Hakemus Helsingin kaupungille maa- ja vesialueen varaamiseksi

Transkriptio

1 13 joulukuuta 2012 Hakemus Helsingin kaupungille maa- ja vesialueen varaamiseksi Hakija: (Y-tunnus: ) Vallikallionkuja 2 D ESPOO Hakemuksen käsittelijä: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto/tonttiosasto Juhani Tuuttila/ Henna Vennonen PL Helsingin kaupunki 1 Varattavaksi haettavat maa- ja vesialueet: Mustikkamaan pohjoisrantaa ja sen edustalta vesialuetta yhteensä noin 1,7 ha (katso esimerkkikuva liite 1/ kokonaisalue merkitty keltaisella) 2 Varausta haetaan toistaiseksi voimassaolevaksi 3 Maa- ja vesialueen käyttö: Vesiurheilu (wakeboard sekä vesihiihto, ks. lajiesittely, liite 2) 4 Rakennettavat laitteet ja rakennelmat Pysyvä rata (ks. tarkemmin liite 3) - Kuljetinvaijeri kannatintolppaa - Sähkömoottori - Lähtöalue (laituri) - Hyppyrit ja muut mahdolliset esteet - Pelastusvene

2 13 joulukuuta 2012 Oheisinfrastruktuuri (ks. tarkemmin liite 4) - Kahvilarakennus patioineen Suihkut + saunat Varastotila vuokrattaville välineillä - Ulkosuihku - Kunnallistekniikka 5 Rahoitus ja tuottolaskelma Projektin kokonaisinvestointi on noin , josta ratalaitteiston osuus noin ja muu infrastruktuuri noin Investoinnin rahoitus jakaantuu seuraavasti: osakkaat pankkilaina yksityiset rahoittajat Radan arvioitu käyttö (perustuen historialliseen dataan maailmalla toimivista radoista sekä Helsingin seudun väkilukuun) - Keskimäärin 65 kävijää vuorokaudessa Tavoiteltu liikevaihto ensimmäiselle toimintakaudelle n Vakiintuneen liiketoiminnan liikevaihtotavoite n Kannattavuusalaraja saavutetaan n :n liikevaihdolla (kassavirtamielessä), jolloin toteutunut käyttökatetaso liikkuu %:ssa Kunnioittaen Pertti Orakoski Hallituksen puheenjohtaja Lisätietoja hakemuksesta antaa: Pertti Orakoski

3 Liite 2- Lajiesittely 1 Vesihiihto Vesihiihto on Yhdysvalloissa luvulla syntynyt urheilumuoto Vesihiihdossa vedetään vesisuksilla varustautunutta hiihtäjää pitkin veden pintaa Vetämiseen käytetään yleensä moottorivenettä Maailman vesihiihtoliitto perustettiin Sveitsissä vuonna 1946 Vesihiihdon MM-kisoja on pidetty vuodesta 1949 lähtien ja SM-kisoja 1961 lähtien, jolloin myös Suomi liittyi Kansainväliseen Vesihiihtoliittoon Kilpailulajit vesihiihdossa ovat kuviot, hypyt, pujottelu ja yleismestaruus 2 Wakeboarding Wakeboarding eli vesilautailu on vesihiihdon sukulaislaji. Se muotoutui vesihiihdon, lumilautailun ja surffauksen pohjalta Yhdysvalloissa luvulla Wakeboarding:ssa hiihtäjää vedetään veneen perässä aivan kuten vesihiihdossa, mutta suksien sijasta hiihtäjällä on wakeboard, eli vesilauta Aivan kuten lumilautailussa, hiihtäjä seisoo laudalla lähes poikittain kulkusuuntaan nähden 3 Cable wakeboarding / Cable -vesihiihto Vuonna 1962 avattiin maailman ensimmäinen vesihiihtokaapelirata, joka oli saksalaisen insinöörin, Bruno Rixenin kehittämä Cable wakeboarding, joka tarkoittaa vesilautailua kaapeliradalla, alkoi muotoutua vesilautailusta omaksi lajikseen ympäri maailmaa luvulla Cable wakeboarding -lautailijaa vetää eteenpäin veden yläpuolella olevaan vetolaitteeseen kytketty vetoköysi Lumilautaa lyhyempi, litteämpi ja kevyempi wakeboard, sekä vetolaitteen vetoköysi ja suuri vetonopeus mahdollistavat korkeat hypyt ja näyttävät temput Nykyään maailmalla on kaapeliratoja noin 180 ja harrastajia noin Suomen ainoa kaapelirata sijaitsee Ukkohallassa

4 Lajinäytös Rion Olympialaisissa 2016 Ehdolla Olympiamitalilajiksi (Olympialaiset 2020/2024)

5 Liite 3 - Rakennettavat laitteet ja rakennelmat / pysyvä rata 1 Kuljetinvaijeri Pituus m., 10 mm. paksu kaksoiskaapeli Kulkee kannatintolppien välissä Vaijeriin kiinnitetään vetoköydet, joiden avulla radalla voi harrastaa (vesihiihtää / wakeboardata). Vetoköysien minimietäisyys toisistaan 90 metriä kannatintolppaa Pylvään poikkileikkaus on kolmio Sivun mitta voi vaihdella mm. välillä Putken halkaisija noin 40 mm. Vaakapylvään korkeus vedenpinnasta noin 8-10 m. Vaakapylvään pituus noin 10 m. sähkömoottoriin asti Pylväs kiinnitetään betonijalustalle ja tuetaan vaijerikiinnityksin (2 vaijeria per tolppa) Konstruktio voi vaihdella hieman riippuen siitä, millaiselle alustalle tolppa rakennetaan

6 3 Sähkömoottori Teho noin 45 kw (60 hv) Toimii radan voimanlähteenä vastaten kuljetinvaijerin liikkeestä Sijoitettu lähtöalueen viereiseen kannatintolppaan 4 Laituri(t) Betoniponttonilaiturit, esim. Marinetek aallonvaimenninlaituri Mahdollistaa radankäyttäjien nousemisen laiturielementille odottamaan noutavaa venettä

7 5 Lähtöalue Minimissään 3 x 5m. laituri, jonka yhteyteen tulee yksi kannatintolpista. Tämä tolppa kannattelee radan toiminnasta vastaavaa sähkömoottoria Radan operointipiste, josta valvotaan radan toimintaa ja lähetetään käyttäjät radalle 6. Hyppyrit ja muut mahdolliset esteet Erilaiset railit (rails) ja hyppyrit, joita radankäyttäjät voivat hyödyntää Voidaan hyödyntää mainostilana tai vaihtoehtoisesti maisemoida ympäristöön 7 Pelastusvene Matalalaitainen, uppoamaton perämoottorilla/sähkömoottorilla varustettu noin 3-5 m. pituinen vene, johon helppo nousta vedestä

8 Liite 4 Rakennettavat laitteet ja rakennelmat / oheisinfrastruktuuri Rakennuksen kokonaispinta-ala noin 150m 2, sisältäen alla olevat rakenteet 1 Kahvila, jossa asiakaspaikat n. 20 henkilölle, (noin 40m 2 ) Kahvilan yhteydessä lipunmyynti- ja välinevuokrauspiste, sekä proshop - välinemyyntinurkkaus Tarjolla alkoholitonta juotavaa ja kevyttä välipalaa 2 Keittiö (noin 5m 2 ) 3 Yhteissauna (noin 15m 2 ), josta kaksi uloskäyntiä erillisiin suihkutiloihin (yht. noin 15m 2 ) 4 Pukuhuoneet, sisältäen vessat (yht. noin 25m 2 ) 5 Varastotila vuokrattaville välineille (noin 25m 2 ) 6 Tekninen tila (noin 5m 2 ) 7 Takkahuone (noin 20m 2 ) 8 Erillinen ulkopatio (noin 50m 2-75m 2 ) 9 Yksi ulkosuihku, joka mahdollistaa suolaveden poispesemisen