AUTTAVA OMAINEN -VERTAIS- TUKEA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIHIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AUTTAVA OMAINEN -VERTAIS- TUKEA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIHIN"

Transkriptio

1 AUTTAVA OMAINEN -VERTAIS- TUKEA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIHIN LOPPURAPORTTI VARSINAIS-SUOMEN MIELENTERVEYSOMAISET -FINFAMI RY Satu Säilä projektityöntekijä, KM Elina Taskinen projektityöntekijä, KM, sh

2 Sisällys 1 HANKKEEN TAUSTA Projekti tavoitteet Kohderyhmät ja keskeiset yhteistyökumppanit Työntekijät ja toimitilat SEURANTA JA ARVIOINTI Projekti- ja ohjausryhmätyöskentely Itsearviointi ja toiminnan tilastointi Arviointitutkimus, selvitys ja opinnäytetyö Delfoi- arviointitutkimus Kysely yhteistyötahojen sote- ammattilaisille Omaisneuvonnan tunnettavuus kysely Opinnäytetyö työparityöskentelystä Kyselyt vertaistukijoille ja omaisneuvojille TUOTOKSET JA TULOKSET Vapaaehtoistoiminta Omaisten ohjautuminen tukeen Yhteistyö ja toiminnan koordinointi Auttava omainen -toiminnan työmuodot Omaisneuvontapäivystys Vertaistuellisen omaisneuvonnan työparityöskentely Ryhmätoiminta AO-koulutusmalli Starttikoulutus Vertaistukijan työkalut Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu mielenterveysomaistyön koulutus Vertaistuellisen omaisneuvonnan työpajakoulutukset Toimijoiden tukeminen Omaisneuvontapalaverit Täydennyskoulutus Vapaaehtoisten ryhmätyönohjaus, ryhmätapaamiset ja virkistys MARKKINOINTI JA TIEDOTUS POHDINTAA Yhteenvetoa hankkeesta

3 5.2 Työparityöskentelyn haasteet ja mahdollisuudet Jatkosuunnitelmat LÄHTEET KUVIOT Kuvio 1.Vapaaehtoisten koulutusmalli Kuvio 2. Auttava Omainen- hankkeen vaiheet Kuvio 3.Työparityöskentelyn haasteet TAULUKOT LIITTEET Taulukko 1.Järjestetyt koulutukset Taulukko 2.Vapaaehtoisten virkistystapahtumat ja kehittämispäivät Taulukko 3.Omaisten taustat Taulukko 4.Omaisten ohjautuminen tukeen Taulukko 5.Omaisten kohtaamiset Taulukko 6. Työparityöskentelyn asiakasmäärät Liite 1.Ohjaus- ja projektiryhmien jäsenet Liite 2.Itsearviointikaavake ja palautelomake Liite 3.Vertaistuellisen omaisneuvonnan esitteet (4kpl) Liite 4.Olennaista vertaistuellisessa omaisneuvonnassa -esite Liite 5.Auttava Omainen -toiminnan ulottuvuudet Liite 6.Omaisvideot Liite 7.Riikan konferenssin tiivistelmä Liite 8.Lehtiartikkelit 2

4 1 HANKKEEN TAUSTA AUTTAVA OMAINEN vertaistukea mielenterveys- ja päihdepalveluihin toteutettiin Fin- Fami - Salon seudun mielenterveysomaiset (FinFami Salo) ja Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset - Finfami ry:n (V-S FinFami) kumppanuushankkeena. Se on jatkohanke vuosina toimineelle Auttava Omainen psykiatrisessa sairaalassa -hankkeelle. Tässä loppuraportissa kuvataan jatkohankkeen tuloksia ja tuotoksia. Väliraportti Auttava Omainen -psykiatrisessa sairaalassa on tämän raportin lähteenä (Taskinen & Uutela 2014). Projektissa käynnistettiin omaisneuvonta -ja vertaistukitoiminta Someron sosiaalitoimistossa, Uudenkaupungin psykiatrisessa sairaalassa sekä Runosmäen sosiaali- ja terveysasemalla. Lisäksi omaisneuvonnan ja vertaistuen tarjoamista jatkettiin ja kehitettiin Turun psykiatrian Kupittaan sairaalan ja Halikon sairaalan psykiatristen osastojen yhteydessä, jotka olivat hankkeen yhteistyötahoja jo vuodesta 2012 alkaen. Tavoitteena oli juurruttaa vertaistuellinen omaisneuvonta yhteistyötahoihin ja yhdistyksiin, ja kouluttaa henkilökuntaa vertaisten kanssa toteutettavaan työparityöskentelyyn. Hankkeen tavoitteena oli myös lisätä mielenterveys- ja päihdeomaisten huomiointia terveyspalveluissa. Vertaistuellisesta omaisneuvonnasta julkaistiin hankkeessa opas, jonka avulla voi tarkemmin tutustua vapaaehtoisen ja ammattilaisen työparityöskentelyyn (Säilä & Taskinen 2016). Tutkimuksissa on todettu tarve omaisten tukemiseen. Psykiatrisen hoitojärjestelmän siirtyessä yhä enemmän avohoitopainotteiseksi omaisten vastuu psyykkisesti sairaista läheisistään on lisääntynyt. Päihde- ja mielenterveysomaiset ovat tutkimusten mukaan erittäin kuormittuneita ja kuuluvat masennukseen sairastuvien riskiryhmään. Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry:n selvityksen ( ) perusteella jopa noin kolme neljästä vastaajasta koki, että he eivät tulleet riittävästi huomioon otetuksi, eivätkä saaneet riittävästi tietoa läheisen sairaudesta mielenterveysomaisena. Kyselyssä 99 % vastaajista oli ilmoittanut hyötyneensä omaisneuvonnasta. Omaisten riski sairastua masennukseen on kaksin- tai jopa kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna (Nyman ja Stengård 2001 ja 2005). Omaiset ovat usein jaksamisensa äärirajoilla ja kokevat, että julkinen palvelujärjestelmä sivuuttaa heidät. Heidän uupumistaan ja sairastumistaan voitaisiin kuitenkin ennaltaehkäistä. Sosiaalija terveyspalveluiden tulisi huomioida paremmin mielenterveyspotilaiden läheisten ja koko perheen tilanne. Lisäksi omaisten ja hoitavan tahon yhteistyötä tulisi kehittää. (Koponen, Jähi, Männikkö ym ) Mielenterveyskuntoutujien omaiset kokevat häpeän tunteita omaisen roolissa. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvät leima ja häpeä, saattavat olla esteenä myös omaisten avun piiriin tai hoitoon hakeutumiselle. (Korkeila ym ) AO- hankkeen kokemusten mukaan omaisten tukemisella, vertaistuella ja omaisten jaksamisen puheeksiottamisella sairastuneen hoidon rinnalla voidaan madaltaa kynnystä avun hakemiselle ja lieventää mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvää stigmaa. Myös mielenterveys- ja päihdesuunnitelma kehottaa terveydenhuoltoa hyödyntämään enemmän asiakaslähtöisiä, kokemusasiantuntijuuteen ja vertaisuuteen perustuvia tukimuotoja. Syksyllä 2015 toteutettiin Auttava Omainen -hankkeessa Delfoi arviointitutkimus, jossa selvitettiin, millaisia toimintamahdollisuuksia mielenterveysomaisten tukimuodoilla on Varsinais-Suomessa vuonna Tutkimuksen mukaan sote-ammattilaisen ja vapaaehtoisen vertaisneuvojan yhdessä toteut- 3

5 tama vertaistuellinen omaisneuvonta on toivottavaa ja todennäköistä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Työskentelymuoto nähdään omaisia hyödyttäväksi ennaltaehkäiseväksi työksi ja huomioivan omaisen itsenäisenä tuen tarvitsijana. (Koskinen, Ranta & Uutela 2015.) 1.2 Projektin tavoitteet Jatkoprojektin tavoitteena oli lisätä mielenterveysomaisten hyvinvointia kouluttamalla, kehittämällä ja käynnistämällä terveydenhuollon ammattilaisten ja vertaisten kanssa toteutettavaa työparityöskentelyä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Projektityöntekijät rekrytoivat ja kouluttivat vapaaehtoiset vertaisneuvojat sekä toimivat hankkeen alussa heidän työparinaan: Jatkoprojektissa järjestettiin koulutuksia sote- ammattilaisille omaisten kohtaamisesta ja työparityöskentelystä. Tavoitteena oli, että projektityöntekijöiden rooliksi jäisi yhteistyön koordinointi vertaisneuvojien ja sote-ammattilaisten välillä. Projektin tavoitteena oli edistää yhteistyötä ja ymmärrystä potilasta sairaalassa hoitavien tahojen ja omaisten välillä. Päätavoitteena oli, että perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa henkilökunta tunnistaa ja huomioi omaisen tuen tarpeen ja hyödyntää vertaistukea mielenterveys- ja päihdeomaisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä ohjaa omaisia tuen piiriin. Auttava omainen jatkoprojektissa mielenterveys -ja päihdeasiakkaan omaisten tukeminen perustui Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa ( ) -projektissa luotuun vertaistuellisen omaisneuvonnan malliin, jossa sosiaali- tai terveysalan ammattilainen ja vapaaehtoinen vertainen työskentelevät työparina (Taskinen & Uutela 2014). Osatavoitteet olivat seuraavat: 1. Koulutetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilökuntaa vertaisten kanssa toteutettavaan työparityöskentelyyn, omaisten huomioimiseen ja huolen puheeksi ottamiseen. 2. Käynnistetään vertaisen ja terveydenhuollon ammattilaisen työparityöskentely perusterveydenhuollossa Turussa Runosmäen terveysasemalla ja Someron mielenterveysyksikössä. Työparityöskentelyä (vertaistuellinen omaisneuvonta) toteuttavat PPPR-hanketyöntekijät, Someron mielenterveysyksikön työntekijät ja omaisyhdistysten vertaiset. 3. Kehitetään ja käynnistetään vertaisen ja terveydenhuollon ammattilaisen työparityöskentelyä erikoissairaanhoidossa Turun Kupittaan, VSSHP:n Halikon ja Uudenkaupungin psykiatrisissa sairaaloissa. Työparityöskentelyä toteuttavat erikoissairaanhoidon työntekijät ja omaisyhdistysten vertaiset. Työparityöskentelyä voidaan toteuttaa esimerkiksi omaisryhmien ohjaamisen muodossa. 1.3 Kohderyhmät ja keskeiset yhteistyökumppanit Hankkeen kohderyhmänä olivat mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden omaiset ja läheiset, läheisillä tarkoitettiin sairastuneen muuta verkostoa, esimerkiksi ystäviä. Omaiset otettiin vastaan yli kuntarajojen. Jatkoprojektissa kohderyhmä laajeni erikoissairaanhoidon kriisitilanteessa olevien omaisten tuke- 4

6 misesta perusterveydenhuoltoon ja näin ennaltaehkäisevään tukemiseen. Hankkeen toiminta kohdistui erityisesti Runosmäen terveysaseman, Someron mielenterveysyksikön, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Halikon ja Uudenkaupungin psykiatrisen sairaalan sekä Turun psykiatrian Kupittaan sairaalan potilaiden täysi-ikäisiin omaisiin ja läheisiin sekä hoitohenkilökuntaan. Kohderyhmää olivat myös Auttava Omainen -hankkeessa vuosina toimineet vapaaehtoiset vertaistukijat. Jatkoprojektissa etsittiin mukaan lisää vertaistukijoita erityisesti Salon ja Uudenkaupungin alueilta. Kolmantena kohderyhmänä olivat keskeisimpien yhteistyötahojen sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijät eli sote ammattilaiset. Erityisesti hankkeessa tavoiteltiin omaistyöstä kiinnostuneita ammattilaisia, jotka sitoutuisivat koulutuksiin ja omaisneuvonnan työmuotojen kehittämiseen/työparityöskentelyn toteuttamiseen työyksiköissään. Tarkoituksena oli lisätä myös koko henkilökunnan valmiuksia huomioida omaiset. Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit FinFami- Salon seudun mielenterveysomaiset ry ja Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset - FinFami ry ovat tehneet yhteistyötä jo ennen AO- hanketta mm. järjestämällä päivä- ja viikonloppukursseja. Kumppanuusprojektin tarkoituksena oli yhteistyössä kehittää omaistyötä sekä vahvistaa yhteistyötä yhdistysten ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin välillä. V-S FinFami huolehti projektin hallinnoimisesta sekä toimi työnantajan roolissa projektityöntekijöille, joiden toimipisteet sijaitsivat Salossa ja Turussa. V-S FinFami ja FinFami Salo nimesivät omat edustajansa hallituksesta ja työntekijöistä hankkeen projekti- ja ohjausryhmiin. Turun kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut, psykiatrinen erikoissairaanhoito, Kupittaan sairaala: Sairaala järjesti ja antoi päivystystilat käyttöön Auttava omainen toiminnalle. Kupittaan sairaalassa omaisneuvonnan päivystysajat juurrutettiin V-S FinFamin toimintaan, läsnä oli maanantaisin ja torstaisin klo yhdistyksen työntekijä. Päivystyksen lisäksi yhteistyössä suunniteltiin ja toteutettiin omaisten tietoiltoja ja ensitietopäiviä. Projektityöntekijät vierailivat osastoilla, osallistuivat osaston hoitajien palavereihin ja kehittämispäivään, jossa he kertoivat hankkeen toiminnasta. Kupittaan sairaalasta nimettiin henkilöt projekti- ja ohjausryhmään. Turun kaupunki, PPPR-hanke ja Runosmäen terveysasema. Turussa toimiva Palvelumuotoilulla parempia palveluita hanke oli projektin yhteistyötaho, jonka myötä Runosmäen terveysasema valikoitui omaisneuvontapisteeksi, sillä PPPR hankkeella oli siellä myös toimintaa. Projektityöntekijä aloitti omaisneuvonnan päivystyksen Runosmäellä toukokuussa 2015 ja oli paikalla perjantaisin kello Terveysaseman työntekijöiden aamupalavereissa esiteltiin toimintaa ja lisäksi terveysaseman aulaan tuotiin infotaulut ja esitteet hankkeesta. PPPR - hankkeesta nimettiin jäsenet projektin ohjaus- ja projektiryhmään. Lisäksi Turun kaupungin hyvinvointitoimialan hallinnosta Kristiina Hellstén osallistui ohjausryhmätyöskentelyyn. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian tulosalue, Halikon sairaala: Halikon sairaala antoi tilat omaisneuvonnalle, käytössä oli kokopäiväinen tila, jossa myös osastojen omaisneuvojat tapasivat omaisia. Alkuhankkeessa alkanut tiivis yhteistyö jatkui. Projektityöntekijät kiersivät osastoja koko projektin ajan ja osallistuivat palavereihin sekä kehittämispäiviin. 5

7 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Psykiatrian tulosalue, Uusikaupunki. Hankkeella oli jo jonkin verran toimintaa Uudenkaupungin sairaalassa edellisinä vuosina. Toimintaa lähdettiin jatkohankkeen myötä elvyttämään ja vahvistamaan. Projektityöntekijä haastatteli työntekijöitä ja keräsi tietoa ja toiveita omaistyöstä. Omaisneuvontaa päädyttiin tarjoamaan kerran viikossa, torstaisin kello 10-14, jolloin FinFamin työntekijä oli omaisten tavattavissa. Projektityöntekijä kiersi osastoja, osallistui palavereihin ja kertoi myös potilaille hankkeesta. Sairaalan työntekijät kertoivat aktiivisesti omaisille mahdollisuudesta omaisneuvontaan. Osa asiakkaista ohjautui suoraan Turkuun, sillä moni potilaista oli lähikuntien asukkaita. Halikon ja Uudenkaupungin sairaaloista oli edustajat ohjaus- ja projektiryhmissä. Lisäksi ohjausryhmätyöskentelyyn osallistui psykiatrisen yhteispäivystyksen apulaisylilääkäri. Someron kaupunki, mielenterveysyksikkö ja sosiaalitoimi oli jatkohankkeessa uusi yhteistyötaho, jossa aloitettiin vertaistuellinen omaisneuvonta Aiesopimuksissa oli sovittu hankkeen toimintojen sijoittumisesta mielenterveysyksikön yhteyteen. Käytännössä toiminta sijoittui kuitenkin sosiaalitoimiston tiloihin, jossa omaisneuvontaa tarjottiin tiistaisin klo vuoden 2016 kesään asti. Kesästä alkaen AO-toiminta sai käyttöönsä tilat Someron terveyskeskuksen yläkerrasta. Someron nimeämät edustajat eivät osallistuneet ohjaus- ja projektiryhmän kokouksiin, heille toimitettiin sähköpostilla kokousten muistiot ja heidän kanssaan käytiin palavereja Somerolla. Mielenterveysyksiköstä ei osallistuttu Turussa pidettyihin ohjaus- ja projektiryhmätyöskentelyyn. Muut yhteistyötahot Mielenterveysomaisten keskusliitto FINFAMI ry tuki hanketta lisäämällä mm. valtakunnallista näkyvyyttä ja tukemalla paikallisia omaisyhdistyksiä. FinFami Uusimaan ry:n kanssa tehtiin koulutusyhteistyötä. Toiminnanjohtaja Leif Berg tarjosi hankkeessa toimiville vapaaehtoisille ja ammattilaisille menetelmäohjausta työparityöskentelyyn. Turun ja Salon alueiden Valikko-ryhmät. Projektityöntekijät osallistuivat ryhmän toimintaan ja tapaamisiin. Yhteistyössä järjestettiin mm. messuja ja muita tapahtumia. Mielenterveyden keskusliitto, Tietopalvelu Propellin kanssa tehtii yhteistyötä tapahtumien järjestämisessä. Lisäksi heiltä oli edustaja ohjausryhmässä. 1.4 Työntekijät ja toimitilat Projektissa on työskennellyt kaksi työntekijää. Toisen työntekijän vastuualueeseen kuului Turun Kupittaan ja Uudenkaupungin psykiatriset sairaalat sekä Runosmäen terveysasema. Toisen työntekijän vastuualueeseen kuului Salon seutu, Halikon sairaala ja Someron mielenterveysyksikkö/sosiaalitoimi. Projektissa tapahtui työntekijämuutoksia. Turun seudulla työskenteli vanhempainvapaan sijainen Jussi Ranta ajalla ja Salon seudulle palkattiin uusi hanketyöntekijä Satu Säilä Työnantajana toimi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry ja projektityöntekijöiden esimiehenä yhdistyksen toiminnanjohtaja. 6

8 Projektityöntekijöiden tehtävänä oli antaa mielenterveys- ja päihdeomaisille ohjausta ja neuvontaa yksin tai yhdessä vertaisneuvojan kanssa. Projektityöntekijät koordinoivat vapaaehtoisten vertaisneuvojien toimintaa. Vapaaehtoisille tarjottiin koulutusta, virkistystä ja työnohjausta. Projektityöntekijät vastasivat yhteistyötahojen ammattilaisten kouluttamisesta mielenterveysomaistyöhön ja omaisten huomioimiseen. He suunnittelivat ja toteuttivat työparityöskentelyn koulutusmallin, jossa työntekijöiden työnkuvaan kuuluu tarjota omaisille vertaistuellista omaisneuvontaa. Tiivis yhteistyö kumppaneiden kanssa oli merkittävä osa projektityöntekijöiden työtä. Projektityöntekijät jakoivat projektiin liittyviä työtehtäviä. Toinen työntekijä tuki tehtävissään Salon seudun omaistyötä sekä vastasi hankkeen talousseurannasta ja raportoinnista yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Toinen projektityöntekijä toteutti ja suunnitteli projektin tiedotusta ja viestintää jäsenistölle, vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille. Hän suunnitteli ja toteutti projektiin liittyvää arviointia. Projektityöntekijät toteuttivat tehtäviään monilta osin yhteistyössä keskenään ja toiminnanjohtajan kanssa. Vuonna 2015 vastuuta projektista oli enemmän vakituisella projektityöntekijällä, joka oli työskennellyt hankkeessa alusta saakka. Vuonna 2016 raportointivastuu oli Turun seudun projektityöntekijällä ja toiminnanjohtajalla. Toukokuussa aloittanut projektityöntekijä keskittyi Auttava omainen -toiminnan juurruttamiseen Salo seudulle. Projektityöntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia tuettiin. Projektityöntekijät osallistuivat koulutuksiin ja parityönohjaukseen. Ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät työntekijät pitivät yhteisen purkupalaverin tarpeen mukaan, johon projektityöntekijät osallistuvat. Asiakastyöstä oli mahdollisuus konsultoida muita ohjaus -ja neuvontatyötä tekeviä työntekijöitä. Kehityskeskustelut esimiehen kanssa olivat säännöllisiä ja projektityöntekijät osallistuivat myös työyhteisön yhteisiin kehittämis- ja työhyvinvointipäiviin. 2 SEURANTA JA ARVIOINTI Projekti- ja ohjausryhmätyöskentely sekä työntekijöiden suorittamat itsearvioinnit olivat keskeisessä asemassa hankkeen seurannassa ja arvioinnissa. Ohjaus- ja projektiryhmätyöskentely toteutui projektisuunnitelman mukaisesti, vaikka tapaamiskertoja vähennettiin. Arvioinnin apuna käytettiin Delfoiarviointitutkimusta perinteisen SWOT-analyysin sijaan sekä muita menetelmiä. Hankkeen sidosryhmiltä kerättiin kehittämis- ja arviointitietoa kyselyiden avulla. Kohderyhmälle toteutettiin havainnointitutkimus työparimallista sairaanhoitaja AMK- opiskelijoiden lopputyönä. 2.1 Projekti- ja ohjausryhmätyöskentely Projektin ohjaus- ja projektiryhmän kokoonpanoa muutettiin jatkoprojektin myötä (Liite 1). Mukaan kutsuttiin lisää avainhenkilöitä ja toimijoita yhteistyötahoilta. Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2015 kaksi kertaa ja vuonna 2016 kolme kertaa. Ohjausryhmätyöskentelyn avulla hankkeen arviointiin saatiin yhdistysten ulkopuolisten toimijoiden ja tärkeimpien yhteistyökumppaneiden näkökulma. Yhteisen työskentelyn avulla sitoutettiin yhteistyötahoja projektin tulosten juurruttamiseen. Projektiryhmässä seurattiin säännöllisesti projektin etenemistä. Mukana olivat hanketyöntekijöiden ja toiminnanjohtajan lisäksi kaikkien yhteistyötahojen edustajat sekä kaksi vertaisneuvojaa. Projektiryhmätyöskentely tuki hankkeen käytännön tavoitteiden saavuttamista. Siinä kuultiin yhteistyötahojen 7

9 mielipiteitä ja kokemuksia toiminnan etenemisestä, pohdittiin toimintatapoja ja arvioitiin niiden vaikutuksia käytännön työssä. Hankkeen visioksi määriteltiin projekti- ja ohjausryhmissä se, että henkilökunta perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa huomioi omaiset paremmin ja hyödyntää vertaistukea. Tavoitteena oli omaisen hyvinvoinnin paraneminen, omaisen saaminen avun piiriin varhaisessa vaiheessa, sujuva yhteistyö perusterveydenhuollon ja FinFami -yhdistyksen välillä ja työpari-työskentelymallin vakiinnuttaminen. Projekti- ja ohjausryhmät arvioivat hankkeen onnistumista syksyllä Ohjausryhmä- ja projektiryhmä arvioivat hankkeen tärkeimmäksi tuotokseksi yhteisen, vakiintuneen toimintatavan eli vertaisen ja ammattilaisen tasavertaisen työparityöskentelyn, eri organisaatioiden välillä sekä niiden sisällä. Muina tärkeinä tuotoksina pidettiin verkostoitumisen lisääntymistä, koulutusmallia ja omaisneuvonnan esitteitä. Tämä on huomattavasti laajempaa kuin osastolla annettava akuutti tuki, parempaa tukea, kun vertainen mukana ja aika on varattu juuri omaista ja hänen tunteitaan varten. Hankkeen myötä omaiset tulivat näkyväksi osaston arjessa. Hoitajilla oli väline eli omaisneuvonnan esite, jonka avulla he olivat kontaktissa omaisten kanssa. Työparityöskentely koettiin hyväksi toimintatavaksi, jossa ei muodostunut kilpailuasetelmaa, koska eri osapuolten roolit oli määritelty yhteistyössä. Omaisen tukeminen oli yhdessä kulkemista. Kun toinen oli vertainen, se helpotti puhumista. Molemmat osapuolet tulivat toisiaan vastaan ja yhteistyö madalsi muureja. Lisäksi hanke toi työyhteisöihin monia pieniä arjen asioita, joilla oli paljon vaikutusta. Nyt oon ruvennu kysyy, miten jaksat, omaiselta Omaisneuvonta on täysin eri tilanne, kuin osastolla hoitohenkilökunnan kanssa käydyt keskustelut hoidon yhteydessä. Aika on varattu varta vasten häntä ja hänen ajatuksiaan ja tunteitaan varten. Toiminnalla arvioitiin aikaansaaduksi muutosta. Hoitajat huomioivat omaisia. Vaikka tietoa ei aina voinut potilaasta antaa, he kuuntelivat omaista ja kertoivat hoidosta yleisellä tasolla. Hoitajille oli tärkeää, että hankkeen myötä heillä oli paikka mihin ohjata omaisia. Työntekijöiden tietoisuus FinFami -yhdistystä kohtaan lisääntyi, samoin luottamus. Merkittävää oli, että omaisten toiminnasta antaman palautteen mukaan he tunsivat, että heitä kohdellaan itsenäisinä avuntarvitsijoina, heidän jaksamista huomioitiin ja heidät ohjattiin palveluihin. Arvion mukaan jatkossa tarvitaan työntekijä organisoimaan projektin mukaista työtä. Lisäksi tarvitaan lisäpohdintaa siitä, miten omaisneuvonta ja vertaiset jatkossa linkittyvät sairaalan toimintaan. 2.2 Itsearviointi ja toiminnan tilastointi Projektityöntekijät suorittivat jatkuvaa itsearviointia koko hankkeen ajan, jota toteutettiin mm. omaisneuvonnan itsearviointilomakkeiden ja toiminnanseuranta -taulukoiden avulla. (Liite 2) Projektityönte- 8

10 kijät tapasivat viikoittain, suunnittelivat tulevaa toimintaa ja keskustelivat toteutuneen toiminnan tuloksellisuudesta. Tapaamisten lisäksi työntekijät hyödynsivät Skype verkko ja videopuheluita ja työstivät yhteisiä asiakirjoja pilvipalvelu Google Drivessa. Rahoittajaa ja toiminnan seurantaa/ arviointia varten toimintaa tilastoitiin asiakaspalaute, itsearviointi ja toiminnanseuranta - kaavakkeille. (Liite 2) Asiakkaille kerrottiin ensimmäisessä tapaamisessa, tilastoinnin tarkoitus ja tapa. Hankkeessa ei pidetty asiakasrekisteriä, mutta kävijöiden taustatiedot tilastoitiin rahoittajalle. Omaiset täyttivät jokaisen omaisneuvonnan jälkeen palautekaavakkeen, jossa kysyttiin omaisen ikä, sukupuoli ja koulutusaste sekä numeerinen palaute omaisneuvonnasta. Omaiset palauttivat kaavakkeen nimettömästi omaisneuvontatilan palautelaatikkoon. Keskustelun kirjaaminen tehtiin muistiinpanoin omaisneuvojan itsearviointilomakkeelle. Omaisneuvoja kirjasi keskustelun ydinasiat seuraavaa tapaamista varten lomakkeelle. Kirjaaminen tehtiin, että yksittäinen omainen ei ole tiedoista tunnistettavissa. 2.3 Arviointitutkimus, selvitys ja opinnäytetyö Jatkohankkeessa toteutettiin arvioinnin tueksi arviointitutkimus, erilaisia selvityksiä ja opinnäytetyö. Arvioinnin tavoitteina oli selvittää toimintamallin soveltuvuutta osana palvelujärjestelmää, sen tunnettavuutta, työparimallin mukaista yhteistyötä vertaisen ja ammattilaisen välillä sekä vertaisten ja koulutettujen omaisneuvojien kokemuksia hankkeessa toimimisesta Delfoi- arviointitutkimus 2015 Syksyllä 2015 toteutettiin Delfoi arviointitutkimus, jossa selvitettiin, millaisia toimintamahdollisuuksia mielenterveysomaisten tukimuodoilla on Varsinais-Suomessa vuonna Tutkimukseen vastattiin verkossa sijaitsevassa Delfoi-ohjelmassa ( jossa panelistit (N 29) vuorovaikutuksessa toistensa kanssa arvioivat, ottivat kantaa ja keskustelivat heille esitetyistä väitteistä. Delfoi-panelisteiksi kutsuttiin järjestöedustajia, omaisedustajia sekä sosiaali- ja terveysalan toimihenkilöitä ja johtoa, ja panelistit sijoittuivat erilaisille toimintasektoreille ja -tasoille yhteiskunnassa. Tutkimuksen arviointitutkimuskysymys oli: Millä tavalla mielenterveys- ja päihdeomaisten vertaistuellinen neuvonta- ja keskusteluapu asettuu mielenterveys- ja päihdepalveluihin Varsinais-Suomessa vuoteen 2020 mennessä? Tutkimuksen johtopäätökset, toimenpidesuositukset ja raportti ilmestyivät keväällä (Koskinen, Ranta & Uutela 2015.) Tulosten mukaan vertaistuellisen omaisneuvonnan juurtuminen pysyväksi käytännöksi Varsinais-Suomessa vuoteen 2020 mennessä on kiinni sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien sitoutumisesta yhteistoimintaan, psykiatrian rakenteellisista muutoksista sekä vapaaehtoistyön ja vertaistuen yleisestä arvostuksesta. Mielenterveysomaisjärjestön panostus sairaaloiden työntekijöiden sekä järjestön vapaaehtoisten vertaisten kouluttamiseen on jatkossakin erittäin tärkeää; ilman järjestötoimijoita vertaistukeen perustuvat omaisten tukimuodot olisivat niukalla. (Koskinen, Ranta & Uutela 2015). 9

11 Kuvio 1. Toimenpidesuositukset 2020 mennessä (Koskinen, Ranta & Uutela 2015) Vertaistuellisen omaisneuvonnan käyttöönotto vaatii vielä aikaa ja on haastavaa, ja lisäksi siinä olisi kiinnitettävä huomiota myös sen tarjoamaan hyötyyn henkilöstön näkökulmasta. Huomiota tulisi lisäksi kiinnittää siihen, missä yhteistyötä toteutetaan (esim. sairaalassa vai avohoidossa) ja millä alueilla. (Koskinen, Ranta & Uutela 2015.) Rahoituksen suhteen vertaistuelliselle omaisneuvonnalle on jatkossakin löydyttävä rahoitus Raha-automaattiyhdistykseltä ja sairaanhoitopiiri itsessään ei ainakaan täysin pysty rahoittamaan toimintaa. Eri asia on, voisivatko esimerkiksi Turun kaupunki tai muut alueen kunnat rahoittaa toimintaa osittain, koetaanhan vertaistuki ja omaisneuvonta hyviksi ennalta ehkäiseviksi ja hyvinvointia edistäviksi toiminnoiksi. (Koskinen, Ranta & Uutela 2015.) Avohoidon lisääntyminen luo todennäköisesti yhä suuremman tarpeen kolmannen sektorin järjestämille tukimuodoille ja sosiaali- ja terveysministeriön linjausten pohjalta järjestöjen tekemälle ennalta ehkäisevälle työlle on jatkossakin kysyntää. Kuntien ollessa talousvaikeuksien keskellä ja psykiatrian suuntautuessa avohoitoon vapaaehtoistyön ja järjestön merkitys yhä kasvaa. (Koskinen, Ranta & Uutela 2015) Kysely yhteistyötahojen sote- ammattilaisille Kesäkuussa 2015 tehtiin kysely uusille yhteistyötahoille. Edellisenä syksynä kysely tehtiin Kupittaan ja Halikon sairaalan henkilökunnalle, ja nyt kysely suunnattiin Uudenkaupungin sairaalan, Someron mielenterveysyksikön ja sosiaalitoimiston ja Runosmäen terveysaseman henkilökunnalle. Vastaajia oli 38, joista 6 oli miehiä. Suurin osa vastaajista oli Uudestakaupungista (n=26), loput Somerolta (n=6) ja Runosmäen terveysasemalta (n=6). Yli puolet vastaajista toivoi koulutusta omaistyöhön liittyen sekä kokemusasiantuntijaa kertomaan kokemuksistaan. Enemmistö vastaajista vastasi, että ottaa myös omaisen huolen puheeksi ja tunnistaa omaisen tarpeet, mutta noin kolmasosa ei kokenut näiden 10

12 tunnistamista helpoksi. Mielenterveysomaisten tukemisesta haluttiin saada lisää tietoa koulutuksista, kokemusasiantuntijoilta sekä järjestöiltä. Toivomuksia yhteistyöstä henkilökunnan ja omaisten välillä: Avoin ja rehellinen ilmapiiri, jossa molemmat osapuolet pystyvät potilaan edessä avoimesti tuomaan omia näkemyksiään ja huoltaan potilaan jaksamisesta -> Ratkaisukeskeinen, tavoitteellinen yhteinen hoitosuunnitelman laatiminen, jota kaikki osapuolet pystyisivät potilaan parhaaksi noudattamaan Omaisneuvonnan tunnettavuuskysely Hankkeen ohjausryhmässä nousi esiin idea omaisneuvonnan tunnettavuuden mittaamisesta galluptyyppisellä kyselyllä omaisneuvonnan toimipaikoissa. Ideana oli hankkeen ulkopuolisen toimijan, esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijan, toteuttama ennakoimaton vierailu osastoille. Gallupissa kysyttäisiin työvuorossa olevilta hoitajilta kuinka tuttua auttava omainen toiminta oli, ja olivatko he ohjanneet omaisia toimintaan. Gallupin toteutus oli käytännössä haastavaa. Yhteistyötahot suhtautuivat eri tavoin tutkimuseettisiin näkökohtiin, tutkimus olisi vaatinut tutkimusluvan. Terveysasemalla gallup oli hankalaa toteuttaa työn luonteen takia. Hoitajia oli vaikeaa tavoittaa vastaanottoaikojen välissä. Tapaamisesta olisi pitänyt sopia etukäteen. Lopulta gallup suoritettiin omaisneuvonnan viidestä toimipaikasta kahdessa keväällä Kyselyyn vastasi Kupittaalla kolmelta osastolta 21 henkilöä, joista 18 tiesi AO- toiminnasta 10 oli ohjannut toimintaan. Halikossa neljältä osastolta 26 henkilöä, joista 20 tiesi AO-toiminnasta ja 14 oli ohjannut omaisia toiminnan piiriin. Molemmissa sairaaloissa mukana oli myös opiskelijoita, joille toiminta oli tuntemattomampaa ja jotka eivät olleet ohjanneet omaisia toimintaan. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että AO-toiminta on tuttua osastoilla, mutta kaikki siitä kuulleet eivät olleet ohjanneet omaisia tuen piiriin, ainakaan siinä vaiheessa, kun gallup toteutettiin. 11

13 2.3.4 Opinnäytetyö työparityöskentelystä Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat Anette Ojanen ja Lena Tölkkö tutkivat vertaisneuvojan ja sote -ammattilaisen yhteistyötä omaisneuvonnassa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin havainnointia ja tutkimusmateriaali kerättiin videokuvaamalla kolme vertaistuellista keskustelua kevään ja kesän 2016 aikana Turussa ja Salossa. Keskusteluissa osanottajina olivat sote -ammattilainen, vertaisneuvoja sekä omainen. Havainnoitavia aiheita tutkimuksessa olivat potilaan sairauteen, oireisiin ja tilaan liittyvät aiheet, omaisen voimavaroihin, tukeen ja tunteisiin liittyvät aiheet sekä keskustelijoiden roolit. Avoimina aiheina havainnoitiin keskustelujen ilmapiiriä sekä keskustelujen vetovastuun ottajia. (Ojanen & Tölkkö 2016.) Tulosten mukaan omaisneuvonta -keskustelun aiheet liittyivät usein potilaaseen, hänen sairauteen ja oireisiin. Omaiseen liittyvistä aiheista eniten esille nousi jaksaminen ja voimavarojen käyttö. Eniten vetovastuuta ja aiheita esille keskusteluissa nostivat omaiset, jolloin myös käsiteltävät aiheet tulivat useimmiten itse omaisilta. Keskustelujen ilmapiiri on kaikissa keskusteluissa ollut avoin, rentoutunut ja kannustava. Tutkimuksen tulokset olivat huomattavan yhdenmukaisia keskenään ja tukevat omaislähtöisyyden- arvoja. Omainen on keskusteluissa aktiivinen aiheiden esiin nostaja, keskusteluissa tulee käsitellyksi juuri omaista mietityttävät aiheet ja keskustelu kulkee omaisen tarpeet edellä. Keskustelujen monista rooleista huolimatta osapuolten roolijako on selkeä ja työparityöskentely sujuvaa. (Ojanen & Tölkkö 2016.) Kyselyt vertaistukijoille ja omaisneuvojille Vapaaehtoisten kokemuksia toiminnasta on purettu ryhmätapaamisissa ja ryhmätyönohjauksissa. Hanketyöntekijät ovat myös käyneet vertaisten kanssa yksilökeskusteluja vertaisen niitä toivoessa. Hankkeen lopussa vertaisten mielipiteitä ja kokemuksia kartoitettiin vielä ryhmätyöllä/kyselyllä, johon vastasi yhteensä 7 vertaistukijaa. Vertaistukijat ovat kokeneet hankkeessa toimimisen mielekkääksi. Osalle vertaisista toiminta on antanut paljon siksi, että he ovat sitä kautta voineet auttaa muita ja kokea itsensä tarpeelliseksi. Keskustelut ovat tuoneet onnistumisen tunteita ja omaisilta tulleet välittömät kiitokset ovat palkinneet. Toisille toiminta on tuonut tukea omaan jaksamiseen ja omaisen rooliin. Tapaamiset ja koulutukset ovat tuoneet myös vapaaehtoisille lisää voimaa ja uusia ystäviä. Ominaisuudet, joista vertaisille on ollut hyötyä ovat: empatiakyky, halu auttaa, kysymysten herättäjän rooli, oikeudentaju, taito kuunnella ja heittäytyä toisen asemaan ja elämänkokemus. Nämä taidot auttavat vertaisia uuden omaisen kohtaamisessa. Vertaiset kokevat, että omaisten on ollut helppoa keskustella heidän kanssa ja he ovat voineet olla aidosti läsnä. Haasteelliseksi vertaiset ovat kokeneet tilanteet, joissa omaista on vaikeaa ohjata ottamaan huomioon omaa jaksamistaan ja sen tärkeyttä. Vertaiset kokevat haasteena myös työn vähyyden, osa toivoisi enemmän ja useammin tapaamisia sekä sitä että useampi omainen ottaisi yhteyttä tukeen. Vertaiset ovat tyytyväisiä yhteistyön toimivuuteen työparityöskentelyssä. Erilaisten ammattilaisten kanssa toimiminen on ollut mielenkiintoista ja antoisaa. Haasteellista ovat olleet ammattilaisten aikataulut, jotka ovat vertaisten mielestä joskus tuoneet tapaamisiin kiireen tuntua. 12

14 Omaisneuvojien mielipiteitä kartoitettiin kyselyllä. Omaisneuvojat kokivat antamansa palautteen mukaan vertaisten tuovan lisäarvoa omaisten tukemiseen ja nostavan esiin omaisen oman jaksamisen tärkeyttä. Omaisneuvonnan jälkeen ammattilaisen ja vertaisen välillä käytäviä purkukeskusteluja kuvattiin erittäin rikkaiksi ja antoisiksi, mutta ammattilaiset kokivat toisinaan aikapulan haittaavan erityisesti purkukeskusteluja. Uusi toimintamalli oli heidän mukaansa otettu hyvin vastaan erikoissairaanhoidon työyhteisöissä. Kaikki työyhteisön jäsenet eivät kuitenkaan edelleenkään ole tietoisia toiminnasta. Omaisneuvojat toivovatkin jatkossa AO -toiminnan vakiintuvan hoitotahon normaaliksi käytännöksi. Yhteistyö FinFami yhdistysten ja vapaaehtoisten sekä sote -ammattilaisten välillä on palautteen mukaan ollut hyvää ja toimivaa. Minusta on ollut hienoa päästä tekemään yhteistyötä omaisten ja omaistyöntekijöiden kanssa. Heillä on arvokkaita näkemyksiä ja kokemuksia, joiden avulla voin kehittyä työssäni. Lisäksi olen saanut hyvää koulutusta. Tärkeimpänä AO -toiminnassa omaisneuvojat pitivät omaisen näkökulman esiin nostamista hoitotahoilla. Omaisesta on tullut näkyvämpi, itsenäisen tuen tarvitsija osastoilla. Ammattilaisten toiveena on saada mukaan toimintaan lisää eri-ikäisiä vertaisia ja toiminnan toivotaan laajenevan myös avohoitoon. Omaisneuvojat toivoivat jatkossa myös lisää tapaamisia, joissa kaikki omaisneuvontaa tekevät kokoontuisivat yhteen ja jaettaisiin kokemuksia. Hoitohenkilökunnalle on tullut enemmän ymmärrystä siihen, kuinka raskasta omaisilla on ja miten heillä on lopun elämän huoli siitä, miten omainen pärjää sairauden kanssa. Omaisten uupuminen ja sairastuminen on todella yleistä. 3 TUOTOKSET JA TULOKSET 3.1 Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoiset vertaisneuvojat. Jatkohankkeessa vapaaehtoisten rekrytointia toteutettiin yhdessä omaisyhdistysten muun vapaaehtoistoiminnan kanssa. Tarve uusille vapaaehtoisille oli erityisesti projektin uusilla toiminta-alueilla, Somerolla ja Uudessakaupungissa. Somerolta saatiin mukaan toimintaan kaksi uutta vapaaehtoista, Uudestakaupungista ei saatu vapaaehtoisia mukaan koulutuksiin. Koulutuksiin osallistui jatkohankkeen aikana 8 Auttava Omainen- toiminnasta kiinnostunutta, joista toimintaan tuli mukaan 6. Kaikki hankkeen toimintaan mukaan tulleet uudet vapaaehtoiset haastateltiin. Haastattelun tarkoitus oli tutustua vapaaehtoiseen, kerrata projektissa toimimisen tavoitteet ja tarkoitus sekä keskustella vapaaehtoisen voimavaroista ja elämäntilanteesta sekä soveltuvuudesta ja sitoutumisesta toimintaan. 13

15 Kaikilta auttaviksi omaisiksi koulutettavilta edellytettiin oma kokemus läheisen psyykkisestä sairastumisesta tai päihdeongelmasta sekä riittävän tasapainoinen elämäntilanne ja riittävän hyvät vuorovaikutustaidot. Rekrytoinnissa korostettiin, että mukanaolo ei vaadi aiempaa koulutusta tai kokemusta sosiaali- ja terveysalalta. Vertaistuki perustuu vapaaehtoisen omiin kokemuksiin. Vertaisneuvojan tehtävä on kuunnella, rohkaista ja antaa toivoa. Vuosina hankkeessa oli mukana 24 koulutettua vapaaehtoista. Jatkohankkeessa toimi aktiivisesti yhteensä 16 vapaaehtoista vertaista, heistä viisi oli Salon seudulta ja yksitoista Turun seudulta, heistä kuusi aloitti toimintansa jatkohankkeen aikana. Toiminnassa lopetti 7 aikaisemmin mukana ollutta vapaaehtoista. Vapaaehtoisista neljä oli miehiä ja 12 naisia. Suurin osa vapaaehtoisista oli keski-ikäisiä naisia, puolet olivat toimineet auttavana omaisena jo vuodesta Vertaisneuvojat toteuttivat omaisneuvontaa yhdessä yhdistysten työntekijöiden ja työparityöskentelyyn koulutettujen ammattilaisten kanssa. He toivat vertaisneuvojan kokemusta esiin myös olemalla mukana tietoilloissa, kehittämispäivillä, koulutuksissa ja ryhmissä. Vapaaehtoisten toimintaan ryhtymisen motiivit olivat samankaltaisia kuin alkuhankkeessakin. Suurin osa ohjautui toimintaan oltuaan jo mukana jossakin yhdistysten toiminnassa esimerkiksi keskusteluavussa tai ryhmissä. Nämä vapaaehtoiset omaiset kokivat vahvasti tulleensa itse autetuksi omaisyhdistyksessä ja saaneensa tukea ja he halusivat jakaa kokemusta muille. Toisilla toimintaan mukaan lähteneillä muuttunut elämäntilanne, esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen, työtilanteen muuttuminen tai sairastuneen oireiden helpottuminen toi elämään uutta vapaa-aikaa, jonka he halusivat käyttää hyödylliseen toimintaan. Myös auttavana omaisena toimimiseen liittyvät koulutukset ja vaikutusmahdollisuudet omaistyöhön, kiinnostivat vapaaehtoisia. Uusia vertaisneuvojia tavoitettiin jatkohankkeessa sopivasti ja aktiivisesti toimivien vertaisten määrä vastasi kysyntään hyvin. Jatkossa kaivattaisiin mukaan enemmän nuoria vertaisia, puolisoja, päihdeomaisia ja omaisia uusille yhteistyöalueille. pvm Koulutuksen nimi Osallistujat Kouluttaja & paikka Yhteistyö 7.4, 9.4, Vapaaehtoisten peruskoulutus (16h) 8 Yhdistyksen työntekijät/ V-S Fin- Fami FinFami Salo ja Turku Vertaisneuvojan työkalut (Masennuksen monet kasvot) Täydennyskoulutus: Päihteet ja riippuvuudet 12 Liisa Salmenperä/ Kavalton tila 15 Sari Castren, kokemuskouluttajat/vimma Väliseminaari 56 Yhdistyksen työntekijät/ V-S Fin- Fami, Esa Nordling, RAY ym./biocity Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu- mielenterveysomaistyön koulutus (4h) Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu- mielenterveysomaistyön koulutus (4h) 20 Yhdistyksen työntekijät/ V-S Fin- Fami/Runosmäen terveysasema 30 Yhdistyksen työntekijät/ V-S Fin- Fami/ kokemusasiantuntija/uudenkaupungin sairaala 14

16 Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu- mielenterveysomaistyön koulutus (4h) Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu- mielenterveysomaistyön koulutus (4h) 7 Yhdistyksen työntekijät/ V-S Fin- Fami/kokemusasiantuntija Halikon sairaala 20 Yhdistyksen työntekijät/ V-S Fin- Fami/kokemusasiantuntija Kupittaan sairaala 26.11, Vertaistuellisen omaisneuvonnan työpajakoulutukset (8h) 13 Yhdistyksen työntekijät/ V-S Fin- Fami/Vimma 12.4,14.4, Vapaaehtoisten peruskoulutus (16h) 13 Yhdistyksen työntekijät/ V-S Fin- Fami FinFami Salo ja Turku 25.4, Vertaisneuvojan työkalut (8h) 8 AO työntekijät/ Perhetalo Heideken Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu- mielenterveysomaistyön koulutus (4h) 45 Yhdistyksen työntekijät/kokemusasiantuntija Kaarina Hovirannan koulu 20.4, Vertaistuellisen omaisneuvonnan työpajakoulutukset (8h) 11 AO työntekijät/ Vimma Täydennyskoulutus: Päihdeluento 10 Jura Kaukametsä/Perhetalo Heideken 4.11, Täydennyskoulutus työparityöskentelyyn 22 Leif Berg ja AO- työntekijät/ Lounatuulet- yhteisötalo Loppuseminaari 51 Yhdistyksen työntekijät/ V-S Fin- Fami, Jan Holmberg ym./biocity Taulukko 1. Järjestetyt koulutukset Kaikki vapaaehtoiset osallistuivat AO- koulutusmallin mukaisiin koulutuksiin, jotka kuvataan taulukossa 1. Koulutusmalli kuvataan raportissa myöhemmin. Vuosina järjestettiin kaksi starttikoulutusta (peruskoulutus), kaksi työkalukoulutusta (vertaisneuvojien koulutus), kaksi työpajaa (ammattilaisten ja vertaisten koulutus) ja viisi omaistyön koulutusta (ammattilaisten omaisneuvonnan info). Täydennyskoulutuksia oli kolme. Osallistujina oli sekä vapaaehtoisia että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Lisäksi mukana oli yhdistyksen työntekijöitä ja harjoittelijoita, joita ei ole laskettu osallistujamäärään. Vapaaehtoisille tarjottiin jaksamisen tueksi ryhmätyönohjausta, ryhmätapaamisia ja kehittämis-/virkistyspäiviä, jotka kuvataan alla taulukossa 2. pvm Tapahtuman nimi Osallistujat Yhteistyössä Auttavien omaisten virkistysilta Turun Logomossa/ Seili musikaali Vapaaehtoisten kehittämis- ja virkistyspäivä Kaarinan Piispanrannassa 36 FinFami Salo ja Turku 15

17 Vapaaehtoisten kehittämis- ja virkistyspäivä Naantalin Kultaranta Resortissa 21 FinFami Salo ja Turku Auttavien omaisten ryhmätapaaminen FinFamin Salon toimistolla Auttavien omaisten ryhmätapaaminen V-S FinFamin toimistolla Auttavien omaisten ryhmätapaaminen V-S FinFamin toimistolla Auttavien omaisten ryhmätapaaminen -V-S FinFamin toimistolla Vapaaehtoisten kehittämis- ja virkistyspäivä kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa 19 FinFami Salo ja Turku Auttavien omaisten loppuleiri Teijon kansallispuistossa Vapaaehtoisten kehittämis- ja virkistyspäivä Ravintola Kiitorata Turku 15 FinFami Salo ja Turku Taulukko 2. Vapaaehtoisten virkistystapahtumat ja kehittämispäivät 3.2 Omaisten ohjautuminen tukeen Omaisneuvonnassa käyneistä omaisista suurin osa oli naisia, iältään yli kolmekymmentä vuotiaita. Heistä useammat olivat nuorten aikuisten vanhempia tai puolisoita (Talukko 3). Omaiset ohjautuivat tukeen eri tavoin (Taulukko 4). Valtaosa omaisista ohjautui tukeen hoitohenkilökunnan ohjaamina perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta. Omaiset saivat tietoa ja ottivat yhteyttä sekä hoitotahon omaisneuvojiin että FinFami -yhdistyksen omaisneuvojiin myös julisteiden ja esitteiden kautta. Lisäksi internet ja erilaiset sosiaalisen median kanavat ovat levittäneet tietoa, ja aina ei ollut selvää mitä kautta omainen sai tiedon omaisneuvonnasta. Valtaosa omaisista tuli tuen piiriin hoitohenkilökunnan ohjaamina tai sairaalassa/terveysasemalla olleen esitteen avulla. Tiedon levittäminen ja yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa on ollut tärkeää, jotta omaiset ottavat yhteyttä ja ohjautuvat tuen piiriin. 16

18 Taulukko 3. Omaisten taustat Taulukko 4. Omaisten ohjautuminen tukeen Omaiset ovat projektin aikana voineet varata ajan omaisneuvontaan puhelimitse tai sähköisen ajanvarausjärjestelmän kautta. Sähköisen ajanvarausjärjestelmän avulla asiakas voi valita hänelle sopivan ajan sivujen kautta. Suurin osa omaisneuvonnan asiakkaista varaa ajan etukäteen. Päivystystoiminta on kuitenkin tärkeää, sillä se madaltaa avun hakemisen kynnystä sekä lisää tuen näkyvyyttä ja yhteistyötä hoitotahon ammattilaisten kanssa. Omaisten kokemuksen mukaan tieto 17

19 päivystysajasta helpottaa, sillä silloin tietää, että on olemassa paikka ja aika, jonne voi mennä keskustelemaan tarvittaessa. Omaisten ja sairaalan työntekijöiden mukaan tieto tuesta saattaa antaa voimia jaksaa itsenäisestikin. Auttava omainen- toiminta tukee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työtä. FinFamin työntekijöiden koordinoimissa omaisneuvonnan päivystyksissä ja ajanvarauksissa kävi vuosina yhteensä 241 omaista. Omaisten määrä lisääntyi toimintavuosien määrästä, joka yhteenlaskettuna oli 223 omaista. Omaisneuvontakeskusteluja oli yhteensä 307, joista vertainen oli mukana 85 keskustelussa. Omaisten lukumäärät esitellään taulukossa 5 (tilastoitu toiminta lokakuun 2016 loppuun). Kohtaamisissa on mukana myös puhelut ja sähköpostit ja niitä runsaasti käyttävät yksittäiset omaiset saattavat vääristää lukumäärien vertailua esimerkiksi Salon seudun ja Turun seudun välillä. Psykiatrisissa sairaaloissa tehdyt omaisneuvonnat kuvataan myöhemmin taulukossa 6. Taulukko 5. Omaisten tapaamiset Yhteistyö ja toiminnan koordinointi Yhteistyö FinFami- Salon seudun mielenterveysomaiset ry ja Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset - FinFami ry, Yhteistyö yhdistysten välillä vahvistui hankkeen ( ) aikana. Kumppanuusprojekti vahvisti yhdistysten mahdollisuuksia kehittää ja toteuttaa omaistyötä yhdessä. Omaisneuvonta lisääntyi hankkeen aikana Salon yhdistyksessä, projekti toi lisää näkyvyyttä yhdistykselle. Yhteistyötä tehtiin mm. markkinoinnissa ja erilaisiin tapahtumiin osallistuttiin yhdessä. Yhdistyksen työntekijät osallistui- 18

20 vat hankkeen järjestämiin koulutuksiin. Salossa haasteena oli projektityöntekijän toimipisteen sijaitseminen Halikon sairaalassa, joka on noin 10 kilometrin etäisyydellä yhdistyksestä. Yhteistyö kuitenkin tiivistyi projektin viimeisen vuoden aikana ja projektityöntekijä oli enemmän yhteydessä ja läsnä Salon yhdistyksessä. Salossa otettiin käyttöön myös säännölliset viikoittaiset palaverit yhdistyksen muiden työntekijöiden kanssa. Yhdistyksen työntekijät osallistuivat omaisneuvonnan päivystyksiin projektityöntekijän ollessa estynyt. Yhdistyksen työntekijä kutsui mukaansa hankkeen vertaisneuvojaa kertomaan omaa tarinaansa erilaisiin tapahtumiin, joissa yhdistyksellä oli puheenvuoro. Auttava Omainen -toiminta juurtui Salon yhdistyksen toimintaan tiiviimmin projektin loppuvaiheessa. Mielenterveysomaisten keskusliitto FINFAMI ry. Hanketyöntekijät olivat mukana kertomassa hankkeesta keskusliiton vapaaehtoistoimijoille järjestämässä sparrauspäivässä ja hankkeen toimintamalli herätti kiinnostusta ja yhteydenottopyyntöjä muista paikallisyhdistyksistä. Keskusliitto on tuonut hankkeelle lisää näkyvyyttä. Hanke mainitaan yhtenä toimintamallina STM:n ja hallituksen kärkihankkeessa, jolla tuetaan ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Sitä ryhdytään nyt soveltamaan Pohjois- Karjalan mielenterveysomaiset FinFamissa yhteistyössä Siun soten eli Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän kanssa. Yhteistyö erikoissairaanhoidossa Jatkohanke on tiivistänyt yhteistyötä psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa. Yhteistyöstä on tullut järjestelmällisempää. Osastokierrot, osastonhoitajapalaverit, kehittämispäivät ja omaisneuvontapalaverit ovat muodostuneet säännöllisiksi yhteistyön tavoiksi. Hoitohenkilökuntaa on koulutettu omaisneuvojiksi ja tieto omaisten tuen tarpeesta ja muodoista on levinnyt suurimmalle osalle henkilökuntaa omaistyön koulutusten kautta. FinFami- järjestöjen ja sairaalan roolijako omaisten tukemisessa on selkiytynyt ja omaistyö on tullut näkyvämmäksi. Omaisten huomioimista pidetään tärkeänä ja yhteistyöhön halutaan panostaa myös jatkossa. Turun kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi, psykiatrinen erikoissairaanhoito, Kupittaan sairaala Turun psykiatrialta viisi sairaanhoitajaa osallistui vertaistuellisen omaisneuvonnan työpajakoulutuksiin. Omaisneuvojat aloittivat työparityöskentelyn psykoosin hoidon akuutti ja kuntoutusosastoilla, kuntoutuspoliklinikalla ja vanhuspsykiatrialla. Sairaalalla oli toive laajentaa toimintaa myös avohoidon osastoille ja poliklinikoille. Yhteistyö jäi toteutumatta jatkohankkeen aikana. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Psykiatrian tulosalue, Halikon sairaala Myös Halikon. Halikon sairaalasta neljä sairaanhoitajaa osallistui vertaistuellisen omaisneuvonnan työpajakoulutuksiin. Omaisneuvojat aloittivat työparityöskentelyn kaikilla Halikon sairaalan osastoilla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Psykiatrian tulosalue, Uusikaupunki. Uudenkaupungin sairaalasta neljä sairaanhoitajaa osallistui vertaistuellisen omaisneuvonnan työpajakoulutuksiin. Omaisneuvojat aloittivat työparityöskentelyn kaikilla Uudenkaupungin sairaalan osastoilla ja osastojen yhteydessä olevalla psykiatrian poliklinikalla. Yhteistyö perusterveydenhuollossa Turun kaupunki: PPPR-hanke ja Runosmäen terveysasema. PPPR- hanke päättyi 2016 ja siitä juurtuivat toimintaan mielenterveys- ja päihdetiimit (MP-tiimit). Tiimin yksi työntekijä kouluttautui omaisneuvojaksi ja yhteistyö jatkui. Työntekijä osallistui projektiryhmään, täydennyskoulutukseen ja 19

21 vieraili sosiaalialan asiantuntijana päihderyhmässä. MP-Tiimien kanssa pyritään jatkamaan yhteistyötä. Osa terveysaseman muista työntekijöistä kävi Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu infokoulutuksen, mutta kiireisen työnkuvan takia he eivät osallistuneet työpajakoulutuksiin eikä vertaistuellinen omaisneuvonta käynnistynyt Runosmäen terveysasemalla henkilökunnan toteuttamana. FinFamin työntekijöiden toteuttama omaisneuvonnan päivystys kuitenkin tavoitti terveysasemalla omaisia ja keskusteluissa oli mukana myös vertaisia. Someron kaupunki, mielenterveysyksikkö ja sosiaalitoimi Toimintaa esiteltiin sekä mielenterveysyksikölle että sosiaalitoimiston työntekijöille. Hanke järjesti myös info-tilaisuuden, johon osallistui noin kymmenen työntekijää, mm. kouluterveydenhuollosta ja terveyskeskuksesta. Somerolla yritettiin järjestää mielenterveysomaistyön koulutus, mutta osallistujia ei ollut. Asiakasmäärä Somerolla on ollut pieni, mutta lisääntynyt hankkeen lopussa. Viimeisten kuukausien aikana toiminnan siirryttyä terveyskeskuksen tiloihin, omaisneuvontaan tuli kaksi uutta omaista. Myös vertaistuellinen omaisneuvonta toteutui yhden omaisen kanssa usean tapaamisen ajan. Muutamia yhteydenottoja tuli myös puhelimitse. Hanke oli sopinut aiesopimuksen mielenterveysyksikön kanssa, mutta itse toiminta sijoittui kuitenkin sosiaalitoimiston tiloihin vuoden 2016 kesään asti, mikä saattoi vaikeuttaa työntekijöiden sitoutumista toimintaan kesästä alkaen projekti sai tilat käyttöönsä terveyskeskuksen yläkerrasta. Työntekijä oli vain kerran viikossa kolme tuntia paikalla, joka rajoitti yhteistyön syvenemistä. Mielenterveysyksikön kanssa tehtiin yhteistyötä ja järjestettiin säännöllisin väliajoin palavereja, sillä pitkän välimatkan ja pienten resurssien takia heidän oli mahdoton osallistua Turussa pidettyihin ohjaus- ja projektiryhmätyöskentelyyn. Konkreettinen väline saada omaisia mukaan toimintaan oli kirje, jota mielenterveysyksikkö jakoi sekä omaisille että potilaille, jossa suositeltiin käyttämään omaisneuvontapalveluita. Yhteydenottoja ei kuitenkaan kirjeen myötä tullut. Koordinointi Auttava Omainen -hankkeen kokemusten mukaan vertaistuellinen keskusteluapu vaatii koordinaattoria työparityöskentelyn toteutuksen tueksi. Koordinaattorilla eli projektityöntekijällä on ollut myös vastuu ammattilaisten ja vertaisten kouluttamisesta. Koordinaattorin työnkuva on ollut moninainen. Hän toteutti ja suunnitteli yhdessä mielenterveysomaisten yhdistyksen muiden työntekijöiden kanssa vertaistukijoiden ja ammattilaisten koulutukset. Hän päivysti omaisneuvonnan päivystyspisteissä ja otti vastaan omaisia sekä piti yllä suhteita sote-ammattilaisiin hoitotahoilla. Esimerkiksi psykiatrisessa sairaalassa hän osallistui kehittämispäiviin, osastopalavereihin, osastonhoitajien kokouksiin yms. foorumeihin, joiden avulla yhteistyötä koordinoidaan. Hän järjesti omaisneuvontapalaverit sekä vertaisneuvojien ryhmätapaamiset, ryhmätyönohjaukset sekä virkistyksen. Koordinaattori välitti vertaisen keskusteluihin ja hoiti mahdolliset ongelmatilanteet. Lisäksi koordinaattori markkinoi ja mainosti toimintaa ja toimi median yhteyshenkilönä. Koordinaattori teki myös asiakastyötä, tapasi omaisia päivystyksessä ja ajanvarauksella sekä vastasi omaisten puhelinsoittoihin ja sähköposteihin. Koordinaattori osallistui myös muihin yhdistyksen työtehtäviin. 3.4 Auttava omainen -toiminnan työmuodot Omaisneuvontapäivystys 20

22 Omaisneuvontapäivystys on ollut hankkeen keskeisin työmuoto sen alusta alkaen. Päivystys aloitettiin 2012 Turun Kupittaan ja Halikon psykiatrisissa sairaaloissa, josta se laajeni hankkeen aikana Uudenkaupungin psykiatriseen sairaalaan sekä Turun Runosmäen ja Someron terveysasemille. Yhteistyötahot ovat tarjonneet tilat päivystystoiminnalle. Päivystysajat, eli ajat, jolloin työntekijä on tavattavissa ilman ajanvarausta, olivat seuraavat: Halikon sairaala ma ja to klo Kupittaan sairaala ma ja to klo Someron sosiaalitoimisto/terveysasema ti klo Uudenkaupungin sairaala to Runosmäen terveysasema pe klo 9-12 Omaisneuvonnan päivystys on tarkoitettu kaikille omaisille siitä riippumatta, onko heidän sairastunut läheisensä sillä hetkellä hoitojaksolla sairaalassa. Päivystystä pitää FinFami -yhdistyksen omaisneuvoja, joka on tavattavissa sairaalan tai muun yhteistyötahon osoittamassa erillisessä tilassa. Omainen voi tulla päivystysaikaan aikaa varaamatta saamaan keskusteluapua omaisneuvojalta. Jos kuitenkin omainen toivoo paikalle myös vertaisneuvojaa, omaisen kanssa sovitaan aika vertaistuelliseen omaisneuvontaan. Vertaisneuvojat eivät ole päivystyksissä mukana. (Liiteet 3, 4.) Vertaistuellisen omaisneuvonnan työparityöskentely Vertaistuellisessa omaisneuvonnassa sosiaali- ja terveysalan ammattilainen eli Auttava Omainen - mallin koulutuksen saanut sairaalan omaisneuvoja ja vapaaehtoinen vertaisneuvoja tukevat omaista yhteisessä tapaamisessa, jossa ammattilainen vastaa omaisen tarpeeseen saada tietoa sairaalan toiminnasta ja hoitomuodoista tai tavallisimmista hoitopoluista omaisen läheisen kohtaamassa sairaudessa. Vapaaehtoinen vertaisneuvoja voi puolestaan tukea omaista antamalla vastakaikua tunnepuolella sekä normalisoimalla tilannetta. Lisäksi hän voi kertoa omaa tarinaansa ja antaa toivoa paremmasta. Esimerkiksi selviytymistarinansa tai sairauden kanssa elämisen muodossa. Omainen voi tavata sairaalan omaisneuvojaa joko vertaisneuvojan kanssa tai ilman vertaisneuvojaa. Valinnan tekee omainen. Yhdistyksen omaisneuvoja toimii Auttava Omainen -mallissa vapaaehtoisten vertaisten koordinoijana sekä hoitaa omaisneuvonnan päivystystä, johon omainen voi tulla suoraan aikaa varaamatta tiettyinä, erikseen ilmoitettuina ajankohtina. Päivystyksessä ei ole mukana vapaaehtoista vertaisneuvojaa, mutta yhdistyksen omaisneuvoja voi tavata omaisia vertaisneuvojan kanssa, mikäli omainen on varannut ajan etukäteen ja toivonut mukaan vertaisneuvojan. Yhdistyksen omaisneuvojan ja sairaalassa toimivan sosiaali- ja terveysalan omaisneuvojan ero on siinä, mistä lähtökohdista omaista tuetaan. Yhdistyksen omaisneuvoja keskittyy löytämään voimavaroja omaisen elämästä ja tukee omaisen jaksamista kuuntelemalla kiireettömästi. Sairaalan omaisneuvoja taas keskittyy edellä mainitun lisäksi vastaamaan omaisen tarpeeseen saada tietoa sairastuneen sairaudesta sekä sairaalan käytännöistä. Vertaistuellinen omaisneuvonta keskittyy omaisen jaksamisen tukemiseen ja vertaisneuvojan mahdollistamaan tunteiden läpikäymiseen toisen samankaltaisen tilanteen läpikäyneen henkilön tukemana. 21

23 Vertaistuellisen omaisneuvonnan työparityöskentelyssä yhdistyy joko yhdistyksen omaisneuvojan tai sairaalan omaisneuvojan ammatillinen osaaminen vertaisneuvojan kokemukselliseen osaamiseen. Näin omaista voidaan tukea kokonaisvaltaisemmin, ottaen huomioon vahvemmin myös koetut tunteet faktatiedon ohella. Omaisneuvontaan hakeudutaan usein siksi, että oma jaksaminen on äärirajoilla. Vertaistukija osoittaa omaiselle tilanteen ymmärrystä ja peilaa asiakkaan kokemusta. Ammattilainen keskittyy omaisen omiin voimavaroihin sekä antaa tietoa läheisen sairaudesta. Vertaistuellista omaisneuvontaa juurrutettiin jatkohankkeessa FinFami -yhdistysten toimintaan. V-S FinFamin työntekijät pyysivät vertaisneuvojia mukaan keskusteluihin omaisen toivoessa vertaistukea. Juurrutus yhdistysten toimintaan onnistui hyvin Turussa, jossa ohjaus ja neuvonta on vakiintunut toimintamuoto. Vertaistuellisia omaisneuvontakeskusteluita oli 15 vuonna Vuonna 2016 V-S Fin- Famin työntekijät tekivät 41 vertaistuellista omaisneuvontakeskustelua. Myös Salon yhdistyksessä alettiin tarjota omaisneuvontaa ja siitä tuli selkeämmin markkinoitu toimintamuoto. Asiakkaille on myös tarjottu vertaisneuvojaa mukaan keskusteluihin, mutta yhtään vertaistuellista omaisneuvontakeskustelua ei toistaiseksi ole ollut. Omaisneuvonnan asiakkaiden määrä Salossa on kuitenkin lisääntynyt, osittain hankkeen myötävaikutuksesta. Salon työntekijä on osallistunut myös vertaistuellisen omaisneuvonnan koulutuksiin ja työpajoihin. Toimintaa juurrutetaan myös Salon yhdistykseen. Hanke saavutti tavoitteensa kesällä 2016, kun ensimmäinen vertaistuellinen omaisneuvontakeskustelu järjestettiin Turun psykiatrialla. Auttava Omainen -hankkeen kokemusten mukaan työparityöskentelyn malli on siirrettävissä sosiaali- ja terveysalan käytäntöön. Hankkeessa koulutettiin vuosina yhteensä 17 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista työparityöskentelyyn. Koulutetut omaisneuvojat ottivat vastaan omaisia kaikissa Varsinais- Suomen psykiatrisissa sairaaloissa eli Turun psykiatrian Kupittaan sairaalassa sekä Halikon ja Uudenkaupungin psykiatrisissa sairaaloissa. Työparina ammattilaisilla oli omaisen toivoessa koulutettu vertaisneuvoja eli (omainen). He tapasivat yhteensä 25 omaista. Vertaiset ovat olleet mukana yli puolessa omaisten tapaamisia. Omaisia tavattiin noin 1-5 kertaa (tilastoitu toiminta lokakuun 2016 loppuun Taulukko 6). Taulukko 6. Työparityöskentelyn asiakasmäärät Ryhmätoiminta 22

24 Auttava omainen hankkeen toimintamallia sovellettiin vuosina myös ryhmätoimintaan. Alkuhankkeessa toimineista Inspis- infoista ja omaistenilloista muodostui tietoillat- ryhmämalli, joita järjestettiin yhteistyössä hoitavan tahon kanssa. Hankkeessa toteutettiin ryhmätoimintaa, koska moni omainen koki osallistumisen vertaisryhmään mielekkääksi, ja toiminnan monipuolisuudella pyrittiin vastaamaan mahdollisimman monen omaisen tarpeisiin ja tavoittamaan entistä useampi omainen. Ryhmätoiminnalla edistettiin yhteistyötä hoitavan tahon kanssa. Yhteiset kokoontumiset ovat olleet mielekäs tapa viedä yhteistyötä eteenpäin ja tuoda omaisten tarpeita esille. Mukana olleet omaiset ovat palautteen perusteella hyötyneet toiminnasta. Tietoillat suunnattiin mielenterveys- ja päihdeomaisille ja niissä keskusteltiin potilaan omaisia askarruttavista, hoitoon liittyvistä kysymyksistä sekä psykiatrisesta sairaalahoidosta yleisesti. Paikalla olivat sairaalasta ainakin kaksi eri osaston sairaanhoitajaa, FinFamin omaisneuvoja ja vertaisneuvoja. Tietoiltojen sisältö oli vapaamuotoista keskustelua, jossa aiheena ovat psykiatriset hoitokäytännöt sekä omaisten tukimuodot. Omaiset tulivat paikalle ilmoittautumatta. Toisille omaisille osallistuminen ryhmämuotoiseen tukeen oli mielekkäämpää. Tietoilloissa voitiin informoida omaisia myös muusta kuin FinFamin tarjoamasta tuesta ja vertaisneuvoja kannusti omaisia mukaan toimintaan. Tietoillat ovat saaneet hyvää palautetta omaisilta. Ne ovat vieneet yhteistyötä eteenpäin hoitohenkilökunnan kanssa sekä tuoneet tehokkaasti omaisten tarpeita esiin hoitotaholle. Tietoiltoja järjestettiin Haikon sairaalassa kerran ja Turun psykiatrian Kupittaan sairaalassa seitsemän kertaa. Keskimäärin yhdellä tietoillalla on tavoitettu 3-7 -omaista. Halikon psykiatrisessa sairaalassa järjestettiin yksi tietoilta ja toteutuksesta keskusteltiin Uudenkaupungin psykiatrisen sairaalan kanssa. Tietoillat katsottiin näillä alueilla tavoittavan paremmin omaisia psykiatrian poliklinikoiden yhteydessä. Ensitietopäivät järjestettiin yhteistyössä MTKL:n tietopalvelu Propellin kanssa. Jo vuosia V-S FinFamin toiminnassa ollut ensitietopäivä järjestettiin syksyllä 2015 sairaalassa ja yhteistyössä Auttava omainen hankkeen kanssa, sillä konsepti soveltui hyvin myös hankkeeseen ja sairaalassa pidettävään ensitietopäivään. Päivään osallistui 15 omaista ja mukana omaisille puhumassa olivat ylilääkäri Jyrki Heikkilä, kuntoutusneuvoja Pirjo Metsäranta, kokemuskouluttaja ja projektityöntekijä. Kokemus oli positiivinen, mutta tilajärjestelyjen toimivuuden takia vuonna 2016 ensitietopäivät järjestettiin muualla. Omaisten abc kurssi: Halikon sairaalan mielialahäiriöosaston kanssa suunniteltiin yhteistyössä omaisten kurssi syksylle Vastaavaa kurssia on yritetty saada Halikkoon jo aikaisemminkin, mutta osallistujia ei ole saatu riittävästi. Jälleen kurssi piti perua vähäisen osallistujamäärän takia. Depressiokoulu: Toinen projektityöntekijä ohjasi yhdessä V-S FinFamin toiminnanjohtajan kanssa Tunne-Ukot depressiokouluryhmän miehille keväällä syksyllä Päihderyhmät: Jatkohankkeessa suunnattiin kohderyhmää päihdeomaisiin ja keskusteluapu tavoitti heitä varsinkin terveysasemilta. Omaisilta nousi tarve keskustella läheisten päihdeongelmista myös ryhmämuotoisesti. Ensimmäinen päihdeomaisten ryhmä aloitti Salon yhdistyksessä keväällä Ryhmä jatkoi tapaamisia myös syksyllä 2016, jolloin ryhmään osallistui neljä omaista. Ryhmä perustui vertaistukeen. Turussa aloitti syksyllä 2016 uusi päihdeomaisten ryhmä. Ryhmän ohjaajana toimi projektityöntekijän työparina päihdealla työskennellyt ja hankkeeseen työharjoittelun tehnyt sairaanhoitajaopiskelija. Ryhmä alkoi avoimella yleisöluennolla ja jatkoi suljettuna, teemallisena ryhmänä. Osallistujat valitsivat aiheet itse, ryhmässä sai tietoa mm. päihdepalveluista, sosiaalipalveluista, tukiasunnoista, omaisen omasta jaksamisesta. Osallistujia ryhmässä oli

25 Keskusteluilta Turun psykiatrian kanssa : Turun psykiatrian Kupittaan sairaalan hoidon tila herätti mediassa keskustelua keväällä Hanke otti tehtäväkseen järjestää omaisille keskustelutilaisuuden ylihoitajan ja lääkärin kanssa, omaisten kysymysten ja huolten vähentämiseksi. Keskusteluiltaa tarjottiin FinFamin jäsenille ja paikalla oli 14 osallistujaa, joista 9 oli omaisia. 3.5 AO-koulutusmalli Auttava omainen koulutusmalli on rakentunut hankkeen aikana kerättyjen käytännön kokemusten, hankkeen arviointitutkimusten ja omaisten hyvinvointi-/ vertaistutkimusten pohjalta. Alkuperäisestä ideasta, jossa vertainen päivystää psykiatrisissa sairaaloissa ja kohtaa omaisia on tultu työparityöskentelyn malliin, jossa vertainen ja sote -ammattilainen tukevat omaisia työparina. Koulutusmalliin sisältyy sekä vapaaehtoisten vertaisneuvojien koulutus että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutus. Malli on AO- toiminnan perusta ja sen avulla toimintaa voidaan toteuttaa tasalaatuisesti. Koulutusmalli kuvataan laajemmin hankkeessa tuotetussa julkaisussa: Opas vertaistuelliseen omaisneuvontaan, jossa kuvataan Auttava Omainen -toiminnan muodot, eri toimijoiden roolit, koulutuksen sisältö ja työparityöskentelyn haasteet ja hyödyt (Säilä & Taskinen). Työmalli on esimerkki kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä ammatillisen avun rinnalla sosiaali- ja terveysalalla. Oppaalla voidaan helpottaa Auttava Omainen -työmallin käyttöönottoa sekä omaisen huomioimista tuen yksilöllisenä tarvitsijana. Kuvio 2. Auttava Omainen -koulutusmalli Tässä raportissa esitellään koulutusmalli tiivistetysti. Koulutusmalli sisältää kuviossa 2. esitellyt osiot. Vertaisneuvojien koulutus koostuu AO-koulutusmallin mukaisesti kolmesta osasta: starttikoulutus, vertaisneuvojan työkalut ja vertaistuellisen omaisneuvonnan työpajat. Starttikoulutus on yhteinen Fin- Famin muiden vapaaehtoisten kanssa esim. tukihenkilöt jatkavat omaan koulutukseen, jota ei kuvata tässä koulutusmallissa. Sote- ammattilaisten koulutus on kaksiosainen: mielenterveysomaistyön koulutus ja vertaistuellisen omaisneuvonnan työpajat. 24

26 Vapaaehtoisten starttikoulutuksen sisältö on rakennettu V-S FinFami yhdistyksen perinteikästä vapaaehtoisten peruskoulutuspohjaa hyödyntäen sekä vapaaehtoisten koulutustoiveiden mukaan. Hankkeen aikana koulutukseen lisättiin sisältöä mielenterveyden ongelmista, päihdeongelmista ja kriisityöstä. Koulutusmalli on yhdistänyt V-S FinFamin koulutustarjontaa sekä monipuolistanut sitä. Mukana ovat lisäksi olleet myös Salon vapaaehtoiset. Auttavana omaisena toimimisesta kiinnostuneille tarjottu lisäkoulutus nimettiin vertaistukijan työkalutkoulutukseksi, johon vertaisneuvojaksi haluavat omaiset jatkavat starttikoulutuksen perusosasta. Koulutus antaa työkaluja vertaisneuvojana toimimiseen sekä jakaa aikaisemmin mukana olleiden vertaisten kokemustietoa. Jatkohankkeen aikana koulutusmalli laajeni sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutukseen sekä vapaaehtoisten vertaisneuvojien ja ammattilaisten yhteiseen työpajatyöskentelyn- koulutukseen. Koulutuskokonaisuus on saanut hyvää palautetta sen monipuolisuudesta sekä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä monessa eri muodossa Starttikoulutus Vapaaehtoisten starttikoulutus järjestettiin kaksi kertaa huhtikuussa 2015 ja 2016 (16h). Kouluttajana toimivat V-S -FinFamin työntekijät ja projektityöntekijät. Koulutuksessa käytiin läpi vapaaehtoistyön käsitteet ja periaatteet, yhdistysten toimintamuodot sekä vapaaehtoisten voimavarat ja jaksaminen. Koulutuksessa käsiteltiin myös erilaiset psykologiset kriisit ja yleisimmät mielenterveyden häiriöt ja päihdeongelmat. Koulutukseen osallistui vuosina vapaaehtoista. Palaute koulutuksista oli hyvää. Osallistujat olivat tyytyväisiä erityisesti kokemuspohjaisiin luentoihin (paneeli ja kokemuskouluttajan puheenvuoro), yleiseen keskusteluun ja koulutusohjelman monipuolisuuteen. Aiheiden käsittelyyn toivottiin kuitenkin enemmän aikaa ja koulutuksessa käytiin läpi päällekkäisiä asioita. Koulutuskokonaisuus olisi voinut olla johdonmukaisempi. Paneelikeskustelu oli avaava ja mielenkiintoinen. Mielenterveyden sairauksien ja päihdeasioiden läpikäynti kiinnostavaa ja hyödyllistä. Kokemusten jakaminen antoi paljon uusia näkemyksiä Vertaistukijan työkalut Starttikoulutuksessa mukana olleista vapaaehtoisista seitsemän osallistui vertaistukijan työkalut -koulutukseen, ja heistä 4 lähti mukaan toimimaan Auttavana Omaisena. Vertaistukijan työkalut järjestettiin keväällä 2015 Masennuksen monet kasvot nimellä täydennyskoulutustyyppisenä. Kouluttajana olivat projektityöntekijät ja psykoterapeutti Liisa Salmenperä. Koulutuksessa pohdittiin masennuksen ilmenemistä omien/läheisten kokemuksien kautta ja ryhmäydyttiin. Osallistujia oli 12. Ensimmäinen koulutusmallin mukainen työkalukoulutus järjestettiin keväällä Osallistujia oli 8. Palaute koulutuksesta oli kiitettävää. Osallistujat olivat tyytyväisiä päivien yhteishenkeen ja kannustavaan ilmapiiriin. Kiitosta saivat aiempien vertaistukijoiden kokemusten kuuleminen ja vastavuoroinen keskustelu. 25

27 3.5.3 Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu mielenterveysomaistyön koulutus Kesällä 2015 projektityöntekijöiden tekemässä kyselyssä (n=38) oli tullut ilmi, että hoitohenkilökunta toivoi koulutusta omaistyöhön liittyen sekä kokemusasiantuntijaa kertomaan kokemuksistaan. Yllättävää oli että yhdistyksemme tunsi vain joka toinen vastaaja. Enemmistö vastaajista vastasi, että ottaa myös omaisen huolen puheeksi ja tunnistaa omaisen tarpeet, mutta noin kolmasosa ei kokenut näiden tunnistamista helpoksi. Kyselyn tulosten pohjalta lähdettiin suunnittelemaan koulutuspakettia (4h) sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Syksyllä 2015 ja keväällä 2016 yhteistyötahoille tarjottiin maksuttomia mielenterveysomaistyön koulutuksia seuraavasti: Kaarinan kaupunki, Hovirannan koulu , osallistujia 45 Kupittaan sairaalassa , osallistujia 20 Runosmäen terveysasemalla , osallistujia 20 Halikon sairaalassa , osallistujia 7 Uudenkaupungin psykiatrisessa sairaalassa , osallistujia 30 Somerolle suunniteltiin ja markkinoitiin koulutusta syksyllä 2015 ja keväällä 2016, mutta se jouduttiin perumaan osallistujien puutteen vuoksi. Koulutuksessa tarjottiin tietopaketti mielenterveysomaistyöstä ja työmuodoista. Mukana oli myös kokemusasiantuntijan tarina mielenterveysomaisena olemisesta. Lisäksi koulutuksessa kerrottiin yleisesti omaisen prosessista läheisen sairastuessa psyykkisesti eli siitä, mitä perheessä silloin tapahtuu ja mitä ammattilaisen tulisi tässä tilanteessa ottaa huomioon. Koulutuksessa käsitellyt asiat pohjautuivat ajankohtaiseen tutkittuun tietoon vertaistuesta ja omaisen hyvinvoinnista. Tutkimustuloksista esitettiin koulutuksessa tiivis yhteenveto. Lisäksi koulutukseen kuului lyhyt yhdistysesittely ja Auttava Omainen -toiminnan esittely. Koulutuksen jälkeen sote- ammattilaiset jatkoivat halutessaan vertaistuellisen omaisneuvonnan työpajoihin ja alkoivat toteuttaa työparityöskentelyä vertaisneuvojan kanssa. Koulutuksen lopussa annettiin osallistujille lisätietoa ja motivoitiin ammattilaisia toimimaan omaisneuvojina. Koulutukset keräsivät kiitettävää palautetta. Osallistujat saivat paljon tietoa yhdistyksen toiminnasta, ja he kokivat pystyvänsä tukemaan omaisia paremmin. Erityisen tyytyväisiä oltiin kokemuspuheenvuoroon. Vertaisen oma tarina antoi uutta näkökulmaa osallistujille siitä, kuinka voi auttaa kokonaisvaltaisemmin ja ottaa huomioon omaisen koko perhe ja läheiset. Osa toivoi koulutuksen olevan kestoltaan pidempi ja mukaan toivottiin lääkärin puheenvuoroa. Perusterveydenhuollossa toivottiin yhteiskehittämistä, miten paremmin huomioida omaiset terveysasemalla Vertaistuellisen omaisneuvonnan työpajakoulutukset Työpajat järjestettiin kaksiosaisina keväällä 2015 ja Työpajoissa ajatuksena oli, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tutustuvat vapaaehtoisiin vertaisneuvojiin ja toiminnallisin menetelmin tutustuvat ja harjoittelevat vertaistuellista omaisneuvontaa. Koulutuksen lopussa käytettiin aikaa käytännön asioista keskusteluun, kuten miten vertaisneuvoja kutsutaan keskusteluun, mitä esitteessä lukee, mitä tietoja tilastoidaan. 26

28 Myös työpajoissa oli tarkoituksena jakaa aikaisemmin toiminnassa mukana olleiden vertaisten kokemustietoa. Toiminnassa aikaisemmin mukana olleita vertaisneuvojia osallistui yhteensä 12. Yhteistyötahoilta osallistujia tuli yhteensä 17: Halikon sairaalasta 4 hoitajaa, Kupittaan sairaalasta 5 hoitajaa, Uudenkaupungin sairaalasta 4 hoitajaa, PPPR- hankkeesta 1 sosiaaliohjaaja, Kaarinan kaupungilta palveluohjaaja perhe- ja vammaispalveluista sekä asumisohjaaja mielenterveys- ja päihdeyksiköstä sekä yksi hoitaja TYKS:n nuorisopsykiatrialta. Lisäksi mukana oli FinFami -Salon seudun työntekijöitä ja V-S -FinFamin työntekijöitä ja opiskelijoita. Palaute työpajoista oli erinomaista, asteikolla 1-10 keskiarvo oli 9.1, erityisesti toiminnallisiin menetelmiin ja avoimeen keskusteluun oltiin tyytyväisiä. Osallistujat pitivät koulutusta tarpeellisena ja sekä ammattilaiset että vertaiset kokivat hyötyneensä työpajoista. Työpajoista voi lukea lisää Vertaistuellisen omaisneuvonnan oppaasta (Säilä & Taskinen 2016). 3.6 Toimijoiden tukeminen Auttava Omainen -toiminnan vaikutukset ulottuvat koskemaan useita toimijoita. AO-Toiminta koskee tukea tarvitsevan omaisen lisäksi omaisneuvojaa, vertaisneuvojaa, hoitotyöntekijää, sairastunutta läheistä sekä omaisen lähipiiriä. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta omaisneuvontatyö on ennaltaehkäisevää työtä sosiaali- ja terveysalalla. Toimijoiden roolit kuvataan AO- toiminnan ulottuvuudet-kuviolla (liite 5). Omaiselle Auttava Omainen -toiminta tarjoaa maksutonta tukea oman toimintakyvyn ylläpitämiseen ja itsestä huolehtimiseen. Omaisneuvonnassa etsitään selviytymiskeinoja ja vaihtoehtoja elämänhallintaan omaisen yksilöllisestä näkökulmasta. Auttava Omainen -toiminnassa omainen saa tietoa ja tukea sekä ammattilaiselta että vertaiselta. Omaisneuvojalle toiminta tarjoaa mahdollisuuden omaisen yksilölliseen tukemiseen sekä vertaistuen hyödyntämiseen työparityöskentelyssä. Auttava Omainen -toiminta tarjoaa työkalun sairastuneen läheisten uupumisen ennaltaehkäisyyn. Vertaisneuvoja puolestaan saa mahdollisuuden auttaa muita ja kääntää oma kokemuksensa omaksi voimavarakseen. Vertaisneuvoja saa vastavuoroista tukea omaisena elämiseen ja vaikutusmahdollisuuksia FinFamin yhdistyksessä. Hoitotyöntekijälle toiminta tarjoaa mahdollisuuden huomioida ja ohjata omainen tuen piiriin sekä väylän niiden omaisten tukemiseen, joiden sairastunut läheinen on kieltänyt antamasta tietoa itseään koskevista asioista. Lisäksi Auttava Omainen -toiminta tarjoaa hoitotyöntekijälle keinon lisätä työn läpinäkyvyyttä ja eri toimijoiden välistä yhteisymmärrystä. Sairastunut läheinen saa toiminnasta tukea, tietoa ja voimavaroja, jotka auttavat perhettä jaksamaan kuormittavassa elämäntilanteessa. Omaisen läheiselle toiminta tarjoaa keinon ennaltaehkäistä sairastumista perheessä sekä antaa voimavaroja myös muille elämän osa-alueille. Läheisten huoli vähenee, perheessä on mahdollista saavuttaa parempi ilmapiiri ja laajempi vuorovaikutus. Lisäksi tieto sekä sairaudesta, että omasta jaksamisesta lisääntyy. Jotta toiminta on mahdollista, eri toimijoiden edellytetään toimivan tietyillä tavoilla. Omaisen edellytetään ottavan yhteyttä omaisneuvojaan sekä olemaan rohkea ja arvostamaan itseään kuormittavassa elämäntilanteessa. Omaisneuvojan on oltava innokas toimimaan omaisneuvojana sekä valmis kehittämään omaistyön osaamistaan ja motivoimaan omaista hakemaan tukea. Lisäksi hänen pitää olla sitoutunut noudattamaan Auttava Omainen -toimintamallia. Omaisnäkökulman esiintuominen työyhteisössä edesauttaa toimintaa. Vertaisneuvojalta toiminta edellyttää puolestaan oman omaiskokemuksen, voimavaroja auttaa muita sekä kouluttautumista Auttava Omainen -koulutusmallin mukaisesti. Toiminnalle on eduksi, jos hoitotyöntekijä on aktiivinen omaistyössä ja pitää tärkeänä omaisen 27

29 yksilöllisen tuen tarpeen tunnustamista. Sairastunut läheinen ja omaisen muut läheiset voivat tukea omaisen hyvinvointia kannustamalla ja hyväksymällä hakeutumisen avun piiriin ja tukemalla omaista pitämään huolta omasta jaksamistaan. Yhteiskunnallisesti Auttava Omainen -toiminta on ennaltaehkäisevää toimintaa omaisten hyväksi. Mielenterveysomaisten tukeminen vaikuttaa ennaltaehkäisevästi sairastumisiin ja lisää voimavaroja omaishoitajuuteen. Toiminnan juurtuminen ja levittäminen edellyttävät yhteiskunnalta omaistyön arvostamista, kehittämistä sekä sen mahdollistamista päätöksenteossa ja käytännössä Omaisneuvontapalaverit Sairaaloiden omaisneuvojien työtä tuettiin Auttava Omainen -mallissa säännöllisillä omaisneuvontapalavereilla. Omaisneuvontapalaverit olivat toimipaikkakohtaisia. Psykiatrisissa sairaaloissa Halikossa, Turun psykiatrialla ja Uudessakaupungissa järjestettiin työparityöskentelyn alettua noin 4-5 omaisneuvontapalaveria vuodessa. FinFamin työntekijä/ koordinaattori on ollut palaverin koollekutsuja. Omaisneuvontapalaverien tarkoitus on tehdä yhteistyötä hoitohenkilökunnan kanssa, jakaa tietoa omaisten kokemuksista sekä yleisesti omaisten näkökulmasta mielenterveys- ja päihdetyössä sekä pohtia omaisneuvonnan käytännön järjestelyjä osastoilla. Palavereihin on voitu kutsua mukaan osastonhoitajia/ylihoitaja ja sopia mm. työajan käyttöön ja toiminnan mainostamiseen liittyvistä asioista. Lisäksi palavereissa on käsitelty asiakascaseja, pohdittu millaisen omaiskokemuksen omaavaa vertaista voisi pyytää tapaamisiin mukaan sekä tiedotettu puolin ja toisin ajankohtaisista asioista. Halikossa saatiin hyviä kokemuksia myös vertaisneuvojien osallistumisesta palaveriin. Vertaisneuvojien mukanaolo lisäsi yhteishenkeä ja toi keskusteluihin useamman toimijan näkökulman. Vartaisneuvojien mukanaoloa ei kuitenkaan kaikissa työyhteisöissä katsottu tarpeelliseksi. Omaisneuvontapalavereilla haluttiin antaa ammattilaisille kokemus kuulluksi tulemisesta ja vaikutusmahdollisuuksista mielenterveysomaistyössä. Palaverit toimivat siltana hoitavan tahon omaistyön ja yhdistyksen omaistyön välillä. Keskustelu oli vapaamuotoista ja se lisäsi yhteishenkeä eri toimijoiden välillä. Tapaamisista tehtiin muistio. Kuva Liisa Salmenperä. Kuvassa Halikon psykiatrisen sairaalan omaisneuvojat, Salon yhdistyksen työntekijät, puheenjohtaja ja vertaisneuvojat 28

30 3.6.2 Täydennyskoulutus Auttava Omainen -toiminnassa tavoitteena on ollut hoitohenkilökunnan ja omaisten välisen yhteisymmärryksen lisääminen, johon pyrittiin hankkeen alussa koulutustoiminnalla. Jatkohankkeessa yhteisymmärrys on noussut erittäin tärkeäksi lähtökohdaksi työparityöskentelylle. Täydennyskoulutus on todettu hyväksi keinoksi tukea yhdessä työskentelyä. Ennen jatkohanketta vapaaehtoisia ja sote- ammattilaisia kouluttivat Leif Berg ja Sauli Suominen teemalla: Kun sairaus kohtaa perheen. Koulutuskokemus oli positiivinen ja jatkohankkeen lopulla työparityöskentelyä tekevät ja siihen koulutetut omaisneuvojat ja vertaiset saivat menetelmäohjausta perhetyön teemoista Leif Bergin johdolla. Osallistujia oli 22. Yhteisten koulutusten lisäksi koulutusta järjestettiin vertaisneuvojille yhdessä muiden FinFamin vapaaehtoisten kanssa. Päihteistä ja riippuvuuksista koulutti Jura Kaukametsä sekä Sari Castren ja masennuksesta Liisa Salmenperä. Osallistujia vapaaehtoisten koulutuksissa oli yhteensä 29. (Taulukko 1.) Vapaaehtoisten ryhmätyönohjaus, ryhmätapaamiset ja virkistys Vapaaehtoisia tuettiin ryhmätapaamisten, yksilötapaamisten, ryhmätyönohjauksen sekä kehittämispäivien avulla. Jaksamisen ja ryhmäytymisen tueksi vapaaehtoisille järjestettiin myös virkistystoimintaa. Virkistystoimintaa järjestettiin yhteistyössä yhdistysten muiden vapaaehtoisten kanssa. Vertaistukijalla oli aina käytettävissään myös yhdistyksen koordinaattorin tuki. Vapaaehtoisia kannustettiin ottamaan yhteyttä ja vapaaehtoisiin pidettiin tiiviisti yhteyttä. Jokaisen vertaistuellisen omaisneuvontatapaamisen jälkeen keskustelu purettiin vapaaehtoisen kanssa. Ryhmätyönohjaus: Vertaisneuvojat osallistuivat yhdessä FinFamin muiden vapaaehtoisten kanssa ryhmätyönohjaukseen. Työnohjaajana toimi yhdistyksen ulkopuolinen työnohjaaja. Työnohjausta tarjottiin 3-6 kertaa vuodessa. Työnohjauksella tuettiin vertaisneuvojien jaksamista. Vertaisneuvojien toivoessa myös hanketyöntekijä/ koordinaattori osallistui työnohjaukseen. Ryhmätapaamiset: Tapaamisia järjestettiin tarpeen mukaan muutamia vuoden aikana. Ryhmätapaamisissa auttavien omaisten ryhmä tapasi toisiaan ja jakoi kokemuksia vertaistukijana toimimisesta. Tapaamisissa myös tiedotettiin vapaaehtoisia tulevasta toiminnasta ja käytiin palautekeskustelua. Vertaistukijat pitävät ryhmätapaamisia mielekkäinä, sillä muuten he tapasivat toisiaan harvoin työnohjaustenkin ollessa erikseen eri alueiden vertaisneuvojille. Lisäksi ryhmätapaamiset kokemuksen mukaan vahvistivat vertaisneuvojien me- henkeä ja loivat turvallisen ilmapiirin aiheeseen liittyvälle keskustelulle. (Taulukko 2.) Vapaaehtoisten kehittämis- ja virkistyspäivä: järjestettiin kaksi kertaa vuodessa yhdessä FinFamin- muiden vapaaehtoisten kanssa. Päivän tavoitteena oli ryhmäyttää vapaaehtoisia ja antaa voimavaroja sekä mahdollisuuksia itse vaikuttaa vapaaehtoistoiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Kehittämisosiosta vastasivat yhdistyksen vapaaehtoistyön koordinaattori ja omaistyöntekijä. Lisäksi päivän virkistysosioon voitiin kutsua ulkopuolinen asiantuntija. (Taulukko 2.) 29

31 4 MARKKINOINTI JA TIEDOTUS Jatkohankkeessa tiedottaminen ja markkinointi perustuivat hankkeen aikaisemmille, tehokkaiksi havaituille toimintatavoille ja viestintäsuunnitelmille. Toiminnan esitteet ja mainosmateriaali, näkyvyys sosiaalisessa mediassa sekä läsnäolo ja näkyvyys yhteistyötahoille olivat tärkeimpiä jatkohankkeen tiedotuskanavia. Omaisneuvonnan esitteet Omaisneuvonnan perusesite päivitettiin jatkohankkeessa yleisesitteeksi, jonka avulla ammattilaiset ohjasivat omaisia omaisneuvonnan päivystyksiin ja omaisyhdistyksiin. Omaisneuvontapalavereissa luotiin jokaiselle yhteistyötaholle oma omaisneuvonnan esite, jossa on hoitotahon omaisneuvojien yhteystiedot. Esitteet olivat jaossa omaisneuvontaa toteuttavilla osastoilla Turun psykiatrialla ja sairaanhoitopiirin Halikon ja Uudenkaupungin psykiatrisissa sairaaloissa (Liite 3). Nettisivut ja nettiajanvaraus Keväällä 2015 hankkeessa raikastettiin nettisivujen ulkoasua ja samalla panostettiin markkinointiin. Projektityöntekijät osallistuivat digimarkkinoinnin koulutukseen, jonka myötä hankkeessa perustettiin Instagram- tili, ja myös Facebook- päivitykset tehostuivat. Näiden toimenpiteiden myötä saatiin lisää näkyvyyttä ja seuraajia sosiaalisessa mediassa. Apuna sosiaalisen median sisällön luomisessa käytettiin salolaisen markkinointitoimiston nuorten työllistämistempaukseen palkattuja nuoria. Kaksi salolaista nuorta naista neuvoivat projektiyöntekijöille Instagramin ja Facebookin ja Twitterin käyttöä. Auttava omainen nettisivuille saatiin loppuvuodesta 2015 sähköinen ajanvarauskalenteri, jonka kautta asiakkaat pystyivät varaamaan omaisneuvonnan päivystyspisteisiin ajan joko työntekijälle tai työntekijälle ja vertaiselle. Ajanvarauksia tuli vuosina netin kautta 42. Omaisvideot Markkinoinnin tueksi hankkeessa päätettiin luoda lyhyitä videoita omaisten tarinoista ja vertaistuen voimasta. Videoiden suunnittelu alkoi jo kesällä 2015, jolloin vapaaehtoisten kanssa ideoitiin videoiden aiheita ja tyyliä. Sen jälkeen vapaaehtoisilta ja omaisilta pyydettiin heidän tarinoitaan videoissa käytettäviksi. Tarinat muokattiin käsikirjoitusmuotoon ja videot kuvattiin syksyllä. Tarinoissa esiintyvät ovat näyttelijöitä, jotka tulivat mukaan vapaaehtoisina ja ilman korvausta. Myös hankkeen ja yhdistyksen vapaaehtoisia osallistui kuvauksiin. Videoinnin ja editoinnin hoiti turkulainen Lens Production- yritys. Videot julkaistiin tammikuussa 2016 hankkeen nettisivuilla ja ne ovat katsottavissa YouTube- verkkopalvelussa. Loppuvuoteen 2016 mennessä videot ovat keränneet yhteensä 8778 katsojaa. (Liite 6.) Sisäinen viestintä Hankkeen toiminnasta tiedotettiin säännöllisesti yhdistysten jäsenkirjeissä, nettisivuilla ja sähköpostitse. Auttava omainen uutiskirje ilmestyi 2-4 kertaa vuodessa, ja siinä tiedotettiin ajankohtaisista asioista. Uutiskirjeellä on 270 tilaajaa. Myös yhteistyötahojen nettisivuilla (Turun kaupunki ja VSSHP) oli linkki hankkeen nettisivuille. Hankkeen esitteet olivat esillä yhteistyötahoilla ja niitä vietiin myös lähiseutujen kirjastoihin, terveyskeskuksiin ja muihin yhdistyksiin. 30

32 Medianäkyvyys Seuraavat hankkeeseen liittyvät artikkelit julkaistiin lehdissä (Liite 7) : Uudenlaista apua mielenterveyspotilaan omaisille. Hospitaali 2/2016. Psykiatriseen sairaalaan etsitään vertaisneuvojia. Laitilan Sanomat Vapaaehtoisia toivotaan vertaisneuvojiksi psykiatriseen sairaalaan. Uudenkaupungin Sanomat Vertaistuki-omainen antaa toivoa. Salolaisten ja somerolaisten mielenterveyspotilaiden omaisten toivotaan käyttävän rohkeammin hyväkseen maksutonta keskusteluapua. Salon Seudun Sanomat Mielenterveysomaisille maksutonta omaisneuvontaa. Turun Sanomat Mielenterveysomaisille maksutonta omaisneuvontaa Runosmäen terveysasemalla. Ruutiset 4/2015 Arvokasta tukea mielenterveysomaisille, Uudenkaupungin sanomat Yksin ei tarvitse jaksaa. Mielenterveyspotilaiden omaisille apua. Vakka- Suomen Sanomat Kansainvälisyys Syksyllä 2015 projektityöntekijät ja hankkeen vertaisneuvoja osallistuivat 4th European Conference on Mental Health konferenssiin Riikassa. Toinen projektityöntekijä ja vertaisneuvoja pitivät yhdessä konferenssissa suullisen esityksen hankkeen työmuodoista. Esitys keräsi noin 40 kuulijaa ja siitä saatiin muilta osallistujilta hyvää palautetta. Verrattuna aikaisempiin konferensseihin joihin on hankkeen aikana osallistuttu, esitys keräsi enemmän kuulijoita ja herätti enemmän keskustelua. Erityisesti vertaisneuvojan kokemuspuheenvuoro, sekä esityksen nimi: From despair to understanding turning the experience of having a family member with a mental illness into a resource, kiinnostivat kuulijoita. (Liite 8.) 5 POHDINTAA 5.1 Yhteenvetoa hankkeesta Auttava Omainen -toiminta on ollut sosiaali- ja terveysalan hoitotahojen kanssa yhteistyössä toteutettavaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa mielenterveys- ja päihdeomaisten hyväksi. Auttavat omaiset, eli vertaisneuvojat työskentelivät työparina yhdessä hoitotahojen sote-ammattilaisten kanssa tarjoten kokonaisvaltaista tukea omaisille ajanvarauksella. Sekä vertaisneuvojat, että sote-ammattilaiset koulutettiin Auttava Omainen -koulutusmallin mukaisesti tehtäväänsä. Lisäksi yhdistyksen työntekijä päivysti hoitotahoilla. Omaisneuvonnan päivystykseen voi tulla aikaa varaamatta. Omaisille järjestettiin hoitotahojen kanssa yhteistyössä tietoiltoja, joissa käsiteltiin läheisen sairastumista omaisen näkökulmasta. Auttava Omainen -koulutusmalli toi sote-ammattilaisille näkyväksi omaisten näkökulmaa ja heidän elämäänsä sairastuneen rinnalla. Koulutuksilla pyrittiin tuomaan esiin omainen yksilöllisenä tuentarvitsi- 31

33 jana. Vapaaehtoisille vertaisneuvojille koulutukset toivat tietoa mm. mielenterveys- ja päihdeongelmista, oman tarinan kertomisesta, toisen tukemisesta ja vuorovaikutustaidoista. Ammattilaisten ja vertaisten yhteisissä työpajakoulutuksissa harjoiteltiin työparina toimimista. Toimintaa koordinoi yhdistyksen työntekijä, joka vastasi koulutuksista, yhteistyösuhteista hoitotahojen kanssa, markkinoi toimintaa, osallistui eri foorumeihin yhteistyön vahvistamiseksi, välitti vertaisneuvojat hoitotahojen omaisneuvontoihin, hoiti mahdolliset ongelmatilanteet sekä toimi median yhteyshenkilönä. Lisäksi koordinaattori vastasi virkistystoiminnasta sekä päivysti sovittuina aikoina hoitotahojen omaisneuvontapisteillä ja ajanvarauksella sekä vastasi omaisten puheluihin ja sähköposteihin. Kuvio 3 Auttava Omainen- hankkeen vaiheet Alkuperäisistä AO hankkeen tavoitteista, joissa visiona oli kuulluksi tullut omainen, joka saa vertaistukea ja jota autetaan vaikean ajan yli, kehittyi jatkohankkeessa ainutlaatuinen työparityöskentelyn malli, jonka avulla sote- ammattilaiset voivat huomioida omaiset psykiatrisessa hoidossa ja peruspalveluissa yksilöllisinä tuen tarvitsijoina. Vertaisten päivystysideasta kehittyi sote ammattilaisen ja vertaisen yhteistyömuoto, jota tukemaan rakennettiin koulutusmalli. Kokemukset työparityöskentelystä ovat olleet erinomaisia. Koulutukset tukevat yhteisymmärrystä ja ammattilaisten ja vertaisten yhteistyö on ollut rikasta. Omaiset kuvaavat 32

34 palautteissaan tukea tärkeäksi. Asteikolla yhdestä viiteen he antoivat omaisneuvonnalle yleisarvosanaksi 4.6 ja vertaisen läsnäolon hyödyllisyydelle arvosanan 4,7. Tapaamisajan järjestyminen, tapaamisien ilmapiiri ja omaisen kokema olen tärkeä tunne sai palautteissa paljon kiitosta. On tuiki tärkeää työtä ja jaksamiseni suurin apu juuri nyt. Vertaisen jakama kokemus oli korvaamattoman arvokasta. 5.2 Työparityöskentelyn haasteet ja mahdollisuudet Kuvio 3. Työparityöskentelyn haasteet Auttava Omainen työparityöskentelyn haasteita kuvataan kuviossa 3. Kuviossa on jaoteltu haasteet perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, omaisten tavoitettavuudessa sekä toiminnan koordinoinnissa. Auttava Omainen -toimintamalli ei jatkohankkeen aikana toteutunut työparityöskentelynä perusterveydenhuollossa. Syitä tähän voi olla useita. Perusterveydenhuollon kanssa yhteistyötä ehdittiin tekemään lyhyemmän aikaa eikä toiminta ehtinyt juurtua sinne. Voi kuitenkin olla, että työparityöskentelyä on hoitokäytäntöjen takia myös helpompi toteuttaa erikoissairaanhoidossa. Perusterveydenhuollon suurimpana haasteena oli työntekijöiden työnkuva. Terveysaseman kiireiseen vastaanottotyöhön oli haasteellista saada sopimaan työparityöskentelyä. Toisaalta terveysasemien henkilökunta toivoi 33

35 lisätietoa omaisten tukemiseen ja huolen puheeksi ottamiseen liittyvissä asioissa. He osallistuivat koulutuksiin, ja terveysasemilla Turun Runosmäessä ja Somerolla toimi yhdistyksen työntekijän ylläpitämä omaisneuvontapäivystys, johon henkilökunta ohjasi asiakkaita. Yhteistyö oli avointa, mutta sen käytännöt alkoivat vasta muotoutua. Erikoissairaanhoidossa vastaan tulleita haasteita pohdittiin omaisneuvontapalavereissa. Työssä yleisemmin esiin nousseet haasteet liittyivät hoitajien ajankäyttöön. Välillä oli epäselvää, kuinka paljon työaikaa omaisneuvontaan sai käyttää. Omaisneuvojia mietitytti oliko työyhteisölle haittaa siitä, että keskustelujen ajan työntekijä oli pois osaston vahvuudesta. Ratkaisuna näihin kysymyksiin olisi työnantajan selkeä kanta ja ohjeet työn toteuttamiseksi. Haasteena erikoissairaanhoidon kanssa on ollut kirjaaminen. Omaisen kanssa tehtävää työtä ei voi kirjata suoritteeksi. Omaisneuvonta ei ole potilaan hoitoa ja siitä ei jää merkintää potilastietoihin. Työlle kaivataan lisää näkyvyyttä. Toinen usein puheeksi tullut haaste oli omaisneuvontatyön päällekkäisyys osastoilla jo muutenkin tehtävän perheohjauksen kanssa. Tämä kysymys selkeytyi usein työn alkaessa. Mutta edelleen toiminnasta vähemmän tietävien, oli hankala erottaa omaisneuvonnan tuoma hyöty tai lisäarvo omaiselle. Työtä tehneet omaisneuvojat puolestaan näkivät toiminnan erityisen tärkeänä työkaluna omaisen yksilölliseen tukemiseen. Omaista tavataan ilman potilasta ja keskustelu keskittyy omaisen jaksamiseen ja voimavaroihin. Myös hoitajan objektiivisuuteen liittyy haasteita. Hoitajat ovat välillä kokeneet hankalaksi ottaa vastaan omaisia, joiden läheiseen heillä on hoitosuhde. Tämä aiheuttaa rooliristiriitaa. Ratkaisuna on ollut oman osaston omaisten ohjaaminen toisen osaston omaisneuvojille. Ratkaisu oli toimiva, silloin kun työyhteisöön oli kouluttautunut useampi omaisneuvoja. Omaisneuvontapäivystyksen haasteena puolestaan on koko hankkeen aikana ollut vähäinen asiakasmäärä. Päivystykset ovat kuitenkin lisänneet toiminnan näkyvyyttä ja olleet arvokkaita niiden kautta syntyneen yhteistyön vuoksi. Lisäksi sekä ammattilaisilta että omaisilta on kuultu, miten huojentavaa on tietää, että on olemassa paikka ja aika, johon mennä tai ohjata tukea tarvitseva omainen. Tieto voi jopa auttaa jaksamaan ilman yhteydenottoa. Ajanvarauksella tapahtuva toiminta tavoittaa kuitenkin hankkeen kokemusten mukaan omaisia useammin. Internetissä toimiva ajanvarauslinkki on lisännyt ajanvarausten määrää hieman, mutta ei merkittävästi. Myös omaisten tietoiltojen haasteena on ollut osallistujien vähyys. Tietoillat näyttäisi kuitenkin olevan toimiva malli sairaaloissa, ja sitä kannattaisi kokeilla myös avohoidon puolella. Jatkossa perusterveydenhuoltoon voisi kehittää vastaavan ryhmämallin. Yleisenä haasteena työssä on ollut omaisten tavoitettavuus, asia, jonka kanssa myös hanketyöntekijät päivittäin kipuilevat. Sekä omaisneuvojat että vertaiset toivoisivat omaisia lisää. Toiminnasta tiedottamisen ja mainostamisen, kokemusasiantuntijan puheenvuorojen ja koulutustenkaan kautta ei määrää kaikissa sairaaloissa ole saatu lisättyä. Edelleen koetaan, että omaisia pitäisi tiedottaa toiminnasta vieläkin enemmän ja henkilökohtainen pyyntö kannustaisi parhaiten omaista yhteydenottoon. Myös hoitohenkilöstön vaihtuminen ja työn kiireisyys lisäävät haastetta omaisten tavoittamiseen. Työparityöskentelyn koordinointi luo FinFamin työntekijän työnkuvaan omat haasteensa. Kuitenkin vapaaehtoisen koordinoiminen ammattilaisen työpariksi on sujunut hyvin. Yhteisen tapaamisajan sopiminen on sujunut joustavasti hoitotyöntekijöiden työajoista ja vertaisneuvojien paikalle pääsemisestä 34

36 huolimatta. Sairastumiset ja ajan peruutukset on saatu koordinaattorin välityksellä sujumaan. Eri organisaatioiden toimintatavat luovat haasteita koordinointiin. Vaikka toiminnalla on yhteiset puitteet, on käytännöistä sovittava erikseen joka organisaatiossa. Säännölliset omaisneuvontapalaverit ovat auttaneet tässä asiassa. 5.3 Jatkosuunnitelmat Hankkeen päättyessä sekä Varsinais-Suomen yhdistys että Salon seudun yhdistys ovat hakeneet lisärahoitusta perustoimintaansa jatkaakseen ja levittääkseen Auttava Omainen -toimintaa toimialueillaan. Yhdistykset tekevät jatkossakin tiivistä yhteistyötä AO-toiminnan osalta muun muassa koulutusten ja virkistystapahtumien osalta. AO-toiminnassa luotu yhteistyö yhdistysten välillä on tuonut yhdistyksiä lähemmäs toisiaan ja madaltanut näin kynnystä yhteistyöhön uuden Moip!-yhteistyöhankkeen lisäksi muissakin yhteyksissä. FinFami - Salon seudun mielenterveysomaiset ry:ssä toivotaan haetun lisärahoituksen myötä mahdollisuutta juurruttaa hankkeessa luotua toimintaa aiempien yhteistyökumppaneiden kanssa sekä levittää toimintaa koskemaan uusia yhteistyötahoja. Neuvotteluja on käyty seudun terveyskeskusten sekä avohoidon poliklinikoiden kanssa yhteistyön aloittamisesta vuonna Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset -FinFami ry:n toiminta-alueen joidenkin kuntien kanssa on käyty keskustelua Auttava omainen toiminnan toteuttamisesta peruspalveluiden yhteydessä. Lisäksi keskusteluja on käyty siitä, että toiminta levitettäisiin ulottumaan koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen aikuispsykiatrian yksiköihin. Auttava Omainen -hanke saavutti tavoitteensa. Vertaistuellinen omaisneuvonta käynnistyi jatkohankkeen aikana erikoissairaanhoidossa hyvin. Kaikissa kolmessa Varsinais- Suomen alueen psykiatrisessa sairaalassa työskentelee tälläkin hetkellä Auttava Omainen -koulutuksen saaneita omaisneuvojia ja FinFamin koordinoimia vertaisneuvojia. Omaisia tuetaan kokonaisvaltaisesti ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan työparityöskentelyllä. Hankkeen luoma toimintatapa on yhteinen Turun psykiatrian ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kanssa, millä toivomme olevan yhteistyötä ja omaisten huomiointia lisäävää merkitystä tulevan psykiatrian fuusion kannalta. Auttava Omainen -hanke on luonut fuusioon yhteisen omaisten kohtaamiseen liittyvän toimintatavan. Auttava Omainen -työmalli on todettu toimivaksi tavaksi tukea omaisia läheisen psykiatrisen osastohoidon aikana ja toivomme mallin siirtyvän tulevaisuudessa käytäntöön myös avohoidon ja peruspalveluiden puolella. Toivomme myös muiden omaisyhdistysten ja hoitotahojen soveltavan mallia omaisten tukemiseen. Sairaanhoitaja, tietokirjailija, pähdeasiantuntija Jan Holmberg arvioi loppuseminaarissa hanketta seuraavasti: Auttava Omainen -hankkeen helmi on vertaistuellisen omaisneuvonnan mallissa ja työparityöskentelyssä. Työparityöskentelyä ja päivystystä tehdään monessa paikassa ja se toimii hyvin kaikissa Varsinais-Suomen psykiatrisissa sairaaloissa. Hanke on avannut kaikkien toimijoiden silmiä uudenlaiselle toiminnalle sekä tiivistänyt ja lisännyt alueellista verkostoitumista. Hanke on ollut hyvin suunniteltu ja toteutettu, voimaannuttava, positiivinen ja ennakkoluuloja poistava. Toiminta on 35

37 ollut läpinäkyvää, jota vahvistaa hankkeessa luotu opas yhteistoimintaan, jota voitaisiin hyödyntää myös valtakunnallisesti. (Holmberg 2016.) 36

38 8 LÄHTEET Holmberg, J Kokemusasiantuntijuutta komppaamassa. Hankkeen arviointia loppuseminaarissa Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Monipuolista sisällöllistä ja rakenteellista kehittämistä THL. Artikkeli: "Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä -projektin ( ) väliarviointi Tampereella ja Etelä-Pohjanmaalla" ( ). Viitattu Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Kehittyviä käytäntöjä Artikkeli "Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä - projekti ( ) Tampereella ja Etelä-Pohjanmaalla" (35-39). 7.pdf?sequence=1. Viitattu Koponen T, Jähi R, Männikkö M, Lipponen V, Åstedt-Kurki P & Paavilainen E Mielenterveyspotilaan läheisenä olemisen moninaisuus tutkimuskohteena vertaisryhmä Hoitotiede, vol 24, no Koskinen, S. Ranta, J. & Uutela, P Mielenterveysomaisten tuki Delfoi-arviointitutkimus mielenterveysomaisille tarjottavan tuen mahdollisuuksista Varsinais-Suomen alueella vuonna Varsinais- Suomen mielenterveysomaiset - FinFami ry ja Auttava omainen- projekti. Metodix oy / Viitattu Korkeila, Jyrki, Joutsenniemi, Kaisla, Sailas, Eila & Oksanen, Jorma (2011) Lukijalle. Teoksessa Jyrki Korkeila, Kaisla Joutsenniemi, Eila Sailas & Jorma Oksanen (toim.) Irti häpeänleimasta. Helsinki. Kustanus Oy Duodecim Koskinen, S. Ranta, J. & Uutela, P Mielenterveysomaisten tuki Delfoi-arviointitutkimus mielenterveysomaisille tarjottavan tuen mahdollisuuksista Varsinais-Suomen alueella vuonna Varsinais- Suomen mielenterveysomaiset - FinFami ry ja Auttava omainen- projekti. Metodix oy /Viitattu Nyman, M. & Stengård, E Mielenterveyspotilaiden omaisten hyvinvointi. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry, Helsinki. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. Ojanen, A & Tölkkö L Vertaistuellisen omaisen ja sote -ammattilaisen yhteistyö omaisneuvonnassa.opinnäytetyö, Turun AMK. Poikkimäki, J. & Salminen, J Vertaistuellisen omaisneuvonnan vaikuttavuus omaisen hyvinvointiin. Opinnäytetyö, Turun AMK. Säilä S. & Taskinen E OPAS VERTAISTUELLISEEN OMAISNEUVONTAAN -vapaaehtoisen ja ammattilaisen työparityöskentely. Auttava omainen- vertaistukea mielenterveys ja päihdepalveluihin hanke. Varsinais- Suomen mielenterveysomaiset -FinFami ry. Taskinen. E & Uutela, P Väliraportti. Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa

39 LIITTEET Liite 1. Ohjaus- ja projektiryhmien kokoonpanot Ohjausryhmän kokoonpano: 1. Maria Oksanen Mäkelä, ylihoitaja, Turun psykiatria 2. Mia Blomqvist, hallinnollinen osastonhoitaja, Halikon sairaala, VSSHP 3. Oili Huhtala, toiminnanjohtaja, FinFami Pirkanmaa 4. Silja Runsten apulaisylilääkäri, mielenterveys- ja päihdepäivystys, VSSHP 5. Marita Päivärinne, Terveyden edistämisen koordinaattori, Salo 6. Kristiina Hellsten, hankejohtaja, Turku Hyvinvointiala 7. Ulla Hohkuri, kriisityöntekijä,turun kriisikeskus 8. Pirjo Metsäranta kuntoutusneuvoja MTKL 9. Niina Jalo, Projektipäällikkö, Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke 10. Sirpa Vainio, Projektipäällikkö, Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke 11. Elisa Lehtonen, puheenjohtaja Finfami - Salon seudun mielenterveysomaiset ry 12. Sirpa Pahalahti, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry 13. Samuli Koskinen toiminnanjohtaja Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry 14. Pinja Uutela, Jussi Ranta, Elina Taskinen, Satu Säilä Auttava omainen -projektityöntekijät Projektiryhmän kokoonpano: 1. Jaakko Rekola, osastonhoitaja, Turun psykiatria,tuomas Kantonen, osastonhoitaja, Turun psykiatria 2. Katja Ernvall, apulaisosastonhoitaja, Halikon sairaala 3. Laiho Pia, sosiaalityöntekijä, Uudenkaupungin sairaala 4. Veera Vainila, apulaisosastonhoitaja, Uudenkaupungin sairaala 5. Hanna Ahola, projektikoordinaattori, PPPR- hanke, Jaana Virta, sosiaaliohjaaja MP-tiimit 6. Jaana Knaapi-Lehtonen, omaistyön koordinaattori, FinFami Salon seutu 7. Kirsi Haapavaara, vertaisneuvoja Salo 8. Markku Santavuori, vertaisneuvoja Turku 9. Samuli Koskinen, toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry 10. Elina Taskinen, Satu Säilä, Pinja Uutela, Jussi Ranta, projektityöntekijät, Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry 38

40 Liite 2 (1) Omaisneuvonnan yleisesite 39

41 Liite 2 (2) Omaisneuvonnan esitteet: Turun psykiatria 40

42 Liite 2 (3) Omaisneuvonnan esite Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala 41

43 Liite 2 (4) Omaisneuvonnan esite Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala 42

44 Liite 2 (5) Omaisneuvonnan esite Halikon psykiatrinen sairaala 43

45 Liite 3. AO - toiminnan näkökulmat 44

46 Liite 4. Olennaista vertaistuellisessa omaisneuvonnassa -infoesite 45

47 Liite 5 (1) Omaisen palautelomake omaisneuvonnasta ASIAKASTIETOLOMAKE Rengasta oikea vaihtoehto Oletko käynyt aikaisemmin kuluneena vuonna omaisneuvonnassa? Kyllä En Sukupuoli Ikä Koulutus Pääasiallinen toiminta Kotikunta (kirjoita viivalle) Nainen Mies alle 18 v v v v v yli 80 v Perusaste 1) Toinen aste 2) Korkea-aste 3) Lapsi/koululainen Opiskelija Yrittäjä Palkansaaja Työtön Vanhempain-/hoitovapaalla Eläkkeellä Muu 1) Perusasteen koulutuksia ovat esim. kansakoulu, keskikoulu, peruskoulu 2) Toisen asteen koulutuksia ovat esim. ylioppilastutkinko, ammatilliset perustutkinnot, ammatti- ja erikoistu3) Korkea-asteen koulutuksia ovat esim. opistoaste-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot PALAUTE OMAISNEUVONNASTA Rengasta sinulle sopiva vaihtoehto liian vähän riittävästi 1. Tulin kuulluksi ja huomioon otetuksi Vastasi odotuksiani ja toiveitani Auttoi minua tilanteessani Vertaistukijan läsnäolo oli hyödyllistä Muuta palautetta: Tietoja kerätään toiminnan kehittämiseksi ja RAY raportointia varten. KIITOS AVUSTASI! Liite 5 (2) Omaisneuvontatyön itsearviointilomake ammattilaisille 46

48 Varsinais-Suomen mielenterveisomaiset FinFami ry FinFami Salon seudun mielenterveysomaiset ry ITSEARVIOINTI OMAISNEUVONNASTA (Lomake perustuu FinFami Pirkanmaan itsearviointilomakkeeseen) Jokaisesta puhelimitse tai henkilökohtaisessa tapaamisessa tapahtuvasta omaisneuvonnasta kootaan seuraavat tiedot: Työntekijän/ vertaisneuvojan nimikirjaimet Päivämäärä Neuvontapaikka 1. Omaisen kohtaaminen puhelinneuvonta/tapaaminen/sähköposti 2. Onko omainen käynyt aikaisemmin omaisneuvonnassa Ei Kyllä, kuinka monta kertaa? 3. Oliko tapaamisessa omaisen lisäksi muita perheenjäseniä? 4. Mistä omainen oli saanut tiedon omaisneuvonnasta? 5. Minkä asian vuoksi omainen otti yhteyttä juuri nyt? 6. Mikä oli mielestäsi a) tärkein käsitelty asia omaisneuvonnassa b) toiseksi tärkein käsitelty asia c) kolmanneksi tärkein käsitelty asia 7. Ympyröi, jos toteutui omaisneuvonnassa a) tapaamisessa tehtiin omaisen tilannekartoitus b) tapaamisessa kuunneltiin omaisen huolia c) tapaamisessa etsittiin ratkaisuja ongelmiin d) tapaamisessa annettiin tietoa sairaudesta e) tapaamisessa puhuttiin perheen vuorovaikutuksesta f) tapaamisessa käsiteltiin tunteita g) tapaamisessa tehtiin kriisisuunnitelma h) tapaamisessa käsiteltiin omaisen omia voimavaroja i) tapaamisessa annettiin tietoa palveluista j) tapaamisessa annettiin tietoa etuuksista 8. Omaisneuvonnan jatko, ympyröi sopivat vaihtoehdot a) tapaamisia jatketaan omaisneuvonnassa b) omaisneuvontaa jatketaan puhelimitse c) omaisneuvontaa ei jatketa d) omainen kiinnostunut jatkamaan yhdistyksen muussa toiminnassa 47

49 toiminnallinen ryhmä koulutuksellinen ryhmä tukihenkilötoiminta virkistys ja retket lomatoiminta kurssit muu toiminta, mikä? e) omainen sai esitteen/esitteitä f) omainen ohjattu muiden palvelujen piiriin, minne? 9. Vertaistuki a) Oliko vertaistukija paikalla? Kyllä Ei b) Vertaistuki koettiin omaiselle hyödylliseksi? Kyllä Ei c) Vertaistukija koki onnistuneensa keskustelussa auttamaan omaista? Kyllä Ei d) Ammattilaisen ja vertaistyöntekijän yhteistyö toimi hyvin? Kyllä Ei e) Muita kommentteja keskustelusta, esim. haasteita; miten keskustelua voisi kehittää? 10. Jatkosuunnitelmat (edellisen lisäksi) 11. Mitä ajatuksia tai tunteita tapaaminen herätti itsessä? Jäikö jotain, mistä olisi vielä ollut syytä keskustella? 12. Asiakkaan arvio/koettu hyöty tapaamisesta, kysy esim. Oliko tästä keskustelusta hyötyä tai haittaa tämän hetkiseen elämäntilanteeseesi ja mitä? Hyötyi: Kyllä Ei 48

50 Liite 6. Omaisvideot Omaisvideoita on neljä ja niille on saatteeksi lyhyt intro. Tarinat ovat katsottavissa Youtubesta- auttava omainen haku sanalla. Intro omaisvideoille: Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu: Liisan tarina. Liisan poika sairastui 15- vuotiaana masennukseen: Juhanin tarina. Juhanin vaimolla on skitsofrenia ja aikuisilla lapsillakin on oireita: Maunon tarina. Maunon poika oli 26- vuotias, kun aloin huomata, että kaikki ei ollut ok: 49

51 Ullan tarina. Ulla oli 12-vuotias, kun äitini yritti tehdä itsemurhan: Riikan tarina, Riikka on kolmen nuoren naisen äiti. Keskimmäinen ja nuorin olivat molemmat 16-vuotiaita. kun he sairastuivat: 50

52 Liite 7. Riikan konferenssin tiivistelmä From despair to understanding turning the experience of having a family member with a mental illness into a resource Background The family members of persons with mental illness, according to research, do not receive enough support or information on mental disorders from the public health care. When measured with a DEPS-test, 48 % of family members of persons with mental illness are at risk of falling into depression. The family members are often puzzled by the changes in the patient and do not know how to support them. The National Family Association promoting Mental Health in Finland (FINFAMI) supports persons when their family member comes down with mental illness. The collaboration project, Peer supporter help and support in mental health and substance abuse services, continues up to the end of The project provides support and help for family members at psychiatric hospitals, and as a new expansion at public health care and social services. The main goal of the project is to instill peer support into the structures of health care and social work. The Project is funded by Finland s Slot Machine Association (RAY). Objectives The aim of this presentation is 1) to describe the process of the peer supporter from care recipient to care giver 2) to argue for the benefits of using peer support alongside professional help in the therapeutic intervention. Methods Advice and discussion was provided by the peer supporter professional team in psychiatric hospitals. During these encounters project workers observed and collected feedback from both the family members as well as peer supporters. Results During the years a total of 100 peer professional team discussions took place. Peer supporter had a crucial role in helping family members to regain hope despite their difficult situation. Peer supporter could reflect on the experiences of the family member based on similar experience. Project worker was responsible for professional help and guidance. Conclusions To conclude, we believe that it is essential to increase the cooperation between professionals, peer supporters and family members within the health and social care system. The professionals need to recognize family members as independent needers of support, not only as a care provider for the patient. The experiential knowledge and experience of the family members should be acknowledged and utilized in the psychiatric care. Based on this collaborative project, the peer professional team discussions can empower family members and lower the threshold of interaction with professionals in psychiatric care. The challenge is to further develop peer supporter professional teamwork methods. 51

53 Liite 8 (1) Uudenlaista apua mielenterveyspotilaan omaisille. Hospitaali 2/

54 Liite 8 (2) Psykiatriseen sairaalaan etsitään vertaisneuvojia. Laitilan Sanomat

55 Liite 8 (3) Mielenterveysomaisille maksutonta omaisneuvontaa Runosmäen terveysasemalla, Ruutiset 4/

56 Liite 8 (4) Mielenterveysomaisille maksutonta omaisneuvontaa. Turun Sanomat

57 Liite 8 (5) Arvokasta tukea mielenterveysomaisille, Uudenkaupungin sanomat

58 Liite 8 (6) Yksin ei tarvitse jaksaa. Mielenterveyspotilaiden omaisille apua. Vakka- Suomen Sanomat

59 Liite 8 (7) Vertaiset antavat toivoa tästä voi selvitä. Somero-lehti

60 Liite 8 (7) Vertaiset antavat toivoa tästä voi selvitä. Somero-lehti

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Väliraportti Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa projekti

Väliraportti Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa projekti 3 Väliraportti Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa projekti 2012-2014 Elina Taskinen KM, sh (AMK) ja Pinja Uutela sh (AMK) Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys ry FinFami - Salon

Lisätiedot

OPAS VERTAISTUELLISEEN OMAISNEUVONTAAN. -vapaaehtoisen ja ammattilaisen työparityöskentely

OPAS VERTAISTUELLISEEN OMAISNEUVONTAAN. -vapaaehtoisen ja ammattilaisen työparityöskentely OPAS VERTAISTUELLISEEN OMAISNEUVONTAAN -vapaaehtoisen ja ammattilaisen työparityöskentely Auttava Omainen - vertaistukea mielenterveys ja päihdepalveluihin -hanke 2012-2016 Tämä opas on osa Auttava Omainen

Lisätiedot

OPAS VERTAISTUELLISEEN OMAISNEUVONTAAN. -vapaaehtoisen ja ammattilaisen työparityöskentely

OPAS VERTAISTUELLISEEN OMAISNEUVONTAAN. -vapaaehtoisen ja ammattilaisen työparityöskentely OPAS VERTAISTUELLISEEN OMAISNEUVONTAAN -vapaaehtoisen ja ammattilaisen työparityöskentely Auttava Omainen - vertaistukea mielenterveys ja päihdepalveluihin -hanke 2012-2016 Tämä opas on osa Auttava Omainen

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Järjestötapaaminen -toimintamalli

Järjestötapaaminen -toimintamalli 1 Järjestötapaaminen -toimintamalli Järjestötapaaminen kehitettiin Etsivä omaistyö -projektissa (2012-2015), joka toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella osana Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää

Lisätiedot

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon

Lisätiedot

SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1

SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1 SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke 2018-2019 11.2.2019 11.2.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 TAVOITTEET JA KESKEISET TEHTÄVÄT 1. Luodaan mallin pysyvää toimeenpanoa

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1. Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA Jouni Puumalainen 28.2.2017 1. Johdanto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö

Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö Käytännön tarkoitus Tavoitteena on edistää ikääntyvien omaisten hyvinvointia, kun heidän läheisellään

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN

JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN 2017-2020 Hyvinkää 17.5.2016 @yverkosto @AliciaPerho #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen

Lisätiedot

Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli

Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry:n toiminnassa ja myös yhdistyksessä toteutetussa Etsivä omaistyö -projektissa on toiminnan lähtökohtana omaislähtöisyys

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 13.11.2017 Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Tähän otsikko. Tähän kuvateksti. Tunnista omainen! Ota omaisasia puheeksi: Jos lähipiirissäsi on henkilö, jonka päihteidenkäyttö

Lisätiedot

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

OVET -VALMENNUS MIELENTERVEYSOMAISILLE

OVET -VALMENNUS MIELENTERVEYSOMAISILLE OVET -VALMENNUS MIELENTERVEYSOMAISILLE TIINA SILVONEN JÄRVISEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY / OMAISOIVA TEIJA MATALAMÄKI FINFAMI ETELÄ-POHJANMAA RY 16.4.2019 FINFAMI ETELÄ-POHJANMAA RY Yksi Suomen

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

www.omaiset-tampere.fi

www.omaiset-tampere.fi www.omaiset-tampere.fi Omaisyhdistysten viiden vuoden yhteistyöprojekti o o Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry FinFami Etelä-Pohjanmaa ry Yhteistyössä julkisen sektorin kanssa o o Varhaistuen

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori Susanna Mutanen, terveyden edistämisen suunnittelija Perusterveydenhuollon yksikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Taustaa

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla

Kokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla Kokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 14.2.2017 Eila Koivunen, terveyspalvelupäällikkö Vantaan kaupunki Taustaa: Ensin Mielen Avain

Lisätiedot

Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018

Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018 Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018 Tavoitteena kartoittaa järjestöjen roolia mielenterveys- ja päihdetyössä Vastaus saatiin 16 järjestöltä Toiminnan kohderyhmät Järjestön toiminta pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijat lapsiperheiden tukena. Toivosta turvaa hanke

Kokemusasiantuntijat lapsiperheiden tukena. Toivosta turvaa hanke Kokemusasiantuntijat lapsiperheiden tukena Toivosta turvaa hanke 2017-2020 Toivosta turvaa hanke (2017-2020) Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry:n ja Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Finfami unelmien työpaikka ja järjestö omaisten asialla. Yhdessä enemmän.

Finfami unelmien työpaikka ja järjestö omaisten asialla. Yhdessä enemmän. Finfami unelmien työpaikka ja järjestö omaisten asialla Yhdessä enemmän. Tukea. Toivoa. Mukana. Sinä voit vaikuttaa. Työhyvinvointi on meidän jokaisen asia FinFami on järjestö mielenterveysomaisten asialla.

Lisätiedot

Muutosagenttitoiminnan tulokset

Muutosagenttitoiminnan tulokset Muutosagenttitoiminnan tulokset Tuula Kiviniemi, Pohjois-Karjala 1 30.11.2018 Muutosagenttitoiminta Pohjois-Karjala Hallituksen I&O kärkihanke: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Kehittäjäasiakastoiminta

Kehittäjäasiakastoiminta Kehittäjäasiakastoiminta Lapin asiakasosallisuusmalli Ei riitä, että asiakas on osallisena omassa asiakastapahtumassaan ja häntä kuunnellaan. Asiakkaiden osallisuus laajennetaan palvelujen suunnitteluun,

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Liiku ja Muista vapaaehtoisista tukea muistiasiakkaan liikuntapolkuun

Liiku ja Muista vapaaehtoisista tukea muistiasiakkaan liikuntapolkuun Liiku ja Muista vapaaehtoisista tukea muistiasiakkaan liikuntapolkuun Muistikonferenssi 2017 Elina Rannikko, Anita Elfving Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry. Liiku ja Muista projekti 2015-2017 Projektin

Lisätiedot

Mikä edistää vertaisten, kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten hyvinvointia?

Mikä edistää vertaisten, kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten hyvinvointia? Mikä edistää vertaisten, kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten hyvinvointia? MIPA työpaja 11.4.2018, DIAK, Helsinki Jukka Valkonen Suomen Mielenterveysseura Tutkimuksen tausta ja tutkimusasetelma Osahankkeen

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.

SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9. SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami

Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami on asiantuntijaorganisaatio, joka edistää mielenterveysomaisten hyvinvointia yhdessä sen 17 jäsenyhdistyksen kanssa.

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot

Lisätiedot

Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta

Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Henkilöstöjohtaja Erja Saari Kyselyn toteutus Kyselyn toteutus Kokonaisarvosanaksi saimme 7,05 (7,16 vuonna 2017). Kyselyn vastausprosentti oli 67 % (52

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI- TOIMINTAMALLI SAARIKASSA

LAPSET PUHEEKSI- TOIMINTAMALLI SAARIKASSA LAPSET PUHEEKSI- TOIMINTAMALLI SAARIKASSA Heli Vertanen Palvelujohtaja MALLIN KÄYTTÖÖNOTTO SAARIKASSA Miten lähdettiin liikkeelle? Syksyllä 2013 Saarikan päättäjät linjasivat,että mallia lähdetään käyttämään

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Pirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018

Pirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018 n työturvallisuuskartoitus 2018 selvitti jäsenistöltään kokemuksia työturvallisuustilanteesta. Kysely selvitti työturvallisuuden perehdytyksen tilannetta, työtilojen turvallisuutta työpaikalla ja muualla,

Lisätiedot

Yhteiskehittämällä uudistamme päihde- ja mielenterveyspalveluita

Yhteiskehittämällä uudistamme päihde- ja mielenterveyspalveluita Yhteiskehittämällä uudistamme päihde- ja mielenterveyspalveluita Kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten asiantuntemuksen yhdistäminen Jaana Tuomela 16.1.2019 Harjavalta Satakunnan yhteisökeskus www.yhteisokeskus.fi

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Pöytyän terveyskeskuksen osasto PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Järjestöyhteistyön nykytilanne

Järjestöyhteistyön nykytilanne Järjestöyhteistyön nykytilanne Susanna Mutanen, ft, TtM Terveyden edistämisen suunnittelija Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio KSSHP 12.09.2017 KSSHP strategia: Potilas ensin

Lisätiedot

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO! SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Vertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle

Vertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle Vertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle Aivoverenkiertohäiriö, sydänsairaus, diabetes? Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat kouluttaneet Yksi elämä -hankkeissaan vertaistukihenkilöitä ja vertaistukiryhmänohjaajia

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,

Lisätiedot

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto 1 AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Teemaryhmän toiminnankuvaus 4. Tavoitteiden mukainen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSFOORUMI

TYÖLLISYYSFOORUMI TYÖLLISYYSFOORUMI 16.9.216 PALAUTERAPORTTI Kirjoittajat: Anu Järvinen, Laura Kallio ja Jemina Niemi, Osuuskunta Motive Työllisyysfoorumi järjestettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa 16.9.216. Järjestelyistä

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Projektikoordinaattori Osku Marjanen p

Projektikoordinaattori Osku Marjanen p Projektikoordinaattori Osku Marjanen osku@finfamiuusimaa.fi p. 040 132 6768 1. FinFami Uusimaa ry 2. VETO-projekti 3. Verkkopalvelupaketti 4. Digitalisaatiosta yleisesti 5. Yhdistysten digi-checklist FINFAMI

Lisätiedot

KOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO

KOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO KOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ 13.9.2018 JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO YHTEISTYÖTÄ PSYKIATRISELLA OSASTOLLA OYSIN PSYKOOSILINJAN

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988. Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella. Tällä hetkellä 15 työntekijää. STEA:n tuella. Jämsänkatu 2, Vallila Toiminnan tavoitteet Lisätä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille aikuisille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS -RYHMÄ... 6

Lisätiedot

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Kokemus- ja vertaisarviointi Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä

Kokemus- ja vertaisarviointi Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Kokemus ja vertaisarviointi KeskiSuomen sairaanhoitopiirissä Nina Peränen, osastonhoitaja Annukka Harjula, kokemusasiantuntija Kristina Grahn, Liisa Lumiaho, Eeva Nykänen, Susanna Mutanen, Kirsti Kasila,

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Taloustutkimus Oy Pasi Holm 1 Yhteenveto seniorikansalaisten kotihoidosta Kotihoidon piirissä vajaat 60.000 seniorikansalaista Yli 74-vuotiaita

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani

Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani Susanna Mutanen, projektityöntekijä KSSHP Asiakkaat- ja sote: Mitä merkitsee osallisuus ja valinnanvapaus? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot