Sähkölaitteiden valmistus

Transkriptio

1

2 Sähkölaitteiden valmistus Toimialaraportti Jorma Höykinpuro 6/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2010 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Toimialapäällikkö Jorma Höykinpuro Pohjanmaan ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Sähkölaitteiden valmistus Tiivistelmä Raportti kuvaa sähkölaitteiden valmistuksen toimialaa (TOL2008 luokituksen mukaan luokka 27). Toimialalla on 532 toimipaikkaa, joissa työskentelee yli henkilöä. Lisäksi taloudellisia tunnuslukuja tarkastellaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimialalla 47 valitussa yrityksessä, joista noin puolet on toimialalla 26 (tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus) ja toinen puoli sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla. Näissä nk. puhtaan teknologian yrityksissä työskentelee yli 1800 henkilöä. Raporttia tehtäessä taantuma on väistymässä muilta toimialoilta, mutta sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa se yhä jatkuu. Toimialan keskeiset tuotteet ovat investointitavaroita. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Venäjä, Kiina, Alankomaat, Ruotsi, Iso-Britannia ja Italia. Tilanne on jo parempi Saksassa, Kiinassa ja Ruotsissa. Saksakin on päässyt hyvään kasvukehitykseen, mutta maassa ennakoidaan kysynnän vielä hidastuvan. Viennin arvo v 2010 elokuuhun mennessä on lisääntynyt vain Brasiliaan, Viroon, Norjaan, Puolaan ja Etelä-Koreaan. Erityisen ilahduttavaa kirjoittajan kannalta oli, että oma Pohjanmaan ELY keskuksen alue on menestynyt toimialalla kohtalaisen hyvin tai paremmin kuin muu maa. Tämä tarkastelu, viennin vahvuus alueella (noussut koko maassa toiseksi suurimmaksi vientialueeksi) ja parempi liikevaihdon kehitys on auttanut ymmärtämään, miksi alueella on tällä hetkellä työllisyystilanne parhaalla mallilla koko maassa. Alan yrityksillä on takanaan tuloksellisia vuosia ja monet ovat suhteellisen hyvässä taloudellisessa tilanteessa, vaikka vuoden 2009 tulokset eivät kaikille tuottoisia olleetkaan. Useissa pienissä yrityksissä odotukset ovat optimistisia. Toivottavasti koko maailman sähkölaitteiden kysyntä lähtee kohta samaan vauhtiin, mitä se oli pari vuotta sitten. Eri ennusteissa kasvun toimialalla odotetaan lähtevän liikkeelle v tai jopa vasta v Tulevaisuuteen varaudutaan puhtaan teknologian tuotannolla, joka nyt lähes kaikkialla on kehittämisen kohteena ja joka on vahva kilpailuvaltti. Siihen sisältyy vähemmän energiaa kuluttavat koneet ja laitteet, uusiutuvan energian käyttö, aurinko- ja tuulivoimalat sekä monimuotoiset luontoa ja energiaa säästävät menetelmät sekä valmistusprosessissa että lopputuotteen käytössä. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, esa.tikkanen@tem.fi, puh ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Jorma Höykinpuro, jorma.hoykinpuro@ely-keskus.fi, Pohjanmaan ELY-keskus, puh Asiasanat Sähkö- ja elektroniikkateollisuus, sähkölaitteiden valmistus, puhtaan teknologian yritykset ISSN Kokonaissivumäärä 59 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2010 Författare Branschchef Jorma Höykinpuro Närings-, trafik- och miljöcentralen i Österbotten Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Tillverkning av elapparatur Referat Denna rapport beskriver branschen för tillverkning av elapparatur (kategori 27 enligt näringsgrensindel-ningen TOL 2008). Inom branschen finns 532 verksamhetsställen, som sysselsätter över perso-ner. Dessutom granskas de ekonomiska nyckeltalen inom el- och elektronikindustrin i 47 utvalda företag, varav cirka hälften hör till kategori 26 (tillverkning av datorer, elektronikvaror och optik) och hälften till ka-tegorin tillverkning av elapparatur. I dessa s.k. ren teknologi-företag arbetar över 1800 personer. När denna rapport skrivs håller recessionen på att ge vika i andra branscher, men i el- och elektronikin-dustrin pågår den fortfarande. De centrala produkterna i branschen är investeringsvaror. De viktigaste exportländerna är Tyskland, Ryssland, Kina, Nederländerna, Sverige, Storbritannien och Italien. Läget är redan bättre i Tyskland, Kina och Sverige. Tyskland har kommit in i en god tillväxtutveckling, men en yt-terligare avmattning i efterfrågan förutspås i landet. Fram till augusti 2010 har endast exporten till Brasili-en, Estland, Norge, Polen och Sydkorea ökat värdemässigt. Speciellt glädjande ur skribentens synvinkel var att det egna området, dvs. området för Närings-, trafik- och miljöcentralen Österbotten, har klarat sig relativt bra eller bättre i branschen än landet i övrigt. Denna granskning, exportens styrka i området (det har blivit landets näst största exportområde) och en bättre omsättningsutveckling har hjälpt till att förstå varför sysselsättningsläget i området för närvarande är lan-dets bästa. Företagen i branschen har resultatrika år bakom sig och många befinner sig i ett relativt gott ekonomiskt läge, även om resultaten för 2009 inte var lukrativa för alla. I många små företag är förväntningarna op-timistiska. Förhoppningsvis växer efterfrågan på elapparatur i hela världen snart med samma fart som för ett par år sedan. Enligt olika prognoser väntas tillväxten i branschen komma igång 2011 eller till och med först Beredskap inför framtiden ger produktion med ren teknologi, som nu nästan överallt är föremål för ut-veckling och är ett starkt trumfkort i konkurrensen. Det är fråga om maskiner och anordningar som för-brukar mindre energi, användning av förnybar energi, sol- och vindkraftverk samt mångformiga natur- och energibesparande metoder såväl i tillverkningsprocessen som i användningen av slutprodukten. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Jorma Höykinpuro, Närings-, trafik- och miljöcen-tralen i Österbotten, tfn Nyckelord El- och elektronikindustri, tillverkning av elapparatur, ren teknologi-företag ISSN Sidoantal 59 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Toimialan alueellinen jakaantuminen Henkilöstö ja työllisyyden kehitys Työvoiman kohtaanto Yrityskannan muutokset Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kansainvälinen rakenne ja kehitys, vienti Suomen markkinoiden kehitys Tuotanto Rahoitus ja investoinnit Investoinnit Julkinen rahoitus Taloudellinen tila Taloudellisia tunnuslukuja Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Osaamistarpeet ja koulutuksen kehittäminen Tulevaisuuden näkymät toimialalla Kasvavat osa-alueet Suhdanneodotukset Yhteenvetoanalyysi (SWOT)...51 Lähteet...53 Liite 1: TOL 2711 Sähkömoot., generaattoreiden, muuntajien valm., tunnuslukuja Liite 2: TOL2712 Sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden valmistus, tunnuslukuja Liite 3: TOL 273 Sähkönjohtojen- ja kytkentälaitteiden valmistus, tunnuslukuja Liite 4: TOL 274 Sähkölamppujen ja valaisimien valmistus, tunnuslukuja Liite 5: TOL 275 Kodinkoneiden valmistus, tunnuslukuja Liite 6: TOL 2751 Sähköisten kodinkoneiden valmistus, tunnuslukuja Liite 6: TOL 2752 Sähköistämättömien kodinkoneiden valmistus, tunnuslukuja Liite 7: TOL 279 Muiden sähkölaitteiden valmistus, tunnuslukuja SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia, kivi- ja kaivosteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet -sivuilla ositteess a www. toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimia Online kuvatietokannan kautta, ja ne on saatavissa ao. raportin kohdalta. Toimiala Online on toimialapäälliköiden käytössä oleva tietojärjestelmä, josta saadaan raporttiin keskeiset tiedot. Toimiala Online tietopalvelu on uudistunut kesän 2010 aikana siten, että kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot yrityskokoluokittain ovat nyt vapaasti saatavissa Toimiala Online tietopalvelusta; osoitteesta Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Julkaisut palvelevat alan yritysten, yrittäjien, rahoittajien sekä yksityisen ja julkisen sektorin alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeita. Lisäksi toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti ELY-keskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Julkaisu on aikaisempina vuosina ollut vain viranomaiskäytössä, mutta nyt se on vapaasti saatavilla, edellyttäen kuitenkin rekisteröintiä (jolla saa samalla käyttöönsä toimialaraportit). Raportti käsittelee TOL 2008-luokituksen mukaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen (TOL 26-27) kuuluvaa sähkölaitteiden valmistuksen (TOL 27) toimialaa. Taloudellisessa osiossa mukana on erikseen tarkastelu ns. puhtaan teknologian yritysten taloudellisesta tuloksesta vuoden 2009 taantuman aikana. Siinä tarkastelussa on mukana 50 yritystä koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimialalta. Raportti laadittiin syksyllä 2010, jolloin taantuma oli hellittämässä muilta toimialoilta, mutta sähköteknisessä teollisuudessa se tuntui edelleen jatkuvan. Ensimmäisessä kappaleessa määritellään toimiala. Toisessa kappaleessa on esillä toimialan rakenne, määrä-, henkilöstöja liikevaihtotietoineen. Mukana on myös alueellinen jakaantuminen, tiedot suurimmista 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010

8 yrityksistä koko maassa ja eri ELY-keskusten alueilla. Lisäksi selvitetään henkilöstön rakenteita, ikärakenteita, tytäryritysten henkilöstöä ulkomailla ja työvoiman kysyntää. Seuraavaksi tarkastellaan markkinoiden rakennetta ja kehitystä. Tarkemmin käydään läpi toimialan vientiä Suomen eri alueilta, vientiä eri maihin, näiden maiden taloudellista tilannetta ja viennin kehittymismahdollisuuksia. Neljännessä kappaleessa käydään lyhyesti läpi tuotantoa ja sen kehitystä sekä tuottajahintaindeksiä. Sitten kerrotaan investoinneista ja julkisesta rahoituksesta. Mukana on liitetaulukot mm. ELY-keskusten, Tekesin, Finnvera Oyj:n ja Sitran rahoituksista. Kuudennessa kappaleessa on liikevaihdon trendejä ja muutoksia sekä sähkölaitteiden valmistuksessa että puhtaan teknologian yrityksissä. Puhtaan teknologian yrityksissä on myös kuvio kasvaneista yrityksistä. Sitten käydään läpi taloudellisia tunnuslukuja sähkölaitteiden valmistuksessa. Liitetiedostossa taloudellisia tunnuslukuja toimialan alaryhmistä on enemmän. Lopuksi tarkastellaan keskeisiä menestystekijöitä, ongelmia ja kehittämistarpeita. Seuraavassa kappaleessa kuvataan tulevaisuuden näkymiä toimialalla ja yleisempiä suhdanneodotuksia. Lopuksi ennen liitteitä on Euroopan SWOT-analyysi ja toimialapäällikön arvioima Suomen SWOT-analyysi. Vaasassa 27. lokakuuta 2010 Jorma Höykinpuro toimialapäällikkö SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö Tässä raportissa käsitellään sähkölaitteiden valmistusta. Raportissa tarkastellaan myös puhtaan energian käyttöä suosivia tuottajia koko sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa (TOL26-27):. Sähkölaitteiden valmistuksessa on käsitelty mm. seuraavia toimialoja: 27 Sähkölaitteiden valmistus 271 Sähkömoottoreiden, generaattorien, muuntajien sekä sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden valmistus 2711 Sähkömoottorien, generaattoreiden, muuntajien valmistus 2712 Sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden valmistus 272 Paristojen ja akkujen valmistus 273 Sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistus 274 Sähkölamppujen ja valaisimien valmistus 275 Kodinkoneiden valmistus 2751 Sähköisten kodinkoneiden valmistus 2752 Sähköistämättömien kodinkoneiden valmistus 279 Muiden sähkölaitteiden valmistus Osa tiedoista on saatavilla vain koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osalta (TOL 26) Toimialalla tehdään monenlaisia tuotteita ja eri yrityksissä voidaan valmistaa tuotteita, joiden valmistus kuuluu jonkun muunkin toimialan piiriin. Jotta paremmin saisi kuvaa mitä tuotteita toimialalle voi kuulua, siinä voi auttaa tullin v vientitilastoissa esiintyneet kymmenen arvokkainta vientikohdetta: vaihtosuuntaajat, alustat sähköistä ohjausta tai sähkönjakelua varten, staattiset muuntajat, sähköjohtimet, vaihtovirtamoottorit, eristetyt sähköjohtimet, muut monivaiheiset vaihtovirtamoottorit, vaihtovirtageneraattorit, sähkölaitteet sähkövirtapiirin kytkemistä varten ja releet. Useimmat tiedot on saatavilla TOL:n kaksinumerotasolla, mutta joitakin tietoja esim. liikevaihdosta on teksteissä kolmen jopa neljänkin numeron tarkkuudella. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010

10 2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Tämä raportti sisältää sähkö- ja elektroniikkateollisuudesta sähkölaitteiden valmistuksen toimialan (luokka 27). Toimialoittain yritykset ja toimipaikat jakaantuivat seuraavasti: Taulukko 1: Sähkölaitteiden toimipaikkojen jakaantuminen 3-tason luokituksella vuonna 2008 Toimiala Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto Sähk.moot., gener., muunt.n s.njakelu- ja valv.l. valmi Paristojen ja akkujen valmistus Sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistus Sähkölamppujen ja valaisimien valmistus Kodinkoneiden valmistus Muiden sähkölaitteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus, koko toimiala Lähde: Toimialonline / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Yrityksellä voi olla useampi toimipaikka. Tässä raportissa tarkastellaan liikevaihdon ja kasvutekijöiden osalta myös puhtaan teknologian yrityksiä, joita on mukana 53. Nämä yritykset osallistuvat valtakunnassa erilaisiin puhtaan energian tuotteita kehittäviin tai energiaa säästävän teknologian hankkeisiin. Henkilöstöä näissä yrityksissä on noin Yrityksistä 27 on elektronisten laitteiden ja 26 sähkölaitteiden valmistuksen toimialalta. Puhutaan ns. vihreästä taloudesta ja viherelvytyksestä. Monet maat suuntaavat varoja taloustaantumatilanteessa energia- ja ympäristöhankkeisiin. Viherelvytyksellä lisätään työpaikkoja, torjutaan ilmastomuutosta ja vähennetään ympäristöhaittoja. Viherelvytyksen osuus kokonaiselvytyksestä oli v suurinta Etelä-Koreassa noin 80 %, Kiinassa noin 35 %, Ranskassa noin 20 % ja Saksassa, Yhdysvalloissa sekä Etelä-Afrikassa runsaat 10 %. G20-maissa viherelvytyksessä on käytetty eniten varoja seuraavasti: Rautatiet yli 120 Mrd. USD Sähköverkot 90 Mrd. USD Veden ja jätteiden käsittely yli 80 Mrd. USD Rakennusten energiatehokkuus yli 65 Mrd. USD Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö vajaat 40 Mrd. USD Lähde EK 2010 Yritykset vihreän talouden eturintamassa/hsbc estimates. SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 Kuvio 1: Toimipaikat kokoluokittain (% kaikista) v. 2008, sähkölaitteiden valmistus ja koko teollisuus 90,0 80,0 79,9 70,0 60,0 59,2 50,0 40,0 30,0 26,1 20,0 14,5 12,6 10,0 0,0 4,7 2,1 0,9 alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Sähkölaitteiden valmistus Koko teollisuus Lähde: Toimialaonline / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Sähkölaitteiden valmistuksen toimipaikat ovat henkilömäärältään suurempia kuin koko teollisuudessa. Toimialalla on muutama erityisen suuri työnantaja, joka aiheuttaa tämän eroavuuden. Kuitenkin eniten on alle 10 henkilön työpaikkoja eli 315, mikä on 59 % kaikista työpaikoista. Vastaava osuus koko teollisuudessa on 80 %. Seuraavaksi eniten on henkilön työpaikkoja 139 eli 26 %. Vastaava osuus koko teollisuudessa on 4,7 %. Yli 250 henkilön työpaikkoja toimialalla oli 11 ja siinä vastaava osuus kaikista oli 2,1%. Koko teollisuudessa se oli 0,9 %. Sähkölaitteiden valmistuksen työpaikat olivat 2 % koko teollisuuden toimipaikoista. Vastaavasti henkilöstö oli 4,7 % koko teollisuuden henkilöstöstä. 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010

12 2.2 Toimialan alueellinen jakaantuminen Suurimpien yritysten henkilöstö ja toimipaikat, joissa oli mittaus- ja analysointilaitteiden valmistusta, olivat v eri maakuntien alueilla seuraavasti (taulukko 2).. Taulukko 2: Sähkölaitteiden valmistus, TOL 27, toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto ELY-keskuksittain vuonna 2008 liikevaihdon mukaisessa järjestyksessä. ELY Toimipaikkoja Henkilöstö % kaikista Liikevaihto (1000 euroa) % kaikista Uusimaa , ,5 Pohjanmaa , ,2 Häme , ,8 Varsinais-Suomi ,4 Pohjois-Pohjanmaa , ,7 Pirkanmaa , ,4 Keski-Suomi , ,1 Satakunta (v. 2007) , ,8 Pohjois-Karjala , ,5 Lappi , ,1 Etelä-Savo , ,9 Pohjois-Savo , ,8 Etelä-Pohjanmaa , ,8 Kaakkois-Suomi , ,6 Kainuu , ,3 Ahvenanmaa 2 Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Toimiala painottuu selvästi Uudenmaan, Pohjanmaan ja Hämeen ELY-keskusten alueille Uudellamaalla on yli 40 % henkilöstöstä, Pohjanmaalla 21 % ja Hämeessä 10 %. Liikevaihdosta 50 % syntyi Uudellamaalla, 22 % Pohjanmaalla ja 6 % Hämeessä. Seuraavassa taulukossa (taulukko 3) on liikevaihdoltaan 20 koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden suurinta yritystä maassamme. Lähes kaikissa liikevaihto laski v taantuman aikana. Oli vain kolme isompaa yritystä, joissa liikevaihto kasvoi. The Switch Engineering (+80 %) ja Vaasa Engineering (+8 %) Vaasasta sekä Perkinelmer (+ 5 %) Turusta. SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 Taulukko 3: Koko sähkö- ja elektroniikka- alan liikevaihdoltaan 20 suurinta yritystä koko maassa v Yrityksen nimi Pääkonttori Liikevaihto 2009 (milj. ) Liikevaihdon muutos % Henkilöstö TE-luku, yritysraportti Nokia Espoo ,2 2 ABB Helsinki ,9 3 Elcoteq Luxemburg ,0 4 Siemens Espoo ,8 5 Tellabs Espoo ,1 6 Vacon Vaasa ,9 7 Salcomp Salo ,0 8 Vaisala Helsinki ,5 9 PKC Group Kempele ,9 10 Scanfil Sievi ,4 11 L M Eriksson Kirkkonummi ,7 12 Elektrobit Oulu ,0 13 Polar Electro Kempele Perkinelmer Turku Sanmina-SCI Oulu ,5 16 Parker Hannifin Vantaa 97, ,7 17 The Switch Engineering Vaasa 96, ,7 18 Palodex Group Tuusula Vaasa Engineering Vaasa 81, ,4 20 Kemppi Lahti 76, Lähde: Talouselämä, Yritysraportti TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010

14 Taulukko 4: Sähkölaitteiden valmistus, TOL 27, henkilöstöltään suurimpia toimipaikkoja eri ELY-keskusten alueilla vuonna 2009 ELY-keskus Uusimaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Häme P.-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Suurimpia yrityksiä tai toimipaikkoja ABB, sähkökoneet ABB Drivers Strömfors Electric Oy Prysmian Cabels and System Vacon Oyj ABB Motors ABB Transformers Trafotek Hella Lighting Finland Helkama Bica Oy Kemppi Oy Teknoware Oy Asko Kodinkone Draka NK Kabels Oy Nestor Kabels Kyrel Oy Tammer neon Oy Neonpoint Oy Ouneva Oy Muuntosähkö Oy Jotwire Oy KMT Group Oy UTU Elec Oy Aito Lämpö Oy Harvia Oy Reka Kaapeli Oy Allaway Oy Norelco Oy Ensto Contro Oy Epec Oy SK-Kojeistot Kotipaikka Helsinki Helsinki Loviisa Kirkkonummi Vaasa Vaasa Vaasa Kaarina Salo Kaarina Lahti Lahti Lahti Oulu Oulu Hämeenkyrö Tampere Tampere Joensuu Joensuu Joensuu Kankaanpää Ulvila Rauma Muurame Keuruu Jyväskylä Savonlinna Mikkeli Seinäjoki Seinäjoki Henkilöstö v Toimiala Pohjois-Savo Fibox Tested Systems Oy Kiuruvesi Kainuu Imagon Oy Kajaani Kaakkois-Suomi Misa Oy Neonteos Oy Lappeenranta Kouvola Lappi Keskusmaa Oy Rovaniemi Lähde: Tilastokeskus, Asiakastieto, URA-työnvälitykse tietojärjestelmä, Yritysharava2010 sekä yritysten omat nettisivut SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 2.3 Henkilöstö ja työllisyyden kehitys Sähkölaitteiden valmistuksessa työssä käyvien ikärakenne painottui vuotiaiden välille. Keski-ikä oli 40,2, kun se kaikilla toimialoilla oli 41,5 vuotta. Aivan nuoria oli suhteellisesti vähemmän, koska toimialalla kouluttaudutaan pitempään. Kuvio 2: Työssäkäyvät iän mukaan (%-osuus) kaikilla toimialoilla yhteensä sekä sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla TOL 2008 vuonna ,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Kaikki toimialat Sähkölaitteiden valmistus Lähde: Toimialaonline / Tilastokeskus, alueella työssäkäyvät, ikärakenne. Sähkölaitteiden valmistuksessa työllisen työvoiman määrä oli henkilöä vuonna Kaikkien yrittäjien keskimääräinen ikä vuonna 2007 oli 48,6 vuotta. Sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla yrittäjien ikä oli 50,2 vuotta. Yli 50-vuotiaita yrittäjiä oli 60 %. Syksyn 2010 pk-yritysbarometrissa kysyttiin sähköteknisten tuotteiden ja instrumenttien valmistajilta (85 vastausta) sukupolven tai omistajan vaihdoksista lähimmän viiden vuoden sisällä. Liki puolet (47 %) ilmoitti, ettei tällaista ole vielä edessä, 13,6 % suunnitteli sitä 1-2 vuoden sisällä ja 23,5 % 3-5 vuoden sisällä. Yritysharava on työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä Euroopan sosiaalirahaston rahoittama kysely, jossa selvitetään yritysten työvoima-, koulutus- ja kehittämistarpeita. Yritysharavassa haastateltiin v alkupuoliskolla 70 yritystä sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla. Kun yritysharavassa kysyttiin arviota yrityksensä henkilöstön eläköitymisestä, olivat toimialan osuudet toiseksi pienimpiä verrattuna muihin toimialoihin. Noin 3 % yritysten henkilökunnasta eläköityy viiden vuoden sisällä. Omistusjärjestelyistä ilmoitti14 yritystä eli TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010

16 % kaikista vastaajista: välittömiä sukupolven vaihdoksia oli tulossa 2, sukupolvenvaihdosta lähivuosina suunnitteli 8 ja yritys oli myytävänä 4 tapauksessa. Kuvio 3: Maakuntien työvoiman tavoiteurat , sähköteknisten tuotteiden valmistus (luokka 30 TOL 2002) v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 v.2015 v 2016 v.2017 v 2018 v.2019 v.2020 v.2021 v.2022 v.2023 v.2024 v.2025 Työvoima, VATTAGE, maakuntaliitot Työvoima, ETLA Lähde: VATTAGE-malli, ETLA, maakunnat. Maakuntien liitot ennakoivat koulutuksen suunnittelua varten tavoiteuria eri ammattiryhmissä. Perusteena käytetään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) VATTAGE-mallia, Tilastokeskuksen ikärakenne-ennustetta ja ETLA:n alueellisia ennusteita. Vuonna 2008 koko sähköteknisten tuotteiden valmistuksen toimialalla työskenteli ihmistä. Vuoden 2009 taantuman on arvioitu vähentävän tarvetta noin henkilöön, kun taas vuonna 2010 ammateissa määrä nousisi henkilöön. Vuonna 2011 ammateissa tarvittaisiin henkilöä, kun tarve taas alkaisi kasvaa pikku hiljaa vuoteen 2015 saakka henkilöön. Sen jälkeen alkaisikin työvoiman tarpeissa jyrkkä pudotus vuoteen 2025 saakka aina henkilöön. Ensimmäisinä vuosina ammattirakenne-ennusteet ovat liian optimistisia. Vuoden 2010 tavoite on selvästi liian suuri. Työllisyys ei ole parantunut vuoden aikana sillä tavoin. Teknologiateollisuus ry arvio, että sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa työvoiman määrä on noin henkilöä ja tästä on lomautusjärjestelyjen järjestelyjen piirissä liki 5000 henkilöä. Teknologiateollisuus ry on myös arvioinut, että tämä osa henkilöstöstä tulee vielä supistumaan. Foredata Oy:n ikärakenteeseen liittyvässä ennusteessa (kuvio 4) koko sähkö- ja elektroniikkateollisuudesta poistuu työvoimaa v noin 700 henkilöä, vuoteen 2015 SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 vuotuinen poistuma vähitellen kiihtyy yli 1000 henkilöön. Vuoteen 2015 mennessä viiden vuoden poistuma työssäkäyvästä väestöstä on yli 5000 henkilöä. Lähes kolmasosa (noin 1500) siitä on sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla. Jos Teknologiateollisuus ry:n arvio työvoiman vähenemisestä toteutuu, maassa ei tarvita lainkaan alalle uutta henkilöstöä. Vuoteen 2015 voidaan toimia poistuman puitteissa. No näinhän ei välttämättä tapahdu. Aina tarvitaan uusia osaajia, tulee uutta tietoa ja syntyy uusia aloja. Puhtaan energiateknologian yritykset ovat voimakkaasti tulossa, innostus alalle on näkyvä ja lähes joka päivä lehdissä on luettavissa uusia suunnitelmia alan kehittämiseksi. Tämä on hyvä, vaikka Suomi tuleekin tässä vähän jälkijunassa. Länsi- Euroopassa lentokoneesta voi havaita pitkät rivit tuulivoimalaitteita pitkin Atlantin rannikkoa. Euroopassa on jo vankkaa osaamista. Suomalaiset alan yritykset tähyävät vientiin, jossa on jo olemassa ainakin eurooppalaisittain kovaa kilpailua. Kuvio 4: Vuosittainen ja kumulatiivinen työssäkäyvien poistumaosuus sähköteknisessä teollisuudessa ,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Poistuma 2007 Poistuma 2008 Poistuma 2009 Poistuma 2010 Poistuma 2011 Poistuma 2012 Poistuma 2013 Poistuma 2014 Poistuma 2015 Poistuma% Kumulatiivinen poistuma % Lähde: Foredata Oy. Koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö Suomessa v kesäkuussa oli noin ja tytäryrityksissä ulkomailla oli noin Kotimaisen henkilöstön määrä oli v noin henkilöä. Määrä kasvoi vuosina korkeimmillaan henkilöön. Sen jälkeen määrä pysytteli yläpuolella vuoteen 2008 saakka. Vuonna 2009 kotimaista henkilöstöä oli noin ja v noin Kesäkuun 2010 lomautusjärjestelyjen piirissä oli lisäksi henkilöä. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010

18 Ulkomaisen henkilöstön määrä tytäryrityksissä v oli noin henkilöä (kuvio 5). Siitä se lisääntyi vähitellen v noin henkilöön. Sen jälkeen ulkomaisen henkilöstön määrä lähti jyrkkään kasvuun. Vuoden 2008 kartoituksessa henkilöstön määrä oli kasvanut Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö yli tasolle, mitä se oli vielä seuraavanakin vuonna (lähde: Teknologiateollisuus ry). Personnel in the Electronics and Electrotechnical Industry Kuvio 5: Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö (30.6) Henkilöstö Suomessa / Personnel in Finland Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla / Personnel in subsidiaries abroad Tästä lomautusjärjestelyjen piirissä / employees affected by temporary and part time layoffs Lähde / Source: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu / Statistics Lähde: Teknologiateollisuus Finland, ry. The Federation of Finnish Technology Industries labour force survey R:\työvoima\jpty02cf.ppt /mp Eniten ulkomaista henkilöstöä tytäryrityksissä (kuvio 6) v oli Aasiassa ja Oseaniassa liki henkilöä (kuvio 6). Siellä henkilöstö on myös kasvanut ripeimmin. Viidessä vuodessa määrä on kolminkertaistunut. Seuraavaksi eniten ulkomaista henkilöstöä oli Länsi- Euroopassa eli noin Siinä on tapahtunut vähenemistä edellisestä vuodesta noin 3000:lla. Latinalaisessa Amerikassa henkilöstöä oli runsaat siellä henkilöstö on vähentynyt vuodessa noin henkilöä. Keski- ja Itä-Euroopassa henkilöstö on vähentynyt 5000:lla noin henkilöön, Pohjois-Amerikassa :sta noin henkilöön ja Lähi- Idässä ja Afrikassa henkilöstä noin henkilöön (lähde: Teknologiateollisuus ry). SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Kuvio 6: Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Electronics and Electrotechnical Industry Personnel in Subsidiaries Abroad Länsi-Eurooppa / Western Europe Keski- ja Itä-Eurooppa / Central and Eastern Europe Pohjois-Amerikka / North America Latinalainen Amerikka / Latin South America Aasia ja Oseania / Asia and Oceania Lähi-itä ja Afrikka / The Middle East and Africa Lähde: Teknologiateollisuus Lähde ry. / Source: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu / The Federation of Finnish Technology Industries labour force survey R:\työvoima\jpty01bf /mp 2.4 Työvoiman kohtaanto Sähkö- ja elektroniikka-alalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: sähköasentajat, sähkökoneenasentajat, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajat, linja-asentajat sekä sähkö-, elektroniikka- ja teleteknisten laitteiden kokoojat. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne sähköalan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta (kuvio7). Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työ- ja elinkeinotoimistojen toukokuussa 2010 raportoimat sähköalan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010

20 Kuvio 7: Työvoiman kohtaantotilanne sähkö- ja elektroniikka-alan ammateissa, tammi-toukokuussa 2010 Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) TE -toimiston raportoima vaikeasti täytettä- vä paikka, toukokuu 2010 Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Automatiikka-asentaja Konekäämijä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Toukokuun lopussa melkein koko maassa oli taantumasta johtuen toimialan työvoimasta suurta ylitarjontaa. Luokittelulla hieman ylitarjontaa oli Helsingin ja Raahen seutukunnissa. Kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa Ahvenanmaan, Raaseporin, Vakka-Suomen, Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnissa. Vuoden 2010 elokuuhun mennessä uuden työvoiman kysyntä sähköalan ammateissa ei ole edellisestä vuodesta juurikaan muuttunut. Uusia avoimia työpaikkoja sähkötyön ammateissa oli tammikuusta elokuuhun Se on 25 eli 0,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan tekniikan alan ammateista on enemmän kysyntää. Vuonna 2009 tammikuusta elokuuhun uusia tekniikan alan ihmisiä tarvittiin 5242 henkilöä. vastaava luku v oli 7178 eli kasvua siinä oli 37 %. SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 Ilmeisesti poistumaluvut vaikuttavat siihen, ettei alan työttömyys ole kasvanut, vaikka kouluista on valmistunut uusia sähköalojen ammattilaisia. Sähköalan peruskoulutuksen, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita oli elokuun lopussa työttömänä 7198, mikä on 218 eli 2,9 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vastavalmistuneita näistä oli 430, mikä on 314 eli 42 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan sähkö- ja automaatiotekniikan korkeammin koulutettujen (teknikot, insinöörit, diplomi-insinöörit, lisensiaatit ja tohtorit) työttömyysluvuissa on pientä kasvua. Vuoden 2010 elokuussa heitä oli työttömänä 1307 henkilöä eli 2,2, % (28) enemmän kuin vuosi sitten. 2.5 Yrityskannan muutokset Vuonna 2005 sähkölaitteita valmisti 494 yritystä. Vuosien aikana yritysten määrä kasvoi 523:een. Taantumavuoden 2009 aikana yritysten määrä väheni 508 yritykseen. Vuoden 2010 ensimmäiseltä neljännekseltä on tiedossa luvut aloittaneista yrityksistä. Yritysten määrä näyttää jälleen kasvavan, sillä aloittaneita yrityksiä oli 10, kun vastaava lukema vuosi aikaisemmin oli 2. Kuvio 8: Vuonna 2009 aloittaneet ja lopettaneet yritykset sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla Muiden sähkölaitteiden valmistus Kodinkoneiden valmistus 0 5 Sähkölamppujen ja valaisimien valmistus 1 5 Sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistus 4 4 Paristojen ja akkujen valmistus 0 1 Sähkömoottorien, generaattorie n ym. valmistus 3 9 Sähkölaitteiden valmistus Lopettaneita Aloittaneita Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Vuoden 2009 aikana sähkölaitteiden valmistuksessa aloitti 19 uutta yritystä ja 9 lopetti toimintansa. Tarkemmin toimialan sisällä sähkömoottorien, generaattorien yms. valmistuksessa aloitti 3 yritystä ja lopetti 9 yritystä. Paristojen ja akkujen valmistuksessa aloitti 1 yritys, lopettaneita ei ollut. Sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistuksessa sekä aloitti että lopetti 4 yritystä. Sähkölamppujen valmistuksen toimialalla aloitti 1 yritys ja 5 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010

22 lopetti. Kodinkoneiden valmistuksessa ei aloittanut yksikään ja lopettaneita oli 5. Muiden sähkölaitteiden valmistuksessa aloitti 10 yritystä ja lopetti 13. Yritysten määrä on kasvussa, sillä vuoden 2010 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä aloitti 13 yritystä, 2 niitä oli sähkömoottoreiden ja generaattoreiden ym. laitteiden valmistuksen toimialalla, 1 sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden toimialalla, 2 sähkölamppujen ja valaisimien toimialalla, 1 kodinkoneiden toimialalla ja 4 muiden sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lopetti 4 yritystä. Vuonna 2009 Talouselämä-lehti kirjasi sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa 13 yrityskauppaa. Suurimpana niistä oli Elcoteqin Tallinnan valmistustoimintojen, televerkkojen kokoonpanon siirtyminen ruotsalaisen Eriksson AB:n omistukseen. Toinen suurempi yrityskauppa tapahtui, kun Nokia Oyj myi tietoturvalaiteliikennetoimintansa Helsingissä amerikkalaiselle Check Point Software Tecnologies Ltd:lle. Muissa kaupoissa ulkomaisiksi omistajat olivat USA:sta, Ranskasta ja Virosta. Toisinpäin yritysomistajia vaihtui, kun suomalainen hankki omistukseensa yhden ruotsalaisen yrityksen ja yhden saksalaisen yrityksen. Vuoden 2010 alkupuoliskolla on tehty viisi pienempää yrityskauppaa. Kolmessa tapauksessa yrityskaupat tapahtuivat suomalaisten kesken, eräässä tapauksessa kanadalainen yritys tuli suomalaisen omistukseen ja toisessa tapauksessa suomalainen yritys siirtyi virolaiseen omistukseen. Vuoden 2010 lopulla useammat asiantuntijat ovat veikanneet yrityskauppojen jälleen vilkastuvan. SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1. Markkinoiden kansainvälinen rakenne ja kehitys, vienti Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tilauskanta alkoi laskea vuosien 2008 ja 2009 vaiheessa nopeasti (kuvio 9). Tilauskannan arvo on noin puolet vuosien huippulukemista. Kesäkuun 2010 tilanteessa tilauskannan arvo oli runsaat 1700 miljoonaa euroa käyvin hinnoin. Edellisen vuoden kesäkuun tilanteeseen verrattuna siinä oli kasvua 2 %. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa Value of Order Books in the Electronics and Electrotechnical Industry in Kuvio Finland 9: Tilauskanta , elektroniikka ja sähköteollisuus Milj. euroa, käyvin hinnoin / Million euros, at current prices Yhteensä / Combined / / Muutos (vientiin) / Change (export): + 2 % + 21 % Muutos (kotimaahan) / Change (domestic): - 3 % + 7 % Muutos (yhteensä) / Change (combined): + 2 % + 20 % Vientiin / Export Kotimaahan / Domestic Lähde: Teknologiateollisuus ry, Lähde: tilauskantatiedustelu. Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Source: The Federation of Finnish Technology Industries order book survey, last observation R:\tilauskanta\jpti05bf.ppt /jp Kokonaisviennissä suurin (kuvio 10) tilastollisen arvon kirjaaminen tapahtui huhtikuussa 2008, jolloin viennin arvo oli 6451 miljoonaa euroa. Sen jälkeen vienti alkoi voimakkaasti laskea aina vuoden 2010 huhtikuuhun saakka, jonka jälkeen luvut alkoivat olla suurempia kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Tullin elokuun 2010 ennakkotietojen mukaan viennin paraneminen on kohdistunut etenkin metallien, raudan ja teräksen sekä muiden tavararyhmien vientiin. Sen sijaan sähköteknisen teollisuuden viennissä ei vielä näy paranemisen merkkejä. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010

24 Kuvio 10: Suomen koko vienti ja sähkökoneiden vienti kuukausittain 1/2002 7/2010 (1000 euroa) Vienti / 1000 euroa / / /01 Lähde: Tullihallitus. 2003/ / / / / / / / / / / / / / /07 Koko vienti Vienti sähkökoneet ja -laitteet Vuonna 2009 Suomen viennin arvo oli miljoonaa euroa. Vienti väheni edellisestä vuodesta 46 %. ELY-keskuksittain eniten vientiä tapahtui Uudeltamaalta 37,5 %, Pohjanmaalta 9,2 %, Kaakkois-Suomesta 8,9 %, Pirkanmaalta 8,7 % ja Varsinais-Suomesta. Taulukko 5: Vienti ELY-alueittain v. 2009, koko vienti ja viennin osuudet toimialoittain Koko vienti v. 2009milj. euroa Osuus koko viennistä Osuudet toimialoittain ELY-keskus Teollisuus Kauppa Muut Uusimaa ,5 84,0 13,0 3,0 Pohjanmaa ,2 84,0 15,3 0,7 Kaakkois-Suomi ,9 94,7 4,9 0,4 Pirkanmaa ,7 94,3 5,1 0,6 Varsinais-Suomi ,4 92,4 5,5 2,1 Satakunta ,2 91,7 5,8 2,5 Häme ,8 93,5 3,2 3,2 Lappi ,8 95,4 1,0 3,6 Keski-Suomi ,9 91,3 6,7 2,0 P.-Pohjanmaa ,7 95,3 2,4 2,3 Pohjois-Savo 635 1,4 97,2 2,4 0,4 Pohjois-Karjala 508 1,1 97,8 1,2 1,0 Etelä-Pohjanmaa 435 1,0 93,4 3,8 2,8 Etelä-Savo 343 0,8 94,4 2,5 3,1 Kainuu 102 0,2 60,3 2,2 37,5 Ahvenanmaa 32 0,1 78,7 2,2 19,1 Tuntematon ,3 41,4 50,7 7,9 Koko vienti ,0 88,2 9,5 2,3 Lähde: Tullihallitus. SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 Kuvio 11: Suomen sähkökoneiden ja laitteiden vienti ja tuonti kuukausittain 1/2002 7/2010 (1000 euroa) / / / / / / / / / / / / / / / / / euroa 2010/07 Vienti sähkökoneet ja -laitteet Tuonti sähkökoneet ja laitteet Lähde: Tullihallitus. Tullin tilastoissa luokka 85 (CN-tavaraluokitus) sisältää sähkökoneet ja laitteet sekä niiden osat; äänentallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet. Sähkökoneiden ja laitteiden viennin osalta vienti oli huipussaan lokakuussa 2008, jolloin viennin arvo oli 1279 miljoonaa euroa. Sähkökoneiden ja laitteiden viennin taantuma lähti liikkeelle vähän myöhemmin kuin koko teollisuudessa ja siitä tuli syvä. Vielä elokuun 2010 ennakkoluvuissa ei ole tietoa paljoa paremmasta, mitä on jo tapahtunut muussa teollisuudessa, esimerkiksi metallien valmistuksessa ja kulkuneuvojen valmistuksessa. Viennin vuosimuutoksesta (kuvio 12) ilmenee, että sähkökoneiden ja laitteiden osalta hyvää kasvua oli v eli vuotta aikaisemmin kuin muussa viennissä. Jyrkkä pudotus alle kasvurajan tapahtui kuukautta paria myöhemmin kuin muussa viennissä. Vielä heinäkuussakaan 2010 ei ole päästy paremmalle tasolle kuin edellisenä vuonna. Sähköteknisten tuotteiden vientihinnat pysyivät kesäkuussa 2010 samalla tasolla kuin kuukautta aikaisemmin, mutta olivat viisi prosenttia matalammat kuin vuoden 2009 kesäkuussa. Määrältään sähköteknisten tuotteiden vienti jäi runsaan kymmenyksen pienemmäksi kuin vuosi sitten. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010

26 Kuvio 12: Suomen viennin vuosimuutos koko vienti ja sähkökoneet ja laitteet 1/2004 7/ ,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0-50,0-60,0 2004/ / / / / / / / / / / / / /07 Koko vienti Vienti sähkökoneet ja -laitteet Lähde: Tullihallitus. Seuraavassa taulukossa ja kuviossa (taulukko 5 ja kuvio 13) on Suomen merkittävimmät kauppakumppaneiden viennin ja tuonnin sijaluvut ja osuudet sekä vaihtotaseet sähkökoneiden ja laitteiden ulkomaan kaupassa v tammikuusta heinäkuuhun. Taulukko 6: Tärkeimmät vientimaat sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla Maa Viennin arvo milj. euroa Viennin osuus % V-sija Tuonnin arvo milj. euroa Tuonnin osuus % T.sija Vaihtotase milj. euroa Suomelle Saksa 288 8, , Kiina 261 7, , Venäjä 260 7, , Alankomaat 199 5, , Ruotsi 176 4, ,5 3-8 Iso-Britannia 162 4, , Brasilia 153 4, , Italia 148 4, , USA 132 3, , Ranska 129 3, , Turkki 107 3, , Espanja 103 2, , Puola 86 2, , Intia 78 2, , Viro 74 2, , Norja 72 2, , Lähde: Tullihallitus. Sähkölaitteiden valmistuksessa viennin arvo oli miljoonaa euroa. Määrä on 29 % pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Vastaavasti tuonti oli miljoonaa euroa eli Suomen kauppatase oli näiltä osin 762 miljoonaa euroa plussan puolella. SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 Suomen tärkein vientimaa oli Saksa. Tammi-heinäkuun aikana viennin arvo oli 288 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna vienti Saksaan on vähentynyt 33 %. Samaan aikaan Saksasta tuotiin Suomeen 346 miljoonan euron edestä. Saksa oli Suomen toiseksi tärkein tuontimaan 12,3 %:n osuudella. Suomella Saksan kaupan vaihtotase oli tuontivoittoinen 58 miljoonan euron verran. Toiseksi tärkein vientimaa oli Kiina. Sinne vienti oli 261 miljoonaa euroa, mikä on 28 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viennin osuus Kiinaan tavaravaihdon koko viennistä oli 7,3 %. Kiina oli selvästi ykkösmaa tuonnin suhteen. Tuontia tapahtui yhteensä 741 miljoonan euron edestä. Kiinan osuus tuonnista oli 26 %. Kaupan vaihtotase Kiinaan oli 480 euroa miinuksen puolella. Sähkön kytkentälaitteiden vienti ja tuonti Kiinaan ja kasvoi. Sähkömuuntajien ja muuttajien viennin arvo sekä tuonnin arvo laski. Venäjän vienti oli 260 miljoonaa euroa, mikä on 21 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuontia Venäjältä oli 30 miljoonan euron edestä. Kauppatase Venäjälle oli Suomen kannalta edullisin, vaihto oli 231 miljoonaa euroa plussan puolella. Alankomaihin vietiin sähkökoneita ja -laitteita 199 miljoonaa euron edestä. Se on 28 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuonti Alankomaista oli 73 miljoonaa euroa. Kauppa Alankomaihin oli 126 miljoonaa euroa positiivisella puolella. Ruotsiin vienti toimialalla oli 176 miljoonaa euroa. Edellisestä vuodesta se on vähentynyt 8,2 %. Tuontia Ruotsista oli 183 miljoonan euron edestä. Vaihtotase Ruotsiin oli miinuksella 8 miljoonan euron verran. Muita yli 2 % osuuden vientimaita oli Iso-Britannia, Brasilia, Italia, USA, Ranska, Turkki, Espanja, Puola, Intia, Viro ja Norja. Suuremmista vientimaista kasvua edellisestä vuodesta oli Turkkiin 13 %, Viroon 5 %, Irlantiin 21 %, Sveitsiin 8 %, Etelä-Afrikkaan 9 %, Thaimaahan 310 %, ja Meksikoon 109 % ja Japaniin 4 %. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010

28 Kuvio 13: Suomen viennin osuus tärkeimpiin vientimaihin v ja 2009 tammikesäkuun välisenä aikana sähköteknisten koneiden ja laitteiden toimialalla 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Saksa Kiina Venäjä Alankomaat Ruotsi Iso-Britannia Brasilia Italia USA Ranska Turkki Espanja Puola Intia Osuus 2009 Osuus 2010 Viro Norja Irlanti Etel-Korea Sveitsi Tanska Lähde: Tullihallitus. Suomen kannalta tärkeimpien maiden talous-, kauppalukemat ja suhdannekuvaajat ilmenevät seuraavasta taulukosta (taulukko 7). Taulukko 7: Tärkeimpien kauppakumppaneiden BKT kasvu ja työttömyysaste, IMF:n ennuste lokakuu 2010 Maa BKT kasvu% 2009 BKT kasvu% 2010e BKT kasvu% 2011e Työttömyysaste 2009 Työttömyysaste 2010e Työttömyysaste 2011e Saksa -4,7 3,3 2,0 7,5 7,1 7,1 Kiina 9,1 10,5 9,6 4,3 4,1 4,0 Venäjä -7,9 4,0 4,3 8,4 7,5 7,3 Alankomaat -3,9 1,8 1,7 3,5 4,2 4,4 Ruotsi -5,1 4,4 2,6 8,3 8,2 8,2 Iso-Britannia -4,9 1,7 2,0 7,5 7,9 7,4 Brasilia -0,2 7,5 4,1 8,1 7,2 7,5 USA -2,6 2,6 2,3 9,3 9,7 9,6 Ranska -2,5 1,6 1,6 9,4 9,8 9,8 Turkki -4,7 7,8 3,6 14,0 11,0 10,7 Espanja -3,7-0,3 0, ,9 19,3 Puola 1,7 3,4 3,7 8,2 9,8 9,2 Intia 5,7 9,7 8, Viro -13,9 1,8 3,5 13,8 17,5 16,4 Norja -1,4 0,6 1,8 3,2 4,2 4,7 Suomi -8,0 2,4 2,0 8,3 8,8 8,7 Lähde: Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF, International Monetary Fund). SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27

29 Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ennuste julkistettiin lokakuun 2010 alussa. Sähkölaitteiden valmistuksen toimialan kuppakumppaneistamme BKT:n kasvuprosentilla mitattuna plussalle vuodesta 2010 selvisivät: Kiina 9,1 %, Intia 5,7 % ja Puola 1,7 %. Suomi oli näiden viidentoista vientimaamme toiseksi viimeisenä -8 %:n pudotuksella Viron -13,9 %:lla. Venäjä oli melkein samanlaisessa tilanteessa Suomen kanssa. Siellä kasvu meni negatiiviseksi 7,9 %:lla. Vuoden 2010 osalta parhainta kasvua IMF arvioidaan tapahtuvan seuraavissa maissa: Kiina 10,5 %, Intia 9,7 %, Brasilia 7,8 %, Ruotsi 4,4 %, Venäjä 4,0, Puola 3,4 % ja Saksa 3,3 %. Suomi on jo pääsemässä hyvälle kasvu-uralle 2,4 %:lla. Ainoastaan Espanjan tilanteen arvioidaan vielä laskevan. Vuonna 2011 voimakkainta kasvua ennakoidaan seuraaviin vientimaihimme: Kiina 9,6 %, Intia 8,4 %, Venäjä 4,3 %, Brasilia 4,1 %, Puola 3,7 %, Turkki 3,6 % ja Viro 3,5 %. Saksan, Ruotsin, Suomen ja USA:n talouden kasvun ennakoidaan vähän hidastuvan. Iso-Britannian ja Ranskan talouskasvuissa ei suuriakaan muutoksia tapahdu koko arviointiaikana. Espanjassa pudotus hiipuu. Myös Deutsche Bank ennakoi Saksaan talouden taantumaa hyvän kehityksen alettua (Deutsche Bank AG Research). Saksan kannalta alkuvuoden 2010 hyvää kehitystä on siivittänyt ulkomaisen kysynnän kasvu. Erityisesti Saksan teollisuudessa ovat kasvaneet metalleja jalostava teollisuus (+ 25 %), kemianteollisuus (+ 17 %). Myös autoteollisuus on kasvanut (+ 19 %). Vienti Kiinaan on lisääntynyt. Kasvua hillitsee Yhdysvaltain ja EU:n heikommat markkinat. Kiinan talouden kasvu jatkuu vahvana. Vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä BKT kasvoi 9,6 % (II Q 10,3 %) edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Teollisuustuotanto kasvoi 13 % vuoden takaisesta tilanteesta. Investoinnit kasvoivat 24 %. Kotimainen kysyntä vauhdittaa kasvua. IMF arvioi, että Kiinan BKT tulee v olemaan 10,5 % ja v ,6 %. Samansuuntaisia on maailmanpankin ennusteet: v ,5 % ja v ,5 % (Suomen Pankki, BOFIT Viikkokatsaus ). Venäjän taloutta heikensi alkuvuodesta rankat sääolosuhteet (vaikea talvi ja kuuma ja kuiva kesä/laajat metsäpalot). Investointien odotetaan piristyvän v lopulla. Vienti on kasvanut noin 10 % alkuvuodesta. Tämä johtuu maakaasukaupan piristymisestä. Raakaöljyn ja öljytuotteiden vienti kasvaa hitaasti. Tuonnin kasvu oli alkuvuodesta 20 % luokkaa. Määrältään tuonnin kasvu on viennin kasvua nopeampaa, vaikka v lopussa arvioidaan hidastuvan. Investointien kasvu arvioidaan näkyvän Suomen vientiluvuissa v lopussa ja seuraavina vuosina (Suomen Pankki BOFIT Venäjä-ennuste 2/2010). Kuluttajilla on luottamus tulevaisuuteen. Yritysjohtajien odotukset yleisten suhdannenäkemysten kehityksestä ovat edellisvuotta myönteisemmät. Erityisesti teollisuudessa ja Pietarin alueella odotetaan parempaa (lähde: Keskuskauppakamari: Luoteis-Venäjän business-barometri 2011). 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010

30 USA:n taantumasta toipumista ennakoidaan hitaaksi. IMF uskoo USA:n bkt:n kasvavan v ,3 % eli enemmän kuin Suomen. Työttömyysluvut USA:ssa ovat kuitenkin pitkään korkealla World Economic Outlook Conferencen ennusteen mukaan USA:n kasvu olisi kuitenkin pienempi eli 2,2, %. Kuluttajat ja yrittäjät ovat varovaisia finanssikriisin jälkeen. Saman ennusteen mukaan viennin kasvu olisi hidastuvaa (Kauppalehti ). Työllisyysluvuissa v tilanteessa yli 10 %:n työttömyysaste oli Turkissa 14,0 ja Virossa 13,8. Parhaassa työllisyystilanteessa oli Norja 3,2, Alankomaat 3,5 ja Kiina 4,3. Vuonna 2010 työttömyyslukujen ennakoidaan olevan pahimmat Espanjassa 19,9, Virossa 17,5 ja Turkissa 11,0. Parhaassa tilanteessa on edelleen Kiina 4,1, Norja 4,2 ja Alankomaat 4,2. Vuodeksi 2011 yli 10 %:n työttömyydessä ovat ennusteen mukaan Espanja 19,3, Viro 16,4 ja Turkki 10,7. Parhaimmat lukemat ovat Kiinassa 4,0, Alankomaissa 4,0 ja Norjassa 4,7. Suomen tilanteessa kummastuttaa vuosien 2009 ja 2010 lukemat. Vaikka BKT kasvaa, työttömyys heikkenee. Sitä selittää osin Tilastokeskuksen mittaamat v hyvät työllisyysluvut vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja vuoden 2010 kuukausittaiset luvut olivat heikompia kuin edellisenä vuonna, mutta heinäkuun jälkeen tilanne on alkanut selvästi kohentumaan. Tuntuisi kuitenkin, että vuoden 2011 lukemat olisivat jo paremmat kuin vuonna 2009, sillä vanhempien ikäluokkien poistumat työvoimasta alkavat suureta. Teollisuuden uusien tilausten kasvu keskeisissä EU-maissa (EU27) elokuussa 2010 edellisen vuoteen verrattuna oli seuraava: Saksa +28,4 %, Alankomaat +25,6 %, Ruotsi +14,8 %, Iso-Britannia +9,9 %, Ranska +14,5 %, Espanja +12,6 %, Puola 21,3 %, Viro 38,3% (lähde: Eurostat nesrelease euroindicators ). Kuvio 14: Teollisen tuotannon kasvu tärkeimmillä kauppakumppaneilla ja Suomessa vuosineljänneksittäin v Saksa Alankomaat Ruotsi Iso-Britannia USA Ranska Turkki Espanja Suomi Q Q Q Q Lähde: Eurostat. SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29