työn tarkoitus Hoidon tavoitteet Alueet ja niiden hoitotoimenpiteet Lähteet Liite. Uhanalaiset ja muut huomionarvoiset lajit... 15
4 4
5 5 1 Johdanto Vehkalanmäen maanläjitys- ja lumenkaatopaikka on muotoutunut ajan saatossa korkeaksi täyttömäeksi. Se on ollut luontotyyppinä alun alkaen ruderaattia eli joutomaata. Ruderaatti on jatkuvan toiminnan takia avoimena pysyvää aluetta, jossa kasvaa pioneerilajeja. Varjostavaa puustoa ei ole, joten aurinko pääsee paistamaan täydellä voimallaan tehden ruderaatista parhaimmillaan erittäin paahteisen elinympäristön, jossa menestyvät monet erikoistuneet kasvi- ja eläinlajit. Toiminnan ja kulutuksen vähetessä ja loppuessa alkujaan kasviton ruderaatti kasvaa hiljalleen umpeen. Paljaan maan määrä pienenee kasvillisuuden sulkeutuessa. Avoin niittyalakin häviää lopulta pensaikon ja metsän tieltä. Samalla viimeistään häviävät avointa ja paahteista elinympäristöä tarvitsevat lajit. Ruderaatit tiedetään nykyisin arvokkaiksi elinympäristöiksi, joita pyritään säilyttämään. Nykyisellään Vehkalanmäellä on vielä suureksi osaksi hienoa niittymaisemaa, jossa on paljon erilaisia kukkakasveja sekä perhosia ja muita hyönteisiä. Toiminta keskittyy alueen itäpuoliskoon, jossa on kasvittomia tai lähes kasvittomia alueita. Sen sijaan kauimmin toiminnan ja kulutuksen ulkopuolella olleet alueet mäen etelä- ja länsireunalla ovat kasvamassa umpeen. 2 Vehkalanmäen luonnon yleisilme Vehkalanmäen täyttömäki on luontoympäristönä ihmisen luomus. Keinotekoisella mäellä tuntuukin luonnolliselta nähdä rinta rinnan kasvamassa alkuperäisiä kasvilajejamme, muinaistulokkaita sekä puutarhoista levinneitä koristekasveja ja muita uuden ajan tulokaskasveja. Metsäapilat, ahdekaunokit, syysasterit ja valkomesikät kasvavat ja kukkivat sulassa sovussa avoimessa niittymaisemassa. Vehkalanmäen koilliskulmauksessa on lumenkaatopaikka. Sen eteläpuolella on varastokenttiä, joihin on tuotu maa-aineksia, kuoriketta, betonirumpuja, kaivonrenkaita, katukiviä, parakkeja ja paljon muuta. Parhaimmat kukka-alueet löytyvät lumenkaatopaikan ympäriltä ja teiden pientareilta, missä kukkivien kasvien lajimäärä on suuri ja kukkivia kasviyksilöitä ja niillä vierailevia päiväperhosia näkee vielä yleisesti alkusyksylläkin. Suurin osa täyttömäen alueesta on kuitenkin kaiken toiminnan ulkopuolella, ja mäen läntisessä puoliskossa kukkaniityt ovat vaihtuneet heinikoiksi tai jo pensoittuneet ja metsittymässä hyvää vauhtia. Vantaan vuoden 2007 yleiskaavassa Vehkalanmäki on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Vehkalanmäki miltei kokonaisuudessaan on valittu yhdeksi Vantaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (Ojala 2005). Vantaan perhos- ja kovakuoriaisselvityksessä (Faunatica 2005) Vehkalanmäeltä löydettiin useita uhanalaisia ja muita huomionarvoisia lajeja. 3 Työn tarkoitus Täyttömäen maanläjityksen ja muun käytön ulkopuolelle jääneet alkujaan kasvittomat ruderaattialueet ovat kehittyneet monilajisiksi niityiksi, jossa kukkivat monen väriset ja muotoiset kukat. Tässä työssä annetaan suosituksia täyttömäen kasvillisuuden hoitoon niin, että avoimien ja paahteisten alojen kasvi- ja hyönteislajisto voi säilyä jatkossakin.
6 6 Kuva 1. Vehkalanmäen huipun hiekkakenttä on suurelta osin kasviton. 4 Hoidon tavoitteet Vehkalanmäen hoidon tavoitteena on turvata täyttömäen tiedossa olevien uhanalaisten ja kaikkien muidenkin paahteisia ja avoimia elinalueita tarvitsevien hyönteisten säilyminen. Kaikkiaan Vehkalanmäen täyttömäestä on mahdollista kehittää hieno maisemakokonaisuus, jossa hallitsee avoin kukkaniitty. Eloa ja vaihtelua maisemaan saadaan puilla ja pensailla, joita jätetään yksittäin ja pieninä ryhminä tai metsikköinä. Suunnittelun ja hoidon hyvä lähtökohta on nykyinen tilanne, jossa metsiköt ja puita kasvavat alueet ovat muotoutuneet omia aikojaan sopiviin paikkoihin. Uusien alueiden pensoittuminen ja metsittyminen on kuitenkin syytä estää. Myös lupiinien määrää pyritään vähentämään, sillä lupiinin on todettu vähentävän muiden niittykasvien ja päiväperhosten laji- ja yksilömäärää (Saarinen ym. 2006). Alueen hoidon yleiset tavoitteet lyhyesti: - paahdealueiden säilyttäminen ja palauttaminen ja uhanalaisten hyönteisten elinmahdollisuuksien turvaaminen - niittyalueiden maaperän köyhdyttäminen niitolla lajiston monipuolistamiseksi - lupiinin leviämisen ja runsastumisen estäminen - niittyalueen pensoittumisen ja metsittymisen estäminen - täyttömäen ja metsän alkuperäisen rajan pitäminen ennallaan - metsiköiden ja niittyalan rajojen pitäminen ennallaan
7 7 Kuva 2. Kuviokartta. 5 Alueet ja niiden hoitotoimenpiteet Ala 1 Tasainen ja keskiosiltaan täysin kasviton ja paahteinen jatkuvassa käytössä oleva hiekkakenttä, jolta muun muassa kipataan lumikuormat alas lumenkaatopaikalle. Reunamilla harvakseltaan kasveja, kuten pujo, piharatamo, leskenlehti, lutukka, tahmavillakko ja neidonkieli. Ei hoitotarvetta. Ala 2 Lumenkaatopaikan jyrkkää penkkaa ja sen juurelta alkavaa tasaista hiekkakenttää. Töyräs ja sen edusta ovat paikoin lähes kasvittomia, mutta etäämpänä kasvillisuus lisääntyy. Monilajinen, paljon kukkivia kasveja. Koivun ja pajujen taimia paikoin.
8 8 Tasaisen kentän jälkeen maasto viettää loivasti kohti metsän reunaa. Lumenkaatopaikalta virtaa sulamisvesiä ja niityn reunalla on monia kostean paikan kasveja, kuten järviruoko, leveäosmankäämi, keräpäävihvilä, korpikaisla ja pullosara. Heinävaltaisen niittyalueen valtalaji on kuitenkin hietakastikka. Niityllä kasvaa yksittäisiä harmaaleppiä ja koivuja. Toimenpiteet: Niityn puolella kasvavat puut ja pensaat poistetaan. Ala 3 Pohjoiseen viettävää loivaa rinnettä. Tiheä ja korkea heinävaltainen kasvillisuus. Kukkivia kasveja melko vähän. Erityisesti niityn metsän puoleisessa reunassa kasvaa pajupensaita sekä kolmisen metriä korkeita koivuja ja mäntyjä. Toimenpiteet: Pajujen sekä puuston poistoa. Yksittäisiä mäntyjä ja koivuja sekä terijoensalava ja muita pajuja jätetään kasvamaan. Niitto. Ala 4 Heinien ja pelto-ohdakkeen hallitsemat avoimet alat ja tiheän puuston ja pensaikon alueet vuorottelevat. Toimenpiteet: Puuston ja pensaikon raivaus. Jätetään harva puusto. Pähkinäpensaat jätetään. Pensaikon sisään jäämässä olevat betonilaatat raivataan näkyviin. Niitto. Ala 5 Pohjoiseen viettävää rinnettä, jossa vuorottelevat heinien ja lupiinin hallitsemat reheväkasvuiset aukeat ja puu- ja pensastiheiköt. Puut enimmillään noin 10 metriä korkeita. Toimenpiteet: Puustoa ja pensaikkoa raivataan. Hoidetaan jatkossa harvapuustoisena puistometsänä. Ala 6 Avointa heinien ja lupiinin hallitsemaa luoteeseen viettävän rinteen niittykasvillisuutta. Harvakseltaan mäntyjä, kuusia ja koivuja sekä pajuja. Toimenpiteet: Puuston ja pensaiden raivausta. Jätetään yksittäisiä pensaita. Niitto, jotta lupiinien määrä saataisiin vähenemään. Ala 7 Jyrkähköä länsirinnettä, jossa niittykasvillisuuden lomassa pensaita ja puuryhmiä. Paljon lupiinia ja erilaisia heiniä ja korkeakasvuisia ruohoja, kuten pelto-ohdaketta. Toimenpiteet: Pajutiheikköjä harvennetaan ja puita poistetaan. Ylärinteeseen jätetään yksittäisiä raitoja ja pajupensaita, alarinteessä säästetään yksittäisiä koivuja ja haapoja maisemapuiksi. Luumupuu säästetään. Hoito avoimen niittynä, jossa vain yksittäisiä pensaita ja puita harvakseen. Niitto alkuun mieluusti kahdesti kesässä. Ala 8 Harmaaleppävaltaista lehtoa. Täyttömäen jyrkän penkan edustalla virtaa puro. Ei hoitotoimenpiteitä.
9 9 Ala 9 Etelään viettävää rinnettä, jossa on koivu- ja haaparyhmiä ja pajupensaita sekä kurtturuusu-, vadelma- ja tuoksuvatukkakasvustoja avoimen niittyalan lomassa. Rinteessä kasvaa myös muutamia lehtikuusia ja vaahteroita. Lupiini on paikoitellen runsas kenttäkerroksessa hietakastikan ja peltoohdakkeen ohella. Polun ympäristössä on matalakasvuisia ja paahteisia aloja. Toimenpiteet: Puiden ja pensaiden vähentäminen. Jätetään yksittäisiä puita ja pieniä puuryhmiä niin, että kokonaisuutena niittyilme säilyy. Vuosittainen niitto. Lupiinivaltaiset alueet kahdesti kesässä. Ala 10 Tienvarren epätasaista maastoa, jossa tiheä lehtipuumetsikkö. Toimenpiteet: Puuston harvennus tarpeen mukaan. Metsikkö säilytetään. Metsikön ja niityn raja pidetään jatkossa paikallaan. Ala 11 Etelään viettävää rinnettä ja sen edustan tasamaata, jossa enimmäkseen vallitsee avoin ja niittykasvillisuus. Parhaiten säilyneet ja laajat matalan kasvillisuuden paahteiset niityt koko täyttömäen alueella. Valtalaji vaihtelee. Paikoin lupiini runsas. Toimenpiteet: Kaikki puut poistetaan. Jätetään yksittäisiä pajupensaita. Niitto. Lupiinivaltaiset alat kaksi kertaa kesässä. Ala 12 Loivan itärinteen pieni metsikkö, jossa kasvaa suuria koripajuja, raitoja, koivuja ja haapoja. Toimenpiteet: Metsikön harvennus niin, että koripajut tulevat paremmin esille. Jätetään reunoille pajuja, metsikön keskellä olevia haapoja ja koivuja säästetään harvahkoksi metsiköksi. Ala 13 Täyttömäen läntisellä huipulla on tasainen sorakenttä, joka on aktiivisessa käytössä. Kenttä on suurelta osin täysin kasviston, mutta paikoin kasvaa peltokortetta ja vesitatarta. Sorakentän laidan lajeja ovat muun muassa pujo ja pelto-ohdake. Kenttä on aktiivisessa käytössä. Ei tarvita toimenpiteitä. Ala 14 Täyttömäen korkein huippu, jonka laella on hiekkakenttä. Sen ympärillä on paahteista niittyalaa, suuria kurtturuusukasvustoja, pajuja, yksittäisiä mäntyjä ja tiheää koivumetsikköä. Valtalajit ovat hietakastikka ja pelto-ohdake. Hiekkakentän laitaan on varastoitu niitettyä ruohoa ja heinää. Puusilta. Toimenpiteet: Mäen laelta ja ylärinteestä poistetaan puut. Tiheiköt raivataan, yksittäisiä pajupensaita jätetään. Kurtturuusut säästetään. Kukkulan alarinteeseen tien viereen jätetään maisemapuita yksittäin ja muutaman puun ryhminä.
