Kielteiset kokemukset ja lasten mielenterveys THL- seminaari

Transkriptio

1 Kielteiset kokemukset ja lasten mielenterveys THL- seminaari Eeva Aronen Lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri Helsingin Yliopisto ja HYKS

2 Adverse childhood experiences predict many problems in adulthood (ACE-study, USA) Anda et al., 2008, Brown at al., 2009, Felitti ym., n= Epäsuotuisat kokemukset: Kaltoinkohtelu (Abuse) emotionaalinen, fyysinen (kotona) seksuaalinen (>5 vuotta vanhemman henkilön taholta) Kotiolojen poikkeavuus päihteet, psyykkinen sairaus, äitiä kohdeltu väkivaltaisesti, vankilatuomiot, vanhempien ero

3 Adverse childhood experiences predict many problems in adulthood (ACE-study)

4 Adverse childhood experiences predict early death in adulthood (ACE-study) Monta epäsuotuisaa tekijää ennustaa varhaisempaa kuolemaa (6 or more ACE:s) x riski kuolla ennen 65 vuoden ikää

5 Adverse Events in Children: Predictors of Adult Physical and Mental Conditions. Cornelius Van Niel, MD, Lee M. Pachter, DO, Roy Wade Jr, MD, PhD, MPH, Vincent J. Felitti, MD, Martin T. Stein, MD. (J Dev Behav Pediatr 35: , 2014) He decided to present the study to his colleagues with the intention of incorporating a similar screening tool for ACE in their practice. The ACE study assessed adverse child experiences recalled by 17,000 adult patients who were participating in a comprehensive medical evaluation at a large Health Maintenance Organization. The ACE questionnaire assessed emotional, physical, and sexual abuse; emotional and physical neglect; mother treated violently; household substance abuse; household mental abuse; parental separation or divorce; and incarcerated household members ( English pdf). Thirty-six percent of the participants did not endorse any ACE. One, 2 or 3 ACE s were endorsed by 26%, 16%,and 9.5%, respectively. Four or more ACEs were endorsed by 12% of the cohort. The study found that the major risk factors for causes of death in adults, smoking, alcohol abuse, obesity, physical inactivity, use of illicit drugs, promiscuity, and suicide attempts, were all increased by ACEs. Compared with persons with an ACE score of 0, those with an ACE score of 4 or more were twice as likely to be smokers, 12 times more likely to have attempted suicide, 7 times more likely to be alcoholic, and 10 times more likely to have injected street drugs (2). The members of the pediatric practice were intrigued by the reported relationship between ACEs and the high prevalence of chronic physical and mental health conditions and economic outcomes. Could this be a method for pediatricians to screen for risks of serious physical and psychiatric diseases in adult life? A brisk discussion followed about what they would do with this information if the ACE screening questions were used in their practice. Is it an effective strategy for primary care pediatric practice?

6

7 Suomalaiset nuoret NRK_tutkimus (uhrikokemuskysely, väestötutkimus, n= v nuoria Saukkonen et al, 2016) Life time Bullying 46% Threats of violence 40% Physical abuse 34% Ethnicity-based violence or threats of violence (racist violence) 10% Parental physical punishment 42% / 8% during last 12 months Cyber-bullying 30% Sexual abuse 12% / 8,7 % last 12 months Destruction of personal property 52% Theft of personal property 56% Robbery 13% Esim. Onko kukaan koskaan kiusannut sinua koulussa tai koulumatkalla? / Onko tätä tapahtunut viim. 12kk:n aikana?

8 Suomalaiset nuoret NRK_tutkimus Psykopatiapiirteet ja uhrikokemukset, Saukkonen et al, 2016)

9 NRK-study, Saukkonen et al., 2016 Linear regression models of; victimization in the past year predicting APSD-SR total scores in the total sample (n = 4,855). Univariate Multivariate Type of victimizationƚ B (95% CI) B (95% CI) Destruction of personal property 1,70 (1,39-2,02)*** 0,40 (0,07-0,73)* Robbery 3,31 (2,77-3,84)*** 0,67 (0,08-1,25)* Theft of personal property 1,97 (1,66-2,28)*** 0,71 (0,37-1,04)*** Bullying 1,16 (0,77-1,56)*** -0,10 (-0,50-0,30) ns Threats of violence 2,70 (2,37-3,03)*** 0,89 (0,49-1,29)*** Physical abuse 2,89 (2,54-3,25)*** 1,12 (0,70-1,54)*** Racist violence 2,62 (2,06-3,18)*** 0,52 (-0,06-1,11) ns Parental corporal punishment 3,22 (2,74-3,70)*** 1,68 (1,19-2,17)*** Cyber-bullying 2,19 (1,83-2,55)*** 0,58 (0,19-0,96)** Sexual abuse 3,40 (2,93-3,87)*** 1,86 (1,38-2,34)***

10 Kielteiset kokemukset ja lasten oireet - Trauma - ja stressikokemuksiin liittyvät oireet ovat lapsilla ja nuorilla monenlaisia (ahdistus, masennus, käytös, uni, oppimisvaikeudet, somaattiset oireet (nivelvaivat), taantuminen, poika joka ei voinut pukea, jne), PTSD n. 36%:lle vakavan trauman jälkeen - Osalle ei tule lainkaan oireita -voi tulla myöhemmin/ oireita voi olla ilman traumakokemuksia. - Oirekuvan laatuun ja määrään vaikuttavat mm. kielteisen kokemuksen piirteet, lapsen tai nuoren biologinen tausta (geenit, aivotoiminta, stressinsäätely), ikä (ajoitus, aivojen kehitysvaihe), sukupuoli (geenit, temperamentti) ja aiempi psyykkinen terveys, vanhemmuus ja muu sosiaalinen tukiverkosto.

11 Post traumaattinen stressihäiriö 6-vuotiaille tai nuoremmilla lapsille (A-G) (DSM-5) Kriteeri A A. (1 tai >): Trauman kokeminen 1.kokenut, 2. todistanut/nähnyt, 3. kuullut että kokemus tapahtunut läheiselle

12 Traumakokemukseen liittyvien oireiden taustalla/ hypoteesit: geenit (Turecki et al., 2014, Lancet Psychiatry) Epäsuotuisat kokemukset (esim. kaltoinkohtelu) voivat muuttaa geenien toimintaa epigeneettisten mekanismien kautta (esim. DNA metylaatio) vaikuttaen stressin säätelysysteemiin, aivojen rakenteeseen, toimintaan-----käyttäytymiseen, tunteiden säätelyyn, oppimiseen jne. Nämä muutokset voidaan kuitenkin usein palauttaa hyvän ympäristön avulla (rottatutkimukset)

13 Traumakokemukseen liittyvien oireiden taustalla/ hypoteesit: stressivaikutus -Vaikutukset autonomisen hermoston toimintaan - Vaikutus HPA (stressi)-akselin toimintaan- kortisolin tuotanto aivojen rakenne

14 Psyykkisen kehityksen taustalla kehittyvät aivot Gogtay et al (2004). National Academy of Sciences, USA.

15

16 Implikaatioita liiallisten stressikokemusten ennaltaehkäisy (lasten ja perheiden hyvinvointi)- ehkäisee mielenterveys ongelmia, päihdeongelmia, fyysistä sairastavuutta. tunnistetaanko traumakokemukset ja stressi? /miten? poistetaanko stressitekijöitä? lapsi ei voi odottaa -----stressinsäätelyn kehitys, kehittyvät aivot

17 Traumaattiset kokemukset/ stressi ja lasten psyykkiset ongelmat Lähteitä: Fumagalli et al., Stress during development: Impact on neuroplasticity and relevance to psychopathology. Progress in Neurobiology 2007, 81: Aisa et al., Cognitive impairment associated to HPA axis hyperactivity after maternal separation. Psychoneuroendocrinology. 2007, 32: Kofman O. The role of prenatal stress in the etiology of developmental behavioural disorders. Neuroscience and biobehavioral reviews, 2002, 26: Susman E. Psychobiology of persistent antisocial behavior: Stress, early vulnerabilities and the attenuation hypothesis. Neuroscience and biobehavioral reviews, 2006;30; Loman M, Gunnar M. Early experience and the development of stress reactivity and regulation in children. Neuroscience and biobehavioral reviews 2010, 34:

18 Traumakokemukset lasten oireet: Viitteitä Becker DF, Daley M, Green MR, ym. Trauma and adolescence II: The impact of trauma. Kirjassa: Flaherty LT (chair), Committee on Adolescence of the Group for the Advancement of Psychiatry. Adolescent psychiatry: Developmental and clinical studies. New York, NY: The Analytic Press/Taylor & Francis Group, 2003, s Bonanno GA, Mancini AD. The human capacity to thrive in the face of potential trauma. Pediatrics 2008;121: Cohen J, Mannarino A, Deblinger E. Treating Trauma and Traumatic Grief in Children and Adoles-cents.The Guilford Press, New York, Cohen JA, Bukstein O, Walter H, ym. Practice parameter for the assessment and treatment of chil-dren and adolescents with posttraumatic stress disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2010;49: Copeland WE, Keeler G, Angold A, Costello EJ. Traumatic events and posttraumatic stress in childhood. Arch Gen Psychiatry 2007;64: Haravuori H, Suomalainen L, Turunen T, Murtonen K, Berg N ja Marttunen M. Jokelan ja Kauhajo-en ampumissurmille altistuneiden oppilaiden ja opiskelijoiden selviytyminen, tuki ja hoito. Kahden vuoden seurantatutkimusten loppuraportti. THL-raportti 4/2012 Haravuori H, Suomalainen L, Marttunen M. Trauman kokenut nuori oireilee moninmuotoisesti. Suom Lääkärilehti 2009;64: Perkonigg A. Longitudinal course of posttraumatic stress disorder and posttraumatic stress disorder symptoms in a community sample of adolescents and young adults. Am J Psychiatry 2005;162: Ponteva M ym. Traumaperäiset stressireaktiot ja häiriöt. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkä-riseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry :n asettama työryhmä Schneider SJ, Grilli SF, Schneider JR. Evidence-Based Treatments for Traumatized Children and Adolescents. Curr Psychiatry Rep 2013; 15:332 Spatz Widom C, Czaja SJ, Dutton MA. Childhood victimization and lifetime revictimization. Child Abuse Negl 2008 ;32: doi: /j.chiabu