Pysäkiltä vai kotoa Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden suunta Pohjois-Karjalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pysäkiltä vai kotoa Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden suunta Pohjois-Karjalassa"

Transkriptio

1 R T S Pysäkiltä vai kotoa Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden suunta Pohjois-Karjalassa 1

2 Pysäkiltä vai kotoa Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden suunta Pohjois-Karjalassa Rural Transport Solutions -hanke Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy, PIKES Pohjoinen Periferia -ohjelma Jaakko Rintamäki Heidi Tanskanen Heikki Viinikka Juho Mutanen 2

3 Sisältö OSA I Johdanto ja Rural Transport Solutions -hankkeen esittely Suomen joukkoliikennejärjestelmä Rakenne ja rahoitus Matkustajamäärät ja käyttö Ajankohtaiset uudistukset ja toimintaympäristön muutokset Pohjois-Karjalan joukkoliikennekartoitus Kustannukset Joukkoliikenteen palveluntarjonta Pohjois-Karjalassa Lipputuotteet Pohjois-Karjalan joukkoliikenteen rakennetarkastelut Joukkoliikennemuodot Väestön jakautuminen Joukkoliikenteen reittien kattavuus Runkoverkoston väestöpeitto Runkoverkoston vuoromäärät Runkoverkoston kesä- ja viikonloppuliikenne ELYn lakkautettavat vuorot Kuntien järjestämä joukkoliikenne Asiointiliikenne Koulukuljetus Väestön joukkoliikenteellinen saavutettavuus Työvoima ja joukkoliikenne Työssäkäyvien joukkoliikenteellinen saavutettavuus Autottomat asuntokunnat ja joukkoliikenne Yhteenveto Kyselytutkimukset ja käyttäjäpalaute Johdanto Kyselyiden toteutus Tulosten analysointi Joukkoliikenteen kehittämisen lähtökohdat Alueellinen ikärakenne Subjektiiviset tekijät Joukkoliikenteen käyttö ja muodot Palveluihin siirtyminen Joukkoliikenteen käytön kohteet Palvelujen parantaminen lisää käyttöä

4 5.3 Joukkoliikenteen ongelmat ja kehittämistarpeet Palvelujen puute ja hankalat aikataulut Liikennöintiaikataulujen tihentäminen Esteettömät palvelut Kutsupohjaiset ja kuljettaja-avusteiset palvelut Palveluista tiedottaminen Joukkoliikenne suhteessa yksityisautoiluun Palvelujen hinta Ympäristövaikutukset Johtopäätökset...84 Lähteet...86 Liitteet...87 OSA II Pielisen Karjalan ja Juuan RTS-pilottialue Julkisen liikenteen palvelujen järjestämisen haasteet haja-asutusalueella Perustietoja Pielisen Karjalan alueesta Matkustustarpeet Työssäkäynti ja pendelöinti Koulu- ja opiskelumatkat Asuminen, asiointi ja vapaa-aika Runkoliikenneyhteydet Linja-autoliikenne Junaliikenne Asiointiliikenneyhteydet Kuntien vastuulla olevien kuljetuspalvelujen kuvaukset Juuka Sivistystoimen kuljetukset Sosiaalitoimen kuljetukset Lieksa Sivistystoimen kuljetukset Sosiaalitoimen kuljetukset

5 5.3 Nurmes Sivistystoimen kuljetukset Sosiaalitoimen kuljetukset Valtimo Sivistystoimen kuljetukset Sosiaalitoimen kuljetukset Joukko- ja palveluliikenteen kuljetuskustannukset Pielisen Karjalassa Pielisen Karjalan joukko- ja palveluliikenteen toimivuus ja kehitystarpeet matkailuyrittäjien näkökulmasta Johtopäätökset Joukkoliikennepalvelujen nykytila Pielisen Karjalassa Joukkoliikennepalvelujen parantamiseksi tarvittavat konkreettiset toimenpiteet Pielisen Karjalassa Huomioita aineistosta ja tulosten tulkinnan rajoituksista Lähteet

6 OSA I 6

7 1 Johdanto ja Rural Transport Solutions -hankkeen esittely Suomen julkisen liikenteen ja joukkoliikennejärjestelmän kuvaukset on tehty pääosin Liikenne- ja viestintäministeriön säännöllisesti julkaistavan Julkisen liikenteen suoritustilastot julkaisun pohjalta. Suomen liikennejärjestelmässä joukkoliikenteen markkinaosuus on yhteensä noin 14, 4 % 1. Päivittäisten matkojen joukkoliikenneosuus on tosin vielä pienempi, noin 8 %. Luvut on kerätty kuntien, liikennöitsijöiden, tiehallinnon ja kyselytutkimusten kautta. Joukkoliikenteen markkinaosuustieto on arvio, mutta se voidaan katsoa kuvaavan hyvin eri liikennemuotojen kokonaisosuutta Suomessa. Ylivoimainen enemmistö matkustajista ja ajetuista kilometreistä tapahtuu henkilöautojen voimalla. Henkilöautoilla matkustavien osuus on ollut voimakkaassa kasvussa 1950-luvun jälkeen ja erityisen voimallisesti viimeisen 30 vuoden aikana. Pohjois-Karjalassa joukkoliikenteen osuus tehdyistä matkoista on vielä koko maan tasoa alhaisempi. Maakunnassa voidaan tuoreen liikennejärjestelmäsuunnitelman 2 tietojen valossa puhua noin viiden prosentin markkinaosuudesta päivittäisissä matkoissa. Varsinkin pitkillä matkoilla henkilöautojen kulkutapaosuus on verrattain suuri (92,3 %). Henkilöautoilla ajettujen kilometrien määrän kasvu liittyy Suomen, myös maaseutusuomen nopeaan vaurastumiseen 1950-luvun jälkeen. Ihmisten palkkatulot nousivat ja teollisuustuotanto kasvoi. Ensimmäistä kertaa tavallisella kansalaisella oli mahdollisuus hankkia auto pelkästään omaan käyttöön. Nopean autoistumisen vaihe on Suomessa ohitettu, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana liikkumisen edellytykset ovat perustavalla tavalla Suomessa muuttuneet. Yksityisautoilun etuna on ollut liikkumisen vapauden tunne. Samalla joukkoliikennejärjestelmä on menettänyt asiakkaita ja aikaisemmin kannattaneita maaseutureittejä on ajettu alas. Maaseudulla on monin paikoin herätty 2000-luvun aikana siihen todellisuuteen, että joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet ovat paikoitellen olemattomat. Liikkumisen ainoa todellinen vaihtoehto on henkilöauto. Tilanne ei ole sen kummallisempi muualla Euroopan pohjoisilla alueilla, joissa toisen maailmansodan jälkeinen aika on ollut vaurastumisen ja keskiluokkaistumisen aikakautta. Henkilöautoistumista ei aluksi katsottu suurena yhteiskunnallisena ongelmana. Ensiksi autoistumisen ongelmat koskettivat luonnollisesti Euroopan metropolialueita ja pääkaupunkeja. Kaupunkipolitiikassa joukkoliikenteellä on ollut keskeinen rooli, mutta Pohjois-Euroopan maaseutualueilla on paikoin syntynyt tilanne, jossa joukkoliikenteen eri toimintamuotoja ei ole kehitetty yhdessä muun asutus- ja palvelurakenteen kanssa. 1 Lentoliikenne mukaan laskettuna (Public Transport performance statistics 2007) 2 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma

8 Maaseudulla erityisongelmina verrattuna kaupunkialueisiin on hajautunut asutusrakenne ja pitkät etäisyydet. Kokonaisväestön määrä on merkittävästi alempi kuin kaupungeissa ja jo pitkään jatkuneena trendinä on ollut väestön muutto maalta kaupunkeihin. Maaseudulla väestö on entistä ikääntyneempää. Tämä Euroopan-laajuinen kehitys tulee jatkumaan vielä seuraavat pari vuosikymmentä, kun sodan jälkeiset suuret ikäluokat vanhenevat nuorten ikäluokkien koon ollessa yhä pienempi. Maaseudulla ikääntyminen on yksi keskeisistä tekijöistä, jotka muuttavat henkilöautojen ja liikkumisen muodostamaa yhteenliittymää. Enää ei ole itsestään selvyys, että kaikki joilla auto on, pystyvät sitä myös aktiivisesti käyttämään. Samalla riippuvuus ajokortillisesta puolisosta on suurta ja usein pidempien matkojen asiointi ja virkistysmatkat hoituvat ainoastaan puolison ajokortin turvin. Toisaalta maaseudulla on yhä ja tulee olemaan nuorta väestöä, työikäisiä ja asukkaita, joilla on erityistarpeita niin vammain kuin sosiaalisten kysymysten vuoksi. Nämäkin käyttäjäryhmät voivat kokea vaikeuksia arjen liikkumisen järjestelyissä, kuka harrastustensa ja kuka työnsä vuoksi. Isona kysymyksenä maailmanlaajuisena kysymyksenä on kestävän kehityksen edistäminen ja sen osana hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Siirtymisen joukko- ja yhteisöllisempään liikkumiseen tulee olla yhtäpitävä tavoite niin kaupunki- kuin maaseutupolitiikassa. Euroopan Unioni on ollut yksi aktiivisimmista kestävän kehityksen institutionaalisesti edistäjistä ja Pohjoinen Periferia-ohjelman tavoitteet pyrkivät osaltaan edistämään ongelmanratkaisuja Unionin pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla. Rural Transport Solutions-hanke, joka saa rahoitusta EU:n Pohjoinen Periferia-ohjelmasta ja kansallisista lähteistä on ottanut tehtäväkseen tämän monimutkaisen maaseutu- ja rannikkoalueiden liikenteen kehittämisen haasteen. Kansainvälisessä 3 verkostossa on mukana alueita Skotlannista, Suomesta, Ruotsista ja Islannista, eli maista joissa luonnonolosuhteet ja/tai väestölliset tekijät ovat vähintäänkin haastavia. Rural Transport Solutions (RTS) toimintalogiikka on olemassa olevien maaseutu- ja rannikkoliikenteen palvelumallien kuvaukset, rahoitus- ja lainsäädäntömallien tarkastelu, parhaiden käytäntöjen jalostaminen ja täysin uusien palvelumallien kehittäminen unionin pohjoisten alueiden asukkaille. RTS-hanke on jaettu neljään toiminnalliseen työpakettiin, jotka toimivat projektin aikataulua ohjaavana elementtinä. Ensimmäisessä vaiheessa alueilla toteutetaan laajat selvitykset joukkoliikennepalvelujen nykytilasta. Selvitys koostuu lainsäädännön, rahoituksen, eri palvelumuotojen, käyttöasteen ja käyttäjänäkökulman perusteellisista läpikäynneistä. Tarkoituksena on konkretisoida kehittämiskohteet ja nostaa esille alueiden hyvät käytännöt. Joukkoliikenteen parhaita toimintamalleja jatkojalostetaan kansainvälisessä yhteistyössä. Vuosien 2010, 2011 ja 2012 aikana joukkoliikennepalvelupilotti toteutetaan Pielisen Karjalan ja Juuan alueella. Tarkoituksena on saada aikaan kestävä julkisen liikenteen palvelu, joka tarjoaa alueella asuville parantuneen mahdollisuuden käyttää joukkoliikenteen palveluita säännöllisenä kulkutapana. Lisätietoa Rural Transport Solutions-hankkeen kumppanialueista ja toiminnasta löytää hankkeen nettisivuilta (www.rtsnpp.eu). Kesäheinäkuun aikana 2010 sivustolle avataan suomenkielinen osio. 3 Pohjois-Karjala, Pielisen Karjala, Västernorrland, Dumfries and Galloway, Shetland Islands, East-Iceland 8

9 2 Suomen joukkoliikennejärjestelmä 2.1 Rakenne ja rahoitus Suomen julkinen joukkoliikenne käsittää kokonaisuutena rautatie-, raitiovaunu-, metro-, linja-auto-, taksi- ja lentoliikenteen. Julkisen liikenteen suoritetilastossa (15, 2009) ulkopuolelle rajataan esimerkiksi vesiliikenne, jolloin lauttayhteydet jäävät tarkastelujen ulkopuolelle. Suomen julkisen liikenteen järjestämistavat ovat eriteltyinä seuraavassa taulukossa 1. Suomessa julkisen liikenteen rahoituksesta vastaavat valtio ja kunnat. Rahoitus ja tuki-järjestelmä rakentuvat suoriin liikennepalvelujen ostoihin, sopimusliikenteen alijäämien korvauksiin ja lippurahoitukseen. Täydentävänä järjestelmänä Suomessa on käytössä laaja matkakustannusten korvausjärjestelmä erityisryhmien (sosiaalihuollon asiakkaat, vammaiset, sairaalakyydit) asiakkaille. Joukkoliikennettä tuetaan julkisen sektorin varoista merkittävällä summalla vuosittain. Suomessa on kuitenkin itsekannattavia joukkoliikenteen vuoroja erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös maakunnissa. VR Osakeyhtiön voidaan rautatieliikenteen osalta olevan lähes kokonaisuudessaan kannattavaa, sil- Taulukko 1. Suomen julkisen liikenteen järjestämistavat (Lähde: Julkisen liikenteen suoritetilasto 2007 NACE-luokituksella. Liikenne- ja viestintäministeriö) PUBLIC TRANSPORT Railway Train and underground COLLECTIVE TRANSPORT Long distance transport Railway services Urban transport of major cities Other urban transport Other collective transport CHARTER TRANSPORT Railway services Railway services Tram and underground services Buses and coaches Regular bus services Regular bus services Regular bus services Regular bus services Regular charter transport Charter buses Other charter transport Railway services Charter buses Taxi Taxi services Taxi services Taxi services Air Regular flights Chrater flights Chrater flights 9

10 lä yhtiön tavoitteena on vuositasolla tehdä voitollinen tulos. Raideliikenteessä on huomioitava kuitenkin, että nykyisen rataverkon ylläpito aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, joista VRhenkilöliikenne ei suoranaisesti vastaa, vaan tehtävät kuuluvat saman konsernin VR-radalle. Kannattavaksi joukkoliikenteeksi Suomessa voitaneen laskea kaupunkiseutujen taksiliikenne. Taksiliikenne suurten kaupunkien alueella on itsessään kannattavaa. Maaseudulla taksiyrittäjien tuloista huomattava osa tulee kuitenkin erilaisten tukien ja julkishallinnon palveluostojen kautta. Suomen taksiyrittäjien liikevaihtoa ja julkisen tuen määrää vertailemalla, julkisen rahan osuus taksien liikevaihdosta on noin 35 %, maaseudulla kuitenkin huomattavasti suurempi. Joukkoliikenteen valtion ja kuntien rahoituksella pyritään varmistamaan toimiva joukkoliikenteen peruspalvelutaso ja edistämään sen käyttö alueilla, joissa liikennejärjestelmä muutoin vaarantuisi. 4 Peruspalvelutasoisen liikenteen turvaaminen kohdentuu erityisesti harvaanasutuille alueille, pitkien etäisyyksien kuntiin ja pienille kaupunkiseuduille. Rauteitse ja linja-autoilla hoidettava kaukoliikenne tarvitsevat myös joukkoliikenteen ostoja. Julkisen liikenteen suoritetilastoissa (17, 2009) jaotellaan julkisen liikenteen rahoitus tarkoituksensa mukaisiin luokkiin oheisella tavalla. Rahoitusjärjestelyillä pyritään vaikuttamaan toisaalta palvelujen kysyntään ja toisaalta niiden tarjontaan. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo Suomen joukkoliikenteen rahoituksen olevan melko hajautunutta (LVM Joukkoliikenteen julkisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen 2, ). Rahoituksen tavoitteet ja toiminnallisen jaottelun ohella on syytä muistaa Suomen joukkoliikenteen rahoittamisen monikanavaisuus. Vastuut järjestämisestä ja rahoituksesta jakautuvat useille viranomaisille ja käytännössä jokainen kunta on Suomessa palvelujen järjestäjä ja rahoittaja. Julkinen rahoitus jakautuu kahteen osaan (LVM 2 s ). suora rahoitus: valtion ja kuntien liikennepalvelujen ostot, lipputuet, sopimusliikenteen alijäämien korvaukset matkakustannusten korvaukset (valtio, kunnat). Public-Transport Funding purposes: Supply and Demand Funding promoting supply Public funding covers the purchase of transport services, funding of scheduled transport and compensations for deficits. The additional supply generated can be recognized most easily in the case of the purchase of transport. Funding promoting demand Covers reimbursements of the travel expenses of special groups and purchases of fare reductions. The funding is indirect and manifests itself in the form of the fare revenues accruing to the transport contractor. Tariff support is discussed here from the point of demand, as it is often difficult to distinguish it from the funding of supply. (Lähde: Julkisen liikenteen suoritetilasto Liikenne- ja viestintäministeriö.) 4 LVM 2 s.9,

11 Taulukko 2. Joukko- ja palveluliikenteen järjestämisvastuut (Lähde: Julkisen liikenteen suoritetilasto Liikenne- ja viestintäministeriö.) Ministry on Transport and Communication Provincial governments * 5 Education Health and social services Ministry of Defence Ministry on Labour Major cities (Helsinki, Espoo and Kauniainen, Vantaa, Tampere, Turku) Other municipalities Funding influencing Supply Purchase of rail transport, purchase of air transport Purchase of basic transport, state subsidy of local transport School transport subsidy, secondary level education institutes Charter transport fot conscripts and reserve forces City transport deficit support, contract transport Purchase of transport services, deficit support for specific routes or companies Funding influencing Demand State subsidised youth fares and purchase of fare reductions State subsidy of fare reductions School pupil and student tickets Reimbursements of travel expenses Reimbursements of travel expenses of conscripts and reserve forces Reimbursements of travel expenses of performers of nonmilitary service Reductions granted for special groups, tariff support Reductions granted on social grounds, puchase of fare reductions Kunnissa joukko- ja palveluliikenteen järjestämisvastuut ovat hajautuneet monen eri hallintokunnan vastuulle. Perusrakenteeltaan suomalaisen joukkoliikenteen rahoitus- ja järjestämisvastuut ovat taulukon 2 mukaisia. Taulukossa on mukana myös puolustusvoimien ja työministeriön järjestämisvastuulla oleva joukkoliikenne, jota ei yleensä kytketä osaksi muuta joukkoliikennejärjestelmää sen erityisluonteen vuoksi. Palvelut ovat näiden ministeriöiden vastuualueella keskittyneet ensisijaisesti asevelvollisten kuljetuksiin. Täsmennyksenä kaavioon voidaan mainita entisten lääninhallitusten, nykyisten ELY-keskusten merkittävä asema maakuntien runkoliikenteen ostajana. 5 Lääninhallituksien tehtäviä hoitavat nykyään ELY-keskukset ELY-keskusten ostama linjaliikenne maakunnissa mahdollistaa kyytimahdollisuuksien tarjoamisen alueilla, joissa niillä muutoin ei olisi taloudellisia menestymisen edellytyksiä. Ostoliikenne voi mahdollisesti tukea myös samojen reittien joitakin kannattavia vuoroja kaluston käyttöastetta nostamalla. Kunnat hyötyvät suoraan ELY-keskuksen ostoista. Esimerkiksi monen kunnan koulukyydit ovat rakentuneet valtion ostaman linjaliikenteen vuorojen varaan. ELY-keskukset tukevat ostoillaan monimuotoisesti runkoliikenteen ohella paikallisja palveluliikennettä. Lisäksi erilaisiin lipputukiin (kaupunkiliput, seutuliput ja työmatkaliput) käytetään vuositasolla resursseja. Kuntien lakisääteisenä velvollisuutena on järjestää sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaiset palvelukyydit niitä tarvitseville. Kuntien muun julkisen joukkoliikenteen, niin sanotun asiointiliikenteen tilanne sen sijaan vaihtelee 11

12 Taulukko 3. Suomen julkisen joukkoliikenteen toimijat ja työnjako (Riikonen 2008) Ministry of Traffic and Communications ELY-centers (9/15) Municipalities (342) School Transport Transport service for disabled (mandatory) Transport service for social reasons (mandatory) Open public transport in municipal area (not mandatory) Kela - The Social Insurance Institution of Finland Purchased transport: Railroads and Scheduled transport grants and purchases inter-municipal transport Largest municipal transport service in Finnish municipalities. Municipality purchases Regular tickets for regular 18 one way trips per month for one individual. Possibility to cross Discretionary. Different practices in Finnish municipalities. Usually same kind of rights as in transport services No regular state subsidizes. Quality and Quantity of open transport services varies greatly between Fare compensation for hospital travels. Public Transport rate. suuresti kuntien kesken. Lääninhallitusten tekemissä peruspalvelujen arviointiraporteissa on jo useina vuosina kiinnitetty huomiota tähän kansalaisia eriarvoistavaan tilanteeseen. Osa kunnista kykenee tuottamaan peruspalvelutasoista joukkoliikennettä taajama- ja maaseutualueilla, mutta osassa kuntia ei ole saatavilla minkäänlaista erillispalvelulakien ulkopuolista julkista liikennettä. Vaihtoehdoiksi asiointiin jää pyörä, henkilöauto tai kalliina pidetty taksi. Valtion velvoitteet Liikenteen infrastruktuuri joukkoliikennejärjestelmät mukaan lukien on valtion kehittämisvastuulla. Velvollisuutta julkisten liikennepalvelujen järjestämiseen ei valtiolla ole. Käytännössä joukkoliikenteen tuottamisesta vastaavat yksityiset yritykset oman liiketoimintansa kautta, jota julkinen sektori tukee, mikäli riittävää palvelutasoa ei tietyllä alueella kyetä puhtaasti kaupallisin perustein toteuttamaan. Valtion roolina joukkoliikenteen palvelutason turvaajana keskittyy kauko- ja alueliikenteen tasolle. Kuntien tehtäväksi jää kuntien sisäinen liikenne. Valtion vastuukenttään on Nybergin 6 työryhmän raportissa mainittu myös eri henkilöliikennemuotojen yhteensovittaminen ja matkojen ketjutus. Valtion rahoitus joukkoliikenteelle on viime vuosina ollut miljoonan euron luokka. Kokonaan kaupunkien taloudellisessa vastuussa ovat YTV-alue (Pääkaupunkiseutu ja kehyskunnat), Tampere ja Turku. Maaseudulla ELY-keskuksen (ent. lääninhallinto) ostavat täydentävää kunnan rajat ylittävää runkoliikennettä. Kunnat ostavat kuntien sisäistä liikennettä. ELY-keskukset tekevät yhteistyötä kuntien kanssa ja tukevat muun muassa seutulippujen/maakuntalippujen hinnanalentamisia. Rautatieliikenteessä VR-konsernilla on yksinoikeus liikenteeseen. Tätä on perusteltu koko maan kattavien junapalvelujen turvaamisena 7. 6 LVM 2 s.13, LVM 2 s.14,

13 Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa junaliikenteen ostoista. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ostajana on YTV. Kaikille avoimen joukkoliikenteen ostoihin on käytetty vuositasolla noin 120 miljoonaa euroa. Tästä 75 % käytetään Uudellamaalla 10. Merkittävää rahoitusta joukkoliikenteeseen ohjautuu Kansaneläkelaitoksen kautta. Sairausvakuutuslain mukaisesti ihmisillä on oikeus saada sairaalamatkoihinsa matkakustannusten korvauksia. Lain tarkoitus on ohjata ihmisiä käyttämään sairaalamatkoillaan joukkoliikennettä ja hyödyntämään matkojen yhdistelypalveluita, mikäli sellaisia on alueellisesti järjestetty 8. Koululaiskuljetukset ovat kuntien suurin yksittäinen kustannuserä joukkoliikennettä järjestettäessä. Perusopetusvaiheessa olevalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos matka on yli viisi kilometriä tai koulumatka muutoin aiheuttaa kohtuutonta rasitetta 11. Koululaiskyydeistä aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan Suomessa vuositasolla 128,6 miljoonaa euroa. Kuntien velvoitteet Kuntien velvollisuutena on järjestää lakisääteiset sosiaali- ja vammaishuollon kuljetukset sekä koulukyydit. Osalla kunnista on edellisten lisäksi järjestetty kaikille avoin asiointiliikenne, jolla pyritään palvelemaan mm. autottomien kuntalaisten asiointitarpeita. Yleisesti maaseutukuntien järjestämä kaikille avoin joukkoliikenne vertautuu huonosti kaupunkien joukkoliikenteeseen vuoromääriä ja palveluaikoja tarkasteltaessa. Peruspalvelutasoisena pidetään kaksi kertaa viikossa mahdollistavaa yhteyttä. Työssäkäyntiliikennettä, harrastustoimintaa ilta-aikaan tai päivittäistä asiointia, tämä ei ole yleisesti mahdollista. Koko maassa ja myös Pohjois-Karjalan sisällä on suurta vaihtelua asiointiliikenteen järjestämistavoissa ja palvelutiheydessä. Osassa kuntia asiointiliikennettä ei käytännössä ole ja osassa kuntia asiointiliikenteen palvelut toimivat jokaisena arkipäivänä taajama-alueilla. Valtio tukee laskennallisesti valtionosuusjärjestelmän 9 kautta lakisääteisten kyytipalvelujen järjestämistä, mutta avointa joukkoliikennettä ei ole valtionosuusjärjestelmään sisällytetty. Lakisääteisistä kuljetuspalveluista toiseksi merkittävin on vammaispalvelulain mukaiset palvelukyydit. Näihin kuljetuspalvelun käyttäjällä on subjektiivinen oikeus. Vammaispalvelulain mukaisen kyydin asiointialueena on yleensä oma kunta tai naapurikunnat. Tilastoaineistossa ei ole mukana kaikkia kuntien, mutta vpl-kyytien kustannukset vuositasolla ovat yli 70 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 harkinnanvaraisiin sosiaalihuoltolain mukaisiin kyyteihin käytettiin 8,5 miljoonaa euroa ja kehitysvammalain mukaisiin kuljetuksiin (työ- ja koulumatkat) 6 milj. euroa 12. Rahoitus Seuraavassa osiossa on lyhyesti koottu keskeisimmät tiedot Suomen joukkoliikennejärjestelmän eri viranomaisten antamasta rahoituksesta, rahoituksen tyypittelystä, sen muutoksista ja joukkoliikenteen kapasiteetista. Kaikki tiedot on saatu julkisen liikenteen suoritetilastosta 2007 (LVM). Jatkossa Pohjois-Karjalaa käsittelevissä tiedoissa on käytetty mahdollisimman paljon samaa tietolähdettä, mutta kustannusten alueellistaminen esimerkiksi linjaautoliikenteen osalta ei täysin ole mahdollista. 8 LVM 2 s.14, Valtion ja kuntien väliseen kustannusten jakoon säädetty tulojentasausjärjestelmä 10 LVM 2 s.15, OPM LVM s.15, 2009 (Puutteellinen tieto) 13

14 ELY-keskusten tietojen kautta päästään kuitenkin lähelle totuutta. Valtion eri organisaatioiden ja kuntien ilmoittamien kustannustietojen mukaan Suomen joukkoliikenteen eri palvelumuotojen tuottamisen kustannukset maksoivat julkiselle sektorille vuonna 2007 noin 700 miljoonaa euroa (Julkisen liikenteen suoritetilasto 2007). Valtion rahoitusosuus oli tarkasteluvuotena 206,7 miljoonaa euroa ja kuntien yhteenlaskettu summa oli 489,7 miljoonaa euroa. Kuntien maksuosuus joukkoliikenteen julkisesta rahoituksesta 1997 oli noin 66,5 %, kun se vuonna 2007 nousi 70,3 prosenttiin. Valtion rooli etenkin joukkoliikenteen suorassa rahoituksessa on laskenut. Kuntien joukkoliikenteen järjestämiseen käyttämä panostus on kasvanut kymmenessä vuodessa 200 miljoonalla eurolla, eli lähes samalla summalla kuin koko valtion rahoitus (Julkisen liikenteen suoritetilasto 2007). Joukkoliikenteen rahoitus julkisen sektorin sisällä Kaaviossa kustannukset on eritelty joukkoliikenteen saaman suoran rahoituksen ja matkakustannusten korvausten kautta kanavoituna. Kokonaisrahoituksen määrä on vuoden 1997 tasolta kasvanut 60 prosenttia. Vuosien inflaatio huomioiden kustannukset ovat silti nousseet %. Suurin osa kustannuskasvusta selittyy korvattujen matkakustannusten määrän nopeasta kasvusta. Tarkasteluajanjakson alkupäässä korvauksiin käytettiin 236 miljoonaa euroa vuodessa, kun kymmenen vuotta myöhemmin vastaava luku oli 430 miljoonaa. Joukkoliikenteen julkinen rahoitus milj.euroa milj. euroa Valtio Kunnat Yhteensä Kuva 1. Joukkoliikenteen rahoitus julkisen sektorin sisällä Suora rahoitus Matkakustannusten Korvaukset Yhteensä Kuva 2. Julkisen liikenteen rahoitus Joukkoliikenteen rahoituksen kanavoitumisesta eri liikennetyypeille on seuraavassa kaaviossa havainnollinen esitys. Vuosikymmenen aikana tapahtunut kustannusnousu on hyvin nähtävillä. Kaukoliikenteen osuus joukkoliikenteen saamasta julkisesta tuesta on häviävän pieni ja vuonna 2007 osuus oli ainoastaan 5,5 %. Kaukoliikenteen saama suhteellinen rahoitus on pudonnut lähes koko 10-vuotiskauden. 14

15 Muun joukkoliikenteen saama rahoitus on merkittävästi kasvanut (+ 80 %) vastaavana aikana. Muu joukkoliikenne pitää sisällään linja-autojen vakiovuoroliikennettä, lähiliikenteen ostoja, alueellisen runkoliikenteen ostoja ja reitti- ja palveluliikenteen ostoja. Vastaavia kustannustason roimia nousuja on tapahtunut säännöllisessä tilausjoukkoliikenteessä (+ 124 %) ja muussa tilausjoukkoliikenteessä. Nämä palvelutyypit pitävät sisällään koululaiskyytejä ja tavallista taksiliikennettä. Joukkoliikennettä hoidetaan Suomessa kiskoilla, maanteillä, vesillä ja ilmassa. Aikaisemmin todettiin, että kustannukset ovat tarkasteluajanjaksolla merkittävästi kasvaneet. Kasvu on mm. johtunut linja-autoilla hoidettavan runko- ja vakiovuoroliikenteen ja muun tilausliikenteen (koulukyydit ja taksit) kohonneista kustannuksista. Eri kulkuvälineitä vertailemalla Suomen joukkoliikennejärjestelmästä hahmottuu kaksi ehdottomasti merkittävintä kulkutapaa, ainakin kustannusten perusteella. Nämä ovat taksi- ja linja-autoliikenne. Molempien kulkuvälineiden osuus rahoituksesta on noussut ja niiden yhteenlaskettu osuus kokonaisrahoituksesta on 90 %. Linja-autoilla hoidettavan joukkoliikenteen julkinen rahoitus on vuosina noussut 62 %. Takseilla vastaava nousu oli 84 % (Julkisen liikenteen suoritetilasto 2007). Kulkuvälineiden saama kokonaisrahoitus milj. euroa Joukkoliikenteen rahoitus liikennetyypeittäin milj. euroa Rautatie Metro Taksi SL lautta Raitiovaunu Linja-auto Lentokone Muu tilausjoukkoliikenne Säännöllinen tilausliikenne Muu joukkoliikenne Muu kaupunkiliikenne Suurten kaupunkien liikenne Kaukoliikenne Kuva 3. Joukkoliikenteen rahoitus liikennetyypeittäin (Lähde: Julkisen liiketeen suoritetilasto Liikenne- ja viestintäministeriö) Kuva 4. Kulkuvälineiden saama kokonaisrahoitus (Lähde: Julkisen liiketeen suoritetilasto Liikenne- ja viestintäministeriö) Julkisen sektorin panostus joukkoliikenteeseen jakautuu suoraan rahoitukseen ja matkakustannusten korvauksiin. Alla olevista kaavioista joukkoliikenteen rahoituksen kehitys on nähtävissä näiden kahden eri tukimuodon välillä. Suorassa rahoituksessa ei mainittavia muutoksia ole lukuun ottamatta linja-autoliikenteen kasvanutta osuutta koko tukimuodosta. Rahoitustason nousu johtuu vähäisissä määrin lipputukien määrän kasvusta, mutta suurelta osin kyseessä on vuoroliikenteen ostoista, joista ovat vastanneet vuodesta 2010 ELYkeskukset. 15

16 Suoran rahoituksen kohdentuminen kulkuvälinetyypeittäin Matkakustannusten korvausten kohdentuminen kulkuvälinetyypeittäin milj. euroa milj. euroa Rautatie Metro Taksi SL lautta Raitiovaunu Linja-auto, yht Lentoliikenne Rautatie Metro Taksi SL lautta Raitiovaunu Linja-auto Lentokone Kuva 5. Suoran rahoituksen kohdentuminen kulkuvälinetyypeittäin (Lähde: Julkisen liiketeen suoritetilasto Liikenne- ja viestintäministeriö) Kuva 6. Matkakustannusten korvausten kohdentuminen kulkuvälinetyypeittäin (Lähde: Julkisen liiketeen suoritetilasto Liikenne- ja viestintäministeriö) Matkakustannusten korvauksissa on mukana sosiaali- ja terveyspalvelujen kyytejä, vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia matkakorvauksia. Matkakorvausten määrässä on tapahtunut nopeaa kasvua koko tarkasteluajanjaksolla, mutta erityisesti vuodesta 2003 alkaen kustannustaso on selvästi kohonnut. Rakenteellisena tekijänä ja taustavaikuttajana tälle voidaan pitää väestön ikääntymistä, jolloin esimerkiksi sairaalamatkojen ja palvelukyytien kysyntä on noussut. Kulkuvälinetyypeittäin tarkasteltuna matkakorvausten nopea kustannusnousu näkyy erityisesti taksiliikenteessä, mutta jonkin verran myös linjaautoliikenteessä. Takseilla hoidetaan valtaosa maaseutumaisten kuntien palvelu- ja sairaalakyydeistä. Maaseutumaisilla alueilla, kuten Itä-Suomessa iso osa palvelukyydeistä ajetaan takseilla, koska olemassa olevaa linja-autoliikennettä tai muuta julkista liikennettä ei ole saatavissa. Kokonaisrahoituksen muutokset ovat niin ikään selviä. Muut joukkoliikennemuodot eivät merkittävästi ole saaneet lisärahoitusta koko kymmenen vuoden tarkastelujaksona, rahoitusta on jopa leikattu (junaliikenne). Aiemminkin eniten tuetut joukkoliikenteen muodot, taksi- ja linja-autoliikenne, saavat entistä suuremman osan julkisen sektorin tuesta joukkoliikenteelle. 2.2 Matkustajamäärät ja käyttö Joukkoliikenteen rahoituksen kokonaisuuden kanssa on syytä tarkastella ajoneuvo- ja matkustajakapasiteetteja. Kapasiteettien lisäksi vertaillaan eri joukkoliikennemuotojen suoritteita. Lähemmin tarkastellaan rautatien, linjaautojen ja taksien kapasiteettimääriä. 16

17 milj. euroa Kokonaisrahoituksen muutokset Rahoituksen muutos Rautatie Metro Taksi SL lautta Raitiovaunu Linja-auto Lentokone Kuva 7. Kokonaisrahoituksen muutokset (Lähde: Julkisen liiketeen suoritetilasto Liikenne- ja viestintäministeriö) Rautatieliikenteen ajoneuvokapasiteetti on pysynyt lähes ennallaan, tosin istumapaikkakapasiteetti on jopa kasvanut. Julkisen rahoituksen osuus rautatieliikenteeseen on pysynyt vakiona, tai jopa hieman laskenut vuosikymmenen aikana samalla matkustajakapasiteetin lisääntymisen kanssa. Linja-autoliikenteen kapasiteetti on kasvanut autojen ja istumapaikkojen määrän perusteella. Istumapaikoilla mitattuna linja-autojen matkustajakapasiteetti on yli kaksinkertainen kuin muut joukkoliikennemuodot pystyvät yhdessä tarjoamaan. Tämä näkyy myös julkiselta sektorilta ohjautuvan rahoituksen määrässä. Linja-autoliikenne on kaikista joukkoliikenteen muodoista absoluuttisesti eniten tuettua. Taksien määrä on Suomessa laskenut noin 200:lla vuosikymmenessä. Suomi on silti edelleen Pohjoismaiden taksivaltaisin maa. Matkustajakapasiteetti takseissa on laskenut samassa suhteessa liikenteestä poistuneiden autojen kanssa. Vuonna 2007 maassa oli 9449 taksia ja taksiliikenne oli linja-autoliikenteen jälkeen toiseksi tuetuin julkisen liikenteen muoto. Taulukko 4. Ajoneuvo- ja matkustajakapasiteetti (Lähde: Julkisen liikenteen suoritetilasto 2007 Liikenne- ja viestintäministeriö) Ajoneuvokapasiteetti, kpl Rautatie Raitiovaunautliikenne Metro Linja- Taksi Lento- SL lautta Yhteensä Istumapaikkakapasiteetti, kpl Rautatie Raitiovaunliikenne Metro Linja-auto Taksi Lento- SL lautta Yhteensä

18 Alla olevassa tilastossa on käyty tarkemmin läpi sitä miten eri kulkuvälineet jakautuvat Suomen eri joukkoliikennemuotoihin suhteutettuna. Taulukko 5. Kulkuvälineiden jakautuminen joukkoliikennemuotoihin suhteutettuna (Lähde: Julkisen liiketeen suoritetilasto Liikenne- ja viestintäministeriö) 2007 Railway Tram Underground Bus, Taxi Air Ferry to SI Total coach Long-distance transport Vehicles Seats All places Urban transport of major cities 45 seats / bus or coach Vehicles Seats All places Other local transport within cities 43 seats / bus or coach Vehicles Seats All places Other collective transport 47 seats / bus or coach Vehicles Seats All places Charter transport 46 seats / bus or coach Vehicles Seats All places Total 46 seats / bus or coach Vehicles Seats All places Joukkoliikenteen matkustajamäärät eivät ole nousseet samaa tahtia julkisen tuen kanssa. Vuosina kokonaismatkustajamäärä on kasvanut 6,3 %. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin rahoitus (+ 60 %). Käytännössä tämä on tarkoittanut matkustajamäärien kautta sitä, että nykyinen järjestelmä pystyy rahoitusta 100 % lisäämällä kasvattamaan joukkoliikenteen käyttöä 10 prosentilla. Rautatieliikenne muodostaa erikoisen poikkeuksen joukkoliikennejärjestelmässä. Julkisen rahoituksen osuus on laskenut 4 % ja matkustajamäärät ovat nousseet 33 %. Entisten lääninhallitusten joukkoliikennerahoitusta tarkastelemalla voidaan osa valtion rahoituksesta alueellistaa entiselle läänipohjalle. Vuonna 2007 lääninhallitusten joukkoliikennerahoitus oli 39,3 miljoonaa euroa, eli neljännes koko valtion joukkoliikenteeseen suuntaamasta kokonaisrahoituksesta. Itä-Suomen osuus oli 8,7 miljoonaa euroa, josta 6 miljoonaa meni runkoliikenteen ostoihin. Joukkoliikenteen kansallisista rahoituksista, matkustajamääristä ja kapasiteeteista voidaan laskea ohjeellisia kustannuksia matkustajaa ja paikkakilometriä kohden eri kulkuvälinemuodoille. Saadut luvut eivät suoraan ole keskenään vertailukelpoisia johtuen eri kulkuvälineiden erilaisista rooleista joukkoliikennepalvelujärjestelmässä. 18

19 400 Joukkoliikenteen matkustajamäärät Suomessa milj. henkilöä Rautatie Raitiovaunu Metro Linja-auto Taksi Lentokone SL lautta Kuva 8. Joukkoliikenteen matkustajamäärät Suomessa (Lähde: Julkisen liiketeen suoritetilasto Liikenne- ja viestintäministeriö) Taulukko 6. Lääninhallitusten joukkoliikennerahoitus 2007 (Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, lääninhallitukset) Joukkoliikenne Lääninhallitusten joukkoliikennerahoitus 2007, milj. euroa Lääni Valtionavut Runkoliikenteen Valtion- Ostoihin Lipputukiin Kaikki Paikallisliikennliikennlipulipuliput Palvelu- Kaupunki- Seutu- Työmatka- yhteensä ostot avut yht. Etelä-Suomi 3,6 2,1 0,8 1,8 0,9 9,0 6,5 10,1 Länsi-Suomi 7,1 1,4 0,5 1,1 2,9 5,9 13,0 Itä-Suomi 6,0 0,6 0,4 1,0 0,7 0,0 2,7 8,7 Oulu 2,4 0,5 0,3 0,7 0,5 0,0 2,0 4,4 Lappi 2,1 0,4 0,2 0,2 0,1 0,9 3,0 Yhteensä 21,2 4,9 2,3 4,8 5,2 0,9 18,0 39,3 Matkustajaa kohden suurinta tukea saa taksiliikenne. Kaikkien maan taksien saama julkinen tuki on matkustajaa kohden 4,91 euroa, mikäli tuki jaetaan tasaisesti koko taksiliikenteelle. Todellisuudessa tuen osuus on pieni esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, mutta maaseutualueilla voi julkisen tuen osuus olla 2/3 taksiyrittäjien koko liikevaihdosta. Rautatie Taksi /matkustaja Linjaauto Joukkoliikenne ,91 0,68 4,91 1,24 Paikkakilometriä kohden junaliikenne saa kolmesta keskeisestä joukkoliikenteen muodosta vähiten julkista tukea. Keskiarvoisesti jokaista paikkakilometriä tuettiin 1,5 sentillä matkustettaessa joukkoliikennevälineillä. Linja-autoilla tuki oli 1,4 senttiä ja takseilla 6,8 senttiä. Rautatie Taksi /paikkakilometri Linjaauto ,005 0,014 0,058 0,015 Lähde: Julkisen liikenteen suoritetilasto 2007 Lähde: Julkisen liikenteen suoritetilasto

20 Taulukko 7. Julkisen liikenteen liikevaihto 2007 (Lähteet: VR-Yhtymä Oy, Linja-autoliitto, HKL, YTV, Tampereen joukkoliikenne, Turun liikennelaitos, Suomen taksiliitto, Finnair Oy, Blue1 Oy, Finnish Commuter Airlines Oy, Lääninhallitukset, Tilastokeskus) Julkisen liikenteen liikevaihto 2007, milj.euroa Valtio Kunnat Julkishallinto yhteensä Liikennemuoto, liikenne-tyyppi Suora rahoitus Yht. Suora rahoitus Yht. Suora rahoitus Liikevaihto Matkakorv. Matkakorv. Matkakorv. Yht. Osuus liikevaihd. % Subventioaste % Rautatieliikenne yhtennsä ,3 4,1 43,4 13,5 4,0 17,5 52,8 8,1 60,9 16,5 14,3 *kaukoliikenne ,1 3,0 33,1 0,0 0,0 0,0 30,1 3,0 33,1 11,4 10,4 *YTV-alue 49 0,0 0,0 0,0 13,5 1,4 14,9 13,5 1,4 14,9 30,6 27,6 *muu Helsingin lähiliikenne 32 9,2 1,2 10,4 0,0 2,6 2,6 9,2 3,7 12,9 40,3 28,6 Raitiovaunu, metro ja Suomenlinnan lautta 56 0,0 0,0 0,0 5,1 3,8 8,9 5,1 3,8 8,9 15,7 9,0 Bussiliikenne yhteensä ,5 32,4 74,0 165,3 107,2 272,5 206,9 139,6 345,6 35,9 21,4 *Suurten kaupunkien bussiliikenne 258 0,9 0,3 1,1 103,6 6,8 110,3 104,4 7,0 111,5 43,2 40,5 *Bussien tilausliikenne 166 3,6 2,4 6,0 0,0 21,9 21,9 3,6 24,4 27,9 16,9 2,2 *Muu bussiliikenne, josta: ,1 29,7 66,8 61,8 78,5 140,3 98,9 108,2 207,1 38,2 18,2 *kaukoliikenne 79 0,0 4,5 4,5 0,0 0,0 0,0 0,0 4,5 4,5 5,7 0,0 *muu linjaliikenne ,1 25,2 62,3 61,8 78,5 140,3 98,9 103,7 202,6 43,7 21,3 Taksiliikenne yhteensä 793 1,3 87,6 88,9 0,0 190,8 190,8 1,3 278,4 279,7 35,3 0,2 Lentoliikenne 279 0,0 0,5 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 0,5 0,2 0,0 Yhteensä ,1 124,6 206,8 183,9 305,8 489,7 266,1 430,4 696,5 28,3 10,8 Suomessa julkisen sektorin joukkoliikenteen rahoitus on selvästi kasvanut kuluneen vuosikymmenen aikana. Vaikka kasvua vakioitaisiin ottamalla inflaatio huomioon, on yleinen kustannustaso noussut noin 50 %. Kustannuskasvu on ELY-keskusten (lääninhallinto) osalta kohdentunut reittiliikenteen ostoihin ja muuhun suoraan joukkoliikenteen tukeen. Kuntien osalta kasvupaineita on tuonut matkakorvausten ripeä kasvu. Kuntien taloustilanne on koko maassa haasteellinen. Itä-Suomen kunnille lisää haasteita tuo korkea työttömyys ja heikko huoltosuhde. Kuntien lainsäädännöllisenä velvollisuutena on järjestää koululaiskuljetuksia, sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisia palvelukuljetuksia. Kustannuskehitys on jättänyt varjoonsa verotulojen kehityksen ja keskipitkällä aikavälillä on nähtävissä, että osalla kunnista tulee olemaan merkittäviä vaikeuksia taata lakisääteisten kuljetuspalvelujen rahoittaminen. Valtion aluehallinnon organisaatiomuutosta seurasi ilmoitukset Itä-Suomea koskevista linja-autojen ostomäärärahojen leikkauksista. Pohjois-Karjalassa ollaan ajamassa kesän 2010 jälkeen yli 50 reittiä vähemmän kuin nyt. Kustannusten ekspansiivinen nousu ei voi pitkään jatkua ilman merkittäviä lisäleikkureita joukkoliikenteen palvelutasoon. Erityisesti ongelmissa ovat maaseutualueet ja pitkien etäisyyksien kunnat. Matkakorvausten kehitys ei nykyjärjestelmällä ja tunnetulla ikärakenteella tule ainakaan hidastumaan. Joukkoliikenteen julkisten rahoittajien on tiivistettävä entisestään yhteistyötä ja luotava sellaisia palvelumalleja, joiden avulla väestön palvelut ei- 20

Rural Transport Solutions

Rural Transport Solutions Rural Transport Solutions Maaseutu- ja rannikkoalueiden joukkoliikennepalveluja kehittämässä Hankeinfoa Hankkeen kesto 10/2009 08/2012 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii hankkeen kansainvälisen yhteistyön

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Esityksen rakenne 1. Joukkoliikenne kestävän yhteiskunnan mahdollistajana 2. Rural Transport Solutions parantamassa

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tila vuonna 2020. Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010

Joukkoliikenteen tila vuonna 2020. Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Joukkoliikenteen tila vuonna 2020 Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Joukkoliikenteen tila vuonna 2020? Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Tavoitteita 2020 & Liikenne-ennuste

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Joukkoliikenne Kouvolassa

Joukkoliikenne Kouvolassa Joukkoliikenne Kouvolassa 18.03.2010 Säännöllinen linjaliikenne Markkinaehtoinen liikenne ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne, 120 000 /v Kaupungin palveluliikenne 87 000 /v ELY:n ostama linjaliikenne

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Itä-Suomen henkilöliikennestrategia Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 NELJÄ OSAPROJEKTIA ITÄ-SUOMEN HENKILÖLIIKENNESTRATEGIA

Lisätiedot

Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Pielisen Karjalassa

Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Pielisen Karjalassa Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Pielisen Karjalassa Heikki Viinikka 165 292 Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Yhteiskuntamaantieteen pro gradu tutkielma Marraskuu

Lisätiedot

Julkisen liikenteen suoritetilasto 2011

Julkisen liikenteen suoritetilasto 2011 2 2013 LIIKENNEVIRASTON tilastoja Julkisen liikenteen suoritetilasto 2011 Julkisen liikenteen suoritetilasto 2011 Liikenneviraston tilastoja 2/2013 Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva: Liikenneviraston

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Sivu 2/9 1. Joukkoliikennejärjestelmä Joensuun kaupunki toimii EU:n palvelusopimusasetuksen sekä joukkoliikennelain mukaisena seudullisena

Lisätiedot

Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso

Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso Julkaisu 149 2011 Julkaisu 149 2011 Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2011 Pielisen Karjalan joukkoliikenteen

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Toni Bärman, Joukkoliikenteen palvelut yksikkö, Liikennevirasto 10.9.2015 Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen muutokset & toimivaltaiset

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta 4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta Johtopäätökset Toimivaltaiset viranomaiset ovat määritelleet joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet joukkoliikennelaissa säädetyllä tavalla yhteistyössä

Lisätiedot

Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting

Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013 Henriika Weiste WayStep Consulting SELVITYKSEN TAVOITTEENA löytää ratkaisu Mitkä ovat markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä käytettävät tuetut liput ja niiden

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Taksiliikennelain muutostarpeita selvittävä asiantuntijaryhmä 8.10.2010 Kouluun ja sairaalaan myös huomenna Esitetyt ongelmat: Koulukuljetusten kilpailuttaminen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013 POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 34. Valtionapu länsimetron suunnitteluun (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Liikennevirasto 12.2.2016 Julkisen liikenteen markkinaosuustilasto 2014 Suomen sisäinen henkilöliikenne, markkinaosuudet

Liikennevirasto 12.2.2016 Julkisen liikenteen markkinaosuustilasto 2014 Suomen sisäinen henkilöliikenne, markkinaosuudet Julkisen liikenteen markkinaosuustilasto 2014 Suomen sisäinen henkilöliikenne, markkinaosuudet Ei sisällä kevyttä liikennettä ja vesiliikenteen osalta sisältää vain Suomenlinnan lautan 1 2014 milj. milj.

Lisätiedot

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys!

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Olemme tottuneet siihen, että edullisella, ympäristöystävällisellä ja turvallisella bussilla pääsee aina. Silloinkin, kun

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys!

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Arvoisa päättäjä, Yhteiskunnan joukkoliikennepalveluiden tulevaisuus on suurten päätösten alla. EU:n uusi joukkoliikennettä koskeva palvelusopimusasetus (PSA) tuli

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Toimintastrategia ja tietohallinto: Perusperiaatteet

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä

Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.- 29.10.2014 Silja Siltala liikenneinsinööri Kuntien tehtävät henkilökuljetuksissa Kunnilla on lakisääteisiä

Lisätiedot

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Sivu 2/11 1. Joukkoliikennejärjestelmä Joensuun kaupunki toimii EU:n palvelusopimusasetuksen sekä joukkoliikennelain mukaisena

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012 124/2012 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009

JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Muistio LIPTUseurap09 Yhdyskuntatekniikka / Jorma Lipponen 3.5.2010 JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009 1. Yhteiskunnan tuen määrä ja

Lisätiedot

Joukkoliikenteen rahoitus Työryhmän raportti

Joukkoliikenteen rahoitus Työryhmän raportti Joukkoliikenteen rahoitus Työryhmän raportti Julkaisuja 12/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 SISÄLTÖ 1 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus... 3 2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Maaseudun liikenneratkaisut Tilannekatsaus ja etenemisväylät. Nurmes 3.9.2010 Hyvärilä

Maaseudun liikenneratkaisut Tilannekatsaus ja etenemisväylät. Nurmes 3.9.2010 Hyvärilä Maaseudun liikenneratkaisut Tilannekatsaus ja etenemisväylät Nurmes 3.9.2010 Hyvärilä Kokouksen sisältö ja aikataulu 13.30 Tilaisuuden avaus, projektipäällikkö Jaakko Rintamäki, RTShanke 13.35 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen Henkilöliikenteen kehitystoimenpiteet Kouvolassa 2009-2013 Kaupunginhallituksen joulukuussa 2009 hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan kirjattiin henkilöliikenteen kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteet

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015 Yleistä joukkoliikenteestä Joukkoliikenteen ostoja (linja-autoliikenne) on jo karsittu Itä-Suomessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012 SISÄLTÖ 1 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus... 3 2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja

Lisätiedot

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Lempäälä 23.8.2010 Antero Alku, DI, Alkutieto Oy 23.8.2010 Antero Alku, Alkutieto Oy Sivu 1 Esityksen sisältö Nykytila ja miten siihen on tultu Nykyaikainen paikallisjunaliikenne

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto

Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto 1 3.12.2013 kello 16.30 Mikkelin kaupungin virastotalon lounashuone Maaherrankatu 9-11 Palvelutaso, liikenne, käyttäjäryhmät,

Lisätiedot

Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia. WayStep Consulting Oy Henriika Weiste

Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia. WayStep Consulting Oy Henriika Weiste Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia WayStep Consulting Oy Henriika Weiste ELY-keskuksen edustajat pohtivat syksyllä 2013 tulossa olevan joukkoliikenneuudistuksen mm. seuraavasti Tärkein asia,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Siuntion liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Siuntion liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen Siuntion liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen Haasteet Kunnan tarjoama palvelutaso on alhainen Mahdollisuudet hyödyntää joukkoliikennettä työ- opiskelu- ja asiointimatkoihin ovat pienet Harrastuksiin

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 13/2007. Julkisen liikenteen suoritetilasto 2005

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 13/2007. Julkisen liikenteen suoritetilasto 2005 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 13/2007 Julkisen liikenteen suoritetilasto 2005 Helsinki, 2007 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 30.3.2007 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset

Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset 17.1.2013 Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset Kysymys 1: Oppilaiden koulunkäyntiajat tarvitaan tarjouslaskelman tekemiseen. Tarjouspyynnön liitteessä kohteet on mainittu ajoajat. Koulujen

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

1.1 Joensuun kaupunki toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena (jäljempänä Joensuun

1.1 Joensuun kaupunki toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena (jäljempänä Joensuun POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN, LIIKENNEVIRASTON JA JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN TOIMIVALTAISEN JOUKKOLIIKENNEVIRANOMAISEN VÄLINEN AI- ESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄ JA

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot