Alkusanat Projektin taustaa Projektin päämäärät ja tavoitteet Projektin organisointi ja vastuut Ydintiimi..

Transkriptio

1 1

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat Projektin taustaa Projektin päämäärät ja tavoitteet Projektin organisointi ja vastuut Ydintiimi Aluetiimi Projektin aikataulu ja resurssit Projektin yhteistyötahot Projektin tiedottaminen ja koulutukset Tiedottaminen Valtakunnallisesti Salossa Koulutukset Projektin toiminta Varhainen perhetyö

3 Varhaisen perhetyön mallinnus Varhaisen perhetyön ohjaavat tahot Varhaisen perhetyön asiakasperheiden ohjautumisperusteet Varhaisen perhetyön kestot ja käyntimäärät Varhaisen perhetyön kotikäyntityö Varhaisen perhetyön konsultaatioapu Varhaisen perhetyön työparityöskentely Varhaisen perhetyön sisältö Projektin tulokset Pohdinta ja jatkosuositukset Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Erosta eteenpäin palveluopas...33 Varhaisen perhetyön prosessikuvaus..34 Asiakaspolkuja...38 Perhetyön aloitelomake 42 Alkuhaastattelu perheelle. 43 Väliarviointi perheelle 45 Asiakaspalaute..46 Varhainen perhetyö esite..47 Työkalupakki 48 Varhainen perhetyö Kysely ohjaaville tahoille

4 4 ALKUSANAT Salossa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen on iso haaste. Lastensuojelun tarve on kasvanut, lastenpsykiatrian palvelut ovat muuttuneet avohoitopainotteisiksi ja lisäksi Kasvatus- ja perheneuvolan asiakasmäärät ovat suuria. Toisaalta kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden osuus on laskenut jyrkästi. Salossa on pyritty erilaisten hankkeiden avulla kehittämään toimintamalleja lapsiperheiden tukemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Remontti-hankkeen tarkoituksena on koota hyviä, jo kehitettyjä toimintamalleja yhteen ja tarjota lapsiperheille oikea-aikaisesti oikeanlaista tukea. Länsi-Suomen Remontti-hanke on osa valtakunnallista Kaste-ohjelmaa (sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma). Remontti I ja II hankkeissa on kehitetty lukuisia toimintamalleja, työkäytänteitä ja palvelurakenteita asiakaslähtöisesti. Salon kaupungin Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen perhelähtöistä toimintamallia kehittämällä on yksi Remontti-hankkeen piloteista. Salossa kehittämistyö alkoi elokuussa 2009 ja päättyy nyt maaliskuun lopulla Hankkeen aikana on Salossa kehitetty ennaltaehkäisevää perhetyötä. Aluksi pilottialueina olivat keskustan asuinalue Pahkavuori ja kaupungin reuna-alue Perniö. Hanke laajeni kattamaan koko Salon alueen keväällä Varhaisen perhetyön piirissä oli hankkeen aikana yhteensä 344 (joulukuu 2012) lapsiperhettä. Varhaisen perhetyön malli on kuvattu prosessikuvauksella. Perhetyö on perheen tarpeista lähtevää ennaltaehkäisevää ja lapsiperhettä voimavaraistavaa työtä, jota tarjotaan perheelle silloin, kun huolen aste on vielä matala. Tässä loppuraportissa kerrotaan hankkeen taustoista ja kuvataan Varhaisen perhetyön toimintamalli. Lisäksi raportti sisältää paljon palautteita niin perhetyöhön ohjaavilta tahoilta kuin asiakasperheiltä. Hanke päättyy, mutta Varhainen perhetyö jatkuu kolmen perhetyöntekijän voimin määräaikaisena. Tärkeää olisi saada ennaltaehkäisevä perhetyö osaksi Salon lapsiperheiden peruspalveluja. Lastensuojelulaissa (417/2007) velvoitetaan kuntia järjestämään ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Kun lapsiperhe saa oikea-aikaisesti ja varhain tukea, se on myös taloudellisesti kannattavaa ja tämän lisäksi ajoissa auttaminen on perheiden kannalta inhimillistä. 1. PROJEKTIN TAUSTAA Vuonna 2009 toteutettiin kuntaliitos, jossa Salon seudun 10 kuntaa yhdistyi yhdeksi kaupungiksi. Kaupungin asukasmäärä nousi asukkaaseen. Kunta- ja

5 5 palvelurakenneuudistuksen tavoitteena oli turvata asukkaille kuntien vastuulla olevat hyvinvointipalvelut. Salon alueella valmistui vuonna 2008 hyvinvointitilinpito vuosilta Lisäksi kaikkiin kuntiin tehtiin hyvinvointikertomukset. Hyvinvointia uhkaaviksi tekijöiksi todettiin Salon seudulla lastensuojelun tarpeen lisääntyminen, mielenterveysongelmien lisääntyminen ja rikosten määrän kasvaminen. Koska ongelmat ovat usein kohdistuneet samoille ihmisille, todettiin moniammatillisen yhteistyön, palvelujen kehittämisen ja verkostoitumisen olevan paras tapa tukea asukkaiden ja perheiden hyvinvointia. Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen on keskeinen haaste Salossa. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat nousseet jyrkästi ja lastenpsykiatrian palvelut ovat muuttuneet avohoitopainotteisiksi. Salolaiset lapsiperheet tarvitsevat Kasvatus- ja perheneuvolan palveluita enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti taas kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden osuus on laskenut Salon seudulla enemmän kuin koko maassa. Haasteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen, varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn jatkaminen ja tehostaminen erityisesti lapsiperheiden kohdalla. Salossa on koko 2000-luvun ajan toteutettu lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä ja varhaiseen puuttumiseen tähtääviä kehittämishankkeita sekä strategiasuunnitelmia. Hankkeissa on kehitetty hyviä toimintamalleja lapsiperheiden tukemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Remontti-hankkeen tarkoituksena oli koota toimintamallit yhteen ja tarjota lapsiperheille oikea-aikaisesti heidän tarvitsemaansa tukea. Päämääränä oli yhteinen toimintatapa ja näkemys perhelähtöisestä työstä Salon kaupungissa. Perustana ajatukselle oli kokoava laaja käsitys perhekeskustyöstä, joka sisältää avoimet varhaiskasvatuspalvelut, fyysiset perhekeskukset, ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön ja perheneuvonnan, neuvolan perhelähtöisen työn, perhevalmennuksen, järjestöjen ja seurakunnan perheitä koskevat palvelut sekä lisäksi erikoissairaanhoidon ja aikuispsykiatrian perheitä koskevan työn. Eri toimijoiden yhteistyöverkostoissa yhdistyy monitoimijainen kumppanuus. Salon seudun mielenterveysstrategia korostaa varhaista puuttumista, verkostoitumista sekä perhelähtöistä ajattelutapaa kautta linjan. Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kunnat tarjoamaan ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Jo ennen lastensuojelunasiakkuuden alkamista kunnan tulee tarjota ehkäisevää lastensuojelua esim. äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä muussa terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Keskeisellä sijalla on moniammatillinen yhteistyö, yhteistyöverkostojen luominen sekä ennaltaehkäisevä perhetyö. Lastensuojelulain velvoittamana Salossa laaditaan lastensuojeluohjelma, joka on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää tahtotilan, konkreettiset tavoitteet sekä niitä koskevat linjaukset ja kehittämisehdotukset.

6 6 Remontti-hankkeen tarkoitus oli hyödyntää aikaisempia hankkeita, joissa on kehitetty ehkäisevän työn toimintamalleja. Tavoitteena oli palvelukokonaisuus, joka tukee vanhemmuutta esikoisen odotuksesta alkaen aina lapsen toisen kouluvuoden loppuun asti. Työmalli perustuu eri tahojen kumppanuuteen ja yhteistyöhön (kunta, seurakunta, järjestöt, perheet). Lapsiperheiden pulmia ratkaistaan tarjoamalla niihin perhelähtöistä, varhaista tukea oikea-aikaisesti. Painopiste siirtyy korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön lapsen omassa kasvuympäristössä. Palvelurakenteita kehitetään lapsiperheen näkökulmasta toimivaksi kokonaisuudeksi, jonka muodostavat lähipalvelut ja tarpeen mukaan jalkautuvat erityispalvelut. Tavoitteena on sitouttaa ennaltaehkäisevään työhön laajasti eri toimijoiden päättäjiä ja henkilöstöä eri tasoilla. 2. PROJEKTIN PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Projektin päämääränä oli lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen, varhaisen puuttumisen ja ennalta ehkäisevän työn jatkaminen sekä tehostaminen. Päätavoitteena oli kehittää pysyvä työmalli lapsiperheiden kanssa työskenteleville, jossa painopisteenä on toiminnan fokusoituminen lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön. Projektin konkreettiset tavoitteet: 1. Asiakaslähtöisyys; lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja perheiden varhainen tukeminen lapsen- ja kehitysympäristössä. 2. Lapsiperheiden kanssa työskentelevät toteuttavat käytännön työssä kattavasti aiemmin kehitettyjä ja hyväksi koettuja toimintamalleja varhaisen puuttumisen tukena. 3. Lapsiperheiden kanssa työskentelevän henkilöstön osaamista vahvistetaan koulutuksella sekä perehdytyksellä käyttöön otettaviin työmenetelmiin. 4. Hyvinvointijohtamisen siirtäminen osaksi uuden kaupungin johtamiskäytäntöä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen ja seuranta, lastensuojelutarpeen vähentäminen. 5. Varhaisen puuttumisen merkityksen osoittaminen päättäjille.

7 7 3. PROJEKTIN ORGANISOINTI JA VASTUUT Salon pilotti oli osana Länsi-Suomen Remontti -hanketta, jota hallinnoi Turun kaupunki. Pilotin projektipäällikkö Päivi Penkkala-Arikka toimi Turussa ja ohjauksesta vastasi hankkeen ohjausryhmä. Salon pilottia hallinnoi Salon terveyskeskus. Päävastuussa hankkeen etenemisestä oli terveyskeskuksen osastonhoitaja vt. hallintoylihoitaja Pirjo Parviainen. Parviainen toimi myös projekti-/perhetyöntekijä Nina Tattarin esimiehenä. Projektityöntekijä puolestaan vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta. Projektityöntekijän tukena oli oma tukiryhmä. Tukiryhmän jäsenet: Hyvärinen Seija, Salon terveyskeskus, hallintoylihoitaja Päivärinne Marita, Salon terveyskeskus, terveyden edistämisen koordinaattori Parviainen Pirjo, Salon terveyskeskus, osastonhoitaja vs hallintoylihoitaja Franck Päivikki, Salon kasvatus- ja perheneuvolan johtaja Hoikkala Leila, varhaiskasvatusjohtaja Ikonen Tuula, lastensuojelun johtaja Liusvaara Leena, Keskustan koulun rehtori Isokangas Pasi, Kirkonkylän koulun rehtori Vahtera Anneli, MLL:n perhetoiminnan ohjaaja Näreharju Minna, lastenpsykiatrian sairaanhoitaja Breilin Rea, taloussihteeri Rokka Krista, asiakasedustaja Penkkala-Arikka Päivi, projektipäällikkö Tattari Nina, Salon terveyskeskus, projektityöntekijä Tukiryhmän puheenjohtajana on toiminut hallintoylihoitaja. Tukiryhmä on kokoontunut hankkeen aikana yhteensä 16 kertaa.

8 Ydintiimi Hankkeen alussa oli tarkoitus perustaa omat ydintiiminsä molemmille pilottialueille (Pahkavuori ja Perniö). Perniössä toimi jo valmiiksi oma varhaiskuntoutus työryhmä, jossa jäseninä olivat terveydenhoitaja, konsultoiva erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, terveyskeskus psykologi, puheterapeutti, lastenneuvolan lääkäri, alakoulun opettaja ja seurakunnan lapsityöntekijä. Tähän ryhmään myös projekti-/perhetyöntekijä liittyi. Keväällä 2010 ryhmä muuttui varhaiskasvatuksen oppilashuollon työryhmäksi. Tällöin ryhmän toimintatapa muuttui yleisemmälle tasolle. Ryhmä kokoontuu edelleen säännöllisesti ja siinä käsitellään lapsiperheiden ajankohtaisia asioita. Pahkavuoren alueelle perustettiin oma ydintiimi. Ydintiimin jäseninä olivat: terveydenhoitaja, lastentarhanopettaja, kasvatus- ja perheneuvolan psykologi, lastensuojelun sosiaaliohjaaja, peruskoulun opettaja ja projekti-/perhetyöntekijä. Ydinryhmä kokoontui yhteensä 14 kertaa. Ydinryhmä toteutti Salossa aiemmin kehitettyä case-työmallia. Ryhmässä etsittiin yhdessä ratkaisuja lapsiperheiden tueksi. Eri ammattiryhmien edustus takasi laaja-alaisen keskustelun ja monipuolisia näkökulmia eri perheiden pulmatilanteisiin. Pahkavuoren ydintiimi toimi myös perhetyön kehittämisen tukena. Eri ammattiosaajien näkemykset perhetyön kehittämisestä olivat tärkeässä roolissa hankkeen aikana. Pahkavuoren ydinryhmän jäseniltä kerättiin palaute tammikuussa Palautteen perusteella tiimin toiminnassa oli hyvää: moniammatillinen yhteistyö, tutustuminen eri ammattiryhmän edustajiin, tiedonkulun paraneminen ja konsultaatiotuki. Tiimin jäsenten vaihtuminen ja ajoittain huono sitoutuminen koettiin negatiivisena. Hankkeen alussa oli tarkoitus perustaa kaikille asuinalueille omat ydintiiminsä. Tästä tavoitteesta luovuttiin tukiryhmän päätöksellä, koska Salossa oli jo ennalta olemassa erilaisia moniammatillisia ryhmiä. Lisäksi päädyttiin ratkaisuun, jossa perhekohtaisesti rakennetaan tarpeisiin vastaavat verkostot. Perheiden saivat yksilöllistä tukea ja konsultaatioapua voitiin näin tehokkaasti hyödyntää Aluetiimi Hankkeen aluetiimi perustettiin aluksi Pahkavuoren pilottialueelle. Aluetiimiin osallistui tällöin lapsiperheiden kanssa työskenteleviä edustajia Pahkavuoren alueelta. Tarkoituksena oli jakaa tietoja ajankohtaisista asioista lapsiperheiden osalta sekä kehittää myös alueen moniammatillista yhteistyötä ja lapsiperheiden palveluja. Kun hankkeen toiminta laajeni kattamaan koko Salon alueen, myös aluetiimiin kutsuttiin jäseniä koko Salon alueelta. Aluetiimin jäsenet edustivat laajasti eri

9 9 toimijoiden organisaatioita (mm. terveyskeskus, varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto, maahanmuuttoyksikkö, seurakunta, MLL, lastensuojelu, liikuntatoimi, erilaiset järjestöt, ammattikorkeakoulu). Aluetiimi kokoontui yhteensä 12 kertaa. Tapaamisissa on käyty vilkasta keskustelua lapsiperheiden ajankohtaisista asioista ja myös perhetyön kehittämiseen on aluetiimistä saanut tukea. Hankkeen päätyttyä aluetiimi jatkaa toimintaansa. Salon seurankunta hoitaa tilajärjestelyt ja eri toimijat toimivat koollekutsujina vuorotellen. Tammikuun 2013 aluetiimissä käytiin arviointikeskustelu, jonka puheenjohtajina toimivat Remontti-hankkeen koordinaattori Tiina Ylä-Herranen ja Virpi Lyyra. Käydyn keskustelun pohjalta esiin nousi varhaisen perhetyön hyötyjä ja haasteita: Hyödyt: Hyvä matalankynnyksen palvelu. Oikea elämä tapahtuu perheen kotona, ei toimistoissa. Kotikäyntityö hyvää! Asiakkaiden näkökulmasta voimavaraistavaa; perhetyöntekijä ollut rinnalla kulkija. Perhetyötä silloin, kun huoli on ollut vielä pieni. Lisännyt yhteistyötä ja moniammatillisuutta. Haasteet: Miten osoittaa päättäjille taloudelliset hyödyt? Määräaikaiset työsuhteet Varhaisessa perhetyössä Kaikkia perheitä ei saada palvelun piiriin 4. PROJEKTIN AIKATAULU JA RESURSSIT Salon pilotti on toteutettu kolmessa yhtäjaksoisessa osassa: Remontti I , Remontti II , Remontti juurrutushanke

10 10 Salon pilotin projekti-/ ja perhetyöntekijänä on toiminut koko hankekauden yksi kokopäiväinen työntekijä. Salon kaupungin terveyspalveluiden työntekijät ovat osaltaan osallistuneet moniammatilliseen kehittämistyöhön perhetyön toimintamallin luomisessa. 5. PROJEKTIN YHTEISTYÖTAHOT Hankkeen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä terveyskeskuksen, varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyötä tehtiin sekä toimintamallien luomisessa että käytännön työssä asiakasperheiden tueksi. Yhteistyötä tehtiin myös alueen oppilaitosten kanssa mm. opinnäytetöiden osalta (Salon seudun aikuisopisto, Turun Ammattikorkeakoulu, Turun Yliopisto). Lisäksi projekti-/perhetyöntekijän ohjauksessa oli kaksi sosionomiopiskelijaa Turun ammattikorkeakoulusta. Lisäksi projektityöntekijä oli Turun ammattikorkeakoulussa Salon yksikössä esittelemässä opiskelijoille Varhaisen perhetyön mallia tammikuussa Erikoissairaanhoidon (esim. lastenpsykiatria) työntekijöiden kanssa tehtiin kiinteää yhteistyötä koko hankkeen aikana perhetyön osalta. Perhetyöntekijän työparina asiakasperheissä toimi lastenpsykiatrian sairaanhoitaja. Tällöin perhetyön suunnitelmat/toteutukset kohti asetettuja tavoitteita tehtiin yhdessä. Myös konsultaatioapu tuki peruspalvelusektoria ja asiakasperheet saivat tarvitsemansa tuen nopealla interventiolla. Projektityöntekijä on osallistunut yhtenä jäsenenä Alueelliseen yhteistyökokoukseen, jonka tarkoituksena on pohtia alle kouluikäisten lasten kuntoutukseen ja kasvatukseen liittyviä asioita. Työryhmässä luodaan yhteisiä käytäntöjä ja kehitettään uusia toimintamalleja. Vertaistukitoimintaa tehtiin yhteistyössä MLL:n kanssa äitien virtapiiri -ryhmän puitteissa. Projektityöntekijä oli suunnittelemassa ryhmän toimintaa ja myös osallistui

11 11 siihen. Lisäksi projektityöntekijä oli yhtenä toimijana mukana laajennetussa perhevalmennuksessa, jota toteutettiin moniammatillisena yhteistyönä Salossa. Projektityöntekijä osallistui Salon kaupungin esiopetuksen oppilashuollon työryhmään yhtenä jäsenenä. Lisäksi projektityöntekijä on ollut mukana uudistamassa koululaisten vuorohoidon järjestämistä. Turun ammattikorkeakoulu suunnitteli ja toteutti yhteistyössä Suomen pakolaisavun kanssa Saloon vertaisryhmätoimintaa maahanmuuttajille. Projektityöntekijä oli tässä suunnitteluryhmässä yhtenä jäsenenä. Hankkeen säännöllisesti kokoontuvasta aluetiimistä nousi esiin tarve eroperheille suunnatusta palveluoppaasta, jota lapsiperheiden kanssa työskentelevät voisivat työssään hyödyntää. Perustettiin työryhmä jossa olivat jäseninä Kasvatus- ja perheneuvolasta Päivikki Franck ja Kaisa Haavisto, Perheasiain neuvottelukeskuksesta Susa Niinistö ja projektityöntekijä. Tämä työryhmä laati Erosta eteenpäin palveluoppaan (Liite 1), joka valmistui syksyllä Sen päivitysvastuu on Salon seurakunnan perheneuvonnalla. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä myös muiden Salossa toimineiden hankkeiden kanssa: Salon kansalaisopiston Lemon-hanke, Salon kaupungin sivistystoimen Kelpoja Polku-hankkeet, Marttaliiton Kotirumba rullaamaan-hanke sekä Salon kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun Mosaiikki-hanke. Projektityöntekijä teki tiivistä yhteistyötä muiden Remontti-hankkeen pilottien kanssa mm. osallistumalla hankkeen työntekijäpäiviin. Lisäksi hanketyöhön kuului osallistuminen valtakunnallisiin Lasten Kaste seminaareihin (Jyväskylä 9/2009, Turku 10/2010, Helsinki 6/2010, Nokia 1/2011, Helsinki/Tukholma 3/2012, Helsinki 2/2013). THL on järjestänyt hanketyöntekijöille teemaverkostoja, joihin projektityöntekijä osallistui (Helsinki 11/2011, Helsinki 3/2012).

12 12 6. PROJEKTIN TIEDOTTAMINEN JA KOULUTUKSET 6.1. Tiedottaminen Projektityöntekijä tiedotti kehittämistyöstä koko hankkeen ajan. Eri toimijoille tiedottaminen ja varhaisen perhetyön markkinointi oli oleellisessa roolissa. Projektityöntekijä osallistui toimijoiden omiin tilaisuuksiin ja järjesti hankkeen puitteissa tiedotustilaisuuksia. Samalla kun kerrottiin varhaisesta perhetyöstä, tehtiin verkostoitumista ja vahvistettiin moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi tilaisuudet salolaisille lapsiperheille lisäsivät tietoisuutta saatavilla olevasta ennaltaehkäisevästä perhetyöstä. Remontti-hankkeessa projektityöntekijän työnkuvaan kuului pilottien uusien toimintamallien levittäminen valtakunnallisesti. Varhaisesta perhetyöstä tiedotettiin laajasti ja projektityöntekijä on osallistunut erilaisiin tilaisuuksiin aktiivisesti Valtakunnallisesti: Tilaisuudet: Verkostoiva perhetyön teemapäivä (Salo ) KASTE, RAY ja järjestöt (Salo ) Valtakunnalliset neuvolapäivät (Helsinki , ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teemaverkostot (Helsinki , Helsinki ) Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n hallituksen kokous (Salo ) Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät (Helsinki ) Kasvatus- ja perheneuvontapäivät (Kouvola )

13 13 Varhaisen perhetyön esittely: Turku ( ) Uusikaupunki ( ) Harjavalta ( ) Nummela ( ) Inkoo ( ) Eura ( ) Artikkelit: Kaste verkkolehti (8/2010) Julkaisut: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Innokylässä on kuvaus Varhaisen perhetyön mallista. Raportti Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen, Lasten Kaste- kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi (3/2013) Salossa Tilaisuudet: Hankkeet esittäytyvät tilaisuus Varhaisen perhetyön esittely koulutuksessa Lapsen huomioiminen perheen kriisissä Asiakasyhteistyöfoorumi Varhaisen perhetyön laajentumisstartti Avoimesti yhdessä - Varhaista perhetyötä koko Saloon Terveyskeskuksen laadunhallintamessut Alkuopetuksen pedagoginen iltapäivä

14 14 Keskustelutilaisuus lapsiperheille; paikallisten yhdistysten esittäytyminen Artikkelit: Salon jokilaakso Salossa keskusteltiin avioeron vaikutuksesta lapseen Salon kaupunki tiedottaa Varhainen perhetyö Salon Seudun Sanomat Salossa tehdään ennaltaehkäisevää perhetyötä väliaikaisrahoituksen voimin Salon Seudun Sanomat Sadat salolaisperheet saaneet apua perhetyöstä Lapsiperheiden kanssa toimijoille tiedottaminen: lastensuojelun henkilöstö varhaiskasvatuksen yksiköt, KELTOT, S2 lastentarhanopettaja, perhepäivähoitajat terveyskeskuksen henkilöstö (neuvola, lasten kuntoutustyöryhmä, aikuisneuvonta, depressiohoitajat, hammashuolto, ravitsemusterapeutit, koulu terveydenhuolto, kuntoutus) lastenpsykiatrian henkilöstö alakoulut, oppilashuolto maahanmuuttajayksikkö SRK:n päiväkerhonohjaajat Päättäjille tiedottaminen: SOTE- lautakunnan jäseniä Kaupunginvaltuuston jäseniä

15 15 Salolaisten lapsiperheiden vanhemmat: päiväkotien vanhempainillat perhepäivähoitajien vanhempainilta alakoulun vanhempainilta avoimen päiväkodin asiakasperheet laajennetun perhevalmennuksen osallistujat imetys tukiryhmän jäsenet, Mll:n perhekahvilan asiakasperheet 6.2. Koulutukset - Lapset puheeksi menetelmäkoulutus , ja klo.9-16 Salossa. Kouluttajina psykiatri, perheterapeutti Sirpa Kaakinen ja psykiatrinen sairaanhoitaja, perheterapeutti Minna Koskinen. Koulutukseen osallistui 17 osallistujaa. - Avioero lapsen silmin koulutus klo Salossa. Kouluttajana koulutuspäällikkö Riitta Mykkänen-Hänninen Lastensuojelun keskusliiton Neuvokeskuksesta. Koulutukseen osallistui 55 osallistujaa. 7. HANKKEEN TOIMINTA Varhainen perhetyö Tukiryhmässä laadittiin pohja perhetyönmallille jo ennen varsinaisen hankkeen alkamista. Tätä perhetyönmallia projektityöntekijä aluksi noudatti. Samalla projektityöntekijä tapasi tiiviisti yhteistyökumppaneita; tiedotti Salon pilotin toiminnasta ja markkinoi saatavilla olevaa perhetyötä. Hankkeen alussa kehittämistyötä tehtiin pilottialueilla: keskustan asuinalueella Pahkavuoressa ja kaupungin reuna-alueella Perniössä. Yhdessä pilottialueiden toimijoiden kanssa rakennettiin yhteistyönmuotoja. Projektityöntekijä myös tutustui esim. neuvolatyöhön. Näin perhetyön verkostoista muodostui tiiviit.

16 Keväällä 2010 hanke laajeni kattamaan koko Salon kaupungin alueen. Samalla projektityöntekijä teki perhetyötä ja keräsi asiakasperheiltä palautetta. Kerättyjen palautteiden pohjalta laadittiin Varhaisen perhetyön prosessikuvaus huhtikuussa 2011 (Liite 2). Työryhmässä olivat mukana Pirjo Parviainen, Tarja Miikkulainen, Ulla Soukainen ja projektityöntekijä. Seuraavassa osiossa esitellään Varhaisen perhetyön mallinnus. Perheen tarinoita on liitetty mukaan vahvistamaan kuvaus. 16

17 Varhaisen perhetyön mallinnus Varhainen perhetyö/ Salon terveyskeskus (Tarja Miikkulainen, Pirjo Parviainen, Ulla Soukainen, Nina Tattari) Kuvio 1. Varhaisen perhetyön prosessikuvaus

18 18 1. TARVE ILMENEE Perhe Vuorinen (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3). Perhe ohjautui Varhaiseen perhetyöhön neuvolan terveydenhoitajan ohjaamana. Perheessä on äiti Merja, isä Seppo ja heidän poikansa Antti 6kk. Merjalla on mielenterveysongelmia ja hänellä on asiakkuus aikuispsykiatrian poliklinikalla. Merjan on vaikea päättää asioita ja hänellä on arjessa hankaluuksia Antin kanssa esim. aamutoimet wc:ssä saattavat kestää 45 min. Seppo tekee vuorotyötä. Isovanhemmat asuvat naapurissa, mutta Merja ei luota heihin Antin hoitajina. Isovanhemmat haluaisivat auttaa Asiakasperhe kokee tarvitsevansa tukea arjessa Lapsiperheen kanssa toimijalla herää huoli asiakasperheen elämäntilanteesta Asiakasperhe ottaa itse yhteyttä Varhaisen perhetyön työntekijään Asiakasperhe ottaa yhteyttä lapsiperheen kanssa toimijaan (neuvolan terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen henkilöstö tms.) 2. KESKUSTELU 2.1. Asiakasperhe kuvailee huolta/elämäntilannettaan. Sovitaan tapaaminen asiakasperheen ja perhetyöntekijän kanssa. Perheen tarpeista lähtien voidaan mukaan kutsua esim. terveydenhoitaja, lastentarhanopettaja, peruskoulun opettaja tms Lapsiperheen kanssa toimija kertoo asiakkaalle Varhaisen perhetyön mallista ja antaa perhetyön esitteen. Toimija kysyy asiakkaalta, voiko perhetyöntekijä olla yhteydessä perheeseen ja ehdottaa samalla yhteistä tapaamista joko perheen kotona tai toimipaikassa (esim. neuvola, päiväkoti). Toimija voi itse sopia tapaamisen perheen ja perhetyöntekijän kanssa tai sitten perhetyöntekijä soittaa asiakasperheelle ja sopii yhteisen tapaamisen. Toimija täyttää Varhaisen perhetyön aloitelomakkeen (Liite 4), jossa kartoitetaan perheen elämäntilanne ja toimijan omat mahdollisuudet tukea perhettä. Varhaisen perhetyön aloitelomake löytyy kunkin toimijan omasta toimipaikasta. Toimija palauttaa aloitelomakkeen sisäisessä postissa (Varhainen perhetyö, Läntinen terveysasema, 4. kerros).

19 19 3. ALKUKARTOITUS Perhe Aaltonen (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3) Ensi tapaaminen neuvolakäynnin yhteydessä. Läsnä: perheen vanhemmat, Mikko 3v., vauva, neuvolan terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä. Asetetaan perhetyön tavoitteet ja sovitaan työskentelyn aloittamisesta. Perhetyön tavoitteena on helpottaa perheen arkea mm. miettimällä yhdessä ratkaisua Mikon nukahtamiseen - >vanhemmille enemmän yhteistä aikaa ja mahdollisuutta levätä. Työparityöskentelyn avulla kartoitetaan perheen tilanne Varhaisen perhetyön alkukartoituslomakkeen (Liite 5) ja keskustelun avulla. Alkukartoitus tehdään mahdollisuuksien mukaan asiakasperheen kotona. Myös tapaaminen työntekijän toimipaikassa (esim. neuvola, päiväkoti, koulu) on mahdollinen. Alkukartoituksessa sovitaan tavoitteet ja työskentelymallit perheen tarpeet huomioiden, sekä tehdään päätös Varhaisen perhetyön jakson aloittamisesta. Varhaista perhetyön jaksoa ei aloiteta, jos alkukartoituksessa todetaan, että tuen tarvetta ei asiakasperheellä ole, tai että asiakasperhe ohjataan muun tuen piiriin. 4. PÄÄTÖS VARHAISESTA PERHETYÖSTÄ 4.1. Tehdään päätös Varhaisen perhetyön jakson alkamisesta asiakasperheessä Tehdään päätös, että Varhaisen perhetyön jaksoa asiakasperheessä ei aloiteta. Asiakasperhe ohjataan muun tuen piiriin tai todetaan, että tarvetta Varhaisen perhetyön jakson aloittamiselle ei ole. Asiakasperheelle kerrotaan, että he voivat tarvittaessa olla yhteydessä perhetyöntekijään tai lapsiperheen kanssa toimijaan (esim. terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen henkilöstö, opettaja) 5. PERHETYÖN JAKSON ALOITUS Perhe Vuorinen (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3) Kotikäyntejä yht. 16 (eri arjen tilanteissa mukanaoloa, mallintamista, keskustelua, päivärytmin kirjaamista, lapsen kehitysvaiheista tiedonantoa, Merjan tukemista oman vointinsa hoitamisessa). Tapaaminen Merjan, Antin ja isovanhempien kanssa. Sovimme yhteisistä pelisäännöistä, jotta isovanhemmat voivat auttaa perhettä. Merja koki asian hyväksi. Lisäksi perhetyöntekijä ohjasi saattaen Merjan ja Antin Avoimen päiväkodin vauvatreffeille. Perheen kanssa aloitetaan työskentely. Varhainen perhetyö on perhelähtöistä: yhdessä perheen kanssa suunnitellaan perhetyön sisältöä (kotikäyntityö, palveluohjausta tarvittaessa, tukea lapsiperheille suunnattujen palveluiden ja

20 20 lomakkeiden täytössä esim. päivähoitohakemus, asiakasperheiden verkostoissa mukana oleminen, arjen tilanteissa tukeminen esim. kaupassa käynti) ja asetetaan perhetyölle tavoitteet. Perhetyö suunnitellaan aina yksilöllisesti, perheen tarpeita ja omaa asiantuntijuutta kunnioittaen. Varhaisen perhetyön työskentelyjakson aikana tehdään tarvittaessa verkostotyötä/työparityöskentelyä muiden perheen tuki- ja lähiverkkojen kanssa. Näin vahvistetaan esim. työparityöskentelymallia. Myös asiantuntija-avun tehokas käyttö Varhaisessa perhetyössä ja perustason (neuvola, päivähoito, koulu) vahvistuu. Varhaisen perhetyön jakso kirjataan asiakasperheen huoltajan/äidin terveyskertomukseen Efficaan. 6. ARVIOINTI Perhe Salmi (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3) Väliarviointi päiväkodissa. Läsnä vanhemmat, ryhmän lto, kelto ja perhetyöntekijä. Vanhemmat kokevat pärjäävänsä kotona paremmin. Keskustelimme mahdollisuudesta tarvittaessa olla yhteydessä Kasvatus- ja perheneuvolaan. Perhetyönjakso on päättynyt. Varhaisen perhetyön arvioinnin (Liite 6) tarkoituksena on tarkistaa, ovatko asetetut tavoitteet täyttyneet asiakasperheen kohdalla. Kerrataan Varhaisen perhetyön jaksot sisällöt ja toimintatavat. Arviointitapaamisella ovat mukana asiakasperhe, perhetyöntekijä sekä toimija, jolla aluksi huoli heräsi asiakasperheen elämäntilanteesta Varhainen perhetyö jatkuu. Asetetaan uudet tavoitteet ja sisällöt perhetyölle edelleen asiakasperheen tarpeet huomioiden. Käydään palautekeskustelu menneestä Varhaisen perhetyön jaksosta ja palautteen avulla pyritään vahvistamaan työskentelyä ja tavoitteiden saavuttamista. 6.2.Varhainen perhetyö asiakasperheessä päättyy. Asiakasperheen kanssa keskustelemalla todetaan, että asetetut tavoitteet ovat ainakin pääosin saavutettu ja asiakasperhe kokee saaneensa Varhaisesta perhetyöstä tarvitsemansa tuen. Jos asiakasperhe kokee, että Varhainen perhetyö ei ole antanut riittävää tukea, ohjataan muun tuen piiriin (esim. Kasvatus- ja perheneuvola, Lasten kuntoutustyöryhmä, Perheasiain neuvottelukeskus, lastensuojelu). Perhetyöntekijä haastattelee asiakasperhettä ja täyttää samalla loppupalautelomakkeen (Liite 7), jossa arvioidaan perhetyön tavoitteiden toteutumista asiakasperheen näkökulmasta. Sovitaan

21 21 asiakasperheen kanssa seurantakerrasta 1-2 kk kuluttua Varhaisen perhetyön jakson päättymisen jälkeen. 7. SEURANTA Perhe Koskinen (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3) 2kk kuluttua kotikäynti, jossa on mukana perheen vanhemmat ja Juuso, SRK:n diakoni, vapaaehtoistyöntekijä ja perhetyöntekijä. Vanhemmat ovat olleet erityisen tyytyväisiä saamaansa tukeen. Myös lastenhoitaja (vapaaehtoistyöntekijä) on kokenut yhteistyön perheen kanssa mielekkääksi. Heidän osaltaan työskentely jatkuu. Vanhemmat kokevat nyt voimavaransa vahvemmiksi. Varhaisen perhetyön jakso päättyy. Seurantakerta voi olla kotikäynti/muu tapaaminen tai puhelinkeskustelu. Siinä käydään läpi perheen tilanne ja kuulumiset. Asiakasperheelle kerrotaan, että perhetyöntekijään voi olla tarvittaessa yhteydessä Varhaisen perhetyön ohjaavat tahot Perheet ohjautuvat varhaisen perhetyön piiriin joko lapsiperheiden kanssa työskentelevien toimesta tai ottamalla itse yhteyttä perhetyöntekijään. Ohjaavia tahoja olivat mm. terveydenhoitajat 53 %, varhaiskasvatus 11 %, alkuopetus 5 %. Jokaiselle salolaiselle lapsiperheelle jaetaan neuvolassa varhaisen perhetyön esite (Liite 8) lapsen ollessa 2kk ikäinen. Perhe voi itse ottaa yhteyttä varhaiseen perhetyöhön. 13 % asiakasperheistä otti itse yhteyttä perhetyöntekijään. Lisäksi ohjaavina tahoina toimivat Kasvatus- ja perheneuvola, lastensuojelu, terveyskeskuksen erityistyöntekijät, aikuissosiaalityö, Salon aluesairaala, TYKS ja lastenpsykiatrian poliklinikka. Tavoitteena on matalankynnyksen palvelu, johon perheen on helppo päästä ilman hankalia lähetekäytäntöjä. Varhainen perhetyö on just sitä, että tarpeeks ajoissa pystytään niin kuin ennaltaehkäisemään tai puuttumaan siihen pieneen asiaan, joka kenties voisi jossain vaiheessa aiheuttaa siinä perheessä suurta huolta. (Ohjaavan tahon palaute, TuAMK, opinnäytetyö 2012, Mäkelä & Mört) Varhainen perhetyö on madaltanut asiakasperheiden kynnystä ottaa tukea vastaan.

22 22 On saanut perhetyöntekijän perheeseen silloin kun huoli on ollut vielä pieni. (Aluetiimi, arviointikeskustelu yhteistyötahojen kanssa 2013) 7.3. Varhaisen perhetyön asiakasperheiden ohjautumisperusteet Asiakasperheiden arjen haasteet ovat yksilöllisiä ja jokaisen perheen elämäntilanne on ainutkertainen. Yhteisiä tekijöitä perheiden tullessa perhetyön asiakkaiksi kuitenkin löytyy. Ohjautumisperusteita voi perhetyön asiakasperheellä olla useampia. Kuvio 2. Varhaisen perhetyön asiakasperheiden ohjautumisperusteet No sanotaan näin, et jos mua kohtaa joku ongelma niinku lastenkasvatukses tai jotain, niin ennenku se ongelma kasvaa ja kasvaa ni tota tää on semmonen mist mä oon saanu avun taas ihan, et mä voin soittaa vaik heti. (Asiakaspalaute, TuAMK, opinnäytetyö 2012, Mäkelä & Mört) 7.4. Varhaisen perhetyön kestot ja käyntimäärät Varhaisen perhetyön kotikäynnit kestävät keskimäärin 1,5 h- 2h ja perhetyöntekijä tekee päivässä 2-4 kotikäyntiä. Perhetyön käyntien tiheys vaihtelee perheen tarpeista

23 23 lähtien. Maksimi tiheys on kaksi kertaa viikossa. Yleisimmin käyntien tiheys on yksi kertaa viikossa tai yksi kertaa kahdessa viikossa. Turun AMK:n opinnäytetyön (Lapsiperheiden kokemuksia Varhaisesta perhetyöstä Salon kaupungissa 2011, Paasinoksa & Saari) mukaan haastattelutilanteissa perheet tarkensivat kertomalla, että perhetyöntekijän tapaaminen tai yhteydenpito vaihteli tarpeen mukaan. Eniten mainintoja keräsi vastausvaihtoehto kerran viikossa (f=3). Käyntikerrat yli 40 1,7 % yli 35 1,7 % yli 30 2,3 % yli 25 1,7 % yli 20 9,2 % yli 15 12,0 % yli 10 15,0 % yli 8 9,0 % yli 5 15,9 % yli 3 13,0 % 2 9,0 % 1 9,5 % Kuvio 3. Perhetyöntekijöiden käyntikerrat Varhaisen perhetyön asiakasperheissä 7.5. Varhaisen perhetyön kotikäyntityö Perhetyötä tehdään lapsen kasvu- ja kehitysympäristössä (esim. koti, neuvola, päiväkoti, koulu). Hankkeen aikana ainoastaan yksi perhe on kieltäytynyt kotikäyntityöstä, jolloin perhettä tavattiin leikkipuistoissa. Asiakaspalautteiden pohjalta käy selväksi, että perheet kokevat kotikäyntityön hyväksi. Näin ei aina perheen tarvitse lähteä tapaamisiin kodin ulkopuolelle. Lisäksi palautteista käy ilmi, että arjen tilanteissa mukana oleminen lisää perhetyön tehokkuutta. Se ongelma voi olla hänen omas mittakaavas ja elämässäs olla hirveen suuri ja merkityksellinen asia ja kauheesti arkee vaikeuttava asia, vaikkei

24 24 se ehkä meijän mielest oo niinku ihan kovin kummallinen. Sä voit laittaa neuvolaan sun parhaat vaatteet päälle, sä voit laittaa sun tukan kuntoon, lakata kynnet ja olla freessi ja laittaa sun lapsen kauneimpiin vaatteisiin ja sä tuot sen niinku näytille. Mut konkreettises hetkessä ja siin paikas mis lapsi elää, et miten se asia siellä sujuu. Et se on mun mielest arvokast siinä, et se tapahtuu siellä perheessä, kodissa. (Ohjaavan tahon palaute, Turun AMK, opinnäytetyö 2012, Mäkelä & Mört) Saatiin tukea. Oli hyvä saada jutella ammattilaisen kanssa. On hyvä kun perhetyöntekijä tuli kotiin ettei tarvinnut mennä minnekään. Saatiin vinkkejä kasvatukseen liittyen. (Asiakaspalaute 2012) 7.6. Varhaisen perhetyön konsultaatioapu Hankkeen alkaessa oli jo valmiiksi luotu konsultaatiomalli. Tarkoituksena oli vahvistaa ammattiosaamista perustasolla ja näin taata lapsille/perheille tukea varhaisessa vaiheessa. Nimettyinä konsultteina toimivat toimintaterapeutti, puheterapeutti, fysioterapeutti, lastensuojelun sosiaaliohjaaja, terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä, lastenpsykiatrian sairaanhoitaja ja terveyskeskuksen psykologi. Lisäksi hankkeen aikana liittyi konsulttiryhmään päihdeyksikön työntekijä, aikuispsykiatrian sairaanhoitaja ja kasvatus- ja perheneuvolan psykologi. Konsulttiapua käytettiin asiakasperheiden ja lasten kanssa työskentelevien tahojen tarpeen mukaan. Siitä on paljon apua, kun tarvitsee konsultaatiota tai pikaisesti erityisosaajan esim. toimintaterapeutin neuvoja. (Ohjaavan tahon palaute 2010) Pientäkin apua mahdollista saada nopealla aikataululla, jolloin esim. jaksaminen perheessä vahvistuu ja huolista ei kenties tulekaan ongelmia. (Ohjaavan tahon palaute 2012) Saatiin tukea. Hyvä apu oli, että sai perhetyöntekijän kautta nopeammin yhteyttä esim. puheterapiaan. En jäänyt kaipaamaan mitään enempää. (Asiakaspalaute 2012)

25 Varhaisen perhetyön työparityöskentely: Ohjaavan tahon kanssa tehdään työparityöskentelyä koko perhetyönjakson ajan. Ohjaava taho on mukana alkukartoitusta tehdessä, perhetyön väliarvioinnissa sekä perhetyön päättyessä. Työparityöskentelyn avulla vahvistetaan asiakasperheen tuen saamista ja jaetaan ammattiosaamista. Perhetyö on hyvää ja ehdottoman tarpeellista! Perhetyö tukee neuvola th:n työtä. Moniammatillinen yhteistyö on kaikkien eduksi (Ohjaavan tahon palaute 2012) 7.8. Varhaisen perhetyön sisältö Varhainen perhetyö on ennaltaehkäisevää ja perhettä voimavaraistavaa työtä. Varhaisessa perhetyössä lapsiperheen on mahdollisuus saada oikea-aikaisesti, nopealla interventiolla, tarvitsemansa tuki. Asiakasperhe on oman arkensa asiantuntija, joten perhetyö suunnitellaan aina perheen tarpeista lähtöisin lapsen ikätaso huomioonottaen. Vauvaperheissä arjen haasteina ovat usein päivärytmiin ja vanhemman uupumukseen liittyvät asiat. Leikki-ikäisten lasten perheissä tukea tarvitaan monesti rajojen asettamiseen ja sisarusten välisiin suhteisiin. Kouluikäisten lasten perheissä haasteina ovat kaverisuhteet, omista tavaroista huolehtiminen ja läksyjen teko. Perhetyöntekijä kartoittaa perheen elämäntilanteen ja tavoitteet asetetaan perheen tarpeiden mukaan jonka jälkeen määritellään perhetyön sisältö. Yhdessä perheen kanssa etsitään sopivia toimintatapoja ja ratkaisumalleja. Varhainen perhetyö ennaltaehkäisee perheen ongelmia ja puuttuu varhaisessa vaiheessa eri ongelmiin perheessä, jolloin sitten pystytään estää se, ettei ongelmat kasaudu ja perhe saa tukea ja jaksaa paremmin ja sitten, että se tuen tarve poistuisi eikä sitten ne ongelmat siinä perheessä kasaudu. (Asiakaspalaute, Turun AMK, opinnäytetyö 2012, Mäkelä & Mört)

26 26 Mä en oo aiemmin ollut Varhaisen perhetyön kanssa millään lailla tekemisissä, et tää on niin kuin ensimmäinen kerta, että mitä mä oon tuolta jostain yleensä kuullut tuolta sosiaalipuolen jutuista, niin ihmiset ovat valittaneet hirveesti. Et sinäänsä mä olin niinku yllättynyt, et multa kysyttiin, et mitä sä niinku haluat, et mitä sä odotat, luulisiks sä, et tää on sulle hyvä. Et kyl mä koin, et mä olin niin kuin asiakas ja arvokas ja meidän perheeseen tultiin auttamaan. Mä oon ollu hirveen tyytyväinen. (Asiakaspalaute, Turun AMK, opinnäytetyö 2012, Mäkelä & Mört) Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen Varhainen perhetyö sisältää tukea, neuvontaa ja ohjausta lapsiperheille arjen haasteisiin. Pikkulapsiperheissä varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen on lapsen kehitykselle kannalta ensiarvoisen tärkeää. Perhetyöntekijä voi rohkaista ja tukea vanhempaa vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Perhetyöntekijä voi myös sanoittaa lapsen tunnetiloja ja näin auttaa vanhempaa paremmin ymmärtämään lasta. Olen saanut tukea kokemaani epävarmuuteen vanhemmuudessa. Hyvää on ollut suora välitön kanssa käyminen ja se etten ole kokenut arvostelua. (Asiakaspalaute 2011) Arjen hallintaan liittyvät asiat Asiakasperheen kanssa käydään läpi arjen tilanteita (esim. kaupassa käynti, ruokailutilanne, pukeutuminen, sosiaaliset tilanteet). Samalla perhetyöntekijä voi mallintaa aikuisen roolia tilanteissa ja näin tukea vanhempaa selviytymällä yksin arjen haasteissa. Lisäksi perhetyöntekijä voi yhdessä vanhemman kanssa miettiä ratkaisua esim. päivärytmin haasteisiin ym. arjen hallintaan liittyviin asioihin. No ehkä arvokkain asia on se, että mä sain vanhempana sen tunteen, että mä en ole yksin ja mä saan apua. Samoin sitten, että mä näin, että mun lapsi viihtyy sen perhetyöntekijän kanssa, ja hän saa siitä apua. Ja että lapsi otetaan semmosena, kun se lapsi on ja nähdään siinä hyviä puolia. Ja sit semmosii keinoja, millä pystyy rakentamaan omaa jaksamistaan. Et ehkä ne on ne kaikkeista tärkeimmät. Et ihan tuli simmonen tasa-arvoinen olo, ja myös semmonen tunne, et hänelt saa niinki ammatillista apua mistä mä en tiedä niin hyvin. Et mä en osaa kattoa niitä niinku ulkoa ku sitte se perhetyöntekijä. (Asiakaspalaute, Turun AMK, opinnäytetyö 2012, Mäkelä & Mört)

27 27 Palveluohjaus Tarvittaessa perhetyöntekijä ohjaa perheen muun tuen piiriin joko perhetyön lisäksi (aikuissosiaalityö, seurakunnan diakoniatyö, varhaiskasvatuksen palvelut, seurakunnan ja järjestöjen toiminta, terveyskeskuksen palvelut, kasvatus- ja perheneuvola, perheasiain neuvottelukeskus) tai perhetyön tilalle (lastensuojelu, perheasiain neuvottelukeskus, kasvatus- ja perheneuvola). Olemme saaneet juuri sellaista tukea mitä tarvitsimme. Itse emme olisi tienneet seurakunnan diakoniatyöstä. (Asiakaspalaute 2011) Verkostotyö Perhetyöntekijä osallistuu tarvittaessa perheen verkostoihin joko koollekutsujana tai yhtenä jäsenenä. Verkostoissa perhetyöntekijä voi toimia perheen ns. tukihenkilönä ja arjen tilanteiden sanottajana. Myös ennaltaehkäisevän perhetyön asiantuntijana toimiminen on ajoittain tarpeellista. Erityisen hyvää on ollut yksi tuttu ihminen yhteistyöverkostoissa. Perhetyöntekijä on ollut arjessa mukana ja auttanut näkemään arjessa positiivisia asioita. (Asiakaspalaute 2011) Tuki lapsiperheiden palvelujen käytössä Lapsiperheet tarvitsevat myös tukea palveluiden käytössä. Esimerkiksi päivähoitohakemusten ja KELA:n lomakkeiden täyttäminen ovat perheille ajoittain haastavia. Koin saavani hyvin paljon tukea muuttuvaan perhetilanteeseeni ja hyvän tuen asioiden ylipääsemiseen sekä neuvoja ja tukea hakea rahallista apua. (Asiakaspalaute 2012) Lähiverkostojen aktivoiminen Varhaisessa perhetyössä pyritään myös aktivoimaan perheiden lähiverkostot. Perhe voi siten saada tukea lähipiiristään perhetyönjakson päättyessä.

28 28 Perhetyöntekijän konkreettinen tuki oli ratkaiseva perheellemme synnytyksen jälkeisessä masennuksessa ja siitä yli pääsemisessä. Työntekijän avulla rakentui vertaistuki ym. verkostot, jolloin hän pystyi jättäytymään taka-alalle. Itseluottamus omaan vanhemmuuteen palasi. (Asiakaspalaute 2010) Vanhemmuuden tukeminen; kasvatusnäkemykset ja roolit perheessä Vanhemmuuden tukeminen on oleellista perhetyössä. Vanhemmat kaipaavat vahvistusta omille kasvatusnäkemyksilleen sekä ohjausta esim. rajojen asettamisessa lapselle. Perhetyöntekijä toimii perheissä vanhempien kasvatusnäkemysten kokoajana. Vanhemmilla saattaa olla erilaiset kasvatusnäkemykset ja lasten kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että vanhempien ajatukset kasvatuksesta ovat yhdensuuntaiset. Lisäksi vanhempien rooleista ja eri vahvuuksista keskusteleminen on oleellista. Myös vanhemman omien kasvatuskokemusten esiin nostaminen tukee perheen voimavaraistamista vanhemman näin saadessa ymmärrystä omille ajatuksilleen ja teoilleen. Saimme tukea ja hänestä oli meille suurta apua. Ongelmat selvisivät ja saatiin yhteinen linja asioihin. (Asiakaspalaute 2012) Menetelmien käyttö Perhetyössä käytettään myös perheen tarpeiden mukaan varhaisen puuttumisen menetelmiä esim. Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen (VaVu), Vanhemmuuden roolikartta, Lapset puheeksi menetelmä ja erilaiset korttisarjat. Hankkeen aikana projektityöntekijä laati koosteen varhaisen puuttumisen menetelmistä lapsiperheiden kanssa työskenteleville ns. Työkalupakki (Liite 9). 8. HANKKEEN TULOKSET Hankkeen aikana projektityöntekijä teki Varhaista perhetyötä 155 perheessä. Lisäksi perhetyötä teki kolme muuta perhetyöntekijää (2 perintövaroin, 1 palvelusetelivaroin). Ennaltaehkäisevää, Varhaista perhetyötä sai näin ollen saanut yhteensä 344 salolaista lapsiperhettä. (Liite 10). Perheet ovat ohjautuneet perhetyöhön koko Salon alueelta. Eniten asiakasperheitä on ohjautunut perhetyöhön Salon keskustan asuinalueilta (Ollikkala, Rappula, Pahkavuori ja Tupuri). Kaupungin

29 29 reuna-alueilta on perheitä ohjautunut eniten Perniöstä, Halikosta ja Kiskosta. Yksittäisiä perheitä on ohjautunut perhetyöhön Perttelistä, Kuusjoelta, Kiikalasta, Muurlasta ja Suomusjärveltä. Asiakasperheistä on ollut yksinhuoltajaperheitä 24 %, maahanmuuttajataustaisia perheitä 11 % ja vauvaperheitä (alle 1v lapsi perheessä) 35 %. Kustannuslaskelmat osoittavat, että ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen ovat taloudellisesti huomattavasti edullisempia kuin korjaavien toimien kustannukset. Varhaisen perhetyön hinnaksi on määritelty 44,33 / tunti. Tämän perusteella voidaan laskea yhden perheen perhetyön hinnaksi keskimäärin 598,45 (9 käyntiä x 1,5 h). Salon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on ehkäisevän työn kustannustehokkuutta osoitettu mm. seuraavasti: vastasyntyneen sijoittaminen perhehoitoon 18 ikävuoteen saakka maksaa , lapsen sijoittaminen lastensuojelulaitokseen 13:sta 18 ikävuoteen saakka maksaa , jokainen estetty lastensuojelun huostaanotto säästää keskimäärin /vuosi (rahalla voidaan palkata kaksi perhetyöntekijää perhetyöhön). Varhaisen perhetyön ohjaaville tahoille tehtiin kysely maaliskuussa 2012 (Liite 11). Kysely lähetettiin neuvoloiden terveydenhoitajille, lastentarhanopettajille, alakoulujen alkuopettajille ja kouluterveydenhoitajille, Kasvatus- ja perheneuvolan henkilöstölle, oppilashuollon henkilöstölle ja terveyskeskuksen Lasten kuntoutustyöryhmän jäsenille. Kyselyyn vastasi 106 henkilöä, joista 55 henkilön asiakasperhe oli ollut Varhaisen perhetyön piirissä. 38 % vastanneista koki, että perhetyöstä on ollut tukea heidän omaan työhönsä. 19,8 % vastanneista olisi ottanut yhteyttä lastensuojeluun ja 15 % olisi ohjannut perheen Kasvatus- ja perheneuvolaan ellei Varhaista perhetyötä olisi ollut tarjolla. Huoli olisi jäänyt minulle. Tihennettyjä neuvolakäyntejä olisi tarvittu. Joissakin tapauksissa ehkä lastensuojeluilmoitus olisi pitänyt tehdä. Kasvatus- ja perheneuvolaan olisin myös ohjannut. (Ohjaavan tahon palaute 2012) Varhaisen perhetyön asiakasperheille tehtiin seurantahaastattelut puhelimitse helmikuussa Perhetyöntekijät haastattelivat yhteensä 92 perhettä. Pääosin perheille kuului hyvää: viidellä perheellä on uusi perheenjäsen, seitsemällä perheellä on lähiverkosto aktivoitunut tukemaan perhettä, 11 vanhempaa on saanut opiskelupaikan, 20 vanhempaa on työllistynyt jne. Seurantapuheluiden perusteella on tällä hetkellä Varhaisen perhetyön päättymisen jälkeen lastensuojelun piirissä kaksi perhettä. 14 perhettä on muuttanut paikkakunnalta pois ja 10 perheessä on toinen tai molemmat vanhemmat jääneet työttömiksi. 34 perhettä on Varhaisen perhetyön piiristä ohjautunut muun tuen piiriin ja on edelleen tämän tuen piirissä. Viidessä

30 30 perheessä on tullut parisuhteessa ero. Kolme perhettä kokee uudestaan tarvetta Varhaisen perhetyön jaksolle ja kahdessa perhettä koettiin tarvetta kotipalveluun. Mun mies on saanut töitä, ainakin kesään asti sillä on hommia. Hyvä juttu, on taloudellisesti vähän helpompaa. Itse teen viikonlopputöitä. Poika on eskarissa ja siellä menee ihan kivasti, kiusaamista ei ainakaan minun tietääkseni ole. Se on hyvä. Tyttö on oppinut jo kävelemään ja nyt hän nukkuu yötkin paremmin. Kaikki on ihan ok. (Asiakaspalaute,, seurantapuhelu 2013) Varhainen perhetyö sai vuoden 2012 lopulla kunniamaininnan Kasvatus- ja perheneuvontaliiton järjestämässä Vanhemmuutta edistävä teko kilpailussa. Tarkoitus oli kilpailussa kiinnittää huomiota käytäntöihin ja tekoihin, joilla vanhemmuutta voidaan tukea ja edistää eri elämänalueilla. 9. POHDINTA JA JATKOSUOSITUKSET Nyt kun Varhaista perhetyötä on kehitetty ja toteutettu yli kolme vuotta, voidaan todeta, että perhetyö on löytänyt oman paikkansa salolaisten lapsiperheiden palvelukartalla. Lapsiperheiden kanssa työskentelevät osaavat ohjata asiakkaat palvelun piiriin ja perheet tietävät saatavilla olevasta tuen muodosta. Työparityöskentelyä on kiinteästi tehty perhetyön ohjaavien tahojen kanssa. Yhdessä on pyritty käyttämään Salossa jo aiemmin kehitettyjä hyväksi koettuja toimintamalleja esim. VaVu-haastattelut ja roolikarttojen käyttö. Edelleen kuitenkin haasteena on ammattilaisten puheeksioton vahvistaminen, jotta perheet saisivat tukea jo silloin, kun huolen aste on vielä matala. Puheeksiottoa on hankkeen aikana pyritty vahvistamaan mm. Lapset puheeksi menetelmäkoulutuksen avulla. Perhetyönmallia tulee edelleen kehittää salolaisten lapsiperheiden tarpeiden mukaan. Hankkeen tavoitteena ollut asiakaslähtöisyys on toteutunut. Perhetyötä on kehitetty perheiden palautteiden mukaan ja sitä on tarjottu lapsen kasvu- ja kehitysympäristössä. Perhetyö on edelleenkin tärkeä pitää matalankynnyksen palveluna ilman hankalia lähetekäytäntöjä. Lisäksi on tärkeää, että perhetyöhön ei muodostuisi jonoja. Näin perheitä voidaan tukea nopealla interventiolla ja perheet saavat apua oikea-aikaisesti. Haasteena ja esteenä perhetyönkehittämiselle on Salon kaupungin taloudellinen tilanne. Kuitenkin myös ennaltaehkäisevän työn taloudelliset hyödyt ovat kiistattomat ja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olisi hyvä nähdä ennaltaehkäisevän työn tuomat säästöt kaupungille.

31 31 Varhainen perhetyö on toiminut terveyspalveluiden alaisuudessa, mutta se on ollut eri hallinnonalojen käytössä. Poikkihallinnollisuus on ollut haastavaa ja palkitsevaa. Yhdessä tekeminen on rikastuttanut perhetyön kehittämistä ja myös lisännyt perhetyön ammattiosaamista. Jatkossakin on oleellista, että perhetyö on kaikkien salolaisten alle 8 vuotiaiden lasten perheiden saatavilla. Perhetyöntekijöiden ammattiryhmä on uudenlainen tiimi terveyspalveluissa. Haasteena ovat olleet mm. terveys-effican kirjaamiskäytännöt ym. tilastoinnit perhetyössä ja perhetyöntekijöiden perehdytys. Tärkeää on kehittää kirjaamiskäytäntöjä niin, että perhettä hoitavilla tahoilla on riittävät tiedot perheestä käytössä. Ajan myötä perhetyöntekijöiden vakiintuessa terveyspalveluihin tiiviimmin, myös tällaiset haasteet korjaantuvat. Perhetyöntekijöiden koulutuspohja olisi hyvä olla mahdollisimman laajaa, jotta työryhmän ammattiosaaminen vahvistuisi ja perhe saisi oikeanlaista tukea. Lapsiperheillä on arjessa eriasteisia haasteita ja toiveita perhetyöhön (kasvatushaasteet, vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus, perheen päivärytmi, vanhemman uupumus). Moniammatillinen työryhmä pystyy näin parhaiten vastaamaan asiakasperheiden tarpeisiin. Esimerkiksi sosiaalialan (sosionomi), terveydenhoitoalan (lähihoitaja, terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, toimintaterapeutti) ja kasvatusalan ammattilainen (lastentarhanopettaja) voisivat hyvin toimia perhetyöntekijöinä. Lisäksi perhetyöntekijän olisi tärkeää saada ammattiosaamisensa syventämiseksi erilaisia varhaiseen puuttumiseen suunnattuja menetelmäkoulutuksia. Yhtenä hankkeen tavoitteena oli varhaisen puuttumisen merkityksen osoittaminen päättäjille. Projektityöntekijä tapasi eri poliittisten ryhmien jäseniä ja tiedotti samalla ennaltaehkäisevän työn kehittämisestä ja merkityksestä. Lisäksi Tukiryhmän jäsenet ovat aktiivisesti tahoillaan käyneet vuoropuhelua päättäjien kanssa. Hankkeen päättyessä tulee edelleen kiinnittää huomiota perhetyön markkinointiin ja tiedottamiseen. Remontti -hanke on ollut välillisesti toteuttamassa Salon kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmässä sekä työryhmässä on nostettu esille perhetyön merkitys varhaisen puuttumisen keinona ennaltaehkäisevän työn lähtökohdista. Hankkeen kautta on pystytty vaikuttamaan eri työryhmissä lapsiperheiden hyvinvointiin sekä pyritty löytämään keinoja ja toimintakäytäntöjä perheiden hyvinvoinnin tukemisessa. Varhainen perhetyö on nostettu tavoitteeksi myös Salon kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Perhetyöntekijöiden yhteisten käytäntöjen luominen ja ylläpitäminen vaatii edelleen kehittämistä (esim. perheiden ohjautuminen perhetyöntekijöiden kesken, ammatillinen perhetyönohjaus ja yhteisten palaverikäytäntöjen laatiminen). Haasteena hankkeen aikana onkin ollut perhetyön yhteisten käytäntöjen

32 32 toteuttaminen. Aluksi projektityöntekijä käytti yksin luotua Varhaisen perhetyön mallia. Mallin testauksen jälkeen sen siirtyi muiden perhetyöntekijöiden käyttöön. Kolmen vuoden kehittämistyön jälkeen toiminta on edelleen uutta Salon kaupungissa ja vaatii perhetyöntekijöiltä jalkautumista lapsiperheiden omiin toimintaympäristöihin (neuvolat, päiväkodit, alakoulut). Vankka tuki esimiehiltä ja päättäjiltä perhetyöhön on oleellista, jotta Varhainen perhetyö voisi tulevaisuudessa olla osa salolaisten lapsiperheiden peruspalvelua. Asiakasperheiden yhteydenottojen perusteella esille tuli tarve lapsiperheiden kotipalvelusta. Haasteellisia tilanteita perheissä ovat mm. vanhempien sairastuminen, lastenhoitotarve esim. äidin psykologikäynnin ajaksi ja kotiavuntarve vanhemman uupumuksen takia. Lisäksi yhteydenottojen perusteella nousi esiin myös tarve Varhaisen perhetyön laajenemisesta yli kahdeksan vuotiaiden lasten perheisiin. Lisäresurssien myötä myös tämä työskentely mahdollistuisi. Perheiden palautteista käy myös ilmi, että perheet olisivat toivoneet enemmän käyntimääriä ja että kotikäynnit olisivat olleet pidempiä. Perhetyöstä on ollut suuri tuki. Alussa perhetyötä olisi voinut olla useammin. (Asiakaspalaute 2011) Käyntejä oli kerta viikossa noin kaksi tuntia, tietysti useampi kerta viikossa olisi auttanut enemmän. (Asiakaspalaute 2012) Kehittämishaasteena jatkossa voisi Varhaisessa perhetyössä olla lapsen osallisuuden vahvistaminen. Usein perheissä vanhempien omien pulmien alle jäävät lapsen tarpeet. Perhetyön tehtävänä on tällöin toimia lapsen näkökulman esiin nostajana. Myös lapsen kuuleminen/kuunteleminen ja lapsen tunteiden sanottaminen ovat perhetyössä oleellista. Varhaisen perhetyön tarve Salossa on kiistaton. Perheiden ja ohjaavien tahojen palautteiden perusteella ennaltaehkäisevä työ on merkittävää ja lapsiperheiden hyvinvointia lisäävää. Pienellä taloudellisella panostuksella voisimme tukea salolaisia lapsiperheitä oikea-aikaisesti ja näin säästyisimme raskailta, korjaavilta työmuodoilta.

33 33

34 Varhaisen perhetyön prosessikuvaus 34

35 35 Varhainen perhetyö/ Salon terveyskeskus (Tarja Miikkulainen, Pirjo Parviainen, Ulla Soukainen, Nina Tattari) 1. TARVE ILMENEE 1.1. Asiakasperhe kokee tarvitsevansa tukea arjessa Lapsiperheen kanssa toimijalla herää huoli asiakasperheen elämäntilanteesta Asiakasperhe ottaa itse yhteyttä Varhaisen perhetyön työntekijään Asiakasperhe ottaa yhteyttä lapsiperheen kanssa toimijaan (neuvolan terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen henkilöstö tms.) 2. KESKUSTELU 2.1. Asiakasperhe kuvailee huolta/elämäntilannettaan. Sovitaan tapaaminen asiakasperheen ja perhetyöntekijän kanssa. Perheen tarpeista lähtien voidaan mukaan kutsua esim. terveydenhoitaja, lastentarhanopettaja, peruskoulun opettaja tms Lapsiperheen kanssa toimija kertoo asiakkaalle Varhaisen perhetyön mallista ja antaa perhetyön esitteen. Toimija kysyy asiakkaalta, voiko perhetyöntekijä olla yhteydessä perheeseen ja ehdottaa samalla yhteistä tapaamista joko perheen kotona tai toimipaikassa (esim. neuvola, päiväkoti). Toimija voi itse sopia tapaamisen perheen ja perhetyöntekijän kanssa tai sitten perhetyöntekijä soittaa asiakasperheelle ja sopii yhteisen tapaamisen. Toimija täyttää Varhaisen perhetyön aloitelomakkeen, jossa kartoitetaan perheen elämäntilanne ja toimijan omat mahdollisuudet tukea perhettä. Varhaisen perhetyön aloitelomake löytyy kunkin toimijan omasta toimipaikasta. Toimija palauttaa aloitelomakkeen sisäisessä postissa (Varhainen perhetyö, Läntinen terveysasema, 4. kerros). 3. ALKUKARTOITUS Työparityöskentelyn avulla kartoitetaan perheen tilanne Varhaisen perhetyön alkukartoituslomakkeen ja keskustelun avulla. Alkukartoitus tehdään mahdollisuuksien mukaan asiakasperheen kotona. Myös tapaaminen työntekijän toimipaikassa (esim. neuvola, päiväkoti, koulu) on mahdollinen. Alkukartoituksessa sovitaan tavoitteet ja työskentelymallit perheen tarpeet huomioiden, sekä tehdään päätös Varhaisen perhetyön jakson aloittamisesta. Varhaista perhetyön jaksoa ei aloiteta, jos alkukartoituksessa todetaan, että tuen tarvetta ei asiakasperheellä ole, tai että asiakasperhe ohjataan muun tuen piiriin.

36 36 4. PÄÄTÖS VARHAISESTA PERHETYÖSTÄ 4.1. Tehdään päätös Varhaisen perhetyön jakson alkamisesta asiakasperheessä Tehdään päätös, että Varhaisen perhetyön jaksoa asiakasperheessä ei aloiteta. Asiakasperhe ohjataan muun tuen piiriin tai todetaan, että tarvetta Varhaisen perhetyön jakson aloittamiselle ei ole. Asiakasperheelle kerrotaan, että he voivat tarvittaessa olla yhteydessä perhetyöntekijään tai lapsiperheen kanssa toimijaan (esim. terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen henkilöstö, opettaja) 5. PERHETYÖN JAKSON ALOITUS Aloitetaan työskentely perheen kanssa. Varhainen perhetyö on perhelähtöistä: yhdessä perheen kanssa suunnitellaan perhetyön sisältöä (kotikäyntityö, palveluohjausta tarvittaessa, tukea lapsiperheille suunnattujen palveluiden ja lomakkeiden täytössä esim. päivähoitohakemus, asiakasperheiden verkostoissa mukana oleminen, arjen tilanteissa tukeminen esim. kaupassa käynti) ja asetetaan perhetyölle tavoitteet. Perhetyö suunnitellaan aina yksilöllisesti, perheen tarpeita ja omaa asiantuntijuutta kunnioittaen. Varhaisen perhetyön työskentelyjakson aikana tehdään tarvittaessa verkostotyötä/työparityöskentelyä muiden perheen tuki- ja lähiverkkojen kanssa. Näin vahvistetaan esim. työparityöskentelymallia. Myös asiantuntija-avun tehokas käyttö Varhaisessa perhetyössä ja perustason (neuvola, päivähoito, koulu) vahvistuu. Varhaisen perhetyön jakso kirjataan asiakasperheen huoltajan/äidin terveyskertomukseen Efficaan. 6. ARVIOINTI Varhaisen perhetyön arvioinnin tarkoituksena on tarkistaa, ovatko asetetut tavoitteet täyttyneet asiakasperheen kohdalla. Kerrataan Varhaisen perhetyön jaksot sisällöt ja toimintatavat. Arviointitapaamisella ovat mukana asiakasperhe, perhetyöntekijä sekä toimija, jolla aluksi huoli heräsi asiakasperheen elämäntilanteesta.

37 Varhainen perhetyö jatkuu. Asetetaan uudet tavoitteet ja sisällöt perhetyölle edelleen asiakasperheen tarpeet huomioiden. Käydään palautekeskustelu menneestä Varhaisen perhetyön jaksosta ja palautteen avulla pyritään vahvistamaan työskentelyä ja tavoitteiden saavuttamista Varhainen perhetyö asiakasperheessä päättyy. Asiakasperheen kanssa keskustelemalla todetaan, että asetetut tavoitteet ovat ainakin pääosin saavutettu ja asiakasperhe kokee saaneensa Varhaisesta perhetyöstä tarvitsemansa tuen. Jos asiakasperhe kokee, että Varhainen perhetyö ei ole antanut riittävää tukea, ohjataan perhe muun tuen piiriin (esim. Kasvatusja perheneuvola, Lasten kuntoutustyöryhmä, Perheasiain neuvottelukeskus, lastensuojelu). Perhetyöntekijä haastattelee asiakasperhettä ja täyttää samalla loppupalautelomakkeen, jossa arvioidaan perhetyön tavoitteiden toteutumista asiakasperheen näkökulmasta. Sovitaan asiakasperheen kanssa seurantakerrasta 1-2 kk kuluttua Varhaisen perhetyön jakson päättymisen jälkeen. 8. SEURANTA Seurantakerta voi olla kotikäynti/muu tapaaminen tai puhelinkeskustelu. Siinä käydään läpi perheen tilanne ja kuulumiset. Asiakasperheelle kerrotaan, että perhetyöntekijään voi olla tarvittaessa yhteydessä.

38 38 PERHE AALTONEN 1. Neuvolan terveydenhoitaja ohjaa perheen perhetyön piiriin - 3 v. pojan Mikko haastava käytös ja vanhempien uupumus (perheessä vauva). Mikolla on iltaisin nukahtamisvaikeuksia. Hän nukkuu omassa huoneessa ja vanhemmilla saa aa mennä 1,5 h pojan nuku amisessa. Lisäksi Mikko kiuku elee/temppuilee ulosläh essä pukeutumisessa. 3. Varhaisen perhetyön työskentelyjakso: - ko käyntejä 9 kpl (sis. 2 puistokäyn ä, vierailu avoimeen päiväko in, vanhemmuuden roolikartan käy öä, erilaisiin unikouluihin tutustumista) - palveluohjausta: yhdessä perheen äidin kanssa hanki in perheelle lukiolaisty ö hoitamaan tarvi aessa poikia - väliarvioin neuvolan terveydenhoitaja + perheen kanssa neuvolassa -> perhetyö pää yy (tavoi eet saavute u) - perhetyön kesto yht. 7kk 2. Alkukartoitus/ensi tapaaminen neuvolakäynnillä - Läsnä: vanhemmat, Mikko, vauva, neuvolan terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä. Asetetaan perhetyön tavoi eet ja sovitaan työskentelyn aloi amisesta. Perhetyön tavoi eena on helpo aa perheen arkea mm. mie mällä yhdessä ratkaisua Mikon nukahtamiseen -> vanhemmille enemmän yhteistä aikaa ja mahdollisuu a levätä. 4. Seuranta - 3kk kulu ua perhetyön pää ymisestä yksi ko käyn. Perheelle kuuluu hyvää. Mikko on aloi anut SRK:n kerho. Mikko ja pikkuveli nukkuvat samassa huoneessa. Perheen äi aloi aa tammikuussa työt.

39 39 PERHE KOSKINEN 1. Perheen äi Mari o aa itse yhtey ä perhetyöntekijään (esite päiväkodista) -> sovimme tapaamisen perheen ko in 3. Varhaisen perhetyön työskentelyjakso - 2 ko käyn ä (sis. keskustelua/kartoitusta perheen lanteesta ja mahdollisista vaihtoehdoista, myös arjen pulmista yhteistä pohdintaa) - Yhteen tapaamiseen kutsutaan mukaan SRK:n vapaaehtoistyön diakoni. Hän kartoi aa mahdollista vapaaehtoista lastenhoitajaa perheelle 1krt/2kk. 2. Alkukartoitus perheen kotona - Läsnä: perheen vanhemmat Mari ja Jari ja heidän poikansa Juuso 1v, perhetyöntekijä. Perheellä ei luontaista tukiverkkoa Salossa. Molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä (samassa vuorossa). Juuso on hoidossa Torikadun päiväkodissa. Parisuhteelle ei yhtään omaa aikaa. Taloudellinen lanne on perheellä ukka, joten MLL:n hoitajavälitys on liian kallis. Perhetyöntekijä lupaa o aa selvää eri vaihtoehdoista. Sovimme seuraavan ko käynnin. Perhetyön jakso alkaa. - Seuraavalla tapaamisella mukana vapaaehtoinen lastenhoitaja -> aloi aa työskentelyn perheessä. Perhetyönjakso pää yy. - Perhetyön kesto yht. 3kk. 4. Seuranta - 2kk kulu ua ko käyn, jossa on mukana perheen vanhemmat ja Juuso, SRK:n diakoni, vapaaehtoistyöntekijä ja perhetyöntekijä. Vanhemmat ovat olleet erityisen tyytyväisiä saamaansa tukeen. Myös lastenhoitaja on kokenut yhteistyön perheen kanssa mielekkääksi. Heidän osaltaan työskentely jatkuu. Vanhemmat kokevat nyt voimavaransa vahvemmiksi. Varhaisen perhetyön jakso pää yy.

40 40 PERHE VUORINEN 1. Neuvolan terveydenhoitaja ohjaa perheen Varhaisen perhetyön piiriin - Perheessä äi Merja ja isä Seppo ja heidän poikansa 6kk. An. Merjalla mielenterveysongelmia. Merjan on vaikea pää ää asioita ja hänellä on arjessa hankaluuksia An n kanssa mm. aamutoimet wc:ssä saa avat kestää 45 min. Seppo tekee vuorotyötä. Isovanhemmat asuvat naapurissa, mu a Merja ei luota heihin An n hoitajina. Isovanhemmat haluaisivat au aa. 3. Varhaisen perhetyön työskentelyjakso - Ko käyntejä yht. 16 (sis. eri arjen lanteissa mukanaoloa, mallintamista, keskustelua, päivärytmin kirjaamista, lapsen kehitysvaiheista edonantoa, Merjan tukemista oman voin nsa hoitamisessa) - Tapaaminen Merjan, An n ja isovanhempien kanssa. Sovimme yhdessä pelisäännöistä, jo a isovanhemmat voivat au aa perhe ä. Merja koki asian hyväksi. - Työskentelyn puolivälissä väliarvioin yhdessä neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Sovimme työskentelyn jatkosta. Merjan tarvitsee edelleen tukea arjen haasteissa. 2. Alkukartoitus perheen kotona - Läsnä: Merja, Seppo ja An, neuvolan terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä. Asetetaan yhdessä perhetyölle tavoi eet (tukea Merjaa arjessa An n hoidossa ja kasvatuksessa). Sovimme työskentelyn aloi amisesta. - Palveluohjaus: Perhetyöntekijä meni yhdessä Merjan ja An n kanssa Avoimen päiväkodin vauvatreffeille. - Perhetyön kesto yht. 9 kk 4. Seuranta - 3 kk kulu ua ko käyn. Kotona ovat Merja ja An. Merja kertoo olevansa raskaana. Merja ja An käyvät säännöllises Avoimessa päiväkodissa. An on kehi ynyt hyvin ja Merja on ylpeä pojastaan. Merjasta perheen lanne suhteellisen ok. Merja kysyy, voiko hän o aa tarvi aessa yhtey ä, kun vauva syntyy. Annan luvan.

41 41 PERHE SALMI 1. Konsultoiva erityislastentarhanope aja (Kelto) ohjaa perheen Varhaisen perhetyön piiriin - Perheessä äi Milla, isä Jarkko ja heidän ty önsä Emilia 4v. Emilia saa niin päiväkodissa kuin kotona voimakkaita kiukkukohtauksia, jolloin hän saa aa hei ää tavaroita ja/tai satu aa toisia. Päiväkodissa Emilian kanssa pärjätään johdonmukaisten sääntöjen ja tarkan päivärytmin ja ennakoinnin avulla. Kotona vanhemmilla ei ole keinoja/voimavaroja Emilian kanssa. 3. Varhaisen perhetyön työskentelyjakso - Ko käyntejä yht. 5 (sis. arjen lanteissa mukanaoloa, ohjeiden ja neuvojen jakamista, Emilian palkkiotarrataulun tuella posi ivisen palau een mahdollistaminen, mallintaminen, vanhempien omien voimavarojen vahvistamista) - Väliarvioin päiväkodissa. Vanhemmat kokevat pärjäävänsä kotona paremmin. Keskustelimme mahdollisuudesta tarvi aessa olla yhteydessä Kasvatus- ja perheneuvolaan. Perhetyön jakso on pää ynyt. - Perhetyön kesto yht. 2kk. 2. Alkukartoitus päiväkodissa - Läsnä: Milla, Jarkko, kelto, Emilian ryhmän lastentarhanope aja ja perhetyöntekijä. Ase mme yhdessä perhetyölle tavoi eet ja sovimme työskentelyn aloi amisesta. Milla ja Jarkko pääsevät töistä klo.15.30, joten perhetyön ko käynnit ovat klo Perhetyön tavoi eena on löytää yhdessä vanhempien kanssa keinoja Emilian kasvatukseen. Päiväkodissa Emilian kiukkukohtauksissa käytetään tarvi aessa kiinnipitoa (holding). Perhetyöntekijä ohjeistaa vanhempia seuraavalla ko käynnillä kiinnipidosta. Sovimme seuraavan tapaamisen (väliarvioin ). 4. Seuranta - Puhelu. Perheelle kuuluu hyvää. Emilian kiukkukohtaukset ovat vähentyneet. Isovanhemmat ovat muu aneet Saloon. Vanhemmat kokevat saavansa heistä tukea.

42 42 Varhainen perhetyö Nina Tattari projekti-/perhetyöntekijä Salon Terveyskeskus, Remontti-hanke Perhetyön aloitelomake Työntekijä: Päivämäärä: Toimintayksikkö (puh.nro ja s-posti) Lapsen/asiakkaan nimi ja syntymäaika: Osoite ja puhelinnumero: Vanhemmat/ huoltajat: Huolta aiheuttavat havainnoit lapsen ja/tai vanhemman käytöksessä/vuorovaikutuksessa: Mitä voit itse tehdä perheen tukemiseksi? Mitä muita palveluja arvelet perheen tarvitsevan? Muuta huomioitavaa: Paikka ja aika: Allekirjoitus:

43 43 Varhainen perhetyö Nina Tattari projekti-/perhetyöntekijä Salon Terveyskeskus, Remontti-hanke Alkuhaastattelu perheelle Läsnä: Ohjaava taho: Perheen tiedot: Päivämäärä: Äidin/ muun huoltajan nimi: syntymäaika: ammatti, koulutus: Isän/ muun huoltajan nimi: syntymäaika: ammatti, koulutus: Perheen osoite, puhelinnumerot: Lasten nimet: syntymäajat: Lapsen/ lasten huoltajat: Parisuhde: Perheen tukimuodot: vanhemmat: lapset:

44 44 Perheen päivärytmi: Perheelle läheiset ihmiset: Kuvaile lastasi muutamalla sanalla: Kuvaile perheen tilannetta muutamalla sanalla tällä hetkellä: Perheesi vahvuudet? Mitä odotuksia Sinulla on perhetyöstä; missä asioissa kaipaat tukea? (kysymys lapselle/lapsille) Mitä toiveita sinulla on perhetyöntekijälle? Mitä tavoitteita asetat perhetyölle? Sovitut toimenpiteet, seuraava tapaaminen: Perheen puolesta Perhetyöntekijä

45 45 Varhainen perhetyö Nina Tattari projekti-/perhetyöntekijä Salon Terveyskeskus, Remontti-hanke Väliarviointi perheelle Läsnä: Perheen tiedot: Päivämäärä: Äidin/ muun huoltajan nimi: Isän/ muun huoltajan nimi: Lasten nimet: Perheen tukimuodot tällä hetkellä: Kuvaile perhetyötä. Milloin perhetyö on alkanut? Minkälaista tukea olette saaneet? Oletteko kokeneet perhetyön hyödyttäneen perhettänne? Mikä on ollut hyvää, mitä kaipaisitte enemmän? Onko tilanteita, joissa olisitte toivoneet toimittavan toisin? (kysymys lapselle/lapsille) Mikä on ollut mukavaa? Mitä olisit halunnut tehdä perhetyöntekijän kanssa? Mitä odotatte perhetyöltä jatkossa (tavoitteet)? Varhaisen perhetyön jatkosuunnitelma: Perheen puolesta Perhetyöntekijä

46 46 ASIAKASPALAUTE VARHAISESTA PERHETYÖSTÄ Kuinka pitkään perhetyöntekijä työskenteli perheen kanssa? alle 1kk 1-3 kk 4-6kk Kuinka monta kertaa tapasit perhetyöntekijää? alle 3 kertaa 3-10 kertaa kertaa yli 20 kertaa Kuvaile perhetyötä. Mitä perhetyöntekijä teki perheesi kanssa? Missä tapasitte perhetyöntekijää? Saiko perheesi toivottua tukea? Mikä oli perhetyössä hyvää, mitä olisit kaivannut enemmän? Seuranta: Perheen puolesta Perhetyöntekijä

47 47

48 48 työkalupakki Menetelmiä lapsiperheiden kanssa työskentelyyn

49 49 Vanhemmuuden roolikartta Käsite vanhemmuuden roolikartta on syntyisin Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän perhetukikeskuksen henkilökunnan projektityöstä. Sittemmin suuren suosion saanut käsite ei itsessään anna vastauksia vanhemmuuden haasteisiin, mutta sen avulla voidaan jäsentää vanhemmuuden sisältöä. Se auttaa itsearvioinnissa, vanhemmuutta pohdiskelevissa keskustelutilanteissa ja vanhemmuusryhmissä. Vanhempi toimii yhtä aikaa erilaisissa rooleissa: Huoltajana Rakkauden antajana Elämän opettajana Ihmissuhdeosaajana Rajojen asettajana Huoltajuus on kaiken perusta. Lapsi tarvitsee ruoan antajaa, puhtaudesta huolehtijaa, levon turvaajaa, vaatettajaa ja sairaudenhoitajaa. Rakkauden antaminen on yhtä tärkeää kuin huoltaminen, mutta tuoreen vanhemman voi yllättää se, ettei hän heti vauvan synnyttyä tunne pakahduttavia rakkauden tunteita lastaan kohtaan. Kiintymyssuhde kasvaa konkreettisesti hoitamalla, koskettelemalla, kantamalla lasta. Siksi isänkään ei pitäisi odottaa lapsen kasvamista, vaan olla alusta lähtien mukana hoitamassa vauvaa. Elämän opettaminen on arvojen ja taitojen siirtämistä lapselle. Tärkeää on lapselle osoitettu arvostus. Lasta ei pidä nolata eikä sivuuttaa. Hänen kykynsä tulee nähdä realistisesti: ei ali- eikä yliarvioiden. Pikku lapsen kanssa taiteillaan koko ajan läheisyyden ja erillisyyden kanssa. Vähitellen lapsi alkaa ymmärtää yhä enemmän maailmasta ympärillään. Lapsi on mallioppija. Vanhemmaltaan hän oppii esimerkiksi kunnioittamaan toisten ihmisten fyysistä koskemattomuutta, käyttäytymään ruokapöydässä ja julkisissa tilaisuuksissa, huolehtimaan omista vaatteistaan. Ihmissuhdeosaajana vanhempi näyttää, kuinka toisten ihmisten kanssa toimitaan. Miten viestitään toiselle välittämistä ja rakkautta? Miten negatiivisten tunteiden kanssa pärjätään? Miten riidellään? Rajojen asettajana vanhempi huolehtii turvallisuudesta. Selkeät säännöt, rutiinit ja toisto tuovat turvaa. Rajat estävät pahoja asioita kuten kipua tai uhkaa tulemasta lapsen elämään.

50 50 Huolen vyöhykkeistö - apuväline avoimen yhteistyön kehittämiseksi Huolen vyöhykkeistö on kehitetty lasten, nuorten, perheiden ja heidän kanssaan työskentelevien työntekijöiden yhteistyön välineeksi. Vyöhykkeistöä voidaan hyödyntää myös muussa psykososiaalisen työn yhteistyössä. Huolen vyöhykkeistön avulla työntekijä jäsentää lapsen, nuoren ja hänen perheensä tilanteesta kokemaansa huolen astettaan, omien auttamismahdollisuuksiensa riittävyyttä sekä lisävoimavarojen (perheen läheiset, eri tahojen työntekijät) tarvetta. Myös lapset, nuoret ja vanhemmat voivat arvioida vyöhykkeistön avulla omaa huolen astettaan ja tukitarpeitaan. Vyöhykkeistö on apuväline tilanteen jäsentämiseksi ja avoimen yhteistyön kehittämiseksi perheiden kanssa. Vyöhykkeistön tarkoituksena on auttaa selkiyttämään perheiden ja työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä. Se tarjoaa kaikille ymmärrettävän ja yhteisen käsitteen: oma huoli. Työntekijän tehtävänä on ottaa mahdollinen huoli puheeksi asiakkaan tai perheen kanssa kunnioittavasti. Työntekijä pyytää perheen apua huolensa vähentämiseksi ja lapsen/nuoren tukemiseksi. Työntekijä ja asiakas/perhe voivat myös pohtia onko tarpeen järjestää lapsen, nuoren, perheen tilanteeseen liittyvien tärkeiden ihmisten yhteinen kokoontuminen eli tilannetta selkeyttävä ulkopuolisten vetämä dialoginen verkostopalaveri. Palaverissa suunnitellaan perheen hyvästä tilanteesta käsin yhteistyötä ja tarpeellisia tukitoimia. Lähtökohtana on jokaisen osapuolen kuulluksi tuleminen ja toimintasuunnitelman muodostaminen. Huolen vyöhykkeiden tarkoituksena EI ole leimata tai luokitella lapsia ja perheitä. Huolen vyöhykkeistön tarkoitus on kannustaa työntekijää puuttumaan omiin huoliinsa. Oikein käytettynä vyöhykkeistö tarjoaa pohjaa hyvien käytäntöjen kehittelyyn: pohditaan kokemuksia vaihtaen, mitkä käytännöt pitävät huolet loitolla, mitkä huojentavat pieniä tai suurempiakin huolia.tilanteita pohditaan yleistäen, missään nimessä ei puhuta henkilöistä heidän nimillään. Yksilöinti ei ole sopivaa eikä ollenkaan tarpeen. Hyvien käytäntöjen pohtimisesta on saatu erinomaisia kokemuksia paitsi työntekijöiden kesken myös yhdessä lasten ja huoltajien kanssa. Huolen vyöhykkeet: Huolen vyöhykkeitä on neljä. Huolen vyöhykkeistössä huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä ääripäässä on ei huolta tilanne ja toisessa ääripäässä suuren huolen tilanne. Huolen vyöhykkeistö on metafora eli kielikuva ja rajat joustavia. Kahdella työntekijällä saattaa olla hyvinkin eriasteinen huoli kohdatessaan samaa lasta/nuorta/perhettä. Huoli on aina subjektiivinen kokemus, joka liittyy ennakointiin omista toimintamahdollisuuksista tilanteessa. Huoli muuttuu, kasvaa tai hälvenee, kun omat toimintamahdollisuudet lisääntyvät tai heikkenevät. I Ei huolta -vyöhyke Työntekijä kokee, että lapsen asiat ovat hyvin. Lapsi kasvaa, kehittyy tai oppii normaalisti ja hänellä on hyvät kasvuolosuhteet. Työntekijä kokee asioiden ja oman toiminnan sujuvan niin kuin pitääkin ja tuottavan toivottuja tuloksia.

51 51 II Pienen huolen vyöhyke Työntekijällä käy pieni huoli tai ihmettely mielessä, jopa toistuvasti. Hänellä on kuitenkin vahva luottamus omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Näissä tilanteissa huolen puheeksi ottaminen koetaan suhteellisen helpoksi, koska työntekijä pystyy tarjoamaan tukeaan. Useimmiten tuki myös menee tueksi ja tuottaa toivottua myönteistä kehitystä. Pienen huolen vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen. III Tuntuvan huolen vyöhyke (Harmaa vyöhyke) Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeinot on käytetty tai ne ovat vähissä. Usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää huolta on ilmennyt jo pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen liittyvien tahojen työnjako on usein epäselvää tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa. Työntekijä kokee kasvavaa huolta, kaipaa lisävoimavaroja ja kontrollia, mutta on samanaikaisesti epävarma riittävästä näytöstä ja voi pelätä liioittelevansa. Työntekijä joutuu pohtimaan myös velvollisuuksiaan. Sitooko häntä vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 25 ilmoitusvelvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea tukea ja asiantuntija-apua lastensuojelun työntekijöiltä. IV Suuren huolen vyöhyke Työntekijä arvioi lapsen tai nuoren olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat keinot ovat lopussa. Vyöhykkeelle sijoittuvat huolet eivät annan työntekijöille enää mahdollisuutta empimiseen. Työntekijä ennakoi, että lapselle/nuorelle/perheelle käy todella huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta heti.