POLPOP03 TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN JA POLITIIKAN TUTKIMUKSEN AINEISTOT SLK Ilkka Ruostetsaari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POLPOP03 TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN JA POLITIIKAN TUTKIMUKSEN AINEISTOT SLK Ilkka Ruostetsaari"

Transkriptio

1 POLPOP03 TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN JA POLITIIKAN TUTKIMUKSEN AINEISTOT SLK 2017 Ilkka Ruostetsaari

2 OSAAMISTAVOITTEET Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt tieteelliseen ajatteluun ja tieteelliseen tekstin perussääntöihin kirjoittamisen lajityyppinä. Opiskelija on tarkastellut tieteellistä kirjoittamista prosessina, tutkimusraportin rakenteellisia ominaispiirteitä, argumentointia, tieteellisen tekstin eettisiä vaatimuksia, lähdekritiikkiä sekä lähdeviitteiden roolia ja niiden merkitsemistä. Opiskelija ymmärtää mitä tieteellisyys on ja hahmottaa tutkimuksellisesta lukutaitoa ja tieteelliseen kirjoittamiseen liittyviä prosesseja. Opiskelija tuntee myös erilaisia politiikan tutkimuksessa hyödynnettäviä aineistoja. Opiskelija hallitsee tieteellisen kirjoittamisen perussäännöt ja osaa soveltaa niitä rajattuun aineistoon.

3 KURSSIN RAKENNE JOHDANTOLUENTO 12 TUNTIA SEMINAARI 24 TUNTIA, jossa tehdään harjoitustyö pareittain. Harjoitustyöt käsitellään ryhmissä. TIEDONHANKINNAN PERUSTEET, jossa harjoitusryhmät ARVOSTELU ASTEIKOLLA 0-5 KAIKKI KURSSIN KOKOONTUMISET OVAT PAKOLLISIA (poissaolot korvattava esseillä)

4 SYKSYN AIKATAULU JOHDANTOLUENNOT: Ruostetsaari ke klo (PinniA 1081) ja pe klo 9-11 (PinniA 1081 HARJOITUKSET Järjestäytyminen: to klo PinniB 3107 Tapio Juntusen ryhmä ma klo 9-12 PinniA 3103 Mikko Poutasen ryhmä ma klo 9-12 PinniA 2089

5 TIEDONHAKINNAN PERUSTEET (1 OP) Kurssin verkko-oppimateriaali kirjaston oppaissa ja Moodlessa Kurssiin kuuluu yht. 4 t lähiopetusta ja itsenäistä verkko-opiskelua: kaikille yhteinen verkko-opetuskerta, 2 harjoituskertaa á 2 tuntia lähiopetuksena, viikkotehtävät ja vertaisarviointitehtävä. Aloitusluento verkossa viikolla 38, syyskuu 2017 Harjoitusryhmät lähiopetuksena: viikot ( ) Opetusluokka: Linna, kirjaston Akseli-opetusluokka 3021, 3. krs., paitsi ma ja ke Ma 10-12, 12-14, 14-16, Ti 10-12, 12-14, 14-16, Ke 08-10, 10-12, 12-14, To 12-14, 14-16, Pe Viikot 41-42: verkko-opiskeluna oma tehtävä ja vertaisarviointitehtävä

6 ILMOITTAUTUMINEN TIEDONHANKINNAN PERUSTEISIIN Harjoitusryhmiin on ennakkoilmoittautuminen Valitse sellainen harjoitusryhmä, johon voit osallistua kummallakin lähiopetuskerralla (sama ryhmä peräkkäisinä viikkoina) Kurssi on pakollinen eikä sitä voi suorittaa osina tai etänä Ilmoittautuminen Moodlessa Ilmoittautumisaika ke 6.9. klo 9.00 ti klo 23.55

7 LUENNOLTA POISSAOLOJEN KORVAAMINEN Jokainen luennolta poissaolokerta on korvattava erillisellä esseellä, jonka pituus on vähintään 3 sivua. Esseet kirjoitetaan kurssin oheislukemistona olevista kirjoista (yhdestä tai useammasta). Muitakin vastaavia tieteellisen kirjoittamisen oppaita voi käyttää. Luentoa koskevien power point kalvojen referoiminen ei riitä. Lähdeviitteet merkitään tekstiin. Esseet on lähetettävä liitetiedostona (word- tai pdf-muodossa): ilkka.ruostetsaari@uta.fi mennessä.

8 ESSEIDEN AIHEET KULTAKIN POISSAOLOPÄIVÄLTÄ: Ke 13.9.: Mikä tekee tekstistä tieteellisen? Pe 15.9.: Objektiivisuus tieteellisen tiedon kriteerinä Ke 20.9.: Mitä tekijöitä on otettava huomioon valittaessa tieteellisen tutkimuksen aihetta? Pe 22.9.: Mitä tarkoittaa kirjoittaminen prosessina? Ke 27.9.: Mihin tarvitaan lähdekritiikkiä? Pe 29.9.: Minkälaisia erilaisia aineistoja yhteiskuntatieteellisessä (varsinkin politiikan tutkimuksessa) voidaan käyttää?

9 OHEISKIRJALLISUUS Viskari, Tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Tampereen yliopistopaino Kinnunen & Löytty, Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino Luostarinen & Väliverronen, Tekstinsyöjät. Vastapaino (e-aineisto Hurtig, Laitinen & Uljas-Rautio, Ajattele itse. Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. PS-kustannus Ronkainen, Pehkonen, Lindblom, Ylänne & Paavilainen, Tutkimuksen voimasanat. WSOYpro Oy Kuula, Tutkimusetiikka. Vastapaino Heikkinen, Voutilainen, Lauerma, Tiililä & Lounela (toim), Genreanalyysi - tekstilajitutkimuksen käytäntöä. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisu 29. Kotimaisten kielten keskus. Helsinki Opas kirjallisin töihin (politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma) _toihin_2015.pdf

10 OHJEITA IDEAPAPERIN LAATIMISEKSI Ideapaperi on suunnitelma tai käsikirjoitus, jonka pohjalta harjoitustyö laaditaan. Se on täydellisin lausein (ei ranskalaisin viivoin) kirjoitettu n. yhden liuskan mittainen teksti, jossa tulee mainita: 1) Laadittavan harjoitustyön otsikko 2) Harjoitustyön aihe/teema 3) Alustava kysymyksenasettelu. Kysymyksiä voi olla yksi tai useampia, esim. pääkysymys ja tarkentavia alakysymyksiä 4) Harjoitustyön näkökulma ( miltä kantilta tai millaisen teoreettisen ajatuksen valossa esseen aihetta aiotaan tarkastella ja tulkita) 5) Tiedonhankintasuunnitelma: A) Harjoitustyön primääriaineisto(t): mitä aineistoa tutkitaan ja tulkitaan, B) Harjoitustyön sekundääriaineisto(t): tutkimuskirjallisuus

11 OHJEITA HARJOITUSTYÖN TEKEMISEEN Rajaa näkökulma, josta käsin tarkastelet valitsemaasi teemaa Määrittele tutkimuskysymys tai esitä väite, jota tarkastelet primääriaineiston kautta Käy läpi tarvittava tutkimuskirjallisuus Problematisoi älä ota asioita annettuna, esitä lukemallesi kysymyksiä Määrittele käsitteet Argumentoi: perustele esittämäsi ajatukset ja väittämät Tekstin pituus n sivua Tekstin pitää sisältää suora lainaus, käännös ja referointi Lähdeviitteet merkittävä tekstiin

12 ESIMERKKEJÄ HARJOITUSTÖIDEN AIHEISTA

13 Perussuomalaisten sisäinen demokratia. Perussuomalaisten puoluekokous osallistuvan demokratiateorian näkökulmasta Tutkimuskysymys: onko Perussuomalaisten puoluekokouskäytäntö demokraattinen ja missä määrin puolueen jäsenet voivat vaikuttaa puolueen päätöksentekoon (taustaksi: PS poikkeaa muista suomalaisista puolueista siinä, että jäsenillä ei ole oikeutta tehdä aloitteita puoluekokouksen käsiteltäväksi; toisaalta kaikki puolueen jäsenet voivat osallistua puoluekokoukseen) Primääriaineisto: perustuslaki, puoluelaki, yhdistyslaki ja Perussuomalaisten säännöt 2009 Sekundääriaineisto: kaksi demokratiateoriaa; elitistinen demokratia ja osallistuva demokratia (viitataan muutamaan tutkimuslähteeseen, mm. klassikko Joseph Schumpeteriin ja demokratiateoriasta käytyyn nykykeskusteluun). Joitakin monografisia tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita.

14 Refleksiivinen politiikka ja uudenlainen poliittinen osallistuminen Tutkimuskysymys: kuinka Jarmo Rinne ymmärtää refleksiivisen politiikan ja kuinka poliittinen osallistuminen on politiikan henkilökohtaistumisen myötä muuttunut (esimerkkinä poliittinen kuluttaminen) Primääriaineisto: Jarmo Rinteen väitöskirja ja muita kirjoituksia Sekundääriaineisto: tutkimuskirjallisuutta siitä, miten muut tutkijat ovat tarkastelleet poliittista osallistumista ja sen

15 Palestiinalaisten ja Israelin konflikti: EU:n toiminta rauhanrakentajana Tutkimuskysymys: Miten EU on pyrkinyt ratkaisemaan palestiinalaisten ja Israelin välistä konfliktia Primääriaineisto: EU:n aiheesta tuottamat dokumentit, esimerkiksi Eurooppaneuvoston päätöslauselmat Sekundääriaineisto: EU:n ulkopolitiikkaa ja konfliktintutkimusta käsittelevät tieteelliset teokset ja artikkelit

16 Intian uusi ulkopolitiikka Tutkimuskysymys: Millaista Intian uuden pääministerin Narenda Modin harjoittama ulkopolitiikka on suhteessa Intian aiemmin harjoittamaan ulkopolitiikkaan? Primääriaineisto: Narenda Modin politiikkaa käsittelevät sanoma- ja aikakauslehdet (rajaus muutamaan ulkomaiseen lehteen) Sekundääriaineisto: Intian ulkopolitiikkaa ja sen traditioita käsittelevät tieteelliset teokset ja aikakauslehdet

17 HARJOITUSTYÖN RAKENNE Otsikko Johdanto, jossa määritellään ja perustellaan tutkimustehtävä Teoreettinen viitekehys: teemaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta, jonka pohjalta määritellään oma näkökulma Käsittelyosa (voi olla useampia lukuja) Johtopäätökset (vastaus tutkimuskysymykseen) Lähdeluettelo

18 IDEAPAPERIN JA HARJOITUSTYÖN DEADLINET Harjoitustyön ja ideapaperin orientaatio ke luennon lopussa (ideapaperi ja harjoitustyö tehdään pareittain) Ideapaperin deadline tiistaina klo 12 (luennot päättyvät edellisenä viikon perjantaina) Ideapapereita koskeva palaute ja seminaariryhmien järjestäytyminen torstaina klo 12-16, Pinni B3017 Palautetta ideapapereista pareille myös sähköpostilla Harjoitustöiden deadline kaikille perjantaina klo 24 Ideapaperit ja harjoitustyöt palautetaan pdf-muodossa Moodleen (löytyy yliopiston kotisivulta: Learning2.uta.fi (Moodle), kurssiavain: tietkirj Seminaarit käynnistyvät maanantaina klo 9-12 (tästä eteenpäin samaan aikaan viikottain maanantaisin asti)

19 LUENTO-OSUUDEN SISÄLTÖ 1) ARKIAJATTELU VS. TIETEELLINEN AJATTELU 2) TIETEELLISEN TEKSTIN OMINAISPIIRTEET 3) TUTKIMUKSEN ETIIKKA 4) TIETEELLISEN TEKSTIN PERUSRAKENNE 5) AIHEEN VALINTA 6) TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN PROSESSINA 7) LÄHDEVIITEKÄYTÄNTÖ 8) LÄHDEKRITIIKKI 9) POLITIIKAN TUTKIMUKSEN AINEISTOT 10) HARJOITUSTYÖ JA PALAUTE SIITÄ

20 TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN LÄHTÖKOHDAT Tieteellinen kirjoittaminen edellyttää akateemista luku- ja kirjoitustaitoa. Perusteleminen eli argumentaatio on tieteellisen kirjoittamisen ydin. Tieteelliselle kirjoittamiselle on tyypillistä sopimuksenvaraisuus ja kielellisesti vakiintuneet piirteet. Tieteen näkökulma todellisuuteen on käsitteellistävä. Oma teksti rakennetaan dialogiseksi aiemman tutkimustiedon kanssa. Pyrkimys objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen. Tieteellinen kirjoittaminen edellyttää tutkimuseettisten pelisääntöjen noudattamista.

21 ARKIARKIAJATTELUN ONGELMIA (Uusitalo 1991) EPÄLUOTETTAVAT HAVAINNOT SELEKTIIVISET HAVAINNOT LIIALLINEN YLEISTÄMINEN PUUTTEELLINEN PÄÄTTELY LYHYTJÄNTEISYYS ASIOIDEN TARKASTELU IRRALLAAN YHTEYKSISTÄÄN

22 TIETEELLISEN AJATTELUN OMINAISPIIRTEET (Uusitalo 1991) KRIITTISYYS: TIETEELLISELTÄ TIEDOLTA VAADITAAN PERUSTELUJA JULKILAUSUTTUJEN JA TOISTETTAVISSA OLEVIEN MENETELMIEN KÄYTTÖ TIEDE PYRKII JÄRJESTÄMÄÄN TULOKSENSA SYSTEMAATTISEKSI JA TALOUDELLISEKSI KOKONAISUUDEKSI ELI KOHDEILMIÖTÄÄN KUVAAVAKSI JA SELIT- TÄVÄKSI TEORIAKSI

23 TIETEEN ARVOT JA TAVOITTEET (Uusitalo 1991) TOTUUS JA KÄYTÄNNÖLLISYYS OBJEKTIIVISUUS JA LUOTETTAVUUS TALOUDELLISUUS

24 TIETEEN NORMIT (Merton 1968) ARVIOINTIPERUSTEIDEN YLEISPÄTEVYYS ELI UNIVERSALISMI TIEDON YHTEISYYS ELI KOMMUNISMI PUOLUEETTOMUUS JÄRJESTELMÄLLINEN EPÄILY

25 TIETEELLINEN TEKSTI (Mäkinen 2005) EROAA ARKI- JA PUHEKIELESTÄ ON OBJEKTIIVISTA ON RETORISTA MÄÄRITTELEE KÄSITTEET ON RAKENTEELTAAN KONVENTIONAALINEN ETENEE LOOGISESTI ON INTERTEKSTUAALISTA PERUSTUU SOPIMUKSIIN

26 TUTKIJAN EETTINEN VASTUU (Uusitalo 1991) SUURTA YLEISÖÄ JA YHTEISKUNTAA KOHTAAN TUTKIJAN JA TOIMEKSIANTAJAN SUHTEESEEN LIITTYVÄT KOHDEHENKILÖITÄ KOHTAAN (SUOSTUMUS JA ANONYMITEETTI)

27 TUTKIMUSEETTISIÄ PERIAATTEITA (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2007) 1) TOISTEN TEKSTIÄ EI SAA PLAGIOIDA 2) TUTKIJA EI SAA PLAGIOIDA ITSEÄÄN, OMIA TUTKIMUKSIAAN 3) TULOKSIA EI SAA SEPITTÄÄ, KAUNISTELLA EIKÄ YLEISTÄÄ KRITIIKITTÖMÄSTI 4) RAPORTOINTI EI SAA OLLA HARHAANJOHTAVAA TAI PUUTTEELLISTA 5) TOISTEN TUTKIJOIDEN OSUUTTA EI SAA VÄHÄTELLÄ 6) TUTKIMUKSEEN MYÖNNETTYJÄ VAROJA EI KÄYTETÄ VÄÄRIIN TARKOITUKSIIN

28 TIETEELLISEN TYÖN PERUSRAKENNE (Kniivilä ym. 2007) 1) NIMIÖLEHTI ELI KANSI 2) TIIVISTELMÄ 3) SISÄLLYSLUETTELO 4) JOHDANTO 5) TEOREETTINEN TAUSTA 6) TUTKIMUSTEHTÄVÄN JA ONGELMIEN MÄÄRITTELY 7) TUTKIMUSAINEISTON JA MENETELMIEN ESITTELY 8) KÄSITTELY- ELI ANALYYSIOSAN LUVUT 9) JOHTOPÄÄTÖKSET (TULOKSET, POHDINTA) 10) LÄHDELUETTELO 11) LIITTEET

29 NIMIÖLEHTI ELI KANSI - TUTKIELMAN NIMI - TEKIJÄ (T) - TYÖN TYYPPI (ESIM. KANDIDAATINTUTKIELMA) - TYÖN KÄSITTELYAJANKOHTA - SUORITTAMISPAIKKA (KURSSIN NIMI, YLIOPISTO, YKSIKKÖ) - TYÖN OHJAAJA JA OPPONENTTI(T)

30 LUKUJEN OTSIKOINTI 4.PÄÄOTSIKKO 51 5.PÄÄOTSIKKO Alaotsikko Alaotsikko Alaotsikko Alaotsikko 86

31 7 HYVÄÄ PÄÄTÖSTÄ TUTKIMUSTA SUUNNITELTAESSA (Hirsjärvi ym. 2007) 1) TEEN KUNNOLLISEN TYÖN KOHTUULLISESSA, SUUNNITELLUSSA AJASSA 2) EN TEE TUTKIMUKSESTANI ELINIKÄISTÄ PROJEKTIA 3) EN KUITENKAAN PIDÄ JÄÄRÄPÄISESTI KIINNI AIHEESTANI 4) YMMÄRRÄN OPINNÄYTTEEN JUURI OPINNÄYTTEEKSI, JOSSA ON AINA VAJAVUUKSIA 5) YMMÄRRÄN, ETTÄ ELÄMÄ JATKUU OPINNÄYTETYÖN JÄLKEENKIN JA ETTÄ KAIKKEA EI TARVITSE PANOSTAA TÄHÄN YHTEEN JA SAMAAN TYÖHÖN 6) VOIN JATKAA MYÖHEMMINKIN UUSISTA, KINNOSTAVISTA AIHEISTA, JOTKA VIRIÄVÄT TUTKIMUKSEN KULUESSA 7) TUTKIMUKSENI ON VAIN YKSI NÄKÖKULMA AIHEESEEN

32 AIHEEN VALINTA PELKKÄ YLEISLUONTEINEN AIHE EI VIELÄ RIITÄ TUTKIELMAN LÄHTÖKOHDAKSI, VAAN AIHEESEEN TULISI LÖYTÄÄ JOKIN JOHTOAJATUS JA NÄKÖKULMA JOHTOAJATUS ON TÄRKEÄ, KOSKA SE OHJAA KOKO MYÖHEMPÄÄ TYÖSKENTELYÄ: LÄHTEIDEN ETSINTÄÄ, TEORIAN VALINTAA, AINEISTON HANKINTAA JNE.

33 MITEN LÖYDÄN AIHEEN? AIHEEN VOI LÖYTÄÄ, SAADA, KEKSIÄ TAI SYNNYTTÄÄ MONELLA TAVALLA KRIITTINEN ASENNOITUMINEN INTUITIO TUTKIMUKSEN TULISI LÄHTEÄ LIIKKEELLE JOSTAKIN KIINNOSTUSTA HERÄTTÄVÄSTÄ ILMIÖSTÄ TAI TEHDYSTÄ HAVAINNOSTA

34 AIHEEN IDEOINTI (Hirsjärvi ym.2007) AIHEEN ETSIMISEN VOI ALOITTAA KAHDELLA TAVALLA: LÄHDETÄÄN 1) TUTUSTA AIHEPIIRISTÄ JA ETSITÄÄN TÄSMÄLLINEN AIHE SEN ALUEELTA TAI 2) VALITAAN TARKOITUKSELLISESTI AIVAN UUSI ALUE TUTKIELMAN KOHTEEKSI 1A) KÄSITYS TUTKITTAVASTA ILMIÖSTÄ ON MUODOSTUNUT LUKEMISEN JA KOULUTUKSEN POHJALTA 1B) KÄSITYS TUTKITTAVASTA ILMIÖSTÄ ON MUODOSTUNUT KOKEMUKSEN JA KÄYTÄNNÖN TYÖN PERUSTEELLA

35 HYVÄN AIHEEN KRITEERIT (Hirsjärvi ym. 2007) 1) KIINNOSTAAKO AIHE TODELLA SINUA? 2) ONKO AIHE SOPIVA POLITIIKAN TUTKIMUKSEEN? 3) ONKO AIHEELLA YHTEISKUNNALLISTA TAI TIETEEN SISÄISTÄ MERKITYSTÄ 4) OPETTAAKO AIHEEN TUTKIMINEN SINULLE JOTAKIN? 5) ONKO AIHE TOTEUTETTAVISSA KOHTUULLISESSA AJASSA? 6) ONKO AIHEESTA SAATAVISSA TARPEEKSI TIETOA? 7) ONKO AIHE SELLAINEN, ETTÄ TUTKIMUS ON MAHDOLLISTA TOTEUTTAA OTTAEN HUOMIOON A) TALOUDELLISET VOIMAVARAT, B) TUTKIMUKSEN KOHTEIDEN SUOSTUMUS,C) TARVITTAVAT ERIKOISLAITTEET TAI KALLIS MATERIAALI, D) TARVITTAVAT KIRJASTOPALVELUT JA KIELITAITO 8) ONKO AIHE SELLAINEN, ETTÄ KYKYSI JA KOKEMUKSESI PÄÄSEVÄT ESIIN?

36 PROSESSIKIRJOITTAMINEN (Kniivilä ym. 2007) TARKOITTAA SELLAISTA KIRJOITTAMIS- KÄYTÄNTÖÄ, JOSSA TEKSTIÄ MUOKATAAN KIRJOITTAMALLA USEAMPIA LUONNOKSIA SAADUN PALAUTTEEN TAI ITSEARVIOINNIN POHJALTA KIRJOITTAMISTA EI TULE PITÄÄ TUTKIMUKSELLE ALISTEISENA TOIMINTANA VAAN LUONNOLLISENA OSANA TUTKIMUSTA KIRJOITTAMINEN ON TOIMINTAA, JOSSA VUOROPUHELU ERI TAHOJEN KANSSA ON TÄRKEÄÄ KIRJOITTAJAN OMAN ÄÄNEN ETSIMINEN ON KUITENKIN TÄRKEÄ TAVOITE TUTKIMUKSESSA

37 TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN PROSESSINA (Kniivilä ym. 2007) TOIMINTOINA AJATTELU, KIRJOITTAMINEN JA LUKEMINEN LIITTYVÄT KIINTEÄSTI TOISIINSA AKATEEMINEN LUKUTAITO LIITTYY OLENNAISESTI TUTKIMUSTYÖHÖN KÄSITTÄEN OMAKOHTAISEN TIEDONHANKINNAN SEKÄ LÄHDE-AINEISTON KÄYTTÖTAIDON ELI TUTKIMUSTA VARTEN LUKEMISEN JA SIIHEN PERUSTUVIEN MUISTIINPANOJEN LAATIMISEN AKATEEMINEN LUKUTAITO JOHTAA AKATEEMI-SEEN KIRJOITUSTAITOON, JOKA KÄSITTÄÄ MM. KYVYN LAATIA TUTKIELMA TIETEELLISEN ESITYSTAVAN MUKAISESTI AKATEEMISEEN TYÖSKENTELYYN JA KIRJOITTAMISEEN LIITTYY TIETEELLINEN ARGUMENTOINTI AJATTELU JA KIRJOITTAMINEN LIITTYVÄT TOISIINSA EROTTÄMATTOMASTI JA VASTAVUOROISESTI TIETEELLISEN TEKSTIN KIRJOITTAMISELLE ON OMINAISTA, ETTÄ SE RAKENTUU SEKÄ AIEMMILLE TEKSTEILLE ETTÄ KIRJOITTAJAN OMALLE TUTKIMUS- JA AJATUSTYÖLLE

38 KIRJOITTAMISPROSESSIN VAIHEET (Kniivilä ym. 2007) 1) VALMISTAUTUMINEN 2) LUONNOSTELEMINEN 3) TEKSTIVERSION KIRJOITTAMINEN ELI MUOKKAAMINEN 4) TEKSTIN TARKASTELU JA TOIMITTAMINEN 5) TEKSTIN OIKOLUKU JA VIIMEISTELEMINEN

39 ALOITTAMISEN KULTAISET SÄÄNNÖT (Kniivilä ym. 2007) ALOITA KESKELTÄ, ÄLÄ JOHDANNOSTA ALOITA HELPOSTA ELI SIITÄ, MISTÄ TUNTUU HELPOLTA KIRJOITTAA ALOITA ESIMERKIKSI MÄÄRITELMISTÄ ELI KIRJOITA RAAKATEKSTIÄ SIITÄ, MITÄ KESKEISET KÄSITTEET TARKOITTAVAT ALOITA AINEISTON KUVAUKSESTA ÄLÄ VIIMEISTELE, SILLÄ TEKSTIKATKELMAT VOIVAT TOISTUA, VAIHTAA PAIKKAA TAI POISTUA KOKONAAN KUVITTELE TEKSTILLESI OIKEANTASOINEN LUKIJA, JOKA KUUNTELEE JA KYSYY, JOS EI YMMÄRRÄ. KIRJOITTAMISEN ERI VAIHEET OVAT KESKUSTELUA TÄMÄN LUKIJAN KANSSA

40 ARGUMENTOINTI (Kniivilä ym. 2007) TIETEELLINEN TEKSTI ON ARGUMENTOIVAA, MIKÄ TARKOITTAA VÄITTEIDEN SELKEÄÄ ESITTÄMISTÄ, NIIDEN PERUSTELEMISTA JA LUKIJAN VAKUUTTAMISTA (VASTAKOHTANA MUTU ) ARGUMENTOINNILLA TARKOITETAAN PERUSTELUJEN ESITTÄMISTÄ ARGUMENTIN TEHTÄVÄNÄ ON TUKEA VÄITETTÄ ELI SITÄ, MITÄ KIRJOITTAJA HALUAA LUKIJAN USKOVAN TIETEELLISELLE TEKSTILLE TYYPILLISIÄ PERUSTELUN VÄLINEITÄ OVAT VIITTAAMINEN AIEMPIIN TUTKIMUSTULOKSIIN -> LÄHDEVIITTEET

41 MIHIN LÄHDEVIITTEITÄ TARVITAAN? (Kniivilä ym. 2007) TIETEELLINEN TEKSTI RAKENTUU AINA AIEMMALLE TIEDOLLE: AIEMMILLE TEKSTEILLE JA NIISSÄ ESITETYILLE AJATUKSILLE TIETEELLISESSÄ TEKSTISSÄ OTETAAN KANTAA AIKAISEMMIN JULKAISTUJEN TEKSTIEN SISÄLTÖIHIN: TUETAAN, KYSEENALAISTETAAN TAI KUMOTAAN NIITÄ TIETEELLISESSÄ TYÖSSÄ TUOTETAAN UUTTA TIETOA LÄHINNÄ ARVIOIMALLA JA VERTAILEMALLA SEKÄ YHDISTELEMÄLLÄ JA TÄYDENTÄMÄLLÄ MUIDEN TÖITÄ TIEDE ON KUMULOITUVAA ->UUDET TULOKSET ON SIDOTTAVA JA SUHTEUTETTAVA JO OLEMASSA OLEVAAN, TUNNETTUUN TIETOON

42 LÄHDEVIITTEET (2) LÄHDEVIITTEIDEN AVULLA ILMAISTAAN, MITKÄ TULOKSET OVAT UUSIA JA KIRJOITTAJAN AIKAANSAAMIA JA MITKÄ AIEMPIA JA MUIDEN AIKAANSAAMIA LUKIJA PYSTYY EROTTAMAAN, MIKÄ OSA TEKSTISTÄ ON KIRJOITTAJAN OMAA JA MIKÄ JONKUN TOISEN -> JOS ESITTÄÄ TOISEN TUOTTAMAA TIETOA OMANAAN, KYSYMYKSESSÄ ON PLAGIOINTI

43 LÄHTEIDEN MÄÄRÄ (Kniivilä ym. 2007) TIETEELLISILTÄ KIRJOITUKSILTA EDELLYTETÄÄN, ETTÄ NIIDEN SISÄLTÖ PERUSTUU USEAAN ERI LÄHTESEEN LÄHDEKRITIIKKI ON TÄRKEÄ OSA LÄHDEAINEISTON VALINTAA JA KÄYTTÖÄ LÄHTEIDEN VALINTAA OHJAAVAT NIIDEN OLEELLISUUS JA AJANTASAISUUS ELI LAATU JA MONIPUOLISUUS LÄHTEIDEN TULISI LIITTYÄ KÄSITELTÄVÄÄN AIHEPIIRIIN JA OLLA TUOREITA (EI VANHENTUNUTTA TIETOA) >< KLASSIKOT SOPIVA LÄHTEIDEN MÄÄRÄ RIIPPUU TYÖN TARKOITUKSEN MUKAAN: PRO GRADUSSA NIITÄ ON OLTAVA ENEMMÄN KUIN KANDIDAATIN TUTKIELMASSA TAI SEMINAARIESITELMÄSSÄ RIIPPUU MYÖS SIITÄ, KUINKA PALJON AIHETTA ON AIEMMIN TUTKITTU

44 VIITTAUSTEKNIIKKA (Kniivilä y. 2007) LÄHTEISIIN VIITTAAMINEN MAHDOLLISTAA SEN, ETTÄ LUKIJA VOI LÖYTÄÄ, MISTÄ KIRJOITTAJA ON TIETONSA AMMENTANUT VIITTEIDEN AVULLA LUKIJA PYSTYY EROTTAMAAN, MIKÄ ON PERÄISIN LÄHTEESTÄ JA MIKÄ ON KIRJOITTAJAN OMAA POHDINTAA ÄÄNI TEKSTISSÄ VOI OLLA: 1) ALAN YLEINEN JA YHTEINEN, 2) KÄYTETYN LÄHTEEN, TAI 3) KÄSILLÄ OLEVAN TEKSTIN KIRJOITTAJAN ÄÄNI

45 PRIMÄÄRI- VAI SEKUNDÄÄRILÄHTEET? (Kniivilä ym. 2007) KIRJOITTAJA VIITTAA VAIN SELLAISIIN LÄHTEISIIN, JOIHIN ON ITSE TUTUTUSTUNUT LÄHDELUETTELOSSA MAINITAAN VAIN NE LÄHTEET, JOIHIN ON VIITATTU TEKSTISSÄ PERUSLÄHTÖKOHTANA ON, ETTÄ LÄHTEINÄ KÄYTETÄÄN PRIMÄÄRILÄHTEITÄ: OMAAN TEKSTIIN OTETTAVA TIETOAINEIS HAETAAN SUORAAN ALKUPERÄISESTÄ LÄHTEESTÄ AINA KUN SE ON MAHDOLLISTA SEKUNDÄÄRILÄHTEIDEN ELI JONKUN TOISEN KIRJOITTAMASSA TEKSTISSÄ MAINITTUJEN LÄHTEIDEN KÄYTTÖÄ PYRITÄÄN VÄLTTÄMÄÄN.

46 REFEROINTI (Kniivilä ym. 2007) OMAAN TEKSTIIN TULEVA TIETOAINEIS VOI OLLA LUONTEELTAAN SUORAA LAINAUSTA TAI EPÄSUORAA REFEROINTIA SUOSITELTAVIN ON EPÄSUORA VIITTAUS, JOLLOIN ALKUPERÄISESTÄ LÄHTÖTEKSTISTÄ POIMITAAN OMAAN TYÖHÖN TIIVIISTI VAIN TÄRKEIN YDINSISÄLTÖ, JOKA ESITETÄÄN OMIN SANOIN SUORAA LAINAA KÄYTETTÄVÄ SÄÄSTELIÄÄSTI, VAIN KUN ALKUPERÄISESSÄ TEKSTISSÄ ASIA ON ILMAISTU NIIN YTIMEKKÄÄSTI JA OSUVASTI, ETTÄ SE REFEROITAESSA MENETTÄISI ILMAISUVOIMAANSA JA SISÄLTÖÄÄNKIN SITAATIT KIRJOITETAAN TUTKIELMAN KIELELLÄ;VIERAALLA KIELELLÄ VAIN, JOS KYSYMYKSESSÄ ON TARKKA MÄÄRITELMÄ TAI VAIKEASTI KÄÄNNETTÄVÄ TEKSTINOSA. SITAATIN VOI LAITTAA ALKUPERÄISKIELELLÄ ALANOOTIKSI SUORAN LAINAN TULEE OLLA LYHYT

47 SUORA LAINA KUN SUORA LAINA ON 1-3 RIVIN MITTAINEN, SE UPOTETAAN TEKSTIIN LAINAUSMERKKIEN AVULLA: Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa. Rosanvallonin mukaan luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi. (Rosanvallon 2008, 55.)

48 SUORA LAINA (2) JOS SUORA LAINA YLI 3 RIVIÄ -> SISENNETÄÄN JA KIRJOITETAAN PIENEMMÄLLÄ KIRJASINKOOLLA JA TIHEÄMMÄLLÄ RIVIVÄLILLÄ (1-VÄLILLÄ) Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa. Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen)sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. (Rosanvallon 2008, 55.) Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi (Mts.)

49 REFEROINNIN KEINOT (Kniivilä ym. 2007) KUN KIRJOITTAJA REFEROI LÄHDETTÄ, HÄN TULEE SAMALLA ILMAISSEEKSI SIITÄ JONKINLAISEN TULKINNAN KESKEISIN TULKINNAN KERTOVA KEINO ON KÄYTTÄÄ REFEROINTIVERBIÄ, KUTEN ESITTÄÄ, KATSOO TAI VÄITTÄÄ LÄHDEKIRJALLISUUTTA VOI REFEROIDA NIIN ESITELLEN KUIN KOMMENTOIDEN, JOLLOIN KIRJOITTAJA VOI TUODA ESILLE OMAN TULKINTANSA ASIASTA (VÄITTÄÄ, OLETTAA, POHTII, TOTEAA JNE)

50 TAVANOMAISIMMAT VIITTAUSTAVAT ASIANTUNTIJAPAINOTTEISESSA VIITTAUSTAVASSA KOROSTETAAN ASIAN SANOJATAHOA: Rosanvallonin (2008, 57) mukaan maine on voimakas poliittinen väline, koska enää ei pyritä paljastamaan korruptiota, vaan tekoja ja toimia, jotka ovat ehkä laillisia mutta silti moitittavia. Rosanvallonin mukaan maine on voimakas poliittinen väline, koska enää ei pyritä paljastamaan korruptiota, vaan tekoja ja toimia, jotka ovat ehkä laillisia mutta silti moitittavia (Rosanvallon 2008, 57). SISÄLTÖPAINOTTEISESSA VIITTAUKSESSA KOROSTETAAN ENEMMÄN ITSE SANOMAA: Maine on voimakas poliittinen väline, koska enää ei pyritä paljastamaan korruptiota, vaan tekoja ja toimia, jotka ovat ehkä laillisia mutta silti moitittavia (Rosanvallon 2008, 57).

51 Kokonaiseen teokseen viittaaminen: Pierre Rosanvallon (2008) tarkastelee teoksessaan erilaisia vastavallan muotoja Useisiin teoksiin viittaaminen: Myös Suomessa eräät tutkijat ovat tarkastelleet tutkimuksissaan poliittisia skandaaleja (esim. Paastela 1995; Ruostetsaari 1992, 2003; Alho Referoinnin eri tapoja voi yhdistää samaankin virkkeeseen: Toisin kuin Virtanen (2009, 10) väittää, tätä lähestymistapaa on sovellettu myös valtatutkimukseen (esim. Mäkinen 2008). 2

52 VIITTAUSTEKNIIKAT (Kniivilä ym. 2007) EI OLE YHTÄ AINOAA OIKEAA TAPAA, MUTTA LÄPI KOKO TYÖN ON KÄYTETTÄVÄ SAMAA PÄÄVIITTAUSTEKNIIKKAA VAIKKA KIRJOITTAJA LAINAA TIETOAINEISTA ERI LÄHTEISTÄ JA ERI TIETEENALOILTA, TYÖSSÄ ON NOUDATETTAVA OMAN TIETEEN ALAN (VALTIO-OPIN) KÄYTÄNTÖÄ LÄHDEVIITTAUKSET ON SYYTÄ MERKITÄ TEKSTIIN JO LUONNOSVAIHEESSA, MYÖHEMMIN NIIDEN LÖYTÄMINEN VOI OLLA VAIKEAA YLEISET PÄÄVIITTAUSTEKNIIKAT: 1) TEKSTINSISÄINEN, 2) ALAVIITETEKNIIKKA JA 3) LOPPUVIITETEKNIIKKA. VALTIO- OPISSA VOI KÄYTTÄÄ KAHTA ENSIKSI MAINITTUA. VIITTEESEEN MERKITÄÄN: TEKIJÄN (TEKIJÖIDEN) SUKUNIMI, JULKAISUN KUSTANNUSVUOSI, SIVU(T), JOILLA ASIAA KÄSITELLÄÄN KO. JULKAISUSSA

53 SISÄVIITETEKNIIKKA Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa. Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi. (Rosanvallon 2008, 55.)

54 ALAVIITETEKNIIKKA Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa[1]. Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi.[2] [1] Rosanvallon 2008, 33. [2] Rosanvallon 2008, 55.

55 RINNAKKAISKÄYTTÖ Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa[1]. Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi. (Rosanvallon 2008, 55.) [1] Sisäviitteitä käytettäessä alanootilla voidaan tehdä lisäselvennyksiä.

56 VIITTEEN ULOTTUMA-ALA VIITTAAMISESSA ON TÄRKEÄ OSOITTAA VIITTEEN ULOTTUMA-ALA: LUKIJAN ON KYETTÄVÄ PÄÄTTELEMÄÄN, MIHIN OSAAN TEKSTIÄ KUKIN VIITE KOHDISTUU -> NOOTIN/PISTEEN PAIKKA ON TÄRKEÄ SISÄVIITE: JOS VIITE KOHDISTUU VAIN YHTEEN LAINATTUUN LAUSEESEEN, PISTE TULEE SULKUMERKIN JÄLKEEN: Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan (Rosanvallon 2008, 55). JOS VIITE KOHDISTUU USEAMPAAN KUIN YHTEEN LAUSEESEEN, ENSIMMÄINEN PISTE TULEE ENNEN SULKUMERKKIÄ JA TOINEN PISTE SIVUNUMERON JA TOISEN SULKUMERKIN VÄLIIN: Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa. (Rosanvallon 2008, 55.)

57 2 ALAVIITE: JOS NOOTTI LAUSEEN PÄÄTTÄVÄN PISTEEN VASEMMALLA PUOLELLA -> SE VIITTAA VAIN EDELTÄVÄÄN LAUSEESEEN JOS NOOTTI LAUSEEN PÄÄTTÄVÄN PISTEEN OIKEALLA PUOLELLA -> SE VIITTAA USEAMPAAN EDELTÄVÄÄN LAUSEESEEN Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa[1]. Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi.[2] [1] Rosanvallon 2008, 33. [2] Rosanvallon 2008, 55.

58 AKTIIVINEN JA PASSIIVINEN VIITTAAMINEN (Kniivilä ym. 2007) AKTIIVISESTA LÄHTEESTÄ KIRJOITTAJA ON NOSTANUT TIETOAINEISTA OMAAN TEKSTIINSÄ PASSIIVISESTA LÄHTEESTÄ ON KYSE SILLOIN KUN KIRJOITTAJA VIITTAA YLEISESTI LÄHTEESEEN EIKÄ LAINAA SIITÄ MITÄÄN, VAAN OSOITTAA TUNTEVANSA LAAJEMMIN ALAN TUTKIMUSTA -> Vrt., Ks. esim., Ks. myös Ks. ELI KATSO-MERKINTÄ OHJAA LUKIJAA LISÄTIEDON LÄHTEILLE, JOISSA ASIAA KÄSITELLÄÄN KIRJOITTAJAN KANSSA SAMANSUUNTAISESTI Vrt. ELI VERTAA-MERKINTÄ TARKOITTAA, ETTÄ LÄHTEESSÄ ASIAA KÄSITELLÄÄN KIRJOITTAJASTA POIKKEAVALLA TAVALLA

59 LÄHDEVIITTEIDEN LYHENTEET Mt. = mainittu teos Ibid. = saman kirjan sivut (suomen kielessä voidaan käyttää vain, jos viitataan saman teoksen samoihin sivuihin) Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa. (Rosanvallon 2008, 55.) Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi. (Mt., 56.)

60 TEKIJÖITÄ KOLME TAI USEAMPIA Paulsonin, Scottin ja Meyerin (2009, 60) mukaan JATKOSSA: Paulsonin ym. (2009, 60) mukaan ENSIMMÄISTÄ KERTAA MAINITTAESSA LUETELLAAN KAIKKI NIMET, JOITA KAIKKIA MYÖS TARVITTAESSA TAIVUTETAAN. MYÖHEMMIN VIITTAESSA ENSIMMÄISEN NIMEN JÄLKEEN LISÄTÄÄN ym. VASTAAVA LATINAN KIELINEN LYHENNE ON et al. MITÄ ILMAN SELVITÄÄN HYVIN SUOMENKIELISESSÄ TEKSTISSÄ JOS TEKIJÖITÄ 6 TAI USEAMPIA, MYÖS ENSIMMÄISTÄ KERTAA MAINITTAESSA KÄYTETÄÄN MERKINTÄÄ: ENSIMMÄINEN KIRJOITTAJA + LYHENNE ym. LÄHDELUETTELOSSA KAIKKI TEKIJÄT ON KUITENKIN MAINITTAVA

61 SÄHKÖISIIN LÄHTEISIIN VIITTAAMINEN Internet-lähteisiin viittaamisessa noudatetaan muutamin poikkeuksin samoja sääntöjä kuin paperimuotoisiin lähteisiin viitattaessa: keskeisimmät erot ovat ne, että internet-lähteisiin viitattaessa on erittäin tärkeää merkitä näkyviin dokumentin päiväys eli milloin dokumentti on luettu. erittäin suositeltavaa on säästää keskeisiä kohtia sähköisestä dokumentista silloin, kun sen oletetaan poistuvan palvelimelta eikä paperiversioita ole saatavilla. lähdeviitteessä ei erikseen mainita, että kyseessä on elektroninen dokumentti, vasta lähdeluettelossa annetaan dokumentin URL-osoite (www-, ftp- tai vastaava osoite). Esim. lähdeviite tekstissä: Derksen lähdeluettelossa: Derksen, Wilfried. The Electoral Web Sites Electoral Calendar. < com/~derksen/election/calendar.htm> Luettu Jos lähdeviite on pdf-muotoinen, joltakin vapaalta palvelimelta saatu alkuperäisesti painettu lähde, siihen tulee viitata kuten painettuihin lähteisiin yleisesti. Esimerkiksi Maailmanpankin palvelimelta saatu raportti ei edellytä URL-osoitetta lähdeluettelossa: Jean Aden (2001) Decentralization of Natural Resources Sector in Indonesia: Opportunities and Risks. EASES Discussion Paper Series. Environment and Social Development Unit, East Asia and Pacific Region, the World Bank, September.

62 LÄHDELUETTELO (Hirsjärvi ym. 2007) KÄYTETYT LÄHTEET ILMOITETAAN SEKÄ ITSE TEKSTISSÄ ETTÄ LÄHDELUETTELOSSA TEKSTIVIITE OHJAA KIRJOITUKSEN LOPUSSA OLEVAAN LÄHDELUETTELOON, JOSTA LUKIJA SAA LÄHTEEN BIBLIOGRAFISET TIEDOT ->LÄHDEVIITTEEN JA LÄHDELUETTELON VÄLILLÄ OLTAVA TIUKKA VASTAAVUUS LÄHDELUETTELOON MERKITÄÄN VAIN SE KIRJALLISUUS, JOTA KIRJOITTAJA ON TYÖSSÄÄN KÄYTTÄNYT JA JOHON HÄN ON VIITANNUT LÄHDELUETTELOON EI MERKITÄ SELLAISIA JULKAISUJA, JOITA KIRJOITTAJA EI OLE OMIN SILMIN LUKENUT, TAI JOS ON LUKENUT, EI OLE NIIHIN VIITANNUT LÄHDELUETTELON LAADINTAPA SAATTAA POIKETA TOISISTAAN ERI LAITOKSILLA JA KUSTANTAJILLA, OLEELLISTA ON JOHDONMUKAINEN MERKINTÄTAPA LÄPI KOKO TYÖN

63 TEOKSISTA ILMOITETAAN KIRJOITTAJAN (KIRJOITTAJIEN) SUKUNIMI JA ETUNIMI JULKAISUVUOSI TEOKSEN TÄYDELLINEN NIMI. NIMI KURSIVOIDAAN. OSA, JOS USEAMPIOSAINEN TEOS SARJAN NIMI JA NUMERO, JOS ILMESTYNYT SARJASSA PAINOS, JOS EI ENSIMMÄINEN KUSTANTAJAN KOTIPAIKKA, KUSTANTAJAN NIMI

64 KOKOOMATEOKSET TAI TIETEELLISET ARTIKKELIT KIRJOITTAJAN NIMI ARTIKKELIN NIMI LAINAUSMERKKEIHIN JOS ARTIKKELI ON JULKAISTU KOKOOMATEOKSESSA, KIRJOITETAAN NORMAALIT BIBLIOGRAFISET TIEDOT + SIVUNNUMEROT (5-20) JA KOKOOMATEOKSEN NIMI KURSIVOIDAAN JOS ARTIKKELI ON JULKAISTU TIETEELLISESSÄ AIKAKAUSLEHDESSÄ, ILMOITETAAN TEKIJÄN NIMI, ARTIKKELIN NIMI LAINAUSMERKEISSÄ, LEHDEN NIMI KURSIVOITUNA, LEHDEN NUMERO JA VUOSIKERTA JA SIVUNUMEROT

65 VALMIS LÄHDELUETTELO Antola, Esko (1976), Kehitysmaiden tilan arvioinnista: länsimaisen tutkimuksen metodologisista suuntauksista ja kehityskäsityksistä. Teoksessa Gould, Jeremy (toim.), Suomalaisen kehitys-tutkimuksen suunnat. Helsinki: Helsingin yliopiston kehitysinstituutti, Apunen, Osmo (1978), Voimakeinoista pidättyminen. Aseidenriisunta- vihkot 8. Turku: Suomen Sadankomitealiitto. Borg, Olavi (1995), Edistyksen ja tasavallan aate: puheita ja puheenvuoroja luvuilta. Helsinki: K.J. Ståhlbergin säätiö. Brown, Chris (1997a), Understanding International Relations. Hong Kong: Macmillan. Brown, Chris (1997b), Understanding International Relations 2. Hong Kong: Macmillan. Clapham, Christopher (1998), Rwanda: The Perils of Peacemaking, Journal of Peace Research 35 (2): George, David (1996), National Identity and National Self-Determination, Teoksessa Caney, Simon & George, David & Peter Jones (toim.), National Rights, International Obligations. Boulder, Colorado: Westview Press, Mitchell, Christopher & Banks, Michael (1996), Handbook of Conflict Resolution. The Analytical Problem- Solving Approach. New York: Printer. Paastela, Jukka & Rautkallio, Hannu (toim.) (1997), Rakas kallis toveri: Kullervo Mannerin ja Hanna Malmin kirjeenvaihtoa Porvoo: WSOY.

66 LÄHDEKRITIIKKI (Mäkinen 2005) ONKO LÄHDE AITO? ONKO LÄHDE RIIPPUMATON? ONKO LÄHDE ALKUPERÄINEN? ONKO LÄHDE PUOLUEETON ELI TENDENSSIVAPAA? ONKO TEOKSEN KIRJOITTAJA ARVOSTETTU JA TUNNETTU? ONKO KIRJOITTAJA KÄYTTÄNYT ARVOVALTAISIA LÄHTEITÄ? TOIMIIKO KIRJOITTAJA ARVOSTETUSSA ORGANSIAATIOSSA? ONKO VIITTEET MERKITTY OIKEIN? ONKO JULKAISU ARVOSTETTU? ONKO JULKAISU AJANKOHTAINEN?

67 LUOTETTAVUUS PIENENEE > (Mäkinen 2005) TIETEELLISET MONOGRAFIAT HAKUTEOKSET JA BOBLIOGRAFIAT VIRANOMAISTIETO TIETEELLISET ARTIKKELIT ELEKTRONISET TIETOKANNAT HAASTATTELUT KOKEELLINEN TIETO KAUPALLISET JULKAISUT TIETOSANAKIRJAT AIKAKAUSLEHDET SANOMALEHDET SÄHKÖPOSTITUSLISTAT YKSITYISET WEBBISIVUT INTERNETIN CHAT

68 ITSE KERÄTTÄVÄT AINEISTOT HAVAINNOINTI 1) OSALLISTUVA HAVAINNOINTI 2) ULKOPUOLINEN HAVAINNOINTI KYSELY JA HAASTATTELU (SURVEY)

69 VALMIIT AINEISTOT 1) AIKAISEMPIEN TUTKIMUSTEN AINEISTOT (SEKUNDÄÄRIANALYYSI) YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO ÅKERLUNDINKATU 2 A, 5. KRS ESIM. EUROPEAN SOCIAL SURVEY, EUROBAROMEYRIT, WORLD VALUES SURVEY, ELINKEINOELÄMÄN VALTUUSKUNNAN (EVA) ASENNE-TUTKIMUKSET, KUNNALLISALAN ILMAPUNTARIT, NUORISOBAROMETRIT, PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUKSET

70 VALMIIT AINEISTOT (2) A) MONOGRAFIAT ELI KIRJAT LINDA-TIETOKANTAAN ON KOOTTU YLIOPISTOJEN JA KORKEAKOULUJEN AINEISTOREKISTERIT (LÖYTYY TAMCATISTA NELLI-TIETOKANNASTA LÖYTYVÄT SÄHKÖISET KIRJAT JA LEHDET YLEISTEN KIRJASTOJEN TIETOREKISTERIT:

71 VALMIIT AINEISTOT (3) B) TIETEELLISET AIKAKAUSLEHDET POLITIIKKA, HALLINNON TUTKIMUS, KOSMOPOLIS, KUNNALLISTIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA, ULKOPOLITIIKKA AMERICAN JOURNAL OF POLITICAL SCIENCE, COMPARATIVE POLITICAL STUDIES, COMPARATIVE POLITICS, EUROPEAN JOURNAL OF POLITICAL RESEARCH, EUROPEAN UNION POLITICS, INTERNATIONAL POLITICAL SCIENCE REVIEW, JOURNAL OF PUBLIC POLICY, POLITICAL STUDIES, POLITICS, SCANDINAVIAN POLITICAL STUDIES C) SARJAJULKAISUT D) OPINNÄYTETYÖT

72 VALMIIT AINEISTOT 2) TILASTOT TILASASTOKESKUS: SUOMEN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA TILASTOKESKUS YLLÄPITÄÄ INTERNETSIVUA, JOHON ON LINKITETTY MYÖS MAKSUTTOMIA TILASTOLÄHTEITÄ: AIHEALUETTAIN JAOTELTU TILASTOLUETTELO:

73 VALMIIT AINEISTOT 3) HALLITUKSEN ESITYKSET JA KAIKKI VALTIOPÄIVÄASIAKIRJAT KOTIMAISET SÄÄDÖKSET ILMESTYVÄT VIRALLISESSA SÄÄDÖSKOKOELMASSA: EU:N LAINSÄÄDÖNTÖ:

74 VALMIIT AINEISTOT 4) HENKILÖKOHTAISET DOKUMENTIT KIRJEET, PÄIVÄKIRJAT, ELÄMÄKERRAT YM. 5) ORGANISAATIOIDEN DOKUMENTIT YRITYSTEN JA JÄRJESTÖJEN VUOSIKERTOMUKSET, PUOLUEOHJELMAT JNE. 6) KULTTUURITUOTTEET SANOMA- JA AIKAKAUSLEHDET, RADIO- JA TV-OHJELMAT, KIRJOITETTU TEKSTI, MAINOKSET JNE.

75 AINEISTON RIITTÄVYYS (Ronkainen ym. 2011) AINEISTON MÄÄRÄ ON RIITTÄVÄ SILLOIN, KUN TUTKIJA VOI VASTATA TUTKIMUSKYSYMYKSEENSÄ TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYS SEKÄ AINEISTON LAAJUUS, HANKINTATAPA JA YLEISTÄMISEN MAHDOLLISUUS NIVOUTUVAT TOISIINSA: JOS TUTKIMUKSEN TARKOITUKSENA ON YLEISTÄÄ TULOKSET PERUSJOUKKOON, TARVITAAN POPULAATIOTASON AINEISTO, JOKA ON TILASTOLLISESTI ILMIÖTÄ JA KO. PERUSJOUKKOA EDUSTAVA (ESIM. MIELIPIDETUTKIMUKSET) JOS PYRKIMYKSENÄ ON HAHMOTTAA ILMIÖN MAHDOLLISIA MUOTOJA JA SEN MONIMUTOISUUTTA, AINEISTON ON VOITAVA TUODA ESILLE ILMIÖN HETEROGEENISUUS: LAADULLISESSA TUTKIMUKSESSA AINESTON KERUUN (JA ANALYYSIN) VOI LOPETTAA SILLOIN, KUN UUSI AINEISTO EI ENÄÄ TUO UUTTA VAAN TEEMAT TOISTUVAT (NS. KYLLÄÄNTYMINEN)

76 AINEISTON ANALYYSION VAIHEET (Ronkainen ym. 2011) 1) TUTKIJA TUTUSTUU AINEISTOONSA MAHDOLLISIMMAN VÄHIEN ENNAKKOKÄSITYSTEN VARASSA: MILLAISIA ASIOITA AINEISTOSSA ON, MIHIN KYSYMYKSIIN ON VASTATTU JA MISTÄ AINEISTO OIKEIN KERTOO; 2) AINEISTOA PILKOTAAN, LUOKITELLAAN JA JÄRJESTETÄÄN ESIM. VERTAILTAVAKSI KÄYTTÄMÄLLÄ JOTAKIN MÄÄRITELTYÄ ANALYYSITEKNIIKKAA ELI TUTKIMUSMENETELMÄÄ: TUTKIJALLA ON OLTAVA JÄRJESTELMÄLLINEN JA LUKIJALLE SELVÄSTI KERROTTU TAPA TYÖSTÄÄ AINEISTOA; 3) TULKINTAVAIHEESSA TUTKIJA SIIRTÄÄ ANALYYSIN TUOTTAMAT HAVAINNOT TEOREETTISEN VIITEKEHYKSEN YHTEYTEEN HAKEMALLA YHTÄLISYYKSIÄ TAI EROJA. ILMAISTU TULKINTASÄÄNTÖ YHDISTÄÄ TOISIINSA TUTKIJAN AINEISTOSTA TEKEMÄT HAVAINNOT JA TEOREETTISEN VIITEKEHYKSEN;

77 jatkuu LUENTAVAIHEESSA AINESTOSTA MUODOSTETTUJA HAVAINTOJA TARKASTELLAAN VALIKOIVASTI TIETYN AJATTELUKEHIKON TAI IDEAN POHJALTA: VAIHEEN AVULLA HAETAAN TULKINTAIDEOITA. -> INTUITIO, TEOREETTINEN AJATTELU, AINEISTO, MIELIKUVITUS, JÄRJESTEÄMÄLLISYYS, SELVÄSTI ILMAISTUT TULKINTASÄÄNNÖT JA KAHLITSEMATON LUOVUUS OVAT OSA ANALYYSIÄ

TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN JA POLITIIKAN TUTKIMUKSEN AINEISTOT SLK 2014. Ilkka Ruostetsaari

TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN JA POLITIIKAN TUTKIMUKSEN AINEISTOT SLK 2014. Ilkka Ruostetsaari TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN JA POLITIIKAN TUTKIMUKSEN AINEISTOT SLK 2014 Ilkka Ruostetsaari OSAAMISTAVOITTEET Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt tieteelliseen ajatteluun ja tieteelliseen

Lisätiedot

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011 Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet Tuula Marila Kevät 2011 Lähteet Sisältö Lähteiden äärellä 3 5 Viittaustekniikka 6 11 Lähdeluettelon laatiminen 12 21 2 Tutustu kirjallisuuteen 1. Tutustu teoksen sisällysluetteloon.

Lisätiedot

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn

Lisätiedot

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016 Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt Tieteen

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen

Pro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin

Lisätiedot

Kandiaikataulu ja -ohjeita

Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten

Lisätiedot

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Esseeohje Tarkoitus Rakenne

Esseeohje Tarkoitus Rakenne Teologinen tiedekunta 24.10.2017 Yleiset esseeohjeet 2017 Opettaja tarkentaa tarvittaessa esim. kirjallisuutta ja mahdollisia lähteitä koskevaa ohjeistusta Esseeohje Tarkoitus Akateeminen essee on tieteellisen

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Tutkielmaohje. (tiivistelmä tiedekunnan ohjeista, taloustieteeseen sopeutettuna) Tekstin oikea reuna pitää tasata, ja samalla on käytettävä tavutusta.

Tutkielmaohje. (tiivistelmä tiedekunnan ohjeista, taloustieteeseen sopeutettuna) Tekstin oikea reuna pitää tasata, ja samalla on käytettävä tavutusta. 1. Tutkielman ulkoasu Tutkielman ulkoasu Tutkielmaohje (tiivistelmä tiedekunnan ohjeista, taloustieteeseen sopeutettuna) Hyvä pistekoko tutkielmassa on 12. Rivivälin tulee olla 1,5. Tekstin oikea reuna

Lisätiedot

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO Opettaja Hanna Vilkka 1. TIETEELLINEN LUKEMINEN 2. TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN 3. ARGUMENTOINTI 4. KRIITTINEN KESKUSTELU 5. ESSEE 6. OPPONOINTI 1.TIETEELLINEN

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Osaamistavoitteet. Kasvatustiede 35 op Proseminaari 8 op. Mikä on Proseminaari? Opinnäytetyö. Opettele (1) Opiskelua.

Osaamistavoitteet. Kasvatustiede 35 op Proseminaari 8 op. Mikä on Proseminaari? Opinnäytetyö. Opettele (1) Opiskelua. Osaamistavoitteet Kasvatustiede 35 op Proseminaari 8 op Eetu Pikkarainen Kevät 2015 Kurssin käytyään opiskelija: osaa laatia kasvatustieteen alaan kuuluvan tutkimussuunnitelman ja toteuttaa sen käyttämällä

Lisätiedot

Poliittinen analyysi. Kevät 2010

Poliittinen analyysi. Kevät 2010 Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2013 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2013 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2013 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Ryhmäjaon hienosäätö? Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen

Lisätiedot

Tekstipaja, osa I.

Tekstipaja, osa I. Tekstipaja, osa I jepa.piirainen@aalto.fi Käytännön asioita: Tekstipajat: Kaksi tekstipajaa (omassa ryhmässä, johon olet ilmoittautunut) Molemmat PAKOLLISIA! Kypsyysnäyte: oman tekstin palautus viikon

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten

Lisätiedot

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Leila Saramäki Itä-Suomen yliopisto/aducate/avoin yliopisto Opiskelutaitoilta 6. ja 22.11.2012 Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Järjestäjinä: Snellman-kesäyliopisto/Snellman-instituutti Itä-Suomen

Lisätiedot

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit)

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Kevät 2016 Aloitusluento 20.01.2016 TkT Eero Hiltunen 1 Tänään Yleistä kandidaattiseminaarista Aikataulut ja osasuoritukset Aiheet ja ohjaajat

Lisätiedot

TUTKIMUSETIIKKA HARJOITUS 1. MITÄ ON TUTKIMUSETIIKKA JA KETÄ SE VELVOITTAA? Hanna Vilkka. 18. marraskuuta 13

TUTKIMUSETIIKKA HARJOITUS 1. MITÄ ON TUTKIMUSETIIKKA JA KETÄ SE VELVOITTAA? Hanna Vilkka. 18. marraskuuta 13 TUTKIMUSETIIKKA Hanna Vilkka 1 HARJOITUS 1. MITÄ ON TUTKIMUSETIIKKA JA KETÄ SE VELVOITTAA? 2 Tutkimusetiikka = Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen koko tutkimusprosessin ajan Tarkoittaa yleisesti

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

KVANTITATIIVISET TUTKIMUSMENETELMÄT MAANTIETEESSÄ

KVANTITATIIVISET TUTKIMUSMENETELMÄT MAANTIETEESSÄ KVANTITATIIVISET TUTKIMUSMENETELMÄT MAANTIETEESSÄ Syksy 2018 Kurssi-info 29.10.2018 OSAAMISTAVOITTEET Kurssin jälkeen opiskelija osaa tulkita ja arvioida numeeristen aineistojen tarjoamat mahdollisuudet

Lisätiedot

ENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Saija Toivonen

ENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Saija Toivonen ENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Henkilökunta Koordinaattori: Opintosihteeri Tiina Nikander Aikatauluun, ohjelmaan, suorituskirjauksiin

Lisätiedot

Kandidaatin opinnäyteseminaari. Intro

Kandidaatin opinnäyteseminaari. Intro Kandidaatin opinnäyteseminaari Intro Seminaari? Seminaari on sarja kokoontumisia, joiden tarkoitus on tukea syksyllä alkavaa opinnäytteen suunnittelua ja keväällä toteutusta. Syksystä kevääseen kulkeva

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2015 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2015 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2015 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Ryhmäjako Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen (mitä

Lisätiedot

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Syksy 2014 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Syksy 2014 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Syksy 2014 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Tavoitteena tutkielma, ei tutkimus Ryhmäjako Tärkeimmät

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Ohjaajat ja tutkielmaryhmät Kirjoitusohjeet 2. Miten teen gradun? Aiheen etsiminen

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Tietotekniikan opintojen aktivointi

Tietotekniikan opintojen aktivointi Tietotekniikan opintojen aktivointi 8.6.2011 Auri Kaihlavirta Päivän agenda HOPSien käsittelyä Päättötyön kirjoittamisen keinoja Opponoinnista Kirjoitustehtävä 1 1 Ryhmätehtävä: HOPSin jälkeen Kirjaa paperille

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Luennon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Osaamistavoitteet lyhyesti Pro gradu-seminaarin opintopisteiden jakautuminen

Lisätiedot

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman

Lisätiedot

Esseeohje Tarkoitus Rakenne

Esseeohje Tarkoitus Rakenne Teologinen tiedekunta 24.10.2017 (päivitetty 8.4.2019) Yleiset esseeohjeet 2017 Opettaja tarkentaa tarvittaessa esim. kirjallisuutta ja mahdollisia lähteitä koskevaa ohjeistusta Esseeohje Tarkoitus Akateeminen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Uuteen tutkintorakenteeseen vaihtava opiskelija Perusopinnot POLPOP00 Politiikan tutkimuksen perusopinnot POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi * POLPOP02 Valtio-opin

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

TEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ

TEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ TEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ Kirjoita asiantuntevasti (ARTS) Tiina Airaksinen ESSEE ajatus omilla poluillaan Pohtiva, perusteleva ote Rajattu aihe, valittu näkökulma Lähdetiedon suhteuttamista omaan

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi

Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi 2017 OPINTOJAKSO Luokanopettajakoulutuksen erillisvalinta. Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi (408014S) 4 op Kasvatustieteiden

Lisätiedot

Tekstipaja, osa I.

Tekstipaja, osa I. Tekstipaja, osa I jepa.piirainen@aalto.fi Käytännön asioita: Tekstipajat: Kaksi tekstipajaa (omassa ryhmässä, johon olet ilmoittautunut) Molemmat PAKOLLISIA! Kypsyysnäyte: oman tekstin palautus viikon

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 2. luento 12.9.2017 Tutkimuksen tekemisestä ja tutkimusaiheesta Johdatus tutkimustyöhön 5 op (811393A) Sisältö: Yleistä tutkimuksesta,

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti

Kandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Ryhmä 3, kevät 2013 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Referaatti

Lisätiedot

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen

Lisätiedot

Akateeminen tiedonhankinta - yliopisto-opiskelun perustaito

Akateeminen tiedonhankinta - yliopisto-opiskelun perustaito Lappeenrannan Akateeminen tiedonhankinta - yliopisto-opiskelun perustaito Marja Talikka informaatikko 31.8.2017 1 Akateeminen tiedonhankinta tiedonhankinta on olennainen osa akateemista opiskelua ja tutkimusta

Lisätiedot

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa 792319A, 5 op Joni Vainikka, Heikki Sirviö, Fredriika Jakola, Katharina Koch Kurssin rakenne Seitsemän kahden tunnin lukupiiriä 2500 tai 3600 sanan essee

Lisätiedot

OTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta P. Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero)

OTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta P. Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero) OTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 477013P Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero) Nimi (Opiskelijanumero) Johdanto Tähän dokumenttiin kootaan Prosessi-

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 7. luento 11.10.2016 Raportointi ja argumentointi Milloin siteerataan? APA-formaatti! Aina kun käyttää toisen omaa, pitää huomioida oikea

Lisätiedot

Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla

Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 17.3.2017 FYSA291&XYHM004 luentokalvosarja 6 1 Oppimistavoitteet

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI

Lisätiedot

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,

Lisätiedot

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP 1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje

Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.

Lisätiedot

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Miksi lähteitä käytetään? Tieteellisessä kirjoittamisessa

Lisätiedot

DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET. Prosessikirjoittaminen. Työn rakenne

DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET. Prosessikirjoittaminen. Työn rakenne DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET Prosessikirjoittaminen Tutkimusraportin kirjoittamisessa voidaan soveltaa iteratiivista kirjoittamistapaa, jossa kutakin jo kirjoitettua osaa käydään läpi kerta toisensa

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO 16.5.2011 Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Pro gradu tutkielmatyöskentelyn vaiheet Alkuraportti/tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Sofi Oksanen: Puhdistus

Sofi Oksanen: Puhdistus Sofi Oksanen: Puhdistus Oma nimi ja luokka Koulun nimi Työn valmistumispäivämäärä Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kirjailijan esittely 4 3. Lukupäiväkirja 5 4. Teoksen esittely 6 4.1. Juoni, aihe ja

Lisätiedot

Tieteelliset taidot tutkimuksellisena lukutaitona

Tieteelliset taidot tutkimuksellisena lukutaitona Johanna Hurtig, Merja Laitinen ja Katriina Uljas-Rautio Tieteelliset taidot tutkimuksellisena lukutaitona Lähestymme tässä teoksessa tieteellisiä taitoja tutkimuksellisen lukutaidon käsitteen avulla. Ymmärrämme

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

Tekstipaja, osa I.

Tekstipaja, osa I. Tekstipaja, osa I jepa.piirainen@aalto.fi Käytännön asioita: Tekstipajat: Kaksi tekstipajaa (omassa ryhmässä, johon olet ilmoittautunut) Molemmat PAKOLLISIA! Kypsyysnäyte: oman tekstin palautus ja tekstipaja

Lisätiedot

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma 1 Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma Tutkielmaseminaarin tavoitteet Jokainen seminaarilainen laatii lukuvuoden aikana yksin tai parin kanssa itsenäisen kandidaatin tutkielman jostakin

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely 1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen

Lisätiedot