10 10 Ala 15 Itäreunan laaja varastoalue, joka aktiivisessa käytössä. Tasaiselle kentälle on varastoitu monenlaista tavaraa ja muuta, kuten maa-aineksia, pysäkkikatoksia, betonirumpuja, metalliverkkoja ja -tolppia. Paahteisia hiekkakenttiä, joissa laajoja kasvittomia aloja. Erittäin roskaantunut alue. Toimenpiteet: Nykyisen käytön jatkuminen turvaa alueen ruderaattiluonteen jatkumisen. Metsän reuna pidetään jatkossakin nykyisellä paikallaan. Tienvarren tiheimpiä pusikoita harvennetaan, yksittäisiä puita ja pensaita jätetään. Alueen siivous tarpeen. Mahdollisesti kaatopaikalle kuuluvat tavarat viedään pois. Ala 16 Jyrkkää tienpenkkaa, vanhaa tienpohjaa ja maa-aineksen varastointikenttää. Paljon avointa alaa, mutta myös kurtturuusuja ja tiheitä puuryhmiä. Toimenpiteet: Puustoa reippaasti poistamalla saadaan erittäin paahteinen rinne. Voidaan jättää maisemapuiksi yksittäisiä raitoja ja tien reunaan mäntyjä. Kurtturuusut säästetään. Ala 17 Enimmäkseen multavaa tasamaata, jossa tiheää vesakkoa. Paikoin kivikkoa. Toimenpiteet: Tien varsi raivataan. Yksinäinen vuorijalava jätetään kasvamaan. Muu vesakko harvennetaan. Jatkossakin hoidetaan niin, että selvä raja ja ero viereiseen metsään säilyy. Ala 18 Pieni metsittynyt alue notkelman ympärillä tien vieressä. Notkelmassa puronoro. Toimenpiteet: Puron ympärille jätettään puita, mutta muuten tienvierus sähkölinjan alta raivataan puista ja pensaista. Tammi jätetään kasvamaan maisemapuuksi. Ala 19 Kosteaa tasamaata, jota peittää pajutiheikkö. Seassa yksittäisiä harmaaleppiä, haapoja ja koivuja. Toimenpiteet: Annetaan kehittyä luontaisesti, mutta tiheikön ja niityn raja pidetään ennallaan. Ala 20 Kosteahkon notkelman tiheä lehtipuumetsikkö. Sen yläreunassa laaja japanintatarkasvusto. Toimenpiteet: Metsikkö pidetään selvärajaisena. Metsikön reunaan annetaan kehittyä pensasreunus. Sen ulkopuolelta poistetaan kaikki puut, yksittäisiä pensaita jätetään. Yhtenäisen tatarkasvuston ulkopuolelle kasvavat versot niitetään muun kasvillisuuden niiton yhteydessä.
11 11 Kuva 3. Tavoite Vehkalanmäen maiseman yleispiirteiksi. Kuva 4. Ohjeellinen aikautaulu hoitotoimenpiteille eri kuvioilla: punainen = 2-3 vuoden aikana keltainen = 4-5 vuoden aikana vihreä = 10 vuoden aikana
12 12 Taulukko 1. Kohdealueiden pinta-ala, kohteiden nykyinen tilanne ja tavoitetila sekä hoitotoimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Ala a (ha) nykytila tavoite hoitotoimenpiteet 1 0,7 2 1,6 3 0,5 hiekkakenttä + hiekkatie lumenkaatopaikka, reunoilla umpeenkasvua nykyinen käyttö nykyinen käyttö ei toimenpiteitä puiden ja pensaiden poistoa umpeen kasvavaa niittyä avoin niitty puiden ja pensaiden poistoa, niitto 4 0,2 niittyä ja metsikköä niittyä + harvaa puustoa puiden ja pensaiden poistoa, niitto 5 0,4 umpeen kasvavaa niittyä niittyä + harvaa puustoa puiden ja pensaiden poistoa, niitto 6 1,9 umpeen kasvavaa niittyä niitty + pensaita puiden ja pensaiden poistoa, niitto 7 1,2 umpeen kasvavaa niittyä niitty + maisemapuut puiden ja pensaiden poistoa, niitto 8 0,7 lehtoa luontainen kehitys ei toimenpiteitä 9 0,7 umpeen kasvavaa niittyä paahdealue + maisemapuita puiden ja pensaiden poistoa, niitto 10 0,2 lehtoa luontainen kehitys ei toimenpiteitä 11 4,0 niittyä paahdealue niitto 12 0,3 metsikkö harvapuustoinen alue harvennus 13 0,1 hiekkakenttä nykyinen käyttö ei toimenpiteitä 14 1,7 umpeen kasvavaa niittyä paahdealue + maisemapuita puiden ja pensaiden poistoa, niitto 15 1,3 varastointialuetta nykyinen käyttö alueen siivoaminen roskista ja muusta kaatopaikalle kuuluvasta tavarasta 16 0,5 umpeen kasvavaa niittyä paahdealue puiden ja pensaiden poistoa, niitto 17 0,3 umpeen kasvanut niitty paahdealue puiden ja pensaiden poistoa, niitto 18 0,3 metsikköä paahdealue + metsikkö puiden ja pensaiden poistoa, niitto 19 0,6 pajutiheikkö luontainen kehitys ei toimenpiteitä 20 0,1 metsikkö metsikkö ei toimenpiteitä 5 Lähteet Faunatica Oy 2005: Kovakuoriais- ja perhosselvityksiä Vantaalla 2004: Mätäoja Vaskivuori, Pitkäkoski ja Vehkalanmäki. 23 s. + liitteet. Hokkanen, M. 2003: Vantaan vanhojen peltojen ja niittyjen ohjelma. Vantaan kaupunki, maankäytön ja ympäristön toimiala, viheralueyksikkö. 107 s. Ojala, A. 2005: Vantaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet. Vantaan kaupunki, ympäristökeskus, kaupunkisuunnittelu. 81 s. + liitteet. Saarinen, K., Jantunen, J. & Valtonen, A. 2006: Niiton vaikutus tienpientareiden niittyeliöstön monimuotoisuuteen (NIINI), hankkeen loppuraportti. Tiehallinnon selvityksiä 9/2006. Edita Prima Oy. 50 s.
13 13 Kuva 5. Täyttömäen etelärinne on suurimmaksi osaksi avointa niittymaisemaa. Kuva 6. Vadelman ja puiden valtaamaa entistä niittyalaa.
14 14 Kuva 7. Lumenkaatopaikalla vallitsee avoin ruderaatin kasvillisuus. Kuva 8. Täyttömäen paahteinen etelärinne.
15 15 Uhanalaiset ja muut huomionarvoiset lajit Liite. Vehkalanmäen kovakuoriais- ja perhoslajistoa selvitettiin vuonna 2004 (Faunatica 2005). Silloin alueelta löytyi kaksi uhanalaista kovakuoriaislajia (keisarilyhytsiipi ja lehtipuupääkkö) ja kolme uhanalaista perhoslajia (malikaapuyökkönen, vajayökkönen ja viheryökkönen). Keisarilyhytsiiven, lehtipuupääkön ja viheryökkösen esiintymät ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Malikaapuyökkönen on erityisesti suojeltava laji. Lehtipuupääkkö Laji elää paahteisten alojen pensaikoissa. Kuoriaisen ravintokasveja ovat eri pajulajit ja koivu. Keisarilyhytsiipi Laji elää avoimilla ruohopeitteisillä paahdealueilla. Keisarilyhytsiipi on peto, joka saalistaa muita hyönteisiä. Viheryökkönen Laji elää avoimilla ja lämpimillä, etenkin hiekkapohjaisilla alueilla. Toukat syövät erilaisia heiniä. Malikaapuyökkönen Laji elää kuivilla kedoilla, hietikoilla ja ruderaateilla. Toukat syövät Artemisia-suvun kasveja: malia, pujoa ja ketomarunaa. Vajayökkönen Laji elää avoimilla ja lämpimillä, etenkin hiekkapohjaisilla alueilla. Toukat ovat moniruokaisia. Perhos- ja kovakuoriaisselvityksen 38:sta silmälläpidettävästä tai muuten huomionarvoisesta lajista 13 oli nimenomaan paahteisilla paikoilla tavattavia lajeja. Lopuistakin suuri osa oli tyypillisiä avoimien paikkojen perhosia ja kovakuoriaisia. Paahteisia paikkoja tarvitsevien lajien lisäksi Vehkalanmäellä elää harvinainen Agonopterix nervosa niminen koiperhonen. Sen toukat elävät kesäkuussa lupiinin kukinnoissa.
16 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus 2009
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotMÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE
MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa
LisätiedotPuustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotNauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito
Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito Äärimmäisen uhanalainen hietikkokoisa merinätkelmän lehdellä Sandössä. Alueen hiekkarannat hyönteisten elinympäristöinä Saaristomerellä,
LisätiedotLUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)
LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma Johdanto Luuniemen alueelta on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kasvillisuus (kuva alla) ja alueelle on tehty ympäristösuunnitelma vuonna 2006 (Suunnittelukeskus
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotAlemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotHoidon periaatteet ja yksityiskohdat
TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman
LisätiedotTYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA
TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
Lisätiedot1.6.2016. Yleiskuvaus
Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA
SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Esa Lammi 5.11.2018 SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja maastokäynti... 3 3 Alueen
LisätiedotSAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue
LisätiedotPÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II
SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotPaahde Life hankkeen pikkuperhoskartoitukset seitsemällä Etelä-Suomen paahdekohteella vuonna 2015: LIITE 2
Faunatican raportteja 16/2016 Paahde Life hankkeen pikkuperhoskartoitukset seitsemällä Etelä-Suomen paahdekohteella vuonna 2015: LIITE 2 Kari Nupponen, Marko Nieminen & Timo Nupponen 1 2 Liite 2. Lopen
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotLuonnonhoidon hankehaku
Sivu 1 Luonnonhoidon hankehaku Luonnonhoidon alueellinen suunnitelma Yhteenveto Tulostuspäivämäärä: 10.10.2018 Palvelualue: Eteläinen palvelualue Suunnitelma, nimi: Keräkankareen paahderinteet Suunnittelija:
LisätiedotTräskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma
Luonnos 14.12.2009 / Virpi Sahi Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Suunnitelman ja toteutuksen vertailua kuvioittain joulukuu 2009 Yleistä hoito- ja käyttösuunnitelmasta
LisätiedotKantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset
Kantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset hämeenkylmänkukka Ahveniston keto Heli Jutila 5.11.2018 klo 17-19 Ahveniston vanhan sairaalan juhlasali, A-rakennus, 3.krs Kasvillisuus, kasvisto ja luontotyypit
LisätiedotPikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016
Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016 Tietoja lajista Pikkusinisiipi (Cupido minimus) on Suomen pienin sinisiipi ja samalla pienin päiväperhoslaji. Siipiväli on 18-25 mm.
LisätiedotKÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010
KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 11.9.2010 Liite 1 Kuva 1. Selvitysalueen keskiosia (kuvio 1) kumpareelta (kuvio 2) nähtynä. Kuva 2. Vanha teollisuusrakennus ja Järveläntien
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotImatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017
Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...1 1. Johdanto...2 2. Aineisto ja menetelmät...2
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotAVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA
M A I S E M A - A R K K I T E H D I T B Y M A N & R U O K O N E N O Y Mannerheimintie 81 00270 Helsinki puhelin 09-857 1761 telefax 09-857 1776 byman.ruokonen@ maisema-arkkitehdit.fi AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotKellosalmi, Seitniemi, Virmaila
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuskohteiden kartoitus Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila 13.3.2013 Maire Heija 1 Esityksen sisältö Miksi kartoitettiin Miten ja missä kartoitettiin Kartoituksen kohteet
LisätiedotVinkkejä oman puutarhan hoitamiseen
Ötökkäystävällinen kaupunkiluonto Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen Oppaaseen on koottu vinkkejä, joilla voit auttaa mm. pölyttäjien ja muiden hyötyhyönteisten elinoloja. Leena Luoto, kuvat Heikki Luoto
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotVoimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille
Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille Lyhennelmä Suomen ympäristö sarjassa julkaistavasta tutkimusraportista Mikko Kuussaari, Terhi Ryttäri, Risto Heikkinen, Paula Manninen, Milja
LisätiedotHeinolan Tähtiniemen kirjoverkkoperhosselvitys
Heinolan Tähtiniemen kirjoverkkoperhosselvitys Luontoselvitys Sundell Tmi. 2018 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1. Johdanto 4 2. Tulokset 4 2.1. Kohteiden valinta 4 2.2. Havainnot 7 2.3. Isomaksaruoho
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotHoitoluokka. Tunnus 1888-021. Pinta-ala 20 810 m 2. Kaava, kaavamerkintä
4.6 VIHIOJANPUISTO - JOKIRANTA 1 Hoitoluokka B3 Tunnus 1888-021 NEKALA Pinta-ala 20 810 m 2 Nrot 7218, 7236; VL Avoin maisematila. Monimuotoinen kosteikko- ja niittyalue. Maiseman ja luonnonhoitoaluetta,
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotHangon kaupunki. Kuningatarvuoren kehittämissuunnittelu. Luontoselvitys. Susanna Pimenoff 24.10.2003 Luontotieto Keiron
Hangon kaupunki Kuningatarvuoren kehittämissuunnittelu Luontoselvitys Susanna Pimenoff 24.10.2003 Luontotieto Keiron 24.10.03 Luontoselvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusmenetelmät... 2
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys
Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotPerinnemaisemien hoito
Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset
LisätiedotPIIKAHAKA, TAMPEREEN KAUPUNKI Hoitosuunnitelma v ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset Riikka Söyrinki
PIIKAHAKA, TAMPEREEN KAUPUNKI Hoitosuunnitelma v. 2012-2016 ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset Riikka Söyrinki SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN KUVAUS... 4 2.1 Yleiskuvaus... 4 2.2 Luonnonolosuhteet...
LisätiedotAineisto ja inventoinnit
Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus
LisätiedotJättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011
Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien
LisätiedotTULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotKyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
LisätiedotTULLISILLAN POHJOISRANNAN KASVILLISUUSINVENTOINTI
TULLISILLAN JA PLAGENIN ASEMAKAAVAN MUUTOS TULLISILLAN POHJOISRANNAN KASVILLISUUSINVENTOINTI LOVIISAN KAUPUNKI Kunnallistekninen toimisto, puistoyksikkö Anna-Riitta Pohjola, hortonomi 27.9.2007 Taitto:
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotHOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO
1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotLUONNOS 15.9.2015. Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015
LUONNOS 15.9.2015 Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat: Kirjoittaja: Kiitokset:
LisätiedotKANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU
KANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU Lamminrahkan eteläosan asemakaavaehdotuksen, kaava nro 785 (11.12.2018) liito-oravan kulkuyhteyksien (1-6) nykytilanne tarkistettiin
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotLUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011
LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotKuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.
Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotToimenpidesuunnitelma Taipalsaaren Kyläniemen Natura 2000 alueella (FI ) tilalla Vaiviola (4:128) ja Ahola (4:28)
Toimenpidesuunnitelma Taipalsaaren Kyläniemen Natura 2000 alueella (FI0422005) tilalla Vaiviola (4:128) ja Ahola (4:28) Yleiskuvaus Taipalsaaren Kyläniemi kuuluu Salpausselän harjukokonaisuuteen. Toisen
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotStorörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO
Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4
LisätiedotRavintoa pistiäisille ja perhosille, mikä niitä perinnemaisemassa kiinnostaa. Jaakko Kullberg Luonnontieteellinen keskusmuseo
Ravintoa pistiäisille ja perhosille, mikä niitä perinnemaisemassa kiinnostaa Jaakko Kullberg Luonnontieteellinen keskusmuseo Historiallista taustaa kasvillisuus on tottunut laidunnukseen umpeenkasvu ilman
LisätiedotMaisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen
LisätiedotKöyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus
Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen
LisätiedotMaakylä-Räyskälän nivelkärsäiskartoitukset 2015
Maakylä-Räyskälän nivelkärsäiskartoitukset 2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Katkovyökaskas (Planaphrodes nigrita) Teemu Rintala JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitukset
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotKuviotiedot Kunta. Ms Kasvupaikka ja pääpuulaji. Ikä. Tukkipuuta, m³ Kuitupuuta, m³. Kuvio. Puusto. Kehitysluokka.
Kunta Alue Ms 182 332 159 tiedot 2019 m³/kuv. Sivu 1 / 5 Kunta 182 Alue 332 Ms 159 TIENSIVU Lohko 159 1 1,0 Kuiva kangas ja vastaava suo 120 83 86 21 0 0 0 63 0 0 0 1,7 Kallio; Muu arvokas elinympäristö
Lisätiedot