VALINTAKOEOHJEET

Transkriptio

1 Oikeustieteen valintakoe Turun yliopisto Itä-Suomen yliopisto VALINTAKOEOHJEET LUE TEHTÄVÄT JA OHJEET ERITTÄIN HUOLELLISESTI ENNEN VASTAAMISTA. ENNEN KUIN RYHDYT VASTAAMAAN, HARKITSE, MITÄ KYSYTÄÄN JA MITEN TEHTÄVIIN TULEE VASTA- TA! Vastausten tulee perustua valintakoekirjoissa oleviin tietoihin ja mielipiteisiin sekä tehtävien yhteydessä mahdollisesti annettuun materiaaliin. Valintakokeessa on kahdeksan tehtävää. Tehtävissä saattaa olla alakohtia. Valintakoe pisteytetään siten, että Turun yliopistoon hakeneiden maksimipistemäärä koko kokeesta on 80 pistettä. Itä-Suomen yliopistoon hakeneiden maksimipistemäärä on 126 pistettä. Koe arvostellaan ensin Turun yliopiston pisteytyksen mukaan ja Itä-Suomen yliopiston hakeneiden pisteet skaalataan Itä-Suomen yliopiston pisteytykseen. Valintakokeen tehtävät ovat yhdessä nipussa, jossa on annettu tehtävittäin ohjeet vastaamiseen. Vastauslomakkeet ovat omassa nipussaan, jossa on tehtävittäin varatut tilat vastaamiselle. Jokainen vastaus on kirjoitettava sille varattuun tilaan. Kullekin riville kirjoitetaan vain yksi rivi käsinkirjoitettua tekstiä. Vastaustilan (viivoitettu alue) ylittäminen koituu hakijan vahingoksi: ylimenevää osaa ei lueta! Yleisohjeita esseevastausten kirjoittamiseen: - vastaukset on pyrittävä kirjoittamaan ytimekkäästi - vastauksen looginen esitysjärjestys saattaa vaikuttaa vastauksen arvosteluun - käsialan tulee olla selvää. Jokaisen vastauspaperin yläreunaan on kirjoitettava selkeästi hakijan sukunimi, kaikki etunimet ja henkilötunnus niille varattuun tilaan. Vastaukset jätetään valvojalle. Seuraa valvojien antamia ohjeita vastausten jättämisestä. Vastauksia jättäessäsi todista henkilöllisyytesi. Tehtäväpaperin saa ottaa valintakoetilaisuudesta mukaansa. Jos johonkin kysymykseen jätetään vastaamatta, tulee kuitenkin täyttää kyseisen vastauspaperin yläreunaan niille varattuun tilaan selkeästi hakijan sukunimi, kaikki etunimet sekä henkilötunnus. Kaikki vastauspaperit on jätettävä valintakoesaliin kokeen päätyttyä! ********************************************************************************* Huom! Jos et jätä yhtäkään vastausta arvosteltavaksi, täytä seuraavan taulukon tiedot ja jätä tämä päällilehti ja vastauspaperi yhtenä nippuna koesalin valvojalle. Merkitse tiedot tähän ruudukkoon vain, jos et jätä yhtään vastausta arvosteltavaksi! En jätä yhtään vastausta arvosteltavaksi (rasti ruutuun) Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus KOESALISTA SAA POISTUA AIKAISINTAAN KELLO 13.00!

2

3 PÄÄSYKOEKIRJA 1 Jussi Tapani: Rikosvastuun perusteet Tehtävä 1 Vastausohjeet: Jokaiseen monivalintakysymykseen on vain yksi oikea vastaus. Vastaukset perustuvat Jussi Tapanin Rikosvastuun perusteet (2013) teokseen. Merkitse vastauksesi A, B tai C selkeästi erillisessä vastauslomakkeessa olevaan taulukkoon rastittamalla oikea ruutu. Jos et halua vastata kysymykseen, merkitse rasti kohtaan ei vastausta. Jätä kohta tarkastajan merkinnät tyhjäksi. Jokaisesta oikeasta vastauksesta annetaan yksi piste ja jokaisesta väärästä vastauksesta vastaavasti vähennetään yksi piste. Mikäli valitset vaihtoehdon ei vastausta, kysymyksestä ei anneta eikä vähennetä pistettä. Tehtävän enimmäispistemäärä on 10 pistettä ja vähimmäispistemäärä 0 pistettä. Jos yksittäiseen kysymykseen merkitsee vaakariville useamman vaihtoehdon, vastaus merkitään epäselvästi, merkintä jätetään kokonaan tekemättä tai merkintä tehdään tarkastussarakkeeseen, vastaus tulkitaan vääräksi, jolloin siitä vähennetään 1 piste. 1) Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa, kun tarkastellaan nykyistä erillisvastuujärjestelmää ja sen eri osallisuusmuotojen erottamista: A. Rikosoikeudellinen vastuu eritellään muodollis-objektiivisen teorian avulla. B. Rikosoikeudellinen vastuu eritellään aineellis-objektiivisen teorian avulla. C. Rikosoikeudellinen vastuu eritellään subjektiivisten teorioiden avulla. 2) Kriminaalipolitiikan arvopäämääriksi voidaan kutsua: A. Laillisuusperiaatetta, suhteellisuusperiaatetta, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja vastuunjaon periaatetta, perusoikeuksien kunnioittamisvaatimusta sekä oikeushyvien suojelun periaatetta. B. Laillisuusperiaatetta, yhdenvertaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta, legitimiteettivaatimusta sekä ultima ratio periaatetta. C. Laillisuusperiaatetta, syyllisyys- ja suhteellisuusperiaatetta, ihmisarvoisen kohtelun vaatimusta sekä yhdenvertaisuusperiaatetta. 3) A:n tarkoituksena on vahingoittaa vihamiestänsä B puukottamalla. Lähestyessään B:tä, A kompastuu ja tämän kädessä oleva veitsi heilahtaa satuttaen vahingossa B:n vieressä seisonutta C:tä. Tällöin on kyseessä: A. aberratio delicti B. aberratio ictus C. error in obiecto 4) Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa: A. Subordinaatiota sovelletaan konkreettisiin ja abstraktisiin vaarantamisrikoksiin. B. Varkaus on luvattoman käytön privilegioitu muoto. C. Subsidiariteetilla voidaan ratkaista lainkonkurrenssi. 1

4 PÄÄSYKOEKIRJA 1 Jussi Tapani: Rikosvastuun perusteet 5) Kaksi henkilöä antaa toisistaan tietämättä kolmannelle henkilölle myrkkyannokset, jotka yksinään eivät aiheuttaisi kuolemaa, mutta joiden yhteisvaikutus on kuolettava. Tällöin: A. Tekijät tulisi tuomita rikoskumppaneina vastuuseen taposta tai murhasta. B. Tekijät tulisi tuomita vain tapon tai murhan yrityksestä. C. Tekijät tulisi tuomita taposta tai murhasta. 6) Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa: A. Rikoslaissa yhdyskuntapalvelu ja ehdoton vankeus ovat muodollisesti samanarvoisia rangaistuslajeja. B. Yhdyskuntapalvelu ja nuorisorangaistus luokitellaan avoseuraamuksiksi. C. Valvontarangaistus vastaa ankaruudeltaan ehdollista vankeutta. 7) Mikä seuraavista väittämistä on oikein: A voimaan tulevan rikoslain uudistuksen jälkeen jokamiehen kiinniottooikeudesta käytetään termiä yleinen kiinniotto-oikeus B. Itseapuun voidaan turvautua vain silloin kun omaisuus on menetetty rikoksen kautta ja omaisuuden takaisin ottamiseksi toimiin on ryhdytty välittömästi C. Itseavussa on kyse entisen oikeustilan palauttamisesta 8) Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa: A. Hätävarjelun tarpeellisuusarvioinnissa on sovellettava suhteellisuusperiaatetta. B. Hätävarjeluoikeutta voidaan soveltaa rajoittamattomasti eri oikeushyviin. C. Hätävarjeluteolla voidaan lain sanamuodon mukaisesti puolustaa myös toista henkilöä. 9) Mikä seuraavista väittämistä on oikein: A. Alentuneessa syyntakeisuudessa kyky säännellä käyttäytymistä on ratkaisevasti heikentynyt. B. Syyntakeettomuuden toteaminen edellyttää teon tosiasiallisen luonteen ja oikeudenvastaisuuden ymmärtämistä koskevien kriteerien täyttymistä. C. Alentunut syyntakeisuus ei johda automaattisesti rangaistusasteikon lieventämiseen tuomion yhteydessä. 10) Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa: A. Tuomioistuin voi määrätä rikoslaissa säädetyin edellytyksin mielentilatutkimuksen tehtäväksi jo esitutkinnan aikana tai ennen pääkäsittelyä. B. Suomessa syyntakeisuuden arviointi perustuu normatiiviseen eli oikeusjärjestyksen sisältä määrittyvään syyntakeisuuden arviointiin. C. Mielentilatutkimuksessa esitetty johtopäätös syytetyn mielentilasta ei sido tuomioistuinta. 2

5 PÄÄSYKOEKIRJA 1 Jussi Tapani: Rikosvastuun perusteet Tehtävä 2 Vastausohjeet: Vastaa seuraaviin kysymyksiin Jussi Tapanin pääsykoekirjan perusteella. Ainoastaan kirjaan perustuvat vastaukset oikeuttavat pisteisiin. a) Selvitä, mitä ovat on omiaan -rikokset ja anna kirjaan perustuva esimerkki tällaisesta rikoksesta. (2 p.) b) Selvitä, mitä ovat retributiiviset rangaistusteoriat. (2 p.) c) Selitä ultima ratio -periaate ja anna kirjassa käytetty esimerkki. (2 p.) d) Erittele neljä seikkaa, jotka vaikuttavat merkittävästi keskimääräiseen kiinnijäämisriskiin. (2 p.) e) Erittele neljä rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen sisältämää kieltonormia ja selvitä niiden pääsisältö. (2 p.) 3

6 PÄÄSYKOEKIRJA 1 Jussi Tapani: Rikosvastuun perusteet Tehtävä 3 Vastausohjeet: Kirjoita vastauksesi kullekin kysymykselle varattuun tilaan. A ja hänen viisi vuotta vanhempi veljensä B olivat A:n 15 -vuotissyntymäpäivänä olleet kaupungilla juhlimassa. Meno oli heti aamusta lähtien ollut vauhdikasta. Rahojen loputtua A ja B olivat päivän aikana yksissä tuumin anastaneet keskiolutta kaikkiaan neljästä eri liikkeestä. Sen lisäksi A ja B olivat hauskanpitoa rahoittaakseen siepanneet kultasepänliikkeestä tuhannen euron arvoisen rannekellon, jonka he olivat myyneet 50 eurolla satunnaiselle vastaantulijalle. Heti puolen yön jälkeen A ja B olivat suunnanneet kohti kotia aluksi taksilla ja rahojen huvettua lopuksi kävellen. Kotimatkalla A oli erkaantunut B:stä. Yöllä oli ollut poikkeuksellisen kova pakkanen (- 30 C ), joten A oli kylmissään yrittänyt oikaista isohkon teollisuusalueen läpi. Yksisuuntaisen kulkuportin kautta mennessään hän oli jäänyt ulkoilmaan aidatulle alueelle, josta oli ollut mahdotonta päästä pois. Alueella oli ollut lämmin työmaaparakki, jonka ovesta A oli rikkonut ikkunan päästäkseen parakkiin sisälle. B puolestaan oli kotimatkalla vielä murtautunut läheisessä palvelutalossa asuvan C:n huoneistoon saadakseen rahaa krapularyyppyihin ja muuhun elämän kannalta välttämättömään. C oli herännyt B:n murtautuessa asuntoon, mutta C ei ollut vaikean invaliditeettinsa johdosta pystynyt vastustamaan B:tä. B oli anastanut C:ltä käteistä rahaa sekä pankkikortin tunnuslukuineen. Olet ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelijana seuraamassa oikeudenkäyntejä käräjäoikeudessa. Tapaat istuntosalin 3 ulkopuolella odottavan B:n, joka kertoo olevansa syytettynä edellä kuvatuista törkeästä varkaudesta, varkaudesta ja neljästä näpistyksestä. B kertoo syyttäjän näytön olleen niin vakuuttavaa, että hän katsoi parhaaksi tunnustaa syytteen mukaiset teot. Oikeudenkäyntimenettely on ohi, ja tuomari on laittanut asianosaiset ulos salista siksi aikaa, kun hän suorittaa päätösharkinnan. B kertoo syyttäjän vaatineen B:lle seuraamukseksi tuntuvaa vankeusrangaistusta. Tuomarikin oli kysynyt B:n mielipidettä sen suhteen, että teoista määrättäisiin yhteinen vankeusrangaistus. Kuultuaan, että opiskelet oikeustiedettä, B haluaa esittää Sinulle kysymyksiä. B ihmettelee, miksi A ei joutunut vastuuseen mistään, ja mitä hänen tilanteessaan tarkoittaa tuomarin mainitsema yhteinen vankeusrangaistus (ks. kysymykset a f). Jussi Tapanin kirjoittaman pääsykoekirjan perusteella tunnet rikosvastuun perusteet. Muistat samassa kirjassa kirjoitetun rangaistuksen määräämisestä, jonka ensimmäinen osaratkaisu on tuomitsemisessa käytettävän rangaistusasteikon vahvistaminen. Pääsykoekirjan mukaan yhteisen rangaistuksen määräämistä koskevat säännökset löytyvät rikoslain 7 luvusta. B:lle vastataksesi tarvitset apunasi rikoslain 7 luvun 2 :n sekä näpistystä, varkautta ja törkeää varkautta koskevat säännökset, jotka tässä on oheistettu kysymysten jälkeen. a) Miksi A ei joutunut rikosoikeudelliseen vastuuseen yhdessä B:n kanssa tekemistään anastusrikoksista? (2 p.) 4

7 PÄÄSYKOEKIRJA 1 Jussi Tapani: Rikosvastuun perusteet b) Miksi A ei joutunut rikosoikeudelliseen vastuuseen parakin ikkunan rikkomisesta, vaikka teko selvästi täyttää vahingonteon tai lievän vahingonteon tunnusmerkistön? Vastaukseksi riittää oikean käsitteen nimeäminen. (2 p.) Rikoslain 7 luvun 2 :n mukaan lasketaan määräaikaisen vankeusrangaistuksen enimmäis- ja vähimmäisaika. Säännöksen ensimmäinen virke sisältää niin sanotun yhteenlaskusäännön ja toinen virke ylittämissäännön. Sovella annettuja säännöksiä B:n tapaukseen ja vastaa seuraaviin kysymyksiin: c) Mikä on yhteenlaskusäännön mukainen vankeusrangaistuksen enimmäisaika? Kirjoita vastaukseesi myös laskukaava näkyviin. (2 p.) d) Mikä on ylittämissäännön mukainen vankeusrangaistuksen enimmäisaika? Kirjoita vastaukseesi myös laskukaava näkyviin. (2 p.) e) Kumpi enimmäisaika tulee sovellettavaksi? Perustele valintasi. (1 p.) f) Mikä on vankeusrangaistuksen vähimmäisaika? Perustele vastauksesi. (1 p.) Rikoslaki 7 luku 2 ( /697) Määräaikaisen vankeusrangaistuksen enimmäis- ja vähimmäisaika Yhteistä rangaistusta määrättäessä eri rikoksista seuraavan ankarimman enimmäisrangaistuksen saa ylittää, mutta rangaistus ei saa olla eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteisaikaa pitempi. Ankarinta enimmäisrangaistusta ei myöskään saa ylittää enempää kuin 1) yhdellä vuodella, jos ankarin enimmäisrangaistus on vankeutta vähemmän kuin yksi vuosi kuusi kuukautta; 2) kahdella vuodella, jos ankarin enimmäisrangaistus on vankeutta vähintään yksi vuosi kuusi kuukautta mutta vähemmän kuin neljä vuotta; eikä 3) kolmella vuodella, jos ankarin enimmäisrangaistus on vankeutta määräajaksi vähintään neljä vuotta. Rangaistus ei saa olla lyhyempi kuin eri rikoksista seuraava ankarin vähimmäisrangaistus. Ankarimmalla enimmäis- ja vähimmäisrangaistuksella tarkoitetaan sitä rangaistusta, joka rikoksesta saadaan tapaukseen sovellettavien säännösten mukaan tuomita enimmäis- tai vähimmäisrangaistukseksi. Jos yhdestä tai useammasta rikoksesta voi seurata vain sakkoa, sakkojen katsotaan eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteisaikaa laskettaessa vastaavan yhteensä yhtä kuukautta vankeutta. Rikoslaki 28 luku 1 ( /769) Varkaus Joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta, on tuomittava varkaudesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. Yritys on rangaistava. Rikoslaki 28 luku 2 ( /769) Törkeä varkaus Jos varkaudessa 1) anastamisen kohteena on erittäin arvokas omaisuus, 2) anastamisella aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa, 3) rikoksentekijä käyttää hyväkseen rikoksen uhrin avutonta tai hädänalaista tilaa, 4) rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten ampuma-aseella, räjähdysaineella taikka muulla näiden kaltaisella vaarallisella välineellä tai 5) rikoksentekijä murtautuu asuttuun asuntoon ja varkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä varkaudesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Rikoslaki 28 luku 3 ( /769) Näpistys Jos varkaus, huomioon ottaen anastetun omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava näpistyksestä sakkoon. Yritys on rangaistava 5

8 PÄÄSYKOEKIRJA 2 Mia Hoffrén: Virhevastuu kodin kaupassa Tehtävä 4 Vastausohjeet: tehtävänanto seuraavalla sivulla. Humanistiystäväsi on pulassa. Hän kirjoittaa sinulle sähköpostissa olevansa perustamassa kommuunia, ja ostaneensa tänä vuonna sitä varten liitteenä olevassa kartassa paksulla rajatun alueen karttaan tummemmalla merkitystä tontista nro 13:24. (Liitteenä olevan kartan löydät alta). Alue on kaupan teon jälkeen erotettu uudeksi tontiksi lohkomalla. Ystäväsi on kuitenkin varma, että kaupan kohteessa on jonkinlainen virhe. Ajatuksena oli kuulemma ollut käyttää sillä olevaa maatilaa yhteishenkisen asumisen lisäksi savunmuodostukseen soveltuvan laillisen kasvin viljelyyn ja korkeatasoiseen savutteluun yhdessä kavereiden kanssa. Kaupanteon jälkeen kävi kuitenkin ilmi, että kyseinen myyjän talvilämpimäksi asunnoksi mainostama maatalo onkin rakennuslupapäätöksen mukaan jonkinlainen karjasuoja sekin, eikä sitä saanut laillisesti käyttää aiottuun tarkoitukseen. Humanistia ketuttaa, kun oli myyjälle nimenomaan sanonut aikovansa käyttää rakennusta kotina ja todennut sen olevan tähän tarkoitukseen mitä mainioin koti porukoille maaseudun rauhassa, raikkaassa ilmassa ja kaukana teollisuudesta. Lisäksi kaupanteon jälkeen on osoittautunut, että kartassa numerolla 13:37 merkitylle naapuritontille on myönnetty ennen kaupantekoa lupa läheisen kalajalostamon perkuujätteiden käsittelyyn, mikä ystäväsi mukaan vie ilon koko suunnitelmalta; kuka sitä nyt pystyy sikareista sillinperkuujätteen löyhkässä nauttimaan. Ystäväsi mukaan myyjä oli kertonut naapurin suunnittelevan vain jonkinlaista akvaariota, mutta edes sen pitämiseen ei ollut lupaa myönnetty. Ystäväsi oli kuitenkin kuullut luotettavasta lähteestä, että perkuujätteiden käsittelyä aloitteleva on itse asiassa myyjän veljenpoika, ja myyjä oli ollut mukana jopa avustamassa lupahakemuksen laatimisessa, ja tuskin näin ollen on autuaan tietämätön tulevasta sillin hajusta. Viereiselle tontille 3:29 ennen kaupantekoa myönnetystä luvasta haisevien ja metelöivien näätäelukoiden tarhaukseen tanttojen pukimien valmistamiseksi myyjä ei ollut ystäväsi mukaan sanonut mitään. Tämän johdosta ystäväsi suunnitelmat omasta herrasikariklubista tulevan kodin pihapiirissä sijaitsevan navetan vintillä kokevat kovan kolauksen, ja hän kääntyy puoleesi asiassa, vaikka pitääkin oikeustieteilijöitä vähän arveluttavana hampuusijoukkona. Ystäväsi kertoo vielä sähköpostis- 6

9 PÄÄSYKOEKIRJA 2 Mia Hoffrén: Virhevastuu kodin kaupassa saan kiittävänsä onneaan siitä, ettei kaupanteossa ollut mukana yhtään välittäjää loisimassa juttua yhtään sekaisemmaksi Päätät auttaa ystävääsi, vaikka et itseäsi erityisen hampuusina pidäkään. Olet lukenut Mia Hoffrénin kirjoittaman pääsykoekirjan virhevastuusta kodin kaupassa. Vastaa siinä esitetyn perusteella seuraaviin kysymyksiin käyttämällä vastauslomaketta numero 4. Merkitse vastauspaperin yläreunaan sille varattuun paikkaan nimesi ja henkilötunnuksesi. a) Kerro ensin perustellen vastauslomakkeen viidellä ylimmällä rivillä, minkä lain säännösten mukaan väitettyä virhettä kaupan kohteessa arvioidaan. b) Vastauslomakkeessa olevan tyhjän rivin jälkeen selosta perustellen ystävällesi, miten ratkeaa, onko kaupan kohteessa virhe, mikäli ystäväsi väitteet pystytään todistamaan oikeiksi. Perusteltuun vastaukseen riittää, kun nimeät virheen oikein ja selostat ystäväsi väitteitä parhaiten vastaavien lainkohtien sanamuodon soveltuvin osin sellaisina kun ne on pääsykoekirjassa esitetty. Vastausta ei saa kirjoittaa esseemuotoon yhdeksi kokonaisuudeksi, vaan luetteloi yksitellen muistamasi lainkohdat. Käytä juoksevaa numerointia (1,2,3,4 ) tai aakkosista koostuvaa erottelua (a,b,c,d ) yksilöimään viittaamasi lainkohdat. Saat käyttää valitsemaasi yksilöintiä eri kohtien välisiin viittauksiin; lakitekstissä olevaa pykälien, momenttien tai kohtien numerointia ei tarvitse sellaisenaan käyttää. Huom! b)-osa vastauksesta luetaan ja arvioidaan vain, mikäli olet osannut vastata kysymyksen a)- osioon oikein. 7

10 PÄÄSYKOEKIRJA 2 Mia Hoffrén: Virhevastuu kodin kaupassa Tehtävä 5 Vastausohjeet: Vastaa seuraaviin väittämiin joko oikein, väärin tai en osaa sanoa. Jokaisesta oikeasta vastauksesta annetaan yksi piste. Jokaisesta väärästä vastauksesta vähennetään yksi piste kuitenkin niin, että kokonaisuudessaan tehtävästä ei voi saada negatiivista pistemäärä. Mikäli valitset vaihtoehdon en osaa sanoa, kysymyksestä ei anneta eikä vähennetä pistettä. Tehtävän enimmäispistemäärä on 10 pistettä ja vähimmäispistemäärä 0 pistettä. Merkitse vastauksesi selkeästi erillisessä vastauslomakkeessa olevaan taulukkoon rastittamalla oikea ruutu. Jos et halua vastata kysymykseen, merkitse rasti kohtaan ei vastausta. Jätä kohta tarkastajan merkinnät tyhjäksi. Jos yksittäiseen kysymykseen merkitsee vaakariville useamman vaihtoehdon, vastaus merkitään epäselvästi, merkintä jätetään kokonaan tekemättä tai merkintä tehdään tarkastussarakkeeseen, vastaus tulkitaan vääräksi, jolloin siitä vähennetään 1 piste. 1) Asuntokauppalain esitöissä erotellaan erilaisia myyjärooleja, kun taas maakaaren esitöissä myyjää pidetään yksiselitteisesti kaupan kohteen parhaiten tuntevana henkilönä, jolle on perusteltua asettaa laaja tiedonantovelvollisuus. 2) Takautuvan sivullissuhteen kollisiossa lähtökohtana on, että kiinteistön saa pitää se, jolle se on ensin luovutettu. 3) Virheen ilmenemisellä tarkoitetaan maakaaressa sitä, että virhe tulee ostajan tai jonkin muun henkilön tietoon. 4) A osti B:ltä omakotitalon tontteineen. Heti A:n saatua lainhuudon ja asetuttua kodiksi uuteen kotiinsa C tuli kertomaan A:lle, että B:n ja C:n välillä oli voimassa viisi vuotta sitten kymmeneksi vuodeksi solmittu kirjallinen sopimus, jonka perusteella C:llä oli oikeus nostaa hiekkaa hiekkakuopasta, joka sijaitsi A:n juuri ostaman kiinteistön alueella. C tarvitsi hiekkaa silloin tällöin korjatakseen järvirantansa mutapohjaa mukavammaksi hiekkapohjaksi ja vastapainoksi A saisi sopimuksen mukaan käyttää C:n rantaa joka kesä kolmen viikonlopun ajan. Pieni hiekanotto ei myöskään C:n mielestä mitenkään haittaisi A:n mahdollisuuksia nauttia kiinteistöstään. Joka tapauksessa vaikka B ei ollut muistanut kertoa A:lle hiekanottosopimuksesta, niin koska sopimus oli solmittu jo kauan aikaa ennen kiinteistön myyntiä sen täytyi olla sitova A:ta kohtaan. 5) Myyjä ei voi vapautua virhevastuusta vetoamalla siihen, että hänelle kiinteistön myynyt taho jätti jotain olennaista kertomatta. 6) Moitteettomasti toiminut myyjä voi maakaaren mukaan joutua vastuuseen virheestä. 8

11 PÄÄSYKOEKIRJA 2 Mia Hoffrén: Virhevastuu kodin kaupassa 7) Asuntokauppalain mukaan asunnon ostaja ei ole velvollinen tarkastamaan myyjän antamien tietojen paikkansapitävyyttä ilman erityistä syytä, mutta myyjän selkeä ja yksilöity kehotus tarkastaa sellaisen seikan paikkansapitävyys, josta myyjällä ei itsellään ole varmaa tietoa, voi olla riittävä syy edellyttää ostajalta myyjän asunnosta antaman tiedon tarkastamista. 8) Sillä, kuinka merkityksellinen virhe on, ei asuntokauppalain mukaan ole merkitystä myyjän virhevastuun syntymiselle. 9) Vastavalmistunut lakimies X osti edulliseen hintaan omakotitalon tontteineen eläkeläinen Y:ltä. Y oli päättänyt viettää elämänsä ehtoopäivät palvelutalossa, koska ei ollut enää muutamaan vuoteen pystynyt kunnolla huolehtimaan omakotitalon vaatimista kunnostustöistä. Tähän vedoten Y kehottikin X:ää teettämään talossa kuntotarkastuksen. Reipas ja suoraselkäinen X oli iloinen Y:n avoimuudesta ja osapuolet sopivat, että "Y ei vastaa kuntotarkastuksessa ilmenneistä vioista". X teetti kiinteistössä kuntotarkastuksen entisen opiskelukaverinsa Z:n firmalla. Z:n raportin mukaan omakotitalo oli muuten kunnossa, mutta että saunatilan pesuhuoneen ilmanvaihtokoneisto oli vanhuuttaan alkanut hajota ja tuskin enää riitti tuulettamiseen pesuhuoneen normaalissa käytössä. Kaupat tehtiin saman tien ja pian tämän jälkeen X:n muuttaessa uuteen kotiinsa hän korjauttikin ensitöikseen ilmanvaihtolaitteiston. Pesuhuoneen tuuletusrakenteita avatessaan X huomasi, että seinien sisällä oli hometta. Y tuhahti asiasta kuullessaan, notta kuka tahansa maalaisjärjellä ajatteleva olisi sopimusta tehdessään ymmärtänyt kuntotarkastusraportin viittaavan homevaaraan. X:n mukaan vastuunrajoitusehto ei poistanut Y:n korvausvelvollisuutta. 10) Sopimuksen sisällön epätasapaino on yleensä riittävä peruste sovittelulle. 9

12 PÄÄSYKOEKIRJA 3 Satu Lidman: Justitian helmoissa Näkökulmia oikeushistoriaan Tehtävä 6 Vastausohjeet: Vastaa kohtiin a) c) tätä tehtävää varten jaettuun vastauspaperiin. Kirjoita myös tähän vastauspaperiin sukunimesi, kaikki etunimesi ja henkilötunnuksesi. Lue jokaisen kysymyksen tehtävänanto huolellisesti. a) Alla olevaan ympyrään on koottu 10 kappaletta erilaisia oikeudelliseen ajatteluun eri aikoina vaikuttaneita tekstejä, jotka on mainittu Satu Lidmanin pääsykoekirjassa. Vastauspaperille on puolestaan annettu 10 kappaletta viivoja ja vuosilukuja. Jokainen viivoille annettu vuosiluku vastaa jonkin ympyrään sijoitetun tekstin ilmestymisvuotta. Sijoita tekstit viivoille siten, että viivalla sijaitseva vuosiluku vastaa viivalle kirjoittamasi tekstin ilmestymisvuotta. Dei delitti e delle pene De l espirit des lois Fundamenta juris naturae et gentium Declaration of Sentiments A Fragment on Government Philosophie des Rechts Leviathan De iure naturae et gentium libri octo Two Treatises of Government De jure belli ac pacis b) Kerro, millaisia ajatuksia viivalle 4 sijoittuvan tekstin kirjoittaja esitti tässä tekstissään Lidmanin pääsykoekirjan mukaan? Huom! Jos viivalle kirjoittamasi teksti on sijoitettu väärin kohdassa a) eli teksti ei vastaa viivalla olevaa vuosilukua, b)-kohdan vastausta ei huomioida arvostelussa. Vastauksesi voi näin ollen perustua vain tekstiin, joka on sijoitettu oikean vuosiluvun kohdalle. c) Kerro viivalle 9 sijoittuvasta tekstistä ja sen kirjoittajasta. Millaisia ajatuksia kirjoittaja esitti Lidmanin pääsykoekirjan mukaan? Huom! Jos viivalle kirjoittamasi teksti on sijoitettu väärin kohdassa a) eli teksti ei vastaa viivalla olevaa vuosilukua, c)-kohdan vastausta ei huomioida arvostelussa. Vastauksesi voi näin ollen perustua vain tekstiin, joka on sijoitettu oikean vuosiluvun kohdalle. 10

13 PÄÄSYKOEKIRJA 3 Satu Lidman: Justitian helmoissa Näkökulmia oikeushistoriaan Tehtävä 7 Vastausohjeet: Huomioi, että jokaisen osakysymyksen a)-c) kohdalla vastaustila on rajoitettu kuuteen (6) riviin ja vastaukset on kirjoitettava tätä varten jaetulle erilliselle vastauspaperille! Vain jos tässä kysymyksessä kohdissa a)-c) ensimmäiseksi kysytty tieto on vastauksessa oikein, muista siihen liittyvistä tiedoista voi saada pisteitä. a) Alla on käännös vuoden 1734 lain oikeudenkäyntiä koskevasta säännöksestä, joka Ruotsin oikeudessa kielsi kiduttamalla saadun tunnustuksen painoarvon todisteena syyllisyydestä rikosasiassa. 37 Kun rikosasiassa joku selvillä perusteilla ja täysillä todisteilla näytetään rikokseen syypääksi, mutta häntä ei saada tunnustamaan, silloin hänen kieltämisensä olkoon tehoton. Tuomari tai käskynhaltija älköön antako ketään kiduttaa ja kiusata tunnustamaan; joka sen tekee, rangaistakoon asian laadun mukaan. Suurissa rikosasioissa on tuomarin lupa kovanpuoleisella vankeudella koettaa saada totuus ilmi, jos sitovia aiheita ja asianhaaroja on syytettyä vastaan; meneteltäköön kuitenkin varovasti. Huolimatta siitä, että yllä oleva säännös oli 1734 laissa, kidutuksen kaltaisista menetelmistä ei vielä täysin luovuttu sen säätämisen jälkeen. Kuka kielsi kidutuksen käytön kaikissa tapauksissa Ruotsin oikeudessa, kenen ajattelijan vaikutus hänen ratkaisuunsa oli merkittävin ja millaisia seurauksia hänen rikoslakiuudistuksistaan oli aluksi vankiloiden olosuhteille ja vangeille? (max. 3p.) b) 55 Miehellä on valta yli lastensa, jotka syntyvät laillisessa avioliitossa; tämä oikeus on Rooman kansalaisille kuuluva, sillä tuskin mikään muu kansa antaa isälle samanlaista valtaa suhteessa lapsiinsa; tämän julisti edesmennyt keisari Hadrianus ediktissään, jossa antoi joukolle anojia ja näiden lapsia Rooman kansalaisuuden; vaikkakin tiedetään, että myös galatialaisten vanhemmilla on suuri valta lapsiinsa nähden. Millä käsitteellä tunnetaan edellä olevassa roomalaista oikeutta kuvaavan oppikirjatekstin käännöksessä mainittu isän oikeus, millaisiin yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin tämä oikeus liittyi, keihin mainittu oikeus isän oikeutena ulottui isä-lapsi suhteessa ja miten lapsi saattoi vapautua siitä saman oppikirjan mukaan? (max. 3,5p.) c) Mikä laki ensimmäisenä kielsi kidutuksen ja kuolemanrangaistuksen käytön Euroopassa poikkeuksetta ja ehdoitta ja mikä oli kyseisen lain mukaan raskain sanktio ja kuinka tämä raskain sanktio pantiin täytäntöön? (max. 3,5p.) 11

14 PÄÄSYKOEKIRJA 4 Toomas Kotkas: Hyvinvointivaltio, kansalaisuus ja oikeudet Tehtävä 8 Vastausohjeet: Vastaa Toomas Kotkaksen kirjan Hyvinvointivaltio, kansalaisuus ja oikeudet perusteella alla olevaan kysymykseen. Nimeä Gøsta Esping-Andersenin kolme hyvinvointivaltiomallia ja niiden ominaispiirteet? 12