Asiakasedut. Lisäetuja annettiin vuodelta 2008 hyvin niukasti. Epävarmassa maailmantalouden

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2008

2 Sisältö 1. Lyhyesti Tapahtumia Toimitusjohtajan katsaus Asiakasedut Sijoitustoiminta Hallinto Tilinpäätös Yhteystiedot Toimitusjohtajan katsaus Ohjasimme toimintaamme uudistumassa olevien vakavaraisuusvaatimusten mukaisesti. Tilinpäätöksessä vastuuvelka lasketaan vanhoin perustein. Poikkeuksellinen vuosi paljasti uusien vaatimusten ongelmakohtia. Lue lisää s. 6 Asiakasedut Lisäetuja annettiin vuodelta 2008 hyvin niukasti. Epävarmassa maailmantalouden tilanteessa pidättäydyttiin vakavaraisuuspääoman palauttamisesta erityislisäetuina, koska riittävä vakavaraisuus turvaa asiakkaiden varoja ja mahdollistaa hyvien sijoitustuottojen tavoittelun markkinoiden elpyessä. Lue lisää s. 9 Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnan vuosituotto oli -4,0 prosenttia. Tulos oli heikko yhtiön tavoitteisiin nähden, mutta suhteessa markkinoiden kehitykseen Suomi-yhtiön sijoitustoiminta menestyi kohtuullisen hyvin. Yhtiö onnistui osakesijoitustensa suojaamisessa. Myös vastuuvelkaa suojaavien koronvaihtosopimusten tuotto oli huomattavan suuri viimevuotisessa sijoitusympäristössä. Lue lisää s. 12 Hallituksen toimintakertomus Konsernin vakavaraisuuspääoma oli 997 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna milj. ) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 19,9 prosenttia (21,9 prosenttia). Konsernin tase oli miljoonaa euroa. Lue lisää s. 22 Tilinpäätös Suomi-yhtiö julkaisee vuosikertomuksen vuodelta 2008 sekä verkkoversiona että pdf-tiedostona. Kieliversiot ovat suomi ja englanti. Vuosikertomukseen sisältyvä tilinpäätösaineisto on lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä. Pdf-tiedosto Pdf-muotoinen vuosikertomus on helppo tulostaa kokonaisuutena.

3 LYHYESTI Hyvästä vakavaraisuustasosta huolehtiminen nähtiin tärkeäksi Vuonna 2008 sijoitusmarkkinoiden huono kehitys heijastui myös Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen (Suomi-yhtiö) tulokseen. Sijoitustoiminnan tuotto, -4,0 prosenttia, oli yhtiön tavoitteiden kannalta heikko, mutta olosuhteisiin nähden vähintäänkin tyydyttävä. Maailmantalouden näkymien ollessa epävarmoja yhtiön hallitus päätti, että vuodelta 2008 ei palauteta vakavaraisuuspääomaa erityislisäetuina. Kolmena edellisenä vuonna yhtiö on palauttanut vakavaraisuutta asiakkailleen yhteensä lähes miljardi euroa. Yhtiö lopetti uusien vakuutusten myynnin vuoden 2005 alusta, joten vakuutuskanta pienenee vähitellen. Samalla vakavaraisuuspääoman tarve vähenee hiljalleen. Keskinäisenä yhtiönä Suomi-yhtiö jakaa vapautuvaa vakavaraisuuspääomaa vakuutuksenottajille lisäetuina. Vakuutuksenottajia on lähes Vuonna 2005 yhtiö julkisti periaatteet vakavaraisuuspääoman mahdollisimman tasapuolisesta palauttamisesta. Ensisijaisesti sitä on jaettu erityislisäetuina ns. vanhoille vakuutuksille, joille oli aikanaan annettu ehdollinen lupaus 840 miljoonan euron eduista, jos yhtiön tilanne sen sallii. Kyseessä ovat sellaiset edelleen voimassa olevat vakuutukset, jotka olivat Suomi-yhtiössä voimassa jo Vuoden 2008 lopussa vanhoille vakuutuksille luvatusta määrästä on toteutumatta noin 220 miljoonaa euroa. Yhtiön hyvän vakavaraisuustason ansiosta pari vuotta sitten vakavaraisuuspääoman palautusta alettiin antaa myös muille vakuutuksille. Vuonna 2008 sijoitusmarkkinat olivat vaikeita ja tuleva kehitys näytti synkältä. Yhtiön hallitus päätti, että erityislisäetuja ei jaeta ja että muina lisäetuina annetaan 0,7 prosentin asiakashyvitys vain sellaisille vakuutussäästöille, joiden laskuperustekorko on 3,5 prosenttia eli alhaisempi kuin yhtiön muilla vakuutussäästösopimuksilla. Hyvitysten kokonaismäärä on noin 10 miljoonaa euroa, ja se maksetaan vuoden 2009 aikana. Yhtiön ns. vanhojen vakuutusten säästöjen vuosituotto on kuitenkin korkeimmillaan yli 7 prosenttia, joka koostuu 4,5 prosentin laskuperustekorosta ja aiemmin päätetystä 2,7 prosentin erityisedusta. Lisäksi merkittävälle osalle riskivakuutuksista on annettu pysyvänä lisäetuna muun muassa 30 prosentin alennus vakuutusmaksuihin. Pidättäytymällä erityislisäetujen maksamisesta vuodelta 2008 yhtiö pystyi pitämään vakavaraisuutensa riittävällä tasolla. Riittävä vakavaraisuus toimii vaikeina aikoina puskurina turvaamassa asiakkaiden varoja ja mahdollistaa hyvien sijoitustuottojen tavoittelun markkinoiden elpyessä. Suomi-yhtiön konsernin vakavaraisuuspääoma pieneni edellisvuodesta 217 miljoonalla eurolla 997 miljoonaan euroon. Vakavaraisuusaste oli edelleen hyvä, 19,9 prosenttia (21,9 prosenttia vuonna 2007). Sijoitukset tuottivat -4,0 prosenttia Suomi-yhtiön sijoitustoiminta tuotti tilivuonna -4,0 prosenttia. Tulos oli heikko yhtiön tavoitteisiin nähden, mutta vähintäänkin tyydyttävä vuoden 2008 olosuhteissa. Sijoitustoiminnan euromääräinen tulos oli -267 miljoonaa euroa. Yhtiö onnistui osakesijoitustensa suojaamisessa. Myös vastuuvelkaa suojaavien koronvaihtosopimusten tuotto oli huomattavan suuri viimevuotisessa sijoitusympäristössä. Suomi-yhtiön sijoituskanta käyvin arvoin oli tilivuoden lopussa miljoonaa euroa. Vakuutuskannan pysyvyys nosti markkinaosuutta Suomi-yhtiön vakuutusmaksutulo oli 75 miljoonaa euroa. Konsernin 85 miljoonan euron maksutulosta 10 miljoonaa euroa oli Baltian maissa ja Puolassa toimineiden tytäryhtiöiden osuutta. Suomi-yhtiö myi alkuvuonna nämä yhtiönsä itävaltalaiselle Vienna Insurance Groupille. Suomi-yhtiön maksamat korvaukset kasvoivat 123 miljoonalla eurolla 536 miljoonaan euroon. Vakuutussäästöistä laskettu Suomi-yhtiön markkinaosuus nousi 15,2 prosenttiin (14,7 prosenttia), vaikka yhtiö ei myynyt uusia vakuutuksia. Syynä tähän olivat yhtiön vakuutuskannan pysyvyys ja se, ettei Suomiyhtiön vakuutuskanta sisällä sijoitussidonnaisia vakuutuksia, joiden arvoja finanssikriisi on alentanut. Suomi-yhtiön liikekulut olivat 15 miljoonaa euroa (21 miljoonaa euroa). Liikekustannussuhde oli 100 prosenttia. Valtaosa toiminnoista ulkoistettu, oma henkilöstö pieni Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa oli tilivuoden lopussa 11 henkilöä (244), kaikki emoyhtiön palveluksessa. Konsernin henkilöstö pienentyi oleellisesti samalla kun ulkomaiset henkivakuutusyhtiöt myytiin. Suomi-yhtiö on ulkoistanut pääasiassa OP-Pohjolaryhmään niin vakuutuskantansa kuin sijoituskantansakin käytännön hoidon. Vakuutusasioissa asiakkaita palvelee OP-Henkivakuutus Oy. Suomi-yhtiön asiakkaiden omat palvelunumerot ovat (suomi) ja (ruotsi). Yhteiskuntavastuu Suomi-yhtiö tuottaa asiakkailleen ja heidän läheisilleen taloudellista turvaa. Vakuutuksenottajat täydentävät 3

4 yhtiössä lakisääteistä sosiaaliturvaansa sekä säästävät turvaavasti ja tuottavasti. Merkittävänä sijoittajana Suomi-yhtiö kantaa huolta myös yritysten tulevasta kehityksestä. Vastuullisena omistajana se osallistuu niiden kotimaisten yritysten kehittämiseen, joissa sillä on merkittävä omistus. Omistajapolitiikkansa yhtiö on julkistanut sivustollaan Lääkäreitä palkittiin merkittävästä elämäntyöstä Terveyttä ja turvallisuutta edistävän toiminnan tukeminen on luontaista henkivakuutusyhtiölle. Suomi-yhtiö palkitsee vuosittain yhdessä OP-Pohjola-ryhmän kanssa suomalaisia lääkäreitä merkittävästä elämäntyöstä. Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinnon suuruus on euroa. Vuonna 2008 palkinto myönnettiin neurologian emeritusprofessorille Markku Kasteelle tunnustuksena ansiokkaasta aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyä ja hoitoa koskevasta tutkimustyöstä. Vuoden 2009 tammikuussa lääketieteen palkinto myönnettiin Valtakunnallisten Lääkäripäivien yhteydessä neurologian professorille Hilkka Soiniselle tunnustuksena ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä toiminnasta dementian ja Alzheimerin taudin syiden selvittämisessä ja hoitojen kehittämisessä. Henkivakuutusyhtiönä Suomi-yhtiö on pitkään ollut mukana tukemassa vesiturvallisuuden ja hengenpelastustyön edistämistä. Yhteistyön juuret Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) kanssa juontavat 1950-luvulle. Taidetta esillä Suomi-yhtiö kuuluu perustajajäsenenä vuonna 2006 perustettuun Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistykseen (STSY), joka edistää taiteen tuntemusta ja harrastusta sekä taidehistoriallista tutkimusta. Yhdistyksen ensimmäinen näyttely Meidän kuvamme avattiin valtakunnalliseen itsenäisyyden 90. juhlavuoden ohjelmistoon liittyen vuoden 2007 lopulla ja se jatkuu Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä toukokuulle 2009 asti. STSY on julkaissut näyttelyyn liittyvän kirjan Meidän kuvamme maa ja kansa. Lisätietoja yhdistyksestä löytyy sivuilta AVAINLUKUJA Suomi-yhtiön konserni Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto, milj. euroa Vakuutusmaksutulo, milj. euroa Liikekustannussuhde, % Toimintapääoma, milj. euroa Vakavaraisuuspääoma, milj. euroa Vakavaraisuusaste, % Tase, milj. euroa Henkilöstö vuoden lopussa Suomi-yhtiö Markkinaosuus vakuutussäästöistä, % 15,2 14,7 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle, % -4,0 5,6 Sijoitusten jakauma Kiinteistösijoitukset, milj. euroa Osakkeet, milj. euroa Joukkovelkakirjalainat. milj. euroa Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset, milj. euroa Lainasaamiset, milj. euroa 1 1 Muut sijoitukset, milj. euroa

5 TAPAHTUMIA Suomi-yhtiö myi ulkomaiset henkiyhtiönsä Suomi-yhtiö myi Baltian maissa ja Puolassa toimivat henkivakuutusyhtiönsä Vienna Insurance Groupille. Vuoden 2007 lopulla sovittu kauppa toteutui Baltiassa toimivan Seesam Life Insurance SE:n osalta helmikuussa ja Puolassa toimivan FinLife S.A:n osalta huhtikuussa. Näin Suomi-yhtiö luopui tavoitteensa mukaisesti aktiivisesta henkivakuuttamisesta myös ulkomailla. Kotimaassa yhtiö lopetti uusien vakuutusten myöntämisen jo vuoden 2005 alusta. Muutoksia hallituksessa Huhtikuussa pidetty yhtiökokous valitsi yhtiön hallituksen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Uudeksi jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi hallitukseen valittiin edustajiston pitkäaikainen jäsen VTT Arja Alho, kun pitkään varapuheenjohtajana toiminut ministeri Jarmo Rantanen jäi pois hallituksesta. Puheenjohtajana jatkaa MMM Jukka Tuori ja muina jäseninä jatkavat rehtori Kari Kaunismaa, pormestari Timo P. Nieminen ja johtaja Helena Pesola. Kertyneiden vakuutussäästöjen turvaaminen lisäetujen edelle Loppuvuonna Suomi-yhtiön hallitus päätti, ettei vuodelta 2008 palauteta vakavaraisuuspääomaa erityislisäetuina, koska ensisijaiseksi tavoitteeksi asetettiin yhtiön vakavaraisuuden pitäminen riittävänä. Riittävä vakavaraisuus toimii vaikeina aikoina puskurina turvaamassa asiakkaiden varoja ja mahdollistaa hyvien tuottojen tavoittelun markkinoiden elpyessä. Kolmena aiempana vuonna yhtiö on maksanut lisäetuja yhteensä lähes miljardi euroa. Erityislisäedut ovat ns. vanhoille vakuutuksille annettavia, aikanaan ehdollisesti luvattuja etuja, joita on jaettu vuodesta Vanhoilla vakuutuksilla tarkoitetaan edelleen voimassa olevia vakuutuksia, jotka olivat voimassa Suomi-yhtiössä jo Yhtiön ns. vanhojen vakuutusten säästöjen vuosituotto on kuitenkin korkeimmillaan yli 7 prosenttia, joka koostuu 4,5 prosentin laskuperustekorosta ja aiemmin päätetystä 2,7 prosentin erityisedusta. Vuonna 2006 hallitus päätti, että myös muille kuin ns. vanhoille vakuutuksille aletaan antaa vakavaraisuuspääoman palautusta asiakashyvityksinä. Laskuperustekorkoa näille vakuutussäästöille maksetaan 3,5 4,5 prosenttia. Vain niille vakuutuksille, joiden laskuperustekorko on 3,5 prosenttia, maksetaan 0,7 prosentin hyvitys vuodelta Erityislisäeduista ja asiakashyvityksistä päätetään vuosittain, ja ne saattavat vaihdella merkittävästikin. 5

6 Vakavaraisuusvaatimukset uudistumassa Suurten korkomuutosten kohdalla uudet ja vanhat säännökset toimivat päinvastaisiin suuntiin. Toimitusjohtaja Markku Vesterinen TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Suomi-yhtiön tehtävänä on hoitaa sen nykyisten asiakkaiden vakuutuksia ja niihin liittyviä sijoituksia. Keskinäisenä yhtiönä ainoa lähtökohtamme on toimia asiakkaidemme parhaaksi. Tavoitteemme on saavuttaa sijoitustoiminnassamme mahdollisimman hyvä tuotto riskinkantokykymme sallimalla riskinotolla. Huolehdimme samalla yhtiön toiminnallisesta tehokkuudesta. Jaamme sekä vuotuisen tuloksemme että vakuutusten päättymisten myötä vapautuvan vakavaraisuuspääoman lisäetuina asiakkaillemme siinä määrin kuin riskinkantokykymme sen sallii. Lisäetumme ja vakavaraisuutemme pyrimme sovittamaan yhteen siten, että eripituisia vakuutuksia kohdellaan mahdollisimman tasapuolisesti. Vuoden 2008 tulos oli tavoitteeseemme nähden heikko Arvioimme vuoden 2008 haasteelliseksi jo vuoden alkaessa ja sen vuoksi olimme valmistautuneet sijoitusympäristön heikkenemiseen. Syksyllä kärjistynyt finanssikriisi muutti tilanteen kuitenkin kaikkia ennakkoarvioitamme vaikeammaksi. Osakekurssit laskivat suorastaan ennätyksellisesti ja markkinoiden volatiliteetti kasvoi erittäin korkeaksi. Yrityslainojen riskilisät kasvoivat hyvin suuriksi ennakoiden ennennäkemätöntä konkurssien määrää. Lainarahan edullisia ehtoja hyödyntäneet sijoitukset menettivät merkittävästi arvoaan, kun omaisuusarvojen alentumiset alkoivat kiristää lainoituksen ehtoja. Olimme varautuneet osakekurssien laskuun laatimalla etukäteen suunnitelman osakesalkkumme suojaamiseksi. Suunnitelma toimi kohtuullisesti ja siksi pystyimme pienentämään osakesijoitustemme negatiivista tuottoa merkittävästi. Tätä pidämme hyvänä saavutuksena. Korkosijoituksissa onnistuimme huonommin. Korkosijoituksiimme sisältyi merkittävä määrä yrityslainoja. Näiden lainojen riskilisien kasvun vuoksi korkosijoitustemme tuotto jäi negatiiviseksi. Kiinteistöjen tuotto oli positiivinen, mutta sekin jäi epäsuorien kiinteistösijoitusten arvonalentumisen vuoksi tavoitteita alemmaksi. Vaihtoehtoissijoitusten, hedge-rahastojen ja raaka-ainesijoitusten, tuotto jäi negatiiviseksi. Edellä kuvaamieni sijoitusten kokonaistuotto oli -8,7 prosenttia, joka vastasi varsin tarkasti vertailuindeksiemme mukaista tuottoa. Lopulliseen sijoitustuottoomme vaikutti edellisten lisäksi myös vastuuvelkaa suojaavien koronvaihtosopimusten tuotto. Se oli korkea ja se mukaan lukien sijoitustoimintamme kokonaistuotto oli -4,0 prosenttia. Vakuutustoimintamme asettaa sijoitustoiminnallemme tuottotavoitteen. Tästä jäimme kauas ja siksi arvioimme saavuttamamme tuloksen heikoksi. Jos vertaamme tulostamme muiden vastaavaa toimintaa harjoittavien yritysten tulokseen, voimme pitää tulosta kuitenkin vähintään tyydyttävänä. Ohjasimme toimintaamme uudistumassa olevien vakavaraisuusvaatimusten mukaisesti EU:ssa valmistellaan vakuutusyhtiöitä koskevien vakavaraisuusvaatimusten muutoksia (ns. Solvenssi II). Uuden säännöstön mukainen vakavaraisuusvaatimus ottaa aiempaa paremmin huomioon kunkin yhtiön omat riskit. Suomessa uudistettu vakuutusyhtiölaki tuli voimaan lokakuun alussa. Se mahdollistaa valvonnan asteittaisen muuttamisen kohti Solvenssi II:n mukaista 6

7 valvontaa jo ennen kuin uudet EU-säännökset tulevat voimaan. Periaatteessa kehityssuunta on myönteinen. Siihen liittyy kuitenkin myös ongelmia, erityisesti taseen velkapuolen osalta. Virallisessa tilinpäätöksessä vastuuvelka lasketaan toistaiseksi vanhoin perustein ja vakavaraisuustarkastelu perustuu vanhoihin vaatimuksiin. Jatkossa vastuuvelka pyritään arvostamaan käypään arvoonsa diskonttaamalla arvioituja tulevia kassavirtoja markkinakorkokäyrällä. Suurten korkomuutosten kohdalla uudet ja vanhat säännökset toimivat päinvastaisiin suuntiin. Kahden toisistaan poikkeavan toimintatavan mittaamat vakavaraisuusasemat saattavat olla merkittävästi erilaiset. Näyttää siltä, että säännösten valmistelussa tähän ongelmaan ei ole kiinnitetty riittävää huomiota. Uusiin, nykyistä parempiin valvontamenetelmiin pitäisi siirtyä joustavasti aiheuttamatta tarpeettomia epäjatkuvuuskohtia sen enempää yhtiöille kuin niiden asiakkaillekaan. Suomi-yhtiö on valmistautunut uuteen valvontakehikkoon jo pitkään. Vuoden 2008 alusta olemme ohjanneet omaa toimintaamme tavalla, joka on lähellä uusia vaatimuksia. Olemme pyrkineet ratkaisuun, jossa ohjausjärjestelmä ottaa huomioon mahdollisimman hyvin merkittävimmät riskimme. Vuosi 2008 toi meille käytännön kokemuksia uudesta valvontakehikosta ja sen vaikutuksista. Alkuvuonna markkinakorot nousivat ja vastuuvelan suojaamiseen käyttämämme koronvaihtosopimukset menettivät arvoaan. Virallisilla tilinpäätösluvuilla tämä merkitsi vakavaraisuuden alentumista, kun koron nousun aiheuttama vastuuvelan pienentyminen ei näy virallisessa tilinpäätöksessä. Toisen vuosipuoliskon kehitys oli päinvastainen. Poikkeuksellinen vuosi paljasti uusien vaatimusten ongelmakohtia Eräissä maissa valvonta perustuu jo ainakin osittain samantyyppiseen vastuuvelan markkinaehtoisuuteen kuin se, joka on tarkoitus toteuttaa laajasti Solvenssi II:n tullessa voimaan. Sijoitusten arvojen laskun vuoksi monet tällä tavalla valvotut toimijat päättivät lisätä vastuuvelkansa suojausta suunnilleen samanaikaisesti. Suojaus tehdään usein erilaisilla koronvaihtosopimuksilla. Pitkäaikaisille sopimuksille ei tahdo löytyä luonnollisia vastapuolia. Suojausten samanaikainen lisääminen johti sopimuksissa käytettävien korkojen merkittävään laskuun. Meille se tarkoitti jo aiemmin solmimiemme koronvaihtosopimusten arvon kasvua. Kun vastuuvelkaa ei vielä tarvitse laskea markkinaehtoisesti, hyödyimme tästä merkittävästi. Sijoitustoimintamme tuotto ja Solvenssi I:n mukainen vakavaraisuusasemamme paranivat koronvaihtosopimusten arvon nousun ansiosta. Tämä herättää useitakin huolestumisen aiheita. Mitä tapahtuu, jos kaikki eurooppalaiset vakuutusyhtiöt pakotetaan siirtymään uuteen valvontakehikkoon lyhyessä ajassa? Aitoja vastuuvelan markkinoita ei ole eikä niitä ainakaan lyhyellä aikavälillä synny muuta kuin korkeintaan kriisien kautta. Vastuuvelan markkinaehtoisuus perustuu pelkästään sen laskennassa käytettävän diskonttokoron markkinaehtoisuuteen. Jo pelkkä viime vuoden kehitys osoittaa, että tämän menettelyn kautta päädymme erittäin voimakkaasti vaihtelevaan vastuuvelkaan, elleivät korkojohdannaismarkkinat kehity nykyisestä merkittävästi. Ainakin minun on vaikea nähdä, mistä pitkiin korkojohdannaisiin löytyy luonnollisia vastapuolia silloin, kun jokseenkin samanaikaisesti suuri joukko institutionaalisia sijoittajia pakotetaan niiden käyttöön. Olemmeko itse asiassa luomassa hyvää tarkoittavilla uusilla vaatimuksilla yhden uuden suhdannevaihteluita merkittävästi voimistavan järjestelmän? Olen ymmärtänyt monien tahojen näkevän pankkeja koskevien Basel II -vaatimusten ja muitakin kuin finanssisektorin yrityksiä koskevien IFRS-tilinpäätösperiaatteiden toimivan vastaavalla tavalla. Vakavaraisuusvaatimusten tavoitteena on vakuutettujen etujen turvaaminen. Tapahtuuko näin, jos yhtiöt joutuvat pitkiltä korkoriskeiltä suojautuakseen lukitsemaan korkotuotot seuraavaksi 50 vuodeksi 2 3 prosentin tasolle? En tarkoita sitä, etteivätkö Solvenssi II -vaatimukset olisi monella tavalla paremmat kuin nykyiset vaatimukset. Näen kuitenkin, että siltä osin kuin niiden markkinaehtoisuus perustuu enemmän määritelmiin kuin aitoihin markkinoihin, niitä tulisi muuttaa kaavailluista. Jos aitoja markkinoita ei ole olemassa, on luonnollista tyytyä teoreettisesti vähemmän oikeaoppisiin vaatimuksiin, jotka eivät luo vääristyneitä markkinareaktioita ja vaikuta sitä kautta moniin toimiviinkin markkinoihin haitallisesti. Lisäetuja jaettiin hyvin vähän Vuosilta Suomi-yhtiö jakoi erilaisia lisäetuja asiakkailleen yhteensä noin miljardi euroa. Vuodelta 2008 lisäetuja jaettiin alle 10 miljoonaa euroa. Lisäetuja saivat nyt vain sellaiset vakuutukset, joiden vakuutussopimusten mukainen vähimmäistuotto on muita sopimuksia alhaisempi. Päätöstä valmistellessamme pidimme lähiajan kehitystä jokseenkin mahdottomana ennustaa. Siksi katsoimme, että vakavaraisuustason säilyttäminen mahdollisimman korkeana on vakuutuksenottajien kannalta paras ratkaisu. Hyvä vakavaraisuus turvaa parhaiten vakuutussäästöt, jos negatiivinen kehitys jatkuu. Se antaa yhtiölle myös mahdollisuuden tavoitella korkeampia tuottoja hallitulla riskinotolla heti, kun sijoitusmarkkinoiden toipuminen käynnistyy. Vuoden 2009 kehitystä on vaikea arvioida Suomi-yhtiön riskinkantokyky on vuoden 2009 alussa vähintäänkin erittäin tyydyttävä ja moniin muihin institutionaalisiin sijoittajiin verrattuna jopa hyvä. Sen verran aiempaa heikompi se on, että olemme alentaneet osakesijoitusten painoa perusallokaatiossamme. Lähitulevaisuuden utuisuus asettaa suuremman haasteen vuodelle 2009 kuin yhtiön oma tila. Niin sijoitusmarkkinoita kuin yleistä talouskehitystäkin on tätä kirjoitettaessa erittäin vaikea ennustaa. Suomi-yhtiöllä on valmius myös riskinoton lisäämiseen heti, kun markkinoilla alkaa näkyä riittävästi positiivista kehitystä. Nykynäkymin riskinottoa kasvatetaan vähitellen ja mahdollinen tulos käytetään osittain asiakkaille annettaviin lisäetuihin ja 7

8 osittain vakavaraisuusaseman parantamiseen ja sitä kautta riskinoton hallittuun kasvattamiseen. Lisäetujen kokonaismäärä jäänee lähiaikoina muutamaa aiempaa vuotta alhaisemmaksi, vaikka kehitys olisi myönteinenkin. Asiakkaamme ovat säilyneet talouskriisin kärjistyessäkin rauhallisina. Takaisinostojen määrä ei ole kasvanut tavanomaista korkeammaksi, ja lisäetujen aiempaa selvästi alhaisempi taso ei ole aiheuttanut juurikaan negatiivista palautetta. Kiitän asiakkaitamme tästä suhtautumisesta. Tulevaisuus yhtiössämme näyttää kaikesta huolimatta positiiviselta. Kriisi päättyy aikanaan ja sen jälkeen vakuutussäästöille maksettava tuotto muodostuu taas hyväksi. Yhteistyö hallintoelinten kanssa on jatkunut hyvänä. Kiitän siitä hallituksen ja yhtiökokouksena toimivan edustajiston jäseniä. Pieni henkilökuntamme on onnistunut vaikeassa tilanteessa hyvin. Samoin vakuutus- ja sijoituskantaamme hoitavat yhteistyökumppanit ovat toimineet tehokkaasti ja yhteistyöhenki on säilynyt hyvänä. Haluan lausua kiitokseni niin omalle henkilökunnallemme kuin yhteistyökumppaneillemmekin. Helmikuussa 2009 Markku Vesterinen toimitusjohtaja 8

9 Vakuutussäästöjen turvaaminen etusijalle Epävarmuus tulevasta pienensi lisäetuja merkittävästi. Etusijalle asetettiin kertyneiden vakuutussäästöjen turvaaminen. Talousjohtaja Kai Niemi ASIAKASEDUT Keskinäisen yhtiön omistajuuden merkitys Keskinäisessä yhtiössä omistajuuden perusteena on voimassa oleva asiakassuhde. Yksikään omistajavakuutuksenottaja ei ole sijoittanut yhtiöön varoja oman pääoman ehdoilla. Tällainen omistajuus ei realisoidu osinkona tai muuna oman pääoman tuottona. Keskinäisen yhtiön toiminnan jatkuessa normaalisti omistajuus merkitsee ensi sijassa oikeutta osallistua yhtiön hallintoon. Suomi-yhtiön kohdalla tämä tarkoittaa oikeutta äänestää yhtiökokouksena toimivan edustajiston vaaleissa, seuraavaksi syksyllä Omistajuus päättyy vakuutussopimuksen päättyessä ilman minkäänlaista omistajuuteen perustuvaa korvausta. Ylimääräinen pääoma palautetaan vakuutuksenottajille Vaikka keskinäisen vakuutusyhtiön vakuutuksenottajat eivät ole sijoittaneet yhtiöön oman pääoman ehtoisia varoja, kuuluu yhtiön nettovarallisuus heille. Suomi-yhtiö lopetti uusien vakuutusten myöntämisen vuoden 2005 alussa. Yhtiö on niin sanotussa run off -tilassa. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa asiakkaidensa parhaaksi. Sitä mukaa kuin vakuutuksia päättyy, yhtiön vakavaraisuuspääoman tarve pienenee. Näin vapautuva vakavaraisuuspääoma palautetaan yhtiön vakuutuksenottajille. Palautusperuste ei ole heidän omistajuutensa vaan vakuutusasiakkuutensa. Keskeisesti tähän vakavaraisuuspääoman palautukseen vaikuttavat yhtiön sijoitustoiminnan tuotot huonoina vuosina negatiiviset tuotot voivat kokonaan eliminoida palautuksen. Suomi-yhtiö on julkistanut vuonna 2005 ne periaatteet, joilla vakavaraisuuspääomaa palautetaan vakuutuksenottajille mahdollisimman tasapuolisesti. Palautus suunnattiin aluksi kokonaan niin sanottuihin erityislisäetuihin. Niihin ovat oikeutettuja sellaiset nykyiset vakuutuksenottajat, joiden vakuutus oli voimassa Suomi-yhtiössä jo Tälle vakuutuskannan osalle on aikanaan annettu ehdollinen lupaus uusista erityislisäeduista. Yhtiön aiemmin julkistamissa ylijäämän palautusperusteissa tämän lupauksen määräksi vahvistettiin 840 miljoonaa euroa aikanaan ehdollisesti luvattu määrä lisättynä korolla, joka hyvitetään alkaen määrän jakamatta olevalle osalle. Vuoden 2008 lopussa tästä ehdollisesti luvatusta määrästä on toteutumatta noin 220 miljoonaa euroa. Usean vuoden ajan yhtiön vakavaraisuuspääoma on ylittänyt selvästi edellisessä kappaleessa määritellylle vakuutuskannalle aiemmin ehdollisesti luvatuista erityislisäeduista vielä antamatta olleen osan. Tämän vuoksi yhtiön hallitus laajensi jo vuonna 2006 vakavaraisuuspääoman palautuksen koskemaan koko vakuutuskantaa. Epävarmuus tulevasta pienensi lisäetuja merkittävästi Vuosi 2008 oli sijoitusmarkkinoilla vaikea. Vuoden 2007 lopulla alkanut negatiivinen kehitys jatkui ja kiihtyi vuoden 2008 loppua kohti. Alkusyksystä pelättiin jopa koko finanssisektorin kaatumista. Käytännössä lähes kaikki omaisuusluokat tuottivat tappiota. Korkojen loppuvuoden laskun myötä valtioiden joukkovelkakirjalainat ylsivät kuitenkin positiiviseen tuottoon. 9

10 Yhtiön hallitus päätti lokakuun lopun tilanteen perusteella vuodelta 2008 annettavista lisäeduista. Tuolloin vallitsi melkeinpä täydellinen epäusko tulevaisuuteen ja lisäetujen osalta päädyttiinkin lähes minimaaliseen ratkaisuun. Ainoastaan ne vakuutussopimukset, joiden sopimuskorko oli alle 4,5 prosenttia, saivat 0,7 prosentin asiakashyvityksen. Yhtiön aiempien lisäetupäätöksien johdosta merkittävä osa niistä sopimuksista, joissa sopimuskorko on 4,5 prosenttia, saavat vuotuisen 2,7 prosentin hyvityksen. Näin ollen niiden kokonaiskorko nousee yli 7 prosentin. Lisäksi merkittävälle osalle riskivakuutuksista on annettu pysyvänä lisäetuna muun muassa 30 prosentin alennus vakuutusmaksuihin. Yhtiön vakavaraisuustilanne on olosuhteisiin nähden hyvä. Edellä esitetyllä lisäetupäätöksellä haluttiinkin erityisesti turvata kyky toimia tulevaisuudessa. Kun talous alkaa elpyä, yhtiöllä on mahdollisuus riskin hallittuun lisäämiseen ja tätä kautta myös lisätuottojen tavoitteluun. Vakavaraisuusvaatimusten muutosten vaikutus asiakashyvityksiin Euroopan unionissa on meneillään nk. Solvenssi II -projekti, jonka lopputuloksena valmistuu uusi vakavaraisuusdirektiivi vakuutusyhtiöille (vrt. pankkien Basel II). Tämän esiasteena Suomessa sisällytettiin uuteen, lokakuussa 2008 voimaan tulleeseen vakuutusyhtiölakiin ennakoivan valvonnan luku. Jatkossa yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamat riskit vaikuttavatkin suoraan yhtiön vakavaraisuusvaatimukseen. Suomi-yhtiö ennakoi tätä kehitystä siirtymällä vuoden 2008 alussa omassa ohjausjärjestelmässään vastaavanlaiseen tapaan. Suomi-yhtiölle muutos ei kuitenkaan ollut kovin suuri omaisuuspuolen riskien osalta, sillä yhtiö oli jo aiemminkin asettanut omat sisäiset vakavaraisuustavoitteensa omaisuuseriin liittyvien riskien perusteella. Suomi-yhtiön osalta merkittävin muutos onkin ollut se, että yhtiön vastuuvelka vakavaraisuuslaskennassa eriytyy yhtiön vakuutuksenottajien vakuutussäästöistä. Näin siksi, että vakavaraisuuslaskelmissa vastuuvelka lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona ja korkona käytetään kiinteän koron sijasta kulloistakin markkinakorkoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastuuvelan määrä vakavaraisuuslaskelmissa heilahtelee korkotason heilahtelujen mukana. Vakuutussäästöt sen sijaan kasvavat edelleen sopimuksen mukaisella laskuperustekorolla ja sen lisäksi annettavilla lisäeduilla. Edellä mainitun seurauksena vallitseva korkotaso ei enää vaikuta yhtä suoraviivaisesti asiakashyvityksien tasoon kuin se on aikaisemmin vaikuttanut. Jatkossa asiakashyvitykseen vaikuttaakin enemmän se, kuinka hyvin yhtiö on hallinnut koko taseen korkoriskiä ja miten yhtiö on onnistunut riskinotossaan. Yhtiö on kuvannut tilinpäätöksen Riskienhallintaosiossa tarkemmin ohjausjärjestelmäänsä ja sen asettamia edellytyksiä yhtiön vakavaraisuuspääomalle. Yhtiön vastuut ovat pitkäkestoisia Henki- ja eläkevakuutussopimukset ovat usein hyvin pitkäaikaisia. Siksi Suomi-yhtiönkin vastuut jatkuvat pitkään. Vuoden 2006 vuosikertomuksessa havainnollistettiin erilaisilla kuvilla silloisen arvion mukaisesti yhtiön vakuutuskannan kehitystä. Yhtiö tekee vastaavia tarkasteluja vuosittain suunnitellessaan omaa operatiivista toimintaansa pitkällä aikavälillä. Johtopäätökset kyseisten tarkastelujen jälkeen ovat edelleen samoja kuin vuonna 2006 eli: yhtiön tase ja sitä kautta vastuuvelka pienenevät hitaasti vakuutettujen määrä vähenee suhteessa edellä mainittuja nopeammin, mutta vakuutettujen määrä on parinkymmenen vuoden kuluttua vielä lähes (nykyään noin ) maksutulon määrä pienenee melko nopeasti ja putoaa alle 50 miljoonan euron 3 4 vuodessa (nykyään noin 75 miljoonaa euroa). Katso graafit aiheesta seuraavalta sivulta. Vastuuvelan ja taseen kehitystä kuvaavia arvioita käytetään yhtiön sijoitustoiminnan suunnittelussa. Run off -yhtiön sijoitusten pituuden tulee olla sovitettavissa yhteen yhtiön vastuiden purkautumisen kanssa. Tehtyjen ennusteiden perusteella on helppo arvioida, että run off -tila ei aiheuta merkittäviä uudelleensuuntaamistarpeita yhtiön sijoitustoiminnalle lähivuosina. Yhtiö voi säilyttää esimerkiksi sijoitusallokaationsa sellaisena kuin sen kulloinenkin riskiasema ja markkinanäkemys määräävät. 10

11 Arvio maksutulon kehityksestä , Henkivakuutus Eläkevakuutus Ryhmäeläkevakuutus Arvio korvausten kehityksestä ,

12 Mustien joutsenten vuosi Sijoitustoiminnan tulos -4,0 % oli heikko, mutta olosuhteisiin nähden vähintään tyydyttävä. Sijoitusjohtaja Timo Hukka SIJOITUSTOIMINTA Sijoitustoiminnassa keskityttiin tappioiden minimointiin Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan markkinaehtoinen vuositulos oli toimintakautena olosuhteet huomioon ottaen kohtuullinen. Vuosituotto oli -4,0 prosenttia. Ilman vastuuvelkaa suojaavan swap-korin arvonmuutosta tulos oli -8,7 prosenttia. Mustien joutsenten vuosi Vuosi 2008 jäänee taloushistoriaan vuotena, jolloin uusliberalistinen, velanottoa suosiva talouspolitiikka tuli tiensä päähän ainakin nykymuotoisena. Markkinamekanismit osoittivat haavoittuvuutensa ja riittämättömyytensä talouden ohjaajina. Korjaavien toimenpiteiden tarve on polttava, ja julkisen vallan rooli niiden suorittajana keskeinen. Sääntelyn lisäämistä vaaditaan ja keynesiläinen talouspolitiikka nostaa taas vahvasti päätään. Sijoitusympäristössä korostuivat mustiksi joutseniksi kutsutut ääri-ilmiöt, joiden historiallinen todennäköisyys oli häviävän pieni. Yhdysvaltojen asuntomarkkinoista alkanut kriisi levisi kaikkialle maailmaan ja lamaannutti lopulta koko pankkisektorin. Syksyllä kriisin kärjistyttyä markkinat tempoilivat likviditeetin puutteessa holtittomasti edestakaisin ja riskipreemiot kipusivat ennätystasoille. Osakkeiden ja muiden riskisijoitusten arvostukset menettivät merkityksensä markkinoita ohjaavana tekijänä. Osakkeita myytiin hinnalla millä tahansa eikä ostajia tahtonut siltikään löytyä. Markkinat lakkasivat toimimasta. Varsinkin loppuvuodesta markkinoita ajoivat monin paikoin suoranainen paniikki ja eloonjäämistaistelu. Sijoitusmallit pettivät ja hedge-rahastot ajautuivat vaikeuksiin. Kierre paheni ja syöksy kiihtyi. Loppuvuodesta myös kiinteistö- ja pääomasijoitusmarkkinat pehmenivät. Erikoista olikin, että perinteisellä riskien hajauttamisellakaan eri omaisuusluokkiin ei ollut enää entisenlaista merkitystä. Lähes kaikesta riskinotosta rangaistiin. Pitkään vaikutti siltä, että vuoden 2008 voittajaksi nousisivat sijoitukset luottoriskittömille rahamarkkinoille. Loppuvuodesta kuitenkin myös pitkät korot taipuivat voimakkaan viranomaiselvytyksen seurauksena, jolloin puhtaan korkoriskin kantamisesta sentään palkittiin. Vuoden 2008 sijoitusympäristölle oli leimallista myös sen heikko läpinäkyvyys. Alkuvuodesta ei vielä tiedetty edes sitä, mitkä maailmantalouden ongelmista ovat todellisia ja mitkä näennäisiä. Tuleeko viranomaistoimenpiteet kohdistaa inflaation torjuntaan vai kasvun tukemiseen? Ovatko Kiina ja muut Aasian kehittyvät taloudet jo kyllin vahvoja ottamaan USA:n roolin talousveturina ja estämään kriisin leviämisen globaaliksi? Mitä ovat subprime-lainat, ja kuinka suuria ongelmia ne ovat pankeille aiheuttamassa? Mitä muita ongelmaluottoja pankkien taseisiin sisältyy ja kuinka paljon? Yrityksissä johtajien kyky nähdä edes oman liiketoimintansa lähitulevaisuuteen oli onneton. Vahvat tilauskannat loivat illuusion jatkuvasta kysynnästä. Talouskasvun yhtäkkinen romahdus oli monelle sokki, johon ei ollut varauduttu. Kuitenkin, mitä pidemmälle vuosi eteni, sitä selkeämmäksi kävi, että globaalitaloudessa yksi ongelma nousee selvästi yli muiden: maailmantalous oli finanssikriisin seurauksena painumassa pahimpaan taantumaan sitten 1930-luvun. Sen estämiseksi talouskasvun tukeminen oli nostettava talous- ja rahapoliittisista tavoitteista päällimmäiseksi. Ympäristö ei enää ollut samalla tavalla moniongelmainen kuin vielä alkuvuodesta. Oli rohkaisevaa nähdä, miten 12

13 SIJOITUSTOIMINNAN KESKEISIÄ LUKUJA Osakeindeksien kehitys S&P 500 (US) vuodesta 1900 Osakeindeksien kehitys S&P 500 (US) Saksan valtionobligaation 10 vuoden korko tammikuu helmikuu 3 kk euribor 2008 maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 5,2 5,5 4,8 4,4 4,0 3,6 3,2 2,8 2,4 huhtikuu -04 elokuu -04 joulukuu -04 huhtikuu -05 elokuu -05 joulukuu -05 huhtikuu -06 elokuu -06 joulukuu -06 huhtikuu -07 elokuu -07 joulukuu -07 huhtikuu -08 elokuu -08 joulukuu -08 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 30 vuoden Swap-korko (euro) ,2 4,8 4,4 4,0 3,6 3,2 2,8 2,4 huhtikuu -04 elokuu -04 joulukuu -04 huhtikuu -05 elokuu -05 joulukuu -05 huhtikuu -06 elokuu -06 joulukuu -06 huhtikuu -07 elokuu -07 joulukuu -07 huhtikuu -08 elokuu -08 joulukuu

14 Suomi-yhtiön osakeallokaation kehitys (mukaan lukien osakejohdannaiset) % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1/07 2/07 3/07 4/07 5/07 6/07 7/07 8/07 9/07 10/07 11/07 12/07 Sijoitusten jakauma (ilman johdannaisia), markkina-arvot Rahamarkkina 12 % 1/08 2/08 3/08 4/08 5/08 6/08 7/08 8/08 9/08 10/08 11/08 12/08 Joukkolainat 51 Valtio 18 Investment grade 23 High yield 7 Emerging market debt 2 Muut 1 Osakkeet yhteensä 20 Pohjola Pankki 3 Muut suomalaiset 3 Eurooppa 1 USA 3 Japani 1 Kehittyvät markkinat 3 Pääomasijoitukset 5 Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä 6 Hedge fundit 4 Raaka-aineet 1 Kiinteistöt 11 Suorat 5 Epäsuorat 6 Yhteensä 100 Noteerattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma 2008 % Suomi 43 Muu Eurooppa 8 USA 19 Japani 7 Muut kehittyneet markkinat yhteensä 34 Kehittyvät markkinat 22 Osakkeet yhteensä

15 yksituumaisesti ja vahvasti viranomaiset eri puolilla maailmaa kykenivät tämän jälkeen suorastaan historialliseen yhteistyöhön ja koordinoimaan toimenpiteensä yhteisen hädän hetkellä. Alkuvuodesta 2009 tätä katsausta kirjoitettaessa näyttäisikin jo siltä, että suorastaan massiiviset toimenpiteet ovat auttaneet. Varsinaisen pankkikriisin osalta pahin näyttäisi olevan jo ohitse. Myös pääomamarkkinoilla tunnutaan jo odotettavan, että vuosi 2009 olisi tulokseltaan selvästi viime vuotta parempi. Reaalitalouden osalta kuluva vuosi on kuitenkin käynnistynyt poikkeuksellisen synkissä tunnelmissa. Riskinä siis on, että taantuman pitkittyessä markkinat joutuvat odotuksissaan jälleen kerran pettymään. Tappioiden minimoinnissa onnistuttiin kohtuullisesti Suomi-yhtiön sijoitustoiminta tuotti vuonna 2008 olosuhteisiin nähden varsin kohtuullisesti, -4,0 prosenttia (5,6 prosenttia). Euromääräisesti ilmaistuna sijoitustoiminta tuotti vuonna 2008 yhteensä -267 miljoonaa euroa (366 miljoonaa euroa). Tulokseen sisältyy vastuuvelan suojaamiseksi vuoden alussa otetun swap-korin positiivinen tulos 330 miljoonaa euroa. Ilman sitä sijoitustoiminnan tulos olisi ollut -598 miljoonaa euroa eli -8,7 prosenttia. Tulos alitti selvästi vastuuvelan korkovaateista, kilpailukykyisistä asiakashyvityksistä ja markkinaehtoisesta oman pääoman tuotosta vuodelle 2008 johdetun noin 200 miljoonan euron tuottotavoitteen Tappiollisesta tuloksesta johtuen yhtiö ei jakanut merkittäviä erityislisäetuja ja asiakashyvityksiä vuodelta Yhtiön vakavaraisuus oli vuoden päättyessä kuitenkin edelleen korkea ja sijoitusriskien kantokyky hyvä. Suhteessa markkinoiden kehitykseen Suomi-yhtiön sijoitustoiminta menestyi kohtuullisen hyvin. Erityisesti osakeriskin hallinnoinnissa onnistuttiin. Onnistuneiden suojaustoimenpiteiden seurauksena osake- ja pääomasijoitusten tappio oli vain 27,8 prosenttia, kun yhtiön käyttämä vertailuindeksi tuotti tappiota 43,2 prosenttia. Pääomasijoituksiin ei kohdennettu ennakoivia arvonalennuksia. Korkosijoitukset (ilman vastuuvelkaa suojaavaa swap-koria) kärsivät luottoriskipreemioiden merkittävästä noususta ja korkeasta allokaatiosta luottoriskillisiin joukkovelkakirjoihin. Kokonaisuutena korkosijoitukset tuottivat vuositasolla -0,2 prosenttia, kun riskittömistä valtiolainoista ja rahamarkkinasijoituksista koostuva vertailuindeksi tuotti 8,2 prosenttia. Osakkeiden osuus sijoitusomaisuudesta laski vuoden aikana noin 28 prosentista noin 20 prosenttiin. Siitä oli vuoden päättyessä johdannaisilla suojattu noin puolet. Korkosijoitusten osuus vastaavasti nousi noin 57 prosentista 63 prosenttiin. Kiinteistösijoituksissa jäätiin tavoitteeksi asetetusta 7,0 prosentin tuottotavoitteesta. Loppuvuodesta taantuma levisi myös kiinteistörahastoihin ja painoi kiinteistösijoitusten kokonaistuoton 4,6 prosenttiin. Suoraan kiinteistösalkkuun sijoitusympäristön vaikeutumisella ei vielä ollut vaikutusta. Kiinteistösalkku jakaantui vuoden päättyessä jokseenkin tasan epäsuorien rahastojen ja suorien omistusten kesken. Kokonaisuutena kiinteistösijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta oli vuoden päättyessä noin 11 prosenttia. Hedge-rahastoihin oli vuoden päättyessä sijoitettu noin 4,5 prosenttia. Nämä rahastot tuottivat toimintavuonna -15,3 prosenttia eli -57 miljoonaa euroa. Tulos oli epätyydyttävä mutta kuitenkin selvästi vertailuindeksiä parempi. Raaka-aineisiin oli vuoden päättyessä sijoitettu noin 1 prosentti sijoitusomaisuudesta. Haasteelliset liiketoimintaperiaatteet Muutama vuosi sitten Suomi-yhtiön hallitus hyväksyi yhtiön uudet liiketoimintaperiaatteet. Niiden mukaan yhtiön nettovarallisuus jaetaan vakuutuksenottajille lisäetuina. Varallisuutta jaetaan pääsääntöisesti sitä mukaa kuin yhtiöön vastuuvelan alentumisen tai sijoitustoiminnan tuloksen kautta syntyy pääomaa, jota ei tarvita tuotoltaan kilpailukykyiseen sijoitusportfolioon sisältyvien riskien kattamiseen. Liiketoimintaperiaatteita myötäillen yhtiön sijoitustoiminnan vuotuinen tuottotavoite johdetaan markkinaehtoisesti. Vastuuvelan tuottotavoite haetaan korkomarkkinoilta ja vastaavasti yhtiöön pidätettävän toimintapääoman tuottotavoite osakemarkkinoilta. Tavoitteisiin pyrittäessä sijoitusriski ei koskaan saa ylittää riskinkantokykyä. Uudet päätökset, toimenpiteet, suunnitelmat, tavoitteet ja muuttuneet olosuhteet merkitsevät aina haasteellisia muutoksia sijoitustoimintaan. Sijoituskannan rakenne sekä toiminnan tavoitteet ja menettelyt on sopeutettava muuttuneeseen tilanteeseen. Viime vuonna toimintaa leimasi sopeutuminen alati epävarmemmaksi muuttuneeseen sijoitusympäristöön. Sijoitustoiminnan perustavoitteet murroksessa Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan keskeiset tavoitteet ja tehtävät säilyivät pitkään ennallaan huolimatta sijoituskannan ja taseen rakenteen muutoksista. Yhtiön sijoitustoimintaa hoidettiin pitkäjänteisesti, turvaavasti ja tuottavasti, mutta pitkälti sijoitustoiminnan omin ehdoin. Tuotolla tarkoitettiin sijoitusomaisuuden tuottoa ja riskillä lähinnä sijoitussalkkujen arvonheilahtelua. Käytännön toiminnassa korostui sijoitustuoton tavoittelu ja pääomien mahdollisimman tehokas käyttö, koska yhtiön vakavaraisuus eli sijoitusriskin kantokyky oli vakaa ja hyvä. Todellisuudessa yhtiön vastuuvelkaan sisältyi kuitenkin jo tuolloin merkittävä korkoriski, jonka vaikutusta yhtiön vakavaraisuuteen ei kuitenkaan otettu huomioon. Vuoden 2008 alusta Suomi-yhtiö siirtyi sisäisessä laskennassaan, uusia ja tulevia viranomaismääräyksiä (uusi vakuutusyhtiölaki ja Solvenssi II) myötäillen, vastuuvelan arvostamisessa käyvän arvon periaatteeseen. Muutos oli erittäin merkittävä, ja sillä oli olennainen vaikutus myös sijoitustoiminnan ohjaukseen ja tavoitteisiin. Erityisesti korkosijoituksissa korostui niiden rooli vastuuvelkaan sisältyvän korkoriskin suojaajana puhtaan tuotontavoittelun ohella. Toisaalta vastuuvelan arvonmuutoksesta tuli suoraan yhtiön laskennalliseen tulokseen vaikuttava komponentti. Korkoriskiä on siten hallinnoitava yhtenä kokonaisuutena, jossa aktiivinen korkoriski määräytyy sijoitusriskin sekä vastuuvelan arvonmuutosriskin ja sitä suojaavan johdannaiskorin välisenä nettoriskinä. Samoin tuoton tavoittelussa on perinteisen sijoitustuoton ohella muistettava suojaamattoman vastuuvelan arvonmuutos. 15

16 Suunnitelmat ohjaavat toimintaa Suomi-yhtiön sijoitustoimintaa ohjataan hallituksen hyväksymällä sijoitussuunnitelmalla. Riskinkantokyvyn ja sijoitusriskien mittaus- ja laskentatapa määritellään riskienhallintasuunnitelmassa. Sijoitussuunnitelmassa vahvistetaan muun muassa sijoitustoiminnan tuotto- ja likviditeettitavoitteet, jotka on johdettu vastuuvelan luonteesta ja rakenteesta. Riittävän hajautuksen turvaamiseksi suunnitelmassa vahvistetaan enimmäis- ja vähimmäismäärät kullekin omaisuusluokalle. Lisäksi siinä määritellään valuuttasijoitusten periaatteet. Myös sijoitusorganisaatio ja sen toimivaltuudet kuvataan. Suomi-yhtiön hallitus ja omat asiantuntijat vastaavat sijoitustoiminnan suunnittelusta, strategisesta ohjauksesta sekä yhteistyökumppanien valinnasta ja valvonnasta. Pohjola Varainhoito Oy on tuottanut Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan tarvitsemat kirjanpito- ja raportointipalvelut. Pohjola Kiinteistösijoitus Oy huolehtii Suomi-yhtiön kiinteistöjen ylläpitoon ja hallintoon liittyvistä operatiivisista tehtävistä joko itse tai alihankkijoidensa kautta. Osan osakesijoituksistaan Suomi-yhtiö hoitaa suoraan itse. OP-Pohjola-ryhmän ulkopuolelle Suomi-yhtiö on ulkoistanut osan korkosijoituksistaan sekä merkittävän osan osakerahastosijoituksistaan. Tavoitteena on löytää aina kuhunkin tehtävään parhaiten perehtynyt varainhoitaja. Merkittävimmät rahastosijoitukset Markkina-arvo milj. euroa 1. OP-Yrityslaina Prima A R2 Crystal Fund Euro Class OP-Cash Manager A UBS (Lux) Institutional Sicav US Equity Growth Aviva Global Convertible Bond Fund T. Rowe Price-Global High Yield Bond Fund Class I Nordea Pro Euro Korko Kasvu OP-Yrityslaina A OP-High Yield A OP-Euro II A Nordea Euro Korko Kasvu Fidelity Emerging markets Fund Evli Alpha Bond IB Sijoitusrahasto Parvest US Small Cap Inst Invesco Japanese Equity Core Fund C JPY Nordea Pro Corporate Bond Fund/ Natixis Loomis Sayles Senior Loan Class S Financial Select Sector SPDR R2 Alpha Strategies I fund Euro Class I Pimco Global Investm Grade Credit Fund, Inst Inc 35 16

17 HALLINTO Hyvä hallintotapa Suomi-yhtiössä Suomi-yhtiön toiminta perustuu voimassa olevien lakien sekä niiden nojalla annettujen viranomaismääräysten ja muiden normien noudattamiseen. Suomi-yhtiö noudattaa keskinäiselle yhtiölle soveltuvalla tavalla Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) Yhtiökokous Suomi-yhtiön yhtiökokouksena toimii vakuutuksenottajien keskuudestaan postivaaleilla valitsema 75-jäseninen edustajisto. Se käsittelee tavanomaiset yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja yleensä valtaosa muistakin hallituksen jäsenistä on läsnä yhtiökokouksessa. Edustajisto kokoontui vuonna 2008 yhden kerran. Edustajiston kokoonpano on sivulla 19. Edustajisto valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan kolmijäsenisen nimitysvaliokunnan. Sen tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja muista jäsenistä sekä tilintarkastajista ja heidän palkkioistaan. Nimitysvaliokunnan kokoonpano on esitetty sivulla 20. Hallitus Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan 4 7 jäsentä. Jäsenmäärä on nykyisin viisi. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet valitsee yhtiökokous. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi. Hallitukseen valittavalla jäsenellä on oltava sellainen vakuutustoiminnan sekä talouselämän tai liiketalouden tuntemus, jota yhtiön hallitustehtävien hoitaminen edellyttää. Jäseneltä ei edellytetä yhtiön osakkuutta, yläikärajaa ei ole eikä uudelleenvalintaa ole rajoitettu. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus on laatinut itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Tehtävänsä toteuttamiseksi hallitus muun muassa päättää Suomi-yhtiön strategiasta ja valvoo sen toteuttamista päättää yhtiön vakuutusliikkeen tuottaman ylijäämän ja vapaan oman pääoman käytöstä vakuutuksenottajille annettaviin erilaisiin lisäetuihin tekee yhtiökokoukselle esityksen yhtiön tuottaman voiton käytöstä tai tappion käsittelystä hyväksyy sijoitussuunnitelman, jonka osana määritellään muun muassa sijoitusvaltuudet ja raportointi hyväksyy toimintasuunnitelmat, tavoitteet ja budjetit sekä valvoo niiden toteutumista hyväksyy riskienhallintasuunnitelman päättää merkittävistä yrityskaupoista, omaisuuden myynneistä ja sopimuksista nimittää ja vapauttaa toimitusjohtajan ja tämän sijaisen ja päättää heidän palkoistaan ja eduistaan sekä muista työsuhteen ehdoista päättää johdon ja henkilöstön palkitsemis- ja kannustusjärjestelmistä päättää jälleenvakuuttajien valinnasta ja jälleenvakuutuksen hajauttamista koskevista periaatteista asettaa vaalivuonna vaalilautakunnan edustajiston vaaleja varten. Hallitus kokoontui 11 kertaa vuonna Osallistumisprosentti oli 98. Työskentelynsä tehokkuuden takaamiseksi hallitus arvioi itsearviointina vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Hallitus ei ole asettanut erillisiä valiokuntia. Hallituksen kokoonpano on esitetty sivulla 21. Toimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmä Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa johtamalla yhtiön liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja valvoo, että yhtiö toimii lain, viranomaismääräysten, hyvän vakuutustavan ja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Hän on kuitenkin läsnä hallituksen kokouksissa. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtoryhmä. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä on esitelty sivulla 21. Palkitseminen Yhtiöllä on tulospalkkiojärjestelmä, jonka piiriin kuuluu yhtiön koko henkilöstö. Hallitus ei kuulu palkitsemisjärjestelmän piiriin. Hallitus on hyväksynyt palkitsemisjärjestelmän ja se päättää vuosittain siihen liittyvistä tulostavoitteista. Tulospalkkioiden suuruuden pääperusteena on tilivuonna aikaansaatu yhtiön nettovarallisuuden muutos lisättynä vakuutuksenottajille annettujen lisäetujen määrällä. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten maksimitulospalkkio on kuuden kuukauden palkka. Johtoryhmään kuuluva sijoitusjohtaja kuuluu tämän ohella sijoitushenkilöstön palkitsemisjärjestelmän piiriin. Suomi-yhtiö kertoo tilinpäätöksensä liitetiedoissa maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrän toimielimittäin. Yhtiön näkemyksen mukaan tämä informaatio on riittävä keskinäisen yhtiön kohdalla. 17

18 Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus Yhtiön noudattamia riskienhallintaperiaatteita on selvitetty erikseen tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhtiön toiminnalle on ominaista useimpien käytännön toimintojen ulkoistaminen. Ulkoistamista hallitaan pitkäkestoisilla ulkoistamissopimuksilla. Näissä sopimuksissa on sovittu myös yhtiön ja ulkoistetun palvelun tuottajan välisestä vastuunjaosta ongelmatilanteissa. Ulkoistetun palvelun tuottajan sisäisen tarkastuksen tehtävä on valvoa, että palveluntuottaja toimii sopimuksen mukaisesti. Suomi-yhtiöllä ja sen tilintarkastajilla on oikeus saada yhtiön tilintarkastuksen sekä sisäisen valvonnan ja tarkastuksen tarvitsemat tiedot ulkoistetun palvelun tuottajalta. Tilintarkastus Nimitysvaliokunta valmistelee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajaksi. Vuonna 2008 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajiksi KHTyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n ja KHT Leena Rajalan. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Juha Wahlroos. Yhtiöjärjestys Yhtiöjärjestys on katsottu tarpeelliseksi säilyttää laajempana kuin lain minimimääräykset edellyttäisivät, koska keskinäisessä yhtiössä tähän on olemassa erityinen informatiivinen tarve. Yhtiöjärjestys sisältää myös edustajiston jäsenten vaaleissa noudatettavan vaalijärjestyksen. Viranomaisvalvonta Suomi-yhtiötä valvoo Finanssivalvonta, jonka tehtävänä on vakuutus- ja eläkelaitosten sekä muiden vakuutusalalla toimivien valvonta ja tarkastus. Lisätietoja: Tiedottaminen Yhtiöllä on omat kotisivut Internetissä. Suomenkielisillä kotisivuilla esitetään listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan suosituksen mukaiset asiakokonaisuudet siltä osin kuin ne ovat relevantteja keskinäiselle yhtiölle. Keskinäisyyden vuoksi relevantteja tietoja eivät ole osakkeisiin ja osakkeenomistajiin liittyvät tiedot. Tilintarkastusyhteisölle ja samaan konserniin kuuluville yhteisöille maksettiin vuonna 2008 palkkiota tilintarkastuksesta euroa ja erilaisesta neuvonnasta ja konsultoinnista euroa. Palkkiot sisältävät arvonlisäveron. 18

19 Edustajiston kokoonpano Suomi-yhtiö on keskinäinen henkivakuutusyhtiö. Yhtiökokouksessa vakuutuksenottajia edustaa 75-jäseninen edustajisto, jonka nämä valitsevat keskuudestaan vaaleilla. Vaaleja varten maa on jaettu viiteen vaalipiiriin. I Vaalipiiri Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo Kari T. Ahonen, eduskunnan hallintojohtaja, VT, Helsinki; Eero Akaan-Penttilä, kansanedustaja, LKT, Espoo; Harry Bogomoloff, toimitusjohtaja, VTM, Helsinki; Eija Esko, mikrobiologi, Helsinki; Kari Hakala, johtaja, VT, ekonomi, Espoo; Hanna-Leena Hemming, kansanedustaja, Espoo; Jarmo Leppiniemi, professori, Helsinki; Raili Leppiniemi, yrittäjä, Helsinki; Johanna Lohivesi, KTM, Espoo; Jouni Mykkänen, kulttuurineuvos, VTM, Espoo; Anssi Rauramo, liikuntajohtaja, Helsinki; , Suvi Rihtniemi, diplomi-insinööri, Helsinki; , Riitta Saarikangas, yrittäjä, Hyvinkää; Kaarina Suonperä, toimitusjohtaja, Vantaa; Ritva Sänkiaho, sosionomi, Helsinki; Mikko Viitasalo, professori, Helsinki; Markku Weckman, ylikonstaapeli, Vantaa; Ben Zyskowicz, kansanedustaja, Helsinki; II Vaalipiiri Uusimaa ja Itä-Uusimaa ensimmäiseen vaalipiiriin kuuluvia kuntia lukuun ottamatta sekä Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa Peik Eklund, valtiot. maist., Länsi-Turunmaa; Mikko Elo, FL, Pori; Kaija Hartiala, LKT, Turku; Mikko Hatanpää, maanviljelijä, Noormarkku; Liisa Hyssälä, sosiaali- ja terveysministeri, Lieto; Marjatta Hyttinen, ylilääkäri, Salo; Reijo Kallio, kansanedustaja, Turku; Ilkka Kanerva, kansanedustaja, Turku; , Jaana Laitinen-Pesola, puheenjohtaja, Pori; , Jaakko Ossa, finanssioikeuden professori, Kaarina; Virpa Puisto, erikoissairaanhoitaja, Turku; Outi Rannikko, aluejohtaja, Rusko; Pekka Ruola, kunnallisneuvos, Turku; Matti Saarinen, kansanedustaja, Lohja; Erkki Saario, agrologi, Vihti; III Vaalipiiri Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi Ilkka Joenpalo, maakuntaneuvos, Forssa; Anja Kaislo, kauppias, ekonomi, Jämsä; Aarne Kauranen, maakuntaneuvos, Hämeenlinna; Sirpa Koivisto, lähihoitaja, Tampere;

20 Riitta Koskinen, hammaslääkäri, Tampere; Juha Kostiainen, toimialajohtaja, Tampere; Kalervo Kummola, toimitusjohtaja, Tampere; Paula Kurki-Suonio, asianajaja, VT, Lahti; Mirja Lavonen-Niinistö, toiminnanjohtaja, Jyväskylä; Harri Lintumäki, käräjätuomari, Hämeenlinna; Arja Ojala, toiminnanjohtaja, Tampere; Mikko Riipinen, toimitusjohtaja, Laukaa; Mirja Salminen, TTM, Lahti; Jukka Tonteri, maanviljelijä, LuK, Lahti; Ahti Vappula, sijoituspäällikkö, Lahti; IV Vaalipiiri Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Martti Huumonen, rehtori, Siilinjärvi; Margit Hänninen, assistentti, Joensuu; Pentti Hänninen, kelloseppä, Ilomantsi; , Pekka Kantanen, toimitusjohtaja, Kuopio; Katri Komi, kansanedustaja, Joroinen; Erkki Kukkonen, rehtori, Kuopio; Heikki Luukkanen, kunnallisneuvos, Imatra; Mauri Miettinen; maaherra, Ristiina; , Tuula Partanen, johtava hoitaja, Lappeenranta; , Heljä Pekkalin, assistentti, Kouvola; Juha Saarinen, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja, Mikkeli; Hannu Äikäs, EU-asiamies, Lappeenranta; V Vaalipiiri Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi Juhani Alaranta, rovasti, Merijärvi; Ulf Brandt, toimitusjohtaja, Vaasa; Maija-Leena Hirvonen, terveydenhoitaja, Raahe; Pertti Mäki-Hakola, kehittämispäällikkö, Seinäjoki; Senja Nuolikivi, emäntä, Muhos; Leena Piikivi, ylilääkäri, Oulu; Maija Rask, KM, Kemi; Elsa Riekkola, kunnallisneuvos, Kittilä; Paula Risikko, peruspalveluministeri, Seinäjoki; Reijo Sallinen, eversti evp., Oulu; Petri Salo, kansanedustaja, Kauhava; Paula Sihto, kansanedustaja, Ilmajoki; Liisa Talvitie, VT, hallinto-oikeustuomari, Seinäjoki; Jukka Vihriälä, valtiopäiväneuvos, Seinäjoki; , Kyösti Virrankoski, Euroopan parlamentin jäsen, Kauhava; Edustajiston keskuudestaan valitseman nimitysvaliokunnan kokoonpano Mikko Viitasalo, puheenjohtaja Pentti Hänninen Jukka Vihriälä 20