Huumeiden oheiskäyttö opioidikorvaushoidossa Turussa ja Jyväskylän seudulla

Transkriptio

1 Tieteessä terveydenhuolto Eero Kaipiainen LL Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos Soili Lamminen LL, psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys Hämeenlinnan Vankisairaala, vankiterveydenhuollon yksikkö Solja Niemelä professori (ma.), ylilääkäri Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, neurotieteiden laitos Lapin sairaanhoitopiiri, psykiatrian tulosalue Huumeiden oheiskäyttö opioidikorvaushoidossa Turussa ja Jyväskylän seudulla Lähtökohdat Opioidiriippuvuuden korvaushoitoa on toteutettu Suomessa laajamittaisemmin 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Paikkakuntakohtaisia eroja korvaushoidon tuloksellisuudessa on tähän mennessä selvitetty huomattavan vähän. Tässä tutkimuksessa vertailtiin Turun kaupungin ja Jyväskylän seudun opioidikorvaushoitopotilaiden huumeiden käyttöä edeltävien 12 kuukauden aikana heidän oman ilmoituksensa perusteella. Menetelmät Tiedot kerättiin kyselytutkimuksella, johon vastattiin nimettömästi. Kyselyyn osallistuivat Turun psykiatrian sekä Jyväskylän Sovatek-säätiön korvaushoitopoliklinikoiden potilaat. Kysely toteutettiin Turussa toukokuussa 2012 (n = 48) ja Jyväskylässä helmikuussa 2013 (n = 60). Tulokset Oheiskäyttö oli Turussa yleisempää kuin Jyväskylässä. Oman ilmoituksensa mukaan täysin ilman huumeiden tai lääkkeiden oheiskäyttöä oli edeltävän vuoden aikana 14,7 % turkulaisista ja 30,0 % Jyväskylän seudun korvaushoitopotilaista (p = 0,047). Yleisimmin korvaushoidon ohessa käytetyt aineet olivat molemmilla paikkakunnilla kannabis ja amfetamiini. Täysin ilman opioidien oheiskäyttöä edeltävän vuoden aikana oli 28,9 % turkulaisista ja 64,7 % Jyväskylän seudun korvaushoitopotilaista (p = 0,004). Kun tarkasteltiin vähintään viikoittaista oheiskäyttöä, Turussa esiintyi enemmän amfetamiinin, gamman (GHB) tai lakan (GBL), bentsodiatsepiinien, buprenorfiinin ja buprenorfiini-naloksonivalmisteen oheiskäyttöä. Myös pistokäyttö ja likaisten pistovälineiden käyttö oli Turussa yleisempää. Metadoni oli korvaushoitolääkkeenä selvästi yleisempi Jyväskylässä kuin Turussa (98,3 % vs. 16,7 %). Päätelmät Vaikuttaisi siltä, että korvaushoidon tuloksellisuudessa on merkittäviä eroja paikkakunnittain. Erityisesti sekä korvaushoitovalmisteiden että bentsodiatsepiinien oheiskäyttö on Turussa yleisempää kuin Jyväskylän seudulla. Vastedes olisi syytä tutkia tarkemmin paikkakuntakohtaisia eroja korvaushoidon tuloksellisuudessa ja korvaushoitokäytännöissä. Vertaisarvioitu Opioidien ongelmakäyttäjiä on Suomessa arviolta noin (1). Opioidit ovat ensisijainen päihde lähes 60 %:lla päihdehoitoon WHO on suositellut metadonia ensisijaiseksi korvaushoitolääkkeeksi. hakeutuneista. Suomessa opioidien väärinkäyttö on pääosin synteettisten lääkeopioidien, lähinnä buprenorfiinin käyttöä. Heroiinin käyttö on marginaalista muuhun maailmaan verrattuna (2,3). Opioidiriippuvuuden korvaushoito on tehokasta verrattuna vieroitushoitoon tai hoitamatta jättämiseen (4). Korvaushoidosta on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksessa opioidiriippuvaisten buprenorfiini- ja metadonivalmisteilla annettavasta vieroitus- ja korvaushoidosta. Korvaushoitoa voidaan toteuttaa joko kuntouttavana korvaushoitona, jolloin hoidon tavoitteena on päihteettömyys, tai haittoja vähentävänä hoitona, jolloin hoidon tavoitteena on ensisijaisesti elämänlaadun kohentaminen. Suomessa korvaushoitolääkkeenä käytetään joko buprenorfiini-naloksonivalmistetta (Subo 573

2 Kirjallisuutta 1 Ollgren J, Forsell M, Varjonen V ym. Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäytön yleisyys Suomessa Yhteiskuntapolitiikka 2014;79: Varjonen V. Huumetilanne Suomessa Kansallinen huumevuosiraportti EMCDDA:lle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 1/2015. Helsinki Partanen A, Alho H, Leppo A. Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito Suomessa. Suom Lääkäril 2014;79: Alho H, Sinclair D, Vuori E, Holopainen A. Abuse liability of buprenorphine-naloxone tablets in untreated IV drug users. Drug Alcohol Depend 2007;88: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Huumeongelmaisen hoito (online). Käypä hoito -suositus WHO Department of Mental Health and Substance Abuse. Guidelines for the Psychosocially Assisted Pharmacological Treatment of Opioid Dependence Vorma H, Sokero P, Turtiainen S, Katila H. Opioidikorvaushoito tehoaa: korvaushoito Hyksin päihdepsykiatrian yksikössä Suom Lääkäril 2005;60: Vorma H, Sokero P, Turtiainen S, Katila H. Opioidiriippuvuuden korvaushoito HYKS:n päihdepsykiatrian yksikössä Suom Lääkäril 2009;64: Launonen E. Oheiskäyttö opioidikorvaushoidossa. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystiede ja kliininen ravitsemustiede Zhang Z, Friedmann PD, Gerstein DR. Does retention matter? Treatment duration and improvement in drug use. Addiction 2003;98: Launonen E, Alho H, Kotovirta E, Wallace I, Simojoki K. Diversion of opioid maintenance treatment medications and predictors for diversion among Finnish maintenance treatment patients. International Journal of Drug Policy 2015;26: Jones HE. Practical Considerations of Clinical Use of Buprenorphine. Sci Pract Perspect 2004;2:4 20. xone) tai metadonia. Monobuprenorfiinin (Subutex) käyttö on rajoittunut erityistapauksiin, kuten raskaana oleviin (2). Vuonna 2014 korvaushoitopotilaista 58 %:lla oli lääkkeenä yhdistelmävalmiste, 38 %:lla metadoni ja 4 %:lla monobuprenorfiini (3). Buprenorfiini-naloksonivalmiste on kehitetty buprenorfiinin väärinkäytön ehkäisemiseksi: naloksonin on tarkoitus estää buprenorfiinin pistokäyttö. Vaikka yhdistelmävalmisteen väärinkäyttömahdollisuudet ovat vähäisemmät kuin monobuprenorfiinin, naloksonin yhdistäminen buprenorfiiniin ei ole käytännössä estänyt yhdistelmävalmisteen pistokäyttöä (4). Maailman terveysjärjestö (WHO) on suositellut metadonia ensisijaiseksi korvaushoitolääkkeeksi sen hieman paremman tehon vuoksi (5). Buprenorfiiniriippuvuuden hoidosta ei kuitenkaan toistaiseksi ole tutkimusnäyttöä, koska tutkimukset opioidiriippuvuuden kor vaushoidon tuloksellisuudesta koskevat pää asiassa heroiiniriippuvaisia (6). Suomessa ei ole aiemmin vertailtu eri korvaushoitopaikkoja. Aiemmat kotimaiset korvaushoidon tuloksellisuutta selvittäneet tutkimukset on tehty pääkaupunkiseudulla tai valtakunnallisesti, mutta alueellisia vertailuja ei ole tehty (7,8,9). Vaikka STM:n korvaushoitoasetus säätelee opioidiriippuvaisille annettavaa korvaushoitoa, korvaushoitokäytännöt vaihtelevat merkittävästi paikkakunnittain. Lisäksi paikallisia eroja voi olla myös päihteiden käytön kulttuurissa. Oheiskäytön yleisyyttä ei ole Suomessa aiemmin vertailtu eri korvaushoitolääkettä saavilla korvaushoitopotilailla, vaikka korvaushoitolääkkeenä eniten käytettävä buprenorfiini on samalla myös Suomen ylivoimaisesti eniten väärinkäytetty opioidi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää oheiskäyttöä Jyväskylän seudun ja Turun kaupungin kor vaushoitopotilailla. Turussa korvaushoitoarviot on keskitetty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) addiktiopoliklinikalle. Arvioon tullaan lähetteellä. Polikliinisellä arviointijaksolla kerätyt tiedot käsitellään korvaushoitoraadissa, joka tekee suosituksen jatkohoidosta. Korvaushoitoon hyväksyttyjen turkulaisten potilaiden korvaushoito aloitetaan Turun psykiatrian korvaushoitopoliklinikalla ja tarvittaessa osastohoidossa. VSSHP:n alueella käytetään ensisijaisesti buprenorfiini-naloksoniyhdistelmävalmistetta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) alueella korvaushoidosta vastaa Sovatek-säätiö. Se on julkisen sektorin ja useiden järjestöjen perustama organisaatio, joka vastaa alueen päihde- ja peliongelmaisten palveluista. Hoitoon tullaan kuntien terveysasemien ja päihdeklinikoiden tai säätiön oman päihdepäivystyksen kautta. Polikliinisen arviointijakson jälkeen korvaushoito aloitetaan pääosin säätiön huumevieroitusosastolla, ja hoitoa jatketaan avohoitona. KSSHP:n alueella käytetään korvaushoitolääkkeenä WHO:n suosituksen pohjalta ensisijaisesti metadonia. Oheiskäytön jatkuminen ei kummallakaan tutkimuspaikkakunnalla johda korvaushoidon lopettamiseen. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineistona ovat Turun psykiatrian korvaushoitopoliklinikan potilaat (n = 48, vastausprosentti 60 %) ja Jyväskylän Sovatek-säätiön korvaushoitopoliklinikan potilaat (n = 60, vas tausprosentti 100 %). Turun aineistossa vastaamatta jättäneistä suurempi osa oli haittoja vähentävässä hoidossa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, johon vastattiin nimettömästi. VSSHP:n eettinen toimikunta on antanut tutkimukselle puoltavan lausunnon (diaarinumero 6/180/2012). Aineisto kerättiin ja tiedot tallennettiin niin, ettei yksittäisiä henkilöitä voi tunnistaa. Turun aineisto kerättiin toukokuussa 2012 ja Jyväskylän aineisto helmikuussa Kysely lomake oli joitakin yksityiskohtia lukuun ottamatta sama molemmilla paikkakunnilla. Lomakkeella selvitettiin vastaajien sosiodemo grafisia ja korvaushoitoa koskevia tietoja, oheiskäyttöä, terveyttä ja tyytyväisyyttä korvaushoitoon. Potilaat täyttivät kyselylomakkeen niin, ettei hoitohenkilökunta nähnyt vastauksia. Täytetyt lomakkeet suljettiin kirjekuoriin ja toimitettiin tutkijoille, jotka tallensivat lomaketiedot. Vastaajia pyydettiin ympyröimään viidestä vaihtoehdosta se, joka parhaiten kuvasi heidän päihdekäyttöään viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Kysymyksenasettelussa tähdennettiin, että vastauksen tulee koskea aineiden päihdekäyttöä, eikä lääkärin määräyksen mukaista käyttöä. Vaihtoehdot olivat 1) en koskaan, 2) harvemmin kuin kerran kuukaudessa, 3) kuukausittain, 4) viikoittain ja 5) päivittäin. 574

3 Tulokset taulukoitiin ja analysoitiin IBM SPSS Statistics 21 -ohjelmalla käyttämällä ristiintaulukointia. Tilastollinen merkitsevyys määritettiin Pearsonin khiin neliötestillä tai Fischerin eksaktilla testillä. Tulokset Molemmilla tutkimuspaikkakunnilla enemmistö vastanneista oli miehiä, naimattomia, yksinasuvia ja työttömiä. Osallistujat olivat keski-iältään hieman vanhempia Jyväskylän seudulla Taulukko 1. Vastaajien sosiodemografiset taustatiedot. Turku Jyväskylä n % n % p Sidonnaisuudet Eero Kaipiainen: ei sidonnaisuuksia. Soili Lamminen: asiantuntijalausunto (Valvira, pysyvä asiantuntija/ päihdepsykiatria), luentopalkkiot (Lääkäripäivät 2014, Päihdelääketieteen yhdistys, Lundbeck, GSK, AstraZeneca). Solja Niemelä: konsultointi (Lundbeck, Janssen), luentopalkkiot (Lundbeck, Janssen, Lilly), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Lundbeck). SUKUPUOLI 0,830 Mies 35 74, ,5 Nainen 12 25, ,5 IKÄ, V 0,040 Keskiarvo 30,8 33,8 Standardideviaatio 5,1 8,1 Vaihteluväli 20,0 42,0 19,0 53,5 SIVIILISÄÄTY 0,409 Naimaton 29 60, ,0 Avoliitossa 11 22,9 8 13,3 Naimisissa / rekisteröity parisuhde 4 8,3 5 8,3 Eronnut 4 8,3 9 15,0 Leski 0 0,0 2 3,3 ASUMISMUOTO 0,287 Yksin 25 52, ,8 Vanhempien luona 2 4,2 2 3,4 Oman perheen kanssa 8 16, ,9 Muun henkilön kanssa 9 18,8 6 10,2 Vailla vakituista asuntoa 4 8,3 1 1,7 SAMASSA TALOUDESSA ASUVALLA PÄIHDEONGELMA 0,024 Kyllä 19 40, ,6 Ei 28 59, ,4 KORKEIN LOPPUUN SUORITETTU KOULUTUSASTE 0,400 Oppivelvollisuus suorittamatta 0 0,0 1 1,7 Peruskoulu 24 50, ,7 Ammattikoulu 15 31, ,7 Lukio 8 16,7 9 15,0 Opistotasoinen koulutus 0 0,0 4 6,7 Ammattikorkeakoulu 1 2,1 1 1,7 Yliopisto 0 0,0 1 1,7 TYÖTILANNE KYSELYYN VASTATESSA 0,376 Työtön 28 62, ,7 Opiskelija 2 4,4 7 11,7 Työharjoittelu / kuntouttava työ 6 13,3 5 8,3 Ansiotyössä 2 4,4 1 1,7 Sairauslomalla 3 6,7 1 1,7 Eläkkeellä 4 8,9 9 15,0 575

4 Taulukko 2. Korvaushoitoa koskevat taustatiedot. Turku Jyväskylä n % n % p ALOITUSLÄÄKE < 0,001 Monobuprenorfiini 5 10,4 7 12,1 Buprenorfiini-naloksoni 37 77,1 2 3,4 Metadoni 6 12, ,5 LÄÄKE NYT < 0,001 Buprenorfiinivalmiste 40 83,3 1 1,7 Metadoni 8 16, ,3 KORVAUSHOITOTYYPPI 0,256 Kuntouttava 31 68, ,4 Haittoja vähentävä 14 31, ,6 BUPRENORFIINI-NALOKSONI, MG/VRK Keskiarvo 14,5 14 0,880 Standardideviaatio 3,4 0 Vaihteluväli METADONI, MG/VRK Keskiarvo < 0,001 Standardideviaatio 34,4 26,1 Vaihteluväli KORVAUSHOIDOSSAOLOAIKA, KK Keskiarvo 36,0 47,9 0,152 Standardideviaatio 40,5 39,8 Vaihteluväli kuin Turussa. Asuinkumppaneiden päihdeongelmat olivat Turussa yleisempiä kuin Jyväskylän seudulla (taulukko 1). Sekä Turussa että Jyväskylän seudulla suurin osa potilaista oli kuntouttavassa korvaushoidossa. Jyväskylässä potilaat olivat olleet hoidossa keskimäärin vuoden kauemmin kuin Turussa. Turussa yleisin aloituslääke sekä ajankohtaisesti käytössä oleva korvaushoitolääke oli buprenorfiini-naloksonivalmiste, Jyväskylässä vastaavasti metadoni. Turussa metadonin keskiannos oli suurempi kuin Jyväskylässä (99 mg vs. 56 mg). Turussa keskimääräinen buprenorfiiniannos oli 14,5 mg/vrk. Jyväskylässä oli ainoastaan yksi yhdistelmälääkkeellä hoidettava potilas, Turussa oli yksi monobuprenorfiinilla hoidettava potilas (taulukko 2). Oheiskäyttö oli Turussa yleisempää kuin Jyväskylässä. Oman ilmoituksensa mukaan 85 % turkulaisista ja 70 % jyväskyläläisistä oli edeltävän vuoden aikana käyttänyt korvaushoidon ohessa jotain ainetta. Pistäen huumeita oli oman ilmoituksensa mukaan käyttänyt edeltävän vuoden aikana Turussa 84,4 % ja Jyväskylässä 41,5 % (p < 0,001). Likaisia pistovälineitä oli käyttänyt Turussa 58,1 % ja Jyväskylässä 23,5 % (p < 0,001). Kannabis ja amfetamiini olivat yleisimmät korvaushoidon ohessa käytetyt aineet kummallakin paikkakunnalla. Bentsodiatsepiineja oli viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttänyt korvaushoidon ohessa turkulaisista potilaista 63,4 % ja jyväskyläläisistä 33,3 %. Pregabaliinia oli käyttänyt korvaushoidon ohessa 50,0 % turkulaisista ja 35,2 % jyväskyläläisistä potilaista (taulukko 3). Amfetamiinin, metamfetamiinin sekä gamman (gammahydroksibutyraatti GHB) tai lakan (gammabutyrolaktoni, GBL) oheiskäyttö oli Turussa yleisempää kuin Jyväskylän seudulla. Bentsodiatsepiinien viikoittainen oheiskäyttö oli Turussa yleisempää kuin Jyväskylän seudulla (22,0 % vs. 11,2 %, p = 0,030). Amfetamiinia käytti vähintään viikoittain Turussa 8,9 % ja Jyväskylässä 3,6 % (p = 0,006) potilaista. Täysin ilman opioidien oheiskäyttöä oli edeltävän vuoden aikana 28,9 % Turun ja 64,7 % Jyväskylän seudun korvaushoitopotilaista. Sekä monobuprenorfiinin että buprenorfiini-naloksonivalmisteiden oheiskäyttöä esiintyi Turussa yli viisinkertaisesti Jyväskylän seutuun verrattuna. Päivittäin monobuprenorfiinia oheiskäyttäviä oli Turussa noin nelinkertaisesti (16,3 % vs. 3,8 %, p < 0,001) ja buprenorfiini-naloksonivalmistetta oheiskäyttäviä noin kymmenkertaisesti (19,0 % vs. 1,9 %, p < 0,001) Jyväskylän seutuun verrattuna (kuvio 1). Myös metadonin oheiskäyttö oli Turussa yleisempää kuin Jyväskylässä (20,5 % vs. 13,2 %). Toisaalta päivittäistä oheiskäyttöä raportoi Jyväskylässä kolme vastannutta, Turussa ei yksikään. Myös muiden kuin korvaushoitolääkkeenä käytettävien lääkeopioidien käyttö oli yleisempää Turussa. Heroiinin oheiskäyttöä raportoi noin joka kymmenes vastanneista molemmilla paikkakunnilla (taulukko 3). Pohdinta Tässä tutkimuksessa vertailtiin korvaushoitopotilaiden itse ilmoittamaa oheiskäyttöä edeltävien 12 kuukauden aikana kahdella paikkakunnalla. Oheiskäyttö oli kautta linjan Turussa yleisempää kuin Jyväskylän seudulla. Erityisesti bentsodiatsepiinien sekä pregabaliinin oheis 576

5 Taulukko 3. Huumeiden ja PKV-lääkkeiden oheiskäyttö edeltävien 12 kuukauden aikana. Turku Jyväskylä n¹ %² n¹ %² p Kannabis 47 72, ,1 0,234 Amfetamiini 47 70, ,0 0,001 Metamfetamiini 44 50, ,8 0,024 Kokaiini 45 13, ,7 0,645 MDPV 44 15, ,0 0,678 LSD 45 20, ,9 0,888 Ekstaasi 45 22, ,9 0,681 Sienet 45 24, ,6 0,834 Gamma tai lakka 45 37, ,1 0,002 Bentsodiatsepiinit 41 63, ,3 0,004 Pregabaliini 42 50, ,2 0,144 ADHD-lääkkeet 42 26, ,3 0,819 Ketiapiini 43 14,0 52 7,7 0,322 Kodeiini 44 34, ,9 0,088 Heroiini 44 11, ,1 0,969 Morfiini 44 25,0 52 9,6 0,044 Fentanyyli 44 20, ,8 0,077 Tramadoli 44 22,7 53 7,5 0,034 Buprenorfiini 43 58, ,3 < 0,001 Buprenorfiini-naloksoni 42 52,4 53 9,4 < 0,001 Metadoni 44 20, ,2 0,338 Suonensisäinen käyttö 45 84, ,5 < 0,001 Likaiset välineet 43 58, ,5 < 0,001 ¹ Kysymykseen vastanneiden kokonaismäärä ² Sarakeprosentti Kuvio 1. Korvaushoitovalmisteiden oheiskäyttö edeltävien 12 kuukauden aikana. Turku: monobuprenorfiini Jyväskylä: monobuprenorfiini Turku: buprenorfiini-naloksoni Jyväskylä: buprenorfiini-naloksoni Turku: metadoni Jyväskylä: metadoni % Ei Harvemmin kuin kuukausittain Kuukausittain Viikoittain Päivittäin käyttö, suonensisäinen käyttö ja likaisten pistovälineiden käyttö oli Turussa yleisempää kuin Jyvässeudulla. Kolmannes turkulaisista ja kaksi kolmannesta jyväskyläläisistä korvaushoitopotilaista ei ollut käyttänyt mitään opioideja korvaushoidon ohessa edeltävän vuoden aikana. Buprenorfiinivalmisteita käytti korvaushoidon ohessa Turussa joka toinen vastanneista. Osuus on noin viisinkertainen Jyväskylän seutuun verrattuna. Metadonin oheiskäyttö oli harvinaista molemmilla paikkakunnilla. Suomalaisen korvaushoidon tuloksellisuudesta ei ole aiemmin julkaistu paikkakuntakohtaisia vertailuja. Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) teettämässä valtakunnallisessa kyselytutkimuksessa selvitettiin touko kesäkuussa 2013, missä määrin korvaushoitopotilaat olivat käyttäneet päihteitä korvaushoidon ohessa kuuden edellisen kuukauden aikana.täysin ilman oheiskäyttöä (alkoholi mukaan lukien) oli ollut 12 % potilaista, ja kyselyyn vastanneista 34 % oli käyttänyt päihteitä suonensisäisesti (9). Tämän perusteella oheiskäyttö ja huumeiden pistokäyttö saattaa olla Jyväskylän seudun korvaushoitopotilailla harvinaisempaa kuin koko maassa. Asia vaatii lisäselvittelyä, koska erilaisen aikaikkunan takia tutkimusten tuloksia ei voi verrata suoraan toisiinsa. Vaikka korvaushoidon aikana esiintyi edelleen oheis- ja pistokäyttöä, kyseessä on silti selvä parannus hoitoa edeltäneeseen vaiheeseen nähden. Tuloksia arvioitaessa on tärkeä muistaa, että korvaushoitoon tullessaan käytännössä jokainen tutkimukseen osallistuneista potilaista on käyttänyt opioideja suonensisäisesti. Turkulaiset vastaajat olivat nuorempia, ja he olivat olleet korvaushoidossa vähemmän aikaa kuin Jyväskylän seudun vastaajat. Nämä seikat voivat osin selittää runsaampaa oheiskäyttöä. Opioidien oheiskäyttö vähenee hoidon keston pidentyessä (10), mikä saattaa osaltaan selittää Turun ja Jyväskylän eroja oheiskäytössä. Paikkakuntakohtaiset erot voivat osin johtua myös aineiden saatavuudesta. Turku on raja- ja satamakaupunki, Jyväskylä sisämaassa. Suurin osa huumeista tuodaan yhä ulkomailta, vaikka sekä buprenorfiinia että buprenorfiini-naloksonia päätyy katukauppaan myös suomalaisilta korvaushoitopotilailta (2,3). Muita syitä voivat olla paikalliset erot sekä hoitokulttuurissa että käyttäjäpiireissä. Arviolta 14 % suomalaisista korvaushoitopotilaista esimerkiksi myy omaa 577

6 TÄSTÄ ASIASTA TIEDETTIIN Opioidikorvaushoidossa käytetään lääkkeenä joko buprenorfiinivalmistetta tai metadonia. Suomessa suurin osa opioidien väärinkäytöstä on buprenorfiinin käyttöä, mutta kansainväliset hoitosuositukset perustuvat lähinnä heroiiniriippuvaisia koskeviin tutkimuksiin. Opioidikorvaushoidon tuloksellisuutta on tutkittu enimmäkseen pääkaupunkiseudulla tai valtakunnallisesti, mutta paikkakuntakohtaisia vertailuja ei ole tehty. TÄMÄ TUTKIMUS OPETTI Valtaosa korvaushoitopotilaista hoidetaan Turussa buprenorfiinivalmisteella ja Jyväskylän seudulla metadonilla. Huumeiden tai lääkkeiden oheiskäyttö korvaushoidon aikana ja huumeiden pistokäyttö on Turussa yleisempää kuin Jyväskylässä. Korvaushoidon tuloksellisuudessa näyttäisi olevan merkittäviä paikkakuntakohtaisia eroja, jotka voivat johtua korvaushoitoon liittyvistä käytännöistä, kuten korvaushoitolääkkeen valinnasta. korvaushoitolääkettään eteenpäin ainakin satunnaisesti (11). Korvaushoitolääkkeiden väärinkäyttö näyttäisi tutkimuksemme mukaan olevan verrattain yleistä, mikä viittaisi siihen, että omien korvaushoitolääkkeiden väärinkäyttö on yleisempää kuin lääkkeen luovuttaminen eteenpäin. Lääkehoidon lisäksi saatava muu hoito ja psykososiaalinen tuki voivat vaikuttaa potilaiden elämänhallintaan, hoidossa pysymiseen ja hoidon tuloksellisuuteen. Korvaushoitopotilaiden sosiaalinen piiri saattaa muodostua pelkästään pistohuumeita käyttävistä, mikä voi vaikeuttaa kuntoutumista. Turku ja Jyväskylä poikkeavat selvästi toisistaan korvaushoitolääkkeen valinnaltaan. Turussa suositaan valtakunnalliseen tasoon nähden enemmän buprenorfiinia ja Jyväskylän seudulla metadonia. Koko maassa buprenorfiinilla hoidetaan noin kaksi kolmasosaa ja metadonilla yksi kolmasosa potilaista. Jyväskylässä metadoniannos oli pienempi kuin Turussa ja valtakunnallisesti. Metadonin ja buprenorfiinin välillä on merkittäviä farmakologisia ja lääkkeen antamiseen liittyviä eroja. Metadoni on m-opioidireseptorin vahva täysagonisti, eli sen vaikutus kasvaa suorassa suhteessa annokseen, mutta sillä on buprenorfiinia pienempi reseptoriaffiniteetti. Metadoni annostellaan korvaushoidossa oraaliliuoksena, ja annosta on käytännössä mahdotonta piilottaa, kun lääkettä annetaan potilaalle. Buprenorfiini on m-opioidireseptorin osittainen agonisti, eli sillä on kattovaikutus. Buprenorfiinilla on myös suuri reseptoriaffiniteetti. Metadonihoidon kanssa yhtä aikaa käytettynä buprenorfiini syrjäyttää affiniteetiltaan heikomman metadonin m-opioidireseptorista aiheuttaen opioidivieroitusoireita. Sen sijaan metadoni ei pysty syrjäyttämään buprenorfiinia µ-opioidireseptorista, eivätkä metadonin opioidivaikutukset välity, jos metadonia otetaan buprenorfiinin käytön jälkeen (12). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lääkkeiden käyttäminen ristiin ei onnistu. Metadoni siis estää buprenorfiinin väärinkäytön, toisin kuin buprenorfiini-naloksonivalmiste. Oman korvaushoitolääkkeen välittäminen eteenpäin on myös yleisempää buprenorfiini- kuin metadonikorvaushoidossa (11). Tuloksia tulkittaessa on otettava huomioon, että vastausprosentit poikkesivat toisistaan Turussa ja Jyväskylän seudulla. Toisaalta vastaamatta jättäneistä suurempi osa oli haittoja vähentävässä hoidossa, joten on epätodennäköistä, että kato selittäisi eroja oheiskäytössä. Aineiston koko jää tilastollisten analyysien kannalta kohtalaisen pieneksi, mutta keskeisimpien tulosten osalta erot kahden paikkakunnan välillä ovat selviä. Lisäksi on huomioitava, että Jyväskylän seudun kysely toteutettiin yhdeksän kuukautta Turun kyselyä myöhemmin, millä voi olla vaikutusta tuloksiin. Tämän tutkimuksen puitteissa ei myöskään kartoitettu tarkemmin eroavaisuuksia hoitokäytännöissä, joten syitä eroihin oheiskäytön yleisyydessä ei ollut mahdollista selvittää. Johtopäätökset Huumeiden oheiskäyttö opioidikorvaushoidon aikana on Turussa yleisempää kuin Jyväskylän seudulla. Ilmeinen ero tutkimuspaikkakuntien välillä on käytössä oleva korvaushoitolääke. Pohdittavaksi jää, vähentääkö metadonikorvaushoito oheiskäyttöä tehokkaammin kuin buprenorfiinikorvaushoito. Koska suurin osa kaikesta opioidien väärinkäytöstä Suomessa on buprenorfiinin suonensisäistä käyttöä, ero on valtakunnallisten hoitosuositusten näkökulmasta merkittävä. Lisätietoa tarvitaan metadonin ja buprenorfiinin tehosta ensisijaisesti buprenorfiiniriippuvaisten potilaiden korvaushoidossa. Paikkakuntakohtaisten hoitokäytäntöjen eroja suhteessa korvaushoidon tuloksellisuuteen tulisi myös tulevaisuudessa selvittää sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen menetelmin. English summary in english Drug abuse during opioid maintenance treatment in Turku and the Jyväskylä region 578

7 English summary Solja Niemelä Professor, Physician-in-chief Faculty of Medicine, Institute of Neuroscience, University of Oulu Department of Psychiatry, Lapland Hospital District Eero Kaipiainen Soili Lamminen Drug abuse during opioid maintenance treatment in Turku and the Jyväskylä region Background Maintenance treatment for opioid dependence (OMT) has been available in Finland on a wider scale since early Up to now there has been remarkably little investigation into differences in the effectiveness of OMT between municipalities. This study compares OMT patients self-reported drug use in the last 12 months in the city of Turku and in the Jyväskylä region. Methods The data were collected by anonymous survey. The participants were patients from the OMT clinics of Turku Psychiatry and of the Sovatek Foundation of Jyväskylä. The survey was conducted in Turku in May 2012 and in Jyväskylä in February There were altogether 108 participants, 48 in Turku and 60 in Jyväskylä. Results Abuse of medications and illicit substances during OMT was more common in Turku than in Jyväskylä. Altogether 14.7% of patients from Turku and 30.0% of patients from Jyväskylä reported no abuse of any substances within the last year (p = 0.047). In both regions the most frequently abused drugs during OMT were cannabis and amphetamine. A total of 28.9% of patients from Turku and 64.7% of patients from the Jyväskylä region reported no abuse of opioids during OMT in the last year (p = 0.004). Weekly abuse of amphetamine, GHB or GBL, benzodiazepines, buprenorphine or buprenorphine-naloxone was more common in Turku, as was intravenous use and the use of dirty needles. Methadone was much more common as OMT medication in Jyväskylä than in Turku (98.3% vs. 16.7%). Having a housemate with a substance abuse problem was less common in Jyväskylä. Patients in the Jyväskylä region were on average slightly older than those in Turku. Conclusions There are significant differences in OMT effectiveness between municipalities. Especially the abuse of OMT medications and benzodiazepines during OMT is more common in Turku than in the Jyväskylä region. The differences between municipalities regarding OMT effectiveness, OMT practices and especially the choice of medication should be explored further in the future. 578a