Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 103/10/1 Dnro ISAVI/229/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, Lapinlahti HAKIJA Tatu Weman Tölväntie Alapitkä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojassa on 50 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 24 alle puolivuotiasta vasikkaa (426 eläinyksikköä). Laajennuksen jälkeen eläinmäärä on 96 lypsylehmää, 55 hiehoa ja 24 alle puolivuotiasta vasikkaa (766 eläinyksikköä). Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa (ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja valtioneuvoston asetus ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta 1 :n 1 momentin 11 a) kohta) Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen (muutos 1792/2009) 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan mukaan aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Lapinlahden ympäristölautakunta on antanut hakijan eläinsuojalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Hakija on tehnyt viisi pellonvuokrasopimusta yhteensä 56,01 ha:n lannanlevitysalasta. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään tukikaudeksi

2 2 Alueen kaavoitustilanne ja muut maankäyttörajoitukset Hakijan tila kuuluu Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaava-alueeseen. Tilakeskus on maa- ja metsätalousalueella (M-1). Eläinsuojan lähistöllä ei ole pohjavesialueita tai muita häiriintyviä kohteita. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuojan toiminta Lypsykarjanavetta sijaitsee Lapinlahden kunnan Onkiveden kylän Jussila-tilalla ( ). Hakija omistaa kiinteistön. Lähimmät naapurit ovat pientalot noin 100 m:n ja 200 m:n päässä navetasta länteen sekä karjatila 200 m:n päässä lounaassa. Ala- Naarvanjärven rannalla eläinsuojan pohjoispuolella on yksi vapaa-ajanasunto. Tuorerehusiiloista ja kuivalantalasta on noin 175 m Ala-Naarvanjärven rantaan. Eläinsuoja lantavarastoineen sijaitsee Vuoksen vesienhoitoalueella (VHA1) Iisalmen reitin valuma-alueella ja siellä tarkemmin Naarvanjoen valuma-alueen Naarvanjoen alaosan alueella (04.591). Eläinsuojan vuosituotanto on l maitoa, noin kg lihaa ja myytäviä hiehoja ja sonnivasikoita. Hakija laajentaa pihattonavettaa ja rakentaa uuden lietesäiliön. Pihattonavetan pinta-ala on noin m 2. Navetan lämmitettävissä tiloissa on vesikeskuslämmitys. Navetassa on koneellinen ilmanvaihto. Yli puolivuotiaiden nautojen paikat ovat lietelantajärjestelmässä ja muut paikat kuivikelannalla. Uuden lietesäiliön koko on m 3. Käyttöön jäävät talouskeskuksessa ennestään olevat kolme säiliötä, joista kahden tilavuus on 500 m³ ja yhden m 3. Toinen 500 m 3 :n säiliöistä on katettu. Kaikki säiliöt ovat betonia. Katettu säiliö täytetään altapäin valuttamalla. Tästä säiliöstä liete pumpataan toisiin säiliöihin. Lietekuilujen tilavuus on 916 m 3. Lietteen varastointitilavuutta on yhteensä m³. Kuivalantavarastojen pinta-ala on 103 m 2 ja reunan korkeus 2,7 m. Varastointitilavuutta on noin 330 m 3. Lantalassa on betoninen kuormauslaatta. Pihaton seinustoilla on neljä erillistä jaloittelualuetta. Kolmen nuorkarjalle tarkoitetun tarhan ala on yhteensä 150 m 2 ja lypsykarjalle tarkoitetun tarhan ala on 390 m 2. Tarhat ovat betonipohjaisia ja reunuksen korkeus on 10 cm. Vedet kootaan tarhoista kallistuksin johdettavaksi lietesäiliöön. Lanta poistetaan tarhoista etukuormaajalla kuivalantalaan. Kaikki yli puolivuotiaat naudat laiduntavat kolme kuukautta kesäisin. Laitumilla on siirrettävät juoma-altaat ja kiertävä ruokintapaikka 30 päivän ajan 2 7 päivää paikassaan. Rannoilla laidunlohkot eivät ulotu veteen asti. Hakija tekee esikuivattuna säilörehua t vuodessa laakasiiloihin. Puristeneste johdetaan siiloista umpikaivoon ja siirretään siitä lietesäiliöön. Rehunteossa käytetään säilöntäaineena muurahaishappoa noin 7 m 3 vuodessa. Säilöntäaine varastoidaan tynnyreissä ja kemikaalikontissa katetussa varastossa.

3 Hakija käyttää lannan peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä peltoa noin 92 ha, josta omaa peltoa on noin 36 ha ja vuokrapeltoa 56 ha. Lannasta 25 % levitetään keväällä, 60 % kesällä ja loppu syksyllä. Hakija käyttää letkulevitintä lietelannan levitykseen. Polttoöljyä varastoidaan 2,8 m³:n ja 2 m 3 :n säiliöissä, jotka sijoitetaan valumaaltaalliseen katokseen. Tankkauspaikalla on tiivis betonilaatta. Muita öljytuotteita on enimmillään l sisätiloissa hallissa. Lypsylaitteiden pesuaineet varastoidaan navetassa käyttöpaikalla. Torjunta-aineet ovat lukitussa kaapissa. Keinolannoitteet varastoidaan lavoilla pressuilla peitettynä suursäkeissä. Suurin varastoitava määrä on 50 t. Tilalla käytetään oman kaivon vettä. Varajärjestelmänä on yhteys Pajujärven vesiosuuskunnan verkostoon. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Eläinsuojasta tulee maitoisia jätevesiä noin 150 m 3 ja muita jätevesiä 210 m 3 vuodessa. Jätevedet johdetaan lietesäiliöön. WC-vedet johdetaan 8 m 3 :n umpisäiliöön ja levitetään kalkkistabiloituna omille pelloille lannoitteeksi. Eläinsuojan toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: 3 Luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely lietelanta 3129 m 3 2) pelloille lannoitteeksi kuivikelanta 96 m 3 2) pelloille lannoitteeksi puristeneste 80 m 3 pelloille lannoitteeksi kuolleet eläimet 2 t nautojen keräily, Honkajoki jatkojalostukseen kelpaamaton maito vasikoille ja lietesäiliöön yhdyskuntajäte jätteenkeräys paperi ja pahvi kierrätys jäteöljy 0,5 t ongelmajätekeräys akut 10 kg ongelmajätekeräys torjunta-aineet 100 g ongelmajätekeräys loisteputket 8 kpl ongelmajätekeräys muovi 2 t jätteenkeräys ja kierrätys metalli 1 t romunkeräys pilaantunut rehu 20 t kuivalantala, pellolle lannoitteeksi 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus 2) Määrä arvioitu eläinmäärän perusteella ns. nitraattiasetuksen (931/2000) liitteen 2 mukaisesti Kuolleiden eläinten kuljetus hakee raadot viimeistään kolmen päivän kuluessa ilmoituksesta. Raadot säilytetään kuivalantalassa odottamassa kuljetusta. Rehujätteet varastoidaan siilossa. Yhdyskuntajätteen keräys käy tilalla kahden kuukauden välein. Ongelmajätteet ovat sisätiloissa. Raskaiden ajoneuvojen käyntejä on keskimäärin 4 5 kuukaudessa. Lannanlevitys-, toukotyö-, rehunteko- ja muuta sadonkorjuuliikennettä on ajoittain ja muuta työkoneliikennettä päivittäin.

4 4 Arvio ympäristövaikutuksista Liete varastoidaan avosäiliöissä. Kannellinen säiliö täytetään alta päin. Siitä liete pumpataan muihin säiliöihin. Kuivalanta varastoidaan osin katetussa ja osin avonaisessa varastossa. Ennen pellolle ajoa liete sekoitetaan potkurisekoittajalla. Pumppaus tehdään traktorikäyttöisellä pumpulla. Liete levitetään letkulevittimellä. Hajuhaittoja aiheutuu lähinnä lietteen sekoittamisesta ja siirtopumppauksesta toisiin säiliöihin. Sekoittamisvuorokausia on 4 5 vuodessa ja siirtopumppauksia samoin 4 5 vuodessa. Lietteen levittäminen letkulevittimellä vähentää hajuhaittoja merkittävästi. Navetan hajuhaitat ovat vähäiset eikä niistä ole valitettu. Laajennusosassa on sama ilmanvaihtotekniikka kuin nykyisessä navetassa. Säilörehun kuljetus pelloilta varastosiiloon aiheuttaa jonkin verran melua samoin kuin lietteen ajo. Yöaikaan työskentelyä pyritään välttämään. Tila on sitoutunut ympäristötuen ehtoihin. Lannoitus tehdään niiden mukaisesti. Vesistöjen varsilla on vaaditut suojakaistat. Poikkeustilanteisiin varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa Lantasäiliöiden vuodot estetään käyttämällä hyväksyttyjä elementtejä. Säiliöiden kuntoa tarkkaillaan niiden täytön ja tyhjennyksen yhteydessä. Eläintautien torjumiseksi tilan rehuostot tehdään ETT -positiivilistan rehuntoimittajilta. Vierailijoiden pääsyä eläintiloihin rajoitetaan. Vierailijoille on varattu suojavarusteet. Eläimiä ostettaessa pyydetään terveystodistukset. Jyrsijöitä torjutaan kissoilla ja rotanmyrkyillä. Lintujen pääsy siiloihin on estetty umpinaisilla rakenteilla ja suojaverkoilla. Eläintaudeista ilmoitetaan eläinlääkärille, joka antaa tarkemmat ohjeet taudin rajoittamiseksi. Tartuntavaaran mukaan taudista ilmoitetaan meijerille, teurastamoon ja eloeläinten ostajille. Tulipalojen leviämisen estämiseksi tilalla on ensisammutuskalustoa ja palonilmaisujärjestelmä. Tulipalon varalle on laadittu pelastussuunnitelma. Se on toimitettu Lapinlahden paloviranomaiselle. Tilalla on pelastustaulu, jonka avulla tilalla työskentelevät voidaan perehdyttää pelastusteihin ja pelastusvälineiden sijoitteluun. Vesikatkojen varalle on varajärjestelmä. Sähkökatkojen varalle on traktorikäyttöinen varavoimamoottori. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Uusittaville nurmille levitettävä liete mullataan viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Pintalevitys nurmille tehdään letkulevittimellä. Tilalla käytetään murskeviljaa, joka säästää kuivatukseen käytettävää polttoainetta. Säilörehun tekeminen esikuivattuna vähentää puristenesteen määrää ja vähentää ajettavien kuormien määrää. Kasvinsuojeluruisku on testattu ja kasvinsuojelukoulutus käyty. Torjunta-aineita käytetään todettuun

5 ASIAN KÄSITTELY tarpeeseen. Ruokinta suunnitellaan rehuanalyysien pohjalta. Tilalla käytetään seosrehuruokintaa. Asian vireilläolosta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Lapinlahden kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Matti ja Liisa -lehdessä. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Lapinlahden kunnalta sekä Lapinlahden ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Hakemuksen mukainen eläinmäärä tarvitsee peltoalaa lannanlevitykseen 91,65 ha. Eläinsuoja sijoittuu haja-asutusalueelle ja alueella on Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaava. Lähimpiin naapureihin on matkaa 200 m. Lupahakemuksen mukainen eläinyksikkömäärä edellyttäisi häiriintyvästä kohteesta noin 250 m:n matkaa suotuisissa olosuhteissa (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje). Eläinsuoja ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa eläinsuojan vaikutusalueella oleva Onkivesi kuuluu tyydyttävään luokkaan. Järven suurimmat kuormittajat ovat maatalous ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot. Tatu Wemanin eläinsuojasta on 200 m järven rantaan. Eläinsuojan toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta Onkiveden tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Tilakeskuksen lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Lannan kuljettamisesta pohjavesialueilla ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä. Rehun käsittelystä ja varastoinnista ei saa tulla valumia vesistöön. Ympäristöluvan myöntämiselle Wemanin eläinsuojan toiminnalle ei ole estettä, kun toiminta toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa ja edellä esitetyn mukaisesti. 5

6 6 Hakijan vastine Lapinlahden ympäristönsuojeluviranomainen Eläinsuojan sijaintialueella on Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaava. Tilakeskuksen alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Osa tilan lannanlevityspelloista sijaitsee kauempana, joten toiminnassa käytettävän kaluston ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lantaa leviä ympäristöön siirtojen ja kuljetusten aikana. Tarvittaessa esimerkiksi tiealueet on puhdistettava. Mikäli lannanlevityspeltojen läheisyydessä on edelleen käytössä olevia talousvesikaivoja, tulee kaivojen ympärille jättää nitraattiasetuksen suositusten mukainen suojavyöhyke, jolle ei levitetä karjanlantaa. Muutoin hakemuksesta ei ole huomautettavaa. Lapinlahden kunnanhallitus Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Lapinlahden ympäristöterveydenhuolto Toimittaessa hakemuksessa kuvatulla tavalla toiminnasta ei todennäköisesti aiheudu merkittävää terveydensuojelullista haittaa. Eläinten pito, lannan käsittely, varastointi, kuljetus ja levitys on tilalla kuitenkin siten hoidettava ja järjestettävä, että toiminnoista ei aiheudu kohtuuttomia haju- tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin. Hyönteisten, jyrsijöiden ja muiden asiaankuulumattomien eläinten torjunnasta on myös huolehdittava. Alkutuotantoasetuksen (MMMa 134/2006) 15 :n mukaan alkutuotantopaikalla käytettävän veden on oltava puhdasta. Vedessä ei saa olla alkutuotannon tuotteiden ja niistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuutta vaarantavia vieraita hajuja tai makuja, pieneliöitä, loisia tai vieraita aineita. Oman kaivon vesi on tutkittava vähintään kolmen vuoden välein, mikäli sitä käytetään eläimistä saatavien alkutuotteiden kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen. Jos vesi ei täytä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (401/2001) 1 :n 3 kohdassa asetettuja laatuvaatimuksia ja - suosituksia, alkutuotannon toimijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi. Kuolleiden eläinten käsittelyssä on muutoin noudatettava maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa (1374/2004; 238/2009) annettuja määräyksiä. Tilalla syntyvän liete- ja kuivalannan levityksessä noudatetaan nitraattiasetusta ja ympäristötuen ehtoja. Kuiva- ja lietelantaa käytettäessä lannoitteena perustettaville nurmille lanta mullataan vuorokauden kuluessa levityksestä. Lietelanta levitetään nurmille pintalevityksenä kasvustoon letkulevittimellä. Sen käyttö vähentää hajuhaittoja sekä parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä merkittävästi.

7 7 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Tatu Wemanille ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Jussila-tilalla ( ) Lapinlahden kunnan Onkiveden kylässä. Lypsykarjanavetan tuotantoeläinten eläinyksikkömäärä on noin 765. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Eläinsuojan ja varastojen rakenteet Eläinsuojan, jaloittelutarhojen sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Em. rakennusten kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Sadeveden ja lumen pääsy eläinsuojan katolta jaloittelutarhaan tulee estää. 2. Lannan varastointi ja käsittely 3. Päästöt ilmaan 4. Lannanlevitysala Lietelantasäiliöt ja lantala on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava välittömästi. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. Lannan siirtolaitteistojen tulee olla kunnossa ja tiiviit niin, että lantaa ei pääse valumaan tielle. Laitteistot tulee huoltaa säännöllisesti. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Eläinsuojan sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloinkin eläinsuojassa olevien eläinten tuottaman lannan levittämiseen. Peltopinta-alaa on oltava lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 90,5 ha. 5. Raaka-aineiden ja jätteiden varastointi Rehut, kemikaalit ja jätteet mukaan lukien lanta, siilomuovit sekä pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava katetussa tilassa tiivispohjaisissa suljetuissa astioissa.

8 8 6. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden poltto on kielletty. 7. Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 8. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: eläinmäärät lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lannasta eläinsuojan, jaloittelutarhojen, lantavarastojen ja rehusiilojen rakenteiden tarkkailu polttoainevaraston tarkkailu eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu aistinvaraisesti vuosittain toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet Eläinmäärät, toteutuneet lantamäärät, lannanlevitysala, jätetiedot ja kuolleiden eläinten määrä on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle mieluiten sähköisessä muodossa. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvontaviranomaisen tarkastettavissa tilalla.

9 9 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle (12 24 kk) kerrointa 2, lehmävasikalle (6 12 kk) kerrointa 1,4 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Hakemuksessa esitetystä hiehojen määrästä (55 kpl) 1/3 on laskettu 6 12 kk:n ikäisiksi ja 2/3 yli vuoden ikäisiksi. Karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella rantaosayleiskaava-alueella. Toiminta on kaavan mukaista. Kyseessä on toiminnan laajentaminen olemassa olevaa eläinsuojaa laajentamalla. Lähimmät naapurit ovat alueella vallitseviin tuulensuuntiin nähden navetan ja lietesäiliön yläpuolella. Muut naapurit sijaitsevat eläinsuojan välittömän vaikutusalueen ulkopuolella. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannanlevityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Rannoilla tai ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Lannanlevityspeltojen läheisyydessä mahdollisesti olevien lähteiden ja talousvesikaivojen ympärille jätetään nitraattiasetuksen mukaiset suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa ja joilla ehkäistään talousveden pilaantumista.

10 Hakijalla on hakemuksen mukaan käytettävissä m 3 lietelannan varastointitilavuutta ja kuivalantalan tilavuus on noin 330 m 3. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy yhteensä vuosittain noin m 3. Tähän määrään sisältyvät navetasta syntyvät muut kuin maitoiset jätevedet. Maitoisia jätevesiä syntyy 150 m 3 ja puristenestettä esikuivattuna siiloihin säilötystä rehusta noin 80 m 3. Kattamattomiin lietesäiliöihin kertyy sade- ja sulamisvesiä noin 265 m 3 vuodessa. Jaloittelutarhoista kertyy nesteitä lietesäiliöön johdettavaksi vähintään 0,2 m 3 /m 2 eli noin 110 m 3 vuodessa. Kuivalantaa kertyy vasikoilta noin 100 m 3 vuodessa. Lisäksi lantalaan siirretään pilaantuneet rehut ja lanta jaloittelutarhoista. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan, varastoihin johdettavien vesien ja jäterehun varastointiin. Kuolleet eläimet toimitetaan hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Kuljetusta odottavat raadot säilytetään suojatussa säilytyspaikassa. Polttonesteiden varastopaikka on tiivis ja säiliöiden kuntoa tarkkaillaan käytön yhteydessä. Maaperän pilaantuminen polttonesteillä estetään. Eläinsuojan rakenteet rakennetaan tiiviiksi maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4, ) mukaisesti. Rakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille. Toiminta täyttää alueellisen vesienhoitosuunnitelman tavoitteet. Pohjaveden ja pintavesien pilaantuminen estetään. Eläinsuojan rakentamisessa ja toiminnassa on käytössä alan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lupamääräyksellä 7 velvoitetaan toiminnanharjoittaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarvittaessa tarkkailun. Jaloittelutarhat sijaitsevat eläinsuojan seinustoilla. Lumet ja sadevedet lisäävät tarhasta lietesäiliöön johdettavien vesien määrää, ellei niiden pääsyä tarhoihin estetä.(lupamääräys 1) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyys- tai terveyshaitta. (Lupamääräys 2) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheut- 10

11 tavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Lupamääräys 3) Eläinten lanta käytetään lannoitteena pelloilla. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumista. Nitraattiasetuksessa on määrätty lannanlevitysajankohdista, lannoitemääristä ja suojaetäisyyksistä vesistöihin ja talousvesikaivoihin. Ympäristöministeriön ohjeessa kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ) on esitetty eläinten enimmäismäärät peltohehtaaria kohti lannan keskimääräiseen fosforisisältöön perustuen: lypsylehmiä 1,3/ha, 1-2 vuoden ikäisiä hiehoja 3,5/ha, 6-12 kk ikäisiä hiehoja 4,5/ha ja alle kuuden kuukauden ikäisiä vasikoita 11/ha. Hakemuksen mukaan luvan saajalla on käytettävissä peltopintaalaa 91,7 hehtaaria. Se on riittävä toiminnassa laajennuksen jälkeen syntyvän lannan levittämiseen. Annettu lupamääräys perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. (Lupamääräys 4) Kemikaalien, kuten torjunta-aineiden ja pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, esimerkiksi rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ympäristöön leviävät muovin palat hajoavat hitaasti ja aiheuttavat epäsiisteyttä ja roskaantumista. (Lupamääräys 5) Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto ja poltto tulisijassa on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Jätteiden avopoltto tai poltto tulisijassa ei täytä jätelain 6 :n edellyttämiä jätteenkäsittelyvaatimuksia. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet voidaan polttaa. Poltettavaksi soveltuvat paperi, pahvi ja käsittelemätön, puhdas puujäte. Paperi ja pahvi tulisi kuitenkin ensisijaisesti toimittaa keräykseen hyödynnettäväksi materiaalina. (Lupamääräys 6) Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Paras käytettävissä oleva tekniikka vähentää päästöjä ympäristöön. Luvan saaja on hakemuksessaan esittänyt vähentävänsä kaasupäästöjä ja valumia vesistöön levittämällä lannan kasvukaudella. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ovat muun muassa letkulevitin, säilörehun tekeminen esikuivattuna ja polttonesteiden varastointi. (Lupamääräys 7) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta, tuotantosuunnan muuttamisesta tai toiminnan lopettamista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. (Lupamääräys 8) 11

12 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Lupamääräys 9) Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Mahdollisten lannan vastaanottosopimusten kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Käyttötarkkailun kirjaamisessa on mahdollista käyttää päätöksen liitteenä olevaa käyttötarkkailulomaketta. (Lupamääräys 10) Vastaus annettuihin lausuntoihin Osa uudistettaville lohkolle levitettävästä lannasta on kuivalantaa, jonka levittämisestä ei tule haju- tai muita päästöjä ilmaan niin paljon kuin lietelannasta. Nurmille letkulevittimellä levitettyä lantaa ei ole mahdollista mullata. Letkulevittimen katsotaan Suomen olosuhteissa olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa lieteen levityksessä, joten liete voidaan levittää letkulevittimellä. Lannan multaamisesta ei ole annettu määräystä. Aluehallintovirasto ei ole toimivaltainen käsittelemään alkutuotannossa käytettävän veden laatuun liittyviä asioita. Ympäristöluvassa ei määrätä veden tarkkailusta. Muilta osin lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta, muutoksista eläinsuojan ympäristön maankäytössä ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. 12 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita.

13 Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, ) annettuja ohjeita. KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä päätös korvaa lainvoiman saatuaan Lapinlahden ympäristölautakunnan hakijan eläinsuojalle antaman ympäristölupapäätöksen. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 1792/2009) 1, 4, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 870 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus on 50 % taksan mukaisesta maksusta, kun kyseessä on toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittely. 13 Liitteet Eläinsuojan käyttötarkkailu -lomake Valitusosoitus

14 14 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Itä-Suomen aluehallintovirastoon. Ympäristöneuvos Ahti Itkonen Ma. ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä Tiedustelut: asian esittelijä Raili Pärjälä, puh

15 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

16 ELÄINSUOJAN KÄYTTÖTARKKAILU LIITE 2 1. TILAN TIEDOT Tuotantosuunta Omistaja Osoite Puhelin Sähköposti Yhteyshenkilö 2. TOIMINNAN SIJAINTI Kunta Kylä Tilan nimi Tilan numero 3. LUVASSA ANNETTUJA MÄÄRÄAIKOJA TOIMENPIDE Määräaika Tarkastettu Tarkastettu

17 4. ELÄINSUOJAN TARKKAILU KOHDE Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Eläinsuojien rakenteiden kunto Eläinsuojan alueella olevien salaojavesien laatu Ilmastointilaitteiden kunto Sähkölaitteiden kunto Rehuvarastojen rakenteet ja tiiviys 5. LANNAN VARASTOINNIN TARKKAILU KOHDE Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Lannan varastointitilojen rakenteiden tarkkailu: Lietesäiliö Kuivalantala Virtsasäiliö Kompostointilaatta Lietteenpumppauskaluston kunto Lietteen/lannan levityskaluston kunto Lannanlevityksen ajankohdasta ilmoitettu naapureille (mikäli luvassa ilmoittamisesta on mainittu)

18 6. POLTTOAINEIDEN JA KEMIKAALIEN VARASTOINNIN TARKKAILU KOHDE Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Pvm Polttoaineen varastointirakennuksen rakenteiden tarkkailu Polttoainesäiliön kunto sekä säiliöiden sijoitusalustan tiiviys Ylitäytönestin ja laponesto Tankkauslaitteiston lukitus Tankkausalustan tiiveys ja imeytysaine Kemikaalien säilytysalustan tiiviys Öljyjen varastointipaikan alusta Öljynerotinkaivon toimivuus ja tyhjennys 7. JÄTEHUOLLON TARKKAILU KOHDE Pvm Määrä (kg) Pvm Määrä (kg) Pvm Määrä (kg) Pvm Määrä (kg) Jäteastioiden kunto Tilalla syntyneiden ongelmajätteiden toimitus Tilalla syntyneiden metallijätteiden toimitus Tilalla syntyneiden muovijätteiden toimitus Kuolleiden eläinten varastointipaikan tiiviyden ja kunnon tarkastaminen