Yhdistykset toteuttamassa itseään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdistykset toteuttamassa itseään"

Transkriptio

1 Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa kuvitus Christer nuutinen Työkirja

2 Palveluiden tuottaminen on yhdistyksille hieno mahdollisuus hankkia lisärahoitusta toimintaan, osallistua hyvinvoinnin edistämiseen sekä toimia vaikuttajana omalla toiminta-alueellaan. Tämä Työkirja on kokoelma käytännönläheisiä työkaluja ja ohjeita yhdistyksen palvelu toiminnan kehittämiseen. 38 työkalun tarkoituksena on auttaa ja tukea yhdistyksiä palvelutoiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Työkirjan runkona toimii Kolmannen lähteen palvelutoiminnan edellytykset jäsennys. Edellytykset ovat osa-alueita, jotka on elintärkeää ottaa huomioon palvelutoimintaa tehdessä. Työkalut on jaettu edellytysten alle numerojärjestyksessä. Pohtiiko yhdistyksesi palvelutuotantoa mahdollisuutena? Hyödyllisintä on aloittaa työskentely aivan työkirjan alusta kohdasta Tahtotila. Tämän jälkeen kannattaa edetä systemaattisesti läpi Työkirjan, tarkistaen mitkä palvelutoiminnan edellytyksistä yhdistyksellä on jo kunnossa ja hyödyntää työkaluja kehittämistä vaativien asioiden parantamiseen. Löytyykö yhdistyksestäsi jo kokemusta palvelutoiminnasta? Työkirja auttaa kehittämään sitä entistä laadukkaammaksi ja vaikuttavammaksi. Tällöin kannattaa ensin selata Työkirjan työkalut läpi kokonaiskuvan saamiseksi. Tämän jälkeen kannattaa pohtia, tarvitaanko ensisijaisesti palvelutoiminnan kokonaisuuden jäsentämistä, jolloin esimerkiksi toimintamallin kuvauksen laatiminen, liiketoimintasuunnitelman täsmentäminen tai laatukäsikirjan kehittäminen voivat olla paikallaan. Vai onko tarve pureutua yksittäisiin haasteisiin kuten hinnoitteluun, palveluprosessiin tai vaikutusten suunnitteluun? Kenen kanssa pohdit yhdistyksesi palvelutoimintaa? Ottamalla useampia ihmisiä mukaan kehittämiseen, yhdistys jakaa jo suunnitteluvaiheessa osaamista ja vahvistaa sitoutumista palvelutoimintaan. Oletko ajatellut hyödyntää myös ulkopuolista apua? Sparraajan tai kehittäjän kokemuksesta ja tuesta voi saada vielä paremmin hyötyä irti, mikäli yhdistykselle ajankohtaista kysymystä tai teemaa on jo etukäteen työstetty Työkirjan avulla. Suunnittelu ja systemaattisuus ovat pitkäjänteisessä palvelutoiminnassa tärkeitä. Palvelutoimintaa ei kuitenkaan voi tehdä paperilla. Älä siis hautaudu Työkirjan uumeniin liian pitkäksi aikaa. Saatuasi työkaluista ideoita ja oivalluksia omaan työhön, ota aikaa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tapaamiseen sekä kokeile ja toteuta palvelutoimintaa käytännössä! Elina Vanhapiha Taneli Tiilikainen Arsi Veikkolainen Pirita Tolvanen Nelli Kuokka Työkirja on tuotettu osana kirjaa Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa. Kirjaa kutsutaan myös nimellä Handbook. Se on sisarteos Casebookille, joka esittelee 77 palvelumallia ja käytäntöä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoaloilta. Löydät molemmat kirjat verkosta: ja Kolmas lähde on vuosina toteutettava hanke, joka kehittää yhdistysten osaamista palvelutuotannossa. Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 2

3 HALLINTO Yhdistyksen arvopohja tuo ratkaisun myös palvelutoiminnan ristiriitoihin. ENNAKOINTI Seuranta ja ennakointi mahdollistavat palvelutoiminnan jatkuvuuden. TUOTANTO PROSESSIT Palvelu ei synny hyvästä tahdosta. Tuotantokoneiston pitää olla kunnossa. KUMPPANUUS Kumppanuus on jaettuja tavoitteita ja vastuuta. TAHTOTILA Palveluntuottaminen vaatii jatkuvaa yhteistä tahtotilaa. ASIAKAS RAJAPINTA Tärkeät asiat löytyvät kysymällä asiakkailta. YDINOSAAMINEN Palvelut ponnistavat yhdistyksen ydinosaamisesta ja arvoperustasta. PALVELU IDEA Palveluidea lähtee tarpeesta ja tukee yhdistyksen perustehtävää. LIIKE TOIMINTA OSAAMINEN Palvelutoiminnan tulee olla kannattavaa. Työkirjan sisällys 4 Kaiken ytimessä on yhteinen halu Tahtotila 5 1. Tahtotilan tunnistaminen 6 2. Palvelutoiminnasta saatavat hyödyt 7 3. Miten hyvinvointi ymmärretään palveluissamme? 8 4. Vaikutustavoitteiden asettaminen 9 Kysyvä ei tieltä eksy Ennakointi ja asiakasrajapinta Voimavarojen ennakointi Palvelutoiminnan asema yhdistyksessä Palvelutoiminnan toimintaympäristö Laajennettu SWOT Palvelutarpeiden tunnistaminen ja ennakointi Asiakaskuvaus 18 Pohja jolta ponnistetaan Ydin- ja liiketoimintaosaaminen Yhdistyksen osaamisalueet palvelutuotannossa Osaamisen kehittämissuunnitelma Yhdistyksen liiketoimintasuunnitelman runko 29 Hiottu timantti Palveluidea Miten asiakkaat ostavat? Palvelukuvaus Konkretisoinnin tarkistuslista Myyntiargumentit Referenssit Myyntisuunnitelma Markkinointisuunnitelma Hinnoittelu Myyntipuheen rakentaminen 42 Jaettuja tavoitteita ja vastuita Kumppanuus Verkostokartta Muistilista yhteistyöfoorumin järjestämiseen Kumppanuuden elementit Tarkistuslista kuntayhteistyöhön Tarkistuslista tarjouskilpailua varten Tarkistuslista hankintasopimusta varten Tarkistuslista yhteistyösopimusta varten 51 Palvelupötkylöitä ja tsekkauslistoja Tuotantoprosessit ja hallinto Toimintamallin kuvaus Lean Model Canvas Palvelun prosessikuvaus Palvelupolku Taloussuunnitelman tarkistuslista Palveluiden kehittämisen tarkistuslista Riskienhallintasuunnitelma Palvelutoiminnan vaikuttavuussuunnitelma Miksi meidät valitaan? Palvelutoiminnan laatukäsikirja Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 3

4 HALLINTO Yhdistyksen arvopohja tuo ratkaisun myös palvelutoiminnan ristiriitoihin. ENNAKOINTI Seuranta ja ennakointi mahdollistavat palvelutoiminnan jatkuvuuden. TUOTANTO PROSESSIT Palvelu ei synny hyvästä tahdosta. Tuotantokoneiston pitää olla kunnossa. KUMPPANUUS Kumppanuus on jaettuja tavoitteita ja vastuuta. TAHTOTILA Palveluntuottaminen vaatii jatkuvaa yhteistä tahtotilaa. ASIAKAS RAJAPINTA Tärkeät asiat löytyvät kysymällä asiakkailta. YDINOSAAMINEN Palvelut ponnistavat yhdistyksen ydinosaamisesta ja arvoperustasta. PALVELU IDEA Palveluidea lähtee tarpeesta ja tukee yhdistyksen perustehtävää. LIIKE TOIMINTA OSAAMINEN Palvelutoiminnan tulee olla kannattavaa. Kaiken ytimessä on yhteinen halu Tahtotila Onko meillä yhteinen halu toimia palveluiden tuottajana? Miksi? Millaiselta arvopohjalta? Hyväksymmekö, että toimintaa ohjaavat muutkin kuin omat intressimme? Mitä hyvää palvelutoiminta tuo meille? Miten palvelutoiminta liittyy ydintehtäväämme? Mahtuuko se yhdistyksemme sääntöjen sisälle vai täytyykö niitä mahdollisesti muuttaa? Olemmeko valmiita pitkäjänteiseen työhön? Millaisia tavoitteita palvelutoiminnalla on pitkällä aikavälillä? Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 4

5 Tahtotilan tunnistaminen 1. Ennen palvelutoiminnan aloittamista on hyvä pohtia, millainen toimija oma yhdistys on palvelutuotanto kentällä ja millainen sen tahtotila on palveluiden tuottamisen suhteen. pääkohderyhmänä jäsenistö Lähdetäänkö palvelutoimintaan? Vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys jäsenistön yhdessä tuottamaa toimintaa rahoittaa toiminnan jäsenmaksuilla ja avustuksilla Jäsen- ja palvelu orientoitunut yhdistys perustoiminnan rinnalla on erilaajuista palvelutoimintaa tuomassa lisäresurssia yhdistyksessä on työntekijöitä palvelutuotannossa Kasvatetaanko palvelutoimintaa? Yhtiöitetäänkö palvelutoiminta? pääkohderyhmänä asiakkaat Onko tarpeen yhtiöittää toiminta? Palvelutuotantoon suuntautunut yhdistys yhdistyksen perustarkoituksena on palvelujen tuottaminen vastikkeellisesti palvelutuotanto perustuu pääasiassa ammattilaisten panokseen ja erityisosaamiseen Yritys tavoitteena on kannattava liiketoiminta yhteiskunnallisessa yrityksessä liiketoiminnan tuotto ohjataan yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen Mihin tuotto ohjataan? Palvelutuotannon erilaisia toimijoita Lue taulukon väittämät rivi kerrallaan. Arvioi yhdistyksesi tämänhetkistä tahtotilaa ja suhdetta palvelutoimintaan ja ympyröi se vaihtoehto, mikä kuvaa yhdistystäsi parhaiten. Laske lopuksi yhteen viimeiselle riville, kuinka monta vastausta ympyröit kustakin sarakkeesta. Voit tehdä arvioinnin ensin pienemmällä ryhmällä, mutta kokonaiskuvan saamiseksi kannattaa luoda taulukon elementeistä mahdollisimman hyvä yhteisymmärrys yhdistyksen jäsenistön kesken. Taulukon sisältöjä voit hyödyntää myös uusien yhdistystoimijoiden perehdyttämisessä yhdistyksen tahtotilaan. Vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys Jäsen- ja palvelu orientoitunut yhdistys Palvelutuotantoon suuntautunut yhdistys Käsitys yhdistyksen perustehtävästä Arvot/ arvostukset Tärkeintä on tarjota sääntöjenmukaista toimintaa jäsenistölle ja muille säännöissä mainituille kohderyhmille. Arvostetaan jäsenistölle tuotettavaa perustoimintaa ja siihen liittyvää osaamista. Tärkeintä on tarjota sääntöjenmukaista toimintaa jäsenistölle. Palvelutoiminta voi olla kokeilevaa ja pienimuotoista tai laajaa ja vakiintunutta. Vakiintunut palvelutoiminta on eriytetty omaksi toiminta-alueeksi. Arvostetaan jäsenistöön kohdistuvaa toimintaa ja osaamista. Myös palvelutoimintaa arvostetaan, mutta vastakkainasettelua esiintyy. Tärkeintä on toteuttaa yhdistyksen tarkoituksen mukaista palvelutoimintaa asiakaslähtöisesti. Arvostetaan asiakkaan tarpeisiin vastaavia laadukkaita palveluita, joille on riittävä kysyntä. Ohjautuminen Toimintaa ohjaavat säännöt, jäsenistön tarpeet sekä avustuslinjaukset. Toimintaa ohjaavat säännöt, jäsenistön tarpeet sekä avustuslinjaukset. Toisaalta ohjaudutaan myös palvelujen käyttäjien ja tilaajien tarpeista, mikä voi herättää jännitteitä. Ohjaudutaan palvelujen käyttäjien ja tilaajien tarpeista sekä säännöistä. Toiminta-alue Toimii lähinnä paikallisesti, koska jäsenistö ohjaa toimintaa. Toimii lähinnä paikallisesti, koska toiminta on jäsenlähtöistä. Voi laajentua alueellisesti palveluntuottajan roolissa. Kokemukset palvelujen kehittämisestä Henkilöresurssit Tulovirrat Hyvin vähän, jos ollenkaan. Kertaluontoisesti tai hankkeiden muodossa. Mahdollinen ammatillinen resurssi kohdistuu perustoimintaan. Resurssien käyttö palvelujen tuottamiseen on vähäistä. Toiminnan kulut katetaan jäsen-, osallistumis- ja pääsymaksuilla sekä erilaisilla avustuksilla. Varainhankintaa tehdään talkoovoimin. Pienimuotoisesta ammattimaiseen ja vakiintuneeseen. Palveluiden kehittäminen on yksi toiminnan painopiste. Palvelutoiminnassa on ammatillista resurssia. Toiminnan kulut katetaan jäsentuloilla, avustuksilla, talkootoiminnalla ja palvelutoiminnan tuotoilla. Toimii paikallisesti, alueellisesti tai jopa valtakunnallisesti kysyntälähtöisesti. Yhdistys tuottaa palveluita edistääkseen tarkoitustaan. Palvelujen kehittäminen on jatkuvaa. Resurssit käytetään palvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen sekä toiminnan laajentamiseen. Toiminnan kulut katetaan kohdennetuilla avustuksilla, yritysyhteistyöllä ja palveluiden tuotoilla. Näkemykset tulevaisuuden roolista Ammatillinen identiteetti Yhteensä Yhdistyksen rooli pysyy samana tai muuttuu vähäisesti, kunhan perustoiminta pysyy laadukkaana. Motivaation lähteenä on yhdistyksen perustarkoitus sekä siihen liittyvä osaaminen. Perustoiminta on yhdistyksen kivijalka myös tulevaisuudessa. Palvelutoiminta tukee tätä. Mitä suuremmaksi palveluntuottajan rooli kasvaa, sitä vähemmän yhdistys pystyy toimimaan alkuperäisen tarkoituksensa äänitorvena. Motivaation lähteenä on yhdistyksen perustarkoitus ja siihen liittyvä osaaminen. Vaikka osaamista hyödynnetään palvelutoiminnassa, uudet osaamisvaatimukset voivat aiheuttaa epävarmuutta ja tyytymättömyyttä. Toiminnan tarkoitusta tukevat palvelut ja asiakkaan tarpeisiin vastaaminen ovat yhdistyksen kivijalkoja myös tulevaisuudessa. Motivaatio kytkeytyy palveluiden tuottamiseen, siihen liittyvään osaamiseen sekä asiakkaan tarpeisiin vastaamiseen. Uutta osaamista kehitetään suunnitelmallisesti koko ajan. Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 5

6 Palvelutoiminnasta saatavat hyödyt 2. Palveluiden tuottamiseen kannattaa ryhtyä, jos siitä koetaan olevan iloa ja hyötyä ei vain asiakkaille vaan myös yhdistykselle. Mitä lisäarvoa palveluntuottajarooli tuo tai voisi tuoda omalle yhdistyksellesi? Miten se tukee yhdistyksen perustehtävän toteuttamista? Arvioi hyötyjä, joita palvelutuotanto on tuonut, tuo tai voisi jatkossa tuoda omalle yhdistyksellesi. Etene rivi kerrallaan rasti ruutuun -periaatteella. Kokoa arvion perusteella yhteenveto palvelutoiminnan hyödyistä yhdistyksellesi ja hyödynnä sitä palvelutoiminnan suunnittelussa ja jatkokeskusteluissa esimerkiksi jäsenistön kanssa. Palvelutoiminnan hyötyjä yhdistykselle Haluaisimme Saadaan Kasvaa koko ajan Toteutui aiemmin Ei ole tärkeä Näkyvyys Arvostus ja uskottavuus Vaikutusvalta Toiminnan painoarvon yleinen vahvistuminen Tulovirtaa perus toiminnan tueksi Työllistämisresursseja Osaamisen ja ammattitaidon laajeneminen Toiminnan ammattimaistuminen Uusia kohderyhmiä, jäseniä ja/tai yleisöjä Uudenlaisia yhteistyöverkostoja Uudenlaisia näkö kulmia perustehtävään Muita hyötyjä, mitä? Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 6

7 Miten hyvinvointi ymmärretään palveluissamme? 3. Yhdistysten palveluissa hyvinvoinnin edistäminen on usein tärkeää. Hyvinvointi voidaan käsittää monella tavalla ja tasolla. Yhdistyksen on hyvä muodostaa itselleen selkeä käsitys siitä, mitä hyvinvointi tarkoittaa omissa palveluissa. Entä miten siitä kerrotaan asiakkaille ja yhteistyökumppaneille? Kirjaa alle omia ja yhdistyksessäsi muotoutuneita ajatuksia seuraaviin kysymyksiin: Millaisiin hyvinvoinnin haasteisiin tai ongelmiin yhdistyksemme hyvinvointipalvelu on tarkoitettu vastaamaan? Mihin tietomme tästä hyvinvoinnin haasteesta pohjautuu? Millaista hyvinvointia haluamme edistää tai vahvistaa palvelutoiminnassamme? (Esim. fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista hyvinvointia) Millaisia arvoja ja ihanteita yhdistyksemme hyvinvointipalvelut edistävät? Millaisia mielikuvia haluamme liittää hyvinvointipalveluumme? Millaisia vaikutuksia palvelullamme on ollut ihmisten hyvinvointiin? Vastauksia voit hyödyntää palveluviestinnässä. Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 7

8 Vaikutustavoitteiden asettaminen 4. Palvelutoiminnan vaikutuksille asetettavat tavoitteet ovat toiminnan suunnittelun peruskivi. Vaikutustavoitteiden kautta opitaan ymmärtämään omaa toimintaa, analysoimaan sen vaikutuksia ja kertomaan siitä muille. Tavoitteiden tulee olla selvät kaikille yhdistyksessä toimiville. Onnistumista seurataan vertaamalla toteutunutta tavoitteisiin. Tunnista oman yhdistyksesi palvelutoiminnan sidosryhmät ja aseta jokaisen sidosryhmän osalta vaikutustavoitteet. Taulukoi vastaukset sidosryhmittäin. Palvelutoiminnan sidosryhmät Ketä ovat sidosryhmämme? Mitkä niistä ovat kaikkein keskeisimpiä? Tyypillisiä sidosryhmiä ovat esim. palveluiden käyttäjät, yhteistyökumppanit ja rahoittajat. Sidosryhmien palvelutoiminnasta saatava kokonaishyöty Mitä hyötyä palvelutoiminnastamme on tunnistamillemme sidosryhmille? Kokonaishyöty kokoaa yhteen yksittäiset vaikutukset. Sidosryhmille palvelutoiminnalla aikaan saatavat vaikutukset Millaisia vaikutuksia palvelutoiminnalla arvioidaan olevan tärkeimpien sidosryhmien osalta? (Eli: Mikä heidän elämässään muuttuu palvelutoimintamme ansiosta?) Vaikutustavoitteet Millaisia tavoitteita edellä kuvatuille vaikutuksille asetamme? Laadulliset tai määrälliset tavoitteet? Vinkki: Katso myös työkalu nro 36. Palvelutoiminnan vaikuttavuussuunnitelma. Sidosryhmä Kokonaishyöty Vaikutustavoitteet Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 8

9 HALLINTO Yhdistyksen arvopohja tuo ratkaisun myös palvelutoiminnan ristiriitoihin. ENNAKOINTI Seuranta ja ennakointi mahdollistavat palvelutoiminnan jatkuvuuden. TUOTANTO PROSESSIT Palvelu ei synny hyvästä tahdosta. Tuotantokoneiston pitää olla kunnossa. KUMPPANUUS Kumppanuus on jaettuja tavoitteita ja vastuuta. TAHTOTILA Palveluntuottaminen vaatii jatkuvaa yhteistä tahtotilaa. ASIAKAS RAJAPINTA Tärkeät asiat löytyvät kysymällä asiakkailta. YDINOSAAMINEN Palvelut ponnistavat yhdistyksen ydinosaamisesta ja arvoperustasta. PALVELU IDEA Palveluidea lähtee tarpeesta ja tukee yhdistyksen perustehtävää. LIIKE TOIMINTA OSAAMINEN Palvelutoiminnan tulee olla kannattavaa. Kysyvä ei tieltä eksy Ennakointi ja asiakasrajapinta Mitkä asiat ovat ratkaisevia jatkuvuuden varmistamisessa? Millaisia palvelutarpeita on jatkossa? Vaarantaako palvelutoimintaan lähteminen perustoiminnan? Ovatko palvelutoiminnan rahoituskanavat pois perustoiminnalta? Tukeeko palvelutoiminnassa kehittyvä osaaminen ydintehtäväämme? Millaisia poliittisia päätöksiä tehdään? Mitä mahdollisuuksia kuntarakenteen muutokset tuovat? Millaisiin asioihin haluamme vaikuttaa? Miten asiakkaat ostavat palvelun? Miten asiakkaat tavoitetaan? Millainen on yhdistyksen palvelukulttuuri? Miten asiakas osallistetaan palveluprosessiin? Miten palautetta kerätään ja seurataan? Miten ongelmia ratkaistaan? Miten vaikutuksia kuvataan? Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 9

10 Voimavarojen ennakointi 5. Palvelutoiminnan jatkuvuuden varmistamisen kannalta on olennaista, että yhdistyksessä on riittävästi erilaisia voimavaroja ja resursseja palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Kartoita seuraavan listan avulla palvelutoiminnan aloittamisen kannalta olennaisia voimavaroja yhdistyksessänne: Kunnossa Vaatii huomiota Meillä on vahvaa ydinosaamista palvelutuotantoon Yhdistyksemme toimii hyvin Meillä on olemassa palvelutuotantoon keskeiset vastuuhenkilöt, riittävä osaaminen ja selkeät roolit Meillä on palvelutuotannon mahdollistavia muita toimijoita Yhdistyksemme imago on hyvä Eri toiminnanlohkojen (perus-/palvelutoiminta) tuottamat synergiaedut ovat selkeästi nähtävissä Meillä on palvelutuotantoon sopivia yhteistyökumppaneita Erotumme selkeästi ja positiivisesti muista toimijoista Meillä on palvelutuotantoon soveltuvia tiloja Tunnemme palvelutuotannon riskit YHTEENSÄ Mikäli sait useamman rastin vaatii huomiota -kohtaan, käytä aikaa niiden osa-alueiden pohdintaan ja kuntoon saattamiseen ennen palvelutoiminnan aloittamista. Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 10

11 Palvelutoiminnan asema yhdistyksessä 6. Tahtotilan ylläpitäminen on olennaista palveluiden laadun takaamiseksi. Mitä vahvemmin palvelutoiminta nojaa yhdistyksen perustehtävään ja mitä selkeämmin se on kirjattu yhdistyksen virallisiin toimintaa ohjaaviin dokumentteihin, sitä vähemmän palvelutuotannon merkityksestä tai asemasta osana yhdistyksen toimintaa tarvitsee käydä keskustelua esimerkiksi ihmisten vaihtuessa. Tarkista ja kirjaa alle, mihin yhdistyksen asiakirjoihin palvelutuotannon merkitys ja tahtotila palvelutuotantoon kirjataan. Pidä huoli, että hallitus, jäsenistö tai muu yhdistyksellenne relevantti taho on hyväksynyt kirjaukset sitovalla tavalla. Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 11

12 Palvelutoiminnan toimintaympäristö 7. jatkuu Palvelutoiminnan toimintaympäristö sekä ulkoinen että sisäinen muuttuu jatkuvasti. Yhdistyksen kannattaa ottaa ennakoivasti huomioon palvelukentän muutokset ja hyödyntää sieltä avautuvia mahdollisuuksia omassa toiminnassa. Toimintaympäristön kuvauksen pohjaksi voidaan tehdä muutosvoimien kartoitus esim. PESTE-apumenetelmällä, jolla selvitetään ilmiön tai organisaation tulevaisuutta ja siihen kohdistuvia muutoksia. Tarkistuslistan symboleina on PESTEn lisäksi käytetty muitakin kirjainyhdistelmiä, kuten APESTE ja PESTEK. Tarkastelussa erotellaan muutosvoimien luokiksi muun muassa: P Poliittiset muutokset E Ekonomiset, taloudelliset muutokset S Sosiaaliset, yhteiskunnalliset muutokset T Teknologiset / Taloudelliset muutokset E Ekologisen ympäristön muutokset A Arvomuutokset / Asiakaskentän muutokset L Lakimuutokset K Kulttuuriset muutokset jne. Symboleja tärkeämpää on ymmärtää tarkastella toimintaympäristöä ja muuttujia laajalla perspektiivillä ja itselle sopivalla tavalla. Kirjaa huomioitasi yhdistyksesi sisäisestä ja ulkoisesta toimintaympäristöstä palvelutoimintaan liittyen. Kaikkiin alla oleviin kysymyksiin ei ole tarkoitus vastata. Keskity niihin kohtiin, jotka ovat oman palvelutoiminnan kehittämisessä merkityksellisiä tällä hetkellä ja muokkaa ja täydennä listaa yhdistyksen tarpeiden mukaan. Kuvaa erityisesti sitä, millä tavoin erilaiset tekijät ja muutokset vaikuttavat palvelutoiminnan kehittämiseen. Vinkki: Yhdistysten palvelutoiminnan toimintaympäristön keskeisistä muutoksista voit lukea osion I luvusta 4. Maailma muutoksessa. Yhdistys Keitä ovat keskeiset toimijat yhdistyksemme palvelutoiminnassa? Mitkä ovat osaamisemme vahvuusalueita mitkä heikkouksia? Mistä saamme tarvittaessa tekijöitä / uutta osaamista? Mikä on yhdistyksemme taloudellinen tilanne? Kuka / ketkä ohjaavat palvelutoiminnan kehittämistä? Missä vaiheessa olemme palvelutoiminnan kehittämisessä? Millaiset valinnat ovat ajankohtaisia meille juuri nyt? Mitkä ovat palvelutoimintamme tavoitteet pitkällä tähtäimellä? Palvelutoiminnan kohderyhmät Mitkä ovat palvelutoimintamme kohderyhmiä? Millaiset käyttäjät sopivat palveluumme? Miksi he ovat meille sopivia kohderyhmiä? Millaiset asiat kuvaavat palvelumme tyypillisiä käyttäjiä? Missä he elävät ja toimivat? Millaisia ihmisiä he ovat? Mihin kohderyhmämme haluavat käyttää rahaa? Millaisia kohderyhmiä tavoittelemme? Millaisia muutoksia olemme havainneet ihmisten käyttäytymisessä ja arvoissa? Mistä saamme palvelumme käyttäjäpotentiaalista lisää tietoa? Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 12

13 Palvelutoiminnan toimintaympäristö 7. Resurssit Millaisia resursseja palvelumme tuottaminen vaatii? Mitä tuotamme itse palveluprosessissa? Mitä tuotetaan verkoston kautta (mahdollisten alihankkijoiden ja yhteistyökumppanien roolit ja tehtävät)? Infrastruktuuri Mitä tiloja ja välineitä on käytettävissä palvelutoimintaamme? Tuotammeko palveluita omissa vai asiakkaiden tiloissa vai molemmissa vai jossain muualla? Millaisin ehdoin? Onko meille helppo ja turvallista tulla (liikenneyhteydet ja -järjestelyt)? jatkuu Ajankohtaiset poliittiset, lainsäädännölliset linjaukset ja päätökset (paikalliset ja yleisemmät) Mitkä linjaukset hyödyttävät palvelutoimintaamme? Mitkä linjaukset haittaavat palvelutoimintaamme? Millaiset ovat suhteemme päättäjiin ja vaikuttajiin? Miten kunnan hyvinvointipalvelustrategia tukee ja istuu palvelutoimintaamme? Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 13

14 Palvelutoiminnan toimintaympäristö 7. Markkinat, kilpailu ja toimintaympäristö Mille markkinoille suuntaudutte ja miksi? Miten kuvailisit näiden markkinoiden volyymiä, aluetta, kokoa jne. (myös lukuja)? Mihin suuntaan kyseinen markkina on kehittymässä? Mitä markkinariskejä on löydettävissä? Mitä muita tärkeitä huomioita markkinaan liittyy? Millainen tarve markkinoilla kohdentuu juuri meidän palveluumme? Onko tarve jatkuvaa vai ajoittaista (esimerkiksi vuodenaikojen mukaan)? Onko tiedossa seikkoja, jotka saattavat vaikuttaa tarpeen muuttumiseen? Mikä palvelussamme on erilaista tai omaleimaista muihin verrattuna? Mitkä ovat meidän vahvuutemme? Millaisia muita palveluidentarjoajia on? Millaisia tuotteita niillä on? Miten ne on hinnoiteltu? Mitä hinnalla saa? Onko markkinoilla korvaavia tuotteita/palveluita? Mitä? Löytyykö tarjonnassa aukkoja? Missä kohdin? jatkuu Kumppanit ja kilpailijat Keitä ovat ydinkilpailijamme (samalle kohderyhmälle samaa toimintaa samalla alueella)? Keitä ovat marginaalikilpailijamme (sama tarjonta, mutta eri toiminta-alue)? Keitä ovat neutraalit toimijat (ei suoranaista merkitystä tällä hetkellä, mutta ehkä tulevaisuudessa)? Keitä ovat yhteistyökumppanimme (nykyiset ja mahdolliset kumppanuudet)? Millaisia mahdollisuuksia yhteistyöhön olisi löydettävissä kilpailun sijaan? Millaista yhteistyötä? Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 14

15 Laajennettu SWOT 8. SWOT-analyysi on tehokas työkalu pitkäjänteisessä suunnittelussa. SWOTin avulla yhdisty pystyy määrittelemään omaa asemaansa suhteessa itseensä ja ulkomaailmaan. SWOTia voidaan käyttää myös uuden palveluidean hyödynnettävyyden arviointiin. SWOTin heikkoudet ja uhat -kohta toimii myös riskienhallintavälineenä. Pohdi palvelutoimintaa tai yksittäistä uutta palveluideaa SWOT-analyysin avulla. Kirjaa Vahvuuksiin ja heikkouksiin yhdistyksen sisäisiä asioita Uhkiin ja mahdollisuuksiin yhdistystä ulkopuolelta koskettavia asioita. Aseta lopuksi vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiselle ja heikkouksien ja uhkien lieventämiselle tai poistamiselle tarkemmat, mielellään aikataulutetut tavoitteet. S Strenghts Vahvuudet W Weaknesses Heikkoudet O Opportunities Mahdollisuudet T Threaths Uhat Vahvuudet Mahdollisuudet Miten hyödynnämme näitä? Heikkoudet Uhat Miten lievennämme näitä tai poistamme nämä? Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 15

16 Palvelutarpeiden tunnistaminen ja ennakointi 9. Palvelutoiminta ankkuroituu yhteiskunnallisiin palvelutarpeisiin. Palvelutarpeiden muodostumista voi ennakoida alueellista ja kunnallista kehitystä seuraamalla. Tutustu oman kuntasi tai maakuntasi hyvinvointistrategiaan tai ohjelmaan, järjestöstrategiaan tai muihin yhdistyksesi palvelutoiminnan kannalta merkityksellisiin alueellisiin tai valtakunnallisiin toimenpideohjelmiin ja tulevaisuusselontekoihin, joissa linjataan toimintaympäristöön ja palvelutarpeisiin liittyviä muutoksia. Kirjaa näitä asioita alle vapaamuotoisesti esimerkiksi ranskalaisin viivoin. Kirjaa myös käyttämäsi lähteet. Millaisille palveluille ja yhteistyölle on tarvetta? Mitä linjauksia voimme hyödyntää argumentoinnin välineenä yhdistyksemme palvelutoiminnan perustelussa? Mitä kysymyksiä nousee esiin, jotka kiinnostavat meitä ja joilla on kosketuspintaa yhdistyksemme palvelutoimintaan? Esimerkkejä lähteistä: Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia 2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimenpideohjelma Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 16

17 Asiakaskuvaus 10. Palvelutoiminnassa on monenlaisia asiakkaita. Palveluiden varsinainen käyttäjä on usein yksittäinen ihminen tai ihmisryhmä (esim. koululaiset). Palvelun hankinnasta voi kuitenkin päättää toinen taho (esim. koulun rehtori) ja sen maksajana toimia kolmas taho (esim. opetustoimi). Jokaisella ryhmällä on omat tarpeensa ja palvelu tulee tehdä ymmärrettäväksi näille kaikille. Täydennä taulukkoon ajatuksesi eri asiakastahojen tarpeista ja hyödyistä. Etene asiakastaho/rivi kerrallaan. Käytä hyötyjä palvelun myyntiargumentteina ja palveluiden markkinoinnissa. Vinkki: Katso myös työkalut nro 16. Konkretisoinnin tarkistuslista, 19. Myynti suunnitelma ja 20. Markkinointisuunnitelma. Kuka ketkä? Tarve Hyöty Palvelun käyttäjä (Esimerkiksi vanhus) Kuvaa palvelutarve käyttäjän näkökulmasta: Vakuuta käyttäjä palvelun hyödyistä: Hankinnasta päättävä/ tilaaja (Esimerkiksi vanhainkodin johtaja) Perustele palvelun tarve tilaajalle: Kuvaa palvelun hyöty tilaajalle: Maksaja/ rahoittaja (Esimerkiksi kunnan sosiaalitoimi) Vakuuta rahoittaja palvelun tarpeesta: Kuvaa palvelun hyöty rahoittajalle: Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 17

18 HALLINTO Yhdistyksen arvopohja tuo ratkaisun myös palvelutoiminnan ristiriitoihin. ENNAKOINTI Seuranta ja ennakointi mahdollistavat palvelutoiminnan jatkuvuuden. TUOTANTO PROSESSIT Palvelu ei synny hyvästä tahdosta. Tuotantokoneiston pitää olla kunnossa. KUMPPANUUS Kumppanuus on jaettuja tavoitteita ja vastuuta. TAHTOTILA Palveluntuottaminen vaatii jatkuvaa yhteistä tahtotilaa. ASIAKAS RAJAPINTA Tärkeät asiat löytyvät kysymällä asiakkailta. YDINOSAAMINEN Palvelut ponnistavat yhdistyksen ydinosaamisesta ja arvoperustasta. PALVELU IDEA Palveluidea lähtee tarpeesta ja tukee yhdistyksen perustehtävää. LIIKE TOIMINTA OSAAMINEN Palvelutoiminnan tulee olla kannattavaa. Pohja jolta ponnistetaan Ydin- ja liiketoimintaosaaminen Millaista on ydinosaamisemme? Millä tasolla osaaminen on? Mitä menetelmiä käytämme? Miten erityisosaamisemme kytketään palvelutoimintaan? Onko hyvinvointiosaamisemme riittävää? Mitä osaamista tarvitaan eri kohderyhmien kanssa? Kenen/keiden varassa osaaminen on? Millaista osaamista tarvitaan lisää? Miten se onnistuu? Tunnemmeko asiakkaamme? Tunnemmeko toiminta- ja kilpailuympäristömme? Onko liiketoimintasuunnitelma laadittu? Onko tuotteistaminen hoidettu? Mikä on ansaintalogiikka? Osaammeko kustannuslaskennan ja hinnoittelun? Onko markkinointi ja myynti houkuttelevaa? Onko riskit kartoitettu? Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 18

19 Yhdistyksen osaamisalueet palvelutuotannossa 11. Palvelun sisältö nojaa yhdistyksen ydinosaamiseen. Palveluiden tuottaminen asiakkaalle onnistuu kuitenkin parhaiten, kun ydinosaamiseen yhdistää liiketoiminnasta Tunnista yhdistyksesi osaamiskokonaisuus osaamisaluetaulukon avulla. tuttuja toimintamalleja ja osaamisalueita. Palvelutuotannossa erilaiset osaamisalueet siis yhdistyvät hedelmällisellä tavalla. Vinkki: Kohtia, joissa osaaminen oli tyydyttävää tai vaatii toimenpiteitä, voit kehittää eteenpäin työkalun nro 12 avulla. Osaamisalue Osaaminen on vahvaa Osaaminen on tyydyttävää Vaatii toimenpiteitä Osaamisalue Osaaminen on vahvaa Osaaminen on tyydyttävää Vaatii toimenpiteitä Toimintaympäristön tunteminen Hyvinvoinnin osa-alueiden tuntemus Palvelunkäyttäjien tarpeiden tunteminen Potentiaalisten palvelunkäyttäjien kartoittaminen Palvelun ostajan/tilaajan toimintatapojen tuntemus Palvelun ostajan/tilaajan tarpeiden tuntemus Julkisen hankintaprosessin tuntemus Fyysisen hyvinvoinnin osa-alueiden tuntemus Henkisen hyvinvoinnin osa-alueiden tuntemus Sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueiden tuntemus Toiminnan tukiprosessien hallinta Taloushallinto Kilpailijoiden palveluiden tuntemus Lainsäädäntö ja verotus Palveluprosessin hallinta Työnantajavelvoitteet Palvelumuotoilun työkalujen hyödyntäminen palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä Henkilöstön johtaminen Henkilöstön sitouttaminen Palvelun konkretisointi Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen Palvelukuvauksen luominen Henkilöstön kouluttaminen Palveluprosessin kuvaaminen Palveluprosessien johtaminen Palvelun hinnoittelu Tekijänoikeuksien hallinta Palvelun markkinointi Riskien hallinta Palvelun myynti Verkostojen rakentaminen Ostamisen helpottaminen Toiminnan seuranta ja arviointi Tarjouksen tekeminen Palveluprosessin seuranta Sopimuksen tekeminen (ostopalvelu-/yhteistyö-) Palveluprosessin kehittäminen Alihankkijoiden käyttö Palautteen seuranta Kilpailuttaminen Vaikutusten seuranta Palveluosaaminen Verkostot ja kumppanuudet Perustehtävän mukaisen ydintoiminnan osaaminen Erityisosaaminen kumppanuuksissa Asiakaspalvelu Verkosto-osaaminen Erilaisten palvelunkäyttäjien kohtaaminen Viestintäosaaminen Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 19

20 Osaamisen kehittämissuunnitelma 12. Osaamisen pitäminen ja kehittäminen voi erityisesti yhdistyksen työntekijöiden vaihtuessa olla haastavaa. Tarvittavan osaamisprofiilin kuvaaminen auttaa vapaaehtoisten ja palkatun henkilöstön rekrytoinnissa ja työntekijöiden koulutuksen suunnittelussa. Käy läpi aika ajoin yhdistyksesi osaamiskokonaisuus osaamisaluetaulukon avulla (työkalu nro 11). Niiden osaamisalueiden osalta joihin merkitsit Osaaminen on tyydyttävää tai Vaatii toimenpiteitä, kirjaa osaamisen ylläpidolle ja kehittämiselle toimenpidesuunnitelma: Mitä osaamista ilman emme voi olla? Millä tavoilla voimme vahvistaa osaamistamme? Riittääkö perehdytys tai koulutus? Mistä koulutusta saa? Mistä oikeanlaista osaamista löytyy? Tarvitaanko uusia henkilöitä? Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 20

21 Yhdistyksen liiketoimintasuunnitelman runko 13. Monille yhdistyksille liiketoiminnan suunnittelu saattaa tuntua vieraalta, mutta useat rahoittajat ja kehittäjätahot edellyttävät liiketoimintasuunnitelman tekemistä. Liiketoimintasuunnitelma helpottaa yhdistyksiä palvelutoiminnan aloittamisessa ja kehittämisessä. Se auttaa työstämään ideoita toteuttamiskelpoisiksi ja tuottaviksi käytänteiksi ja tukee näin ollen myös yhdistyksen perustoiminnan organisointia. Yhdistyksen nimi: Liiketoimintasuunnitelman runko auttaa yhdistystä jäsentämään perustoiminnan ja palvelutoiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Työkalu toimii sekä toiminnan ohjausvälineenä (kartta) että viestintävälineenä (näin me toimimme). Tee SWOT-analyysi (työkalu nro 8) ennen kuin ryhdyt työstämään liiketoimintasuunnitelmaa. Toimipaikka: jatkuu Vinkki: Palvelutuotannon kokonaisuutta voi hahmotella myös toimintamallin kuvauksen (työkalu nro 30) avulla. Se voi olla liiketoimintasuunnitelmaa helpommin lähestyttävä. Perustiedot Toiminta-ajatus mitä, kenelle, miten Perustoiminta Sääntöjen mukainen toiminnan tarkoitus ja lyhyt kuvaus tämänhetkisestä perustoiminnasta Palvelutoiminnan tarkoitus ja ydintuotteet Palvelutoiminta Arvot Organisoitumismuoto ja omistuspohja Ry jäsenistö Arvonlisäverollinen toiminta / osakeyhtiö / osuuskunta jne. Omistaja(t) Toiminta-alue Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 21

22 Yhdistyksen liiketoimintasuunnitelman runko 13. jatkuu Perustiedot Talousarvio Perustoiminta Palvelutoiminta Voimavarat Ydinosaaminen ja tapa toimia yleisesti Keskeiset vastuuhenkilöt, osaaminen ja roolit Esim. toiminnanjohtaja puheenjohtaja Muut toimijat, osaaminen ja roolit Esim. työntekijät Vapaaehtoistoimijat muu luottamushenkilöstö Yhdistyksen imago Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 22

23 Yhdistyksen liiketoimintasuunnitelman runko 13. jatkuu Voimavarat Eri toiminnanlohkojen (perus-/ palvelutoiminta) tuottamat synergiaedut Perustoiminta Palvelutoiminta Yhteistyökumppanit Millä tavoin erotumme muista Muut voimavarat Esim. tilat välineet Riskit ja niihin varautuminen Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 23

24 Yhdistyksen liiketoimintasuunnitelman runko 13. jatkuu Rahoituspohja Rahoituspohjan keskeiset osatekijät Perustoiminta Esim. jäsenmaksut toimintamaksut kunnallinen toiminta-avustus projektirahoitus, joka toimii referenssinä yhdistyksen osaamisesta Palvelutoiminta Esim. hinnoittelun perusteet Palvelu X: Ostopalvelusopimus sosiaaliviraston kanssa Palvelu Y: Yhteistyösopimus kouluviraston kanssa Kohderyhmät, tarpeet ja toimintaympäristö Kohderyhmät Keitä jäsenet ja muut toimintaan osallistuvat ovat? Ketkä ovat palveluiden loppukäyttäjiä? Kohderyhmien tarpeet ja kysynnän arviointi Toimintaalueen väestöpohja ja sen muutos Kilpailijat Kilpailija toiminnan sisältö toiminta-alue kohderyhmät kilpailukeinot Vahvuudet ja heikkoudet meihin nähden Kilpailija palvelut/tuotteet toiminta-alue loppukäyttäjät kilpailukeinot vahvuudet ja heikkoudet meihin nähden Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 24

25 Yhdistyksen liiketoimintasuunnitelman runko 13. jatkuu Kohderyhmät, tarpeet ja toimintaympäristö Yleiset trendit Perustoiminta Palvelutoiminta Tavoitteet Nyt-hetken haasteet ja kehittämistarpeet Päätavoitteet seuraavalle vuodelle Esim. toiminnan laajentaminen uusiin ikäryhmiin Esim. myyntitavoitteet Tavoitteet Tavoitteet seuraavalle kolmelle vuodelle Pitkän tähtäimen tavoitteet vuoteen 20.. Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 25

26 Yhdistyksen liiketoimintasuunnitelman runko 13. jatkuu Tavoitteet Millä alueilla tullaan vahvistamaan osaamista Perustoiminta Palvelutoiminta Imago, johon pyritään Viestintä ja vaikuttaminen Yleiset tavoitteet Kohderyhmät Toimenpiteet/ keinot Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 26

27 Yhdistyksen liiketoimintasuunnitelman runko 13. jatkuu Viestintä ja vaikuttaminen Yleiset tavoitteet Perustoiminta Palvelutoiminta Kohderyhmät Toimenpiteet/ keinot Tavoitteiden ja toimenpiteiden onnistumisen arviointi/arviointityökalut Taloudelliset laskelmat Rahoitustarve ja rahoitussuunnitelmat Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 27

28 Yhdistyksen liiketoimintasuunnitelman runko 13. jatkuu Taloudelliset laskelmat Kannattavuuslaskelmat Perustoiminta Palvelutoiminta Liitteet Liiketoimintasuunnitelman runko on Kolmannen lähteen yhdistyskehittäjien työstämä malli. Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 28

29 HALLINTO Yhdistyksen arvopohja tuo ratkaisun myös palvelutoiminnan ristiriitoihin. ENNAKOINTI Seuranta ja ennakointi mahdollistavat palvelutoiminnan jatkuvuuden. TUOTANTO PROSESSIT Palvelu ei synny hyvästä tahdosta. Tuotantokoneiston pitää olla kunnossa. KUMPPANUUS Kumppanuus on jaettuja tavoitteita ja vastuuta. TAHTOTILA Palveluntuottaminen vaatii jatkuvaa yhteistä tahtotilaa. ASIAKAS RAJAPINTA Tärkeät asiat löytyvät kysymällä asiakkailta. YDINOSAAMINEN Palvelut ponnistavat yhdistyksen ydinosaamisesta ja arvoperustasta. PALVELU IDEA Palveluidea lähtee tarpeesta ja tukee yhdistyksen perustehtävää. LIIKE TOIMINTA OSAAMINEN Palvelutoiminnan tulee olla kannattavaa. Hiottu timantti - Palveluidea Mitä? Kenelle? Miksi? Miten, missä, milloin? Kuka käyttää, kuka tilaa, kuka maksaa? Miten hyvinvointi ymmärretään palveluissamme? Palvelun yhteiskunnalliset perustelut? Miten palvelu erottuu muista? Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 29

30 Miten asiakkaat ostavat? 14. Asiakastarpeeseen vastaava palveluidea paketoidaan tuotteistuksen (palvelun jäsentämisen) avulla erottuvaksi, helposti myytäväksi ja ostettavaksi. Tuotteistamisen keskeisiä kysymyksiä ovat mitä, miten, kenelle ja miksi. Ydinpalvelu Lisäpalvelut Perusratkaisu asiakkaan tarpeeseen, esimerkiksi Vanhusten liikuntaryhmä Ydinpalvelun lisäksi tulevat palvelut, jotka ovat usein välttämättömiä, esimerkiksi kuljetuspalvelu, kahvitus, välinevuokraus Määrittele palvelun keskeiset ominaisuudet ja vaatimukset: Mitä ominaisuuksia palvelutuotteessa pitää olla, jotta asiakkaamme sen ostaa? Miten asiakkaamme ostavat? Milloin? Millä menetelmillä? Millä kriteereillä palveluntuottaja valitaan? Kuinka paljon asiakkaamme ovat valmiita maksamaan? Hyödynnä sisältöjä myös palvelukuvauksessa (työkalu nro 15). Vinkki: Erilaisille asiakastahoille soveltuvia perusteluja voit työstää työkalun nro 10 avulla. Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 30

31 Palvelukuvaus 15. jatkuu Tee kuvaus hyvinvointipalvelustasi / palvelutarjottimestasi täyttämällä ruudukko. Hyödynnä palvelukuvausta kaikessa palveluviestinnässä. Mitä Miten Kenelle Miksi Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 31

32 Palvelukuvaus 15. jatkuu Ydinpalvelu Hyvinvointipalvelun nimi Palvelun keskeinen sisältö (parilla lauseella) Hinta Mikä palvelussa on erilaista muihin verrattuna Käyttöesimerkkejä, miten palvelutuotetta käytetään ja missä siitä on hyötyä Lisäpalvelut Millaisia lisäpalveluita ydinpalveluumme voidaan liittää? Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 32

33 Konkretisoinnin tarkistuslista 16. Tärkeä osa tuotteistamista on yhtenäistää ja konkretisoida palvelusta viestimistä asiakasraja pinnassa. Tavoitteena on tehdä palvelusta houkutteleva, erottumiskykyinen ja helposti ymmärrettävä. Konkretisointi tarkoittaa keinoja viestiä aineettoman palvelun sisällöstä ja laadusta erilaisten näkyvien todisteiden avulla. Tarkastele hyvinvointipalveluasi ja siihen liittyvää viestintää konkretisoinnin keinojen kautta. Etene rivi kerrallaan rasti ruutuun -periaatteella. Millaiset konkretisoinnin keinot ovat oman palvelusi kohdalla tarkoituksenmukaisia? Viestinnässä (esitteet, verkkosivut) palvelusta voidaan kertoa seuraavia asioita: Konkretisoinnin keinot Tehty Tulossa Ei ajankohtainen Konkretisoinnin keinot Tehty Tulossa Ei ajankohtainen Palvelulla on puhutteleva nimi Mitä ja minkälainen Palvelulla (tai yhdistyksellä) on tietty brändi ja omaleimainen ilme (logo) Kenelle ja miksi Palveluun on liitetty symboleita ja/tai tavaroita Missä ja milloin Palvelun toteuttamisen ympäristö on pohdittu: Mitä maksaa ja mitä sillä saa Tilajärjestelyt, henkilökunnan pukeutuminen, välineet, yhtenäinen lomakkeisto Palvelun toteuttajien pätevyys ja kuvat Viestinnän materiaalit ovat laadukkaita (kuvaavat palvelun laatua) Yhteistyökumppanit ja niiden roolit Yhteystietojen saatavuus Käyttäjämäärätiedot (toiminnan volyymi ja luotettavuus) Demot (kokeilumahdollisuudet) Esimerkit ja tarinat käyttäjäkokemuksesta (missä yhteyksissä palvelua on hyödynnetty, mitä hyötyä siitä on) Testimoniaalit (asiakastyytyväisyys) Patentit, sertifikaatit, auktorisoinnit, palkinnot Tyytyväisyystakuut Mitkä valitsemme jatkotyöstöön? Miten työstämme niitä? Kirjaa alle. Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 33

34 Myyntiargumentit 17. Palvelut tuodaan asiakkaille helposti saataville myynnin ja markkinoinnin avulla. Myynti koetaan toisinaan yhdistyksissä vieraaksi ja vastenmieliseksi. Motivaatiota myyntiin ja markkinointiin voi etsiä kysymällä: Kuinka paljon hyvinvointia jää syntymättä, mikäli asiakkaat eivät tiedä palveluistamme? Myynti ja markkinointi onkin hyvin suunniteltua ja toteutettua viestintää ja vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Yhdistysten valttikorttina ovat tarinat usein pitkänkin toimintahistorian varrelta. Tuttuja tarinoita ja henkilöitä kannattaa nostaa esiin kaikessa viestinnässä, myös myynnissä ja markkinoinnissa. Vinkki: Erilaisille asiakastahoille soveltuvia myyntiargumentteja voit työstää Asiakaskuvaus-työkalun (nro 10) avulla. Kirjoita alle käyttöesimerkkejä, miten palvelutuotetta käytetään ja missä siitä on hyötyä. Hyödynnä esimerkkejä myynti- ja markkinointiviestinnässä. Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 34

35 Referenssit 18. Kirjaa alle oman yhdistyksesi myynti- ja markkinointiviestinnässä hyödynnettäviä referenssejä. Esimerkkejä referensseistä: Omakohtainen tarina Aidon asiakkaan tai yhteistyökumppanin lausunto (miten homma on toiminut teidän kanssa) Sertifikaatit / Patentit / Auktorisoinnit ( Taiteen perusopetuksen antaja ) Palkinnot / tunnustukset (Vuoden ) Organisaation ikä (tuo uskottavuutta) Tarja Halonen tarjoaa Reilun kaupan kahvia linnan juhlissa Lasten suusta Muista tarkistaa tarvittaessa asiakkailta saako palautetta tai asiakkaan ilmaisua käyttää markkinoinnissa. Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 35

36 Myyntisuunnitelma 19. Tarkastele hyvinvointipalveluasi ja siihen liittyvää viestintää seuraavien kysymysten kautta ja kirjoita palvelun myynnille suunnitelma. Miten myymme palvelua, mitkä ovat keskeiset keinot? Kuka palvelua myy, mitä apuvälineitä myynti tarvitsee? Mitkä ovat keskeiset myyntiväittämämme? Minkälaista ennakkovalmistautumista tarvitsemme? Miten palveluamme voi helposti ostaa? Mistä Millä aikataululla Millä alueella Millä kanavilla Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 36

37 Markkinointisuunnitelma 20. Markkinoinnissa tärkeintä on, että etukäteissuunnittelua ylipäänsä tehdään. Tarkastele hyvinvointipalveluasi ja siihen liittyvää viestintää seuraavien kysymysten kautta ja kirjoita palvelun markkinoinnille suunnitelma. Miten palveluamme markkinoidaan, mitkä ovat keskeiset keinot? Millaisen palvelulupauksen annamme (katso ohje palvelulupauksen tekemiseen työkalusta nro 30 Toimintamallin kuvaus) Millaisia apuvälineitä/menetelmiä/ keinoja markkinointi tarvitsee? Miten tavoitamme oikeat kohderyhmät? Ketkä olisivat sopivia verkostokumppaneita? Vinkki: Hyödynnä myös Konkretisoinnin tarkistuslistaa (työkalu nro 16) tarkistaaksesi millaiset tiedot ja työvälineet markkinoinnin tueksi yhdistykselläsi on. Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 37

38 Hinnoittelu 21. Hinnoittelun tulee perustua realismiin palvelun tuottamisen kustannuksista. Mikäli palvelun tavoitteena on varainhankinta perustoimintaan, on palvelulle laskettava myös tuotto. Hinnan tulee heijastaa palvelun todellista arvoa asiakkaalle ja se tulee perustella selkeästi. Hinnoitella voi esimerkiksi Tuntiperusteisesti (jos ei voida arvioida työn kokonaisuutta) Kokonaissummana (kun hahmotetaan palvelukokonaisuus) Palvelukokonaisuuksittain/Moduuleittain Kannattaa suunnitella myös se, millaisia alennuksia ja/tai hyvityksiä hinnasta voi saada ja millä perusteilla: nopeasta maksamisesta ja ei-sesonkiaikana ostamisesta palkitseminen, käteisalennukset (jos on tarve parantaa oman kassan tilannetta nopeasti) ja määräalennukset (kannustaa ostouskollisuuteen) tai vaikkapa toiminnalliset alennukset (esimerkiksi jos tehdään yhteistyötä mainonnassa). Tee hinnoittelusuunnitelma: Laske jokaisen palvelun osalta erikseen kaikki tuottamisen kustannukset, myös kehittäminen. Jyvitä myös kiinteät kustannukset. Huomioi hinnassa tuotto Hinnoittele palvelukokonaisuuksittain. Jos palvelussa on erillisiä osia/moduuleita, erottele ne selvästi hinnassa Selvitä tuotteen koko hinta: Mitä kaikkea asiakas tuotteen hinnalla saa ja mitä ei saa Jos käytössä on tukirahoitusta (esim. hankerahoitus), yllä mainitut seikat pätevät. Hinnan on oltava tiedossa, jotta palvelua voidaan tuottaa ja myydä myös tukikauden jälkeen. Alla oleva taulukko helpottaa kustannusten erittelemistä. jatkuu Kustannus/ investointi Raaka-aineet & tarvikkeet Palvelu A Palvelu B Tuottamiseen vaadittava työ (h x tuntihinta) Markkinointi Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 38

39 Hinnoittelu 21. jatkuu Kustannus/ investointi Tilat ja välineet (investointi / poisto) Palvelu A Palvelu B Hallinnon ja kehittämisen kustannukset Muut kiinteät kustannukset Vakuutukset Muut muuttuvat kulut Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 39

40 Hinnoittelu 21. jatkuu Kustannus/ investointi Palvelu A Palvelu B Kustannukset yhteensä = myyntihinta ilman tuottoa Tuottotavoite (xx % / xx ) Kustannukset + tuottotavoite = myyntihinta Mahdolliset lainan lyhennykset Kilpailijoiden hinnat, rahoittajan edellyttämä hinta tai muu hinnoitteluun vaikuttava seikka Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 40

41 Myyntipuheen rakentaminen 22. Ensivaikutelman tekemiseen ei tule toista tilaisuutta, joten on tärkeää osata esittää asiansa niin, että potentiaalinen asiakas tai kumppani kiinnostuu ja haluaa tutustua palveluun tarkemmin. Tehokas myyntipuhe ( pitch / hissipuhe) auttaa hallitsemaan viestintää ja tekee palvelun houkuttelevaksi asiakkaille ja kumppaneille. Rakenna palvelusta 1 3 minuutin pituinen myyntipuhe, joka sisältää seuraavat asiat hyvin tiiviissä muodossa: Tarve Mihin asiakastarpeeseen palvelumme vastaa? Ratkaisu ja sen vaikutukset Miten palvelumme täyttää tarpeen? Millaisia hyötyjä ja vaikutuksia siitä asiakkaalle syntyy? Toimintaympäristö ja markkinat Mihin asioihin palvelumme yhteiskunnassa liittyy? Millainen rooli palvelullamme on markkinoilla? Toteutus Miten palvelumme toteutetaan? Ketkä sen tuottavat? Ehdotus Miten asiakas / yhteistyökumppani sitoutuu palveluumme? Vinkki! Katso mallia Luovan Suomen Pitchaus-tv:stä LuovaSuomi Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 41

42 HALLINTO Yhdistyksen arvopohja tuo ratkaisun myös palvelutoiminnan ristiriitoihin. ENNAKOINTI Seuranta ja ennakointi mahdollistavat palvelutoiminnan jatkuvuuden. TUOTANTO PROSESSIT Palvelu ei synny hyvästä tahdosta. Tuotantokoneiston pitää olla kunnossa. KUMPPANUUS Kumppanuus on jaettuja tavoitteita ja vastuuta. TAHTOTILA Palveluntuottaminen vaatii jatkuvaa yhteistä tahtotilaa. ASIAKAS RAJAPINTA Tärkeät asiat löytyvät kysymällä asiakkailta. YDINOSAAMINEN Palvelut ponnistavat yhdistyksen ydinosaamisesta ja arvoperustasta. PALVELU IDEA Palveluidea lähtee tarpeesta ja tukee yhdistyksen perustehtävää. LIIKE TOIMINTA OSAAMINEN Palvelutoiminnan tulee olla kannattavaa. Jaettuja tavoitteita ja vastuita Kumppanuus Hakeudummeko yhteistyöhön vai toimimmeko yksin? Millaista yhteistyötä/kumppanuutta haemme? Keiden kanssa kilpailemme? Keiden kanssa voisimme toimia kumppaneina palveluiden tuottamisessa? Haemmeko kumppanuutta kunnan kanssa? Tunnemmeko kunnan toimintatavat? Tunnemmeko erilaiset kumppanuusmallit ja yhteistyösopimukset? Mikä tekee sopimuksesta yhteistyösopimuksen? Mitkä ovat vahvuutemme kumppanuudessa? Mitkä heikkoutemme? Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 42

43 Verkostokartta 23. Yhteistyö ja kumppanuudet ovat entistä tärkeämpiä asioita yhdistyksille tänä päivänä, ja niiden tärkeys vain korostuu palvelutuotannon myötä. Kunnat ovat monille yhdistyksille tärkein rahoituksen antaja ja kumppani, mutta myös asiakas. Uusien yhteistyömallien kokeileminen ja kumppanuuden elementtien tuntemus on hyödyllistä palvelutoiminnan kehittämisessä. Hahmottele ajatuskartta (mind map) palvelutoiminnalle keskeisistä verkostoista ja kumppaneista. Aseta oma yhdistys ja sen palvelutoiminta keskiöön. Lisää karttaan asiakkaat (katso työkalu nro 10. Asiakaskuvaus). Tunnista ja kirjaa karttaan lisäksi: toimijat, jotka jakavat arviosi mukaan yhteisen hyvinvointikäsityksen yhdistyksenne kanssa toimijat, jotka ovat keskeisiä palvelutoiminnassa tarvittavan osaamisen näkökulmasta toimijat, joiden kanssa yhdistyksenne voi tehdä yhteistyötä palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa toimijat, jotka voivat auttaa asiakkaiden saavuttamisessa, myynnissä ja markkinoinnissa. Tunnista ja kirjaa lisäksi: a. millaisia yhteisiä tavoitteita kartan toimijoilla on yhdistyksenne kanssa ja b. miten palvelutuotantoon liittyviä vastuita voisi jakaa eri toimijoiden kesken. Verkostokartta voi toimia hyvänä pohjana esimerkiksi yhteistyöfoorumin ydintoimijoiden tunnistamiselle ja yhteenkokoamiselle (katso työkalu nro 24. Muistilista yhteistyöfoorumin järjestämiseen). Vinkki: Katso myös työkalun nro 4 (Vaikutustavoitteiden asettaminen) kohta sidosryhmien määrittämisestä. Mind map-malli Yhdistys ja palvelutoiminta Kolmas lähde: Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Työkirja 43

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Järjestöt palveluntuottajina

Järjestöt palveluntuottajina Järjestöt palveluntuottajina 3. sektorin monet toimintamahdollisuudet -tilaisuus 5.6.2013 Jyväskylä Arsi Veikkolainen Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry arsi.veikkolainen@alli.fi, 050 3152164 ESR-kehittämisohjelma

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, KANTU 2013 Mikkeli 14.-15.2.2013 Arsi Veikkolainen 1 14 kpl ESR-

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Innokylä tutuksi ja käyttöön

Innokylä tutuksi ja käyttöön Innokylä tutuksi ja käyttöön 1 Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö, joka kokoaa hyvinvointi- ja terveysalan kehittämistyön tulokset yhteen paikkaan ja tarjoaa kanavan toimintamallien levittämiseen.

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti

Lisätiedot

Seurastrategian lyhyt suunnittelutyökirja urheiluseuroille. Asiat, jotka vähintään tulee olla mietittynä ja aina ajan tasalla.

Seurastrategian lyhyt suunnittelutyökirja urheiluseuroille. Asiat, jotka vähintään tulee olla mietittynä ja aina ajan tasalla. Seurastrategian lyhyt suunnittelutyökirja urheiluseuroille Asiat, jotka vähintään tulee olla mietittynä ja aina ajan tasalla. Seurastrategia vuosille 20-20 LOGO Tähän tahtotilan tiivistävä slogan. Työryhmä:

Lisätiedot

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN Liiketoimintasuunnitelman laatimisesta yleisesti 1. Yritysidea 2. Tuotteet ja/tai palvelut 3. Asiakashankinta ja markkinoiden selvittäminen 3.1 Asiakkaat (kohderyhmä)

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE 29.10.2015 KTT Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu Uudenlaisen palvelun kokeilu on haastavaa Kenelle tämä sopii? Mitä tähän kuuluu? Onko tämä hyvä

Lisätiedot

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma, jonka keskiössä ovat yrityksellesi ajankohtaiset asiat. Myyntikoulutuksessamme keskitytään asiakaslähtöisempien myynti- ja markkinointitoimenpiteiden

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Markkinoinnin punainen lanka: tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Jussi Junikka ja Nina Lehtomäki

Markkinoinnin punainen lanka: tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Jussi Junikka ja Nina Lehtomäki Markkinoinnin punainen lanka: tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Jussi Junikka ja Nina Lehtomäki 20.10.2017 Markkinoinnin punainen lanka 20.10. Tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Markkinoinnin

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Yrityksen nimi/yksikön nimi: [kirjoita tähän] Päivä: 22. tammikuuta 2010 Markkinointisuunnitelma 2(5) Sisällysluettelo 1. Perustiedot yrityksestä...

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset 10 käytännön ohjetta Matti Väänänen Yrityslähtöinen TKI toiminnan malli Opettajat Opiskelijat Harjoittelijat Opettajat Asiakaslähtöiset projektitt

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Palvelupolun rakentaminen Hinnoittelu ja tuotekortti

Palvelupolun rakentaminen Hinnoittelu ja tuotekortti Palvelupolun rakentaminen Hinnoittelu ja tuotekortti Työpaja 3. Palvelutuotteen kokoaminen tuotekortiksi Tavoite: Oman palvelun paketointi Jutta Ahro/ ProAgria Etelä-Suomi, MKN Maisemapalvelut Palvelupolku

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset. Workshop 30.3.2017 Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA Workshopin tavoitteena on oppia, miten palveluita ideoidaan ja kehitetään palvelumuotoilun menetelmien avulla. Workshop

Lisätiedot

Uuden toimintamallin kehittäminen Merikeskus Vellamossa. Kokemuksia, näkemyksiä ja oivalluksia 6.5.2013

Uuden toimintamallin kehittäminen Merikeskus Vellamossa. Kokemuksia, näkemyksiä ja oivalluksia 6.5.2013 Uuden toimintamallin kehittäminen Merikeskus Vellamossa Kokemuksia, näkemyksiä ja oivalluksia 6.5.2013 Sirpa Kantola-Pakkanen Hallitusohjelmat Säädökset Ohjaus OKM strategiat ja ohjelmat Maakuntasuunnitelmat

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Projektin suunnittelu 71A00300

Projektin suunnittelu 71A00300 Projektin suunnittelu 71A00300 Tiimijako Projektisuunnitelma 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Projektitiimi Projektin tausta Projektin tavoitteet Tiimin roolit Sisäinen viestintä Riskianalyysi Aikataulutus Projektisuunnitelman

Lisätiedot

Suunnittelu. llä suunnittelulla pääp

Suunnittelu. llä suunnittelulla pääp Suunnittelu Vain hyväll llä suunnittelulla pääp äästään vapaaehtoistoiminnassakin tuloksiin. Suunnittelun perustana on tilanteen analysointi. Analyysin jälkeen j tehdää ään n suunnitelma (strategia). Suunnitelma

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012

PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012 PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT Hankemaailman paradokseja Jos ei ole tuotetta, ei ole mitään tuotteistettavaa Mutta jos tuote on Tuotteistaminen tarkoittaa sitä työtä, jonka tuloksena

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

A1: Alustavan liiketoimintakuvauksen arviointi Aikaa 2h A1 + B1 + esittely 4 min

A1: Alustavan liiketoimintakuvauksen arviointi Aikaa 2h A1 + B1 + esittely 4 min A1: Alustavan liiketoimintakuvauksen arviointi Aikaa 2h A1 + B1 + esittely 4 min Joukkue tutustuu annettuihin liiketoimintakuvauksiin ja valitsee yhden, josta lähtee kehittämään uuden oman yrityksen liikeidean.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tervetuloa Innokylään

Tervetuloa Innokylään Tervetuloa Innokylään Innokylä-työpaja Hanne Savolainen 9.6.2017 1 Työpajan ohjelma PAJAN ALOITUS Pajan tavoitteet ja esittäytyminen INNOKYLÄ TUTUKSI Innokylän ja sen työkalujen esittely Mikä on Innokylä?

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastustoimen viestintä 2020 -työpaja 27.11.2017, Kuopio Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI

BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI Ohjelma Esittelyt ja koulutuksen tavoitteet Miksi yhdistyksesi on olemassa ja mitä se tekee? Tauko Mikä ihmeen missio, visio ja

Lisätiedot

1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? Osin. Täysin. Osin eri. eri. samaa. mieltä.

1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? Osin. Täysin. Osin eri. eri. samaa. mieltä. KUNTAKYSELY 2017 1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? (Tähdellä merkityt kysymykset ovat pakollisia) Vastaajien määrä: 66 Täysin samaa mieltä

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Kansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global

Kansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global Kansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global Toimiala: Kansainvälinen viestintä, sen koulutus ja konsultointi Yritys: AAC Global Lähdimme testaamaan LinkedIn-markkinoinnin

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Logistiikka-alan Ennakointikamari

Logistiikka-alan Ennakointikamari Logistiikka-alan Ennakointikamari 31.1.2014, Taitotalo, Helsinki Oikea tie osaamiseen Timo Karkola rehtori Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Lähes 40 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta Vuonna

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Yhdessä ja/vai erikseen ICT:n eri osa-alueilla

Lisätiedot

Tuotteistamisen työkirja yrittäjälle

Tuotteistamisen työkirja yrittäjälle Tuotteistamisen työkirja yrittäjälle Sisällysluettelo Mitä tuotteistaminen on?... 3 1. Määrittele asiakas... 4 2. Tunnista asiakkaan ongelma... 5 3. Anna palvelulupaus... 6 4. Tee palvelukuvaus... 7 5.

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

PALVELUTRENDEJÄ VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN SONJA PAJU 26.4.2013

PALVELUTRENDEJÄ VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN SONJA PAJU 26.4.2013 VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN SONJA PAJU 26.4.2013 PALVELUTRENDEJÄ Kaivataan erityisesti hyvinvointiin, terveyteen ja hemmotteluun liittyviä uusia tuotteita. Kylpylät, risteilyt ja kaupunkilomapaketit

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot