Selvitys RAY:n avustamista verkkopalveluista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys RAY:n avustamista verkkopalveluista"

Transkriptio

1 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 24 Pirjo Kupila Selvitys RAY:n avustamista verkkopalveluista Tietoa ja tukea Internetissä kansalaisten terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin

2

3 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 24 Pirjo Kupila Selvitys RAY:n avustamista verkkopalveluista Tietoa ja tukea Internetissä kansalaisten terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin Raha-automaattiyhdistys

4 Ulkoasu: Dynamo Yliopistopaino Helsinki 2010 ISBN

5 Sisällys Esipuhe Lähtökohta ja arviointiasetelma Monipuolisia verkkopalveluja Laatukriteerit arviointityökaluna Arviointiaineistot Verkkopalvelujen käyttö Verkkopalvelujen tuotanto Sisällöntuotanto Tekninen toteutus Verkkopalvelujen johtaminen Palvelujen rahoitus Yhteistyö ja työnjako Palvelujen markkinointi Verkkopalvelujen hyödyt Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Järjestöt verkkopalvelujen tuottajina Verkkopalveluhankkeen sudenkuopat Toimenpide-ehdotukset ja perustelut Tiivistelmä Ohjeita ja laatukriteereitä LIITTEET

6 Esipuhe Vuoden 2010 aikana toteutettu verkkopalveluselvitys on osa RAY:n avustustoiminnan tuloksellisuus- ja vaikutusseurantaa. Selvityksen suunnittelussa kohdistettiin huomio sellaisiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen verkkopalveluihin, jotka lähtökohtaisesti suuntautuvat järjestöistä ulospäin joko kansalaisiin laajasti, joihinkin tiettyihin tavoiteltuihin väestöryhmiin tai järjestöjen sidosryhmiin ja muihin yhteisöihin. Perusinternetsivut sekä järjestöjen sisäiset sovellukset ja rekisterit rajattiin selvityksen ulkopuolelle. Selvitykselle asetettiin kolme päätavoitetta. Selvitys on ensinnäkin tilannekatsaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen RAY:n tuella kehittämiin verkkopalveluihin. Toiseksi haluttiin arvioida verkkopalveluiden kehittämistyön tuloksia. Keskeiseksi tarkasteluteemaksi valittiin palvelun toimivuus ja arvioinnissa keskityttiin palvelun käyttäjälähtöisyyteen. Kolmanneksi selvityksellä haluttiin koota laajemminkin tietoa siitä, millä tavoin järjestöt ylläpitävät ja kehittävät verkkopalvelujaan ja minkälaisin linkein palvelut liittyvät järjestöjen toimintastrategioihin. Tietoverkkoihin pohjautuvilla sovelluksilla on lukemattomia hyödyntämismahdollisuuksia toiminnoissa, joista kansalaisjärjestöjen yhteiskunnallisina tehtävinä yleensä puhutaan: asiantuntijatehtävissä, vaikuttamisessa ja edunvalvonnassa, tiedon tuottamisessa ja välittämisessä, vapaaehtois- ja vertaistoiminnoissa tai erilaisissa ammatillisen auttamisen muodoissa. Kuten raportista jäljempänä käy ilmi, tähän selvitykseen valitut hankkeet edustavat laajaa palettia erilaisia ja erityyppisiä palveluja. Verkkopalveluiden luokitteluja on eri yhteyksissä tehty monenlaisin kriteerein, mutta tässä ei nähty tarpeelliseksi olemassa olevien luokitusten soveltamista tai uuden luokituksen keksimistä, vaan 40 palvelun tarkastelu jäsennettiin arvioinnissa käytetyn laatukriteeristön mukaisesti. Järjestöjen verkkopalvelut liittyvät luonnollisesti monin tavoin siihen laajaan tietoyhteiskuntakehitykseen, joka maassamme on käynnissä ja jota valtion ja julkishallinnon taholta on pyritty vahvasti edistämään luvulla kansallisia tietoyhteiskuntastrategioita oli jo pari kolme, 90-luvun lopulta on sähköisen asioinnin kehittämistä koskeva valtioneuvoston periaatepäätös ja 2000-luvulla on muun muassa verkkopalvelustrategioiden laatiminen vakiintumassa julkishallinnossa yhdeksi strategiatyön osa-alueeksi. Tämän 2000-luvulla tapahtuneen työn ohessa ja tuloksena on syntynyt muun muassa Laatua verkkoon -kriteeristö, jota tässä selvityksessä hyödynnettiin. Kriteeristö todettiin hyväksi, ja sitä kannattaa hyödyntää verkkopalvelujen suunnittelussa vähintäänkin tarkistuslistana, joka auttaa varmistamaan, että olennaiset näkökulmat kehittämisessä on otettu huomioon. Kehittämishankkeina verkkopalveluita koskevat samat onnistumisen kriteerit ja sudenkuopat kuin muitakin innovaatiohakuisia projekteja: hyvä idea on välttämätön, mutta se ei alkuunkaan riitä. Uusimmasta teknologiasta ja siihen liittyvästä erityisasiantuntemuksen tarpeesta seuraa, että verkkopalveluiden kehittämisessä 4

7 rahantarve on merkittävästi suurempi kuin monessa muussa kehittämistyössä. Kun tähän yhdistetään tietoverkkojen suhteellisen lyhyt historia, korostuu riskienhallinnan merkitys kaikessa verkkopalveluihin liittyvässä kehittämistyössä. Kaikista niistä lähtökohdista, joista julkishallinnossakin verkkopalveluita kehitetään, kehitys on tarpeellista myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa. Innovaatioissa ja uusimmassa teknologiassa on hyvä tuoksu, mutta tärkeämpää on lopulta kuitenkin se, miten ne saadaan taivutettua välineeksi ja toimintaympäristöksi, palvelemaan viime kädessä kansalaisten tarpeita. RAY:n avustusjärjestelmässä uusimmallakin teknologialla toteutettuja palveluja tarkastellaan ja arvioidaan lopulta siitä näkökulmasta, miten ne edistävät kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Selvitystä hyödynnetään RAY:ssä kehittämisarviointina, jonka avulla kehitetään avustusvalmistelun prosessia ja tuloksellisuusseurannan käytäntöjä. Espoossa 20. syyskuuta 2010 Pekka Mykrä Kehittämispäällikkö, RAY 5

8 1 Lähtökohta ja arviointiasetelma Tässä selvityksessä tehtävänä oli arvioida RAY:n avustamien verkkopalvelujen toimivuutta, toteutusta ja hyötyjä. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, miten hyvin verkkopalvelut tukevat järjestöjen strategisten tavoitteiden toteuttamista ja vastaavat järjestöjen avustushakemuksissa ilmoittamia tavoitteita. Palvelujen toimivuutta arvioitiin käyttäjän näkökulmasta. Arvioinnin kohteena olivat verkkopalvelujen sisältö, tuottaminen, johtaminen, käytettävyys ja hyödyt. Arviointityökaluina käytettiin kahta verkkopalvelujen laatukriteeristöä: Laatua verkkoon - ja TerveSuomi-kriteereitä. Selvitys rajattiin järjestöjen 2000-luvulla luomiin ulkoisiin verkkopalveluihin. Arvioitavaksi ei haluttu pelkästään järjestöjen kotisivuja vaan mahdollisimman monenlaisia kansalaisten neuvontaan, tukeen ja ohjaamiseen sekä järjestöjen tietopalveluihin liittyviä verkkosivustoja. Sosiaalinen media sisältyi arviointiin vain RAY:n avustamien verkkopalveluhankkeiden muodossa. RAY:n avustustoiminnan tietojärjestelmästä seulottiin avustusten käyttötarkoitusten perusteella 44 järjestöä ja 59 sähköisiin järjestöpalveluihin liittyvää avustuskohdetta. Lähemmän tarkastelun perusteella joitakin avustuskohteita rajattiin pois, koska ne olivat luonteeltaan henkilörekistereitä tai kehittämisprojektin tuotos oli painettu opas. Yksi verkkopalvelu oli jo ehditty poistaa käytöstä. Valituksi tuli lopulta 40 avustuskohdetta 31 järjestöltä (ks. taulukko 1). Ne muodostivat kirjavan mutta edustavan palvelujoukon sähköisestä neuvonnasta laajoihin tiedonhallintajärjestelmiin ja moniulotteisiin auttamispalveluihin. Arvioitavaksi otettiin myös mobiilipalveluja eli kännykällä toteutettavia tieto- ja neuvontapalveluja. Järjestöjen kotisivuiksi luokiteltavia palveluja oli mukana neljä. Ne olivat kaikki läpikäyneet 2000-luvulla kotisivu-uudistuksen. Arvioinnissa mukana olleet järjestöt kuuluvat RAY:n toimialaluokituksessa vanhus-, vammais- sekä raittius- ja päihdetyön että lastensuojelun ja kansanterveyden toimialoille. Järjestöistä 26 on Uudeltamaalta. Savosta, Pohjois-Karjalasta, Satakunnasta, Pirkanmaalta ja Kymenlaaksosta oli kustakin mukana yksi järjestö. RAY on avustanut arvioinnin kohteena olleiden verkkopalvelujen tuotantoa, ylläpitoa ja kehittämistä arvioilta noin 55 miljoonalla eurolla. Arviointiajankohtana 12 palvelua rahoitettiin projektiavustuksella ja 20 palvelua toiminta-avustuksella (kohdennettuja toiminta-avustuksia 15 kpl ja yleisavustuksia 5 kpl). Vastaajien mukaan viiden palvelun rahoitukseen käytettiin useampaa eri avustuslajia. Kolme palvelua ei saanut enää RAY:n avustusta. 6

9 Verkkopalveluselvityksen teki toimittaja ja viestintäkonsultti, YTM Pirjo Kupila. Selvitystyön ohjausryhmän muodostivat kehittämispäälliköt Pekka Mykrä (vastaava) ja Elina Varjonen sekä projektipäällikkö Jorma Kaakkuriniemi RAY:stä. Taulukko 1. Arvioinnin kohteena olleet verkkopalvelut (31 järjestöä ja 40 palvelua). Järjestön nimi Verkkopalvelun nimi Palvelun osoite A-klinikkasäätiö Pelivoimapiiri apua ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen Elämäntapaliitto ry Elämä On Parasta Huumetta (EOPH) ry Taitolaji tietoa ja tukea työelämän alkoholihaittojen ehkäisyyn ja hallintaan Hubu virtuaalinen huumebussi Habbo-palvelussa EOPH:n yhteisö IRC-galleriassa Mobihubu päihteiden käytön ehkäisyä tukevia kännykkäpelejä Mobiilivinkki tekstiviestipalvelu ruiskuhuumeiden käyttäjille ja muille haavoittuvassa asemassa oleville sosiaalinen-media/habbo/ sosiaalinen-media/irc-galleria/ Epilepsialiitto ry Epilepsia.fi järjestön kotisivut Helsingin Allergia- ja Astmayhdistys ry Hengitysliitto Heli ry Invalidiliitto ry Kosmetiikan allergiaportaali Stumppi tukea tupakoinnin lopettamiseen Avustajaportti tukea henkilökohtaisen avun välittämiseen Paavo avuntarpeen itsearviointimenetelmä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Uudenmaan tukipiiri ry Selko-e saavutettavuuden edistäminen verkkopalveluissa Kehitysvammahuollon tietopankki 7

10 Järjestön nimi Verkkopalvelun nimi Palvelun osoite Kehitysvammaliitto ry Papunet esteetön sivusto selkokielestä ja puhevammaisuudesta Kuntokallio- Säätiö Kynnys ry Lastensuojelun Keskusliitto Verneri kehitysvamma-alan verkkopalvelu Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Ikäinsituutti.fi järjestön kotisivut Assistentti.info vaikeavammaisille tarkoitettu henkilökohtaisen avun tietopalvelu Lapsitieto.fi lapsitiedon keskus Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Vanhempainnetti tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden tueksi Lasten ja nuorten netti tietoa ja tukea nuorille Muistiliitto ry Muistiliitto.fi järjestön kotisivut Naisten Linja Suomessa ry Nyyti ry Outokummun mielenterveysyhdistys VÄLKE ry Pelastakaa Lapset ry Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys ry Naisten netti apua väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille tytöille ja naisille Nyytin nettiryhmät keskusteluryhmiä tiedekorkeakoulujen opiskelijoille Virtuaaliolkapää henkilökohtaista apua opiskelijoille Touhu-TV yhteisö- ja kansalaistelevisio HiiriPiiri mediataitojen oppimateriaali ala-asteelle Nettivihje palvelu laittoman nettiaineiston ilmoittamiseksi Erimenu apua erityisruokavalion hallintaan yhteyskeskus hiiripiiri/ toiminta/nettiturvallisuustyo/ nettivihje/ 8

11 Järjestön nimi Verkkopalvelun nimi Palvelun osoite Pohjois-Savon Muisti ry Muisti-Kummeli apua työikäisille muistisairaille Psoriasisliitto ry Psori.fi järjestön kotisivut Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) ry Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry Suomen DELFINS ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Setlementtiliitto ry Terveyden edistämisen keskus (Tekry) ry Järjestöarviointi työkaluja sote-järjestöjen arviointitoiminnan tueksi Käypä hoito hoitosuosituksia ammattilaisille ja potilaille Vieraskirja keskustelupalsta lapsena seksuaalista väkivaltaa kokeneille aikuisille Harvinaiset-verkosto apua harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluville Rikunet rikosuhripäivystys ToimintaSuomi.fi järjestöjen valtakunnallinen toiminta- ja tapahtumaportaali Tukinainen ry Nettitukinainen raiskauskriisikeskus Vammalan- Huittisten seudun Mielenterveysseura ry Vantaan Järjestörinki ry Tukinet kriisikeskus netissä Vantaalla.info virtuaalinen järjestötalo Monipuolisia verkkopalveluja Palveluntuottajille tehdyssä Webropol-kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan verkkopalvelun luonnetta. Vastaajien mukaan kahdella kolmasosalla otoksessa mukana olleista verkkopalveluista oli useampi kuin yksi rooli tai tehtävä. Pelkkiä tietopalveluja oli alle kymmenen ja pelkkiä keskustelupalstoja ja chatteja tai anonyymeja auttamispalveluja yhteensä puolenkymmentä. 9

12 Useimmissa palveluissa oli tiedon ohella tarjolla myös vertaistukea (avoimet ja suljetut keskustelupalstat tai chatit) tai neuvontaa (anonyymit auttamispalvelut) tai molempia. Kuutta palvelua voidaan pitää myös rekisterinä tai tietokantana. Verkkokaupasta ilmoitti kolme järjestöä, mutta todellisuudessa verkkokauppaa käytiin kuudessa palvelussa. Neljä palvelua toimi koulutus- ja oppimisympäristönä. Kuvio 1. Järjestöille tehdyssä Webropol-kyselyssä vastaajat saivat valita palvelun luonteeksi niin monta vaihtoehtoa kuin katsoivat tarpeelliseksi. Kahdella kolmasosalla otoksen verkkopalveluista oli useampia rooleja tai tehtäviä järjestön toiminnassa. Verkkokauppaa käytiin todellisuudessa kuudessa otoksen palveluista. Vaihtoehdon Jokin muu valinneet vastaajat halusivat lähinnä täsmentää palvelunsa luonnetta: mobiilipeli, vihjepalvelu laittoman verkkomateriaalin ilmoittamiseksi, arviointityökalu, harjoitus- ja oppimisympäristö, tapahtumaportaali ja hoitosuositusten julkaiseminen. Vain yksi aineistossa mukana olleista verkkopalveluista oli maksullinen. Yli puolet palveluista (23 kpl) oli jo vakiinnuttanut asemansa osana järjestön toimintaa. Juurruttamisvaiheessa oli reilu neljännes palveluista, ja kehittämis- tai kokeiluvaiheessa oli 15 % palveluista. 10

13 1.2 Laatukriteerit arviointityökaluna Verkkopalveluja tarkasteltiin Laatua verkkoon -kriteerien ja TerveSuomi.fipalvelun laatutyöryhmän suosittelemien kriteerien pohjalta. Lisäksi palveluja verrattiin niille avustushakemuksissa asetettuihin tavoitteisiin. Verkkopalvelujen laatukriteeristö Laatua verkkoon on kehitetty valtiovarainministeriön asettamassa yhteistyöhankkeessa ja tarkoitettu erityisesti julkisten verkkopalvelujen kehittämisen ja arvioinnin työkaluksi, mutta se soveltuu hyvin minkä tahansa organisaation tarpeisiin. Laatukriteereitä on 41, ja ne sijoittuvat viidelle arviointialueelle: verkkopalvelujen käyttö, sisältö, johtaminen, tuottaminen ja hyödyt. Käyttöä ja sisältöä tarkastellaan käyttäjän näkökulmasta ja johtamista ja tuottamista arvioidaan tutkimalla palveluntarjoajan toimintaa. Palvelun hyötyjä punnitaan sekä palveluntarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. TerveSuomi-kriteerit ovat pääosin samat kuin Laatua verkkoon -kriteerit, vain hieman eri tavoin, eri painotuksin ja tiiviimmin esitettynä. Lisäksi niissä korostetaan järjestöjen toiminnan kannalta tärkeää palvelun avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Tässä arvioinnissa keskeisiä kysymyksiä olivat: Miten hyvin verkkopalvelu niveltyy järjestön strategisiin tavoitteisiin ja tukee kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Miten palvelun ylläpito, seuranta, markkinointi ja kehittäminen on toteutettu ja rahoitettu? Millaista yhteistyötä palvelun tuotannossa ja ylläpidossa on toteutettu ja miten hyvin palvelu on integroitu järjestön tai sote-alan muihin verkkopalveluihin? Miten palvelu toteuttaa ja edistää hyviä käytäntöjä järjestöjen verkkopalveluissa? Palvelun toimivuus käyttäjän näkökulmasta: o sisällön ajantasaisuus o o o o o o palvelun avoimuus ja läpinäkyvyys palvelun käytettävyys (miten palvelu soveltuu suunniteltuun tarkoitukseen tietylle kohderyhmälle) ja toiminnallisuus (mitä käyttäjä voi tehdä sivuilla, esim. osallistua ja vaikuttaa) palvelun saavutettavuus (kuinka helposti käyttäjä löytää ja saa palvelun käyttöönsä sekä ymmärtää ja pystyy hyödyntämään palvelun sisältöjä) palvelun rakenteen ja ilmaisun viestinnällisyys (kuinka selkeitä ovat palvelun rakenne ja käyttöliittymä) miten yksityisyyden suoja ja tietoturva on huomioitu palvelussa (esim. luottamuksellisia tietoja käsiteltäessä) palvelun hyödyt käyttäjälle (palvelu vastaa käyttäjän tarpeisiin yhtä hyvin tai paremmin kuin vaihtoehtoiset tavat toimia). 11

14 2 Arviointiaineistot Selvityksessä käytettiin hyväksi useita erilaisia tiedonkeruutapoja. Verkkopalvelujen lisäksi aineistona käytettiin järjestöjen avustushakemuksia hankesuunnitelmineen, projektien loppuraportteja ja järjestöjen verkkopalveluistaan teettämiä selvityksiä, arviointeja ja opinnäytetöitä. Lisäksi haastateltiin kasvokkain kuutta asiantuntijaa, joista kaksi oli RAY:stä ja muut neljä A-klinikkasäätiöstä, Pelastakaa Lapset ry:stä, Elämä On Parasta Huumetta ry:stä ja Terveyden edistämisen keskuksesta (ks. tarkemmin liite 1). Järjestöjen toimintaa verkkopalvelujen tuottajina ja palvelujen hyötyjä selvitettiin Webropol-kyselyllä, joka tehtiin kaikista 40 verkkopalvelusta maalis-huhtikuussa Kysely sisälsi 70 kysymystä palvelujen käytöstä, tuottamisesta, johtamisesta (mm. rahoitus, markkinointi, seuranta, yhteistyö ja kehittäminen) ja hyödyistä. Lomakkeessa oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kysymykset ovat selvityksen liitteenä (ks. liite 3). Vastaajiksi sähköiseen kyselyyn pyydettiin järjestöjen verkkopalvelujen tuotannosta vastaavia henkilöitä, mutta lopullisen päätöksen vastaajasta teki järjestö itse. Osassa järjestöjä kyselyyn vastasi kaksi henkilöä, koska kysymykset edellyttivät sekä teknistä asiantuntemusta että järjestön strategian, hallinnon ja talouden tuntemusta. Vastaukset saatiin kaikista 40 verkkopalvelusta. Lisäksi verkkopalveluselvityksen tekijä arvioi kaikki palvelut Laatua verkkoon - ja TerveSuomikriteeristön käyttö-, sisältö- ja hyötykriteereillä. 12

15 3 Verkkopalvelujen käyttö Arvioitujen verkkopalvelujen ja niiden kohderyhmien kirjo oli hyvin laaja. Siinä missä jotkut järjestöt pyrkivät edelleen saamaan uusia käyttäjiä verkkoon (vanhukset ja erityisryhmät), toiset hyödynsivät jo sosiaalista mediaa tai mobiiliteknologiaa palvelujensa tuotannossa. Internet on toimintaympäristönä arvaamaton ja pirstaleinen, eikä siitä voi ikinä varmuudella sanoa, missä massat siellä seuraavaksi liikkuvat. Jo vuonna 2009 oli nähtävissä, että esimerkiksi nuorten ohjattujen chattien ja keskustelupalstojen käyttö sosiaalisessa mediassa ei enää kasvanut. Järjestöt eivät verkkopalveluillaan tavoittele niinkään suuria kävijämääriä kuin tiettyjä käyttäjiä. Nekin lastensuojelu- ja päihdejärjestöt, jotka verkkotyössään hyödyntävät suuria kaupallisia yhteisöpalveluita (Habbo, IRC ja Suomi24), haluavat tavoittaa sieltä ennen muuta syrjäytymisvaarassa olevat, aikuisen tukea ja ohjausta tarvitsevat lapset ja nuoret. Kokonaiskuvan muodostaminen arvioitavina olleiden verkkopalveluiden käytöstä on hankalaa, koska palveluiden seurantaperusteet ja -luvut eivät ole yhteismitallisia. Osa järjestöistä ilmoittaa sivulataukset tai näyttökerrat, osa yksilöidyt kävijät tai rekisteröidyt käyttäjät. Vuonna 2009 palvelujen käyttömäärät vaihtelivat järjestöjen ilmoitusten mukaan 130:sta 1,8 miljoonaan. Suurimmat kävijämäärät keräsivät tieto- ja neuvontapalvelut Käypä hoito, Papunet, Taitolaji, Stumppi, Verneri, Kehitysvammahuollon tietopankki ja Erimenu. Auttamispalveluista käytetyin oli Tukinet, joka kuuluu myös otoksen käytetyimpien palvelujen joukkoon. Kasvaneesta käytöstä raportoi 17 järjestöä ja käytön vähenemisestä 11 järjestöä. Osa palveluista avattiin vasta vuoden 2009 aikana tai vuoden 2010 alussa. Neljässä palvelussa ei seurattu kävijämäärää. Kävijämääriä kasvattaneissa palveluissa oli lisätty toiminnallisuutta (Papunet), hankittu lisää viestintäosaamista ja parannettu päivitystä (Psori.fi) sekä tehostettu markkinointia (Tukinet, HiiriPiiri ja Mobihubu). Myös aiheen tässä tapauksessa muistisairauksien käsittely mediassa oli lisännyt mielenkiintoa järjestön verkkopalveluun (Muistiliitto.fi). Linkitysten lisääntyminen ja hakukoneiden parantuminen olivat myös parantaneet palvelun löydettävyyttä (Käypä hoito). Kävijämääriä vähensivät suunnittelematon tai heikentynyt markkinointi, sivustouudistukset, palvelun käyttökatkokset ja henkilövaihdokset, pitkät vastausajat ja vastaamatta jättäminen. Ulkopuolisina syinä palvelujen käytön vähenemiselle mainittiin yleisen tietoisuuden lisääntyminen ja siitä johtuva ongelman tehokkaampi hoito yhteiskunnassa. Tässä tapauksessa kyse oli toiminnasta Internetin 13

16 laittoman materiaalin vähentämiseksi. Järjestöt aikoivat etsiä syitä palvelujen käytön vähenemiselle muun muassa käyttäjäkyselyin. Varojen lahjoittaminen oli tehty helpoksi ja sujuvaksi joidenkin järjestöjen verkkosivuilla niin, että lahjoituksen saattoi maksaa palvelussa suoraan verkkopankin kautta. Sen sijaan järjestöjen julkaisujen ja kannatusmateriaalien tilauksia ei voinut maksaa verkossa aina sielläkään, missä lahjoitukset sai jo maksaa suoraan palvelussa. Varsinaisissa verkkokaupoissa ohjeistukset olivat usein puutteellisia, esimerkiksi maksamisen vaihtoehdoista ei kerrottu etukäteen, vaan ne selvisivät asiakkaalle vasta, kun hän oli rekisteröitynyt palveluun ja valinnut tilauksensa. Kaikista otoksen palveluista ei löytynyt edes uloskirjautumispainiketta, jonka pitäisi olla saatavilla jatkuvasti. Lisäksi rekisteröityneellä asiakkaalla ei ollut aina mahdollisuutta selailla palvelussa omia tietojaan ja ostohistoriaansa. Järjestöt tarjosivat verkkopalveluitaan pääosin vain suomeksi. Kuvio 2. Järjestöjen muunkieliset palvelut tarkoittavat joko verkkopalvelun ruotsin- tai englanninkielisiä tiivistelmiä Internetissä tai sähköisen neuvonta- ja auttamispalvelun tarjoamista muilla kuin suomen kielellä, useimmiten ruotsiksi tai englanniksi. Yhdessä palvelussa kielivalikoimaan kuului thai ja venäjä. Selkokielisiä palveluja oli kaksi. Yksittäiset palvelujen käyttöä koskevat havainnot ovat selvityksen liitteenä (ks. liite 2). Eniten toivomisen varaa löytyi navigoinnissa ja tiedon löydettävyydessä. Tieto- ja neuvontapalveluissa olisi myös hyvä kiinnittää enemmän huomiota sivujen tulostettavuuteen. 14

17 4 Verkkopalvelujen tuotanto 4.1 Sisällöntuotanto Järjestöt kertoivat itsestään ja toiminnastaan verkossa niukasti. Tiedot olivat joko vaillinaisia (henkilöstö, yhteystiedot) tai ne puuttuivat usein kokonaan (hallituksen kokoonpano, toiminnan tavoitteet ja tulokset sekä rahoittajat, sponsorit ja muut yhteistyökumppanit). Usein myös tapahtumatiedot olivat puutteellisia, eikä tiedon lähteitä ja aineiston julkaisu- tai päivitysajankohtia aina kerrottu. Kolmelta neljäsosalta otoksen palveluista puuttui esimerkiksi tieto siitä, milloin verkkosivu on viimeksi päivitetty. Kaikissa näissä puutteissa on kysymys myös järjestötoiminnan avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Monet otoksen verkkopalveluista olivat yksinäisiä saarekkeita. Muutamaa erinomaista esimerkkiä lukuun ottamatta kuten Naisten netti, Taitolaji, Järjestöarviointi, Erimenu, Verneri ja Nyytin kotisivut järjestöjen palveluissa kerrottiin ja opastettiin niukasti muualla verkossa olevaan tietoon ja palveluihin. Näin aiheeseen liittyvä tieto- ja palvelukokonaisuus ei välittynyt käyttäjälle eikä hän päässyt vaivattomasti käsiksi tarvitsemaansa tietoon. Järjestöjen suurin heikkous sisällöntuotannossa oli kuitenkin ajantasaisen tiedon puute sekä vanhat ja virheelliset tiedot, jotka välittävät jossain määrin epäluotettavan vaikutelman sivustosta ja sen tuottajasta. Tyypillistä oli, että muuttuneita yhteystietoja, vastausaikoja ja muita palveluaikoja ei oltu päivitetty kaikkialle palveluun. Ajankohtais-, uutis- tai mediapainikkeen takaa löytyi tuoreimpana jopa 2 3 vuotta vanhoja tiedotteita. Keskustelupalstojen ja vieraskirjojen tuoreimmat viestit saattoivat niin ikään olla vuosien takaa. Yhdistys oli voinut tiedottaa ajankohtaisesta säädösmuutoksesta jäsenilleen joulukuussa, mutta vielä tammikuussakaan järjestön sivulla ei ollut mitään tietoa asiasta, vaikka mediakin oli jo herännyt asialle. Kansalainen odottaa, että alan yhdistyksen sivulla on kattavasti tietoa siitä, mitä tämä muutos pitää sisällään ja mitkä ovat sen seuraukset. Se on juuri sitä edunvalvontaa ja kansalaisten informoimista, jota järjestöjen pitäisi tehdä. Selvityksen perusteella näyttääkin siltä, että järjestöt tekevät verkkopalvelujaan enemmän organisaation kuin käyttäjän näkökulmasta. 4.2 Tekninen toteutus Verkkopalvelun tuottajat ovat useimmiten sisällön, eivät teknisten työkalujen ja menetelmien asiantuntijoita. Verkkopalvelujen edellyttämä teknologia ja mene- 15

18 telmäosaaminen eivät ole myöskään sosiaali- ja terveysjärjestöjen ydinosaamista. Teknisen konsultoinnin ja toteutuksen vaikeuksiin viitattiin asiantuntijahaastatteluissa ja useissa projektien loppuraporteissa. Oikean teknisen ratkaisun löytäminen ja tekijöiden kilpailuttaminen oli usein hidasta ja kallista, toteutusta koskevat sopimukset ja suunnitelmat eivät pitäneet ja tekijät vaihtuvat tiuhaan, kun IT-alan yrityksiä myytiin ja fuusioitiin. Myös teknisen konsultaation ja toteutuksen lopullinen hinta tuli monelle projektille epämiellyttävänä yllätyksenä. Eräs projektipäällikkö kuvasi palvelun teknistä kehittämistä osuvasti neljäksi töksähtelyn vuodeksi. Monilla muillakin yhteisöillä kuin järjestöillä on taipumus valita ja käyttää sellaisia tietojärjestelmäratkaisuja, jotka eivät keskustele keskenään. Tyypillinen esimerkki oli järjestöjen rekisteri- ja tilastotietojen siirtäminen järjestelmästä toiseen, kuten kansallisiin rekistereihin. Kun jokainen kehittelee omanlaisiaan järjestelmiä, tiedot pitää antaa lähes käsityönä erikseen joka rekisteriin. Myös kansallisten standardien ja suositusten puute hidastaa ja suoranaisesti estää toimivien rajapintojen rakentamista eri palveluiden välille. Osin sen seurauksena samantyyppisiä palveluja kehitetään samanaikaisesti monella eri rintamalla. Käytössä olevien teknisten ratkaisujen kirjo ei ole laaja vain organisaatioiden välillä vaan myös niiden sisällä. Kun järjestöt kehittävät uusia verkkopalveluja pääasiassa erillisprojekteina, niissä ei aina huomioida riittävästi verkkopalvelun integrointia järjestön muihin tietojärjestelmiin. Monelta murheelta, rahanmenolta ja ylimääräiseltä avustusvuodelta olisi säästytty, jos varsinkin isompiin projekteihin olisi palkattu oma menetelmäasiantuntija ohjaamaan teknistä kehittämistyötä. Suurimmilla järjestöillä on palkkalistoillaan menetelmäasiantuntijoita ja muita IT-alan ammattilaisia, mutta hekään eivät ehdi perehtyä kunnolla kaikkiin ison järjestön konsultaatiopyyntöihin. Huomioita järjestöjen verkkopalvelujen toteutuksesta: Laatustandardit eivät ohjanneet systemaattisesti järjestöjen verkkopalvelujen tuottamista. Vain 15 vastaajaa 40:stä ilmoitti palvelun tuottamisessa noudatetun joko Laatua verkkoon - tai TerveSuomi.fi -laatukriteereitä. Joka viidennessä palvelussa käytettävyydelle ja saavutettavuudelle ei asetettu minkäänlaisia laatutavoitteita ja kolmanneksella laatutavoitteet oli dokumentoitu jotenkuten. W3C:n saavutettavuusohjeistuksen mainitsi erikseen vain kolme vastaajaa, vaikka sosiaali- ja terveysjärjestöjen kohderyhmissä on paljon erityisryhmiin 16

19 kuuluvia henkilöitä ja saavutettavuuden edistämisen pitäisi olla yksi järjestötoiminnan perustehtävistä. Verkkopalvelun saavutettavuus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kaikki käyttäjäryhmät voivat selata sivuja ja ymmärtää niiden sisällön. Käytännössä palvelujen saavutettavuudesta oli huolehdittu paremmin kuin mitä Webropol-vastaukset antoivat ymmärtää. Eettiset normit ohjasivat järjestöjen verkkotyötä systemaattisemmin kuin muut laatustandardit. Lähes kaikki verkkoauttamistyötä tekevät järjestöt ilmoittivat noudattavansa jotain verkkotyön eettistä normistoa. Järjestöt olivat varautuneet sangen hyvin verkkopalveluun liittyviin teknisiin riskeihin. Lähes kaikki auttamis- ja neuvontapalvelut käyttivät jo salattua tiedonsiirtoa. Sen sijaan järjestöjen oman henkilöstön kyvyssä tunnistaa palvelun ylläpitoon ja tietoturvaan liittyvät riskit ja uhat sekä toimia niiden vähentämiseksi on vielä toivomisen varaa. Ilkivallan kohteeksi oli joutunut joka viides kyselyssä mukana olleista palveluista. Vakavimpia olivat hakkerointi Stumppi.fi-sivustolle ja haittaohjelman asentaminen Pelastakaa Lapset ry:n sivustolle. Muut tapaukset olivat roskapostia, nurkanvaltauksia, ilkivaltaisia hyökkäyksiä ja muuta häiriköintiä lähinnä keskustelupalstoilla ja tekstiviestipalvelussa. Yhdessä palvelussa sisäistä materiaalia karkasi Googleen teknisen virheen takia. Verkkopalvelun käytön seuranta ei ollut aina järjestelmällistä tai se puuttui kokonaan. Neljä palveluntuottajaa ei ilmoittamansa mukaan seurannut edes palvelun kävijämäärää. Yllättävän monesta palvelusta puuttui hakutoiminto, ja sielläkin missä se oli, sen ohjeistuksessa ja tehokkuudessa oli usein toivomisen varaan. Positiivista oli ulkopuolisten arviointien runsas käyttö verkkopalvelujen kehittämisessä. Kiitettävän monia palveluja oli käytetty joko tutkimusaineistona tai ne olivat osallistuneet erilaisiin kansallisiin kilpailuihin, joissa arvioinnin tekevät ammattilaiset. Joillakin arvioinnin oli tehnyt ulkopuolinen arviointilaitos, yritys tai rahoittaja, kuten EU. Osa järjestöistä hyödynsi auttamistyössään aktiivisesti myös uusinta viestintäteknologiaa, kuten mobiiliteknologiaa ja verkkopuheluita. 17

20 5 Verkkopalvelujen johtaminen 5.1 Palvelujen rahoitus Arvioitavana olleet verkkopalvelut toimivat joko kokonaan tai huomattavalta osin RAY:n rahoituksen varassa. Rahoittamisen kuva oli kuitenkin yllättävän monipuolinen. Lähes 40 % vastaajista oli hankkinut rahoitusta myös muista lähteistä. Etenkin yritysyhteistyö oli laajaa, vaikka yritysrahoituksen kuten muunkin RAY:n ulkopuolisen rahoituksen osuus oli määrällisesti pieni. Kuvio 3. Verkkopalveluja rahoitettiin monista eri lähteistä, mutta RAY:n ulkopuolisen rahoituksen osuus oli määrällisesti pieni. Webropol-vastausten perusteella järjestöjen on vaikea löytää verkkopalveluilleen ansaintalogiikkaa 1 tai sitä ei ole järjestöissä edes harkittu. Eritoten anonyymeille 1 Ansaintalogiikalla tarkoitetaan loogista mallia tai suunnitelmaa, jolla palvelusta tai tuotteesta on tarkoitus saada kannattava. Ansaintalogiikka on suunnitelma siitä, miten tulosta aiotaan tehdä. 18

5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti)

5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) Millainen on hyvä verkkopalvelu? Laadukas? Ilmeisestikin saavutettavuus on vain eräs laadun tekijä (vrt. hyväksyttävyys vs. käytettävyys). Suomessa on vuoden

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Juva 8.12.2016 Heikki Kantonen TKI asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Etelä-Savossa on kokeiltu palautteen keräämistä

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Nuorten näkemyksiä Emilia Martimo & Minna Tolonen Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa juhlakonferenssi 22.9.2016 NUORTEN NÄKEMYKSIÄ

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Markkinaselvityksen tulokset ja näkemyksiä kehityksestä 20.10.2011 www.nearme.fi Mitkä ovat kauppakeskuksenne kehitystarpeet nykyisille ja uusille kanaville?

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Yhdistyshuoltamo. JAKE-kehittäminen Yhdistyshuoltamo / JAKE-hanke

Yhdistyshuoltamo. JAKE-kehittäminen Yhdistyshuoltamo / JAKE-hanke Yhdistyshuoltamo VISIO Pohjois-Karjalan yhdistyshuoltamo 2017 tukee, auttaa ja kehittää yhteistyössä maakunnan yhdistystoimintaa. Yhdistyshuoltamo kokoaa yhteen ja tarjoaa yhdistyksille koko maakunnassa

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista

Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista suunnitteleville sekä kaikille verkkosivujen kehittämisestä kiinnostuneille. Tässä oppaassa keskitytään perusasioihin, joiden korjaaminen

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu Aikuisten tieto-, neuvonta-ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari 19.3.2013 Oulu Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti,

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Yhteistyöllä parempia RAY-projekteja

Yhteistyöllä parempia RAY-projekteja Yhteistyöllä parempia RAY-projekteja RAY:n avustuslinjauksista ja toimintaperiaatteista Joensuu 25.1.2011 Elina Varjonen, kehittämispäällikkö Raha-automaattiyhdistys 1 RAY:n avustusstrategian lähtökohdat

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot