EVOC LEONARDO DA VINCI INNOVAATION SIIRTO SUOMALAISEEN OHJAUSRYHMÄÄN KUULUI SEURAAVIEN ORGANISAATIOIDEN EDUSTAJIA:

Transkriptio

1

2 SUOMALAISEEN OHJAUSRYHMÄÄN KUULUI SEURAAVIEN ORGANISAATIOIDEN EDUSTAJIA: Suomen lähi- ja perushoitajien liitto SuPer ry Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Opetushallitus Espoon kaupunki, päiväkodin johtaja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia SAKSALAISEEN OHJAUSRYHMÄÄN KUULUI SEURAAVIEN ORGANISAATIOIDEN EDUSTAJIA: Münchenin kaupunki, opetustoimi, ammatillisesta koulutuksesta vastaavan osaston johtaja Münchenin kaupunki, opetustoimi, esikouluopetuksesta ja koulujen iltapäivätoiminnasta vastaavan osaston johtaja Münchenin kaupunki, opetustoimi, sosiaalipedagogiikan ammattioppilaitoksen (Fachakademie für Sozialpädagogik) johtaja Münchenin kaupunki, opetustoimi, perushoitajaoppilaitoksen johtaja Nürnbergin kaupunki, B7-oppilaitoksen johtaja Opetusministeriö, koulutus- ja terveysalan edustaja ISB, Staatsinstitut für Schulqualität und Bildungsforschung, opetuksen laadusta ja koulutustutkimuksesta vastaava laitos Hochschule München, Münchenin ammattikorkeakoulu, sähkö- ja tietotekniikan laitoksen edustaja RUOTSALAISEEN OHAJUSRYHMÄÄN KUULUI SEURAAVIEN ORGANISAATIOIDEN EDUSTAJIA Studium-koulutuskeskuksen johtaja, Göteborgin kaupunki Studium-koulutuskeskuksen rehtori, Göteborgin kaupunki Studium-koulutuskeskuksen opettaja, Göteborgin kaupunki Göteborgin Yliopinto, pedakoginen instituutti Kansainvälisten asioiden koordinattori, Göteborgin kaupunki Esikoulun johtaja, Göteborgin kaupunki VFL-koordinaattori, esikoulun opettaja, Göteborgin kaupunki TÄMÄ ON RAHOITETTU LEONARDO DA VINCI -OHJELMASTA. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO PL 343, Helsinki YHTEYSTIEDOT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Maarit Saarenkylä Kansainvälisten asioiden koordinaattori PL Espoon kaupunki Sähköposti: Puh: Hochschule für Angewandte Wissenschaften Fakultät 11 Claudia M. Ueffing Hochschule für Angewandte Wissenschaften Fakultät 11 Am Stadtpark München Germany Sähköposti: Puh: +49 (0) Vocational School Center 7 City of Nürnberg Michael Kölbl Second Headmaster Pilotystr Nürnberg Germany Sähköposti: Michael.koelbl@stadt.nuernberg.de Puh: Göteborg Stad, utbildning Studium Maria Eriksson Assintant Manager Styrmansgatan Gothenburg Sweden Sähköposti: maria.eriksson.838@goteborg.se Puh:

3 SISÄLLYS Johdanto Tietoa ECVET-järjestelmästä Mikä on ECVET Oppimistulokset Tutkintojen läpinäkyvyys Keskinäinen luottamus ECVET järjestelmän käyttöönoton vaiheet ECVET-järjestelmän käyttöönotto EVOC projektissa Kumppanuuksien perustaminen EVOC-projektikumppanit Yhteistyösopimuksen valimistelu (Memorandum of Understanding) Opiskelusopimus (Learning Agreement) ECVET-opintosuoritukset EVOC-projektissa Opiskelijan arviointi Opettaja- ja työpaikkaohjaajakoulutus Testaus ja pilotointi opiskelijaliikkuvuus 4.1. Liikkuvuus EVOC-projektin testaus- ja pilotointivaiheen opiskelijat Työssäoppimispäiväkodit Arviointi Tulokset- muutama sana tulevaisuudesta LIITE I: Memorandum of Understanding LIITE II: Learning agreement

4 Johdanto Ammatillinen koulutus Euroopassa kattaa useita tasoja, tutkintoja ja todistuksia. Opiskelijoiden liikkuvuus on lisääntynyt, ja monet haluavat suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. On erittäin tärkeää, että ulkomailla saadut oppimistulokset tunnustetaan ja hyväksytään osaksi opiskelijoiden tutkintoa. Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) on suunniteltu helpottamaan opintosuoritusten siirtoa, keräämistä ja tunnustamista. Järjestelmän on kehittänyt Euroopan komissio, ja monet Euroopan maat ovat hyväksyneet sen. EVOC ECVET-unit for Vocational Studies in Child Care on innovaatioiden siirto -hanke ( ), joka kuuluu Elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan ( ). Hankkeen kumppanimaissa Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa on erilaiset kansalliset tutkintojärjestelmät. EVOCprojektin tavoitteena olikin kehittää lastenhoitoalalle opintokokonaisuus, joka olisi siirrettävissä maiden välillä. Tämä käsikirja esittelee EVOC-projektin tulokset. Käsikirja esittelee ECVETperiaatteiden teoreettisen taustan ja tarjoaa myös käytännön ohjeita niille, jotka haluavat työskennellä ECVET-projektien parissa tulevaisuudessa. Käsikirja sisältää ECVET-pääperiaatteet ja kuvaa niiden käyttöönottoa lastenhoitoalan opinnoissa. Se esittelee opintokokonaisuuden osan (unit), opintokokonaisuuden kehittämisen vaiheet sekä arviointilomakkeet. Lisäksi käsikirja sisältää tietoa koko prosessin arvioinnista. Opiskelijoiden, opettajien ja työpaikkaohjaajien näkemykset ovat keskeinen osa hankkeen testaus- ja pilottivaihetta ja antavat tärkeää tietoa ECVET-järjestelmän soveltamisesta. EVOC-projekti on lisännyt tutkintojen läpinäkyvyyttä sekä hankekumppaneiden välistä luottamusta. Se on vahvistanut Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa toimivien yhteistyökumppaneiden yhteistyötä opiskelijaliikkuvuudessa. Lisäksi hanke on auttanut ymmärtämään ECVETjärjestelmän tärkeyden ja osoittanut, miten merkittävää ammatillisen koulutuksen kehittäminen Euroopassa on. Espoossa

5 1. Tietoa ECVET-järjestelmästä 1.1. MIKÄ ON ECVET ECVET on ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten keräämistä ja siirtoa varten kehitetty järjestelmä. Se mahdollistaa ulkomailla suoritetusta ammatillisesta koulutuksesta saatujen oppimistulosten dokumentoinnin ja hyväksilukemisen. ECVET lisää tutkintojen läpinäkyvyyttä. Opiskelija voi suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Opiskelijan ulkomailla saamat oppimistulokset voidaan siirtää ja hyväksyä osaksi tutkintoa kotimaassa. OPINTOSUORITUSTEN SIIRTÄMISTÄ TÄLLÄ HETKELLÄ HAITTAAVAT ESTEET OVAT läpinäkyvyyden puute keskinäisen luottamuksen puute opintosuoritusten tunnistamisen puute oppimistulosten keräämisen puute opintosuoritusten tunnustamisen puute. ECVET auttaa poistamaan opintosuoritusten siirtämisen esteet. Kunkin maan toimivaltaiset viranomaiset tunnistavat ja tunnustavat oppimistulokset. Näin ollen opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet osan opinnoistaan jossain muussa Euroopan maassa, annetaan mahdollisuus saada opintosuorituksensa hyväksiluettua tutkintoonsa kotimaassaan. ECVET-järjestelmää tulisi kehittää sekä ottaa käyttöön asteittain ja vapaaehtoisesti ilman laillisia pakotteita, sillä sen tarkoitus ei ole olla säätelevä järjestelmä. Kun ECVET otetaan käyttöön siitä päättäneissä maissa, tutkintoja koskeva kansallinen tai alueellinen lainsäädäntö ja/tai voimassa olevat alakohtaiset säädökset on otettava huomioon OPPIMISTULOKSET TIEDOT TAIDOT OSAAMINEN Yleisesti ottaen pidetään hyvänä, että ECVET perustuu oppimistuloksiin eli tutkinnon myötä saavutetun osaamisen kuvaamiseen ja vertailuun. Oppimistulokset tulisikin määritellä tietojen, taitojen ja osaamisen käsitteillä. Oppimistuloksiin perustuva järjestelmä mahdollistaa virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Järjestelmää tulisi kuitenkin kehittää siten, että siinä selvästi määriteltäisiin myös sekä epävirallisen että arkioppimisen kautta hankitun osaamisen tunnustamisen periaatteet. Tällä tavoin se tukisi paremmin elinikäistä oppimista. 5

6 1.3 TUTKINTOJEN LÄPINÄKYVYYS Ammatillinen koulutus Euroopassa kattaa useita tasoja, tutkintoja ja todistuksia. Monissa maissa on kansallinen viitekehys tutkintotasojen määrittelyyn tai näiden tasojen luokitteluun. Lisäksi tutkinnon voi järjestelmästä riippuen suorittaa joko yhden virallisen koulutusohjelman tai useiden ohjelmien kautta, riippumatta siitä, onko kyseessä virallinen, epävirallinen vai arkioppimisen oppimispolku. Eri maissa on myös erilaisia tapoja arvioida ja pisteyttää opintosuorituksia ammatillisessa koulutuksessa. Tästä monimuotoisuudesta huolimatta useat yhteisön aloitteet ovat edistyneet merkittävästi; erityisesti tutkintojen läpinäkyvyyden takaavien työkalujen, kuten Europass-todistuksen, käytöstä on tehty yhä helpompaa. Tutkintojen suurempi läpinäkyvyys on välttämätöntä, jotta oppimistulosten siirto voidaan taata opiskelijaliikkuvuuden aikana. KESKINÄISTÄ LUOTTAMUSTA VOIDAAN VAHVISTAA: pyöreän pöydän keskusteluilla tutkinnoista, opetussuunnitelmien rakenteesta jne. opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuudella yhteisillä sopimuksilla määrittelemällä käsitteitä, kuten yksikkö, moduuli, opintosuorituspiste jne KESKINÄINEN LUOTTAMUS ECVET-järjestelmän menestys perustuu keskinäiseen luottamukseen. Keskinäistä luottamusta voi vahvistaa kuvaamalla oppimistuloksia yhdenmukaisella ja läpinäkyvällä tavalla. Tämä antaa eri maiden viranomaisille yhtenäisen käsityksen ulkomailla hankitusta osaamisesta ja oppimistuloksista. On hyvä, että ECVET-järjestelmässä aiotaan käyttää eurooppalaista tutkintojen viitekehystä (European Qualifications Framework, EQF) kuvaamaan paitsi tutkinnon kokonaisuudessaan antamaa osaamista myös tutkinnon yksittäisten osien antamaa osaamista. Yhteinen viitekehys lisää läpinäkyvyyttä ja yhteistä ymmärrystä, mikä puolestaan parantaa keskinäistä luottamusta. Toimivaltaisten viranomaisten sekä muiden koulutus- ja tutkintojärjestelmistä vastaavien toimijoiden välisen keskinäisen luottamuksen ja yhteistyön puute haittaa ja jopa estää aloitteiden kehittämisen niiden ongelmien ratkaisemiseksi, joita oppimistulosten siirto ja tunnistaminen aiheuttaa ECVET JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTON VAIHEET Vaihe 1: kumppanuuksien perustaminen Helpottaakseen ECVET -järjestelmän käyttöönottoa ammatillisen koulutuksen tarjoajat ja/tai asianmukaisen tason toimivaltaiset viranomaiset voivat laatia yhteistyösopimuksen. Yhteistyösopimus lisää luottamuksen ilmapiiriä, jota tarvitaan järjestelmän kestävyyden, sen toimivuuden sekä opintosuoritusten tehokkaan siirtämisen takaamiseksi. 6

7 YHTEISTYÖSOPIMUKSISSA PARTNERIT VOIVAT SOPIA: Tutkintojen (yksiköiden ja opintosuorituspisteiden) ja/tai siirrettävien oppimistulosten vastaavuudesta. Vertailukelpoisuuden määrittelemisessä voidaan käyttää eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoja. Arviointi-, siirto- ja tunnistamisprosesseista (opintokokonaisuus tai sen osa) Laadunvarmistamisen määritelmistä. Yhteityösopimuksen keskeinen tarkoitus on, että oppimistulokset, joista kumppanit myöntävät opintosuorituksia, tunnustetaan kiistämättömästi. Eri viranomaiset ja organisaatiot voivat solmia myös kumppanuussopimuksia yhteistyön tyypistä ja laajuudesta riippuen. Yhteistyösopimuksen malli olisi mahdollista laatia Euroopan tasolla. Vaihe 2: opiskelusopimus Erityisesti virallisessa oppimisessa saattaa olla tarpeen laatia jokaiselle henkilökohtainen opiskelusopimus. Sopimuksessa määritellään liikkuvuusjaksolta odotettavat oppimistulokset (opintokokonaisuudet ja niiden osat) sekä niihin liittyvät opintosuorituspisteet. Opiskelusopimus on tarkoitus tehdä opiskelijan ja työssäoppimispaikan välillä. Sopimuksen malli olisi mahdollista laatia Euroopan tasolla. Vaihe 3: ECVET-opintosuoritusten myöntäminen ECVET-opintosuorituksia (opintokokonaisuuksia tai niiden osia ja niihin liittyviä ECVET-opintosuorituspisteitä) myönnetään oppimistulosten arvioinnin jälkeen. Opintosuoritukset kirjataan opintosuoritusotteeseen, joka antaa tietoa saavutetuista tiedoista, taidoista ja osaamisesta saatuihin oppimistuloksiin liittyvistä opintosuorituspisteistä. Opintosuoritusotteen malli olisi mahdollista laatia Euroopan tasolla. Lisäksi opintosuoritusten kirjaamiseen ja niiden läpinäkyvyyden varmistamiseen voitaisiin käyttää Europass-asiakirjoja. Vaihe 4: opintosuoritusten siirto, tunnistaminen ja kerääminen Yhteistyösopimuksen ja opiskelusopimuksen mukaan opintosuoritukset siirretään, minkä jälkeen lähettävä oppilaitos tunnistaa ja tunnustaa kerätyt opintosuoritukset osaksi tutkintovaatimuksia sääntöjen mukaisesti. ECVET-järjestelmän suurin etu on, että se helpottaa koulutusmoduulien ja oppimistulosten siirtämistä, keräämistä ja tunnistamista eri maiden välillä. Eri maissa toimivat koulutuksen järjestäjät ovat jo sopineet joistakin opintosuoritusten siirtojärjestelmistä esimerkiksi opiskelijavaihtoa varten. 7

8 Opintosuoritusten siirtäminen vaatii myös ECVET-järjestelmän käyttöönoton jälkeen kahdenkeskisiä sopimuksia, toisen maan koulutusjärjestelmän tuntemusta sekä keskinäistä luottamusta. Yhteisesti sovitut menettelytavat ja työkalut helpottavat yhteistyötä, säästävät aikaa ja työtä sekä edistävät liikkuvuutta. On tärkeää, että ECVET lisää liikkuvuutta paitsi opintojen aikana myös laajemmin, esimerkiksi haettaessa työtä ulkomailta. Jotta ECVETjärjestelmä otettaisiin käyttöön, sen on oltava kiinnostava, helposti ymmärrettävissä sekä riittävän yksinkertainen ja sen on tarjottava selkeitä etuja sekä työnantajille että yksilöille. Lähde: Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SEC(2006)1431, Bryssel : European Credit system for Vocational Education and Training (ECVET) 8

9 2. ECVET-järjestelmän käyttöönotto EVOC projektissa 2.1. KUMPPANUUKSIEN PERUSTAMINEN Projektikumppanit ovat kolmessa partnerimaassa (Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa) toimivia oppilaitoksia, jotka tarjoavat eri alojen ammatillista koulutusta, mukaan lukien lastenhoitoalan koulutusta. Kumppanuus perustuu partnereiden aikaisempaan yhteistoimintaan. Saksalla ja Suomella on kokemusta opettajien ja opiskelijoiden Leonardo da Vinci -liikkuvuusohjelmista. Ruotsalainen projektikumppani on aikuiskoulutusoppilaitos, joka on hiljattain aloittanut yhteistyön Suomen ja Saksan kanssa. Kaikki kumppanit ovat työskennelleet yhdessä myös Suomen Opetushallituksen koordinoimassa FINECVET 2 -projektissa. FINECVETprojektien tavoitteena oli testata ECVET-järjestelmää viiteen ammatilliseen tutkintoon ja määritellä suomalaiseen koulutusjärjestelmään sovellettavissa olevat käsitteet. FINECVET 1 -hankkeen perusteella suositeltiin yhteisen eurooppalaisen siirtojärjestelmän perustamista kansallisesti päätetyn järjestelmän rinnalle. FINECVET-projekteista saadun myönteisen ja rakentavan palautteen pohjalta oli mahdollista kehittää ajatusta opintosuoritusten siirtämisestä EU-maiden välillä. Tämä johti Leonardo da Vinci -projektihakemuksen jättämiseen. FINECVET-projekteissa kerätty tieto oli keskeisessä asemassa Leonardo da Vinci -projektihakemusta viimeisteltäessä. Alalla oli selvä tarve hankkeelle, jossa ECVET-periaatteita voitaisiin testata käytännössä EVOC PROJEKTIKUMPPANIT Suomalainen projektikumppani: Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian jäsenkuntia ovat Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi. Omnia järjestää ammatillista koulutusta 120 opintopisteen (kolmen vuoden) laajuisia perustutkintoja varten sekä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta sekä oppisopimuskoulutusta. Omnian organisaation muodostavat Omnian ammattiopisto, Omnian aikuisopisto, Omnian oppisopimustoimisto sekä Omnian nuorten työpajat. Omnian ammatillinen koulutus kattaa viisi alaa: kulttuuriala, liiketalous ja hallinto, tekniikka, sosiaali- ja terveysala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Oppilaitoksessa voi suorittaa 22 tutkintoa, ja valittavana on 39 erilaista koulutusohjelmaa. Kaikilla näillä aloilla on mahdollista tehdä myös oppisopimus. 9

10 Omniassa opiskelee yhteensä noin opiskelijaa, ja työntekijöitä on 600. Opiskelijat voivat suorittaa kokopäivä- ja osa-aikaopintoja sekä yhdistelmäopintoja. Ammatin voi hankkia myös oppisopimuskoulutuksella. Opiskelija voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon rinnalla myös ylioppilastutkinnon. Linkki: Saksalaiset projektikumppanit Saksasta hankkeeseen osallistui kaksi projektikumppania, yksi Münchenistä ja yksi Nürnbergistä. Landeshauptstadt München: Schul- und Kultusreferat Schul- und Kultursreferat on Münchenin kaupungin kunnallinen opetusviranomainen. Se vastaa useista eri koulutusaloista, ja sen alaisuudessa toimivat esimerkiksi ammatillisen koulutuksen osasto sekä esikouluopetuksesta ja koulujen iltapäivätoiminnasta vastaava osasto. Molemmat osastot tekevät tiivistä yhteistyötä eurooppalaisissa hankkeissa, joissa niiden toimintaa johtaa jokin niiden toimistoista. Ammatillisen koulutuksen osaston Eurooppa-toimisto on tukenut Leonardo- ja Comeniusohjelmien liikkuvuus- ja pilottiprojekteihin osallistuvia ammatillisia oppilaitoksia. Päivähoidosta ja koulujen iltapäivätoiminnasta vastaava osasto aloitti puolestaan toimintansa alalla vuonna Vuodesta 2007 lähtien molemmat osastot ovat tukeneet Münchenissä sijaitsevia kouluja ja päiväkoteja elinikäisen oppimisen ohjelmissa , painopisteen ollessa esimerkiksi Leonardo- ja Comenius-projekteissa sekä niihin liittyvien projektihakemusten laatimisen neuvonnassa ja valvonnassa. Lukuvuonna ammatillisen koulutuksen osasto vastasi 82 kunnallisesta oppilaitoksesta, opiskelijasta sekä opettajasta. Oppilaitoksista kaksi kouluttaa esikouluopettajia ja perushoitajia. Münchenin kaupungin esikouluopetuksesta vastaavalla osastolla on Saksan laajin kunnallisten päiväkotien verkosto, joka työllistää noin henkilöä ja jonka kunnallisessa päivähoidossa on noin lasta. Opiskelijoiden liikkuvuusohjelma järjestettiin lastenhoitoalan Städtische Berufsfachschule für Kinderpflege -ammattikoulussa. Molemmat osastot vastasivat EVOC-projektin puitteissa toteutettavan liikkuvuusohjelman järjestämisestä. Linkki: Berufliche Schule, Direktorat 7 der Stadt Nürnberg, Bavaria, Saksa Oppilaitokseen kuuluu kuusi osastoa, mukaan lukien kolme ammattikoulua (Berufsfachschule), kaksi ammattiakatemiaa/-opistoa (Fachakademie) sekä yksi ammattilukio (Berufsoberschule), jotka kaikki tarjoavat sosiaalialan koulutusta. Henkilöstöön kuuluu 122 opettajaa, ja opiskelijoita on

11 Berufsfachschule für Kinderpflege (Kinderpfleger/in) on lastenhoitoalan ammattikoulu (lastenhoitaja, ISCED-taso 3). Tutkinnon suorittaminen edellyttää kahden vuoden kokopäiväopintoja. Opiskeluviikkoon kuuluu tavallisesti neljä päivää opetusta oppilaitoksessa sekä yksi päivä päiväkodissa. Linkki: Ruotsalainen projektikumppani: Göteborgs Stad utbildning Studium Göteborgin kaupungin opetusviranomainen vastaa kunnallisesta toiseen asteen koulutuksesta sekä aikuiskoulutuksesta (Studium). Sen vastuulla on opiskelijaa ja työntekijää. Studiumissa opiskelee noin opiskelijaa, ja työntekijöitä on 200 (kokonaisbudjetti: 140 miljoonaa Ruotsin kruunua/vuosi). Se tarjoaa ruotsin kielen opetusta maahanmuuttajille, perusasteen aikuiskoulutusta, toisen asteen aikuiskoulutusta, jatkotason aikuiskoulutusta sekä ammatillista lisäkoulutusta (KY-koulutus). Koulutusta tarjotaan seuraavilla aloilla: liiketoiminta ja talous, lastenhoito, terveydenhoito, hotelli- ja matkailuala, media, tekniikka ja tietotekniikka. Studiumissa voi suorittaa sekä kokopäivä- että osa-aikaopintoja. Opiskelijat suorittavat osan ammatillisesta tutkinnosta työharjoitteluna. Linkki: INTENSIIVISEN TYÖN JÄLKEEN KUMPPANIT PÄÄTTIVÄT, ETTÄ EVOC OPINTOKOKONAISUUS KOOSTUU NELJÄSTÄ OSASTA: Play in early childhood, 40h Language support in early childhood, 40h Inclusive approach in early childhood, 40h Intercultural approach in early childhood, 40h 2.3 YHTEISTYÖSOPIMUSKEN VALMISTELU (MEMORANDUM OF UNDERSTANDING) Opintokokonaisuuden kehittäminen EVOC-projektin tavoitteena oli kehittää opintokokonaisuuden osa, joka muodostaisi osan lastenhoitoalan tutkintoa. Opintokokonaisuuden osa on projektikumppanien hyväksyttävissä ja siirrettävissä maasta toiseen. Opintokokonaisuusen osa on tietojen, taitojen ja osaamisen yksikkö, joka muodostaa osan tutkintoa. Se voi olla tutkinnon pienin arvioitavissa, tunnistettavissa ja hyväksyttävissä oleva osa. Opintokokonaisuuden osa voi kuulua vain yhteen tutkintoon, tai se voi olla yhteinen useille tutkinnoille. Sen tulee kuvastaa sisältämiään tietoja, taitoja ja osaamista. Opintokokonaisuuden osan on myös tarjottava kriteerit oppimistulosten arviointiin. Projektikumppanit valmistelivat opintokokonaisuuden osan ja sen tarjoamat oppimistulokset yhdessä. Työ pohjautui kumppanimaiden kansallisiin opetussuunnitelmiin. Opintokokonaisuuden osa oppimistuloksineen sekä arviointilomakkeet ovat kumppanuussopimuksen (yhteisymmärryspöytäkirjan) liitteenä. 11

12 Kumppanimaiden kansallisissa opetussuunnitelmissa on määritelty eri tavoin, miten koulutus järjestetään ja kuinka monta työtuntia opintosuorituksiin vaaditaan. Tärkein yhteisymmärryspöytäkirjaan kirjattu tehtävä olikin keskittyä oppimistuloksiin opetussuunnitelmien sijaan. Määritelläkseen opintokokonaisuuden osan sisällön ja keston projektikumppanit lähestyivät asiaa käytännöllisestä näkökulmasta. Kumppanit nimesivät lopulta ne tiedot, taidot ja osaamisen, joita opiskelija tarvitsee suorittaessaan työharjoittelua päiväkodissa. Tämän havaittiin olevan helpoin keino päästä opintokokonaisuuden osasta yhteisymmärrykseen. EVOC-projektissa valtaosa ajasta käytettiin opintokokonaisuuden osan valmisteluun. Jotta opintokokonaisuus olisi pätevä, projektikumppaneiden oli määriteltävä työtuntien määrä sekä laadittava kuvaus oppimistuloksista. Kumppanit valmistelivat ja hyväksyivät oppimistulokset sekä arviointilomakkeet. Oppimistulokset perustuvat lastenhoitotyön avaintaitoihin. Oppimistulosten määrittelyn jälkeen kumppanit solmivat kumppanuussopimuksen. Kumppanuussopimuksen tekeminen opintokokonaisuudesta on tärkein vaihe ECVET-järjestelmän käyttöönotossa, jotta voidaan luoda läpinäkyvyyttä ja kumppaneiden keskinäistä luottamusta sekä taata, että projekti toteutetaan asianmukaisesti. Opintokokonaisuuden osan valmistelu on keskeinen osa projektin toteuttamista. Projektikumppanit käyttivät useita tunteja oppiakseen ymmärtämään ECVET-järjestelmän ja muuttaakseen ajattelutapaansa opetussuunnitelmista kohti osaamista. 12

13 Sosiaali- ja terveysalan EVOC-OPINTOKOKONAISUUS varhaiskasvatuksen opinnoissa 160h opiskelijan työtä (6 opintopistettä) PLAY IN EARLY CHILDHOOD 40h INCLUSIVE APPROACH IN EARLY CHILDHOOD 40h INTERCULTURAL APPROACH IN EARLY CHILDHOOD 40h LANGUAGE SUPPORT IN EARLY CHILDHOOD 40h Projektissa noudatettiin laskukaavaa, jonka mukaan 1 opintoviikko (40 h) on 1,5 opintopistettä. Tässä opintokokonaisuudessa 160 tuntia opiskelijan työtä muunnetaan opintopisteiksi. TAVOITTEET Testata, miten sisältö toimii työssäoppimisjaksolla Ansaita opintosuorituspisteitä opintokokonaisuuden suorittamalla Kehittää opiskelijan omaa oppimisprosessia Kehittää henkilökohtaisia työskentelytapoja Saavuttaa lisätaitoja opiskelemalla vieraassa maassa ja kulttuurissa Opiskelijan työskentelyprosessi Opiskelijan tulisi suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa, joka sopii kohderyhmälle. On tärkeää, että opiskelija ottaa huomioon lapsen iän, kehitysasteen ja ympäristöseikat ja että hän noudattaa ergonomiaa, etiikkaa, lakeja ja säädöksiä. Toiminnan tavoitteiden, sisällön ja toteuttamisen tulisi pohjautua leikkiin kannustamiseen seuraavat kolme pedagogista näkökulmaa huomioon ottaen: monikulttuurinen kasvatus, kieli ja osallistava lähestymistapa. Opiskelijan on perehdyttävä kaikkiin alueisiin neljän opintoviikon aikana. Toiminnasta laaditaan ensin kirjallinen ja suullinen suunnitelma, joka esitellään arvioinnista vastaavalle henkilölle. Oppimisympäristö tukee osaltaan kaikkia sisältöalueita. Ryhmän jäsenille tiedotetaan toiminnasta ja arvioinnista. Arviointi Opiskelijan arviointi tulisi toteuttaa viimeisellä viikolla. Arvioinnissa huomioidaan opiskelijan työskentelyprosessin kaikki neljä sisältöaluetta kokonaisuutena ja kokonaisvaltaisesti. Opiskelijan itsearviointi on rakentavaa ja pohjautuu työskentelyprosessiin. Opiskelijan oppimispäiväkirja/-loki tukee opiskelijan oppimisprosessia ja itsearviointia, mutta sitä ei arvioida. 13

14 PROJEKTISSA KEHITETYT OPINTOKOKONAISUUSKSIEN OSAT ELI UNITIT LEIKKI TIEDOT TAIDOT OSAAMINEN Työturvallisuus, lait, säädökset. Leikin vaiheet. Leikin tärkeys, lapsen kehittyminen. Vanhemmuuden tukeminen. Leikin ohjaaminen, leikissä neuvominen. Työskentelymateriaalit. Työskentelymenetelmät. Itsearviointi. Turvallisuus. Hyödyntää tehtäviä, jotka pohjautuvat erilaisille materiaaleille. Ottaa ympäristön huomioon fyysisestä, emotionaalisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta työn aikana. Käyttää luovia, lapsen huomioivia työskentelymenetelmiä itsenäisesti. Arvioi omaa työskentelyprosessiaan ryhmän jäsenenä tai itsenäisenä toimijana. Leikin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi oppimismenetelmänä. Ottaa työskennellessään omaaloitteisesti huomioon ympäristö- ja terveysriskit työskentelyprosessissa. Tarjoaa ohjausta ja tukee lapsen itsenäistä ja omaa leikkiä. Perhekeskeinen lähestymistapa. Työskentelee ryhmän jäsenenä. Selvittää oma-aloitteisesti työskentelyprosessiin liittyvät lait, säädökset ja säännöt taatakseen turvallisen työskentely-ympäristön ja -materiaalit sosiaalisella, fyysisellä ja emotionaalisella tasolla. Huomioi ammattietiikan ja tarkastelee asioita myös asiakkaan näkökannalta. Ympäristöasiat. Ottaa huomioon ergonomian. Takaa asiakkaan turvallisuuden. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot: Viestintä työryhmässä. Viestintä asiakkaiden kanssa. Eettiset ja esteettiset taidot: Vastuullinen työ. Ilmaisee itseään suullisesti ja kirjallisesti. Ryhmätyötaidot, kyky työskennellä perheen ja muiden verkostoon kuuluvien henkilöiden kanssa. Avoin viestintä perheenjäsenten ja muiden asiakkaiden kanssa. Noudattaa työssään sosiaalista ja terveysalan etiikkaa, huomioi myös estetiikan. 14

15 KIELI TIEDOT TAIDOT OSAAMINEN Kielen merkityksen ymmärtäminen: viestintä, suhteiden luominen, asioiden ilmaiseminen, kielen kokonaisuuden kehittymisprosessin hahmottaminen (muisti, kognitio, havaitseminen), kieli ihmissuhdetaitona (itseluottamus). Kehityspsykologisten tutkimustulosten soveltaminen tarkasteltaessa yksilökohtaisia ominaisuuksia. Lasten kielellisen osaamisen tunnistaminen. Lasten tarpeiden huomioiminen työssä. Lapsen kielellisen kehityksen arviointi ja palkitseminen. Kieleen ja muihin kehitysalueisiin liittyvät tiedot (havaintokyvyn / motoristen taitojen kehittyminen, sosiaaliset taidot / kulttuurinen kehittyminen). 3 6-vuotiaille lapsille annettavan holistisen kielenopetuksen mahdollisuuksien ymmärtäminen. Mahdollisuudet edistää kielen kehittymistä (esim. Spiki, sormileikit, roolileikit). Motoristen taitojen ja kielen kehittymisen välisen suhteen huomioiminen ja soveltaminen päivittäisessä toiminnassa. Motivaatioharjoitusten hyödyntäminen (Spiki, sormileikit). Sanavaraston kartuttamiseen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Sosiaalisten (kielipainotteisten) roolileikkien hyödyntäminen. Kielellisen kulttuurin ja kielen ymmärtämisen huomioiminen. Kielenopetus osana päiväkodin jokapäiväistä toimintaa. Kielen esittäminen hauskana asiana, lasten kannustaminen kielellisiin leikkeihin, joissa he voivat käyttää kehoaan. Kielen täydellisen kehittymisen tärkeyden ymmärtäminen. Kielenopetuksen avaintaidot. Avoimuus ymmärtämiselle. Aktiivinen pyrkimys ymmärtämiseen. Luku- ja kirjoitustaitoon liittyvät tiedot (kirjoitetun kielen kulttuuri). Kielenoppimiseen liittyvien palveluiden tuntemus (yhteistyö näiden palveluiden kanssa). Sellaisen ympäristön luominen, joka tukee luku- ja kirjoitustaitoa (luku- ja kirjoituskeskus). Yhteisöllisyyden tunnistaminen ja hyödyntäminen kielenopetuksessa. Esiasteen osaamisen kehittäminen lukutaidoksi. Halu työskennellä kaikkien opetusprosessiin osallistuvien kanssa. 15

16 OSALLISTAVA LÄHESTYMISTAPA TIEDOT TAIDOT OSAAMINEN Toiminta-alojen ja niiden kehittymisen sekä kunkin alan työskentelymenetelmien tuntemus, toiminta-alalle ominaisen pedagogisen toiminnan toteuttaminen ja arviointi.. Kyky suunnitella ja tehdä työtä lapsiryhmässä toimimmam mukaan valitusta näkökulmasta. Vanhempien ja toiminta-alan henkilökunnan tapaamisten arvon ymmärtäminen ja kokemuksen kartuttaminen. Opiskelija työskentelee lasten, vanhempien ja henkilökunnan kanssa toiminta-alan mukaan valittua pedagogista menetelmää hyödyntäen. Yhteiskunnan lapsille, nuorille ja aikuisille tarjoamiin tukimuotoihin liittyvän lainsäädännön tuntemus. Tarjotun erityistuen ja yhteiskunnan vastuun tuntemus alalla. Kyky toimia ja käyttäytyä lainsäädännön mukaisesti lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Opiskelija noudattaa työssään lakeja ja säädöksiä sekä huomaa ja ymmärtää erikoistarpeet puutteellisissa tilanteissa. Opiskelija pystyy edistämään lapsen kehittymistä ja oppimista erilaisten pedagogisten lähestymistapojen, kuten leikin, luovuuden, liikunnan ja musiikin, kautta. Niiden sisäisten ja ulkoisten tekijöiden ymmärtäminen, jotka saattavat johtaa siihen, että eri elämäntilanteissa ja ympäristöissä olevat ihmiset tarvitsevat erityistukea. Osallistavan lähestymistavan ja kannustavan ympäristön merkityksen ymmärtäminen lasten ja nuorten identiteetin kehittymisen kannalta. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa erilaisia toimia ja vähentää toimintaympäristön esteitä työskennellessään erityistukea tarvitsevien lasten kanssa. Erityistukea tarvitsevien lasten tukemistapojen tuntemus. Toimintamenetelmien merkityksen ymmärtäminen ja kokemus erilaisista havainnointimenetelmistä pedagogisessa työssä. Opiskelija huomioi lasten yksilölliset tarpeet toimintaa järjestäessään. Opiskelija pystyy edistämään lapsen kehittymistä ja oppimista erilaisten pedagogisten lähestymistapojen, kuten leikin, luovuuden, liikunnan ja musiikin kautta. 16

17 MONIKULTTUURINEN KASVATUS TIEDOT TAIDOT OSAAMINEN Yleisesti: kyky suunnitella ja toteuttaa erilaista toimintaa päivähoidossa. Kyky sopeutua asenteeltaan mihin tahansa ympäristöön. Lapsen perustarpeiden tuntemus liittyen terveyteen, perheen varallisuuteen ja perheen taustoihin, esim. maahanmuuttajatausta. Kyky luoda opettavainen ympäristö, jossa huomioidaan lasten perustarpeet monikulttuurisessa päivähoidossa. Kyky edistää opetustoiminnassa rauhaa, kunnioitusta ja ymmärrystä Kyseisen maan lasten ja nuorten laillisen aseman perustuntemus. Kyky ottaa lasten ja nuorten laillinen asema huomioon käytännössä. Kyky sopeutua erilaisiin laillisiin asemiin ja niiden vaikutuksiin sekä lasten ja nuorten käyttäytymiseen päivähoidossa. Perustason tuntemuksen saavuttaminen arvoista ja normeista ja siitä, miten ne näkyvät koulutuksen tavoitteissa, esim.: stereotyypit ennakkoluulot ennakkoluulojen vastainen lähestymistapa. Kyky luoda ilmapiiri, josta erityisesti maahanmuuttajalapset voivat hyötyä, esim. lapsikonferenssit jne. Kyky rohkaista lapsia tiedostamaan kulttuuriset juurensa ja äidinkielensä. Kyky herättää tietoisuutta siitä, miten kulttuuri vaikuttaa tapaamme havaita ja ilmaista asioita. Perustuntemus kaksi- ja monikielisyydestä. Eri kulttuurien, kansojen ja uskontokuntien taiteen ja musiikin tuntemus. Vanhempien tärkeän roolin tuntemus sekä sen ymmärtäminen, miten merkittävää vanhempien osallistuminen kasvatukseen ja opetukseen on. Kyky käyttää kieltä ja kielellistä tyyliä joustavasti tilanteen mukaan. Kyky luoda ympäristö, joka vahvistaa lapsen identiteettiä ja kehittymistä yksilöksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Kyky luoda ympäristö, joka kehittää lapsen kykyä ilmaista itseään taiteen ja musiikin kautta, esim. tanssi, interaktiiviset pelit, eri kulttuurien laulut. Kyky ottaa huomioon maailmassa vallitsevat erilaiset kasvatustavat sekä lasten erilaiset elinolot opetusta suunniteltaessa. Kyky herättää kiinnostusta vieraisiin kieliin ja edistää ajattelutapaa, jonka mukaan monikielisyys on rikkaus ja yhdenlainen elämäntapa. Opiskelija voi myös itse olla kaksi- tai monikielinen. Oman maailmankuvan ymmärtäminen; kyky herättää estetiikkaan liittyvää tietoisuutta ja herkkyyttä; vieraiden kulttuurien ymmärtäminen. Kyky asennoitua vanhempien valitsemaan kasvatustapaan aina kunnioittavasti. Kyky suhtautua avoimesti muihin kulttuureihin ja kasvatustapoihin, mikä tarkoittaa myös eri kulttuureista tulevien lasten uskonnon huomioimista. 17

18 2.4. OPISKELUSOPIMUS (LEARNING AGREEMENT) Projektikumppaneiden seuraava tehtävä oli laatia opiskelijan sekä lähettävän ja vastaanottavan oppilaitoksen väliset opiskelusopimukset. Opiskelusopimukseen on tärkeä liittää liikkuvuusohjelmalta odotetut oppimistulokset tietojen, taitojen ja osaamisen muodossa. Lisäksi opiskelusopimuksen arviointiosuus sisältää ansaitut opintosuorituspisteet sekä arviointilomakkeet. (Katso liitteet.) 2.5. ECVET-OPINTOSUORITUKSET EVOC-PROJEKTISSA EVOC-opintokokonaisuus on pieni osa lastenhoitoalan koko tutkintoa. Projektikumppanit ovat käyttäneet Europass-asiakirjoja opintosuorituspisteiden määrittelyyn seuraavasti: Opintosuoritukset määräytyvät eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän ECTS:n mukaan siten, että 1 akateeminen lukuvuosi = 60 opintosuorituspistettä 1 lukukausi = 30 opintosuorituspistettä 1 periodi = 20 opintosuorituspistettä. Akateeminen lukuvuosi kestää jokaisessa kumppanimaassa noin 40 viikkoa, mikä vastaa 60 opintosuorituspistettä. EVOC-projektissa kumppanit sopivat, että neljä viikkoa opintoja vastaa kuutta (6) opintosuorituspistettä. Kumppanuus edellyttää, että kukin vastaanottava projektikumppani arvioi opiskelijan suoriutumista ja lähettävä projektikumppani hyväksyy arvioinnin. Europass on virallinen asiakirja, jolla ilmoitetaan opintokokonaisuuden suorittamisesta. Projektikumppanit ovat sopineet kumppanuussopimuksessa opintosuoritusten siirtämisestä, tunnistamisesta ja keräämisestä. Projektissa ei kuitenkaan määritellä, miten se tapahtuu käytännössä OPISKELIJAN ARVIOINTI Kuten aikaisemmin on mainittu, projektikumppanit sopivat myös opintokokonaisuuden ja sen neljän osan arviointikriteereistä ja -lomakkeista. Kunkin arviointiosion rakenne noudattaa samaa kaavaa ja sisältää havainnoinnin, suunnittelun, toteuttamisen ja itsearvioinnin. Arviointilomakkeissa on kyllä- ja ei-valintaruudut sekä tilaa kommenteille. Arviointilomakkeissa on huomioitu, että työssäoppimispaikat/päiväkodit, joissa opintokokonaisuus suoritetaan, eroavat toisistaan. Opiskelijan, työssäoppimisen ohjaajan ja opettajan on allekirjoitettava kaikki arviointilomakkeet. 18

19 ARVIOINTILOMAKE: LEIKKI KYLLÄ EI KOMENNTEJA HAVAINNOINTI Lapsen ikä otetaan huomioon kirjallisessa havainnoinnissa. Havainnointi on täsmällistä havainnointiaikaan nähden. Havainnointi toteutetaan sekä kirjallisesti että suullisesti. Kasvatusympäristö otetaan huomioon kirjallisessa/suullisessa havainnoinnissa. Havainnoinnissa käytetään luovuutta, ja se toteutetaan itsenäisesti. SUUNNITTELU Suunnittelu toteutetaan itsenäisesti. Opiskelija laatii ja esittelee kirjallisen suunnitelman ennen toimintaa. Opiskelija huomioi suunnitelmassa säädökset sekä harjoittelupaikan säännöt. TOTEUTTAMINEN Työprosessi perustuu lapsen iän tuomien tarpeiden, kehitysvaiheen, perustarpeiden ja oppimisympäristön vaatimusten huomioimiseen. Opiskelija tekee työskentelyprosessin aikana yhteistyötä henkilökunnan ja perheiden kanssa. Työskentelyprosessissa kunnioitetaan lapsen omaa tahtoa eettisten periaatteiden mukaisesti. Työskentelyprosessissa huolehditaan turvallisuudesta, hygieniasta ja kestävästä kehityksestä. Työskentelyprosessissa hyödynnetään kannustavaa ja lapsen huomioivaa lähestymistapaa. Viestintä ja vuorovaikutus on kohteliasta ja lapsen huomioivaa. ITSEARVIOINTI Opiskelija pystyy perustelemaan oman työskentelyprosessinsa. Opiskelija suhtautuu avoimesti palautteeseen ja pyytää sitä omaaloitteisesti. Opiskelija pystyy muuttamaan omaa työtään annetun palautteen perusteella. 19

20 ARVIOINTILOMAKE: KIELI KYLLÄ EI KOMMENTTEJA HAVAINNOINTI Lapsen kehitysvaihe otetaan huomioon kirjallisessa/suullisessa havainnoinnissa. Kasvatusympäristö otetaan huomioon kirjallisessa/suullisessa havainnoinnissa. Havainnoissa käytetään luovuutta, ja se toteutetaan itsenäisesti. Opiskelija osoittaa ymmärrystä siitä, että kieli vaikuttaa tapaan havaita ja ilmaista asioita, ja toimii sen mukaan. SUUNNITTELU Suunnittelu toteutetaan osana päivittäisiä toimia. Opiskelija laatii ja esittelee kirjallisen suunnitelman ennen toimintaa. Opiskelija huomioi suunnitelmassa säädökset sekä harjoittelupaikan säännöt. TOTEUTTAMINEN Työskentelyprosessi perustuu lapsen iän tuomien tarpeiden, kehitysvaiheen, perustarpeiden ja oppimisympäristön vaatimusten huomioimiseen. Työskentelyprosessissa huomioidaan lapsen äidinkieli. Opiskelija tukee lapsen kielellistä ilmaisua ja suhtautuu siihen kärsivällisesti ja luovuuteen kannustaen. Opiskelija tekee yhteistyötä henkilökunnan kanssa työskentelyprosessin aikana. Viestintä ja vuorovaikutus on kohteliasta ja lapsen huomioivaa. ITSEARVIOINTI Opiskelija suhtautuu avoimesti palautteeseen ja pyytää sitä omaaloitteisesti. Opiskelija pystyy muuttamaan omaa työtään annetun palautteen perusteella. Opiskelija pyytää palautetta ryhmän jäseniltä ja lapsilta. Opiskelija ideoi, miten voi kehittää omaa työtään. 20

21 ARVIOINTILOMAKE: OSALLISTAVA LÄHESTYMISTAPA KYLLÄ NO COMMENTS HAVAINNOINTI Opiskelija suunnittelee toimintaa ja pitää siitä kirjaa. Pohdiskelua vanhempien ja henkilökunnan tapaamisista. Opiskelija kirjaa huomioita oppimislokiin/-päiväkirjaan. SUUNNITTELU Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa toimintaa. Kirjallinen suunnitelma esitellään ennen toteutusta Suunnitelman tulee noudattaa ohjeita ja työssäoppimisoakan sääntöjä TOTEUTTAMINEN Pohdiskelua osallistavan lähestymistavan ja kannustavan ympäristön merkityksestä. Opiskelija kirjaa huomioita oppimislokiin/-päiväkirjaan. Opiskelija huomioi ergonomian työskentelyprosessissa. Opiskelija tekee yhteistyötä henkilökunnan kanssa työskentelyprosessin aikana. Työskentelyprosessissa kunnioitetaan lapsen omaa tahtoa eettisten periaatteiden mukaisesti. ARVIOINTI Opiskelija pystyy perustelemaan oman työskentelyprosessinsa. Opiskelija suhtautuu avoimesti palautteeseen ja pyytää sitä omaaloitteisesti. Opiskelija pystyy muuttamaan omaa työtään annetun palautteen perusteella. Opiskelija pyytää palautetta ryhmän jäseniltä ja lapsilta. Opiskelija ideoi, miten voi kehittää omaa työtään. 21

22 ARVIOINTILOMAKE: MONIKULTTUURINEN KASVATUS HAVAINNOINTI Lapsen kehitysvaihe otetaan huomioon kirjallisessa/suullisessa havainnoinnissa. Kasvatusympäristö otetaan huomioon kirjallisessa/suullisessa havainnoinnissa. Opiskelija ymmärtää, miten kulttuuritausta vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen, tapoihin ja ilmaisutapaan. SUUNNITTELU Suunnittelussa käytetään luovuutta, ja se toteutetaan itsenäisesti. KYLLÄ EI KOMMENTTEJA Suunnittelu toteutetaan osana päivittäisiä toimia. Opiskelija suunnittelee ja esittelee toiminnan henkilökunnalle ennen toteuttamista. TOTEUTTAMINEN Toiminta toteutetaan itsenäisesti luovuutta käyttäen. Työprosessi perustuu lapsen iän tuomien tarpeiden, kehitysvaiheen, perustarpeiden ja oppimisympäristön vaatimusten huomioimiseen. Työprosessissa huomioidaan lapsen äidinkieli sekä etninen, uskonnollinen ja kulttuuritausta. Opiskelija tekee ryhmätyötä työskentelyprosessin aikana. Kohteliaat tavat ja ystävällinen viestintä vanhempien kanssa. Työprosessissa kunnioitetaan lapsen omaa tahtoa eettisten periaatteiden mukaisesti. Työprosessissa hyödynnetään kannustavaa ja lapsen huomioivaa lähestymistapaa. Viestintä ja vuorovaikutus on kohteliasta ja lapsen huomioivaa. Opiskelija kunnioittaa ja ymmärtää lasten erilaisuutta ja sopeuttaa omaa toimintaansa sen mukaan. ITSEARVIOINTI Opiskelija pystyy perustelemaan oman työskentelyprosessinsa. Opiskelija suhtautuu avoimesti palautteeseen ja pyytää sitä omaaloitteisesti. Opiskelija pystyy muuttamaan omaa työtään annetun palautteen perusteella. Opiskelija pyytää palautetta ryhmän jäseniltä ja lapsilta. 22

23 3. Opettaja ja työpaikkaohjaaja -koulutus Opettaja ja työpaikkaohjaaja -ohjelma (PowerPoint-esitys) on tiivis tietopaketti ECVET-periaatteista, oppimistulosten määrittelystä tietoina, taitoina ja osaamisena sekä tutkintojen läpinäkyvyyden ja keskinäisen luottamuksen merkityksestä. Lisäksi se sisältää tietoa projektin tavoitteista sekä opiskelijaliikkuvuuteen liittyvistä Europass-asiakirjoista. Opettajille ja työpaikkaohjaajille tiedotettiin etukäteen EVOC-projektista, ECVET-periaatteista ja opiskelijaliikkuvuudesta. Projektikumppanit huolehtivat päiväkotien henkilökunnan sekä opettajien valmennuksesta. Kaikki neljä projektikumppania toteuttivat valmennuksen hieman erilaisella tavalla ja eri aikaan, mutta sen sisältö oli sama. Usein harjoittelupaikan henkilökunnan ja ulkomaisten opiskelijoiden ohjauksesta vastasivat samat opettajat, jotka myös opettivat oppilaitoksissa teoria-aineita. Tämä auttoi päiväkotien henkilökuntaa, opiskelijoita ja itse opettajia ymmärtämään prosessin paremmin. EVOC-projektin ja valmennusohjelman laajentaminen jatkuu myöhemmin, ja yhä useammat opettajat ja työpaikkaohjaajat osallistuvat valmennukseen. Valmennusohjelma osoittautui erittäin hyödylliseksi, sillä sen avulla kaikki projektiin osallistuneet oppivat ymmärtämään sitä paremmin. 23

24 4. Testaus ja pilotointi: opiskelijaliikkuvuus 4.1. LIIKKUVUUS EVOC-opintokokonaisuuden osan testaus- ja pilottivaihe toteutettiin Leonardo da Vinci -liikkuvuusohjelmien puitteissa. Suomalainen projektikumppani ja Saksan Münchenissä toimiva projektikumppani olivat osallistuneet useisiin opiskelijoiden Leonardo da Vinci -liikkuvuusohjelmiin aikaisempina vuosina. Ruotsalaiselle ja Saksan Nürnbergissä toimivalle projektikumppanille kokemus oli ensimmäinen. Yleensä prosessi käynnistyy jo vuotta ennen kuin liikkuvuusohjelma alkaa. Oppilaitokset pitävät yhteyttä työssäoppimispaikkoihin eli päiväkoteihin ja sopivat käytännön järjestelyistä. Sovitaan, kuinka monta opiskelijaa on tulossa, missä vaiheessa he ovat opintojaan ja milloin he aloittavat työssäoppimisjakson. EVOC-projektissa tärkeässä asemassa oli työssäoppimispaikkojen henkilökunnan koulutus. EVOCprojektissa kehitettiin uusi opintokokonaisuuden osa ja sen testaaminen oli erittäin tärkeää EVOC-PROJEKTIN TESTAUS JA PILOTOINTIVAIHEEN OPISKELIJAT Testaus- ja pilottivaiheeseen osallistui kaikkiaan 15 opiskelijaa Suomesta ja Saksasta: kaksi miespuolista ja 13 naispuolista opiskelijaa. Opiskelijat olivat iältään vuotiaita. Viidestä suomalaisopiskelijasta neljä suoritti harjoittelun Saksassa, heistä kaksi Münchenissä ja kaksi Nürnbergissä. Yksi suomalaisopiskelija suoritti harjoittelun Ruotsissa. Kaikki kymmenen saksalaisopiskelijaa suorittivat harjoittelun Suomessa. Saksalaiset opiskelijat Suomessa. Suomessa lähihoitajaopiskelijoilla on pidemmät työssäoppimisjaksot kuin Saksassa. Kuvalähde Super ry, Super-lehti 5/

25 Opiskelijat olivat opinnoissaan eri vaiheissa. Neljä suomalaista opiskelijaa olivat jo opintojensa loppuvaiheessa ja valmistumassa. Osa saksalaisista opiskelijoista oli ensimmäisen, osa toisen vuoden opiskelijoita. Ruotsalainen projektikumppani ei osallistunut liikkuvuusohjelmaan, koska sillä ei ollut aikaisempaa kokemusta opiskelijoiden liikkuvuusohjelmista. Ruotsalaiset opiskelijat olivat lisäksi perheellisiä aikuisia, joka osaltaan vaikeuttaa ulkomailla opiskelua. Liikkuvuuden tuomat lisäarvot: Opiskelijoiden kielitaito, kulttuurien välinen tuntemus, itsetunto ja itseluottamus kasvoi liikkuvuusohjelman aikana. He saivat myös jakaa kokemuksiaan ja tietojaan kotimaassaan. Projektin ansiosta myös opiskelijoilla, joilla muuten ei olisi ollut mahdollisuutta osallistua ulkomaan vaihtojaksolle, oli mahdollisuus osallistua liikkuvuusohjelmaan ulkomailla. Lisäksi opiskelijoiden tutkintotodistukseen lisättiin maininta liikkuvuusohjelmasta ulkomailla. Opintosuorituksissa ei kuitenkaan toistaiseksi huomioida epävirallista oppimista. Oppimistuloksia arvioitiin erityisissä arviointilomakkeissa, jotka laadittiin projektin aikana yhdessä opintokokonaisuuden osan kanssa. Liikkuvuusohjelmassa käytettiin oppimispäiväkirjaa opiskelijoiden itsearvioinnin tukemiseksi. Kaikki liikkuvuusohjelmaan osallistuneet opiskelijat saivat myös henkilökohtaista palautetta ja kävivät arviointikeskusteluja kotimaassaan. Projektin päätavoitteena oli luoda opintokokonaisuuden osa ja testata sitä. EVOC-projektin päätöstapaamisen keskustelujen pohjalta todettiin, että opintokokonaisuus oli liian laaja toteutettavaksi neljässä viikossa TYÖSSÄOPPIMISPÄIVÄKODIT Suomessa projektiin osallistui kaikkiaan seitsemän pääkaupunkiseudulla toimivaa, pääasiassa yksityistä, englanninkielistä päiväkotia, jotka ottivat pilottiprojektin opiskelijat harjoitteluun neljäksi viikoksi. Päiväkotien lapset tulevat joko suomalaisista perheistä tai ulkomaisista perheistä, jotka asuvat ja työskentelevät Suomessa. Osa päiväkodeista on erittäin monikulttuurisia. Päiväkodeissa käytetään opetusmenetelmänä kielikylpyä, eli henkilökunta puhuu ainoastaan englantia. Lapset ovat 2 6-vuotiaita. Päiväkodeissa on leikkikoulutoimintaa 3 5-vuotiaille ja esikouluopetusta 6-vuotiaille lapsille. Henkilökunta on pääosin kansainvälistä. Kussakin päiväkodissa harjoitteli yksi tai kaksi opiskelijaa. Jokaista opiskelijaa ohjasi henkilökohtainen tai vastuuohjaaja. Opiskelijoiden tuutoreina toimivat Omnian ammattiopiston opettajat, jotka olivat osallistuneet opintokokonaisuuden laatimiseen ja koko EVOC-projektiin. Opettajat tapasivat opiskelijat päiväkodeissa kerran tai kahdesti pilottiharjoittelun aikana. Viestintää käytiin myös puhelimitse ja sähköpostitse. Harjoittelun päätteeksi päiväkodin työpaikkaohjaaja, opiskelija ja Omnian opettaja laativat yhdessä arvioinnin ja asiakirjat allekirjoitettiin. 25

26 Nürnbergissä projektiin osallistui yksityinen päiväkoti. Päiväkodissa on yhteensä yli sata lasta. Esikouluikäisten eli 3 6-vuotiaiden lapsien ryhmiä on neljä. Yksi ryhmä on 6 10-vuotiaille koululaisille. Päiväkoti sijaitsee sellaisella Nürnbergin alueella, missä asuu paljon maahanmuuttaja- ja työssä käyviä perheitä. Päiväkodissa pääasiallisesti käytetty kieli on saksa, sillä lasten on kehitettävä kielitaitoaan ja erityisesti saksan kielen osaamistaan. Päiväkodissa korostetaan myös sosiaalisia taitoja, kuten suvaitsevuutta ja hyviä tapoja. Keskeistä on myös oppimisen opettaminen. Suomalaisilla lähihoitajaopiskelijoilla oli hauskaa Saksassa. Kuvan lähde: Super ry, Super-lehti 5/2009 Münchenissä projektiin osallistui Lucia-Popp-Bogen-päiväkoti, joka on Münchenin kaupungin opetustoimen johtama kunnallinen päiväkoti. Se sijaitsee Münchenin kaupungin länsipuolella. Alue on ilmeeltään maalaismaista omakotitaloaluetta. Päiväkoti toimii valtavassa kaksikerroksisessa rakennuksessa, ja sille kuuluu myös suuri piha-alue, jossa lapset voivat leikkiä ja pelata. Lapset voivat myös hoitaa kasveja sekä kasvattaa vihanneksia ja hedelmiä puutarhassa. Sisätiloissa jokaisella huoneella on oma funktionsa: esimerkiksi askarteluhuone, piirtämishuone, musiikkihuone, puutyöhuone, roolileikki- ja näytelmähuone jne. Kaikki tilat ovat erittäin hyvin varustettuja. Päiväkoti on avoinna maanantaista perjantaihin aamuseitsemästä viiteen. Henkilökuntaan kuuluu 26 työntekijää, joiden ammatillinen tausta vaihtelee perushoitajasta lastentarhanopettajaan tai erityisopettajaan. Lisäksi päiväkodissa toimii oma keittäjä sekä taloudenhoitohenkilökuntaa. 26

27 Päiväkodissa on tilaa noin 136 lapselle, joiden ikä vaihtelee nollasta seitsemään vuoteen. Henkilökunta huolehtii kaikenikäisten lasten tarpeista erilaisin toimintaohjelmin. Kolmevuotiaat ja sitä vanhemmat lapset voivat itse valita, mitä haluavat tehdä, ja henkilökunta valvoo heidän kehittymistään tarkasti. Säännöllisillä tapaamisilla vanhempien kanssa pyritään varmistamaan lapsen mahdollisimman tasapainoinen kehittyminen. Suurella osalla vanhemmista on akateeminen tutkinto, ja melko monet heistä työskentelevät kansainvälisissä yrityksissä. Päiväkodissa käytetty kieli on saksa. Ruotsissa projektiin osallistui kunnallinen päiväkoti. Se sijaitsee erittäin monikulttuurisella alueella. Lapset ovat iältään 1 5-vuotiaita. Päiväkodissa on 38 lasta, ja henkilökunta noudattaa Reggio Emilia pedagogiikkaa /-lähestymistapaa. Ruotsin kansallinen opetussuunnitelma ohjaa päivittäistä toimintaa ja aktiviteetteja. Päiväkodissa käytetty kieli on ruotsi. Monilla lapsista on kuitenkin myös toinen kotikieli, minkä vuoksi henkilökunta korostaa erilaisten vaihtoehtoisten viestintätapojen tärkeyttä. Yksi perusperiaatteista on yksilöllisyys, kaikkia lapsia kohdellaan yhdenvertaisesti taustasta riippumatta. 27

28 5. Arviointi Tätä projektia, johon siis osallistui projektikumppaneita Espoosta, Göteborgista, Nürnbergistä ja Münchenistä, arvioitiin neljässä vaiheessa kyselyn avulla. Ensimmäinen arviointi toteutettiin Nürnbergissä lokakuussa 2008 siellä pidetyn tapaamisen jälkeen. Toinen kysely toteutettiin Göteborgissa pidetyn kokoontumisen jälkeen huhtikuussa Kyselyt suunniteltiin yhdenmukaisiksi, jotta tulokset olisivat vertailtavissa ja mahdolliset kehityssuunnat havaittavissa. Arvioinnin kolmas vaihe oli kaikille projektiin osallistuneille opettajille ja työsssäoppimisen ohjaajille suunnattu kysely. Arvioinnin neljännessä vaiheessa projektiin osallistuneille opiskelijoille annettiin mahdollisuus arvioida projektia. Opiskelijoiden arvioinnissa oli tarkoitus käyttää opiskelusopimusta. Kaikki kumppanit eivät kuitenkaan olleet laatineet opiskelusopimusta. Tästä syystä sitä ei voitu käyttää arvioinnissa, vaikka siitä olisikin ollut suuri hyöty, kuten henkilökunnan kyselyssä kävi ilmi. Näin ollen arviointi toteutettiin Rap4leokyselyllä, johon osallistuivat suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat. Kyselyssä oli tietty määrä suljettuja kysymyksiä, joihin vastattiin viiden valmiiksi annetun vastausasteikon perusteella. Vaihtoehdot olivat esimerkiksi seuraavanlaisia: erittäin helppo erittäin vaikea, erittäin hyvä erittäin huono tai liian paljon hyvin paljon paljon riittävästi liian vähän. Viimeksi mainitussa vastausasteikossa oli vaikeaa antaa täsmällinen arvio, sillä asteikon vaihtoehtoja paljon ja riittävästi voitiin molempia pitää parhaimpina vaihtoehtoina, koska ne eivät ilmaisseet mitään puutteita. Lisäksi kyselyssä oli avoimia kysymyksiä, joihin osallistujat saivat vastata omin sanoin ilman valmiiksi annettuja vastausvaihtoehtoja. Avoimet kysymykset osoittautuivat erittäin tärkeiksi tällaisessa kansainvälisessä kontekstissa, sillä vastauksissa voitiin havaita kulttuurieroja. Suljettujen kysymysten vastauksia voitiin lisäksi verrata avointen kysymysten vastauksiin ja käyttää tuloksia kokonaisuuden arviointiin. Kaikki neljä projektikumppania osallistuivat ensimmäiseen arviointiin, mutta toisesta arvioinnista puuttuivat Göteborgin kyselytulokset. Tämän vuoksi tulokset eivät ole verrattavissa kaikissa tapauksissa. Projektikumppanit vastasivat jokaiseen kyselyyn vain kerran, ja vastaukset antoi kumppania edustava vastuuhenkilö. Näin ollen ei ollut aina selvää, kuka arvioinnin teki ja edustivatko vastaukset kaikkien projektiorganisaatioiden osallistujien näkemystä. Tämän vuoksi arviointien ei voida katsoa antavan täydellistä kuvaa projektista, sillä ei ole selvää, edustavatko vastaukset kaikkien osallistujien vai ainoastaan yhden henkilön mielipidettä. Arvioinnit antavat kuitenkin kuvan tietyistä suuntauksista, jotka saattavat olla hyödyllisiä tämänkaltaisia projekteja kehitettäessä. 28