Sisältö. 01. Lyhyesti. 02. Tapahtumia. 03. Toimitusjohtajan katsaus. 04. Asiakasedut. 05. Sijoitustoiminta. 06. Hallinto. 07.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. 01. Lyhyesti. 02. Tapahtumia. 03. Toimitusjohtajan katsaus. 04. Asiakasedut. 05. Sijoitustoiminta. 06. Hallinto. 07."

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2005

2 Sisältö 01. Lyhyesti 02. Tapahtumia 03. Toimitusjohtajan katsaus 04. Asiakasedut 05. Sijoitustoiminta 06. Hallinto 07. Tilinpäätös 08. Yhteystiedot

3 01. LYHYESTI Suomi-yhtiö lyhyesti Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö) on 116-vuotias yritys. Yhtiö lopetti uusien vakuutusten myöntämisen vuoden 2005 alussa. Yhtiön tehtävä on nyt hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa asiakkaidensa parhaaksi. Yhtiö on taseeltaan edelleen Suomen suurimpia henkivakuutusyhtiöitä. Henkivakuutukset voivat olla voimassa useita vuosikymmeniä. Siten Suomi-yhtiö jatkaa vielä pitkään toimintaansa vakuutusyhtiönä, jossa nykyiset asiakkaat voivat jatkaa vakuutussäästämistään. Yhtiöllä on asiakkaita kotimaassa yli Vakuutusten hoito- ja korvauspalvelut Suomi-yhtiö ostaa Pohjolasta, joka on nykyään osa OP-ryhmää. Toiminta-ajatus Suomi-yhtiön toiminta-ajatuksena on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa asiakkaidensa parhaaksi. kontrollin ja ohjauksen itsellään säilyttävä osaava ulkoistaja toimiva ja kehittyvä asiantuntijoiden työyhteisö Hallitulla riskinotolla yhtiö täyttää asiakkaiden pitkäaikaiset tuottotavoitteet. Hyvä vakavaraisuus turvaa asiakkaiden vakuutussäästöt tuottoineen. Suomi-yhtiön tavoitteena on tasapuolisuus sen jakaessa vakavaraisuuspääomaa asiakkaille. Suomi-yhtiö on ulkoistanut suurimman osan toiminnoistaan. Yhtiön tehtävä on valvoa, että näille toiminnoille sovitut tavoitteet täyttyvät. Yhtiön oma henkilöstö kotimaassa muodostaa suppean asiantuntijaorganisaation, jossa toimintojen ja yhteistyön tulee sujua. Visio Suomi-yhtiö haluaa olla asiakkaidensa arvostama, aikaansa seuraava, perustehtäväänsä keskittyvä yhtiö. Arvot Suomi-yhtiö haluaa olla toiminnassaan tuloksellinen luotettava yhteistyökykyinen vastuunottoon ja kehittymiseen rohkaiseva Tuloksellisuudella varmistetaan yhtiön vakavaraisuus ja asiakkaiden edut. Luotettavuus on toiminnan kulmakivi yhtiön huolehtiessa asiakkaiden vakuutussäästöistä ja -turvasta. Yhteistyökyky on erityisen tärkeää siksi, että yhtiö on ulkoistanut suuren osan toiminnoistaan. Henkilöstön kyky itsenäiseen vastuunottoon ja kehittymiseen korostuu suppeassa asiantuntijoiden työyhteisössä. Strategiset painopisteet ja tavoitteet Uuden liiketoiminnan toteutuessa vuoden 2005 alkaessa Suomi-yhtiön strategisiksi tavoitteiksi määritettiin Henkilöstö Suomi-yhtiön palveluksessa kotimaassa on pieni asiantuntijajoukko, joka hoitaa keskeisiä ydintehtäviä. Yhtiö vastaa itse strategisesta ohjauksesta ja päätöksenteosta tavoitteenaan varmistaa, että taloudelliset ja laadulliset tavoitteet saavutetaan niin liiketoiminnassa kuin asiakaspalvelussa. Kansainvälinen toiminta Suomi-yhtiö jatkaa edelleen Puolan ja Baltian yhtiöidensä toimintaa aktiivisesti. Näissä maissa kasvu on nopeampaa kuin vanhemmissa EU-maissa. Tässä vaiheessa ulkomaantoimintojen jatkamisesta uskotaan olevan hyötyä myös Suomi-yhtiölle ja sen asiakkaille. Suomi-yhtiöllä on neljä henkivakuuttamista harjoittavaa ulkomaista tytäryhtiötä, joiden palveluksessa oli vuoden 2005 lopussa yhteensä 211 henkilöä. Yhtiöt ovat: Seesam Life Insurance Company Limited, Viro Seesam Life Latvia AS, Latvia Seesam Life Lithuania AS, Liettua FinLife S.A., Puola hallittuun riskinottoon uskaltautuva sijoittaja vakavarainen ja oikeudenmukaisesti toimiva vakuuttaja

4 Riskienhallinta Riskienhallinta on Suomi-yhtiössä jatkuvaa ja toimintaympäristön muutosten mukaan muuntuvaa. Hallitus on hyväksynyt riskienhallintasuunnitelman, johon on kirjattu yhtiötä uhkaavia riskejä, niiden toteutumistodennäköisyyksiä ja mittaamismenetelmiä sekä tapoja ehkäistä ja vaimentaa niiden vaikutuksia. Tarkemmin riskienhallintaa kuvataan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Asiakaspalvelu Suomi-yhtiön vakuutustuotannon henkilöstö ja vakuutusten hoitopalvelut siirtyivät Henki-Pohjolaan, kun Suomi-yhtiö lopetti ja Pohjola aloitti henkivakuutusten myynnin vuoden 2005 alussa. Vuonna 2006 Henki-Pohjola yhdistyy OP-Henkivakuutukseen. Näin ollen Suomi-yhtiön vakuutusten hoito siirtyy OP-Henkivakuutuksen vastuulle. Suomi-yhtiön vakuutusten hoitoon ja korvauksiin liittyviä neuvoja ja tietoja saa puhelimitse palvelunumeroista (suomi) ja (ruotsi) arkisin klo Palvelua saa myös sähköpostitse osoitteella Pohjolan palveluverkosto palvelee jatkossakin myös Suomiyhtiön asiakkaita. Suomi-yhtiön toimitilojen vuokraus on Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:n hoidossa. Yhteiskuntavastuu Vakuutustoiminnan luonteeseen kuuluu yhteiskuntavastuu. Suomi-yhtiö hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa asiakkaidensa parhaaksi ja tuottaa asiakkailleen taloudellista turvaa. He voivat täydentää lakisääteistä sosiaaliturvaansa sekä säästää turvaavasti ja tuottavasti. Asiakkaille annetut lupaukset pidetään sekä korvaukset ja erääntyvät säästöt hoidetaan asianmukaisesti. Uusien erityislisäetujen määrittelymalli on laadittu mahdollisimman tasapuoliseksi erilaisia sopimuksia kohtaan. Suomi-yhtiö jakaa koko vakavaraisuuspääomansa vakuutuksenottajille sitä mukaa kuin sen vakavaraisuusasema sallii. Sijoitustoiminnassa yhtiö tavoittelee tuloksekkuutta ja kannustaa kaikin tavoin kannattavaan yritystoimintaan, joka on yhtiön mielestä yhteiskuntavastuuta parhaimmillaan. Terveyttä ja turvallisuutta edistävän toiminnan tukeminen on luontaista henkivakuutusyhtiölle. Suomi-yhtiö tukee tällaisia kohteita seuraavasti: Yhtiö palkitsee vuosittain yhdessä Pohjolan kanssa suomalaisia lääkäreitä merkittävästä elämäntyöstä. Vuonna 2005 lääketieteen euron palkinto myönnettiin professori Antti Arolle hänen merkittävästä työstään ravintotekijöiden tutkijana sekä käytännönläheisenä tutkimustiedon välittäjänä. Vuoden 2006 vastaava palkinto myönnettiin tammikuussa Valtakunnallisilla Lääkäripäivillä professori Jouko Lönnqvistille hänen ainutlaatuisesta elämäntyöstään psykiatrian alan tutkijana, tutkimustiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisen keskustelun virittäjänä. Yhtiö on pitkään osallistunut vesiturvallisuuden parantamiseen yhdessä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) kanssa. Kesällä 2005 Suomi-yhtiö luovutti jälleen Viisaasti vesillä -kampanjan yhteydessä uimarenkaita maamme uimarannoille. Talvella Suomi-yhtiö on mukana tukemassa jääturvallisuutta koululaisille suunnatussa SUH:n Järki Jäällä -kampanjassa. AVAINLUKUJA Suomi-yhtiön konserni Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto, milj. euroa Vakuutusmaksutulo, milj. euroa Liikekustannussuhde, % Toimintapääoma, milj. euroa Vakavaraisuuspääoma, milj. euroa Vakavaraisuusaste, % Tase, milj. euroa Henkilöstö keskimäärin Suomi-yhtiön markkinaosuus vakuutussäästöistä, % 14,9 21,0 Suomi-yhtiön sijoitusten jakauma Kiinteistösijoitukset, milj. euroa 434 Osakkeet, milj. euroa Joukkovelkakirjalainat, milj. euroa Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset, milj. euroa 399 Lainasaamiset, milj. euroa 2 Muut sijoitukset, milj.euroa 390 2

5 Historia 1890 Suomi-yhtiö perustettiin, koska suomalaiskansallisen liikkeen tarkoituksena oli ulottaa henkivakuutusturva kansan syvien rivien keskuuteen. Yhtiö perustettiin osakeyhtiöksi. Ensimmäiset vakuutuksensa yhtiö myönsi 2. toukokuuta, jota päivää pidetään Suomi-yhtiöiden syntymäpäivänä. Tällöin yhtiöllä oli 79 asiamiestä 57 paikkakunnalla Suomi-yhtiön vakuutusten lukumäärä kasvoi nopeasti ja ohitti jo aikaisemmin perustetun Kalevan. Oma talo valmistui Erottajan mäelle Sebastian Gripenberg teki talon piirustukset lahjaksi. Talo tuli tunnetuksi myöhemmin mm. Helsingin Sanomien pääkonttorina. Se kuuluu Helsingin arvorakennuksiin Lapsenvakuutus otettiin käyttöön aikuisten vakuutusten rinnalle Suomi-yhtiön yhtiömuoto muutettiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti osakeyhtiöstä asiakkaiden omistamaksi keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi. Myöhemmin otettiin käyttöön vaaleilla valittu vakuutettujen eduskunta, jonka nimi muutettiin edustajistoksi Poliittiset ja kielelliset riidat Suomi-yhtiön herruudesta päättyivät nuorsuomalaisten voittoon. Vanhasuomalaiset erosivat yhtiöstä ja perustivat Keskinäisen Henkivakuutusyhtiö Salaman. Myös Salama menestyi, joskin jäi Suomi-yhtiötä pienemmäksi Uutena vakuutuksena otettiin käyttöön kuukausimaksuinen kansanvakuutus sekä lisävakuutus työkyvyttömyyden varalle. Suomi-yhtiön uusi toimitalo valmistui Lönnrotinkatu 5: een. Sen piirustukset teki Onni Tarjanne ja julkisivun suunnitteli Armas Lindgren. Koko talo on suojelukohde. Erityisen arvokkaita ovat vanha toimitusjohtajan huone ja hallintoneuvoston huone, joissa Armas Lindgrenin suunnittelema sisustus on alkuperäisessä asussa Ainoana suomalaisena henkivakuutusyhtiönä Suomiyhtiö maksoi kuolintapauskorvaukset kansalaissodassa kaatuneiden omaisille riippumatta siitä, kummalla puolella kaatuneet olivat taistelleet Suomi-yhtiössä oli ja Salamassa vakuutusta Pääkonttorin sisäpiha katettiin ja siitä tehtiin Suomi-yhtiön asiakastoimisto. Lisätilaa saatiin myös, kun yhtiö rakennutti Kalevankadun ja Yrjönkadun kulmatontille liike- ja asuinkiinteistön Sodan jälkeisen inflaation syömää vakuutusturvaa kehitettiin voimakkaasti. Sairausvakuutukset yleistyivät, ja perheen huoltajille tarkoitettu Suurvakuutus otettiin käyttöön Uusiin vakuutuksiin alettiin soveltaa indeksiehtoa, joka turvasi vakuutussummat rahan arvon alenemiselta Suomi-yhtiö, Salama, Pohjola ja Sampo perustivat Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarisen työntekijäin eläkelain tultua voimaan Maan suurimmat henkivakuutusyhtiöt Suomi ja Salama yhdistyivät Keskinäiseksi Henkivakuutusyhtiöksi Suomi-Salamaksi Suomi-Salama omisti 40 prosenttia Pohjolan osakkeista, ja yhtiöt sopivat laajasta yhteistoiminnasta. Toimintaorganisaatiot yhdistettiin, ja hallituksiin tulivat samat henkilöt. Juridisesti yhtiöt säilyivät itsenäisinä Suomi-Salama markkinoi myös yritysten henkivakuutuksia ja vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Sitä varten se perusti tytäryhtiökseen Henkivakuutusosakeyhtiö Salaman. Emoyhtiön nimi muutettiin jälleen Suomi-yhtiöksi Finanssimarkkinoiden muuttuessa ja sijoitusvakuutusten yleistyessä Suomi-yhtiö suunnitteli rakennemuutosta yhdessä Pohjolan kanssa ja myi tytäryhtiönsä Salaman Pohjolalle. Samalla yhtiö päätti keskeyttää uusien vakuutusten myynnin ja keskittyä hoitamaan olemassa olevaa vakuutuskantaa Suomi-yhtiön edustajisto päätti aloittaa uusien vakuutusten myymisen uudelleen. Suomi-yhtiö, Ilmarinen ja eräät yhteistyökumppanit päättivät pelastaa Pohjolan valtausyrityksiltä. Tässä yhteydessä Suomi-yhtiön omistus Pohjolasta pieneni Suomi-yhtiö päätti maksaa 0,84 miljardin euron (5 mrd. markkaa) ylimääräiset erityislisäedut aiemmin päätetyn 0,30 miljardin euron (1,78 mrd. mk) lisäksi asiakkaille, jotka olivat ottaneet vakuutuksen ennen Yhtiö aloitti uusien vakuutusten myynnin 1.9. Ne tulivat myyntiin Pohjolan, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden konttoreihin Suomi-yhtiö osti Pohjolalta takaisin Henkivakuutus-osakeyhtiö Pohjolan (Henki-Pohjola, entinen Salama). Uudeksi nimeksi tuli Vakuutusosakeyhtiö Suomi (Henki-Suomi) Suomi-yhtiöstä tuli Pohjolan suurin omistaja 33,3 prosentin osuudella osakkeista. Suomi-yhtiö ja Pohjola aloittivat yhteistyön säästöpankkien kanssa Suomi-yhtiö päätti luopua suorista asuntosijoituksista. Sen yli asunnosta lähes myytiin Sato-Yhtymälle ja VVO-Yhtymälle. Loput asunnot myytiin vuokralaisille ja markkinoille. Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö) ja sen tytäryhtiö Vakuutusosakeyhtiö Suomi (Henki-Suomi) yhdistettiin. Kaikki henkivakuutusliiketoiminta kotimassa keskitettiin Suomi-yhtiöön Suomi-yhtiön hallintoelimet päättivät yksimielisesti henkivakuutustoiminnan uudesta liiketoimintamallista. Sen mukaan Suomi-yhtiöstä siirrettiin noin asiakkaan vakuutussopimukset Pohjolaan vuoden 2005 alusta. Tällöin Suomi-yhtiö lopetti ja Pohjola aloitti henkivakuutusten myynnin. Samassa yhteydessä Suomi-yhtiö lisäsi omistuksensa Pohjolasta lähes 50 prosenttiin. Suomi-yhtiö jatkaa toimintaansa keskinäisenä henkivakuutusyhtiönä. Se keskittyy yli asiakkaansa vakuutusten ja niihin liittyvän sijoituskannan hoitoon. Suomi-yhtiö siirsi pääkonttorinsa Lönnrotinkatu 5:stä Aleksanterinkatu 15:een Suomi-yhtiö myi syyskuussa Pohjolan osakkeensa kotimaiselle OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:lle. Tästä luonnollisena seurauksena oli säästöpankkiyhteistyön päättyminen. Pohjolan osakkeiden myynti paransi vuonna 2005 muutenkin hyvää sijoitustoiminnan tulosta ja yhtiön riskiasemaa. Siksi Suomi-yhtiö päätti käynnistää uusien erityislisäetujen antamisen niihin oikeutetuille vakuutuksille kaksi vuotta arvioitua aiemmin eli jo vuoden 2006 alussa. 3

6 02. TAPAHTUMIA Vuosi 2005 lyhyesti Vuonna 2005 Suomi-yhtiö toteutti uutta liiketoimintamallia. Yhtiö ei myynyt enää uusia vakuutuksia. Se keskittyi hoitamaan nykyistä vakuutus- ja sijoituskantaansa asiakkaidensa parhaaksi. Syyskuussa yhtiö myi omistamansa Pohjola-osakkeet OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:lle. Samalla se vaikutti siihen, että täyden finanssipalvelun johtava tarjoaja on kotimainen OP-ryhmä. Loppuvuoden aikana Suomi-yhtiö hankki runsaan 10 prosentin omistusosuuden OKOsta. Pohjola-osakkeiden myynti paransi Suomi-yhtiön muutenkin hyvää tulosta sekä riskiasemaa. Tämän ansiosta yhtiön hallitus pystyi päättämään, että uusia erityislisäetuja annetaan niihin oikeutetuille vakuutuksille arvioitua aiemmin eli jo vuonna Nämä ensimmäiset uudet erityislisäedut ovat myös arvioitua suuremmat. Uutta liiketoimintaa toteutettiin Vuonna 2005 Suomi-yhtiö toteutti uutta liiketoimintamallia. Vuoden alkaessa Suomi-yhtiö lopetti ja Pohjola aloitti henkivakuutusten myynnin. Suomi-yhtiöstä siirrettiin yli 1,2 miljardin suuruinen vakuutuskanta Pohjolaan. Suomi-yhtiö siirtyi run off -tilaan eli se hoitaa nykyistä vakuutuskantaansa ja siihen liittyviä sijoituksia asiakkaidensa parhaaksi. Kun yhtiö ei enää myy uusia vakuutuksia, sen tärkein tehtävä on menestyä sijoitustoiminnassa. Tällä tavoin varmistetaan yhtiön vakavaraisuus ja turvataan asiakkaiden vakuutussäästöille mahdollisimman hyvä tuotto. Vuonna 2005 Suomi-yhtiö onnistui sijoitustoiminnassaan erittäin hyvin. Siksi uusia erityislisäetuja pystytään antamaan arvioitua enemmän ja arvioitua aiemmin Suomi-yhtiössä ennen voimassa olleille ja edelleen voimassa oleville vakuutuksille. Maksutulo aleni, vakavaraisuusaste kohosi Uusien vakuutusten myynnin lopettamisen ja Pohjolaan tehtyjen kannansiirtojen jälkeen Suomi-yhtiön vakuutusmaksutulo aleni 121 miljoonaan euroon edellisvuoden 391 miljoonasta eurosta. Uusmyynnin lopettamisen jälkeen maksutulon markkinaosuuden seuraaminen ei ole enää relevanttia. Yhtiö kuvaa markkina-asemaansa vakuutussäästöistä lasketulla markkinaosuudella. Se aleni 14,9 prosenttiin (21,0 prosenttia vuonna 2004). Osuuden laskuun vaikuttivat sekä uusmyynnin lopettaminen että Pohjolaan tehdyt vakuutuskantojen siirrot. Kuitenkin Suomi-yhtiön hoidossa on vielä pitkään huomattavan suuret vakuutussäästöt. Suomi-yhtiön konsernin vakavaraisuusaste nousi 25,7 prosenttiin (16,1 prosenttia vuonna 2004). Vakavaraisuuspääoma oli miljoonaa euroa (951 miljoona euroa). Konsernin liikekulut vähenivät 62 miljoonasta eurosta 34 miljoonaan euroon. Liiketoimintamallin muuttumisen takia luvut eivät ole vertailukelpoisia. Myynti- ja markkinointikuluja ei kotimaassa enää ole, mutta Baltian maissa ja Puolassa sijaitsevien tytäryhtiöiden vakuutusmyynti ja markkinointi jatkuvat normaalisti. Arvopaperistamista jatkettiin kiinteistösijoituksissa Tammikuussa 2005 Suomi-yhtiö myi omistamansa metsät metsänomistusyhtiö Finsilva Oyj:lle (aluksi Forestia Holding Oy), jonka Suomi-yhtiö perusti yhdessä Metsäliiton ja MTK:n kanssa. Metsäomaisuuden järjestelyllä yhtiö jatkoi arvopaperistamista, jota se on viime aikoina pyrkinyt lisäämään kiinteistösijoituksissaan. Suuntaamalla varoja epäsuoraan kiinteistöomistukseen Suomi-yhtiö pyrkii sekä nostamaan kiinteistösijoitustensa tuottoa että parantamaan niiden markkinakelpoisuutta. Tähän liittyi myös yhtiön entisen, Lönnrotinkadulla Helsingissä sijaitsevan pääkonttorin myynti kesällä Siitä saadut varat sijoitettiin kotimaiseen kiinteistörahastoon. Suomi-yhtiö myi Pohjolan osakkeensa Vuoden 2005 alkaessa Suomi-yhtiön omistusosuus Pohjolasta nostettiin lähes 50 prosenttiin. Yhtiö kasvatti omistuksensa harkitusti ja toimi aktiivisena omistajana, mutta pitkän päälle tällainen omistuskeskittymä olisi ollut liian suuri. Yhtiöllä oli kolme vaihtoehtoa: Pohjolasta luovuttaisiin asteittain, osallistuttaisiin johonkin rakennejärjestelyyn tai myytäisiin se kerralla. Syyskuussa 2005 Suomi-yhtiö myi Pohjola-osakkeensa kerralla. OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj osti kaikki Suomi-yhtiön ja Ilmarisen omistamat Pohjolan osakkeet, yhteensä 58,5 prosenttia. Tuotto Pohjolasta oli Suomi-yhtiölle hyvin merkittävä. Kurssinousu ja osingot tuottivat runsaassa kahdessa vuodessa 715 miljoonaa euroa. Kaupalla Suomi-yhtiö toteutti sitä toimintaa, jota varten se on olemassa. Osaketuotto realisoitiin edullisessa tilanteessa. Suomi-yhtiö paransi vakavaraisuuttaan ja riskiasemaansa. Tämä mahdollisti päätökset uusien erityislisäetujen 4

7 antamisen aikaistamisesta niihin oikeutetuille vakuutuksenottajille. Kotimainen ratkaisu Yrityskauppa oli erittäin merkittävä suomalaisessa taloushistoriassa. Se synnytti vahvan, kotimaisen täyden finanssipalvelun toimijan. Suomi-yhtiö uskoo kotimaisen vaihtoehdon tarpeellisuuteen ja kilpailukykyyn. Siksi yhtiö jo kaupan yhteydessä ilmoitti hankkivansa noin 10 prosentin osuuden OKOsta. Suomi-yhtiö ja Pohjola ovat pitkään tehneet yhteistyötä, ja Suomi-yhtiö on ulkoistanut pääosan vakuutuskantansa hoidosta Pohjolaan, jonne Suomi-yhtiön vakuutustuotannon henkilöstö ja vakuutusten hoitopalvelut siirtyivät vuoden 2005 alussa. Yhteistyö jatkuu pitkäaikaisin sopimuksin myös Pohjolan siirryttyä osaksi OP-ryhmää. Vankka kokemus Suomi-yhtiön vakuutuksista jatkuu ja varmistaa palvelun laadun OP-Henkivakuutuksessa, johon Henki-Pohjola yhdistyy. Sijoitustoiminnan hoidossa Suomi-yhtiön merkittävin yhteistyökumppani on ollut Pohjolan sijoitus- ja omaisuudenhoito, jatkossa se on OKO Varainhoito Oy. Uusille erityislisäeduille määrittelyperiaatteet Suomi-yhtiö toteuttaa keskinäisyyttään jakamalla yhtiön vakavaraisuuspääomaa vakavaraisuusvaatimusten sallimissa rajoissa vakuutuksenottajille. Sitä annetaan vakuutusturvaa kartuttavina tai maksuja alentavina uusina erityislisäetuina. Suomi-yhtiö julkisti toukokuussa 2005 mallin, jota käytetään uusien erityislisäetujen jakamisessa. Mallin tavoitteena on varmistaa se, että erilaisia ja eripituisia vakuutuksia käsitellään uusien erityislisäetujen määrittelyssä mahdollisimman tasapuolisesti. Uusista erityislisäeduista päätettiin ensimmäisen kerran Marraskuussa 2005 Suomi-yhtiön hallitus päätti ensimmäisen kerran uusien erityislisäetujen määristä. Uusien erityislisäetujen antaminen alkuperäisarvioita aiemmin ja määrältään suurempina mahdollistui, koska yhtiön omistamien Pohjolan osakkeiden myynti syyskuussa paransi vuoden 2005 muutenkin hyvää tulosta ja koska myynti paransi myös yhtiön riskiasemaa merkittävästi. Uusien erityislisäetujen piiriin kuuluvat Suomi-yhtiön vanhat vakuutukset. Niillä tarkoitetaan Suomi-yhtiössä edelleen voimassa olevia vakuutuksia, jotka olivat voimassa Suomi-yhtiössä jo Uusiin erityislisäetuihin oikeutetuille, säästöä muodostaneille vakuutuksille päätettiin antaa uutena erityislisäetuna vuonna 2006 määrä, joka on 10 prosenttia tällaisen vakuutuksen vakuutussäästöstä. Etu käytetään näiden vakuutusten vakuutusturvan - kuten yksilöllisen eläkevakuutuksen vanhuuseläketurvan tai yksilöllisen henkivakuutuksen säästösumman ja vakuutukseen sisältyvän kuolemanvaraturvan - korottamiseen. Sellaisille riskivakuutuksille, jotka eivät kerrytä vakuutussäästöä, uusi erityislisäetu annetaan korottamalla näiden vakuutusten vakuutusmaksuihin myönnettyjä alennuksia 20 prosentista 30 prosenttiin vuodesta 2007 alkaen. Alennus ei koske sairauskuluvakuutuksia, mutta niiden maksujenkorotuksista pitäydytään vuonna 2006 vakuutusehtojen mukaisia ikä- ja indeksikorotuksia lukuun ottamatta. Yhtiön hallitus päättää jatkossa uusista erityislisäeduista vuosittain. Uusia erityislisäetuja myönnetään ensi vaiheessa vanhojen päätösten, yhtiön yhtiöjärjestyksen ja lainsäädännön perusteella niille asiakkaille, joiden vakuutus oli voimassa Suomiyhtiössä ja on edelleen voimassa. Näin menetellään kyseisille vakuutuksille aikanaan ehdollisesti luvattuun 840 miljoonaan euroon asti. Niille Suomi-yhtiön vakuutuksille, jotka ovat siirtyneet Suomi-yhtiön vastuulle Salamasta tai Henki-Pohjolasta, ei lupausta erityislisäeduista ole annettu. Näin ne eivät saa nyt myönnettäviä uusia erityislisäetuja. Niitä eivät saa myöskään sellaiset vakuutukset, jotka Suomiyhtiö on myöntänyt tai sen jälkeen. Päättyviä vakuutuksia lukuun ottamatta uusien erityislisäetujen antaminen oli tarkoitus käynnistää vuonna Koska yhtiön sijoitustoiminnan tulos vuodelta 2005 muodostui erittäin hyväksi ja koska myös Pohjolan osakkeiden myynti paransi yhtiön riskiasemaa, yhtiö päätti aloittaa uusien erityislisäetujen antamisen jo vuoden 2006 alussa. Vuonna 2006 uusina erityislisäetuina annettava määrä on myös aiemmin arvioitua suurempi. Uusien erityislisäetujen taso päätetään vuosittain kulloisenkin vakavaraisuustilanteen ja sijoitusmarkkinoiden kehitysarvioiden perusteella. 5

8 Ulkomaisten tytäryhtiöiden kasvu jatkui Suomi-yhtiön ulkomaisten tytäryhtiöiden liiketoiminta kehittyi myönteisesti. Baltiassa ja Puolassa toimivien yhtiöitten yhteenlaskettu maksutulo oli kuluneena vuonna 32 miljoonaa euroa oltuaan edellisvuonna 20 miljoonaa euroa. Erityisen voimakasta maksutulon kasvu oli Puolassa ja Latviassa. Myös tulos kehittyi positiivisesti. Kaikki yhtiöt paransivat edellisvuotista tulostaan. Latvian yhtiö teki arvioitua aiemmin historiansa ensimmäisen voitollisen tuloksen. Sen ohella myös Viron yhtiö ylsi jälleen voitolle. Ulkomaantoimintojen keskeisenä tavoitteena vuonna 2006 on maksutulon ja vakuutussäästöjen kasvattaminen edelleen. Liiketoiminnan tehokkuuden lisääminen on edelleen toinen keskeinen tavoite. Ulkomaiset yhtiöt Seesam Life Insurance Company Limited, Viro Seesam Life Latvia AS, Latvia Seesam Life Lithuania AS, Liettua FinLife S.A., Puola Hallintoa kevennetään Suomi-yhtiön yhtiökokous hyväksyi toukokuussa 2005 muutoksen yhtiö- ja vaalijärjestykseen. Yhtiön hallintorakenne sopeutetaan yhtiön uutta toimintamallia ja vähenevää osakasmäärää vastaavaksi. Suomi-yhtiössä edustajisto toimii yhtiökokouksena. Edustajiston kokoa pienennetään vuonna 2012 nykyisestä 75 jäsenestä 40:een. Muutos toteutetaan niin, että vuosina 2006 ja 2009 valitaan edustajat aiemman yhdeksän vuoden sijasta vuoteen 2012 asti. Vuodesta 2012 alkaen edustajiston vaalit järjestetään joka kuudes vuosi ja kaikki 40 edustajaa valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Yhtiön hallintoneuvosto lakkaa vuoden 2007 keväällä pidettävään yhtiökokoukseen. Näkymiä Vuoden 2005 erinomainen tulos antaa hyvät lähtökohdat Suomi-yhtiön tulevalle toiminnalle. Pohjola-kaupan ansiosta yhtiön riskiasema on entisestään tasapainottunut. Hyvä vakavaraisuustaso mahdollistaa sijoitustoiminnassa sellaisen riskinoton, joka on vakuutussopimusten pituuden kannalta järkevää. Riskit ovat hyvin hallittavissa myös ulkoistamisen osalta. Ulkoistamissopimukset ovat pitkäaikaisia ja siten laadittuja, että ne antavat hyvän pohjan tulevien kustannusten ennakointiin. 6

9 Vuosi 2005 oli yksi Suomi-yhtiön historian parhaista. Vuosi 2005 oli Suomi-yhtiölle erinomainen. Sijoitustoiminnan tuotto oli yksi yhtiön historian parhaista, ja Pohjolan osakkeiden myynti paransi yhtiömme riskiasemaa. Siksi yhtiömme antaa jo vuodesta 2006 alkaen uusia erityislisäetuja niihin oikeutetuille asiakkailleen. Eino Halonen 03. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Hoidamme vakuutus- ja sijoituskantaamme asiakkaidemme parhaaksi Vuoden 2005 alussa Suomi-yhtiöstä siirrettiin noin asiakkaan vakuutuskanta Pohjolaan, joka aloitti henkivakuutustuotteiden myynnin osana varainhoitopalveluitaan. Samalla Suomi-yhtiö lopetti uusien vakuutusten myöntämisen. Yhtiöön jäi yli asiakkaan vakuutukset niihin liittyvine sijoituksineen. Suomi-yhtiö keskittyy hoitamaan näitä vakuutus- ja sijoituskantoja. Lähtökohtanamme on toimia asiakkaidemme parhaaksi. Tavoitteemme on jatkossa saavuttaa sijoitustoiminnassamme mahdollisimman hyvä tuotto riskinkantokykymme sallimalla riskinotolla. Huolehdimme samalla yhtiön toiminnallisesta tehokkuudesta. Vuotuisen tuloksen ja vakuutusten päättymisen myötä vapautuvan vakavaraisuuspääoman jaamme mahdollisuuksien mukaan asiakkaillemme asiakashyvityksinä ja erityislisäetuina. Vuoden 2005 tulos oli erinomainen Sijoitustoimintamme nettotuotto vuodelta 2005 oli noin miljardi euroa eli sijoitusomaisuuden käyville arvoille 17,5 prosenttia. Tulos on yksi Suomi-yhtiön historian parhaista kautta aikojen. Se saavutettiin kohtuullisella riskinotolla. Kaikilla osa-alueilla - osakesijoituksissa, kiinteistösijoituksissa ja sijoituksissa korkoinstrumentteihin - ylitimme asetetut tavoitteet. Liikekulut pystyimme pitämään budjetin mukaisina. Saavutimme siten erittäin hyvän tuloksen suunnitelluilla panostuksilla. Pidän vuoden 2005 tulosta kaikin tavoin erinomaisena. Pohjola-omistus myytiin OKOlle Samalla kun Suomi-yhtiö luopui uusien vakuutusten myynnistä ja luovutti osan vakuutuskannastaan Pohjolalle, se lisäsi omistuksensa miltei 50 prosenttiin Pohjolan osakepääomasta. Suomi-yhtiö oli jo tätä ennen ollut aktiivisesti vaikuttamassa Pohjolan myönteiseen kehitykseen, mitä myös henkivakuutusliiketoiminnan uusi malli osaltaan vahvisti. Omistuksen lisääminen perustui vahvaan uskoomme, että valittu toimintalinja osoittautuisi tuottavaksi ja siten hyväksi yhtiömme vakuutuksenottajille. Näkemyksemme osoittautui oikeaksi jo vuoden 2005 aikana, kun Suomi-yhtiölle avautui mahdollisuus realisoida Pohjola-omistuksensa merkittävä arvonnousu myymällä koko omistus OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:lle. Sopimus kaupasta tehtiin syyskuussa, ja se varmistui lopullisesti myöhemmin syksyllä, kun kaikki kaupan edellyttämät viranomaisluvat saatiin. Kauppa paransi sijoitustoimintamme muutenkin hyvää tulosta merkittävästi. Pohjolan myönteiseen kehitykseen perustunut sijoituksemme ja aktiivinen myötävaikuttamisemme tähän kehitykseen osoittautui strategisena valintana onnistuneeksi. Suomi-yhtiöstä suuri OKOn omistaja Pohjolan myynti OKOlle teki OP-ryhmästä Suomen johtavan täyden finanssipalvelun tarjoajan. Toteutunut yrityskauppa varmistaa finanssipalvelujen merkittävän kotimaisen tarjonnan pitkälle tulevaisuuteen. Olen tyytyväinen, että Suomi- 7

10 yhtiöllä oli mahdollisuus vaikuttaa kotimaisen vaihtoehdon säilymiseen ja vahvistumiseen. Suomi-yhtiö uskoo vahvasti OP-ryhmän menestymiseen. Siksi meidän oli luonnollista sijoittaa osa Pohjolasta saadusta kauppahinnasta OKOn osakkeisiin. Loppuvuoden 2005 aikana hankimme niitä siten, että omistusosuutemme OKOsta oli vuoden lopussa runsaat 10 prosenttia. Osakkeet hankittiin markkinahintaan. Toistaiseksi päätöksemme on osoittautunut oikeaksi, sillä omistuksen arvo on kasvanut jo varsin tyydyttävästi. OKO-omistus on Suomi-yhtiölle myös strateginen, koska Pohjolaan aiemmin ulkoistetut toiminnot, kuten vakuutuskannan hoito, sijoitusten käytännön hoito ja asiakaspalvelu, siirtyvät Pohjolan myynnin seurauksena OP-ryhmän vastuulle. Olemme halunneet myös omistuksella olla myötävaikuttamassa näiden ulkoistusten onnistumiseen ja sitä kautta asiakaspalvelumme laadun varmistamiseen. Toiminnan tulos asiakkaille Suomi-yhtiö on keskinäinen eli sen omistavat yhtiön vakuutuksenottajat. Yksikään vakuutuksenottaja ei kuitenkaan ole sijoittanut Suomi-yhtiöön oman pääoman ehtoisia varoja. Tästä huolimatta yhtiön tulos ja vakavaraisuuspääoma kuuluvat sen asiakkaille. Miten nämä jakautuvat eri vakuutuksenottajien kesken, määräytyy pääomasijoituksen puuttumisen vuoksi asiakkuuden laadun, keston ja laajuuden perusteella. Sijoitustoiminnan erittäin hyvän tuloksen ansiosta Suomi-yhtiö pystyi käynnistämään uusien erityislisäetujen antamisen jo vuonna Aiemmin olimme arvioineet, että niitä aletaan antaa vasta vuonna Vuonna 2006 jaettavat edut ovat myös suurempia kuin olimme aluksi arvioineet. Rohkeutta päätöksissä Suomi-yhtiö käynnisti syvällisen muutosprosessin vuoden 2002 huonon tuloksen herättämänä. Tuolloin vakavaraisuutemme oli heikentynyt osakekurssien laskun jatkuttua pitkään. Yhtiön hallitus ja johto päättivät välittömistä tervehdyttämistoimista. Heti tämän jälkeen aloimme pohtia yhtiön pitemmän ajan strategiaa. Päädyimme ensin sopimaan Pohjolan kanssa uudesta liiketoimintamallista, mikä toteutui vuoden 2005 alussa. Muutosprosessissa määrittelimme myös Pohjola-omistuksemme strategian. Prosessi johti vuonna 2005 vakuutuksenottajiemme kannalta erinomaiseen tulokseen. Kuvaamani muutosprosessi on edellyttänyt rohkeita päätöksiä. Ei ollut itsestään selvää, että niiden seuraukset olisivat niin positiivisia kuin nyt voimme nähdä. Kuitenkin kaikki tarpeelliset päätökset olivat joka vaiheessa yksimielisiä. Haluankin kiittää yhtiön hallituksen, hallintoneuvoston ja yhtiökokouksena toimivan edustajiston jäseniä rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Nykyinen henkilökuntamme on pieni. Osaamisemme on osoittautunut tulosten valossa kiitokset ansaitsevaksi. Kiitän myös vakuutus- ja sijoituskantamme hoidosta vastaavia yhteistyökumppaneita laadukkaasta työstä. Asiakkaillekaan muutosprosessi ei ole ollut aina helppo. Aiemmin ehdollisesti luvattujen uusien erityislisäetujen antaminen näytti välillä epätodennäköiseltä. Silti asiakkaamme säilyttivät luottamuksen yhtiötämme kohtaan korkeana. Mahdollisuus uusiin erityislisäetuihin on varmasti paras kiitos tästä luottamuksesta, samoin kuin positiivinen arvio siitä, että erityislisäetujen saaminen voi jatkua myös tulevaisuudessa. Eino Halonen Erityislisäetujen antaminen jatkuu myöhempinä vuosina vakavaraisuusasemamme sallimassa laajuudessa. Emme halua etukäteen esittää arvioita tulevien vuosien erityislisäeduista. Niiden antamiseen ja mahdollisiin määriin vaikuttavat ennen kaikkea kulloinenkin sijoitustoiminnan tulos ja päättyvien vakuutussopimusten myötä vapautuva vakavaraisuuspääoma. Aiemmin päätettyjen erityislisäetujen antaminen jatkuu niitä koskevien päätösten mukaisesti. Uudet erityislisäedut eivät vaikuta myöskään tavanomaisiin asiakashyvityksiin, joista päätetään aina ensin. Laskuperustekorko antaa tämänhetkisellä korkotasolla useimmille vakuutuksille pitkän ajan tuotto-odotusta vastaavan kokonaistuoton. Siksi tällaisille vakuutuksille ei sen lisäksi anneta tavanomaisia asiakashyvityksiä lainkaan. Hallinto uudistuu Suomi-yhtiön yhtiökokous päätti toukokuussa 2005 uudistaa yhtiön hallintoa. Päätöksen perusteella hallintoneuvosto lakkautetaan vuonna 2007 ja yhtiökokousedustajien määrää alennetaan jatkossa. Tällä tavalla myös yhtiön hallinto muuttuu paremmin nykyajan vaatimuksia ja yhtiön nykytilaa vastaavaksi. 8

11 Erityislisäetuja vakuutuksenottajille Ehdollisesti aikanaan luvatusta 840 miljoonasta eurosta jaetaan vuoden 2005 päätöksillä yli 250 miljoonaa euroa erityislisäetujen piiriin kuuluville vakuutuksille. Varatoimitusjohtaja Markku Vesterinen 04. ASIAKASEDUT Erityislisäetuja vakuutuksenottajille Keskinäisen yhtiön omistavat sen asiakkaat Keskinäisessä yhtiössä omistajuus on syntynyt asiakassuhteen solmimisella ilman, että asiakas on sijoittanut yhtiöön varoja oman pääoman ehdoilla. On luonnollista, että tällainen omistajuus ei realisoidu minkäänlaisena osinkona tai muuna oman pääoman tuottona, silloin kun keskinäisen yhtiön toiminta jatkuu normaalisti. Käytännössä omistajuus merkitsee oikeutta osallistua yhtiön hallintoon. Suomi-yhtiön tapauksessa tämä on tarkoittanut oikeutta äänestää yhtiön yhtiökokouksena toimivan edustajiston vaaleissa joka kolmas vuosi. Omistajuus myös päättyy vakuutussopimuksen päättyessä ilman minkäänlaista omistajuuteen perustuvaa korvausta. Kenelle keskinäisen yhtiön nettovarallisuus kuuluu? Yhtiön nettovarallisuus kuuluu sen omistajille, joten otsikon kysymykseen on helppo vastata: keskinäisen yhtiön nettovarallisuus kuuluu sen vakuutuksenottajille. Vastauksen todellinen merkitys vakuutuksenottajalle ei ole yksiselitteinen. Kuten edellä sanotusta ilmenee, omistajuuden taloudelliset vaikutukset vakuutuksenottajan kannalta eivät normaalitilanteessa ole millään tavalla merkittäviä. Keskinäinen yhtiö kerää valtaosan toimintansa edellyttämästä pääomasta vakuutustoiminnan tuloksesta. Nopeasti kasvavan keskinäisen yhtiön asiakkaat itse asiassa rahoittavat yhtiönsä vakuutustoiminnan kasvun. Jos heidän vakuutuksensa päättyvät ennen kasvun päättymistä, he eivät saa rahoitukseen osallistumisesta minkäänlaista korvausta. Kun keskinäisen yhtiön toiminnan volyymi alkaa pienentyä, se ei enää tarvitse kaikkea kasvuvaiheessa keräämäänsä pääomaa. Tässä tilanteessa omistajuus saa myös aiempaa konkreettisemman taloudellisen merkityksen. Yhtiö voi maksaa tarpeettomaksi käyvää pääomaa pois. Pääomaa ei voida palauttaa kenellekään muulle kuin yhtiön omistajille eli keskinäisen yhtiön ollessa kyseessä niille, jotka ovat tässä vaiheessa yhtiön vakuutuksenottajaomistajia. Kun omistaja-asiakkaat eivät ole koskaan sijoittaneet Suomi-yhtiöön oman pääoman ehtoista panosta, pääomaa palautetaan vakuutusasiakkuuden eikä omistajuuden perusteella. Miten Suomi-yhtiö mitoittaa pääomatarpeensa? Suomi-yhtiö ei enää myy uusia vakuutuksia. Sen vastuita kasvattavat vielä voimassa olevien sopimusten vakuutusmaksut ja näille sopimuksille hyvitettävä laskuperustekorko, tavanomainen asiakashyvitys ja kaikki sopimuksille annettavat erityislisäedut. Vastaavasti sopimusten päättyminen sekä eläkkeiden ja säästösummien maksaminen pienentävät yhtiön vastuita. Aluksi vastuun nettomuutos on pienehkö, mutta vähitellen vastuun määrä alkaa selvästi vähentyä. Suomi-yhtiö sijoittaa vastuidensa ja vakavaraisuuspääomansa katteena olevat varat erilaisiin sijoitusinstrumentteihin, joihin kaikkiin liittyy juuri niille ominaisia riskejä. Yhtiö mittaa tätä riskiä koko ajan ja ohjaa sijoitustoimintaansa siten, että siinä otettavat riskit ja yhtiön riskinkantokyky, jonka yhtiön vakavaraisuuspääoma määrää, ovat tasapainossa. 9

12 Edellä sanottu tarkoittaa, että mitä enemmän Suomi-yhtiö ottaa riskiä, sitä enemmän sen on pidettävä vakavaraisuuspääomaa yhtiössä ja päinvastoin. Jos yhtiö pienentää riskin määrää, se voi jakaa isomman osan vakavaraisuuspääomastaan asiakkailleen. Riskin kasvattaminen taas hidastaisi vakavaraisuuspääoman jakoa. Asiakas, jonka vakuutussopimuksen jäljellä oleva kesto on lyhyt, hyötyisi siten sijoitusriskin vähentämisestä. Pitkään vielä jatkuvan sopimuksen omistavan asiakkaan näkökulmasta sijoitusriskin hallittu kasvattaminen olisi edullista. Se siirtäisi vakavaraisuuspääoman jakoa aikaan, jolloin hän pääsisi nauttimaan eduista yhdessä nykyistä pienemmän asiakasjoukon kesken, ja suuremman riskin kautta syntynyt tuotto olisi korkeampi. Suomi-yhtiö ei halua omilla päätöksillään vaikuttaa aktiivisesti siihen, miten run off -tilassa annettavat vakavaraisuuspääoman palautukset jakautuvat eripituisten sopimusten kesken. Siksi yhtiö on päätynyt siihen, että sen sijoitustoiminnan riskit pidetään suunnilleen sillä tasolla, millä ne olivat ennen run off -tilan alkua. Tämän perusteella yhtiö on asettanut keskimääräiseksi vakavaraisuusastetavoitteekseen 18 prosenttia. Sijoitusmarkkinoiden kehityttyä pitemmän aikaa positiiviseen suuntaan, kuten esimerkiksi vuonna 2005, yhtiö antaa vakavaraisuusasteen nousta 18 prosenttia korkeammaksi, jotta se pystyy ottamaan vastaan myös huonomman kehityksen jakson. Vastaavasti vakavaraisuusaste voi laskea alle 18 prosentin tavoitetasonkin sijoitustuottojen kannalta negatiivisen kehitysvaiheen loppupuolella. Erityislisäetuja rajoitetulle asiakasryhmälle Suomi-yhtiö lopetti uusien vakuutusten myöntämisen. Tämä jälkeen 1990-luvun jälkipuoliskolla yhtiön vakavaraisuuspääoma kasvoi huomattavasti onnistuneiden osakesijoitusten ja aivan erityisesti yhtiön kauan omistamien Nokian osakkeiden huiman arvonnousun seurauksena. Ennen kuin yhtiön toiminta käynnistyi uudelleen, sen silloisille asiakkaille myönnettiin merkittäviä erityislisäetuja, joiden realisoituminen jatkuu yhä. Näihin aiempien päätösten mukaisiin erityisetuihin kuuluu muun muassa vuotuinen 2,7 prosentin hyvitys vakuutussäästöille. Etujen saamiseen liittyy eräitä rajoituksia, jotka on tiedotettu asiakkaille. Ennen yhtiön toiminnan uudelleen käynnistymistä vuonna 2000 sen silloiselle vakuutuskannalle annettiin myös ehdollinen lupaus 840 miljoonan euron uusista erityislisäeduista, jos yhtiön taloudellinen kehitys on niin suotuisa, että se sallii tällaisten etujen antamisen. Lupaus perustui yhtiön senhetkiseen hyvin korkeaan vakavaraisuusasteeseen. Se oli myös hyvin perusteltu siinä mielessä, että uudelleen käynnistyvän toiminnan pääomitus hoidettiin aiemmin suljetun yhtiön vakavaraisuuspääomalla. Niille vakuutuksille, jotka Suomi-yhtiö on myöntänyt toimintansa uudelleen käynnistämisen jälkeen, ei ole annettu minkäänlaista lupausta erityislisäeduista. Suomi-yhtiöön siirrettiin vuoden 2003 lopussa sen tytäryhtiön Henki-Suomen vakuutuskanta. Henki-Suomi oli alun perin nimeltään Salama, ja tällä nimellä toimiessaan se oli Suomi-yhtiön tytäryhtiö. Tämä yhtiö myytiin Pohjolalle ja sen nimi muuttui Henki-Pohjolaksi. Suomi-yhtiö osti sen takaisin keväällä 2001, jolloin yhtiön nimeksi tuli Henki-Suomi. Tämä yhtiö oli vuoden 2003 loppuun koko ajan osakeyhtiö, jonka pääomituksesta vastasi kulloinenkin omistaja. Tämän yhtiön kautta Suomi-yhtiöön päätyneille vakuutuksille ei ole milloinkaan annettu lupauksia erityislisäeduista. Suomi-yhtiö maksaa kaikkien asiakkaidensa vakuutussäästöille tuottoa, joka muodostuu kiinteästä laskuperustekorosta ja pääsääntöisesti vuosittain vahvistettavasta tavanomaisesta lisäedusta. Tavanomainen lisäetu, josta käytetään nimitystä asiakashyvitys, määrätään siten, että yhtiö pystyy rahoittamaan vakuutuksen kokonaistuoton sijoitustensa pitkän ajan tuotto-odotusta vastaavalla tuotolla. Kokonaistuottoa vähentävänä tekijänä otetaan huomioon vakuutuksen sitoman pääoman kustannus. Tavanomaisen lisäedun suuruuteen vaikuttaa käytännössä laskuperustekoron ja yleisen korkotason suhde. Suomi-yhtiön asiakkaille hyvitettävä laskuperustekorko on useimmissa vakuutuksissa yli 4 prosenttia eli hyvin korkea suhteessa yleiseen korkotasoon. Tällaisessa tilanteessa näille vakuutuksille ei ole annettu tavanomaisia lisäetuja lainkaan. Erityislisäetuja annetaan edellä kuvatun ehdollisen lupauksen perusteella ensisijaisesti sellaisille Suomi-yhtiössä edelleen voimassa oleville vakuutuksille, jotka olivat voimassa Suomi-yhtiössä jo Uusien erityislisäetujen määrittelymallin mukaan näin menetellään kyseisille vakuutuksille aikanaan ehdollisesti luvattuun 840 miljoonaa euron määrään asti. Tästä määrästä jaetaan vuonna 2005 tehdyillä päätöksillä runsaat 250 miljoonaa euroa. Ehdollista lupausta aikanaan annettaessa ei määritelty, milloin nuo edut mahdollisesti annetaan. Yhtiö on nyt määritellyt, että luvattu määrä yhdistetään run off -tilan alkuhetkeen eli päivämäärään Etuja ei pystytä yhtiön riskinkantokykyä vaarantamatta antamaan kerralla. Tämän vuoksi lupauksen määriteltiin tarkoittavan myös antamatta olevalle määrälle hyvitettävää osakesijoitusten tuotto-odotusta vastaavaa tuottoa. Osakesijoitusten tuotto-odotuksena pidetään tällöin valtion liikkeelle laskemien pitkien joukkovelkakirjalainojen korkoa lisättynä osakesijoitusten riskipreemiolla. Yhtiön nykyisen vakavaraisuusaseman perusteella on todennäköistä, että sen vakavaraisuuspääoman purulla pystytään antamaan erityislisäetuja enemmänkin kuin aikanaan ehdollisesti luvattu 840 miljoonaa euroa sille edellä kuvatulla tavalla liitettävine tuottoineen. Ehdollisen lupauksen ylittävä osa erityislisäeduista annetaan koko vakuutuskannalle lukuun ottamatta sairauskuluja korvaavia vakuutuksia. Viimeksi mainitut eivät saa niitä siksi, että ne ovat olleet pitkään tappiollisia. Niiden osalta pidättäydytään maksunkorotuksista, ellei pidättäytyminen ole kohtuutonta muiden vakuutusten kannalta. 10

13 Hallitus päättää uusista erityislisäeduista Suomi-yhtiön hallitus päättää uusista erityislisäeduista vuosittain. Niiden suhteen ei noudateta samanlaista jatkuvuutta kuin tavanomaisten lisäetujen osalta, vaan niitä annetaan sitä mukaa kuin yhtiön vakavaraisuustilanne sen sallii. Yhtiö ei myöskään esitä etukäteen mitään numeerista arviota näiden etujen vuotuisista määristä ja kehityksestä. Yhtiön hallitus on päättänyt, että tästä lähtien tarkastellaan vuosittain mahdollisuutta jakaa erityislisäetuja myös muille kuin edellä mainittuun vanhaan kantaan kuuluville vakuutuksille. Tällaisella toimintatavalla halutaan varmistaa se, että nämäkin edut jakautuisivat mahdollisimman tasapuolisesti eripituisen ajan jatkuvien vakuutusten kesken. Näiden erityislisäetujen antamisen käynnistyminen merkitsisi käytännössä vuotuisten asiakashyvitysten tason korottamista nykyiseltä tasolta. Tavanomaiset asiakashyvitykset ovat pääosin nollatasolla siksi, että laskuperustekorko jo yksistään antaa vakuutussäästöille nykyisenkaltaisella alhaisella korkotasolla niiden pitkäaikaista tuotto-odotusta vastaavan tuoton. 11

14 Sijoitustoiminta menestyi Sijoitustoiminnan tulos ylitti moninkertaisesti määrälliset tuottotavoitteemme. Menestyimme hyvin myös suhteessa markkinoiden kehitykseen. Sijoitusjohtaja Timo Hukka 05. SIJOITUSTOIMINTA Sijoitustoiminnan tuotto 17,5 prosenttia Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan markkinaehtoinen vuositulos oli erinomainen. Vuosituotto oli 17,5 prosenttia (8,6 prosenttia 2004). Euromääräisesti ilmaistuna sijoitustoiminta tuotti yhteensä miljoonaa euroa ja ylitti moninkertaisesti vastuuvelan korkovaateista, kilpailukykyisistä asiakashyvityksistä ja kohtuullisesta oman pääoman tuotosta johdetun 5,1 prosentin tuottotavoitteen. Merkittävä osa tuloksesta (449 miljoonaa euroa) on jo käytetty vastuuvelkaa kasvattaviin, ylimääräisiin asiakashyvityksiin sekä yhtiön tulevien toimintaedellytysten varmistamiseen. Yhtiö kuitenkin vaurastui, sen toimintapääoma kasvoi ja sijoitusriskien kantokyky parani. Suomi-yhtiön sijoitustoiminta menestyi hyvin verrattuna myös markkinoiden kehitykseen. Vertailuindeksit ylitettiin sekä osake- että korkosijoituksissa. Osakesijoitusten vuosituotto oli 59 prosenttia eli noin 750 miljoonaa euroa. Rahamarkkinasijoitukset ja joukkolainat tuottivat yhteensä 4,6 prosenttia eli noin 180 miljoonaa euroa. Osakkeisiin oli vuoden aikana sijoitettu keskimäärin noin 25 prosenttia taseesta ja korkosijoituksiin yhteensä noin 63 prosenttia. Kiinteistösijoituksissa tavoitteeksi asetettu 7,0 prosentin vuosituotto ylitettiin selvästi. Erityisen hyvin menestyivät sijoitukset kiinteistörahastoihin, jotka yksin tuottivat runsaat 16 prosenttia. Kokonaisuudessaan kiinteistösijoitukset tuottivat 8,5 prosenttia eli runsaat 30 miljoonaa euroa. Kiinteistösijoitusten osuus taseesta oli noin 6 prosenttia. Vaihtoehtoissijoituksiin eli raaka-aineisiin ja hedge-rahastoihin oli taseesta sijoitettu yhteensä noin 6 prosenttia. Hedgerahastoille vuosi oli haastava. Siitä huolimatta tavoitteeksi asetettu 10 prosentin vuosituotto saavutettiin. Raaka-ainesijoitukset tuottivat 22 prosenttia. Kokonaisuudessaan vaihtoehtoissijoitusten tuotto oli runsaat 40 miljoonaa euroa. 12

15 Määrätietoinen Pohjola-omistus johti erinomaiseen lopputulokseen Kesällä 2004 tehdyn, Henki-Pohjolan kannansiirtoon liittyneen optiosopimuksen perusteella Suomi-yhtiö osti vuoden 2005 alussa Ilmariselta 16 prosentin osuuden Pohjolasta. Kaupan seurauksena Suomi-yhtiön omistus Pohjolasta nousi lähes 50 prosenttiin ja koko Pohjola-omistuksen senhetkinen markkina-arvo runsaaseen 600 miljoonaan euroon. Syyskuussa 2005 Suomi-yhtiö ja Ilmarinen myivät kumpikin Pohjola-osakkeensa OKOlle. Kauppahinta oli Suomi-yhtiön osalta runsaat miljoonaa euroa. Kauppa oli osa mittavaa toimialajärjestelyä, jonka seurauksena OP-ryhmästä on nyt muodostumassa varteenotettava, kaikki keskeiset finanssipalvelut kattava, kotimainen vaihtoehto pohjoismaisille kilpailijoilleen. Suomi-yhtiölle Pohjola-osakkeiden myynti oli pitkäaikaiseen omistukseen ja määrätietoiseen omistajaohjaukseen perustuvan toiminnan huipennus. Vaikka osakkeista nyt saatu vuosituotto, osinkoineen runsaat 425 miljoonaa euroa, kohdistuukin pelkästään kuluneeseen vuoteen, merkittävä osa siitä perustui toimenpiteisiin ja suunnitelmiin, jotka oli tehty jo huomattavasti aiemmin. Toisaalta osakkeensa myymällä yhtiö varmisti sen, että vuosien mittaan aikaansaatu positiivinen arvonkehitys ei mahdollisen tulevan kurssilaskun seurauksena häviä. Näin ollen ansaittu vakavaraisuuden lisäys oli luonteeltaan pysyvää ja oli käytettävissä turvallisesti ylimääräisiin asiakashyvityksiin ja tulevien toimintaedellytysten parantamiseen. Aktiivinen riskinotto palkittiin Kahden aikaisemman vuoden tapaan vuoden 2005 sijoitusympäristö suosi riskisijoituksia. Korot pysyivät alhaisina eikä kohonnut energian hinta yksinään kyennyt aiheuttamaan pääomamarkkinoita merkittävästi uhkaavaa inflaatiota. Runsas likviditeetti ja matala korkotaso suosi velkavivun käyttöä. Kiinteistörahastot ja pääomasijoitukset menestyivät. Osakekurssit nousivat lähes kaikkialla. Pääomasijoituksissa teolliset ostajat olivat aktiivisia ja olosuhteet irtaantumisille suotuisat. Valuuttamarkkinat pysyivät rauhallisena. Joukkolainat olivat kalliita, mutta korkotaso oli siitä huolimatta edelleen laskeva. Riskinotto palkittiin myös korkomarkkinoilla. Riskiä karttavia sijoittajia hämmensivät jälleen erilaiset näkemykset, jotka koskivat muun muassa Yhdysvaltain asuntomarkkinoita ja yksityistä kulutusta. Yhdysvaltain vaihtotaseja budjettivajeen rahoitushuolet painoivat ja öljyn ja kullan hintakehitykset huolettivat. Lisäksi vuoden kuluessa toteutunut korkokäyrien voimakas loiventuminen on usein ennakoinut talouskasvun hiipumista. Edelleen uhka Kiinan talouden ylikuumenemisesta sekä epävarmuus Japanin orastavan talouskasvun kestävyydestä pitivät sijoittajia varpaillaan. Uhkat eivät kuitenkaan toteutuneet, korkotaso pysyi matalana ja lyhyiden korkosijoitusten tuotto heikkona. Turvallisiksi koetut yleisindeksit menestyivät monin paikoin heikommin kuin marginaalisektorit. Riskin välttely ja passiivisuus heikensivät tuloksia. Uusi liiketoimintamalli tuo haasteita Syksyllä 2004 Suomi-yhtiön hallitus hyväksyi yhtiön uudet liiketoimintaperiaatteet. Niiden mukaan yhtiön nettovarallisuus jaetaan aikanaan vakuutuksenottajille erityislisäetuina. Varallisuutta jaetaan pääsääntöisesti sitä mukaa kuin yhtiöön vastuuvelan alentumisen tai sijoitustoiminnan tuloksen kautta syntyy pääomaa, jota ei tarvita tuotoltaan kilpailukykyiseen sijoitusportfolioon sisältyvien riskien kattamiseen. Liiketoimintaperiaatteita laadittaessa yhtiön sijoitustoiminnan tuottovaatimus johdettiin asiakkaan vaihtoehtoistuoton perusteella. Yhtiöön pidätettävälle toimintapääomalle asetettiin osakesijoitusta vastaava tuottovaatimus. Tämän jälkeen vahvistettiin tuottovaatimuksen täyttävä tavoiteportfolio, arvioitiin sijoitusriskin määrä ja määriteltiin yhtiön vähimmäispääoman tarve. Tuottovaatimus vahvistetaan vuosittain. Uudet päätökset, toimenpiteet, suunnitelmat ja tavoitteet merkitsevät muuttuessaan aina haasteellisia muutoksia sijoitustoimintaan. Sijoituskannan rakenne sekä toiminnan tavoitteet ja menettelyt on sopeutettava muuttuneeseen tilanteeseen. Viime vuonna oli ensin luotava tilaa aiempaa suuremmalle Pohjolan omistukselle ja huolehdittava siitä, ettei osakeriski kokonaisuudessaan ylitä sallittuja enimmäisrajoja. Osakkeita myytiin ja osakeriskiltä suojauduttiin. Pohjolan osakkeiden myynti puolestaan edellytti suunnitelmaa kauppahinnan uudelleensijoittamisesta siten, että yhtiö säilyttää kykynsä pitkäaikaisten tuottotavoitteidensa saavuttamiseen. Välittömästi kaupan jälkeen osakeriskiä ryhdyttiin kasvattamaan uudelleen asteittain. Korkosalkun rakennetta muokattiin vastaavasti sekä toiminnan aktiivisuutta lisättiin entisestään. Kiinteistösijoitusten osalta jatkettiin jo pari vuotta kestänyttä salkun arvopaperistamista. Alkuvuodesta yhtiön omistamat metsät myytiin Metsäliiton, Suomi-yhtiön ja MTK:n yhdessä omistamalle Finnsilva Oyj:lle. Myöhemmin yhtiön entinen pääkonttori osoitteessa Lönnrotinkatu 5 myytiin saksalaiselle kiinteistörahastolle. Rahastomuotoisten kiinteistösijoitusten osuutta lisättiin. Muutokset heijastuivat myös vuoden 2006 sijoitussuunnitelmaan, jonka rakenne ja sisältö päivitettiin. Sijoitustoiminnan perustavoitteet ennallaan Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan keskeiset tavoitteet ja tehtävät ovat säilyneet ennallaan huolimatta sijoituskannan ja taseen rakenteen merkittävistä muutoksista. Yhtiön sijoitustoimintaa hoidetaan yhä pitkäjänteisesti, turvaavasti ja tuottavasti. Hyvän tuloksen seurauksena yhtiön suhteellinen vakavaraisuus kohentui entisestään. Sijoitusriskin kantokyky on nyt hyvä. Vallitsevaan korkotasoon suhteutettuna pitkäaikaiset tuottotavoitteet vaikuttavat haasteellisilta. Sen takia toiminnan tuottavuus korostuu jatkossa. Sijoitusmarkkinoiden heilahtelut heijastuvat sijoitussalkkujen tuottoon sekä vaikuttavat yhtiön vakavaraisuuteen ja kil- 13

16 pailukykyyn. Vaikeissa olosuhteissa korostuvat turvaavuus ja vakavaraisuuden säilyttäminen. Silloin on tärkeämpää välttää tappiota kuin tavoitella tuottoa. Jos siinä onnistutaan, voidaan hyvinä aikoina nostaa ensisijaiseksi tavoitteeksi tuoton tavoittelu riskin minimoinnin sijasta. Riskilaskentaa kehitettiin Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntöjen muutostrendi (International Financial Reporting Standards eli IFRS) on osaltaan johtanut siihen, että riskilaskennassa on varsinaisten sijoitusriskien ohella otettava huomioon myös vastuuvelan markkina-arvon laskennalliset muutokset. Vaikka Suomi-yhtiö ei muutoin ole vielä siirtynyt IFRS-laskentaan kirjanpidossaan, huomioidaan riskilaskennassa vastuuvelkaa arvostettaessa laskuperustekoron poikkeaminen markkinakoroista. Sitä koskevat muutokset otetaan siis huomioon yhtiön käytettävissä olevaa riskinkantokykyä laskettaessa. Vuonna 2005 Suomi-yhtiön sijoitustoiminnassa painottui edelleen tuoton tavoittelu riskin minimointia enemmän. Yhtiön vakavaraisuus oli hyvä. Tuloskehitys jatkui suotuisana koko vuoden. Siten vakavaraisuus koheni entisestään ja mahdollisti tuottohakuisen riskinoton. Erityisen hyvät mahdollisuudet tähän tarjoutuivat loppuvuodesta sen jälkeen, kun Pohjolan osakkeisiin sisältynyt myyntivoitto oli kotiutettu aiemmin ennakoitua suurempana. Sijoitussuunnitelma ohjaa toimintaa Suomi-yhtiön sijoitustoimintaa ohjataan hallituksen hyväksymällä sijoitussuunnitelmalla. Siinä vahvistetaan muun muassa sijoitustoiminnan tuotto- ja likviditeettitavoitteet, jotka on johdettu vastuuvelan luonteesta ja rakenteesta. Siinä määritellään myös riskinkantokyvyn ja sijoitusriskien mittaus- ja laskentatapa. Riittävän hajautuksen turvaamiseksi suunnitelmassa vahvistetaan enimmäis- ja vähimmäismäärät kullekin omaisuusluokalle. Lisäksi siinä määritellään valuuttahallinnon periaatteet. Myös sijoitusorganisaatio ja sen toimivaltuudet kuvataan. Suomi-yhtiön hallitus, johto ja asiantuntijat vastaavat sijoitustoiminnan suunnittelusta, strategisesta ohjauksesta sekä yhteistyökumppanien valinnasta ja valvonnasta. Pohjola Asset Management Oy on tuottanut Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan tarvitsemat kirjanpito- ja raportointipalvelut sekä suuren osan riskienhallinnan ja salkunhoidon palveluista. Pohjola Kiinteistösijoitus Oy huolehtii Suomi-yhtiön kiinteistöjen ylläpitoon ja hallintoon liittyvistä operatiivisista tehtävistä joko itse tai omien alihankkijoidensa kautta. On sovittu, että uudessa tilanteessa OKO konsernina huolehtii Suomi-yhtiön varainhoitopalvelujen jatkumisesta ennallaan. Tästä huolimatta sopeutuminen päävarainhoitajan toiminnassa ja toimintatavoissa tapahtuviin muutoksiin on yksi sijoitustoiminnan ohjauksen suurista haasteista vuonna Suomi-yhtiö on ulkoistanut Pohjola-OKO-ryhmän ulkopuolelle kokonaan tai osittain muun muassa pääomasijoitusten, epäsuorien kiinteistösijoitusten ja absoluuttiseen tuottoon tähtäävien rahastojen valinnan. Kehittyville markkinoille ja pienyhtiöihin sijoittavista rahastoista osa kuuluu OP-ryhmälle tai sen yhteistyökumppaneille, osa on ulkopuolisia. Suomiyhtiön tavoitteena on löytää aina kuhunkin tehtävään parhaiten perehtynyt varainhoitaja. Sijoitusten jakauma, markkina-arvot milj. e % Rahamarkkina 360,9 5,4 % Joukkolainat 4 074,7 61,2 % Valtio 2 844,2 42,7 % Investment grade 789,6 11,9 % High yield ja emerging market debt 206,0 3,1 % Vaihtovelkakirjalainat 235,0 3,5 % Osakkeet yhteensä 1 402,9 21,1 % OKO 246,3 3,7 % Suomi 192,6 2,9 % Kehittyneet markkinat 413,5 6,2 % Kehittyvät markkinat 283,9 4,3 % Käyttöomaisuus ja ei-noteeratut 34,3 0,5 % Pääomasijoitukset 232,4 3,5 % Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä 389,9 5,9 % Hedge fundit 177,8 2,7 % Raaka-aineet 212,1 3,2 % Kiinteistöt 425,3 6,4 % Suorat 309,7 4,7 % Epäsuorat 115,6 1,7 % Yhteensä 6 653,7 100,0 % 14

17 Noteerattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma 2005 % Suomi 39 Muu Eurooppa 14 USA 9 Japani 13 Kehittyneet markkinat yhteensä 36 Kehittyvät markkinat 25 Osakkeet yhteensä 100 Merkittävimmät rahastosijoitukset Markkina-arvo Pimco Global Investment Grade Credit Fund, Inst Inc Aviva Global Convertible Bond Fund Pohjola Raaka-aine B SISF Strategic Bond Schroder Tokyo Fund - Acc JPY Pohjola Euro Yrityslaina B (kasvu) Opstock Euro Bond Index A (kasvu) Pohjola Vaihtovelkakirjalaina B (kasvu) Parvest Japan Small Cap Inst Pohjola US 500 Plus B Pohjola Korko Plus Fidelity Emerging Markets Fund PIMCO GIS Emerging Markets Institutional Acc OP-Euro Yrityslaina A (kasvu) Pohjola Kehittyvät Korkomarkkinat R2 Crystal Fund Evli Europe Quant Index B IXIS Loomis Sayles Senior Loan Class S SISF Pacific Equity Class C - Dist OP-Euro Obligaatio A (kasvu)

18 06. HALLINTO Hyvä hallintotapa Suomi-yhtiössä Suomi-yhtiön toiminta perustuu voimassa olevien lakien sekä niiden nojalla annettujen viranomaismääräysten ja muiden normien noudattamiseen. Suomi-yhtiö noudattaa keskinäiselle yhtiölle soveltuvalla tavalla listayhtiöille annettua suositusta hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance). Yhtiökokous Suomi-yhtiön yhtiökokouksena toimii vakuutuksenottajien keskuudestaan vaalilla valitsema 75-jäseninen edustajisto. Edustajiston jäsenille tiedotetaan yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista kokouskutsulla. Toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja yleensä valtaosa muistakin hallituksen jäsenistä on läsnä yhtiökokouksessa. Yhtiöllä ei ole vielä käytäntöä siitä, onko jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa. Tämä johtuu siitä, että yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet vasta vuoden 2007 kokouksesta alkaen. Edustajisto kokoontui vuonna 2005 yhden kerran. Edustajiston nykyinen kokoonpano on esitetty oheisella sivulla. Hallintoneuvosto Yhtiöllä on hallintoneuvosto vuoden 2007 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu hallinnon valvonta, ohjeiden antaminen, lausunnon antaminen tilinpäätöksestä ja hallituksen valinta. Yhtiökokous päättää niin hallintoneuvoston jäsenistä kuin heidän vuosi- ja kokouspalkkioistaankin. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2005 neljä kertaa. Hallintoneuvoston nykyinen kokoonpano on esitetty oheisella sivulla. Hallitus Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan 4-7 jäsentä. Tämänhetkinen jäsenmäärä on viisi. Hallituksen jäsenet valitsee hallintoneuvosto kahden vuoden toimikaudeksi, kuitenkin korkeintaan vuoden 2007 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Mainitusta yhtiökokouksesta alkaen hallituksen jäsenet valitsee seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen jatkuvaksi ajaksi yhtiökokous. Hallituksen kuukausi- ja kokouspalkkioista päättää sen valitseva hallintoelin. Hallitukseen valittavalla jäsenellä on oltava sellainen vakuutustoiminnan sekä talouselämän tai liiketalouden tuntemus, jota yhtiön hallitustehtävien hoitaminen edellyttää. Jäseneltä ei edellytetä yhtiön osakkuutta, yläikärajaa ei ole eikä uudelleenvalintaa ole rajoitettu. Nykyisiä hallituksen jäseniä koskevat tiedot on esitetty kohdassa oheisella sivulla. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus on laatinut itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Tehtävänsä toteuttamiseksi hallitus päättää Suomi-yhtiön strategiasta ja valvoo sen toteuttamista päättää yhtiön vakuutusliikkeen tuottaman ylijäämän ja vapaan oman pääoman käytöstä vakuutuksenottajille annettaviin erilaisiin lisäetuihin tekee yhtiökokoukselle esityksen yhtiön tuottaman voiton käytöstä tai tappion käsittelystä hyväksyy sijoitussuunnitelman, jonka osana määritellään muun muassa sijoitusvaltuudet ja raportointi hyväksyy toimintasuunnitelmat, tavoitteet ja budjetit sekä valvoo niiden toteutumista hyväksyy riskienhallintasuunnitelman päättää merkittävistä yrityskaupoista, omaisuuden myynneistä ja sopimuksista nimittää ja vapauttaa toimitusjohtajan ja tämän sijaisen ja päättää heidän palkoistaan ja eduistaan sekä muista työsuhteen ehdoista päättää johdon ja henkilöstön palkitsemis- ja kannustusjärjestelmistä päättää jälleenvakuuttajien valinnasta ja jälleenvakuutuksen hajauttamista koskevista periaatteista asettaa vaalilautakunnan edustajiston vaaleja varten Hallitus kokoontui 12 kertaa vuonna Poissaoloja ei ollut yhtään. Osallistumisprosentti oli siten 100. Työskentelynsä tehokkuuden takaamiseksi hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Hallitus ei ole asettanut erillisiä valiokuntia. Toimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmä Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa johtamalla yhtiön liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja valvoo, että yhtiö toimii lain, viranomaismääräysten, hyvän vakuutustavan ja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Hän on kuitenkin läsnä hallituksen kokouksissa. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtoryhmä. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä on esitelty oheisella sivulla. Palkitseminen Yhtiöllä on tulospalkkiojärjestelmä, jonka piiriin kuuluu yhtiön koko henkilöstö. Hallitus ei kuulu palkitsemisjärjestelmän piiriin. Hallitus on hyväksynyt palkitsemisjärjestelmän ja se päättää vuosittain sekä tuloskriteereistä että niiden toteutumisasteesta, johon tulospalkkiot perustuvat. 16

19 Tulospalkkioiden suuruuden pääperusteena on tilivuonna aikaansaatu yhtiön nettovarallisuuden muutos lisättynä vakuutuksenottajille annettujen lisäetujen määrällä. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten maksimitulospalkkio on kuuden kuukauden palkka. Suomi-yhtiö kertoo tilinpäätöksensä liitetiedoissa maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrän toimielimittäin. Yhtiön näkemyksen mukaan tämä informaatio on riittävä keskinäisen yhtiön kohdalla. Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus Yhtiön noudattamia riskienhallintaperiaatteita on selvitetty erikseen tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhtiön toiminnalle on ominaista useimpien käytännön toimintojen ulkoistaminen. Ulkoistamista hallitaan ulkoistamissopimuksilla. Näissä sopimuksissa on sovittu myös yhtiön ja ulkoistetun palvelun tuottajan välisestä vastuunjaosta ongelmatilanteissa. Ulkoistetun palvelun tuottajan sisäisen tarkastuksen tehtävä on valvoa, että palveluntuottaja toimii sopimuksen mukaisesti. Suomi-yhtiöllä ja sen tilintarkastajilla on oikeus saada yhtiön tilintarkastuksen sekä sisäisen valvonnan ja tarkastuksen tarvitsemat tiedot ulkoistetun palvelun tuottajalta. Tilintarkastus Hallitus valmistelee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajaksi. Vuonna 2005 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajiksi KHT-yhteisö Pricewaterhouse- Coopers Oy:n ja KHT Leena Rajalan. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Juha Wahlroos. Tilintarkastusyhteisölle ja samaan konserniin kuuluville yhteisöille maksettiin vuonna 2005 palkkiota tilintarkastuksesta euroa ja erilaisesta neuvonnasta ja konsultoinnista euroa. Palkkiot sisältävät arvonlisäveron. Viranomaisvalvonta Suomi-yhtiötä valvoo Vakuutusvalvontavirasto, jonka tavoitteena on vakuutus- ja eläkelaitosten vakaa toiminta sekä luottamuksen säilyminen vakuutustoimintaan. Lisätietoja Tiedottaminen Yhtiöllä on omat kotisivut Internetissä. Suomenkielisillä kotisivuilla esitetään listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan suosituksen mukaiset asiakokonaisuudet siltä osin kuin ne ovat relevantteja keskinäiselle yhtiölle. Keskinäisyyden vuoksi relevantteja tietoja eivät ole osakkeisiin ja osakkeenomistajiin liittyvät tiedot. 17

20 Edustajiston kokoonpano Ensimmäinen vuosiluku on edustajatoimen alkamisvuosi ja jälkimmäinen nykyisen toimikauden päättymisvuosi. I Vaalipiiri Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo Arja Alho, kansanedustaja Siuntio; , Harry Bogomoloff, toimitusjohtaja Helsinki; Hanna-Leena Hemming, kansanedustaja Espoo; Tuulikki Juusela, työyhteisövalmentaja Vantaa; Aila-Marja Leistén, toimittaja Helsinki; Jarmo Leppiniemi, professori Helsinki; Raili Leppiniemi, yrittäjä Helsinki; Johanna Lohivesi, KTM Espoo; Pauliina Lunna, toimitusjohtaja Espoo; Jouni Mykkänen, toimitusjohtaja Espoo; Suvi Rihtniemi, diplomi-insinööri Helsinki; , Riitta Saarikangas, yrittäjä Kerava; Pär Stenbäck, ministeri Espoo; Kaarina Suonperä, tiedottaja Vantaa; Ritva Sänkiaho, sosionomi Helsinki; Mikko Viitasalo, professori Helsinki; Markku Weckman, ylikonstaapeli Vantaa; Ben Zyskowicz, kansanedustaja Helsinki; II Vaalipiiri Uusimaa ja Itä-Uusimaa ensimmäiseen vaalipiiriin kuuluvia kuntia lukuun ottamatta sekä Varsinais-Suomi, Satakunta ja Ahvenanmaa. Olavi Ala-Nissilä, kansanedustaja Loimaa; ( asti) Peik Eklund, VTM Parainen; Mikko Elo, kansanedustaja Pori; Kaija Hartiala, apulaiskaupunginjohtaja Turku; Mikko Hatanpää, maanviljelijä Noormarkku; Marjatta Hyttinen, ylilääkäri Salo; Reijo Kallio, kansanedustaja Rauma; Ilkka Kanerva, eduskunnan varapuhemies Turku; , Jaana Laitinen-Pesola, puheenjohtaja Pori; , Tuula Piekka, pankinjohtaja Kaarina; Virpa Puisto, kansanedustaja Turku; Outi Rannikko, aluetoimitsija Rusko; Pekka Ruola, kunnallisneuvos Turku; Erkki Saario, agrologi Vihti; Juhani Uusitalo, maanviljelijä Perniö; Pekka Viljanen, agrologi Vihti; III Vaalipiiri Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi Sirpa Antila, kirurgi Jyväskylä; Anja Kaislo, kauppias Jämsä;

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan asiakashyvityksen vuodelta 2014 on päättänyt Suomi-yhtiö.

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

Sijoitustoiminta. Sijoitustoiminnan tulos ylitti yhtiön tuottotavoitteen, joka on johdettu vastuuvelan korkovaateista, kilpailukykyisistä

Sijoitustoiminta. Sijoitustoiminnan tulos ylitti yhtiön tuottotavoitteen, joka on johdettu vastuuvelan korkovaateista, kilpailukykyisistä VUOSIKERTOMUS 2006 Sisältö 1. Lyhyesti 2. Tapahtumia 3. Toimitusjohtajan katsaus 4. Asiakasedut 5. Sijoitustoiminta 6. Hallinto 7. Tilinpäätös 8. Yhteystiedot Toimitusjohtajan katsaus Saavutimme asettamamme

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 1 Avainlukuja 2012 2011 2010 2009 2008 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 243,7 1 122,4 1

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 1 Avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 326,3 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 311,9 1 243,7 1

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Avainluvut 2010 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 126,2 1 096,3 1 088,9 968,1 889,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 031,6 979,5 889,7 780,8

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2009

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2009 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2009 Pitkän aikavälin tavoite Mandatum Lifen tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2015 Försäkringsaktiebolaget Garantia Garantia Insurance Company Ltd Kluuvikatu 3 Glogatan 3 Kluuvikatu 3 PL 600, 00101 Helsinki PB 600, 00101

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2010

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2010 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2010 Pitkän aikavälin tavoite Mandatum Lifen tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 2011

Eteran osavuosiraportti 2011 Eteran osavuosiraportti 2011 Tiivistelmä tunnusluvuista 1.1. 30.6.2011 1.1. 30.6.2010 1.1. 31.12.2010 Vakuutusmaksutulot, milj. 276 249 570 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 31.3.2016 26.4.2016 Vahva vakavaraisuus suojasi markkinoiden heilunnalta 9,1 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 41,1 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, -1,4 % Sijoitusten tuotto 860 000 Suomalaisen

Lisätiedot

Tapiola-ryhmä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy

Tapiola-ryhmä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2009 Tapiola-ryhmä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA 2014 2013 2014 2013 Liikevaihto milj. 415 323 408 320 Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj. 43 50 43 50 Liikekulut milj. 15 12 15 12 Korvaustoiminnan hoitokulut milj.

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 0,9% Parhaiten tuottivat korkosijoitukset 2,4 % Vakavaraisuus 26,8% TyEL-palkkasumma 1 677,0 milj. YELtyötulo 251,9

Lisätiedot

10 vuoden korkotasoja

10 vuoden korkotasoja Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta Pitkän aikavälin tavoite Mandatum Lifen tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 1(6) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,6 % Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,6 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,4-kertainen vakavaraisuusrajaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 30.6.2007 Eläke-Fennian avainlukuja 1.1.-30.6.2007 1.1.-30.6.2006 1.1.-31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 474,1 444,2 889,3 Maksetut eläkkeet, milj. e 334,1 312,3 631,3 Sijoitusnettotuotot

Lisätiedot

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015. Kari Stadigh Konsernijohtaja

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015. Kari Stadigh Konsernijohtaja Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015 Kari Stadigh Konsernijohtaja Tulos ennen veroja kasvoi kautta linjan milj. 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 929 931 Sampo-konsernin tulos

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja Evli Pankki Oyj Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja 31.8.2016 Evli on sijoittamiseen erikoistunut yksityispankki, joka auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjola-konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Sijoitusmessut 12.11.2008 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjolan liiketoimintarakenne 2 Pohjola-konserni Pankkitoiminta Varainhoito Vahinkovakuutustoiminta

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2016 Toimitusjohtaja Timo Ritakallio @ritakti 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2016 Suomen talous- ja työllisyyskehitys oli vaatimatonta, mikä heijastui

Lisätiedot

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto SISÄLLYS Sijoitusmarkkinat Kaupungin sijoitusomaisuus Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2016

Varman tilinpäätös 2016 Varman tilinpäätös 2016 15.2.2017 Tasapainoinen ja vahva vuosi 2016 Vakavaraisuuspääoma, 10,2 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 42,9 mrd. Sijoitusten tuotto 4,7 % Suomalaisen työeläketurva 870 000 Maksutulo,

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä

Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TAKANA TULOKSEKAS VUOSI Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä Oma Säästöpankin markkina-asema jatkoi vahvistumistaan viime vuonna. Tahtotilamme jatkon suhteen on selkeä,

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

!!!Investors House Oyj!!!!Toimitusjohtaja Petri Roininen!

!!!Investors House Oyj!!!!Toimitusjohtaja Petri Roininen! Osavuosikatsaus 1-3/2016 Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen Toimintaympäristöstä Suomen talous ja asuntojen hinnat polkivat paikallaan Matala korkotaso poikkeuksellinen + rahan kohtuullinen

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta milj

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta milj TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA 2015 2014 2015 2014 Liikevaihto milj. 343 415 338 408 Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta milj. 27 43 27 43 Liikekulut milj. 10 15 10 15 Korvaustoiminnan hoitokulut

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 2 Sisältö Strategian tarkistuksen perusteet 3 Konsernin liiketoimintarakenne

Lisätiedot

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA [pp.kk.2016] 1. Osapuolet Tämän sopimuksen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän purkamisesta (jäljempänä Sopimus ) ovat laatineet jäljempänä

Lisätiedot

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus 2011 vaiheikas vuosi Aktialle Liikevoitto (milj. euroa) Osakekohtainen tulos laski 0,53 (0,83) euroon 77,9 Muuttumaton osinko 0,30 euroa/osake

Lisätiedot

2016 2015 2014 2013 2012 ARKISTO

2016 2015 2014 2013 2012 ARKISTO Pörssitiedotteet Pvm 2016 2015 2014 2013 2012 ARKISTO Pörssitiedotteet 8.12.2011 ASPON PÄÄOMAMARKKINAPÄIVÄ 8.12.2011 8.12.2011 ASPO TARKENTAA NÄKYMIÄÄN VUODELLE 2011 8.12.2011 ASPO-KONSERNIN LEIPURIN OSTAA

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2010 7.2.2011 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2010 oli 138,8

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj. ( lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu Aamiaistilaisuus Evli Pankissa Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OKO Pankki Oyj. ( lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu Aamiaistilaisuus Evli Pankissa Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 OKO Pankki Oyj (1.3.28 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu 27 Aamiaistilaisuus Evli Pankissa15.2.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Asiakasliiketoiminnan kasvu jatkui vahvana ja konsernin tulos

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy Pohjola-konserni Aamiaistilaisuus 9.5.28 Enskilda Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy 2 Pohjola-konserni Kasvu jatkui vahvana Kannattavuus parani asiakasliiketoiminnoissa Maksuvalmiusreservin

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Sijoitusten hoitopalvelu

Sijoitusten hoitopalvelu Sijoitusten hoitopalvelu Vaurastuminen kuuluu kaikille, oma salkunhoitaja jokaiselle. Aktiivista huolenpitoa sijoituksillesi Sijoitusten hoitopalvelu tarjoaa sinulle uudenlaista varojen hoitoa, olitpa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies 30.10.2008 Q1-Q3/2008 ja Q3/2008 lyhyesti Q1-Q3/2008 lyhyesti Konsernin toimintojen uudelleenjärjestely on saatu pääosin päätökseen ja keskitymme pääliiketoimintamme

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Korkotason laskusta huolimatta henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvällä tasolla

Korkotason laskusta huolimatta henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvällä tasolla Verkkoartikkeli 1 (5) Korkotason laskusta huolimatta henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvällä tasolla Kirjoittajat: Heli Birling, matemaatikko; Mikko Sinersalo, riskiasiantuntija Henkivakuutusyhtiöiden

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2011 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2011 Tilintarkastamaton 15.2.2012 Eläke-Tapiola ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2011 Kokonaistulos oli - 521,2

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj. Yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OKO Pankki Oyj. Yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen OKO Pankki Oyj Yhtiökokous 27.3.2007 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 OKO-konsernin strategia 2006-2009 Visio Suomen vetovoimaisin ja menestyvin finanssipalveluyritys Taloudellisen lisäarvon luominen

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot

Tilinpäätöskalvot Tilinpäätöskalvot 2014 26.2.2014 Tuloslaskelma milj. euroa 2014 2013 Maksutulo 5 171 5 050 Eläkemeno -4 361-4 141 RAHOITUSKATE 811 908 Sijoitusten nettotuotto 3 376 2 629 Lakisääteiset nettomaksut -7-7

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016

OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016 Isabella ja Pia, elämäntapaprinsessat 99 m 2 3h, k, kph, p ja sauna Kalasatama SATO Oyj/Saku Sipola OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016 21.4.2016 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2016 1 SISÄLLYS SATO lyhyesti Toimintaympäristö

Lisätiedot

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous Kari Stadigh Konsernijohtaja

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous Kari Stadigh Konsernijohtaja Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2016 Kari Stadigh Konsernijohtaja Hyvä tulos kaikilla liiketoiminta-alueilla Milj. 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 Sampo-konsernin tulos ennen

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2006

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2006 LEHDISTÖTIEDOTE 1/2007 1 (7) 7.3.2007 VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2006 Vakuutuslaitosten vakavaraisuus kehittyi suotuisasti vuoden aikana. Vakavaraisuuslukuihin

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2012 5. Toimintaympäristö 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 35 kaupunkia 750 kohdetta

Lisätiedot

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ Sari Ropponen 11.10.2016 Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus VAKUUTUSMATEMAATIKON ASEMA TUNNISTETTU TÄRKEÄKSI yhtiölaki (2008/521) 6.

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia. Tilinpäätöstiedote vuodelta 2013 1 Osuuskunta KPY konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1.-31.12.2013 Vuoden 2013 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 247,0 miljoonaa euroa (216,1 miljoonaa euroa vuonna

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä 31.12.2004 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 Asuntosijoitusyhtiö SATOn vuokra-asuntojen kysyntä kasvanut YHTEENVETO AJALTA 1.1.- 30.9.2008 (1.1. 30.9.2007) Konsernin liikevaihto oli 183,4 (191,7) milj. ja liikevoitto

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

ILMARISEN VUOSI 2016

ILMARISEN VUOSI 2016 ILMARISEN VUOSI 2016 ILMARINEN VUONNA 2016 Hyvä sijoitustuotto epävarmoissa markkinaolosuhteissa Vakavaraisuus säilyi vahvana, kustannustehokkuus parani. Asiakashyvitykset ennätystasolla. Asiakasmäärä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 52.9% edellisvuodesta ollen EUR 37.1m (EUR 24.3m /2) Ensimmäisen vuosineljänneksen

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot