leveämmäksi 2/14 Hannu Härmälä viljelee säilöheinää ja kasvattaa huippuvarsoja Ennakointia maatalouspolitiikan uudistuksesta Sivut 38 41

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "leveämmäksi 2/14 Hannu Härmälä viljelee säilöheinää ja kasvattaa huippuvarsoja Ennakointia maatalouspolitiikan uudistuksesta Sivut 38 41"

Transkriptio

1 Fazer ja Yara haluavat lisätä täsmäviljelyä Sivu 8 Kuluttajat arvostavat kotimaisia vihanneksia Sivu 12 2/14 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi Hannu Härmälä viljelee säilöheinää ja kasvattaa huippuvarsoja Sivut Ennakointia maatalouspolitiikan uudistuksesta MMM: Uusi rakenne ympäristökorvaukseeen Sivut MTT arvioi vaikutuksia MTK:n malli kestävään maatalouteen Sivut Sivut 34 35

2 MIKÄ MUUTTUU? Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma käynnistyy ensi vuoden alussa. Tässä lehdessä asiantuntijat MMM:stä ja MTT:stä kertovat, mitä muutoksia uusi järjestelmä tuo mukanaan. Suuria muutoksia ei ole luvassa. Selvää kuitenkin on, että markkinoiden merkitys viljelijöiden tulonlähteenä kasvaa. Tarvitaan hyvälaatuista satoa, jolla on kysyntää. Ravinteiden käyttö on tärkeässä asemassa uudessakin ympäristökorvausjärjestelmässä. Lannoitusta tarkennetaan maan viljavuuden ja satomäärän mukaan. Tavoitteena on edelleen vähentää kuormitusta vesistöihin. Ympäristötuen aikana vuodesta 1995 fosforin käyttö on vähentynyt merkittävästi, noin neljäsosaan aikaisemmasta. Hyvä uutinen on se, että vesistöjen fosforikuormitus on tutkimusten mukaan vähentynyt viidenneksellä. Vesistöjen tila paranee kuitenkin hitaasti, viiveellä. Samaan aikaan, kun tavoitellaan ympäristöhyötyjä, täytyy pitää huolta myös maatalouden tuottavuudesta ja perustehtävästä ruuan tuottamisesta. Sinänsä asiassa ei pitäisi olla ristiriitaa. Hiljattain pidetyssä Itämeri-seminaarissa tutkijat totesivatkin, että sadontuotanto on maataloudessa parasta ympäristönsuojelua. Satoisaa kasvukautta! Seija Luomanperä Yara Suomen lehti maatalouden ammattilaisille. ISSN vuosikerta Julkaisija: Yara Suomi Oy Päätoimittaja: Seija Luomanperä Ulkoasu: Flow Design Painopaikka: PunaMusta Oy Postiosoite: Bertel Jungin aukio 9, Espoo Puhelin: Faksi: Sähköposti: Internet: Lehtien ilmestymisajat ovat internet-sivuilla. Yara lyhyesti Yara tuottaa ratkaisuja kestävään maatalouteen ja ympäristönsuojeluun. Lannoitteemme ja kasvinravitsemusosaamisemme auttavat tuottamaan ruokaa maapallon kasvavalle väestölle. Teollisuustuotteemme ja ympäristöratkaisumme vähentävät päästöjä ympäristöön, parantavat ilman laatua ja edistävät turvallista ja tehokasta tuotantoa. Yaralla on maailmanlaajuisesti 22 tehdasta ja myyntiä 150 maassa. Työntekijöitä on yli Liikevaihto vuonna 2013 oli 10,3 miljardia euroa. Suomessa Yaralla on neljä tehdasta: Uusikaupunki, Harjavalta, Siilinjärvi ja Kokkola. Yara työllistää Suomessa yli henkeä. Turvallisuus on Yaralle ykkösasia. Lehti on painettu kotimaassa valmistetulle UPM Fine -paperille. 2 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

3 SISÄLTÖ Ruista kylvöön Vahva juuristo tarvitsee hyvän kylvölannoituksen. VILJATILALLISILLE KARJATILALLISILLE 10 Kasvianalyysi tutuksi Aleksi Simula opastaa kasvianalyysin ottoon. Palstat 2...Pääkirjoitus 4...Ruoka: Grilliherkut 6...Ajankohtaista: Uusi lannoitevuosi liikkeelle 7...Uutiset: Tervetuloa kesän tapahtumiin 8...Kumppani: Fazer ja Yara haluavat lisätä täsmäviljelyä 9...Maatalousmarkkinat: Viljan kysynnän kasvu hidasta 10...Kotkaniemessä tutkittua: Oikealla lannoituksella hyvät rukiin oraat 12...Kumppani: Kuluttajat arvostavat kotimaisia vihanneksia 13...Tekniikka: Täsmäteknologia tulee kylvölannoitukseen 14...Kasvianalyysi tutuksi: Aleksi Simula 15...Reportaasi: Täsmäviljely tuo tulosta Täsmäviljelyllä tulosta Lauri Hantula jakaa viljan lannoituksen Seinäjoella Teema: Uusi lannoitevalkoima 18...Teeman pääkirjoitus 19...Lannoitevalikoima Ympäristökorvauksessa uusi rakenne 32...EU:n maatalouspolitiikka uudistuu miten käy Suomen maatalouden? 34...MTK:n näkökulma Kestävän maatalouden malli 36...Ilmasto lämpenee, muuttuuko viljely? Lopuksi: 38...Tilareportaasi: Laatuheinää huippuhevosille 42...Tuottavampi ja kestävämpi maatalous Itämeren alueella Kansikuva: Janne Viinanen Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014 3

4 Kesän maut grilliherkkuina Kesään kuuluu ehdottomasti grillaus. Grillaamalla saa monipuolisen aterian koko perheelle tai vaikka suuremmallekin vierasjoukolle. Ateria maistuu parhaalle tietenkin ulkona syödessä, nauttien hyvästä seurasta ja Suomen suvesta. Grillaamiseen soveltuvat lihat, kala, vihannekset, hedelmät ja juustot. Vain mielikuvitus on rajana. Possun liha on suosittua grillattavaa. Sitä grillatessa on tärkeää muistaa marinointi. Huolellinen marinointi maustaa, mureuttaa ja mehevöittää. Itse tehtynä marinadi maistuu parhaalle. Öljypohjaiseen marinadiin voi lisätä esimerkiksi kasvimaan yrttejä, valkosipulia ja tulisen maun ystäville chilipaprikaa. Laita marinoitavat ainekset pakastuspussiin, sulje pussi hyvin ja aseta se jääkaappiin. Kääntele pussia silloin tällöin, jotta maut imeytyvät tasaisesti. Pyyhi liika marinadi pois lihan pinnalta ennen paistamisesta, jotta se ei pala lihan pinnalle. Possun liha kypsennetään aina kypsäksi. Ruoka Teksti: Tuulikki Suihkonen Kuva: Janne Viinanen Sikojen määrä Suomessa Kotieläimiä, kpl Sikoja Emakoita Lihasikoja Lähde: Tietohaarukka, Ruokatietoa Yhdistys ry Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

5 Kesäkeittiöön kuuluu grillaus kotimaisista aineksista. Kannattaa kokeilla rohkeasti uusia marinadeja ja grillattavia herkkuja. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014 5

6 Uusi lannoitevuosi liikkeelle Uuden lannoitevuoden alussa hinnat laskivat jopa prosenttia edellisen kauden lopusta. Avaushinnat olivat päälajikkeilla vajaa kaksi prosenttia viime vuotta korkeammat mutta alhaisemmat kuin sitä edeltävinä kahtena vuotena. Toimitusjohtaja Tero Hemmilä, Yara Suomi Oy T ulevaa hintakehitystä koko lannoitevuoden aikana ei voi varmuudella tietää, mutta sen voi todeta, että lähes kaikkina edellisinä kausina lannoitteiden hinta on noussut kevättä kohden. Päättyneenä lannoitevuonna hintakehitys oli syyskaudella varsin maltillista, mutta kiihtyi kevätkaudella koko Euroopan vahvan kysynnän seurauksena. Hinnat nousivat kauden aikana prosenttia, josta merkittävin nousu keväällä. Viljelijän pitää hallita hintariskiä, mutta myös saatavuusriski on hallittava. Kun kevät tulee, on tärkeää, että lannoitteet on hankittu ajoissa sen osoitti myös päättynyt lannoitevuosi. Tänä keväänä kysyntä ylitti selvästi tarjonnan, ja lannoitetuotanto kävi täydellä kapasiteetilla. Huhtikuusta muodostuikin suurin toimituskuukausi kuuteen vuoteen. Suomessa kysyntä kyettiin tyydyttämään varsin hyvin, ja viljelijät saivat joitakin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta lannoitteet ajoissa. SELEENILLÄ ARVOA Yaran myynti kasvoi päättyneellä kaudella noin 4 prosenttia. Markkinaosuus vahvistui, kun yhä useampi viljelijä valitsi Yaran ratkaisut. YaraMila NPK- lannoitteiden osuus koko myynnistä oli suuri. Uusi YaraBela Seleenisalpietari otettiin erittäin hyvin vastaan: sen osuus typpilannoitteiden myynnistä ylsi lähes 25 prosenttiin. Myös perinteistä YaraBela Suomensalpietaria käytetään paljon. Nämä kertovat seleenin tärkeydestä, erityisesti kotieläintiloilla. Seleenin arvostus onkin kokenut eräänlaisen renessanssin viime vuosina, kun markkinoille on tullut myös seleenittömiä lannoitteita. 30 vuotta sitten aloitettu työ seleenin lisäämisessä lannoitteisiin kantaa edelleen hedelmää arvo vain kasvaa. KESTÄVÄ MAATALOUS Yara jatkaa tulevana lannoitevuonna työtä suomalaisen maatalouden eteen. Kotkaniemen koetilallamme on jälleen yli koeruutua, joilla tutkitaan parhaita viljelyratkaisuja. Suomen maatalouden asema on vahvistumassa globaalissa ruoantuotannossa, ja tuotantopoten tiaali tulisi hyödyntää täysimääräisesti haitalliset ympäristövaikutukset minimoiden. Kestävyyttä korostava tehokas maatalous on oikea ratkaisu. On ollut rohkaisevaa huomata, että yhä useampi ajattelee juuri tällä tavalla. Ympäristö teot tehdään käytännön viljelyssä pelloilla käyttämällä uusinta teknologiaa, uusia ympäristöratkaisuja ja parhaita viljelykäytäntöjä. Ja tuottamalla paras mahdollinen sato. Tulevaisuuden haasteet edellyttävät uusia valintoja ja ratkaisuja maatalouspolitiikassakin. Hyvää kesää! 6 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

7 Uutiset Tapahtumia Vinkkejä nurmen kasvuasteseurannasta S äännöllinen nurmikasvustojen kehityksen seuranta on olennaisen tärkeää, jotta viljelytoimilla saadaan paras mahdollinen teho. Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä seurataan nurmen kehitystä kahdesti viikossa kasvukauden ajan. D-arvon, raakavalkuaisen ja sadon kehitystä seurataan yhteistyössä Valion kanssa. Kasvun etenemistä voi seurata Yara Suomen nettisivuilla ( Facebook-sivuilla ja Twitterissä. Seurannassa annetaan myös ajankohtaisia vinkkejä nurmen lannoitukseen, mm. YaraVita-lehtilannoitteiden oikea-aikaisesta käytöstä nurmella. Kotkaniemen tutkimusaseman koetuloksia ja vinkkejä kasvukauden aikaisiin toimiin löytyy myös osoitteista Toukokuun 20. päivä timotein kasvuaste Vihdissä oli BBCH D-arvo oli 733 ja raakavalkuainen 260 grammaa kilossa kuivaainetta, hehtaarisato kuiva-ainekiloa. SEURAA SOMEA Sosiaalinen media on avannut aivan uusia mahdollisuuksia myös kasvukaudenaikaisten havaintojen ja koetulosten hyödyntämiseen. Yara Suomen Facebook-sivut ja Twitter-tili ovat seurannan arvoisia tiedonvälityskanavia täydentämään jo tutuiksi tulleita kanavia. Tällä tavoin kasvukaudenaikaisia kokemuksia ja koetuloksia saadaan mahdollisimman monen tietoon ja vaikka saman tien käyttöönkin. Voit myös esittää sinua askarruttavia kysymyksiä somessa tai ottaa osaa keskusteluihin. Ollaan yhteydessä! Tervetuloa kesän tapahtumiin! Pohjanmaan Peltopäivät 29. heinäkuuta MTT:n tutkimusasemalla Ylistarossa. Paikalla koeruudut ohralla, kauralla, vehnällä ja perunalla. Näet eri lannoitustasojen ja YaraVita-lehtilannoitteiden vaikutuksen kasvustossa. Lisätietoa tapahtumasta: Yaran Siilinjärven tehtaat ja apatiittikaivos Lepaan puutarhanäyttely elokuuta. Tutustu YaraVita- ja YaraLiva-tuoteuutuuksiin sekä uusiin mobiilisovelluksiin. Lisätietoja: Avointen ovien päivä Yaran Siilinjärven toimipisteessä 16. elokuuta. Yara-Areenalla Siilinjärvellä Ahmon urheilualueella saat tietoa Yaran eri toiminnoista. Tarjolla on monipuolista ohjelmaa, ja pääset bussikierrokselle tehtaalle ja kaivokselle. Lisätietoja: Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014 7

8 Kumppani Yara Suomen kaupalliset kumppanit esittelevät toimintaansa Fazer ja Yara haluavat lisätä täsmäviljelyä Itämeren suojelemiseksi Fazer ja Yara edistävät yhdessä Itämeren suojelua täsmäviljelyn keinoilla. Maaliskuun lopussa Lahteen kokoontui joukko viljelijöitä, jotka haluavat kehittää viljelyään sekä tehokkaammaksi että ympäristöystävällisemmäksi. F azer on tehnyt tänä keväänä sitoumuksen Baltic Sea Action Groupille. Sitoumuksen mukaan Fazer sitoutuu kehittämään tuotantoaan, toimintatapojaan ja valikoimaansa siten, että ne edistävät Itämeren ekologista tasapainoa. Viljelijäyhteistyössä korostuvat vastuu ympäristöstä ja vastuullinen hankinta. Fazer haluaa ostaa viljaa, joiden viljelyssä on huomioitu parhaat käytännöt ympäristön näkökulmasta. Pitkän aikavälin tavoitteena on minimoida peltokasvien tuotannosta aiheutuvaa ravinnekuormitusta. Sopimustuotannossa tavoitteena on edistää kestävän kehityksen mukaisten tuotantomenetelmien osaamista ja työkaluja. Yara on puolestaan vuonna 2013 BSAG-sitoumuksessaan luvannut edistää täsmäviljelyteknologian eteenpäin viemistä Itämereen rajoittuvalla peltoalalla. Käytännössä tämä tarkoittaa Yara N-Sensor -laitteiden käyttöönottoa Suomessa. SATOA JA LAATUA Yara N-sensor on esimerkki uudesta työkalusta, jonka avulla viljelijä voi kohdistaa ravinteet tarkasti niihin osiin peltolohkoa, jossa ne tuottavat parhaan mahdollisen tuloksen laadukkaana ja suurempana satona. Viljelijä hyötyy tarkemmasta lannoituksesta monin tavoin: kustannukset tuotettua tonnia kohden alenevat, suuresta ja tasalaatuisesta sadosta saa paremman tuoton, ja kuivaus- sekä korjuukustannukset alenevat. Viljan ostajalle on tärkeää, että hän voi luottaa saavansa riittävän määrän sovitun laatuista raaka-ainetta. Mitä tarkemmin viljelijä pystyy hallitsemaan sadon kehitystä kasvukauden aikana, sitä varmemmin toivottu laatu saavutetaan. Hyöty ympäristölle ja Itämerelle syntyy siitä, että viljellyllä peltoalalla tehdään kaikki tarvittavat toimenpiteet oikea-aikaisesti ja oikealla intensiteetillä. Näin toimien saadaan tuotettua mahdollisimman paljon ruokaa mahdollisimman pienellä pinta-alalla. Toisaalta esimerkiksi maassa olemassa olevat ravinnevarat saadaan kotiutettua, kun peltoon lisätään siitä puuttuvat ravinteet. Esimerkiksi lohkot, joiden fosforiluku on korkea, saadaan viljeltyä ympäristöystävällisesti mitoittamalla oikein typpi ja muut ravinteet. Suuri sato poistaa fosforia näistä maista kaikkein tehokkaimmin. Täsmäviljely sopii Olivin-syysvehnän viljelyyn. Hyvinä kasvukausina lisälannoituksella saadaan satoa ja varmistetaan riittävä valkuaispitoisuus. Kirjoittaja: Anne Kerminen, kehityspäällikkö, Yara Suomi Oy 8 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

9 Maatalousmarkkinat Seurantaa kansainvälisten markkinoiden kehityksestä Asiantuntijana: Kyösti Arovuori Kirjoittaja toimii maatalousekonomistina Pellervon taloustutkimus PTT:ssa. Viljan kysynnän kasvu hidasta V iljan satokausi näyttää kotimaan kylvöjen päättymisen jälkeen hyvältä sekä Suomessa että maailmalla. Paikoitellen heikoista sääolosuhteista huolimatta sekä syysviljojen talvehtiminen että kevätkylvöt onnistuivat hyvin. Suomessa vilja-ala kasvoi, kun etenkin vehnää kylvettiin selvästi viime vuosia enemmän. Vehnäalan kasvuun vaikutti myös se, että syysvehnää oli kylvössä selvästi edellisiä vuosia enemmän. Rypsialan lasku sen sijaan jatkuu. Normaalisato-oletuksella ensi vuonna Suomessa tuotetaan viljaa päättynyttä satovuotta enemmän. Kotimaan viljamarkkinoiden kannalta kasvanut vilja-ala ei äkkiseltään tarkasteltuna lupaa hyvää. Viljan kulutuksen lasku jatkuu lihan tuotannon laskun seurauksena. Kysynnän lasku ja samanaikainen tarjonnan kasvu estävät sen, että viljan hinnat lähtisivät Suomessa syksyllä merkittävään nousuun. Maailmanmarkkinoilta tulevien signaalien perusteella alkukesän hintataso kuitenkin pitää syksyn ja talven aikana. Kotimaan kysyntätilannetta parantaa, jos keväällä avattua vientikanavaa Kiinaan pystytään hyödyntämään täysimääräisesti. Viljan maailmanmarkkinoiden ja etenkin hintakehityksen kannalta merkittävin tuote on vehnä. Alkukesän arvioiden mukaan vehnän tuotanto laskee päättyneeseen satovuoteen verrattuna lievästi. Tuotannon arvioidaan laskevan Pohjois-Amerikassa, Ukrainassa sekä Pohjois-Afrikassa, mutta Euroopan unionin, Kiinan ja Kazakstanin tuotannon kasvun seurauksena kokonaisvaikutus jää pieneksi. Muutaman vuoden takaiseen markkinatilanteeseen peilattuna merkittävin muutos on siinä, että viljan kysynnän kasvu on maailmassa hidastunut. Esimerkiksi vehnän kysynnän arvioidaan satovuoden 2014/15 aikana laskevan. Lihantuotannon kasvun hidastuminen on vähentänyt viljan rehukysynnän kasvua. Myös viljan biopolttoainekysyntä on 2000-luvun lopun tasosta pienentynyt selvästi. Tämä johtuu politiikkajärjestelmien purkamisesta, maissin hintatason noususta kuluneen kymmenen vuoden aikana sekä öljyn hinnan asteittaisesta laskusta. Yleisen taloustilanteen kääntyminen maailmassa nousuun johtaa kuitenkin nopeasti siihen, että kysynnän kasvu on tarjonnan kasvua nopeampaa. Kasvukauden sääolosuhteet ratkaisevat viime kädessä sen, miten markkinat tulevan syksyn ja talven aikana käyttäytyvät. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että satovuosi 2014/15 ei merkittävästi poikkea päättyneestä satovuodesta. Kotimaisten viljojen hinnat Euroa/tonni Vehnä Ohra Kaura 0 7/1/09 9/1/09 11/1/09 1/1/10 3/1/10 5/1/10 7/1/10 9/1/10 11/1/10 1/1/11 3/1/11 5/1/11 7/1/11 9/1/11 11/1/11 1/1/12 3/1/12 5/1/12 7/1/12 9/1/12 11/1/12 1/1/13 3/1/13 5/1/13 7/1/13 9/1/13 11/1/13 1/1/14 3/1/14 5/1/14 7/1/14 9/1/14 11/1/14 1/1/15 3/1/15 5/1/15 7/1/15 9/1/15 11/1/15 Kotimaisiin viljan hintoihin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia tulevana talvena. Lähde: Tike, ennuste PTT Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014 9

10 Kotkaniemessä tutkittua Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla kasvinravitsemustutkimusta vuodesta 1961 Oikealla lannoituksella hyvät rukiin oraat Ruis vaatii hyvän kylvölannoituksen. Erityisesti hybridiruis versoutuu syksyllä voimakkaasti, kun se on saanut riittävästi ravinteita. Vahva kasvusto syksyllä tarkoittaa myös vahvaa juuristoa, joka parantaa talvehtimista ja nopeuttaa keväällä kasvuunlähtöä. Syksyinen ravinteiden puute näkyykin rukiilla heikkona ja hitaana kasvuna sekä vähäisenä versoutumisena. Jos pellon fosfori- ja kaliumtasot ovat matalia, voi osan syysrukiin fosforin ja kaliumin tarpeesta antaa kevätlannoituksen yhteydessä lohkolle sopivalla YaraMila-lannoitteella. SYKSYLLÄ RIITTÄVÄSTI FOSFORIA JA KALIUMIA Aikainen kylvöajankohta ja rukiin voimakas versoutuminen syksyllä vaativat riittävän ja viljavuustutkimukseen perustuvan syyslannoituksen. Syksyl lä annettavan fosforin ja kaliumin merkitys on erityisen tärkeää rukiin versoutumisen ja talvehtimisen kannalta. Fosfori merkitsee kasville energiaa, joten se on tärkeä ravinne maanpäällisten versojen ja myös juurten kasvulle. Oraiden ravinteiden oton kannalta on olennaista, että juurilla on energiaa kasvaa koko ajan kohti uusia ravinteita. Tällöin oraat pystyvät hyödyntämään paremmin myös maaperässä olevia muita ravinteita. Vaikka ruis kylvetään melko varhain syksyllä, maasta ei kuitenkaan kokemusten mukaan mineralisoidu riittävästi typpeä ja muita ravinteita oraiden tarpeeseen. KASVUSTO OTTAA RAVINTEITA VIELÄ MYÖHÄÄN SYKSYLLÄ Kasvukausi päättyi Vihdissä viime syksynä 16. lokakuuta. Tämän jälkeen oli kuitenkin vielä muutamia melko lämpimiä päiviä, mikä näkyi rukiin kasvussa. Reetta- ja Evolo-rukiin lannoituskoe päästiin kylvämään syyskuun 6. päivänä. Lokakuun 23. päivänä otettujen kasvustonäytteiden mukaan lannoittamattomissa ruuduissa oli biomassaa kuiva-aineena ilmoitettuna 372 kiloa hehtaarilla ja YaraMila Pellon Y 6 -lannoitteena 30 kiloa hehtaarille typpeä saaneissa ruuduissa 552 kiloa kuiva-ainetta. Lannoittamaton ruutu oli ottanut tällöin typpeä 18 kiloa ja kaliumia 15 kiloa hehtaaria kohti. Samoista ruuduista marraskuun 29. päivänä otetuissa näytteissä lannoittamattoman ruudun biomassa oli 388 kiloa kuiva-ainetta ja lannoitetun 592 kiloa hehtaarilta. Lannoittamattomat ruudut olivat ottaneet typpeä 15,5 kiloa ja 30 typpikilon lannoituksen typpeä saanut ruutu 22,7 kiloa hehtaaria kohti. Ero biomassan muodostumisen ja ravinteidenoton välillä oli selvä. Koe Fosfori merkitsee kasville energiaa, joten se on tärkeä versojen ja myös juurten kasvulle. 10 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

11 osoitti sen, että ruiskasvusto pystyy ottamaan ravinteita vielä senkin jälkeen, kun kasvukausi on virallisesti päättynyt. Kylvölannoituksen merkitys rukiilla 700 SYYSLANNOITUS VAIKUTTAA TÄHKIEN MÄÄRÄÄN Syyslannoituksen merkitys tähkien lukumäärään näkyi kesäkuun alussa tehdyssä laskennassa. Syksyllä 30 kiloa typpeä YaraMila Pellon Y 6 -lannoitteena saaneilla ruuduilla oli keskimäärin 10 tähkää enemmän neliöllä kuin lannoittamattomissa ruuduissa. Kevätlannoituksen merkitys tähkällisten versojen muodostamiseen tuli hyvin selkeästi esille. Kun keväällä oli annettu typpeä 100 kiloa hehtaarille, versoja oli neliöllä keskimäärin 580 kappaletta, 130 kilon typpi lannoituksella versoja oli neliöllä 644 kappaletta ja kun typpi jaettiin niin, että 100 kiloa typpeä annettiin heti keväällä ja 30 kiloa korrenkasvun alussa, tähkien lukumäärää oli 593 kappaletta neliöllä. Kuiva-ainesato kg/ha Lannoittamaton 30 kg N/ha YaraMila Pellon Y 6 LUMIHOMEENTORJUNTA JA LEHTILANNOITUS Lehtilannoitteiden käyttö syksyllä ei ole vielä kovinkaan yleistä Suomessa, joskin yleistymään päin. Käyttö on kuitenkin perusteltua, jos maan viljavuusluvut osoittavat hivenravinteiden puutetta. Onhan esimerkiksi mangaani tärkeä ravinne yhteyttämisessä. Yleisesti tiedetty asia on, että riittävä boorin saanti on tärkeää kukinnan onnistumiselle ja tasaiselle tuleentumiselle. On kuitenkin hyvä muistaa, että boori on tärkeä ravinne Maan viljavuuden mukaan syksyllä lannoitettu ruis kasvoi syksyllä huomattavasti paremmin kuin lannoittamaton. Parempi syyskasvu näkyi alkukesällä suurempana tähkämääränä. nopeasti muodostuvalle uudelle solukolle. Siksi boorilla on tärkeä merkitys sekä verson että juurten kasvussa. Syksyllä on tärkeää, että kasvu on mahdollisimman nopeaa. Boori vahvistaa myös soluseinän rakennetta, millä saattaa siten olla vaikutusta oraiden lumihomeen kestoon. YaraVita Bortracin ja YaraVita Mantrac Pron käytöstä lumihomeentorjunnan yhteydessä onkin tarkoitus ensi talven aikana hankkia lisää kokemuksia. Kirjoittaja: Tutkimuspäällikkö Juha Liespuu, Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/

12 Kumppani Yara Suomi kehittää viljelyä yhdessä muiden toimijoiden kanssa Kuluttajat arvostavat kotimaisia vihanneksia Apetit-kasvispakasteiden raaka-aineet ovat valtaosaltaan kotimaisia ja IP-viljelytavalla tuotettuja. Lannoitusta kehitetään nyt yhteistyössä Yaran kanssa. K otimaisuus on merkittävä etu. Kuluttajat haluavat tietää, mistä ruoka tulee ja kuinka se on tuotettu. Tarinat alkuperästä lisäävät luottamusta. Kotimaisten Apetitvihannespakasteiden myynti on tänä vuonna kasvanut aikaisemmasta noin 12 prosenttia. Tämä on hyvä saavutus vihannespakastemarkkoilla, jotka eivät ole kokonaisuudessaan kasvaneet, kertoo kaupallinen johtaja Esko Lantto Apetitista. Vihannesten viljelyssä on selvä kasvun mahdollisuus. Kasvispitoinen ruokavalio koetaan hyvinvointia edistäväksi. Kasvikset ovat myös edullisia, ja niiden valmistaminen on nopeaa ja helppoa. Pakastevihannesten markkinaa on vara kasvattaa, sillä nyt pakastevihanneksia käyttää noin puolet kuluttajista. LAATU JA MAKU SYNTYY PELLOLLA Tuttuja Apetit-tuotteita ovat esimerkiksi pakastetut keittojuurekset, peruna-sipulisekoitukset, herneet ja pinaattikeitto. Vihannekset viljellään sopimustiloilla Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Vihannesten hyvä, tasainen laatu tehdään maatiloilla. Apetitin sopimustilat noudattavat IP:n eli integredoidun viljelyn periaatteita, jossa ydinajatus on tuottaa ekologisesti kestävillä menetelmillä. Lannoitus ja kasvinsuojelu tehdään todetun tarpeen mukaisesti ja oikea-aikaisesti. Viljelty lajike, maaperä ja kesän kasvuolosuhteet vaikuttavat vihannesten laatuun ja makuun. Apetissa onkin pohdittu, kuinka voitaisiin entistä paremmin varmistaa hyvän maun syntyminen. Arvostus ruokaa kohtaan myös kasvaa, kun on tietoa esimerkiksi eri lajikkeiden sopivuudesta eri käyttötarkoituksiin, sanoo Lantto. Tärkeä asia tuotantoketjussa on vihannesten korjuu. Esimerkiksi herne korjataan tehtaan omilla puimureilla ja pakastetaan mahdollisimman nopeasti matka pellolta pakkaseen kestää noin kaksi tuntia. Vihannekset pakastetaan ja pakataan Apetitin tehtaalla Säkylässä. BOORILANNOITUKSELLA TERVETTÄ LANTTUA Yara Suomi ja Apetit Oy käynnistivät yhteistyöprojektin vuosi sitten. Tavoitteena on satotason nosto lannoitusta tarkentamalla. Viljelyn kehittämisyhteistyössä on kahden vuoden ajan keskitytty lantun ja pakasteherneen lannoituskäytäntöjen kehittämiseen. Lantun osalta lupaavia koetuloksia on saatu boorilannoituskäytäntöjä vertaamalla. Vuoden 2013 kokeissa oikealla boorilannoitusmenetelmällä onnistuttiin poistamaan lantun ruskolaikku käytännössä kokonaan. Samaa koesarjaa jatketaan tänä kesänä. Pakasteherneen osalta on keskitytty viljelijöiden pelloilla kasvien ravinnetilan määritykseen Yara Megalab -kasvianalyysillä. Tänä vuonna tehdään myös käytännön peltokokeita, missä verrataan erilaisia kevätlannoituksia sekä hivenlehtilannoituksen vaikutusta satoon. Uusin tuote Apetit-pakasteissa on punajuurigratiini. Vihannesten viljelyssä on selvä kasvun mahdollisuus. 12 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

13 Tekniikka Vinkkejä uusista teknisistä ratkaisuista Täsmäteknologia tulee kylvölannoitukseen Täsmälannoitusteknolgiaa sovelletaan uusissa kylvölannoituskoneissa niin, että lannoitevantaita voidaan ohjata annostelemaan lannoite paikkakohtaisesti, kertoo Junkkari Oy:n toimitusjohtaja Pekka Himanka. unkkari on viime vuosina satsannut kylvölannoittimien kehitystyöhön merkittävästi. J Yhteistyötutkimuksia on tehty MTT:n Vakolan sekä Aalto-yliopiston kanssa, ja tänä keväänä aloitettiin kolmen vuoden koesarja Yaran tutkimusasemalla Kotkaniemessä. Kokeessa selvitetään optimaalista etäisyyttä siemenen ja lannoiterakeen sijoittamisessa, kertoo Himanka. Tavoitteena Yaran kanssa tehtävässä tutkimuksessa on saada lisää tietoa eri kylvölannoitusmenetelmien soveltuvuudesta erilaisille maille. Tätä tietoa Junkkari vie uutta kylvölannoitinta ostavalle viljelijälle. Suomessa lähes kaikki viljat kylvetään sijoituslannoituksena. Menetelmä on kehitetty 1960-luvulla Suomen lyhyen kasvukauden tarpeisiin: menetelmä turvaa viljojen nopean kasvuunlähdön, ja siinä ravinteiden käyttö on tehokkaampaa kuin hajalevityksessä. Kylvölannoittimia on kehitetty vuosien varrella entistä käyttövarmemmiksi ja tehokkaimmiksi, työleveyttä on kasvatettu sitä mukaa kun tilojen peltoalat ovat suurentuneet. Suurin kehitys on kuitenkin tapahtunut softapuolella. Uusissa malleissa viljelijä voi harjoittaa täsmäviljelyä suunnitelman mukaan, jolloin kylvölannoitinta säädetään GPS-paikkatiedon avulla. Suunnitelmia tehtäessä voidaan hyödyntää satokarttojen sekä viljavuuskarttojen tietoja ja näin optimoida lannoitteen käyttöä. Suurin osa kylvölannoituksesta tehdään perinteisesti muokattuun maahan, mutta kysyntä kasvaa kevytmuokkaukseen ja suorakylvöön soveltuville kylvölannoittimille. Asiakkaat voivat räätälöidä Junkkarin uuden kylvökoneeen tilan tarpeisiin: vannastyypin voi valita kolmesta eri vaihtoehdosta ja sen, haluaako lannoitteen sijoittaa samaan- vai eri riviin siemenen kanssa. Uusissa koneissa on tyypillisesti kolme säiliötä, lannoite- ja siemensäiliön lisäksi starttilannoitteelle oma säiliö. Sijoituslannoituksessa kylvökoneen tärkeimmät osat ovat vantaat, sanoo Pekka Himanka Junkkari Oy:stä. PARAS HYÖTY LANNOITUKSESTA Kylvölannoituksen onnistumiseen tarvitaan paitsi toimivaa konetta, myös säätöjen kalibrointia käytettävien siementen ja lannoitteiden mukaan. Kiertokoe on aivan keskeinen kylvön onnistumiseksi, muistuttaa Himanka ja kertoo, että Junkkari järjestää joka kevät käyttökoulusta niin uusien koneiden ostajille kuin muillekin asiakkaille. Koska ympäristötietoisuus kasvaa, ja ravinteiden käytön halutaan olevan mahdollisimman tehokasta, sijoituslannoitus on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. Junkkarin kylvölannoittimia viedään useisiin Euroopan maihin, eniten Norjaan ja Baltian maihin. Kaukaisin markkina kylvölannoittimille on Japanissa Hokkaidon saarella. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/

14 kysymystä 3Yara Suomen Palvelulinja vastaa kasvinravitsemusta koskeviin kysymyksiin Kasvianalyysi tutuksi KYSYMYS 1: Milloin kasvianalyysi otetaan? VASTAUS: Kasvianalyysin ottoajankohta vaihtelee kasvilajeittain. Viljoilla kasvinäytteitä voi ottaa aina lippulehtivaiheelle asti. Lippulehtivaiheen näytteiden analysointia varten on omat raja-arvonsa, jotka kuvaavat hyvin kasvin sen hetkistä ravinnetarvetta. Esimerkiksi typen ja rikin riittävyys leipävehnästä on mahdollista selvittää lippulehtivaiheen kasvianalyysillä. Erityisesti sokerijuurikkaalla ja useilla avomaavihanneksilla näytteenottoajankohta on heinäkuussa, jolloin nähdään miten kesän täydennys lannoituksia voidaan tarkentaa. KYSYMYS 2: Miten näyte otetaan? VASTAUS: Näytteenotossa on tärkeintä muistaa, että tulos on sitä luotettavampi mitä huolellisemmin näyte on kerätty pellolta. Näytteen tulisi olla otettu riittävän laajalta alueelta, jotta se kuvaa koko lohkon ravinnetilaa. Näytteessä ei saa olla multaa eikä kasvinsuojeluainejäämiä. Näytteen pesu on tarpeen, jos jompaakumpaa edellä mainituista on näytteessä. Tarkemmat kasvikohtaiset näytteenotto-ohjeet löydät Yara Megalab -näytepussista tai Yara.fi -sivuilta. KYSYMYS 3: Mikä on paras tapa korjata ravinnepuutteet? VASTAUS: Kasvukaudella ilmenevät typen ja kaliumin puutokset on hyvä korjata rakeisilla lannoitteilla. Niillä saadaan riittävä määrä ravinteita helposti kasvin käyttöön. Kasvukauden aikaiset fosforin, sekä sivu- ja hivenravinteiden täydennykset on helpointa tehdä lehtilannoituksilla. YaraVita- valikoimassa on kattavasti tuotteita, jotka ovat tutkitusti tehokkaita. Kasvianalyysin tuloksen perusteella kannattaa myös miettiä, miten voisi seuraavan kasvukauden kevätlannoitusta tarkentaa. Muuten vakavat puutokset alentavat satoa myös tulevina kasvukausina. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää Aleksi Simula toimii perunan, sokerijuurikkaan ja avomaan vihannesten kehityspäällikkönä. Hän vastaa myös Yara Megalab -kasvianalyysin markkinoinnista. 14 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

15 KIRJOITTAJA J JA KUVAAJA: VISA VILKUNA TÄSMÄVILJELY TUO TULOSTA Aittomäen tilalla Seinäjoen Alakylässä mietitään aina, miten asiat voitaisiin tehdä paremmin. Pieneltä tuntuvien asioiden parantamisesta saatava yhteisvaikutus on osoittautunut merkittävästi. Ohrasta ja vehnästä saadaan 7 10 tonnin hehtaarisatoja. Viljanviljelyn ohella tilalla on pienehkö lihasikala ja mittavat broilerhallit. Viljelyssä tähdätään aina huippulaatuun. Tila myy leipäviljaa ja ostaa hyvälaatuista rehuviljaa. Kun sateisina syksyinä oman viljan laatu painuu alle leipäviljatason, silloin kotovaraista rehua riittää enemmän. Tilan isäntä Lauri Hantula korostaa sitä, että viljelyyn on haettava kaiken aikaa viimeisintä tietotaitoa. Lajikevalinnassa mahdollisimman hyvään satopotentiaaliin on kiinnitettävä huomiota. Pelkät kilot eivät yksinään ratkaise lajikevalintaa, vaan myös sadon laatu on merkittävä. TUUSIA LAJIKKEITA KOKEILLAAN Lajikkeina ovat ohralla Aukusti, Propino ja Harbinger, vehnällä Draco, Trappe ja Wappu. Hantulan mukaan lajikkeen on sovelluttava tilalle mahdollisimman hyvin. Tämän takia Aittomäen tilan reilun 250 hehtaarin alasta valtaosa on tutuilla ja turvallisilla lajikkeilla. Siinä sivussa kokeillaan uusia lajikkeita pienellä alalla, jotta saataisiin varmuus uutuuden soveltuvuudesta tilan oloihin. Aittomäen pellot ovat pääosin runsasmultaista hienoa hietaa. Peltojen tiivistymisen ehkäisy on isännän mukaan erittäin tärkeää, minkä vuoksi tilalla on jo pitkään ollut teloilla varustettu puimuri. Kasvukauden aikana käytössä on tarkat ajourat, joihin ei luonnollisestikaan kylvetä sen kummemmin siementä kuin lannoitettakaan. Tilan pinta-alaa kasvatetaan mahdollisuuksien mukaan ja erityisesti viljelyn tarkkuuteen panostetaan, kertoo seinäjokinen maanviljelijä Lauri Hantula Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/

16 Peltoa ei ole järkevää viljellä keskiarvojen perusteella. Ensimmäiseen ruiskutukseen tulee mangaani ja toiseen lisätään moniravinteinen lehtilannos. Kovan kasvun aikana mangaanin puutos näkyy herkästi. Ajourien paikat vaihtuvat joka vuosi, sillä Hantulan mukaan vuodesta toiseen samassa paikassa olevat urat saattaisivat tallautua liiaksi. Se on muistettava, että ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa toimintatapaa. Kaikki viljelytoimeen liittyvät ratkaisut ovat tilakohtaisia ja työteknisiä. PERUSASIAT ENSIKSI KUNTOON Lauri Hantula on pitänyt peltojen ph:n 6,5 8 tasossa. Ylläpitona riittää kymmenen tonnin kalkitus kerran viidessä vuodessa. Nyt kalkitus hoidetaan Siilinjärven biotiitillä, jolla myös varastokali saadaan kuntoon. Toinen perusasia viljelyssä on toimiva ojitus. Aittomäen pelloilla käytetään säätösalaojitusta aina, kun se on mahdollista. Salaojien huolto ja kunnostus on annettu asiaan perehtyneen urakoitsijan vastuulle. Joka kesä tilalla huuhdellaan, korjataan ja kokonaan uusitaankin ojituksia. Lauri Hantula on täsmäviljelyn kannattaja, koska peltoa ei ole järkevää viljellä keskiarvojen perusteella. Kun panokset kohdistetaan tarvittavaan paikkaan, sato on korkea ja laatu hyvä. Täsmäviljely on yrityksen kannaltakin taloudellisinta. Isäntä korostaa, että täsmäviljelyllä saadaan hyviä tuloksia vasta sitten, kun viljelyn perusasiat ovat kunnossa. Tällöin pyrkimys mahdollisimman korkeaan satotasoon ja parhaaseen mahdolliseen laatuun on mielekästä. LASKEMALLA ASIAT SELVIÄVÄT Panos-tuotossuhdehan on pelkkää matematiikkaa. Ainakin minä olen päätynyt laskelmissani siihen tulokseen, että tuotantopanok- sissa ei kannata pihtailla. Viljalle on annettava mitä se kasvaakseen tarvitsee. Me mietimme neljän hengen tiimillä pitkin kasvukautta, mitä voisimme tehdä vielä hitusenkin paremmin, Lauri Hantula kertoo. Lannoitteet on helppo valita Yaran monipuolisesta ja sopivasti hivenravinteita sisältävistä valikoimasta. Viljavuustutkimus ja satokartta määräävät käytettävät aineet. Viljan lannoitus on jaettu useampaan erään. Pääosa annetaan kylvön yhteydessä, aikaisena keväänä hieman vähemmän kuin myöhäisenä keväänä. Mutta jo viiden sentin oraalle urakoitsija käy antamassa snapsina kymmenen kiloa lisää typpeä hehtaarille. Kasvun edetessä seuraava lannoitus tehdään Yara N-Sensoria hyödyntäen. Lopullisen silauksen vilja saa YaraVita Gramitrel -lehtilannoituksena. Gramitrel on Hantulan mukaan hyvä yhdistelmä tärkeimpiä viljojen tarvitsemia hivenravinteita. Vanhalla tulva-alueella olevat lohkot on ruiskutettava hukkakuraa vastaan joka vuosi. Tautiruiskutukset hoidetaan muiden ruiskutusten yhteydessä. Ohravainioilla poiketaan ruiskun kanssa kolme kertaa ja vehnäpelloilla neljästi kasvukauden aikana. Vehnän viimeinen ruiskutus tehdään liuostypellä, kun tähkä on kokonaan esillä. Satoon typpilisä ei enää vaikuta, mutta sadon valkuaista käsittely nostaa mukavasti. LISÄÄ VALKUAISTA LEIPÄVEHNÄÄN Ympäristöystävällisin tapa on viljellä niin, että kasvi saa satopotentiaalinsa tarvitseman määrän ravinteita. Hantulan mukaan meillä asiaa ei olla ymmärretty, sillä jalostuksella aikaansaatu satopotentiaali menetetään liian alhaisten lannoitustasojen takia. Etenkin matala typpitaso tuottaa ongelmia korkeita ja laadukkaita satoja tavoitteleville. Hantula on ympäristöministeriön luvalla ollut yhdessä Agrimarketin ja Yaran kanssa neljä vuotta kokeilemassa yleisesti sallittuja tasoja suurempia typpimääriä. Tulokset ovat olleet yksiselitteisen selkeät. Suuremmilla typpitasoilla saadaan korkeampi, mutta ennen kaikkea laadukkaampi eli enemmän valkuaista sisältävä sato. Kokeet osoittavat, että riittävästi ravinteita saanut kasvusto ottaa maasta enemmän ravinteita kuin sinne lannoitteissa annetaan. Nykyisten ympäristöehtojen sanelemalla lannoitustasolla maa saa vähemmän typpeä kuin sato tarvitsee. Typen puutteessa muiden ravinteiden hyötysuhde heikkenee. Tällä hetkellä maamme myllyteollisuudelle tuodaan valkuaispitoisuudeltaan17 18 prosenttista vehnää. Lauri Hantulan mukaan Suomessa voitaisiin aivan hyvin viljellä kaikki tarvittava leipävehnä, mikäli viranomaiset nostaisivat lannoitusrajoja vastaamaan lajikkeiden ja viljan ostajien vaatimuksia. Tuskinpa yksikään viljelijä lannoittaa peltojaan yhtään kiloa enempää kuin taloudellisesti on kannattavaa. Vierailimme kesäkuun alussa viljelijäporukalla Norjassa. Siellä viljan laatu on tärkein 16 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

17 Oman työn lisäarvo on haettava jatkuvalla tiedonhaulla, kokeiluilla ja testeillä. Lauri Hantulan pellolla olevilla Nordic Grainin koeruuduilla haetaan uusia lajikkeita, jotka sopivat nimenomaan Etelä-Pohjanmaan multaville hietapelloille. tekijä ja niinpä lannoitettakin saa käyttää sen verran kuin hyvä sato vaatii. Kunpa meilläkin ymmärrettäisiin tämä tosiasia, Lauri Hantula huokaa. KYNNÖN KORVAAJAA EI OLE LÖYTYNYT Aittomäen pellot kynnetään noin 20 senttiin ilman sänkimuokkausta. Vilja puidaan melko lyhyeen sänkeen, ja puimurin erittäin tehokas silppuri pilkkoo oljen nopeasti maatuvaksi massaksi, joka ei millään lailla haittaa kyntöä. Viljelyä kokeiltiin useammallakin kevennetyn muokkauksen menetelmällä, mutta sadot lähtivät heti pienenemään. Tässäkin asiassa Lauri Hantula jälleen kerran korostaa tilakohtaisen ratkaisun mallia. Kevennetty muokkaus sopii varmasti joillekin tiloille ja maalajeille, mutta tällä alueella se ei ole taloudellisesti järkevä ratkaisu. Tilan ohjelmassa on ympäristötuen kasvipeitteisyys, jolloin 30 prosenttia pelloista talvehtii sängellä. Nämä lohkot saavat keväällä myös kanan- ja sianlantaa. Kananlannan levittää urakoitsija, ja sianlannan multaaminen hoituu tilan omalla kalustolla. Aivan Seinäjoen kaupungissa kiinni oleva tila on pärjännyt hyvin naapureiden kanssa. Lanta levitetään ja mullataan mahdollisimman nopeasti virastoaikana. Iltaisin ja viikonloppuisin ei Hantulan mielestä ole järkevää lantaa levittää, sillä hyvät välit naapureihin on erittäin tärkeä asia. JATKUVA SEURANTA KANNATTAA Aittomäen pelloilta otetaan maannäytteet kolmen vuoden välein. Jos kasvussa jollakin lohkolla on ongelmia, niin näytteet otetaan vaikka joka vuosi, jotta asia saadaan kuntoon. Puimurin satokartta on erittäin tärkeä tekijä onnistuneessa viljelyssä. Kun ollaan yli viiden tonnin hehtaarisadoissa, niin silmä ei riitä näkemään satoeroja. Puimurissa on mahdollisuus painaa merkkejä karttaan, jos pellolla Ympäristöystävällisin tapa on viljellä niin, että kasvi saa satopotentiaalinsa tarvitseman määrän ravinteita. näkyy ongelmia. Näihin kiinnekohtiin on helppo palata sadonkorjuun jälkeen ja tehdä tarvittavat parannustoimet. Tilan traktoreissa on automaattiohjaus, jolloin kuljettaja voi keskittyä kylvölannoittimen ja muiden koneiden toiminnan tarkkailuun. Hantulan mukaan automatiikalla vältetään turhaa lannoitteen ja siemenen menekkiä. Kustannussäästöt ovat isännän mukaan yllättävän suuria ja lisäetuna tarkasta kylvöstä saadaan parempilaatuinen sato, kun päällekkäin kylvämistä ja tuplalannoitusta ei ole. Hantula panostaa tulevaisuudessakin korkeiden ja laadukkaiden satojen tuottamiseen. Hänen mielestään se on viljelijän velvollisuus. Viljelijän pitää tuntea peltonsa, sillä peltohan on tavallaan työkaveri. Ja vähintä mitä voidaan vaatia, on työkaveriinsa tutustuminen, heittää Lauri Hantula lopuksi. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/

18 Teemana Uusi lannoitevalikoima Liitteenä Lannoitevalikoima Lannoituksen suuntaviivat Lannoitusmenetelmät ja lannoitteet kehittyvät kaiken aikaa niin, että ravinteiden hyväksikäyttö paranee. YaraVita-sarja on uusi ratkaisu hivenravinteiden oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn kasvukauden aikana. Kasvin lehdelle ruiskutettuna YaraVita imeytyy nopeasti ja vaikuttaa pitkäaikaisesti auttaen kasvia tehostamaan kasvuaan. Moniravinteisten YaraMila-lannoitteiden valinta perustuu viljavuustutkimukseen sekä lohkolla viljeltävän kasvin satotasoon. Suositusten mukaisen lannoituksen tuloksena saamme entistä suurempia ja käyttötarkoitukseen sopivampia satoja. Lannoitteet kannattaa sijoittaa kylvölannoituksen yhteydessä peltoon. Sijoituslannoitus ja suuri sato ovat ympäristötekoja! Uusien satoisien vilja- ja öljykasvilajikkeiden myötä lannoitteiden jakaminen kasvukaudelle lisääntyy. Tällöin kylvölannoitukseen valitaan YaraMila-lannoite, jolla viljelykasvin ravinnetarve fosforin ja kaliumin osalta täyttyy kokonaan, typen ja rikin osalta pääosin. Kasvukaudella lannoitusta tarkennetaan typen ja rikin osalta satoodotusten mukaisesti. Nurmilla lisääntyy kolmen sadon taktiikka, jolloin sopiva lannoite levitetään joka sadolle erikseen. Moniravinteisiin lannoitteisiin, varsinkin peruna- ja puutarhalannoitteisiin, on lisätty kasvien tarvitsemia keskeisiä hivenravinteita. Yara Megalab -kasvianalyysi paljastaa piilevät ravinnepuutokset. Ottamalla valitusta lohkosta kasvianalyysin voit helposti tarkentaa lannoitusta ja näin vaikuttaa sadontuottoon. Yaran monipuolinen lannoitevalikoima mahdollistaa tuottavan ja ympäristöä huomioivan viljelyn, jossa kasvien tarpeiden mukainen, tasapainoinen lannoitus korostuu. Ota liite talteen lannoituksen suunnittelua varten! Raimo Kauppila Kirjoittaja toimii johtavana agronomina Yara Suomi Oy:ssä. 18 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 2/2014

19 LANNOITEVALIKOIMA Ota liite talteen!

20 LANNOITEVALIKOIMA Peltolannoitteet Lannoite Muut ravinteet % Muuta Toimituspaikat Säkki/ lava kg N-P-K % Ca Ca-vl Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se UKI SVI HVA PE1 YaraMila Pellon Y ,02 0,0015 Irto vain Uki x x 40/ x YNPK Yara NPKS ,5 x x 650 PE2 YaraMila Pellon Y ,05 0,0015 x x 650 PE3 YaraMila Pellon Y ,02 0,0015 x x 40/ x PE4 YaraMila Pellon Y ,02 0,0015 x x 40/ PE5 YaraMila Pellon Y ,02 0,0015 Tilausaikatuote x x 650 PE6 YaraMila Pellon Y ,02 0,0015 Tilausaikatuote x x 650 HY YaraMila Hiven Y ,05 0,3 0,05 0,0015 Tilausaikatuote x x 650 HY2 YaraMila Hiven Y ,5 3,4 0,06 0,4 0,2 0,0015 Tilausaikatuote x x 650 N1 YaraMila Nurmen Hiven Y , ,02 0,1 0,0015 x x 650 NK1 YaraMila NK ,5 4 0,02 0,0015 x x 650 NK2 YaraMila NK ,7 3 0,05 0,1 0,0015 x x 40/ Suursäkki kg Irto Typpilannoitteet Tuotetunnus Tuotetunnus Lannoite Muut ravinteet % Muuta Toimituspaikat Säkki/ lava kg N-P-K % Ca Ca-vl Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se UKI SVI HVA SS YaraBela Suomensalpietari ,02 0,0015 Irto vain Uki x x 40/ x YBSS YaraBela Seleenisalpietari ,02 0,0025 x x 650 CAN27PS Yara CAN27 + Mg* ,4 x x 650 YBA YaraBela Axan* ,7 x x 650 NSS YaraBela Sulfan N26, S Tilausaikatuote x x 650 YLK YaraLiva Kalksalpeter* 15, Tilausaikatuote x x 25/1000 YLN YaraLiva Nitrabor* 15, ,5 18,5 0,3 Tilausaikatuote x 600 TL Yara Typpiliuos 390 N 390 g/l Irto vain Svi Tilausaikatuote Suursäkki kg Irto Ominaispaino x 200 l, 1000 l x n. 1,3

21 Lehtilannoitteet Tuotetunnus Liuokset Muut ravinteet g/l Muuta Toimituspaikat Pakkaus Ominaispaino N-P-K g/l Ca Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se VLK YVB YaraVita Brassitrel Pro* ,6 x 10 l/20 l 1,537 YVBO YaraVita Bortrac 150* x 10 l/20 l 1,372 YVC YaraVita Caltrac 560* x 10 l/20 l 1,724 YVG YaraVita Gramitrel* UN3082 x 10 l/20 l 1,646 YVM YaraVita Mantrac Pro* x 5 l/10 l 1,827 YVS YaraVita Solatrel* UN3264 x 10 l/20 l 1,475 YVS1000 YaraVita Solatrel* UN3264 x 1000 l 1,475 YVT YaraVita Thiotrac 300* x 10 l/20 l 1,317 YVZ YaraVita Zintrac 700* UN3082 x 5 l/10 l 1,734 YVCU YaraVita Coptrac 500* UN 3082 Myyntiin syksyllä 2014 x 5 l /10 l 1,524 YVMG YaraVita Magtrac* Myyntiin syksyllä 2014 x 10 l/20 l 1,511 YaraVita-lannoitteiden sekoitustaulukko YaraVita Gramitrel YaraVita Mantrac Pro YaraVita Bortrac 150 YaraVita Thiotrac 300 YaraVita Brassitrel Pro YaraVita Solatrel YaraVita Caltrac 560 YaraVita Zintrac 700 YaraVita Coptrac 500 YaraVita Magtrac YaraVita Gramitrel YaraVita Mantrac Pro YaraVita Bortrac 150 YaraVita Thiotrac 300 YaraVita Brassitrel Pro YaraVita Solatrel YaraVita Caltrac 560 YaraVita Zintrac 700 YaraVita Coptrac 500 YaraVita Magtrac Täysin yhteensopiva Voi sekoittaa alhaisilla köyttömäärillä Ei voi sekoittaa Tuotteet valmistettu Suomessa, tähdellä (*) merkittyjä tuotteita ei ole valmistettu Suomessa. Vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten (VAK) alaisille tuotteille on ilmoitettu UN-numero. Tarkista typen ja fosforin jakaumat sekä ravinnepitoisuudet painoprosentteina osoitteesta YaraVita tankkiseokset osoitteessa

22 Peruna-ja puutarhalannoitteet (kloorivapaita) Tuotetunnus Lannoite Muut ravinteet % Muuta Toimituspaikat Säkki/ lava kg N-P-K % Ca Ca-vl Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se UKI SVI HVA PO1 YaraMila Perunan Y ,5 11,7 0,05 0,05 0,25 Tilausaikatuote x x 40/ PO2 Perunan Y ,7 12 0,02 0,01 0,1 0,018 Tilausaikatuote x x 650 TPO1 Tärkkelysperunan Y ,8 10 0,04 0,039 0,17 0,001 0,028 Tilausaikatuote x x 650 TP2 YaraMila Tärkkelys Y ,5 10 0,02 0,05 Tilausaikatuote x x 650 TPNK Tärkkelysperunan NK Tilausaikatuote x x 650 Suursäkki kg Irto Kuiva rakeistettu PT2 Puutarhan Y ,5 12,5 0,05 0,03 0,1 0,25 0,04 Tilausaikatuote x 40/ x PT3 YaraMila Puutarhan Y ,6 10 0,05 0,03 0,08 0,25 0,002 0,04 Tilausaikatuote x x 40/ PTNK1 Puutarhan NK ,6 1,3 3 13,5 0,15 0,035 0,1 0,01 0,05 0,001 x 40/ x PTPK Puutarhan PK ,8 13 0,01 0,030 0,03 0,01 0,02 0,001 x 40/ x VY Varhaisviljelyn Y ,05 0,7 0,001 Tilausaikatuote x 40/ x PTVY Varhaisviljelyn Y ,4 1 1,6 10,5 0,15 0,035 0,5 0,001 Tilausaikatuote x 40/ x Täydennyslannoitteet Tuotetunnus Lannoite Muut ravinteet % Muuta Toimituspaikat Säkki/ lava kg N-P-K % Ca Ca-vl Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se UKI SVI HVA U Urea* 46,3-0-0 x x 600 KSU Kaliumsuola* x x 650 Suursäkki kg Irto Kuiva rakeistettu KAS Kaliumsulfaatti x x x 650 x ST Starttiravinne* x x 30/ CURE Kupariravinne ,6 17,5 2 UN3077 x 650 x MNRE Mangaaniravinne ,5 3,6 18,3 5 x 650 x ZNRE Sinkkiravinne , UN3077 x 650 x BORA Booriravinne 20 10,5 2 14,5 0,75 x 35/ x KMGR Kalium-magnesiumravinne , x 650 x HIR Hivenravinneseos ,3 1 0,3 2 0,05 0,8 UN3077 x 40/ x FSL Ferticare Starttiliuos Tilausaikatuote, Valkeakoski 1000/ 1170 Tuotteet valmistettu Suomessa, tähdellä (*) merkittyjä tuotteita ei ole valmistettu Suomessa. Vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten (VAK) alaisille tuotteille on ilmoitettu UN-numero. Tarkista typen ja fosforin jakaumat sekä ravinnepitoisuudet painoprosentteina osoitteesta YaraVita tankkiseokset osoitteessa

23 Vesiliukoiset lannoitteet Tuotetunnus Vesiliukoiset lannoitteet Muut ravinteet % Muuta Toimituspaikat Pakkaus N-P-K % Ca Mg S B Cu Fe Mn Mo Zn Cl FPK Ferticare PK* ,5 10 0,021 0,01 0,12 0,1 0,002 0,03 VLK 25 kg/1200 kg FHYD1 Ferticare HYDRO* ,4 4 0,03 0,02 0,2 0,14 0,004 0,02 VLK 25 kg/1200 kg FSB Ferticare * ,7 4,4 0,02 0,01 0,2 0,2 0,002 0,11 VLK 25 kg/1200 kg FKEM Ferticare * VLK 25 kg/1200 kg FKOM2 Ferticare KOMBI 2* ,5 2 0,02 0,01 0,1 0,1 0,002 0,01 UNI1759 VLK 25 kg/1200 kg FKOM3 Ferticare KOMBI 3* ,6 2 0,03 0,01 0,2 0,1 0,002 0,02 VLK 25 kg/1200 kg FOTL Ferticare OTL* Ravinteet viljely- ja raakavesitietojen mukaan Min kg VLK 25 kg/1200 kg FHB Ferticare ,3 4,4 0,05 0,02 0,27 0,15 0,008 0,03 VLK 25 kg/1200 kg FOM Ferticare ,06 0,03 0,4 0,2 0,01 0,04 VLK 25 kg/1200 kg YLCN YaraLiva Calcinit* VLK 25 kg/1225 kg KPLUS Krista K Plus* UN1486 VLK 25 kg/1050 kg KMGS Krista MgS* 9,6 13 VLK 25 kg/1000 kg KMAG Krista MAG* VLK 25 kg/1000 kg KMKP Krista MKP* VLK 25 kg/1000 kg KSOP Krista SOP VLK 25 kg/1000 kg KUR Krista U* VLK 15 kg/525 kg CACLH Kalsiumkloridi, hiutale 28 49,2 VLK 25 kg/1050 kg Nestemäiset lannoitteet Tuotetunnus Liuokset Muut ravinteet g/l Muuta Toimituspaikat N-P-K g/l Ca Mg S B Cu Fe Mn Mo Zn Cl Pakkaus Ominaispaino MG20 Magnesiumnitraatti, neste* VLK 20 l /320 l n. 1,35 MG200 Magnesiumnitraatti, neste* VLK 200 l/800 l n. 1,35 MG1000 Magnesiumnitraatti, neste* VLK 1000 l n. 1,35 KN20 Kalsium-neste VLK 20 l /320 l n. 1,3 KN200 Kalsium-neste VLK 200 l/800 l n. 1,3 KN1000 Kalsium-neste VLK 1000 l n. 1,3 FMG20 Hortigrow, neste* UN3264 VLK 20 l /320 l n. 1,4 FMG200 Hortigrow, neste* UN3264 VLK 200 l/800 l n. 1,4 FMG1000 Hortigrow, neste* UN3264 VLK 1000 l n. 1,4 TH22 Typpihappo 60 % tekn UN2031 VLK 30 kg/960kg n. 1,4 PFIK5 Phosfik* ,14 0,28 0,28 0,28 0,014 VLK 5 l n. 1,4 PFIK20 Phosfik* ,14 0,28 0,28 0,28 0,014 VLK 20 l n. 1,4 GBCA20 GliborCa* VLK 20 l n. 1,4 DLPN Dissolvine LPN* , ,8 9 VLK 20 l n. 1,3 DFE6 Dissolvine D Fe 6* VLK 20 l n. 1,3

24 Metsälannoitteet Tuotetunnus Lannoite Muut ravinteet % Muuta Toimituspaikat Säkki/ lava kg N-P-K % Ca Ca-vl Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se UKI SVI HVA MNP1 YaraMila Metsän NP ,15 0,1 Tilausaikatuote x 650 Suursäkki kg Irto Kuiva rakeistettu RPK Rauta-PK ,5 0,5 4 0,3 0,06 2,5 Tilausaikatuote x 40/ x BORA Booriravinne 20 10,5 2 14,5 0,75 x 35/ x MSS YaraBela Metsäsalpietari ,15 Tilausaikatuote x 650 SS YaraBela Suomensalpietari ,02 0,0015 Irto vain Uki x x 40/ x Turvelannoitteet Tuotetunnus Lannoite Muut ravinteet % Muuta Toimituspaikat N-P-K % Ca Mg S B Cu Fe Mn Mo Zn Se PCTIK Peatcare ,6 13 0,03 0,1 0,2 0,2 0,05 0,04 VLK 25 kg/1050 kg PGM50 PG-Mix Control ,9 1,8 3,6 0,03 0,15 0,09 0,16 0,2 0,04 Hidasliuk. VLK 25 kg/1200 kg Pakkaus Ominaispaino Maanparannusaineet Tuotetunnus Maanparannusaine Muut ravinteet % Muuta Toimituspaikat Säkki/ lava kg N-P-K % Ca Mg K S UKI SVI HVA Suursäkki kg Irto Ominaispaino MK Yara magnesium pitoinen kalkki 28 3 Neutralointikyky 33 % x x 1600 kg/m 3 B Yara Biotiitti Neutralointikyky 13 % x x 1350 kg/m 3 AP Yara Apatiitti Happoliukoinen P 14% x x 1500 kg/m 3 BAP Yara Bio-Apatiitti Neutralointikyky 18 % x x 1550 kg/m 3 PEKI Yara Maanparannuskipsi 0-0, x x 1500 kg/m 3 Muut tuotteet Tuotetunnus Lannoite Käyttö Muuta Pakkaus RW1 Reciclean W1 Kastelujärjestelmien puhdistukseen UN l/320 l RW2 Reciclean W2 Kastelujärjestelmien puhdistukseen UN l/320 l Tuotetunnus Lannoite Käyttö Muuta Pakkaus RW1200 Reciclean W1 Kastelujärjestelmien puhdistukseen UN l/800 l RW2200 Reciclean W2 Kastelujärjestelmien puhdistukseen UN l/800 l Tuotteet valmistettu Suomessa, tähdellä (*) merkittyjä tuotteita ei ole valmistettu Suomessa. Vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten (VAK) alaisille tuotteille on ilmoitettu UN-numero. Tarkista typen ja fosforin jakaumat sekä ravinnepitoisuudet painoprosentteina osoitteesta YaraVita tankkiseokset osoitteessa

25 Kysy lisää! Kasvikohtainen neuvonta Viljat ja öljykasvit Anne Kerminen Puh Nurmet Minna Toivakka Puh Peruna, sokerijuurikas ja avomaan vihannekset Aleksi Simula Puh Kasvihuonetuotanto, marjat, hedelmät ja taimistot Raija Roos Puh Metsä Petri Kortejärvi Puh Neuvontapuhelin : kasvukaudella (heinäkuun loppuun) ark. klo 8 19 ja muina vuodenaikoina ark. klo (Puheluiden hinnat ovat: GSM 8,28 snt/ puh + 16,56 snt/min ja lankapuhelin 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min). Alueellista ja kasvikohtaista neuvontaa saat alla olevilta yaralaisilta. Asiakkuuspäälliköt Yhteyspäälliköt Pohjanmaa Stefan Dahlvik Puh Varsinais-Suomi, Ahvenanmaa, Pohjanmaa Jorma Peippo Puh Pohjois-Suomi Ilkka Mustonen Puh Keski-Suomi, Savo, Etelä-Suomi Simo Ylä-Uotila Puh Etelä-Suomi Pekka Lipsanen Puh Keski- ja Itä-Suomi Ilkka Suur-Uski Puh Lue lisää lannoituksesta yara.fi farmit.net Seuraa ajankohtaisia Pidätämme oikeuden muuttaa tässä luettelossa esitettyjä tietoja. Lounais-Suomi Antti Pakkanen Puh

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013 Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Lannoiteopas 2016 2017

Lannoiteopas 2016 2017 Lannoiteopas 2016 2017 Suomen oloihin suunniteltu valikoima Yara Suomen lannoitevalikoima on vuosien ajan kehitetty vastaamaan suomalaisten peltojen ja viljelykasvien ravinnetarpeita. Laadultaan ja määrältään

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet RATKAISU HIVENRAVINTEIDEN PUUTOKSEEN -sarja on hivenravinneratkaisu kasvien oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn. Yhdenkin hivenravinteen puute estää

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

LANNOITEOPAS 2015 2016

LANNOITEOPAS 2015 2016 LANNOITEOPAS 2015 2016 Hyvä sato on viljelijän ja ympäristön etu Hyvä sato on niin viljelijän, ympäristön kuin kuluttajienkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät Kasvun edellytykset Ilmasto Kasvi Lannoitus Vesi Maa/kasvualusta Kasvutekijät Kasvin kasvu ja sadontuotto riippuvat useista kasvutekijöistä Kasvutekijät eivät korvaa

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Lehtilannoitekokeet 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) HtS, m ph 6.4 Ca 3900 K 253 P 10 Mg 248 Na 44 Mn 9 Huononlainen B 1.4 Hyvä Koevuosi 2014 Lajike: Diana KWS Ruudun koko: 8m X 2m Siemenetäisyys:

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Hankkija - Maatalous Oy:n siemensopimustuottajien koulutuspäivä 26.1.2012 Kotkaniemi

Lisätiedot

Kemira GrowHow n Y-lannoitteet

Kemira GrowHow n Y-lannoitteet Kemira GrowHow n Y-lannoitteet Y-lannoite ymmärtää suomalaista peltoa Y-lannoitevalikoima uudistuu Kemira GrowHow n Y-lannoitevalikoima uudistuu kesän 2007 aikana. Muutoksen taustalla on uusi ympäristötukijärjestelmä

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP

Lisätiedot

leveämmäksi 3/15 Superfoodia tuottamassa Tuomas Kekki Sivut 15 17 Viljan vienti vetää Torju rikat ne vievät ravinteita viljoilta

leveämmäksi 3/15 Superfoodia tuottamassa Tuomas Kekki Sivut 15 17 Viljan vienti vetää Torju rikat ne vievät ravinteita viljoilta Viljan vienti vetää Sivu 9 Torju rikat ne vievät ravinteita viljoilta Sivu 8 3/15 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi Superfoodia tuottamassa Tuomas Kekki Sivut 15 17 Maito 2020 -seminaarit

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009 Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Raija Roos 11.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaseva merkitys juuriston tapaan

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

leveämmäksi 1/14 Miten lannoitteet syntyvät Uudessakaupungissa? Satoisat ohrat hyötyvät kasvukauden aikaisesta lannoituksesta Sivut 38 41 Sivu 8

leveämmäksi 1/14 Miten lannoitteet syntyvät Uudessakaupungissa? Satoisat ohrat hyötyvät kasvukauden aikaisesta lannoituksesta Sivut 38 41 Sivu 8 1/14 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi YaraVita-lehtilannoituksesta hyvät tulokset rapsilla Sivu 10 Ravinnetaseet viime kasvukaudella Sivu 22 Kasvinsuojelu IPM:n mukaiseksi Sivu

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet www.novarbo.fi tatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Viherrakentaminen Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuiv Luonnonmukainen lannoiteperhe

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Lannoitemarkkinat keväällä 2015 VYR viljelijäseminaari. Hämeenlinna 27. tammikuuta 2015 Yara Suomi/Tero Hemmilä

Lannoitemarkkinat keväällä 2015 VYR viljelijäseminaari. Hämeenlinna 27. tammikuuta 2015 Yara Suomi/Tero Hemmilä Lannoitemarkkinat keväällä 2015 VYR viljelijäseminaari Hämeenlinna 27. tammikuuta 2015 Yara Suomi/Tero Hemmilä Sisältö Yara Suomessa Lannoitteiden hintakehitykseen vaikuttavat tekijät Lannoitteiden kysyntä

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Modduksen vaikutus kasviin

Modduksen vaikutus kasviin Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Starttifosforikokeen tuloksia 2012-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisadon muutos eri viljavuusluokissa Tyydyttävä P-luku alle

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion

Lisätiedot

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:

Lisätiedot

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot