Pohjois-Suomen media-alan tulevaisuus alan toimijoiden vastauksia kyselyyn

Transkriptio

1

2 Pohjois-Suomen media-alan tulevaisuus alan toimijoiden vastauksia kyselyyn Pohjois-Suomen media-alan tulevaisuusbarometri, väliraportti.. Sinikka Jänkälä ISBN: ---- (pdf) ISSN: - Kannen suunnittelu: Harri Ryynänen

3 Pohjois-Suomen media-alan tulevaisuus - alan toimijoiden vastauksia kyselyyn Tausta Pohjois-Suomen media-alan tulevaisuuden näkymien selvitys liittyy alueen korkeakoulujen MediaPolis InnoMedia sekä ammattikorkeakoulut PK-sektorin ennakointifoorumeina -hankkeisiin, joissa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on toiminut koordinoijana. Huhtikuussa Pohjois-Suomen media-alan toimijoille suunnattiin kysely, jonka tulosten pohjalta laaditaan ns. alan tulevaisuusbarometri eli TUBARO. Se tuottaa perusaineistoa media-alan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun erityisesti Pohjois- Suomessa toimivien alan yrityksien näkökulmasta. Tavoitteena on kertoa alueen media-alan toimijoiden odotuksista ja tulevaisuuden näkymistä vuoden päähän. Tätä tietoa voidaan sitten hyödyntää sekä yrityksissä, oppilaitoksissa että julkisyhteisöissä, kun ennakoidaan lähitulevaisuuden muutoksia alan yrityksien toimintaympäristössä, toiminnassa ja osaamistarpeissa. Tässä perusraportissa kerrotaan kevään kyselytutkimukseen annetut vastaukset ja niiden jakaumat. Varsinainen TUBARO, jossa vastauksia käsitellään syvällisemmin, valmistuu syksyllä. Kyselytutkimuksen toteutus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelija Jenni Ranta ja liiketalouden opiskelija Matti Rajaniemi toteuttivat Pohjois-Suomen media-alan toimijoille sähköisen kyselyn. Työn opiskelijat tekivät osana aihepiiriin liittyviä opinnäytetöitään. Jenni Rannan toukokuussa valmistuneen opinnäytetyön Pohjois-Suomen media-alan osaaminen tulevaisuudessa - Lähivuosien osaamistarpeet ja taitovaatimukset antia on hyödynnetty myös tässä raportissa. Ranta Jenni () Pohjois-Suomen media-alan osaaminen tulevaisuudessa - Lähivuosien osaamistarpeet ja taitovaatimukset. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Kulttuuriala, opinnäyte.

4 Kyselyn laadinnan tausta-aineistona käytettiin eri lähteistä kerättyä tietoa mediaalan megatrendeistä, trendeistä ja muutosvoimista sekä aiheesta aikaisemmin julkaistuja raportteja ja tutkimuksia. Kyselytutkimuksen teemoiksi nostettiin mediaalalla toimiminen, Pohjois-Suomi toimintaympäristönä, EU-hanketoiminta, yritystoiminta ja markkinat, yhteistoiminta ja verkostot, kansainvälistyminen sekä teknologian kehitys ja tulevaisuuden näkymät. Alustava kyselylomake testattiin muutamilla alan toimijoilla ja sitä parannettiin vielä heidän ehdotuksien pohjalta ennen postitusta. Kysely rajattiin koskemaan Pohjois-Suomea eli Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntia. Yritysten toimiala määriteltiin Tilastokeskuksen TOL kansallisen toimialaluokituksen mukaisesti, jolloin media-alan toimialoiksi luokiteltiin - () Kirjojen kustantaminen, - () Sanomalehtien kustantaminen, - () Aikakauslehtien kustantaminen, - () Äänitallenteiden kustantaminen, - () Muu kustannustoiminta, - () Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi, - () Tietokanta ja -verkkopalvelut, - () Mainospalvelu, - () Valokuvauspalvelu, - () Elokuva- ja videotoiminta, - () Radio- ja televisiotoiminta, - () Uutistoimistot. Yritystiedot, jotka sisälsivät päättäjien tiedot, hankittiin Suomen Asiakastieto Oy:n Yritysfiltteristä. Henkilöstön määrä ja liikevaihto eivät vaikuttaneet vastaajien valintaan, mutta käytännössä suurin osa alan yrityksistä näytti olevan pieniä toimijoita. Valintakriteerit täyttäviä yrityksiä listautui tietokannassa yhteensä kpl. Yritysten sähköpostiosoitteet kerättiin www-sivuja ja hakukoneita hyödyntämällä. Sähköinen yhteystieto löytyi yhteensä alan yritykselle, joille lähetettiin. maaliskuuta säh-

5 köpostiviestinä saate ja suora linkki sähköiseen kyselylomakkeeseen. Yhteensä yritykselle joko sähköposti ei mennyt perille tai saatiin vastaus, että yritys ei toimi media-alalla. Kolmeen yritykseen kysely lähetettiin tahattomasti kahteen kertaan. Tavoitettuja toimijoita oli lopulta yhteensä. Vastausaika oli yksi viikko. Sen jälkeen yrityksille lähetettiin vielä kaksi muistutusviestiä ja kysely suljettiin... Kyselyyn vastasi toimijaa, jolloin vastausprosentiksi muodostui, %, mikä on varsin kohtuullinen määrä pienyrityksille suuntautuvissa kyselyissä. Seurantatietojen mukaan kyselyn oli avannut yhteensä henkilöä, joista ( %) todella vastasi kyselyyn. Yksi vastaajista nimittäin lähetti tyhjän lomakkeen. Kuten kuvasta selviää Lapin maakunnasta kyselyyn vastasi media-alan toimijaa ( %) ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnasta toimijaa ( %)., % Lapin maakunta, % Pohjois- Pohjanmaan maakunta Kuva. Vastaajien kotipaikka Seuraavaksi raportissa esitellään kyselyn vastauksien jakaumat kyselylomakkeen järjestystä noudattaen. Nämä perusjakaumat antavat alustavaa tietoa aiheesta kiinnostuneille ennen syksyn varsinaista TUBARO-raportin valmistumista ja julkaisemista.

6 Pohjois-Suomi toimintaympäristönä Tässä osiossa vastaajilta pyydettiin mielipiteitä ja arvioita alan yritystoiminnan näkökulmasta - Pohjois-Suomen vetovoimatekijöistä ja - kehitysnäkymistä - osaamiskeskittymien kehityksestä - alan julkisuuden henkilöiden merkityksestä - yhteistyötarpeista alan korkeakoulujen kanssa - media-alan osaamisen tarpeista. Vastaajille esitettiin em. aihepiireistä useita vaihtoehtoja, joihin he ilmaisivat mielipiteensä valitsemalla sopivimman vastauksen viisiportaisista mielipideasteikoista. Jokaiseen kysymyssarjaan liittyi myös mahdollisuus täydentää vaihtoehtojen listaa omilla näkemyksillä. Lisäksi osaamiskeskittymien ennakoiduista profiloitumisalueista toimijoilta pyydettiin arvioita avoimina vastauksina.. Nykyisellä paikkakunnalla pysymiseen vaikuttavat tekijät Kysymyksessä yritysten asiantuntijat arvioivat eri asioiden merkitystä siihen, että yritys pysyy nykyisellä paikkakunnalla vielä seuraavat vuotta. Arviointiasteikkona käytettiin: = ei lainkaan merkitystä, = hieman merkitystä, = aika lailla merkitystä, = paljon merkitystä ja = erittäin paljon merkitystä. Taulukosta selviää vastausten tarkat jakaumat ja keskiarvot (ka) eri tekijöille. Keskiarvojen perusteella näyttää, että media-alan yrityksiä pitää Pohjois-Suomessa erityisesti hyvät tietoliikenneyhteydet (ka,), riittävä lähialueen asiakaskunta (ka,), mutta toisaalta myös yritystoiminnan riippumattomuus sijaintipaikkakunnasta (,). Myös perhesyyt ovat tärkeä yritystoiminnan sijaintiin vaikuttava tekijä (ka,). Valmiiden vastausvaihtoehtojen rinnalla vastaajat itse listasivat seuraavia vetovoimatekijöitä: kustannustaso, pitkäjänteiset asiakassuhteet ja töiden/toiminnan sijoittu-

7 minen alueelle ja sinänsä tuotannon sijoittuminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, omistajien ja avainhenkilöiden sitoutuminen paikkakuntaan, joulumatkailun kehittyminen alueella, hyvät yrityshautomot, hyvät yhteydet alan yrityksiin sekä työrauha, luova, viihtyisä ja ongelmaton ympäristö. Sijaintipaikkakunnalla tulisi olla saatavilla myös tuotteistettuja kehityspalveluja. Lisäksi yhtenä vetovoimatekijänä voisi toimia yhteinen foorumi, jossa omaa alaa tehtäisiin tunnetuksi muille ammattilaisille, jotka toimivat mediaympäristössä. Tällainen foorumi voisi olla esim. yhteiset nettisivut linkkeineen, joissa Pohjois-Suomen media-ala esittäytyy. Taulukko. Millainen merkitys seuraavilla asioilla on teille, jotta yrityksenne pysyy nykyisellä paikkakunnalla vielä seuraavat - vuotta? Kysymykseen vastanneet: Perhesyyt (ka:,; yht: ) Hyvät harrastusmahdollisuudet (ka:,; yht: ) Oman yritystoiminnan riippumattomuus sijaintipaikasta (ka:,; yht: ) Paikkakunnan hyvä imago alan keskittymänä (ka:,; yht: ) Osaavan työvoiman saatavuus alueella (ka:,; yht: ) Asiakkaiden määrän riittävyys lähialueella (ka:,; yht: ) Kysynnän euromääräinen riittävyys lähialueella (ka:,; yht: ) Paikkakunnan hyvät liikenneyhteydet (ka:,; yht: ) Paikkakunnan hyvät tietoliikenneyhteydet (ka:,; yht: ) Sopivien toimitilojen hyvä saatavuus paikkakunnalla (ka:,; yht: ) Oman osaamisen hyvät kehittämismahdollisuudet lähialueella (ka:,; yht: ) Paikkakunnalla on kasvava toimialan yritysrypäs (ka:,; yht: ) Media-alan yritysten hyvä yhteistyö paikkakunnalla ja lähialueella (ka:,; yht: ) Eri alojen yritysten hyvä yhteistyö lähialueella (ka:,; yht: ) Maakunnan/seutukunnan julkisen hallinnon sitoutuminen alan kehittämiseen (ka:,; yht: ) Alueen kansallisten rahoitustukien suomat mahdollisuudet (ka:,; yht: ),%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,% % %,%,%,%,%,%,% %,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,% %,%,%,%,%,%,%,% %,%,%,%,%,%,%,%,% %,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,% jatkuu

8 Taulukko. jatkuu Millainen merkitys seuraavilla asioilla on teille, jotta yrityksenne pysyy nykyisellä paikkakunnalla vielä seuraavat - vuotta? Alueen EU-tukien suomat mahdollisuudet (ka:,; yht: ) Paikkakunnan hyvät julkiset yrityspalvelut (ka:,; yht: ) Toimiva kehitystyö lähialueen oppilaitosten kanssa (ka:,; yht: ) Oppilaitosten tms. laitteiden ja välineiden käyttömahdollisuudet lähialueella (ka:,; yht: ) Muita asioita, kuvailkaa alla (ka:,; yht: ),% %,%,% %,% %,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%.. Pohjois-Suomen kehitysnäkymien vaikutukset yritystoimintaan Kysymyksessä vastaajille esitettiin erilaisia väittämiä Pohjois-Suomen - vuoden kehitysnäkymistä. Vastaajat arvioivat väitteiden vaikutusta lähivuosien yritystoiminnalleen asteikolla: = erittäin epäedullisesti, = jokseenkin epäedullisesti, = ei vaikutusta, = jokseenkin myönteisesti ja = erittäin myönteisesti. Taulukosta nousee esille, että keskiarvojen perusteella media-alan yritykset ennakoivat, että luovien toimialojen ammattimaistuminen (,), yritystoiminnan kansainvälistyminen (ka,), monimediaisuus (ka,) sekä alueen matkailun (,) sekä viihde- ja kulttuuripalvelujen kehittyminen ovat pohjoisten media-alan yritysten yritystoimintaa edistäviä tekijöitä. Toisaalta väestön ikääntyminen (ka,) ja kilpailun kiristyminen (ka,) ovat tekijöitä, joiden ennakoidaan vaikuttavan kaikkein epäedullisimmin alan yritystoimintaan. Lisäksi muutamat vastaajat näkivät muita yritystoimintaan vaikuttavia tekijöitä seuraavasti: suomalaiset putoavat osin joillakin osaamisalueilla (esim. maksupalvelujen ratkaisut), alan koulutustarjontaa on jatkossakin liikaa ja että palveluja tullaan alueellistamaan pääkaupunkiseudulta ja että toiminta ei ole riippuvainen paikkakunnasta. Toisaalta ennakoidaan, että yritysten määrä lisääntyy alueella. Lisäksi kilpailevaa, erityisesti nuorille suunnattua, ilmaispalvelua syntyy kuin sieniä sateella, minkä katsotaan vaikuttavan epäedullisesti alan näkymiin.

9 Taulukko. Miten arvioitte seuraavien Pohjois-Suomea koskevien kehitysnäkymien vaikuttavan yritystoimintaanne tulevan - vuoden aikana? Kysymykseen vastanneet: Väestö vähenee ja keskittyy kasvukeskuksiin (ka:,; yht: ) Väestö ikääntyy (ka:,; yht: ) Palvelusektori vahvistuu ja kehittyy (ka:,; yht: ) Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa (ka:,; yht: ) Matkailijoiden määrä lisääntyy (ka:,; yht: ) Viihde- ja kulttuuriteollisuus kehittyy matkailuelämyksien laajennukseksi (ka:,; yht: ) Työn ja vapaa-ajan virkistystoiminnan palvelujen kysyntä lisääntyy (ka:,; yht: ) IT-alan kysyntä elpyy (ka:,; yht: ) Luovien toimialojen tuotannot ammattimaistuvat ja kansainvälistyvät (ka:,; yht: ) Tuotantojen/palvelujen versiointi eri medioihin sopivaksi lisääntyy (ns. monimediaisuus) (ka:,; yht: ) TEKESin vapaa-ajan ohjelma suo uusia mahdollisuuksia alan yrityksille (ka:,; yht: ) Sisältötuotannon innovaatiotoimintaa tuetaan Lapin omasta tuotantorahastosta (ka:,; yht: ) Uusia median osaajia valmistuu alalle (ka:,; yht: ) Alan yritysten välinen kilpailu kiristyy (ka:,; yht: ) Alan toimijoiden yhteistyö alueella lisääntyy (ka:,; yht: ) Pohjois-Suomen yritysten toiminta kansainvälistyy edelleen (ka:,; yht: ) Osaamiskeskittymät jatkavat profiloitumista huippuosaamisiin (ka:,; yht: ) Suurteollisuus jatkuu alueilla (ka:,; yht: ) Raja-alueiden, kuten Tornio-Haaparanta, yhteistoiminta kehittyy (ka:,; yht: ) Media-alan korkeakoulujen koulutus- ja tutkimusosaaminen kehittyy (ka:,; yht: ) Media-alan korkeakoulujen maksullinen palvelutoiminta lisääntyy (ka:,; yht: ),%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,% %,%,% % %,%,%,%,% %,%,%,%,%,%,%,% % %,%,%,%,%,%,%,% %,%,%,%,%,%,% %,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,% %,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,% %,%,%,%,%,%,%,%,% jatkuu

10 Taulukko. jatkuu Miten arvioitte seuraavien Pohjois-Suomea koskevien kehitysnäkymien vaikuttavan yritystoimintaanne tulevan - vuoden aikana? Alueen kuntien talousvaikeuksista johtuva valtion ohjaus lisääntyy (ka:,; yht: ) Valtionhallinnon viranomaispalveluja tehostetaan alueella (ka:,; yht: ) Muita kehitysnäkymiä, kuvailkaa alla (ka:,; yht: ),%,%,%,%,%,%,%,%,% %,%,%,% %,%. Osaamiskeskittymien kehittyminen Kyselyssä vastaajat arvioivat myös eri paikkakuntien merkitystä Pohjois-Suomen media-alan osaamiskeskittyminä noin vuoden kuluttua. Arviointiasteikkona käytettiin: = ei lainkaan merkitystä, = hieman merkitystä, = aika lailla merkitystä, = paljon merkitystä ja = erittäin paljon merkitystä. Keskiarvojen perusteella Oululla näyttää olevan eniten merkitystä (ka,), Rovaniemellä seuraavaksi eniten (ka,) ja Kemi-Torniolla (ka,) myös aika lailla merkitystä osaamiskeskittyminä tulevina vuosina. Mutta pienemmillä paikkakunnilla kuten Raahella (ka,), Kuusamolla (ka,), Ylivieskalla (ka,) ja Sodankylällä (ka,) on myös oma, pienempi roolinsa alan keskittyminä. Tarkemmat jakaumat näkyvät taulukossa. Taulukko. Millainen merkitys mielestänne seuraavilla paikkakunnilla on Pohjois-Suomen media-alan osaamiskeskittyminä noin vuoden kuluttua? Entä millaiseen osaamiseen arvioitte kunkin niistä keskittyvän? Kysymykseen vastanneet: Oulu (ka:,; yht: ) Rovaniemi (ka:,; yht: ) Kemi-Tornio (ka:,; yht: ) Raahe (ka:,; yht: ) Kuusamo (ka:,; yht: ) Ylivieska (ka:,; yht: ) Sodankylä (ka:,; yht: ),%,%,%,%,%,% %,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,%,% % % %,%

11 Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, millaiseen osaamiseen kukin kaupunkikeskittymä jatkossa keskittyy. Oulun vastaajat arvioivat keskittyvän seuraaviin osaamisalueisiin: IT, mobiilipalvelut, pelit, videot, mainonta, viestintä, kansainvälisyys, moniosaaminen, www, vaativat sisältöpalvelut, koulutus, medianomikoulutus, journalistiikka, sisällöntuotanto, teknologia, tv- ja radiotuotanto, yliopistotasoinen tutkimus, taloustieteet, tietoliikennetekniikka, keskisuuret ja suuret mediatuotannot, teknologinen laitekehitystyö sekä tekniset ratkaisut ja kulttuuri. Rovaniemen vastaajat katsovan jatkossa keskittyvän seuraaviin osaamisalueisiin: matkailu, koulutus, sisällöntuotanto, teollinen muotoilu, monialaisuus, maisterikoulutus, lakipalvelut, luovuus, matkailumarkkinointi, yliopistotasoinen tutkimus, taiteet, visuaalinen suunnittelu, taidekasvatus, elämysmatkailu, keskisuuret mediatuotannot, elokuvat, luovan media-alan osaamisen kehitys, viestintä, graafinen suunnittelu, mediataide /-tiede, tuotantoyhtiöt, yo-tasoinen taideosaaminen, IT, www, Dmallinnus, kansainvälinen yhteistyö sekä kuvitus ja musiikki. Kemi-Tornion osaamiseen vastaajat liittivät seuraavia asioita: koulutus, mainonta, matkailu, videot, teollisuus, multimedia, ilmaisu, perusosaaminen, teollisuus, kauppa, pienehköt tuotannot, elokuva ja kuvataide, suunnittelu ja tuotanto, sisältötuotanto, audiovisuaalinen tekniikka, taide- ja musiikkituotannot, IT, elektroniikka, mobiilipalvelut, kansainvälinen yhteistyö sekä messu- ja konferenssipalvelut. Raahen vastaajat arvioivat keskittyvän tulevaisuudessa seuraaviin osaamisalueisiin: teollisuus, graafinen suunnittelu ja tuotanto, sisällöntuotanto, animaatio, perusosaaminen, pienehköt ja keskisuuret tuotannot, matkailu, tietotekniikka, IT, elektroniikka, mainonta. Kuusamon vastaajat ennakoivat keskittyvän jatkossa seuraaviin osaamisalueisiin: matkailu, luonto, elämysmatkailu, elokuva, urheilujournalistiikka, matkailumarkkinointi, paikallinen osaaminen, tukipalvelut, IT, audiovisuaalinen osaaminen, valokuvaus.

12 Sodankylän vastaajat arvioivat keskittyvän tulevaisuudessa mm. seuraaviin osaamisalueisiin: elokuvat, matkailu, paikallinen osaaminen, pienehköt tuotannot, IT, www. Ylivieskan osaamiskeskittymään vastaajat liittivät puolestaan: teknisesti painottuneiden osaajien koulutus, mediateknologia, teknologiakasvatus, paikallinen osaaminen, ohjelmistokehitys ja tietoliikennetekniikka, pienehköt tuotannot, tietotekniikka, IT, mobiilipalvelut, terveys ja kustannustoiminta.. Julkkisten vaikutus alan kehitykseen Vastaajien mielipiteet väittämiin alan julkisuuden henkilöiden mahdollisista vaikutuksista alan kehitykselle Pohjois-Suomessa selviää seuraavasta taulukosta. Vaihtoehtoina ehdotettuihin väittämiin oli: = täysin eri mieltä, = jokseenkin eri mieltä, = en osaa sanoa, = jokseenkin samaa mieltä ja = täysin samaa mieltä. Taulukko. Mitä mieltä olette media-alan julkkisten pohjoisessa toimimisen mahdollisista vaikutuksista alan kehitykseen Pohjois-Suomessa - vuoden aikajänteellä? Kysymykseen vastanneet: Yleinen kiinnostus media-alaa kohtaan kasvaa alueella (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Media-alan opintoihin hakeudutaan alueella enemmän (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Media-alan imago muuttuu liian viihteelliseksi (ka:,; yht: ) %,%,%,%,% Alueen media-alan yrityksille avautuu julkkisten avulla uusia ansaintamahdollisuuksia (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Alueen tunnettuus media-alan keskittymänä lisääntyy (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Media-alan yrityksien työt lisääntyvät alueella (ka:,; yht: ),%,%,% %,% Eri osaamista omaavien media-alan yritysten yhteistyö lisääntyy alueella (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Media-alan yrityksien innovaatiotoiminta kiihtyy alueella (ka:,; yht: ),%,% %,%,% Alan julkkisten yritystoiminta alueella vie töitä muilta yrityksiltä (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Alan julkkisten toiminta Pohjois-Suomessa hyödyttää lähinnä heitä itseään (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Muita vaikutuksia, kuvailkaa alla (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Vastaajat näyttävät arvioivan alan julkkisten toiminnan Pohjois-Suomessa vaikuttavan varsin positiivisesti alan kehitykseen. Muina julkkisten vaikutuksina vastaajat kuvasivat: ihmisten autonominen aika lisääntyy, ehkä he sijoittavat tästä osan medi-

13 aan; mielikuva alasta hämärtyy - näkyvää ilmiötä aletaan pitää merkityksellisenä ilmiönä; media-alan julkkikset? -Päivää lehdessä ehkä; julkkiksilla ei ole mitään tekemistä vakavan journalistiikan kanssa; enemmän vain yhteistyötä; onks toi julkkis ny sit antti; Suomessa ei ole merkittäviä kansainvälisesti tunnettuja julkkiksia ja keskinäinen kilpailu voi polkea hintoja.. Yhteistyöhalukkuus alan korkeakoulujen kanssa Kysymykseen yritysten halukkuudesta/tarpeesta korkeakouluyhteistyöhön vastaajat kertoivat mielipiteensä asteikolla: = ei lainkaan halukkuutta/tarvetta, = hieman..., = aika lailla..., = paljon... ja = erittäin paljon halukkuutta/tarvetta. Taulukko. Miten arvioitte teidän yrityksenne halukkuutta/tarvetta yhteistyöhön alan korkeakoulujen kanssa tulevien - vuoden aikana seuraavilla osa-alueilla? Kysymykseen vastanneet: Osaavan työvoiman rekrytoiminen yritykseen (ka:,; yht: ),%,% %,% % Työharjoittelupaikan/-jen tarjoaminen yrityksessä (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Opinnäytteen/-iden tekeminen yritykselle (ka:,; yht: ),%,%,% %,% Ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa tehtävä yhteistyö (työharjoittelu tms.) (ka:,; yht: ),%,%,% %,% Osallistuminen oppilaitoksien opetussuunnitelmatyöhön (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Yritysten erityisosaajien osallistuminen opetukseen (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Opiskelijoiden yritysvierailut (ka:,; yht: ),%,% %,%,% Opettajien tutustumiskäynnit yritykseen (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Opettajien työelämäjaksot yrityksessä (ka:,; yht: ),% %,%,%,% Yrityksen ja oppilaitosten yhteiset kehityshankkeet (ka:,; yht: ),% %,%,%,% Yrityksen ja oppilaitosten yhteiset tutkimushankkeet (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Muita yhteistyömuotoja, kuvailkaa alla (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Edellisen taulukon keskiarvojen perusteella vastaajat eivät ole kovin kiinnostuneita korkeakouluyhteistyöstä. Suosituinta näyttää olevan työharjoittelupaikkojen tarjoaminen opiskelijoille (ka,). Mutta ulkomaalaisista opiskelijoista yritykset eivät niin-

14 kään ole kiinnostuneita (ka,). Myöskään opettajien työelämäjaksot (ka,), yritysvierailut ylipäänsä (ka,) tai osallistuminen opetussuunnitelmien kehittämiseen (ka,) eivät näytä kovin halutuilta yhteistyömuodoilta. Kohdassa muut mahdolliset yhteistyömuodot vastaajat nostavat esille seuraavaa: voisimme toteuttaa oppilaitosten ääniteprojekteja yhteistyössä, yhteistyö ei ole helppoa - tyhmät luottaa, oppilaitosten osallisuus alan foorumeihin, video-alan opetuksen kanssa yhteistyö olisi ehkä mahdollista ja konsultointi oman erikoisosaamisen tiimoilta.. Media-alan osaamistarpeet Kysymykseen yrityskohtaisista tarpeista media-alan osaajien osaamisalueiksi vastaajat antoivat näkemyksensä ehdotuksiin asteikolla: = ei lainkaan merkitystä, = hieman merkitystä, = aika lailla merkitystä, = paljon merkitystä ja = erittäin paljon merkitystä. Taulukon vastausten keskiarvojen perusteella tärkein alan osaamisalue näyttää olevan luovuus, ideointikyky ja innovatiivisuus (ka,). Lisäksi vastauksissa korostuu yhteistyö- ja ihmissuhdetaidot (ka,), asiakkaan liiketoiminnan, prosessien ja tarpeiden ymmärtäminen (ka,) sekä myynti- ja markkinointiosaaminen (ka,). Kyselyssä ehdotettujen osaamisalueiden lisäksi vastaajat nostavat vielä esiin: laaja yleissivistys ja historian tuntemus, sivistys - ihmisen inhimillinen olemus ja ominaisuus, oppimiskyky ylipäätään sekä asenne työn tekemiseen ja asiakaslähtöiseen asiakaspalveluun.

15 Taulukko. Millainen merkitys seuraavilla media-alan työntekijöiden osaamisalueilla on teidän yrityksessänne - vuoden kuluttua? Kysymykseen vastanneet: Uusimman tekniikan nopea omaksumiskyky (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Monipuolinen alan laitteiden/ohjelmien perustuntemus (ka: ; yht: ),%,%,% %,% Monitaitoisuus eli kyky työskennellä erilaisissa mediaympäristöissä (ka:,; yht: ) % %,%,%,% Tuotanto-/palveluprosessien kokonaisuuksien ymmärtäminen (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Media-alan kokonaisvaltainen tuntemus (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Sisällöntuotannon osaaminen mediasta riippumatta (ka:,; yht: ),% %,%,%,% Luovuus, ideointikyky ja innovatiivisuus (ka:,; yht: ) %,%,%,%,% Trendien ja ajan ilmiöiden seuraaminen (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Asiakkaan liiketoiminnan, prosessien ja tarpeiden ymmärtäminen (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Myynti- ja markkinointiosaaminen (ka:,; yht: ) %,%,%,%,% Muu liiketoiminnan osaaminen (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Kansainvälinen liiketoiminnan kokemus (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Visuaalisen ilmaisun hallinta (ka:,; yht: ) %,%,%,% % Kielellinen ilmaisu (suullinen ja kirjallinen) (ka:,; yht: ) %,%,%,%,% Tiedonhankintataidot (ka:,; yht: ) %,%,%,%,% Kyky ymmärtää ja hyödyntää tutkimustietoa (ka:,; yht: ),% %,%,%,% Kielitaito (ka:,; yht: ),%,% %,%,% Vieraiden kulttuurien tuntemus (ka:,; yht: ),%,%,%,% % Suomalaisen kulttuuriperinteen ja historian tuntemus (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Yhteistyö- ja ihmissuhdetaidot (ka:,; yht: ) %,%,% % % Projektityöosaaminen (ka:,; yht: ) %,%,%,%,% Esimiestaidot (ka:,; yht: ),%,%,%,%,% Muita alueita, kuvailkaa alla (ka:,; yht: ) % % % % %

16 EU-hanketoiminta EU-hanketoimintaa käsittelevissä kysymyksissä haluttiin selvittää - yrityksien aikomuksia osallistua hankkeisiin uudella EU-ohjelmakaudella ja - yrityksien aiempaa osallistumisaktiivisuutta EU-rahoitteisissa hankkeissa.. Uuden ohjelmakauden hanketoiminta Uudella EU-ohjelmakaudella Lapista ja Pohjois-Pohjanmaasta on muodostettu yhtenäinen ohjelma-alue, jolloin yritysten hankeyhteistyö lienee entistä vaivattomampaa. Kuten taulukosta näkyy, vastaajat pyrkivät hyödyntämään varsin monipuolisesti erilaisia alueellisia mahdollisuuksia tulevassa hanketoiminnassaan. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan vapaassa tekstikentässä syyt/perustelut aikomuksilleen. Taulukko. Miten yrityksenne tulee hyödyntämään uutta, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan yhdistävää uutta EUohjelmakautta tulevien - vuoden kuluessa? Miksi? Kysymykseen vastanneet: Pyrimme pelkästään laajempiin, koko Pohjois-Suomea kattaviin EUhankkeisiin, koska Pysymme vain omalle alueelle rajautuvissa EU-hankkeissa, koska Pyrimme hyödyntämään molempia - sekä oman alueen että koko Pohjois- Suomen kattavia - EU-ohjelmien mahdollisuuksia, koska Emme tule osallistumaan EUhankkeisiin, koska,%,%,%,% Ensimmäiseen vaihtoehtoon eli laajempiin, koko Pohjois-Suomen kattaviin hankkeisiin halukkuutta vastaajat selittivät aiemmilla kokemuksilla, toimimisella koko maassa sekä toiminnan kansainvälisyydellä. Toiseen eli omalle alueelle rajautuvilla vastaajilla perusteluina painottuivat: rajalliset resurssit ja erikoistuminen.

17 Kolmannen eli monipuolisen alueellisen hyödyntämisen motiiveina toimivat: toimintamme soveltuu molempiin, koko alueella tarvitaan tarjoamiamme palveluja, palvelemme koko Pohjois-Suomen/Barentsin alueen yrityksiä ja yhteisöjä, ne antavat mahdollisuuksia yrityksen kehittämiselle, kv-liiketoiminta edellyttää laajempaa maantieteellistä kattavuutta, siihen resurssimme ehkä riittävät, palvelemme TEkeskusta, videoneuvottelua ei vielä hyödynnetä tarpeeksi työvälineenä, it is possible, asiakkaat koko maassa, hyvä niin (en tunne ohjelmakauden ohjelmaa), voimme tehdä niin, molemmissa on puolensa, olemme mukana Ylläksen alueen yhteistyössä ja sitä kautta mukana EU-hankkeissa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa ovat mielestämme yhtä toimintaympäristöä, laajat projektit vaativat myös molempien alueiden huippuosaajia mukaan, olemme tehneet yhteistyötä myös edellisellä kaudella; pyrimme tekemään Pohjois-Suomessa kansainvälisiä yhteistuotantoja, ne auttavat kansainvälistymispyrkimyksissämme, rahoitus ja uudet kontaktit alan toimijoihin. Lisäksi on huomattava, että lähes puolet (, %) yrityksistä ei ole kiinnostunut EUhankkeista ollenkaan. Selitykseksi vastaajat antavat seuraavaa: ei liene tarvetta/sopivia projekteja, emme tiedä niiden mahdollisuuksista, ei ole vielä ajankohtaista, ei mahdollista, se ei ole liiketoiminnallemme mitenkään merkityksellistä, liian byrokraatista ja ei ole tuottavaa liiketoimintaa, yritys on niin pieni, huonoja kokemuksia, liian työläitä, julkisten hankkeitten rahoitushallinnon byrokratia vie aikaa oikealta työltä, ovat kustannustehottomia, tuskin saamme rahoitusta, hankkeiden jatkuva kilpailutus laskee yrityksen katetta, se on ajan hukkaa ja vie liikaa resursseja hyötyynsä nähden. Erityisesti tiedon puute, byrokratia ja yrityksen pieni koko oli mainittu useissa vastauksissa. Seuraavaksi yrityksiltä tiedusteltiin, että millaisista EU-rahoitteisista hankkeista yrityksenne on kiinnostunut tulevaisuudessa? Kiinnostuksen kohteita vastaajat esittivät runsaasti, ja vastaukset olivat hyvin monimuotoisia kritiikkiäkin esitettiin.

18 Kiinnostaviksi hankeaihioiksi tms. vastaajat nostavat esiin: - tuotekehitykseen liittyvät; ylipäätään kaikki pelialaa koskevat hankkeet, joihin osallistuminen tosin katsotaan hankekohtaisesti; median kehittäminen, ja jos voisi sitä kautta työllistää lisää ihmisiä; kansainväliseen sisällöntuotantoon liittyvät hankkeet; monentyyppiset, en osaa eritellä; sellaiset, jotka tukevat myyntiä; joissa tarvitaan esim. julkaisujen suunnittelua ja www yms.; olemme kiinnostuneita kaikista hankkeista, joissa tarvitaan markkinointiviestinnän asiantuntijapalveluita - näemme siis EU-rahoitteiset hankkeet meille potentiaalisina asiakkaina; yritystoiminnan kehittäminen, laitehankinnat; toteutamme mielellämme asiakkaiden toimeksiantoja, jotka ovat EU:n rahoittamia; sisältö ja innovaatiohankkeet, % EU:lta tulevaa sekä monikansalliset, useassa EU-maassa toimivia yrityksiä koskevat hankkeet yhdessä nykyisen ja tulevien yhteistyökumppaniemme kanssa. Lisäksi kiinnostuksen kohteita ovat: - hankkeet, joissa voimme aidosti tehdä tuloksekasta yhteistyötä esim. espanjalaisen yrityksen kanssa; mahdollinen toimialan muutos = matkailu- ja muu yhteistyö Välimeren maiden erityisesti Espanjan ja Pohjois-Suomen välillä ja media-alan osuus pienenee; videoneuvottelun vakiinnuttaminen eri ammattialoille esim. sosiaalityö, terveydenhuolto, teollisuus. Videoneuvottelukonsultointihankkeet EU-alueella ja Pohjois-Suomessa yhdessä tiettyjen ammattialojen ammattikuntien kanssa; en tiedä mitä on tarjolla - animaatioiden teko olisi kiinnostavaa; joissa tutkitaan pohjoissuomalaisen visuaalisen koulutuksen tasoa ja alaan liittyvän teknisen koulutuksen tasoa. Ja sen jälkeen onko senaikaiselle koulutukselle tarvetta; Piirustusohjelmien teko; alueelliset kehityshankkeet; kaikenlaisista, koska ne tarvitsevat painotuotteita ja ilmoittavat tekemissämme lehdissä; esim. vanhojen filmien digitoiminen, tutkimusaineistoa monelle eri alalle helpommin saatavilla olevilla tallenteilla; matkailulehden (Suomen matkailua esittelevän) julkaiseminen Pohjois-Norjaan ja Venäjän

19 Kuolan alueelle; asiakkaiden EU-rahoitteisista hankkeista...; koulutus ja sähköiseen kaupankäyntiin liittyvät hankkeet. Kiinnostaviksi aihepiireiksi koettiin vielä myös: - T&K-yhteistyö, jossa oppilaitosten resursseja ja osaamista voidaan hyödyntää suhteellisen pienin panostuksin yritysten hyväksi, ja toisaalta tarjota oppilaitoksille yrityskokemuksia; esim. ikäihmisten www-palvelut; graafista osaamista ja www-sovelluskehitystyötä vaativat hankkeet kiinnostavat; myynnin ja markkinoinnin tukemisesta; kohtuullisista ja kaikilla mahdollisuus saada jotka oikeasti tarvitsevat; liiketoiminnan kehittämisestä - alan nostamisesta alueella - koulutuksen kehittämisestä alueella; mobiilimarkkinoinnin hyödyntämiseen ja kehittämiseen tähtäävät hankkeet + teollisuuden mobiiliohjelmistojen kehityshankkeet; kotimaiset ja ennen kaikkea kansainväliset tuotannot alueella, infran kehittäminen näitä varten, ihmisten ja instituutioiden sitouttaminen pitkäjänteiseen kehitysprosessiin; yritysten toiminnan kehittäminen tietojärjestelmiä parantamalla; dokumenttielokuvien yhteistuotannoista; graafisen suunnittelun, luovan mainonnan projekteista; lähitulevaisuudessa VTT:n vetämistä hankkeista; yhteystyö Venäjän kanssa + alan liittyvät; dokumentointi, pienet tuotantoprojektit; digitaalisen elokuvatekniikan tutkimus- testaus- ja kehityshanke. Kriittisimmät puheenvuorot totesivat: - Hankkeet pitäisi lopettaa, pienille ja alkaville yrityksille pitäisi suunnata tukea, huolimatta toimialasta. Rahastojen resurssit olisi viisaampi suunnata ilmaiseen opiskeluun tms. kansalaispalkan kehittämiseen. Syrjäyttäminen ja syrjäytyminen on kehityksen pahin este. Rahan jakajat vaikuttavat omilla arvoillaan ja kriteereillään kehitykseen. Täällä menestyy jos on oululainen, kepulainen ja lesta. Mieluummin kaikkia noita yhtä aikaa. Muut ei.

20 - Tämä Pohjois-Suomen tavoite ohjelma ei ole mitään varsinaista ylikansallista EU-rahaa. Päätökset tehdään Suomessa. Sitten on erikseen yli kansalliset EU-ohjelmat kuten Media plus. Tuntuu että teillä on mennyt vähän konseptit sekaisin... Aiemman EU-ohjelmakauden hanketoiminta Vastaajien osallistuminen aiemman ohjelmakauden EU-hankkeisiin selviää taulukon paneeli A:sta ja ennakoitu uuden ohjelmakauden aktiivisuus paneeli B:stä. Käytännössä vajaalla puolella vastaajista (, %) on aiempaa kokemusta EUhankkeista. Uudella ohjelmakaudella yhä useampi yrityksistä (, %) näyttää ennakoivan olevansa mukana vähintään yhdessä hankkeessa. Taulukko. Paneeli A Kuinka monessa EU-ohjelmakauden hankkeessa yrityksenne on/on ollut mukana? Kysymykseen vastanneet: eli emme ole/ole olleet hankkeissa mukana,% hankkeessa mukana,% hankkeessa mukana,% yli hankkeessa mukana,% Paneeli B Entä kuinka monessa EU-hankkeessa arvelette olevanne mukana tulevien - vuoden kuluessa? Kysymykseen vastanneet: eli emme tule olemaan mukana,% - hankkeessa mukana % - hankkeessa mukana,% yli hankkeessa mukana,%