Tapiolan opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Tapiolan opetussuunnitelma 1 Arvot ja toiminta-ajatus Arvot Asukas- ja asiakaslähtöisyys Oppilaiden ja heidän huoltajiensa erilaisia tarpeita ja tavoitteita arvostetaan koulun toiminnassa. Koulun toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon asiakkailta saatu palaute. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Hyvään kouluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jokainen yhteisön jäsen on tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökohtana on kaikille avoin koulu, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Koulutuksellisen tasa-arvon mukaisesti huolehditaan siitä, että jokainen espoolaislapsi ja -nuori saa perustietojen ja -taitojen, jatko-opintojen ja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllisen opetuksen. Luovuus ja innovatiivisuus Oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja. Koko kouluyhteisölle on tärkeää oppimisen ilon säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Koulutyön innovaatioita ja parhaita käytäntöjä jaetaan tietoverkossa ja muilla foorumeilla. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Koulua kehitetään yhteistyössä kotien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan opetussuunnitelmassa tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia etsittäessä huomioidaan mm. monikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja monipuolisen elinkeinorakenteen suomat mahdollisuudet. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Oppilaan kasvu ja omista lähtökohdista käsin tapahtuva tietojen ja taitojen opettelu, opiskelu ja omaksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen ovat opetustoiminnan keskiössä. Opetuksen tukipalveluissa on keskeistä ennalta ehkäisevä toiminta sekä mahdollisimman varhainen vastaaminen erityisen tuen tarpeisiin. Yhteistyössä päivähoidon henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä perusopetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan suunnitelmallisesti. Kestävä kehitys Koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa. 1

2 Keskeinen arvo Tapiolan koulussa on kunnioitus toisten ihmisten, työn ja ympäristön kunnioittaminen. Jokainen kouluyhteisön jäsen on arvokas ja häntä kunnioitetaan sellaisena kuin hän on. Pyrimme tekemään oman työmme vastuullisesti ja toiset huomioon ottaen, ja muistamme, että oppiminen on ilo. Kohtelemme toisiamme oikeudenmukaisesti. Kunnioitamme myös luontoa ja ympäristöämme. Toimimme niin, että lähiympäristö on viihtyisä eikä kärsi toimistamme. Toiminta-ajatus Espoon suomenkielisen opetustoimen visio: Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet Tapiolan koulussa jokaisella oppilaalla on mahdollisuus kehittää itseään ja luovuuttaan kaikissa aineissa. Jokainen kouluyhteisön jäsen on tärkeä. Oppilaita ohjataan ottamaan vastuu muista, itsestään ja ympäristöstään. Tapiolan koulu on hyvä yleiskoulu, jonka toiminta perustuu kodin ja koulun yhteistyölle. Perinteisenä painotuksena koulussa on vahva musiikkikasvatus ja musiikkiluokat. 2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Kouluyhteisön tavoitteena on tukea koululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainoisuutta ja tervettä itsetuntoa, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista, kasvua hyviin tapoihin sekä luottamusta itseen, toisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi edistävät oppimisen halu ja työnteon arvostaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidot, kehittyneet ajattelun, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot, luovuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva. 3 Kieliohjelma Kaikilla palvelualueilla tarjotaan A-kielenä englantia, ranskaa, ruotsia ja saksaa. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A1-kielenä tai A2-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat A1-kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa A2-kielenä englanti. Tapiolan koulussa A1-kielinä opetetaan englantia ja ranskaa. A2-kielinä opetetaan englantia, ranskaa ja saksaa. B1-kielenä on ruotsi. Valinnaisena B2-kielenä tarjotaan ranskaa, saksaa ja espanjaa. A1- ja A2-kielten oppilaat ovat samoissa ryhmissä (esim. ranskan A1- ja A2-lukijat). 2

3 4 Noudatettava paikallinen tuntijako Tapiolan koulussa noudatetaan Espoon kunnallista tuntijakoa (ks. liite 1). Painotettua musiikkia opetetaan seitsemännellä luokalla 2 vkt, joista toinen on tuntijaon mukainen pakollinen MU ja toinen tunti saadaan valinnaisuudesta. Lisäksi pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään vielä kolmas, oppilaille ylimääräinen vuosiviikkotunti. 5 Toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset Espoon kouluverkoston kehittämisen tavoitteita on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä huomioidaan oppilaiden ikä ja kehitystarpeet. Koulu on turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jokaisella on työrauha. Koulussa vaalitaan avointa toimintakulttuuria. Espoossa edistetään myös mm. kouluyhteisöjen hyvinvointia ja johtamiskulttuuria sekä kiinnitetään huomiota joustaviin opetusjärjestelyihin. Opetuksessa käytetään oppilaita osallistavia ja vuorovaikutteisia työtapoja. Samat periaatteet ohjaavat yhteistyötä huoltajien ja ympäröivän yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Espoon monimuotoinen luonto, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä elinkeinoelämä ja kulttuuri tarjoavat pohjan tutustua historiallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden haasteisiin. Kaupungin koulujen toimintakulttuuriin kuuluu vahva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Yhdessä koulujen kehittyvien kirjasto- ja tietopalvelujen sekä ajanmukaisten ja monipuolisten oppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva pohja tiedonhallinnan taidoille ja tutkivalle työotteelle, joilla on suuri merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Tapiolan koulusta pyritään tekemään hyvä ja turvallinen oppimisympäristö kaikille. Meille tärkeä toisten kunnioittaminen näkyy monin tavoin. Oppilaat ovat monin tavoin mukana koulun arjen toiminnoissa. He mm. hoitavat aamunavausten ja auditorion tekniikkaa, toimivat tukioppilaina ja oppilaskunnassa ja osallistuvat juhla- ja teemapäivien järjestämiseen. Leimallista Tapiolan koululle on vahva juhlakulttuuri ja oppilaskunnan aktiivinen rooli. Juhlien avulla opetamme toisten työn arvostusta ja hyvää käytöstä. Oppilaskunnalla on Afrikassa kummikoulu, jota avustetaan eri tavoin (esim. päivätyökeräyksen tuotolla). Näin oppilaat voivat nähdä yhteisvastuullisuuden tärkeyden ja ymmärtää, että voimme kantaa vastuuta myös maailman apua tarvitsevista (AK1 ja AK5). Vuosittain oppilaskunta tekee yhteistyötä Tapiolan seurakunnan kanssa keräämällä joulupaketteja esim. Viroon. Jotta kaikki voisivat viihtyä koulussa, epäasialliseen käytökseen (esim. nimittelyyn tai muuhun kiusaamiseen) puututaan heti. Hyvän käytöksen merkitystä korostetaan. Oppilaat suhtautuvat oppimiseen ja opiskeluun pääsääntöisesti myönteisesti ja ymmärtävät koulunkäynnin tärkeyden. Eri oppitunneilla käytetään vaihtelevia ja monipuolisia opetusmenetelmiä. Oppilas nähdään aktiivisena toimijana, jota opettaja auttaa 3

4 oppimisprosessissa. Opettaja pyrkii auttamaan ja neuvomaan oppilasta tämän tarpeiden ja kykyjen mukaan. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö riippuu oppiaineesta ja opetettavasta asiasta. Tavoitteena on, että tietotekniikka on väline, jonka järkevää käyttöä korostetaan. 6 Opetuksen painotukset, kielikylpy, kaksikielinen ja englanninkielinen opetus Painotetussa opetuksessa oppilas voi opiskella painotusainetta, aineryhmää tai muuta sisältöaluetta enemmän ja vaativammin tavoittein kuin ei-painotetussa opetuksessa olevat oppilaat. Tällaisia painotusalueita ovat mm. musiikki, kuvataide, matemaattisluonnontieteelliset aineet, liikunta, ilmaisutaito ja informaatioteknologia. Painotettu opetus voi perustua myös erityiseen pedagogiseen järjestelmään, periaatteeseen tai maailmankatsomukseen. Espoossa järjestetään montessoriopetusta vuosiluokilla 1-6 erikseen nimettyjen peruskoulujen yhteydessä. Steinerpedagogiikan mukaista opetusta antaa Espoon Steinerkoulu. Kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa opetusta annetaan Espoon kristillisessä koulussa. Suomenkielinen koulutuslautakunta päättää kouluissa annettavasta painotetusta opetuksesta, kielikylpyopetuksesta, kaksikielisestä ja englanninkielisestä opetuksesta sekä niihin liittyvistä oppilaaksioton periaatteista. Koulun johtokunta voi tarkentaa perusteita, joilla oppilaat valitaan painotettuun opetukseen. Myös muut koulut voivat toteuttaa omaleimaisuuttaan käytettävissä olevan tuntivälyksen sekä valinnaisten aineiden tarjonnan puitteissa. Tapiolan koulussa on kaksi musiikkipainotteista luokkaa luokka-astetta kohti. 7 Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet on kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin omana kokonaisuutenaan, mutta niiden pääasiat sisältyvät myös eri oppiaineisiin niille luonteenomaisista näkökulmista. Koulun opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuuksia täsmennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan yhteisten ja valinnaisten oppiaineiden sekä koulun yhteisten tapahtumien kuvauksessa, ja niiden tulee lisäksi näkyä koulun toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa koulu voi ottaa huomioon Espoon ja koko pääkaupunkiseudun sekä erityisesti oman lähiympäristönsä tarjoamat mahdollisuudet. Aihekokonaisuuksien toteuttamiseen voi ottaa mahdollisuuksien mukaan myös yhteistyökumppaneita. Opetussuunnitelman perusteissa määritellyt aihekokonaisuudet ovat 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 4

5 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia Kaikkien aihekokonaisuuksien yhteisenä kantavana periaatteena on tulevaisuusnäkökulma, jolloin tavoitteena on, että oppilas oppii kehitysvaiheensa edellyttämällä tavalla - havainnoimaan ja analysoimaan nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, kohteena oma elämä, kotiseutu, Suomi ja muu maailma, - esittämään perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, - pohtimaan oman toimintansa vaikutusta siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu, - arvioimaan omaa elämäntapaansa tulevaisuusnäkökulmasta sekä tekemään valintoja ja toimimaan tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla paneudutaan erityisesti aihekokonaisuuteen ihmisenä kasvaminen. Aihekokonaisuuksien eri osa-alueita on tarkoituksenmukaista käsitellä oppilaiden kehitysvaiheelle luonteenomaisissa yhteyksissä. Koulu voi lisäksi sisällyttää opetussuunnitelmaansa omia aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuudet koulu kirjaa omaan opetussuunnitelmaansa ja tarvittaessa lukuvuosisuunnitelmaan. Ihmisenä kasvaminen on läsnä koulun jokaisessa päivässä. Aihekokonaisuuksia toteutetaan oppiaineissa (ks. aineiden opetussuunnitelmat). Lisäksi niitä käsitellään erilaisina teemapäivinä ja projekteina. Uusien oppilaiden tullessa Tapiolan kouluun mm. luokanvalvoja, kuraattori, tukioppilaat ja opinto-ohjaaja ryhmäyttävät heitä eri tavoin. Koulussa järjestetään ns. vastaanottoprojekti (ks. Lukuvuosisuunnitelma), jossa mm. toteutetaan aihekokonaisuutta Ihmisenä kasvaminen. Seitsemännen luokan tiedonhankintaprojekti (ks. Tietostrategian liite 2) toteuttaa aihekokonaisuuksia Viestintä ja mediataito sekä Ihminen ja teknologia. Lisäksi oppilaiden projektityöt koskevat eri aihekokonaisuuksia. Liikuntapäivissä toteutuu aihekokonaisuus Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Niissä korostetaan turvallisuuden merkitystä. Niiden suunnitteluun voidaan ottaa mukaan oppilaita, jolloin käsitellään aihekokonaisuutta Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Kahdeksasluokkalaisille järjestetään mahdollisuuksien mukaan tiedepäivä, jossa toteutuvat erityisesti aihekokonaisuudet Ihminen ja teknologia sekä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Päivän sisältö vaihtelee vuosittain. Juhlissa ja koululaisjumalanpalveluksissa näkyy kulttuuri-identiteettimme. Lisäksi koulussa järjestetään vuosittain erilaisia tilaisuuksia, joissa oppilaat esiintyvät eri tavoin ja näin oppivat ottamaan vastuuta. Samalla kulttuuri-identiteetti vahvistuu. Koulussamme musiikki on vahvasti mukana niin arjessa kuin juhlassa. Teemoista riippuen voidaan oppia myös muista kulttuureista ja kansainvälisyydestä. Kaikilla luokka-asteilla tehdään erilaisia vierailuja ja koulussa vierailee monenlaisia asiantuntijoita. Näissä vierailuissa toteutuvat kaikki aihekokonaisuudet. Vierailujen yhteydessä oppilaita rohkaistaan ohjeiden mukaiseen, itsenäiseen liikkumiseen koulun ulkopuolella. Keväällä kaikki oppilaat osallistuvat siivouspäivään ja kantavat näin vastuuta ympäristöstä. Samoin kaikki ovat vuorollaan ruokalassa oppilasvalvojina. Kahdeksasluokkalaiset tekevät ns. lähi-tetin ruokalassa (Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys). Varsinainen TET on yhdeksännellä luokalla. 5

6 Vuosikohtaisesti toteutettavat teemat kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. 8 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Opetuksessa käytetään pedagogisesti mahdollisimman järkeviä, monipuolisia ja vaihtelevia työtapoja huomioiden sekä yksittäisten oppilaiden että koko ryhmän erityistarpeet. Työtavat vaihtelevat itsenäisestä työskentelystä pari- ja ryhmätyöhön. Normaalin tuntityöskentelyn lisäksi oppilaat pääsevät tekemään myös pitkäjänteisyyttä ja itsenäistä työskentelyä vaativia tehtäviä. Tietotekniikka on luonteva osa opiskelua. Sitä pyritään integroimaan kaikkiin oppiaineisiin järkevällä tavalla resurssien puitteissa. Tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden lisäksi työtapojen valinnalla pyritään kehittämään oppilaan sosiaalisia yhteistyötaitoja ja siten antamaan valmiuksia työelämään. Opettaja seuraa jatkuvasti kunkin oppilaan työskentelyä ja tarvittaessa antaa oppilaalle ohjausta opiskelussa. Lisäksi opettaja käy koko ryhmän kanssa läpi omaan oppiaineeseensa soveltuvia opiskelumenetelmiä ja arvioinnin perusteet. Päättöarvioinnissa noudatetaan opetushallituksen antamia ohjeita. 8.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Kirjallisuudenopetuksessa opettaja sopii kunkin luokan kanssa luettavien kokonaisteosten vähimmäismäärän. VUOSILUOKAT 6-9 Vuosiluokilla 6-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. 7.lk Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas rakentaa omalla toiminnallaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä saa kokemuksia erilaisista viestintätilanteista Oppilaan viestintärohkeus ja -varmuus ja ilmaisun ilo kehittyvät Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi 6

7 oppii ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji tai tehtävän tavoite edellyttävät harjaantuu itsenäiseen tiedonhankintaan erilaisista tietolähteistä sekä lähteitten merkitsemiseen harjoittelee erilaisten tiedonlähteiden monipuolista ja arvioivaa käyttöä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas harjoittelee erilaisten tekstien tuottamista sekä opettelee erilaisten tyylien käyttöä omissa teksteissään oppii ottamaan huomioon tekstejä tuottaessaan tilanteen ja vastaanottajan Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas oppii perustietoa omasta äidinkielestään ja sen rakenteesta perehtyy kirjallisuuden pääjakoon ja joihinkin kirjallisuudenlajeihin tutustuu erityyppisiin mediateksteihin ja lukee monipuolisesti kirjallisuutta saa kokemuksia teatterin ja/ tai elokuvan ilmaisukeinoista Vuorovaikutustaidot vuorovaikutuksen perustaitojen harjoittelua (esim. ryhmäytymisharjoituksia, erityyppisiä ryhmäkeskusteluja, kuunteluharjoituksia, haastatteluja) AK1 vuorovaikutuksen perustietoihin perehtymistä (esim. puheenvuorotyypit, keskustelun kulku) yksilöpuhe-esityksiä ja pariesityksiä esiintymisrohkeuden vahvistamista ryhmässä ilmaisemisen avulla (esim. ilmaisu- ja näytelmäharjoituksia), arviointiperiaatteiden pohdintaa; palautteen antamisen ja itsearvioinnin harjoittelua Tekstinymmärtäminen silmäilevän, etsivän, sana- ja asiatarkan, ymmärtävän sekä päättelevän lukemisen ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua selostavien, kuvailevien, ohjaavien ja kertovien asia- ja kaunokirjallisten tekstien tarkastelua media- ja verkkotekstien tarkastelua ja arviointia (esim. elokuva, kuva, sarjakuva, verkkolehdet) AK3 asia- ja kaunokirjallisten tekstien tiivistämistä, kommentoimista sekä tulkitsemista Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen oman tekstin tuottamisen ja työskentelyn tavoitteiden ohjattua harjoittelua (tavoitteen määrittely, tekstin tuottaminen, arviointi) erityyppisten asiatekstien (esim. tiivistelmä, koevastaus, määritelmä, sähköpostiviesti, kirje) ja fiktiivisten tekstien (esim. kerronta, kuvaus, selostus, dialogi) harjoittelua jäsentelytapoihin sekä jaksotus-, aloitus- ja päätäntätapoihin tutustumista ja harjoittelua pienimuotoisten omien esitysten laatimista oppilaalle tutuista aiheista (esim. ohjeet, harrastus- ja kirjaesittelyt) kielen tilanteenmukaisen käytön harjoittelua (esim. yleiskieli, puhekieli) AK3 kirjoitetun kielen lause- ja virkerakenteen kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista (esim. virke- ja lausetyypit, suora ja epäsuora esitys, lainausmerkit, vaikeasti kirjoitettavat sanat) kirjoittamista käsin ja/tai tekstinkäsittelyohjelman avulla AK7 7

8 Tiedonhallintataidot tiedonhankinnan prosessin harjoittelua (suunnittelu, muistiinpanot ja lähdemerkinnät, esim. teos, tekijä, julkaisuaika ja -paikka), tietojen luotettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointia sekä tiedonhaun harjoittelua erilaisista lähteistä AK2 koulukirjaston monipuolisen käytön harjoittelua tarpeen vaatiessa lähikirjastovierailu, jonka aikana tutustutaan kirjaston palveluihin ja harjoitellaan pääkaupunkiseudun aineistotietokannan ja yleisen kirjastoluokituksen käyttöä Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin pienimuotoisten tekstien lukemista ja käsittelyä (esim. runot, novellit, kertomukset, sadut, näytelmät) valinnaisten ja yhteisten kokonaisteosten lukemista ja käsittelyä; erityisesti kotimaisen nuortenkirjallisuuden lukemista AK2 sanataiteen päälajien ominaispiirteisiin tutustumista (esim. runot, näytelmät, sadut, novellit, romaanit, sarjakuvat) kirjallisuuden peruskäsitteiden käytön harjoittelua (esim. proosa: henkilö, kertoja, miljöö, aihe, juoni, teema, suora kerronta, kuvaus, kohtaus, dialogi; näytelmä: näytelmän rakenne, kohtaus, dialogi, repliikki, monologi; runo: säe ja säkeistö, kielikuvat, soinnuttelu, runomitta) luetun yhdistämistä omaan kokemukseen (esim. lukupäiväkirjat) ja lukukokemusten jakamista ja vertailua luetun ymmärtämisen varmentamista (esim. ennakointi, tiivistäminen, väliotsikointi, kysymysten esittäminen, ajatuskarttojen laadinta, muistiinpanojen teko) kielentajun varmentamista (esim. kirja-, yleis- ja puhekieli, tilanteenmukainen käyttö) tekstien sanaston ja sanavalinnan tarkastelua (sanaluokat, sanojen taipuminen; synonyymit, ylä- ja alakäsitteet) omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten ja taitojen havainnointia ja erittelyä AK3 tutustumista teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoihin ja osallistumista taidetapahtumiin mahdollisuuksien mukaan (esim. Mielikirjapäivä, Kirjan ja ruusun päivä) AK2, AK4 8.lk Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas tulee tietoiseksi tavoistaan toimia viestijänä harjaantuu toimimaan puhujana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa tilanteissa oppii ymmärtämään ja hyväksymään, että on erilaisia mielipiteitä ja ilmaisutapoja harjaantuu suhtautumaan kriittisesti erilaisiin mielipiteisiin oppii ottamaan vastaan palautetta ja hyödyntämään sitä taitojensa kehittämisessä Oppilaan yksilöpuhetaidot, ryhmäpuheviestinnälliset sekä ilmaisulliset taidot kehittyvät AK1, AK3 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas oppii esittämään tulkintoja ja arvioita erityyppisistä lukemistaan ja kuulemistaan teksteistä oppii ennakoimaan, millaista luku- ja kuuntelutapaa teksti ja asetettu tavoite 8

9 edellyttävät oppii tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien verbaalisista, visuaalisista ja auditiivisista keinoista harjaantuu tiedonhankintaan monenlaisia lähteitä käyttäen Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas kehittyy monipuoliseksi tekstien tekijäksi, joka osaa suunnitella tekstinsä viestintätilanteen vaatimusten mukaisesti rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan muiden ajatuksia suullisesti ja kirjallisesti Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta ja vaihtelusta kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia ja kulttuureja kohtaan oppii käyttämään monipuolisesti mediatekstejä, analysoimaan niitä kriittisesti ja hänen eettinen ja esteettinen tietoisuutensa kehittyy saa käsityksen median ja mediatekstien kyvystä tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja tutustuu eri maiden kirjallisuuden teoksiin ja teksteihin ja hänen kulttuuritietoisuutensa kasvaa Oppilaan lukuharrastus monipuolistuu Vuorovaikutustaidot omien näkemysten esittämisen, perustelutaidon ja puolustamisen perusteisiin tutustumista ja harjoittelua AK3 erilaisia ryhmäviestintätilanteita (esim. ongelmanratkaisu- ja paneelikeskustelun, kokouksen sekä väittelyn periaatteisiin perehtymistä ja harjoittelua) AK1 ohjelma- ja/tai tilannepuheiden esittämistä ja niiden vaikuttavuuden arvioimista (esim. mainos- ja myyntipuhe, mielipidepuhe; onnittelu-, kiitospuhe, tervetuliaissanat) AK4 ilmaisutaitoharjoitteita vuorovaikutustilanteiden arvioinnin pohdintaa, palautteen antamisen ja itsearvioinnin harjoittelua Tekstinymmärtäminen oppii pohtimaan tekstin yhteyksiä omiin ajatuksiinsa ja kokemuksiinsa sekä havaitsemaan tekstissä esiintyvät mielipiteet ja niiden perustelut kuvailevien, ohjailevien ja suostuttelevien, pohtivien ja kantaaottavien tekstityyppien tarkastelua asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä vaikuttavan kielen ja piilovaikuttamisen keinojen tarkastelua: verbaaliset, visuaaliset ja auditiiviset keinot tekstin merkityksen rakentajina AK3, AK4 tekstin kokonaisrakenteen tarkastelua ja arviointia (esim. sanomalehti-, aikakauslehtija verkkoteksti, kuva, mainos, elokuva, teatteri, tv- ja radio-ohjelma, multi- ja hypermedia) kuvan lukemista ja tulkintaa (elokuva, mainoskuva, lehtikuva, graafiset kuvat) AK3 tekstin tarkastelua sanavalinnan, lauserakenteen ja tyylikeinojen kannalta Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen painetuista ja sähköisistä tekstikokonaisuuksista tekstin tuottamisprosessin varmentamista (tavoitteen määrittely, tekstin tuottaminen, muokkaaminen, arviointi) 9

10 perustelutaitoihin ja kielellisen vaikuttamisen keinoihin tutustumista AK4 kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista (erityisesti välimerkit, lainatun lauseen merkintä ja sijapäätteiden merkitseminen lukusanoihin) tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja eri viestintävälineisiin (esim. uutinen, mielipide, vastine, mainos, vaikuttava puhe) AK3 tieto- ja mielipidetekstin kirjoittamista aineiston pohjalta (esim. lehtiteksti, mainos, elokuva, kuva, kaunokirjalliset tekstit) käsin ja/tai tekstinkäsittelyohjelman avulla AK3, AK4 perustellun mielipiteen suullisen esittämisen ja ei-kielellinen viestinnän harjoittelua AK4, AK3 yksilöpuheen periaatteita ja harjoituksia (esim. vaikuttava puhe: mainos- ja myyntipuhe, mielipidepuhe; tilannepuhe: onnittelu-, kiitospuhe, tervetuliaissanat) mediatekstien (esim. tv- ja radio-ohjelma, teatteri, sanoma-, aikakauslehti- ja verkkoteksti, mainos) ohjattua tarkastelua ja arviointia sekä omaa tuottamista AK3 elämyksen välittämistä ja/tai mielipiteen esittämistä luovan kirjoittamisen keinoin tekstin tulkitsemista ilmaisutaidollisin keinoin Tiedonhallintataidot aineiston valikointiin ja ryhmittelyyn tutustumista sekä lähteen luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia sekä lähteiden merkitsemistä (tekijä, teos, julkaisuaika ja paikka) kirjaston luokitusjärjestelmän käyttöön ja aineiston hakuun harjaantumista Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin yhteisten teosten, valinnaisteosten sekä erityyppisten lyhyiden tekstien (novelli, runo, näytelmä) lukemista ja käsittelyä; myös ulkomaisiin ja pohjoismaisiin teksteihin tutustumista AK2 joihinkin kirjallisuuden lajeihin (esim. fantasia, scifi, kauhu, jännitys) ja tekstien tyylilliseen pääjakoon (romanttinen, realistinen, moderni) tutustumista temaattisesti ryhmiteltyjen tekstien lukemista (esim. sota, rakkaus, luonto, rasismi), niiden vertailua ja eettistä pohdintaa AK1 kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä havaintojen tekemistä suomen kielen käytön tilanteenmukaisesta vaihtelusta sekä teksti- että tyylilajeista (esim. sanomalehden juttutyypit: pääkirjoitus, kolumni, mielipidekirjoitus, vastine, pakina) modusten, nominaalimuotojen, lauseenvastikkeiden ja lauseenjäsenten tarkastelua tekstin rakentajina mediatekstin kielenkäytön erityispiirteiden havainnointia (esim. modusten käyttö, puhuttelu, kielikuvat, sanaleikit) omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten ja taitojen kehittymisen arviointia median vaikutuksen tarkastelemista yhteisössä (esim. tv, radio, elokuva, mainos, verkkoviestintä) sekä median vaikutusten eettistä pohdintaa AK3, AK1 kulttuuristen erojen pohdintaa erilaisten luettujen tekstien/elokuvien/teatteriesitysten pohjalta AK 2 osallistumista tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan (esim. Sanomalehti- ja Aikakauslehtiviikko) AK3 10

11 9.lk Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas harjaantuu toimimaan tavoitteellisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen viestijänä ja viestin vastaanottajana erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella AK4 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas oppii käsittelemään erilaisia tekstilajeja ja suhtautumaan kriittisesti lukemaansa ja kuulemaansa tottuu itsenäiseen tiedonhankinnan ja käytön prosessiin ja osaa hyödyntää monenlaisia lähteitä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas harjaantuu omaääniseksi tekstintekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimiansa kielentaidon ja oikeakielisyyden perusteita puheessaan ja kirjoituksessaan oppii suunnittelemaan kirjalliset ja suulliset tuotoksensa ja arvioimaan niitä oppii huomioimaan omassa viestinnässään vastaanottajan, viestintätavoitteen, - tilanteen ja -välineen asettamat vaatimukset Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas oppii perustietoa äidinkielensä rakenteesta, eri kielimuodoista ja kielen muuttumisesta oppii käyttämään monipuolisesti tietokirjallisuutta ja mediatekstejä oman tekstintuottamisensa tietolähteinä. saa kokemuksia teatterin ja/tai elokuvan ilmaisukeinoista oppilaan yleissivistys lisääntyy ja esteettisinen tietoisuus kehittyy: hän tutustuu Suomen kirjallisuuden vaiheisiin ja joihinkin klassikoihin kirjallisuudenharrastus laajenee myös aikuiskirjallisuuden puolelle Vuorovaikutustaidot yksilö- ja pariesityksiä (esim. tilannepuheita: kiitos-, onnittelu- ja tervetuliaispuhe, esittely; asiapuheita: esitelmä, tiedotus, oman työn suullinen esittely) sekä mahdollisuuksien mukaan ilmaisutaitoharjoitteita kokous- ja/tai neuvottelutaidon perusteisiin tutustumista (esim. osallistujat, kulku, puheenvuorotyypit, asiakirjat) ja harjoituksia AK1, AK4 Tekstinymmärtäminen kulttuurissa keskeisten, eri aikakausien tekstien erittelyä näkemysten, arvojen ja asenteiden kannalta (esim. kaunokirjalliset tekstit, kantaa ottavat tekstit, tietotekstit) luettujen, kuultujen ja visuaalisten tekstien rakenteen, sisällön ja merkityksen vertailua ja arviointia tekstien kielenainesten havainnointia ja erittelyä (esim. sanasto ja lauserakenne; kuvan elementit; tyylikeinot) Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen oman tekstin itsenäisen tuottamisprosessin hallintaa (tavoitteen määrittely, tekstin 11

12 tuottaminen, arviointi) oman laajahkon työn esittely havainnollistamisvälineitä apuna käyttäen (esim. tutkielma, kirjailijakansio) aineistopohjaista kirjoittamista (esim. aineistopohjaiset aineet, tutkielma, kirjailijakansio) käsin ja/tai tekstinkäsittelyohjelman avulla kansalaisen perusasiakirjoihin perehtymistä ja niiden laadinnan harjoittelua (esim. virallinen kirje, hakemus, raportti, ansioluettelo, verkkolomakkeet) AK4 kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista (tyylin välimerkit, paikannimet, lyhenteet ja sijapäätteiden merkitseminen niihin; vaikeasti kirjoitettavat ja vierasperäiset sanat) fiktiivisen tekstin kirjoittamista (esim. novelli, näytelmä, runo) fiktiiviseen aineistoon pohjaavan esityksen tai esittelyn rakentamista mahdollisuuksien mukaan eri kohderyhmille Tiedonhallintataidot lähdekritiikin perusteiden varmentamista ja lähdeviitteiden merkinnän vakioimista sekä esityksen rakentamista lähdeaineiston pohjalta AK3 kirjaston monipuolisen ja itsenäisen käytön harjoittelua Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin yleissivistyksen pohjan luomista: tutustumista Suomen kirjallisuuden päävaiheisiin, tietoa keskeisistä kotimaisista nykykirjailijoista ja klassikoista AK2 kotimaisen kirjallisuuden klassikoiden (runoja, näytelmiä, romaaneja, novelleja) lukemista, analysointia, tulkintaa sekä eri aikakausien tekstien vertailua AK2 Kalevalaan ja kansanperinteeseen tutustumista sekä kansalliseen kulttuurin liittyvien taidekuvien erittelyä ja tulkintaa AK2 tutustumista suomen kielen kehittymisen ja vaihtelun periaatteisiin (esim. suomen kirjakielen synty ja kehittäminen, sanaston karttuminen) suomen kielen sosiaaliseen ja maantieteelliseen vaihteluun perehtymistä (ammattikielet, alueelliset murteet, slangi) sekä monikulttuurisen Suomen eri kieliin tutustumista AK2 suomen kielen keskeisten rakenteellisten ominaisuuksien tarkastelua (esim. äänteistö, sanojen taipuminen) ja eri kielten rakenteiden vertailua tutustumista suomen sukukieliin ja maailman kielitilanteeseen AK2 suomalaisen teatterin ja elokuvan tarkastelemista osana kulttuuri - ja kirjallisuudenhistoriaa; teatteriin ja elokuviin tutustumista mahdollisuuksien mukaan sekä kokemusten erittelyä ja jakamista AK2 Arviointi Äidinkielessä puhumisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja lukemisen harjoittelu on samalla myös työtapa. Oppilaat työskentelevät paljon erilaisten tekstien kanssa: lukevat niitä, keskustelevat niistä ja niiden kanssa, kirjoittavat niiden pohjalta. Opetuksessa käytetään mahdollisimman monipuolisia ja vaihtelevia työtapoja: itsenäistä työskentelyä ja pari- ja ryhmätöitä. Oppilas saa tehtäväkseen myös pitkäjänteisyyttä ja itsenäistä työskentelyä vaativia töitä. Tietojen ja taitojen arvioinnissa korostuu itse oppimisprosessi, oppilaan yritteliäisyys, vastuuntuntoisuus ja kyky työskennellä yksin ja ryhmässä. Arvioinnin tulee tukea oppilaan terveen itsetunnon ja myönteisen kasvun kehittymistä. Tätä tukee jo sekin, että oppiaineen monista osa-alueista oppilaan on mahdollista löytää oma vahva alueensa. 12

13 Arviointi on pääasiallisesti suullista ja kirjallista, mutta myös numeroarvostelua. Tärkeää on, että oppilas kehittyy itse arvioimaan omia tietojaan, taitojaan ja suorituksiaan. Tähän voi parhaiten harjaantua sekä opettajan antaman että oppilaiden toinen toisistaan antaman palautteen avulla. Edellä mainitun lisäksi arvosanaan vaikuttavat seuraavat näytöt: Osallistuminen tuntikeskusteluihin sekä muihin suullisiin ja ilmaisullisiin tehtäviin. Erilaisten tekstien (aineet, referaatit, tutkielmat, novellit, runot jne.) kirjoittaminen. Kirjallisuuden myös kokonaisten romaanien ja muiden tekstien lukeminen ja pohtiminen. Havaintojen tekeminen kielen ilmiöistä. Kokeet. Projektityöt. 8.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä 7. lk Oppilas kykenee osallistumaan suomen kielellä keskusteluihin ja kertomaan tavallisista aiheista AK3 osaa sanaluokkiin liittyviä suomen kielen perusasioita perehtyy erilaisiin teksteihin ja pyrkii ymmärtämään niitä AK5, AK7 kartuttaa monipuolisesti sanavarastoaan oppii hallitsemaan kirjoittamisen perustekniikkaa on tietoinen suomalaisista juhlista ja juhlatavoista sekä kulttuuriin liittyvistä asioista AK 2 Oppilas kyselee ja haastattelee taivuttaa eri nominityyppejä yksikön ja monikon paikansijoissa ja opettelee tavallisimpia rektioita, idioomeja ja ajanilmauksia sekä opettelee eri verbityyppien myönteisiä ja kielteisiä persoona- ja aikamuotoja lukee oppikirjatekstejä, satuja ja runoja kartuttaa sanavarastoaan esim. sanaperheiden ja yhdyssanojen avulla sekä syventää hyvään kommunikointiin liittyvää sanastoaan harjaantuu hallitsemaan käsialakirjoitusta, aakkostamista, äänteen ja kirjaimen vastaavuutta sekä suomalaisen peruslauseen ja harjoittelee kirjoittamista kirjeen, sadun, runon, juoniselostuksen, toistokirjoituksen ja sanelun avulla tutustuu suomalaisiin juhliin ja juhlatapoihin sekä kulttuuriin liittyviin asioihin 8. lk Oppilas rohkaistuu ilmaisemaan itseään suullisesti sekä perustelemaan mielipiteensä AK1 perehtyy suomen kielen lauseenjäsenien ja modusten merkitykseen ja muotoon oppii tunnistamaan erilaisia asiatekstejä sekä tuntemaan kirjallisuuden eri lajeja AK3 kartuttaa yhteiskuntaan liittyvää sanavarastoaan AK 4, AK5 oppii perustelemaan mielipiteitään kirjoittaen ja kehittämään luovuuttaan AK1 syventää tietämystään suomalaisesta kulttuurista ja perinteistä AK2 13

14 Oppilas kertoo erilaisista aiheista selostaen, vertaillen ja toistaen pääasioita omin sanoin sekä osallistuu suullisen esitelmän pitoon opettelee lauseenjäsenet ja tapoja ilmaista käskyjä ja kehotuksia, toivomuksia, epäreaalisuutta sekä käyttämään kohteliasta kieltä lukee otsikoita, mainoksia, artikkeleita ja uutisia sekä valitsee luettavakseen jännitys-, fantasia-, scifi-, kauhu-, nuorten tai rakkauskertomuksen kartuttaa sanavarastoaan esim. synonyymien, homonyymien sekä abstrakti/konkreettinen vertailun avulla ja opettelee suomen kielen johtamiseen liittyviä asioita (esim. upota/upottaa verbien merkityseron) sekä kielikuvia harjoittelee tekstin kappalejakoa ja opettelee käyttämään sitä kirjoituksessaan sekä kirjoittaa itseään kiinnostavista asioista perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan liittyviin seikkoihin esimerkiksi sanomalehtien, kuvamaailman jne. kautta 9. lk Oppilas kiinnostuu seuraamaan ajankohtaisia asioita tiedotusvälineistä sekä oppii tiivistämään ja erittelemään niistä saamaansa tietoa AK3 osaa käyttää erilaisia suomalaisia lauseita ilmaistessaan ajatuksiaan tutustuu suomalaiseen kirjallisuuteen sekä novelliin ja romaaniin ja mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurinsa kirjallisuuteen AK2 erottaa kielen eri vivahteita kykenee analysointiin AK4 kasvattaa tietoisuuttaan maailman kulttuureista AK7 Oppilas harjoittelee väittelyä ja keskustelua esimerkiksi kokouksessa opettelee suomalaiset lausetyypit sekä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeita vastaavat sivulauseet laatii ja esittelee oman laajahkon työn (esim. tutkielma) ja osallistuu esimerkiksi näytelmään kykyjensä mukaan opettelee erilaisia tyylejä (arki-, alatyyli), murteita, vierasperäisiä sanoja, tavallisia kiertoilmaisuja, vakiintuneita sanontoja, idiomaattisia ilmaisuja jne. analysoi mm. runoja ja elokuvia sekä kirjoittaa esimerkiksi raportin, referaatin, novellin tai kirjoitelman ja opettelee laatimaan hakemuksen syventää tietoisuuttaan maailman kulttuureista uutisten, elokuvien, teatterin ja erilaisen kulttuuritarjonnan avulla 8.3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi B1-kielinä 7. lk Kielitaito AK1, AK3, AK4, AK6 ymmärtämään ja tuottamaan tavallisimpiin viestintätilanteisiin liittyvää kieltä (esim. tervehdykset, itsestä kertominen) 14

15 tuottamaan ruotsin kielelle ominaista ääntämistä kirjoittamaan lyhyen kuvauksen itsestään, toisesta henkilöstä ja lähipiiristään Kulttuuritaidot AK2 tuntemaan suomenruotsalaista kulttuuria ja Pohjoismaiden kielialuetta Opiskelustrategiat AK3, AK7 vahvistamaan taitojaan hankkia tietoa itsenäisesti (esim. oppikirja, sanakirja ja muut tiedonhankintavälineet) ymmärtämään vastuunsa omasta koulutyöskentelystään ja säännöllisen työnteon merkityksen kielen oppimisessa arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK4 oma lähipiiri (koti, perhe, ystävät) vapaa-aika ja harrastukset koulu asioimistilanteet (esim. kauppa, kioski, kahvila) mielipiteen ilmaiseminen Rakenteet substantiivit: en- ja ett-sanojen yksikkö ja monikko, omistusmuoto + substantiivi adjektiivit: adjektiivin taivutus verbit: infinitiivi, preesens, apuverbit, imperatiivi pronominit: persoonapronominit, omistusmuodot, objektimuodot prepositiot: ajan- ja paikanilmaisun perussanastoa lauserakenne: kysymyslauseen sanajärjestys, käänteinen sanajärjestys Viestintästrategiat tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi puuttuvan kielitaidon korvaaminen toisen vieraan kielen ilmaisulla puheenvuoron aloittaminen ja lopettaminen 8. lk Kielitaito AK3, AK4, AK6 selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista (esim. matkailu, tien kysyminen ja neuvominen) ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä kirjoittamaan lyhyitä viestejä, jotka liittyvät tuttuihin tilanteisiin Kulttuuritaidot AK2 laajentamaan maantuntemustaan Pohjoismaista Opiskelustrategiat AK3, AK7 hyödyntämään erilaisia tiedonhankintavälineitä ( esim. sanakirja, tietokone, media) ottamaan vastuun omasta työskentelystään ja ymmärtämään sinnikkään työn ja 15

16 yritteliäisyyden merkityksen kielen oppimisessa arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin Tilanteet ja aihepiirit matkustaminen asioimistilanteet (esim. ravintolassa tilaaminen, tien kysyminen ja neuvominen) mielipiteiden ja tunteiden ilmaiseminen Rakenteet pronominit: pronomini + substantiivin määräinen ja epämääräinen muoto adjektiivit: adjektiivien vertailu adverbit verbit: imperfekti, perfekti järjestysluvut, päiväykset lauserakenne: det finns- rakenne, man-rakenne, sivulauseen sanajärjestys Viestintästrategiat puuttuvan kielitaidon korvaaminen selittämällä toisin sanoin puhekumppanin antaman palautteen hyödyntäminen oman kielenkäytön tarkkailu viestin kielellisessä sisällössä 9. lk Kielitaito AK1, AK4, AK6 ymmärtämään arkipäivän tilanteisiin liittyvää selkeää puhetta ja tekstiä kommunikoimaan tavallisimmissa arkipäivän viestintätilanteissa kirjoittamaan lyhyitä viestejä, jotka liittyvät tuttuihin tilanteisiin Kulttuuritaidot AK2 syventämään tietämystään Pohjoismaista ja viestimään ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla vertailemaan omaa ja ruotsinkielistä kulttuuria Opiskelustrategiat AK3, AK7 tarkkailemaan ja korjaamaan omaa tuotostaan arvioiden työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin käyttämään oma-aloitteisesti kielen opiskelulle keskeisiä työskentelytapoja ja tarvittaessa muuttamaan niitä hyödyntämään kriittisesti tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK4, AK5 asuminen maalla ja kaupungissa opiskelu ja työ ympäristön ja ihmisen hyvinvointi ihmissuhteet Rakenteet Oppilas tutustuu seuraaviin rakenteisiin: pronominit: sin, sitt, sina; pronomini + adjektiivi + substantiivi 16

17 adjektiivit: adjektiivin a-muodon käyttö eri tilanteissa verbit: pluskvamperfekti, refleksiiviverbit, 1. konditionaali, infinitiivi + att, s-passiivi lauserakenne: sivulauseen sanajärjestys, ehtolause Viestintästrategiat puuttuvan kielitaidon korvaaminen tarkentavilla ilmauksilla ja lisäkysymyksillä puheenvuoron ottaminen ja ylläpitäminen oman kielenkäytön tarkkailu ja soveltaminen tilanteen edellyttämällä tavalla Arviointi Kielitaitoon kuuluu kielen ymmärtämistä ja tuottamista niin suullisesti kuin kirjallisesti. Lisäksi kielen opiskelijan on tunnettava kohdekielen kulttuuria. Näiden eri osa-alueiden hallinta vaatii monenlaisia työskentelytaitoja. Niinpä arvioinnissa korostuvat oppilaan yhteistyötaidot, aktiivisuus ja vastuullisuus eri työmuodoissa. Oppilaan kokonaiskielitaitoa arvioidaan niin tuntityöskentelyssä, kotitehtävissä kuin suullisissa ja kirjallisissa tuotoksissa. Arviointi on suullista, kirjallista ja/tai numeroarvostelua. Arvostelun tulee ohjata oppilasta asettamaan itselleen tavoitteet ja antamaan hänelle palautetta niiden saavuttamisesta. Arviointia suorittavat opettaja, oppilas itse ja joissain työmuodoissa oppilastoverit. 8.4 Vieraat kielet, englanti Englanti A kielenä 7. lk Kielitaito AK1, AK3 pitämään omia suullisia esityksiä kielen intonaatiota ja rytmiä kommunikoimaan tutuissa arkipäivän viestintätilanteissa opittua soveltaen ääntämään itsenäisesti uusia sanoja ja lukemaan uutta tekstiä ääneen kirjoittamaan pidempiä kirjoitelmia apuneuvoja käyttäen ymmärtämään helpotettua kirjoitettua yleiskieltä ymmärtämään pääkohdat yksinkertaisesta puheesta Kulttuuritaidot AK1-3 syventämään ja laajentamaan anglosaksisen kulttuurin ja maantiedon tuntemusta harjoittelemaan kulttuurille ominaista vapaamuotoista keskustelua käyttäen tavanomaisimpia keskustelun fraaseja Opiskelustrategiat AK1, AK3, AK7 käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaaan tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti ja ryhmässä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin sekä asettamaan itse tavoitteita 17

18 Tilanteet ja aihepiirit AK1-7 Luokilla 3-6 esiin tulleiden asioiden keraamisen lisäksi luokilla 7-9 vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen julkiset palvelut opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Rakenteet Luokilla 3-6 tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi luokilla 7-9 esim. aikamuodot, kestomuodot, konditionaalit ja ehtolauseet, imperatiivi, apuverbit, infinitiivi, passiivi, adjektiivit, adverbit, -ing muoto, pronominit, sanajärjestys, artikkelit, monikko, genetiivi, prepositiot Viestintästrategiat AK1-3 kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamisstrategiat (esim. päättely muun tiedon perusteella), tuottamisstrategiat (esim. elaborointi) ja vuorovaikutusstrategiat (esim. kompensaatiostrategiat eli menettelytavat tilanteissa, joissa oma kielitaito ei vielä riitä: ilmeet, eleet, kiertoilmaisut) 8. lk Kielitaito AK1, AK3 harjoittelemaan omia suullisia esityksiä ja perustelemaan ja ilmaisemaan mielipiteitään ja toiveitaan kommunikoimaan arkipäivän viestintätilanteissa opittua soveltaen harjoittelemaan itsenäisesti uusien sanojen ääntämistä ja lukemaan uutta tekstiä ääneen huomioiden intonaation ja rytmin kirjoittamaan kirjoitelmia rakenteita harjoitellen ymmärtämään selkeää kirjoitettua yleiskieltä ja tutkimaan englanninkielisiä lähteitä ymmärtämään selkeästä puhutusta yleiskielestä pääkohdat Kulttuuritaidot AK1-3 syventämään ja laajentamaan anglosaksisen kulttuurin ja maantiedon tuntemusta käymään rutiininomaisia keskusteluja omista tai itselle tärkeistä asioista käyttäen jonkin verran idiomeja Opiskelustrategiat AK1, AK3, AK7 käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti ja ryhmässä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin, sekä asettamaan itse tavoitteita ja toimimaan aktiivisesti niiden saavuttamiseksi 18

19 Tilanteet ja aihepiirit AK1-7 Luokilla 3-7 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi luokilla 8-9 vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen julkiset palvelut opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Rakenteet Luokilla 3-7 tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi luokilla 8-9 esim. aikamuodot, kestomuodot, konditionaalit ja ehtolauseet, imperatiivi, apuverbit, infinitiivi, passiivi, adjektiivit, adverbit, -ing muoto, pronominit, sanajärjestys, artikkelit, monikko, genetiivi, prepositiot Viestintästrategiat AK1-3 kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamisstrategiat (esim. päättely muun tiedon perusteella), tuottamisstrategiat (esim. elaborointi) ja vuorovaikutusstrategiat (esim. kompensaatiostrategiat eli menettelytavat tilanteissa, joissa oma kielitaito ei vielä riitä: ilmeet, eleet, kiertoilmaisut) 9. lk Kielitaito AK1, AK3, AK7 tuottamaan omia suullisia esityksiä sekä perustelemaan ja ilmaisemaan mielipiteitään ja toiveitaan kommunikoimaan arkipäivän viestintätilanteissa opittua soveltaen ja kiinnittämään huomiota äänteisiin, intonaatioon ja rytmiin kirjoittamaan kirjoitelmia itsenäisesti ja rakenteita käyttäen monenlaisia tekstejä tutuista aiheista, seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia sekä käyttämään englanninkielisiä lähteitä erottamaan selkeästä puhutusta yleiskielestä pääkohdat sekä keskeisiä yksityiskohtia Kulttuuritaidot AK1-3 syventämään ja laajentamaan anglosaksisen kulttuurin ja maantiedon tuntemusta vertailemaan omaa kulttuuria ja maata muihin maihin ja kulttuureihin toimimaan ja viestimään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa Opiskelustrategiat AK1, AK3, AK7 käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti ja ryhmässä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin, sekä asettamaan itse tavoitteita ja toimimaan aktiivisesti niiden saavuttamiseksi sekä tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan 19

20 Tilanteet ja aihepiirit AK1-7 Luokilla 3-8 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen julkiset palvelu opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Rakenteet Luokilla 3-8 tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi esim. aikamuodot, kestomuodot, konditionaalit ja ehtolauseet, imperatiivi, apuverbit, infinitiivi, passiivi, adjektiivit, adverbit, -ing muoto, pronominit, sanajärjestys, artikkelit, monikko, genetiivi, prepositiot Viestintästrategiat AK 1-3 kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamisstrategiat (esim. päättely muun tiedon perusteella), tuottamisstrategiat (esim. elaborointi) ja vuorovaikutusstrategiat (esim. kompensaatiostrategiat eli menettelytavat tilanteissa, joissa oma kielitaito ei vielä riitä: ilmeet, eleet, kiertoilmaisut) Lisäys 8 lk kohtaan 'Kultturitaidot': myös kertomaan Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista englanniksi Arviointi Kielitaitoon kuuluu kielen ymmärtämistä ja tuottamista niin suullisesti kuin kirjallisesti. Lisäksi kielen opiskelijan on tunnettava kohdekielen kulttuuria. Näiden eri osa-alueiden hallinta vaatii monenlaisia työskentelytaitoja. Niinpä arvioinnissa korostuvat oppilaan yhteistyötaidot, aktiivisuus ja vastuullisuus eri työmuodoissa. Oppilaan kokonaiskielitaitoa arvioidaan niin tuntityöskentelyssä, kotitehtävissä kuin suullisissa ja kirjallisissa tuotoksissa. Arviointi on suullista, kirjallista ja/tai numeroarvostelua. Arvostelun tulee ohjata oppilasta asettamaan itselleen tavoitteet ja antamaan hänelle palautetta niiden saavuttamisesta. Arviointia suorittavat opettaja, oppilas itse ja joissain työmuodoissa oppilastoverit. 8.5 Vieraat kielet, ranska Ranska A-kielenä 7. lk Kielitaito selviytymään tavanomaisimmista arkipäivän keskusteluista ja asiointitilanteista AK3 kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä AK3 kuvailemaan lyhyesti itseään ja lähiympäristöään suullisesti ja kirjallisesti ymmärtämään tuottamistasoaan vaikeampaa puhetta ja tekstiä 20

21 Kulttuuritaidot toimimaan ranskalaisessa kulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa AK2 oppii lisää ala-asteella opittuja ranskalaisen kulttuurin perusasioita kuten ruokakulttuurin tärkeyttä, arkipäivän kulkua aikatauluineen ja ihmisten tapaamisiin liittyviä tapoja AK2 näkemään eroja oman ja ranskalaisen kotiympäristön välillä Opiskelustrategiat ymmärtämään, että on olemassa erilaisia tapoja oppia kieltä ja mahdollisesti tunnistamaan niistä itselleen sopivimpia ilmaisemaan itseään rohkeasti virheistä huolimatta asettamaan itselleen pienimuotoisia tavoitteita ja ymmärtämään pitkäjänteisen työn merkityksen niiden saavuttamiseksi AK1 arvioimaan omia edellytyksiään kielenoppijana AK1 Tilanteet ja aihepiirit yleiset asiointi- ja viestintätilanteet vapaa-aika ja harrastukset ihmisen ja ympäristön kuvailu matkailu AK 2 koulu ja opiskelu Pariisi AK2 Rakenteet kerrataan ala-asteella opittuja rakenteita partitiivi tutustutaan imperatiiviin 3-muotoiset adjektiivit epäsäännöllisiä verbejä nykyajassa tutustutaan objektipronomineihin tutustutaan passé composé:n käyttöön Viestintästrategiat harjoitellaan viestin perillemenoa puutteellisinkin keinoin tutustutaan ranskalaisille tyypilliseen nonverbaaliseen viestintään 8. lk Kielitaito kertomaan omasta elinympäristöstään ja nuorten elämään liittyvistä asioista ja keskustelemaan näistä asioista apuneuvoja käyttäen AK2 kuvailemaan itseään ja ympäristöään ja kertomaan yksinkertaisesti menneistä tapahtumista suullisesti ja kirjallisesti vertailemaan asioita ja kertomaan myös omista tunteistaan ymmärtämään yleiskielisestä puheesta ja tekstistä sen keskeisimmän viestin Kulttuuritaidot 21