TULEVAISUUS UUSIKSI. Perhe- ja psykoterapeutti Pirjo Kiiskinen: Okei-vanhempi kuuntelee lasta oikeasti

Transkriptio

1 TULEVAISUUS UUSIKSI Perhe- ja psykoterapeutti Pirjo Kiiskinen: Okei-vanhempi kuuntelee lasta oikeasti Köyhyys ajoi Shantonan lapsityöläiseksi Apumme tavoittaa Syyrian lapset ja äidit

2 PÄÄKIRJOITUS Hyvä lukija PELASTAKAA LASTEN Maailman äitien tila -raportti sai paljon julkisuutta toukokuussa eikä vähiten siksi, että siinä Suomen todettiin jälleen olevan maailman paras maa äideille. Tiedotusvälineet kertoivat raportin pohjalta runsaasti myös äitien tilanteesta maissa, joissa terveydenhuollon taso ja saatavuus on huono. Suurin osa äitien ja lasten kuolemista olisi estettävissä yksinkertaisilla ja edullisilla keinoilla. Viimeksi Etiopian syrjäisissä kylissä käydessäni näin siitä monta esimerkkiä. Ohitseni kulki yhtenä varhaisena aamuna miehiä, jotka kuljettivat paareilla viimeisillään raskaana olevaa naista terveysklinikalle. Maaseudun klinikoilla ei välttämättä ole omaa lääkäriä, mutta sieltä löytyy terveystyöntekijä, puhdasta vettä ja joitain tärkeitä hoitotarvikkeita. Etiopian matkallani näin, kuinka äitiysterveyttä voi edistää muutenkin kuin terveydenhuoltoa kehittämällä. Tapasin toiminnassamme mukana olevia lapsia, jotka kertoivat, kuinka he yhdessä aikuisten kanssa ovat kääntäneet lapsiavioliittojen määrän laskuun kylässään. Tämä on merkittävää edistystä, sillä kehitysmaissa menehtyy vuosittain kymmeniätuhansia tyttöjä raskauteen tai synnytykseen. Liian nuoret äidit synnyttävät usein ennenaikaisesti ja sillä voi olla vakavia seurauksia lapselle. Lapsikerholaiset olivat myös mukana toiminnassa, jolla saadaan lapset, erityisesti tytöt kouluun. Koulua käynyt tyttö menee yleensä myöhemmin naimisiin, osaa käyttää terveyspalveluja ja saa terveempiä lapsia. Äitiys- ja lapsikuolemat ovat maailmassa lähes puolittuneet vuodesta Kehitys on kuitenkin ollut epätasaista ja liian hidasta. Pelastakaa Lapset haluaa siksi, että maailma ottaisi yhteiseksi tavoitteekseen estää kaikki turhat äitien ja lasten kuolemat. Äitien ja lasten pitäisi jäädä henkiin riippumatta siitä, missä he asuvat. Max Holm vastaava toimittaja Tulevaisuus uusiksi -raportti kertoo Pelastakaa Lapset ry:n työstä lasten ja lapsiperheiden hyväksi Suomessa, maamme lähialueilla ja maailman köyhimpiin kuuluvissa maissa sekä maissa ja alueilla, joiden väestöä uhkaa tai on kohdannut luonnonkatastrofi tai konflikti. Raportti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa: toukokuussa ja marraskuussa. Painettu PeFC-sertifioidulle ympäristöystävälliselle paperille. Kirjoittajat: Max Holm, Eeva Johansson, Anna-Maria Heikkinen, Markku Juntunen, Sanna Karvonen, Kirsi Peltola ja Teija Laakso Osoite: Koskelantie 38, Helsinki Puhelin: , faksi Sähköposti: Ulkoasu: Hannu Karjalainen, Hanemedia Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy Pelastakaa Lapset, 2014 Keräyslupa: Poliisihallitus 2020/2013/2544, voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. ISSN Pelastakaa Lapset on Suomen ulkoministeriön kumppanijärjestö. Kansikuva: Karin Beate Nosterud/Pelastakaa Lapset TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus 3 Uutisia lyhyesti 4 5 Okei-vanhempi kuuntelee lasta oikeasti 6 Apumme tavoittaa Syyrian lapset ja äidit 7 Clare haaveilee koulusta ja kotiinpaluusta 8 Lastentarha muutti Sylvien elämän 9 Köyhyys ajoi Shantonan lapsityöläiseksi 10 Avoimuutta kotimaisiin adoptioihin 11 Sijaisperheiden avatut elämät 12 Minusta tulee opettaja 13 Pandey auttaa lapsia pelastuspartiossa 14 Mitä kuuluu Alvinille? 15 Apumme tavoitti lapset 2013 Lahjoitustilit Nordea (IBAN: FI ) OP (IBAN: FI ) 2 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

3 UUTISIA LYHYESTI Suomi on paras maa äideille vaikeinta on kriisien ja katastrofien koettelemissa maissa ÄITIENPÄIVÄN alla julkaistu Maailman äitien tila -raportti pisteyttää 178 maata äitien ja lasten terveydentilan, koulutustason sekä maan talouden tilan ja naisten poliittisen aseman perusteella. Suomi on toista kertaa peräkkäin paras maa äideille, kun taas Somalian sijoitus on heikoin. Raportissa todetaan, että äitien tilanne on vaikein konflikteista ja luonnonkatastrofeista kärsivissä maissa. Yli puolet maailman äitiys- ja lapsikuolemista tapahtuu juuri näissä maissa. Pelastakaa Lapset vaatii määrätietoisia toimia äitien ja lasten tukemiseksi. Kriisitilanteen keskellä eläville äideille ja vastasyntyneille on esimerkiksi varmistettava nopea pääsy laadukkaaseen terveyden- huoltoon. Lisäksi on panostettava naisten ja lasten suojeluun, hyvinvointiin ja sosiaaliturvaan. Hätäavussa pitää ylipäätään paremmin ottaa huomioon äitien ja lasten tarpeet. Afganistan ja Etiopia ovat esimerkkejä maista, jotka ovat vaikeuksista huolimatta onnistuneet vähentämään äitiyskuolleisuutta lähes kahdella kolmanneksella vuoden 2000 tasosta. Edistys on saavutettu kouluttamalla kätilöitä, rokotusohjelmilla ja ulottamalla terveyspalvelut yhä useammalle. Pelastakaa Lapset auttaa lapsia ja perheitä niin heikoimmin sijoittuneessa Somaliassa kuin monessa muussa sodan ja katastrofien koettelemassa maassa. Vastasyntynyt tyttö Gedam äitinsä sylissä Pelastakaa Lasten äitiysterveysklinikalla Sayintissa Etiopiassa. Kuva: Eva Sigurdardottir/ Pelastakaa Lapset Pitkäaikaista apua Filippiineillä YLI 14 miljoonan ihmisen elämään vaikuttaneesta Filippiinien hirmumyrskystä on kulunut jo puoli vuotta. Katastrofissa tuhoutui täysin kotia ja yli neljä miljoonaa ihmistä elää yhä evakkoina. Myrskyn seurauksista kärsivät tarvitsevat apua vielä pitkään. Pelastakaa Lapset tukee maata jälleenrakennuksessa sekä auttaa lapsia ja perheitä toipumaan katastrofista. Samalla vahvistamme perheiden ja yhteisöjen kykyä ennaltaehkäistä riskejä ja varautua tuleviin katastrofeihin. Lorvien perhe menetti kotinsa Filippiinien hirmumyrskyssä puoli vuotta sitten. Kuvassa perheen kolme tytärtä Angel (8), Marilyn (5) ja Mickey Lou (6) sekä pojat Michael Jr. (11) ja Raymond (9). Perheen isä rakentaa uutta taloa Pelastakaa Lasten hänelle antamilla rakennustarvikkeilla. Lapset ovat saaneet koulutarvikkeita. Kuva: Olivia Zinzan/ Pelastakaa Lapset Etelä-Sudanin kriisi syvenee ETELÄ-SUDANISSA yli miljoona ihmistä on joutunut jättämään kotinsa joulukuussa alkaneiden väkivaltaisuuksien seurauksena. Eteläsudanilaisten tilanne on äärimmäisen vaikea ja sitä vaikeuttaa kasvava nälkäkriisi. Aliravittujen lasten lukumäärä nousee nopeasti. Lisäksi yhä useampi lapsi on vaarassa tulla värvätyksi aseellisiin ryhmiin tai joutua erilleen perheestään. Pelastakaa Lapset toimii hädänalaisten auttamiseksi niin maan sisällä kuin pakolaisia vastaanottavissa naapurimaissa. Monimuotoiseen apuun kuuluu muun muassa terveyspalvelujen tarjoaminen ja lasten suojeleminen kaikelta väkivallalta. Lapset myös pääsevät tuellamme kouluun. Lisäksi tuemme perheiden ruoan saantia ja toimeentuloa. Pelastakaa Lasten terveystyöntekijät arvioivat lapsen ravitsemustilaa Etelä- Sudanin Akobossa. Kuva: Emmanuel Kenyi/ Pelastakaa Lapset Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

4 KOTIMAA Kuva: Raili Mykkänen Okei-vanhempi kuuntelee lasta oikeasti Pelastakaa Lasten Pirjo Kiiskinen on kuuntelemisen ammattilainen. Hän tietää, kuinka tärkeää on pysähtyä kuuntelemaan lasta niin, että lapsi kokee aikuisen olevan läsnä juuri tässä hetkessä, vain lasta ja hänen tarinoitaan varten. JO pienet yhteiset hetket, joissa keskityt täysin lapseen, ovat merkittäviä. Viisikin minuuttia jakamatonta aikaasi saattaa pelastaa lapsen päivän ja antaa hänelle tunteen siitä, että hän on tärkeä ja tykätty, Pirjo sanoo ja jatkaa: Kerro lapsellesi aamupalapöydässä, että tänään teillä on koulupäivän jälkeen tunti yhteistä aikaa vain toisillenne: tehdään yhdessä jotain kivaa ja ihan vaan jutellaan. Kun sitten olet lapsen kanssa, jätä kiireen tuntu kokonaan pois. Älä anna ajatusten poukkoilla muihin asioihin äläkä tee lähtöä jonnekin muualle. Katso lasta ja kuuntele lasta oikeasti. Me aikuiset kun helposti sorrumme selittämään asioita lapsen puolesta. Anna lapsen kertoa päivän tapahtumista itse omin, joskus hapuilevinkin sanoin. Jos lapsi kysyy jotain, vastaa juuri siihen kysymykseen. Pysy lapsen asettamissa rajoissa laajentamatta aihetta liikaa. Joskus lapselle tulee villejä ideoita kuten: hei minä haluan astronautiksi. Lapsen haavetta ei kannata teilata epärealistisena, vaan juttele lapsen kanssa, mitä kaikkea astronautiksi tulemiseen vaaditaan. Kiinnostu lapsen tarinasta. Kysy vaikka, miksi sinä astronautiksi haluat, mistä se juolahti mieleesi. Menneisyys on elämän perusta Pirjo on työskennellyt lastenkodin johtajana yli kaksikymmentä vuotta. Hän tietää, että lapsi tarvitsee tarinoita menneisyydestään tulevaisuutensa rakennuspalikoiksi. Joskus vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsistaan. Silloin lapsi saattaa asua sukulaisten luona, sijaisperheessä tai lastenkodissa. Ihmiset lapsen ympärillä vaihtuvat ja vanhemmat saattavat olla poissa lapsen elämästä pitkiä aikoja. Monella lastenkodin lapsella onkin vain hatara käsitys siitä, mitä hänen elämässään oikein on tapahtunut ja parhaillaan tapahtuu. Tavallisesti perheellä on valokuvia ja muistoja, joita joku lapselle kertoo. Siellä on myös läheisiä, jotka kannattelevat lapsen ja suvun tarinaa. Lapsi saa heiltä tietää, että tässä valokuvassa hän on mummonsa sylissä. Hänelle myös kerrotaan, millainen hän oli pienenä ja miten perheen asiat tuolloin olivat. Lapsi on oman sukunsa jäsen, vaikka hän asuisi lastenkodissa tai sijaisperheessä. Hänkin tarvitsee näitä tarinoita, jotta hänellä olisi kosketus menneeseen ja tieto siitä, miksi on tapahtunut niin kuin on tapahtunut. Menneisyys on perusta, jolle me rakennamme elämämme taloa. Jos perusta ei ole kestävä, sille on vaikea rakentaa vankkaa taloa. Okei-vanhemmuudella pärjää Nykymaailmassa meidän voi olla vaikea pysähtyä: olla vain, hengittää rauhassa ja nauttia hetkestä lapsen kanssa. Moni vanhempi on myös hämillään ja hukassa kaiken informaatiotulvan ja kasvatusohjevyöryn keskellä. Minä ajattelen usein, että sellainen okei-vanhemmuus riittää. Turvallinen arki kannattelee lasta. Tehdään ihan tavallisia ja arkisia asioita lasten kanssa. Lapselle on oikea juhlahetki, kun vanhempi pysähtyy lapsen vierelle arjen kiireen keskellä, katsoo lasta ja kuuntelee. Pirjo Kiiskinen Pirjo on koulutukseltaan perheterapeutti, psykoterapeutti, sosiaalikasvattaja ja työnohjaaja. Pirjolla on Pelastakaa Lapsissa 30 vuoden työkokemus, joista 23 vuotta lastenkodin johtajana. Nykyisin Pirjo kouluttaa SILTA-ohjaajia, jotka auttavat lastenkodeissa ja sijaisperheissä asuvia lapsia käsittelemään kokemuksiaan ja eheytymään. 4

5 KOTIMAA 5

6 SYYRIAN SOTA Apumme tavoittaa Syyrian lapset ja äidit Avustustyöntekijämme Päivi Hieta kertoo, kuinka Pelastakaa Lapset auttaa Syyrian sotaa paenneita ihmisiä Libanonissa. MILJOONAT syyrialaiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan sodan vuoksi. Monet heistä ovat hakeutuneet turvaan lähialueen maihin. Yksin Libanon on vastaanottanut yli miljoona syyrialaista pakolaista, joista yli puolet on lapsia. Olen työskennellyt viimeiset kuukaudet Pohjois-Libanonissa, jossa vastaan Suomen Pelastakaa Lasten terveys- ja lastensuojeluhankkeesta. Syyrian sodan vaikutukset näkyvät täällä köyhällä Akkarin alueella kouriintuntuvasti. Tänne saapuu joka päivä lisää pakolaisia. Alueen asukkaista arviolta jo yli puolet on pakolaisia. Pakolaisten tilanne on erittäin vaikea. Lukemattomat perheet joutuvat asumaan teltoissa ja majoissa, joita on pystytetty tienvarsille ja pelloille. Osa asuu hylätyissä rakennuksissa ja autotalleissa. Libanonin terveydenhuolto ei pysty vastaamaan kasvaviin tarpeisiin eikä pakolaisilla yleensä ole varaa maksaa hoidosta ja lääkkeistä. Äidit eivät pääse synnyttämään sairaalaan eivätkä vauvat ja sairaat lapset pääse terveyskeskuksiin tarkastettavaksi. Pelastakaa Lapset auttaa pakolaisia ja ahdingossa olevia paikallisia asukkaita pääsemään terveydenhuollon piiriin. Apu kohdistetaan erityisesti lapsille ja nuorille äideille. Pyrimme varmistamaan, että äidit saisivat neuvolapalveluja ja synnyttäisivät klinikoilla ja sairaaloissa. Poikkeustilan aikana nuoret pakolaistytöt ovat suuressa vaarassa joutua naimisiin. Olen tavannut täällä vasta 13-vuotiaita tyttöjä, jotka ovat jo saaneet lapsen. Pelastakaa Lapset tekee työtä varhaisia avioliittoja ja sukupuolisidonnaista väkivaltaa vastaan. Me muun muassa koulutamme vertaisohjaajia, jotka kertovat ihmisille lapsiavioliittojen haitoista ja seksuaaliterveydestä. Ensin vertaisohjaajat sopivat kyläpäälliköiden, opettajien ja vanhempien kanssa, kuinka he voivat yhdessä auttaa tyttöjä. Sen jälkeen perustamme nuorten ryhmiä, joille ohjaajat käyvät kertomassa seksuaaliterveydestä. Nuoret keskustelevat paljon keskenään ja myös aikuiset voivat olla näissä tilaisuuksissa mukana. Yksi 14-vuotias poika sanoi minulle juuri, että tiedonsaanti seksuaaliterveydestä on tärkeää, vaikka asioista puhuminen olisikin vaikeaa. Oikeasti kukaan tyttö ei halua äidiksi nuorena. He haluavat kouluun! Ulkoministeriön ja lahjoittajiemme tuella toteuttavalla hankkeella voimme auttaa noin lasta ja nuorta saamaan tietoa, suojelua ja terveyspalveluja. Hankkeestamme hyötyy kaiken kaikkiaan noin ihmistä. Työmme Syyrian lasten auttamiseksi jatkuu vielä pitkään. Lue lisää: Auta kriiseistä ja katastrofeista kärsiviä lapsia! Päivi yhdessä kouluttamiemme vertaisohjaajien kanssa. Kuva: Pelastakaa Lapset Lahjoita keräystilille: Nordea (IBAN: FI ) Kirjoita viestiksi lahjoituskohteesi, esimerkiksi Syyria, Keski-Afrikan tasavalta tai Etelä-Sudan. 6 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

7 KESKI-AFRIKAN TASAVALLAN KONFLIKTI Kuvat: Mark Kaye/Pelastakaa Lapset Clare haaveilee koulusta ja kotiinpaluusta Haluaisin kovasti, että menisimme takaisin, kun rauha tulee. Isäni voisi etsiä töitä ja ostaa vaatteita, kenkiä ja saippuaa, ja meillä olisi tarpeeksi ruokaa. Sitten voisin mennä taas kouluun, kymmenvuotias Clare sanoo. KESKI-AFRIKAN tasavaltaa koettelee jo toista vuotta konflikti, jonka vaikutuksilta vain harva asukas on välttynyt. Kymmenvuotias pakolaisleirillä elävä Clare (nimi muutettu) tietää, että tilanne on vakava. Emme voi elää vanhassa kodissamme taisteluiden vuoksi. Siellä ammutaan yhä, ja jos menemme takaisin, meidät tapetaan. Keski-Afrikan tasavalta on vuonna 2013 tapahtuneen vallankaappauksen ja konfliktin seurauksena ajautunut täyteen sekasortoon. Tuhansia lapsia on rekrytoitu lapsisotilaiksi. Yli puolet väestöstä tarvitsee humanitaarista apua kuten ruokaa ja terveyspalveluita. Claren perhe on paennut yhdelle maan pääkaupungin Banguin pakolaisleireistä. Yhteensä lähes miljoona ihmistä on päätynyt samaan ratkaisuun paennut joko maan sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle. Clare asuu teltassa, jonka asukasmäärää hän ei osaa edes arvailla. Pelastakaa Lasten apu on tavoittanut tähän mennessä jo lähes ihmistä. Liikkuvat terveysklinikkamme antavat Pelastakaa Lasten lapsille tarkoitettu tila on antanut kymmenvuotiaalle Clarelle turvaa. Voimme mennä sinne ja unohtaa kaikki pahat asiat, joita on tapahtunut. Ennen tilan avautumista kuuntelimme vain ampumista, Clare sanoo. hoitoa sairaille ja loukkaantuneille ihmisille sekä aliravituille lapsille. Lisäksi jaamme terveydenhuollon tar- vikkeita sekä lääkkeitä klinikoille ja sairaaloille. Olemme perustaneet pakolaisleireille lapsiystävällisiä tiloja ja nuorten kerhoja, joissa lapset voivat leikkiä, oppia ja saada psykososiaalista tukea. Jotkut lapsista ovat nähneet, kun heidän vanhempansa on tapettu, ja joitakin on ammuttu, kun he ovat yrittäneet paeta. Monille täällä olo on ensimmäinen kerta, kun he tuntevat olonsa hyväksi pitkään aikaan, sanoo lapsiystävällisessä tilassa työskentelevä Myleene. Suomalaiset lahjoittajat ovat tukeneet hätäapuoperaatiota eurolla. Lapsiystävällinen tila maansisäisten pakolaisten leirissä Boy Rabessa. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

8 LÄNSI-AFRIKKA Kuva: Eeva Johansson / Pelastakaa Lapset Lastentarha muutti Sylvien elämän Sylvie Ouerdraogo on 10-vuotias koululainen Ouagadougousta, Burkina Fasosta. Sylvie on ahkera koululainen, joka tietää jo nyt haluavansa juristiksi. KÖYHÄSSÄ Burkina Fasossa koulunkäynti ei ole lapsille itsestäänselvyys. Sylviekin voisi hyvin olla kivilouhoksella hakkaamassa kiviä soraksi. Työtä hän tekisi auringonnoususta auringonlaskuun yhdessä isänsä, äitinsä ja isoäitinsä kanssa. Sylvielle avautui kuitenkin koulutie, kun hän pääsi lastentarhaan, jota yhteistyökumppanimme Afrikan lapsityöläisten liike tukee. Lastentarha sijaitsee lähellä kivilouhosta, jossa lasten vanhemmat työskentelevät. Tarhassa lapset ovat suojassa polttavalta auringolta ja louhoksen pölyltä. Lastentarhan esikoulussa lapset myös oppivat lukemaan ja laskemaan. Esiopetusta saaneet lapset jatkavat todennäköisemmin kouluun ja saavat myös paremmat edellytykset pärjätä koulussa. Myös Sylvie jatkoi lastentarhasta kouluun ja haaveilee nyt juristin ammatista. Sylvien isä ja äiti eivät ole itse käyneet koulua. Äiti kertookin olevansa kiitollinen siitä, että koulutuksen ansiosta Sylvie ei todennäköisesti joudu vanhempiensa tavoin tekemään raskasta työtä, parin euron päiväpalkalla ja kuutena päivänä viikossa. Pelastakaa Lapset on tukenut Afrikan lapsityöläisten liikettä Länsi-Afrikassa vuodesta Lapsityöläisten liike on suurin yksittäinen toimija, joka työskentelee lasten suojelemiseksi Länsi-Afrikassa. Sylvie on kuvassa oikealla ruskeassa mekossa. Entiset lastentarhalaiset, nykyiset koululaiset käyvät ajoittain tervehtimässä entisiä lastentarhanopettajiaan. Kuvan koululaiset ovat nyt vuotiaita. 8 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

9 BANGLADESH Kuva: Rajot Kanti Debnath Köyhyys ajoi Shantonan lapsityöläiseksi Bangladeshilainen Shantona Akter joutui keskeyttämään koulun ollessaan toisella luokalla ja lähtemään kotiapulaiseksi vieraalle paikkakunnalle. SHANTONA joutui lopettamaan koulunkäynnin kesken, koska äärimmäisessä köyhyydessä elävällä perheellä ei ollut varaa maksaa hänen koulunkäyntiään. Vanhemmat eivät nähneet muuta mahdollisuutta kuin lähettää tyttärensä töihin. Töissä ollessaan Shantona voi huonosti sekä fyysisesti että henkisesti. Työolot olivat kurjat. Shantona ei saanut työstään kunnollista palkkaa ja työpäivät jatkuivat aamuvarhaisesta yömyöhään. Hän joutui nukkumaan lattialla ilman malarialta suojaavaa moskiittoverkkoa. Shantonan pelastukseksi tuli Pelastakaa Lasten hanke, jolla vähennetään äärimmäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä. Hänen kotikyläänsä perustettiin kyläkoulu lapsityöläisille ja koulunsa keskeyttäneille lapsille. Shantonan äidistä tuli perustamamme vanhempainryhmän jäsen. Ryhmän yhtenä tarkoituksena on tiedottaa kylän vanhemmille, kuinka tärkeää koulunkäynti on lapsen kehitykselle ja tulevaisuudelle. Shantonan äitikin päätti hakea tyttärensä takaisin kotiin ja kouluun. Emme osanneet ajatella Shantonan tulevaisuutta. Muut ihmiset johtivat meitä harhaan ja lähetimme tyttäremme kotiapulaiseksi. Kun ymmärsimme hänen kärsimyksensä ja koulutuksen tärkeyden, haimme hänet takaisin. Hankkeemme ansiosta Shantonan äiti saa nykyisin valtiolta 30 kiloa riisiä kuukausittaisena ruoka-avustuksena. Avustus helpottaa perheen tilannetta niin paljon, että myös Shantonan sisko on päässyt kouluun. Unelmani on päästä yliopistoon ja valmistua opettajaksi. Olen suorittanut peruskoulun loppukokeen hyväksytysti, ja olen siitä onnellinen, Shantona sanoo. Shantona ja hänen äitinsä. Bangladeshin hankkeella helpotimme köyhien perheiden ja lasten pääsyä sosiaaliturvan piiriin vuosina Yhteistyökyliin perustetut 54 yhteisöryhmää varmistavat nykyisin yhdessä viranomaisten kanssa, että suurimman avun tarpeessa olevat lapset ja heidän perheensä saavat apua toimeentuloon ja lasten koulunkäyntiin. Mymensinghin ja Netrakonan piireissä yhteensä perhettä on voinut hankkeemme ansiosta hyödyntää köyhille perheille tarjottavia tukimuotoja ja palveluita. Kylien asukkaat ovat myös saaneet tietoa muun muassa terveydenhoidosta, ravitsemuksesta ja hyvästä vanhemmuudesta. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

10 KOTIMAA Kuvitus: Maryam Mohamadi Avoimuutta kotimaisiin adoptioihin Jo kolmevuotias kyselee äidiltään: Mistä minä olen tullut? Miksi en ollut teillä silloin, kun synnyin? Miksi en ole teidän kanssa tuossa valokuvassa, vaikka olin silloin jo olemassa? ON TÄRKEÄÄ, että adoptiolapsi saa vastauksen kysymyksiinsä. Avoin adoptio on yksi tapa helpottaa vastaamista ja vähentää salaisuuksien taakkaa kotimaisissa adoptioissa. Avoimessa adoptiossa lapsi ja adoptiovanhemmat ovat suoraan yhteydessä lapsen syntymävanhempien kanssa. Avoimessa adoptiossa lapsi oppii tuntemaan taustansa ja juurensa. Kun lapsi tuntee syntymävanhempansa ja elämäntarinansa, hänen on helpompi rakentaa minäkuvaansa, kertoo kotimaisen adoptiohankkeen projektijohtaja Kaarina Pasanen ja jatkaa: Syntymävanhemmillekin avoin adoptio saattaa merkitä paljon. He saavat tietää, mitä lapselle kuuluu ja näkevät, että lapsi voi hyvin. Yhteydenpito voi auttaa adoptiovanhempia puhumaan adoptiosta luontevasti ja avoimesti lapsen kanssa. He myös saavat arvokasta tietoa lapsen suvusta ja taustoista. Lapsi voi kokea vapauttavia ahaaelämyksiä: nyt minä ymmärrän, miksi olen tämän näköinen ja miksi välillä tunnen oloni vieraaksi ja erilaiseksi. Avoin adoptio antaa parhaimmillaan paljon kaikille osapuolille. Pelastakaa Lasten työntekijät ottavat sen puheeksi syntymävanhempien kanssa jo silloin, kun vanhemmat vasta pohtivat lapsensa adoptioon luovuttamista. Avoimessa adoptiossa yhteydenpito on säännöllistä, mutta yhteydenpitotavat vaihtelevat tilanteen ja lapsen tarpeiden mukaan. Joskus ollaan yhteydessä vain sähköpostilla tai puhelimella. Vauva-adoptioissa yhteydenpitoa syntymävanhempiin on alussa kerran tai muutaman kerran vuodessa. Usein syntymävanhemmat tulevat lapsen yksivuotissynttäreille ja siitä aletaan rakentaa pidempiaikaista suhdetta, Kaarina kertoo. 10 Suomessa mahdollisuus avoimeen adoptioon on vielä uutta. Vasta vuonna 2012 voimaan tulleessa uudessa adoptiolaissa puhutaan adoptiolapsen oikeudesta pitää yhteyttä aikaisempaan vanhempaansa. Pelastakaa Lapset oli mukana uuden adoptiolain valmistelussa ja antoi lausuntoja, jotta lapsen oikeudet ja ääni tulevat laissa huomioiduiksi. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

11 KOTIMAA Kuva: Raili Mykkänen/Pelastakaa Lapset Sijaisperheiden avatut elämät Sulje hetkeksi silmäsi ja etsi mielestäsi kuva sijaisperheestä. Keskity siihen mitä näet ja tunnet. Mikä on mielikuvasi sijaisperheen elämästä? NOUSEEKO mieleesi kuva lapsiperheestä tavallisissa arkisissa puuhissaan iloineen ja suruineen? Näetkö lähes täydelliset sijaisvanhemmat sädekehät päänsä päällä lapsipoloista huolehtimassa? Vaiko ärtyneet sijaisvanhemmat kamppailemassa voimiensa äärirajoilla pitääkseen huolta heille sijoitetuista ikävästi käyttäytyvistä lapsista? Silmissäsi voi kaasuttaa sijaisperheen auto kyyditsemässä lapsia harrastukseen, terapiaan, vanhempien tapaamiseen tai matkalla neuvotteluun sosiaalitoimistoon, kouluun tai perheneuvolaan? Vai köllötteleekö koko sijaisperhe leffailtana leppoisasti samalla isolla olkkarin sohvalla sipsejä mutustellen? Näetkö mustiin rei itettyihin vaatteisiin pukeutuneen lävistetyn murrosikäisen, joka uhmaa maailmaa koko nuorella voimallaan? Ehkä jossakin taustalla häämöttää pelottava huumeongelmainen vanhempi, joka väijyy uhkaavana sijaisperheen elämää. Vanhempi, jolta on riistetty lapsi sijoittamalla hänet toiseen perheeseen, näetkö tai tunnetko hänen rakkautensa, ikävänsä, häpeänsä. Onko mielesi kuvassa paikkaa hänen lapselleen, jonka on opeteltava ottamaan vanhemmikseen toiset, hänelle annetut vanhemmat? Nyt tuo lapsi ehkä odottaa äitiä tai isää ikkunassa, odottaa pitkään, turhaan. Kuuletko pettymyksen, surun ja raivon, osaako kukaan lohduttaa? Onko sijaisvanhemmalla lupa tai oikeus rakastaa, entä velvollisuus? Voitko nähdä kahdet vanhemmat yh- dessä leppoisasti juttelemassa heidät yhdistävä lapsi tai nuori keskipisteenään, ihailun kohteena? Lapsen ympärillä on joukko sisaruksia, isän, äidin ja sijaisvanhempien lapsia, mummoja, pappoja, setiä, tätejä tai kummeja. Ovatko he ylpeinä mukana nuoren ylioppilasjuhlissa? Sijaisäiti halaa lapsen synnyttänyttä äitiä ja toivottaa tälle voimia pitää itsestään huolta. Kuuletko sijaisvanhemman toivottavan hyvää jatkoa, kun lapsi palaa ensimmäiseen kotiinsa? Äiti tai isä sanomassa lapselleen sijaisperheessä: sinulla on kaikki hyvin täällä, näin on hyvä. Onko sinun mieleesi nousevassa sijaisperheessä hyvä olla lapsilla, vanhemmilla, entä sinulla? Kiitos, että lähdit tälle matkalle! Olen saanut tehdä elämää suurempaa työtä ja olla todistamassa lukemattomia hetkiä, joista muutamat muistuttavat tilanteita yllä. Lapsia, vanhempia, perheitä ja sijaisperheitä on hyvin monenlaisia. Jokaisella heistä on oikeus omaan tarinaansa. Tiedän kokemuksesta, että onnellisen tarinan rakentaminen lapselle on mahdollista myös sijaisperheessä. Siihen tarvitaan meitä kaikkia! PePPi-hankkeessa etsimme vapaaehtoisia, jotka haluavat olla sijaisperheiden ja niissä elävien lasten apuna arjessa. Vapaaehtoisen apu voi olla vaikkapa lepohetken tarjoamista sijaisvanhemmalle tai läksyjen lukuapua lapsille. Virpi Vaattovaara Projektipäällikkö PePPi-hanke Ryhdy vapaaehtoiseksi vapaaehtoistoiminta tai soita Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

12 NEPAL Minusta tulee opettaja Yhdeksänvuotiaan Kamal Tamanin koulunkäynti oli keskeytyä kaksi vuotta sitten, kun hänen isänsä kuoli ja äiti lähti etsimään töitä muualta. Kamal ja hänen kuusivuotias pikkuveljensä Kumar eivät ole kuulleet äidistä mitään pitkään aikaan. Ikävä valtaa veljesten mielen aina välillä. KAMAL JA KUMAR asuvat isovanhempiensa luona. Isoäiti Kanji ja isoisä Sonam ovat jo iäkkäitä eivätkä jaksa enää tehdä raskaita peltotöitä. Ilman ulkopuolista tukea pojat eivät voisi käydä koulua, vaikka opetus on Nepalissa ilmaista. Isovanhemmilla kun ei ole mitään mahdollisuuksia hankkia pojille koulupukuja, kirjoja ja kirjoitustarvikkeita. Poikien onneksi Marmingin vuoristokylä Pohjois-Nepalissa kuuluu niihin alueisiin, joissa Pelastakaa Lapset toimii. Orpolapset ja ilman vanhempiaan elävät lapset saavat siellä erityistä avustusta rahastosta, jota Pelastakaa Lapset tukee. Isovanhemmat kertovat, että nyt kaikki naapurienkin lapset voivat käydä koulua. Avustuksen ansiosta myös Kamal ja Kumar saavat kaikki tarvittavat oppimateriaalit. Erityisen paljon isoveli Kamal tykkää lukemisesta ja kirjoittamisesta. Kamal toteaa painokkaasti, että aamuisin on kiva lähteä kouluun, mutta iltaisin on mukava leikkiä Kumarin kanssa. Kun Kamalilta kysyy, mikä sinusta tulee isona, hän pohtii vastausta pitkään. Lopulta hän sanoo, että hänestä tulee opettaja. Valintaan vaikuttaa se, että hänen omat opettajansa ovat kilttejä eivätkä lyö silloinkaan, kun Kamal metelöi. Pelastakaa Lasten sosiaaliturvahanke auttaa äärimmäisen köyhissä oloissa eläviä lapsia ja heidän perheitään. Olemme olleet mukana perustamassa neljääkymmentä rahastoa, joita kyläyhteisöjen lastensuojelukomiteat hallinnoivat. Kun tukirahastot perustettiin, kyläyhteisöt tallettivat niihin yhtä suuren summan kuin Pelastakaa Lapset. Sopimukseen saatiin mukaan myös lääninhallinto, jonka mukanaolo tekee tukijärjestelmästä toimivamman ja kestävämmän. Tuen saamisen ehtona on, että lapsi käy koulua säännöllisesti. Kamal Taman kaipaa isäänsä ja äitiään, mutta kertoo isovanhempien pitävän hänestä hyvää huolta. Kuva: Kirsi Peltola / Pelastakaa Lapset Kirsi keskustelemassa kyläläisten kanssa lasten tilanteesta ja koulunkäynnistä. Kuva: Devraj Gurum 12 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

13 NEPAL Kuvat: Tilak Chaudhary Pandey auttaa lapsia pelastuspartiossa Valmiuskoulutuksen ansiosta Chhachharhawan kylän lapset pystyvät suojautumaan tulvilta ja auttamaan muitakin. 17-vuotias Pandey Manoj on jo ollut mukana pelastuspartiossa. PANDEY ei koskaan unohda vuotta 2006, kun hän näki kotikylänsä katoavan tulvaveden alle. Läheisen joen pinta nousi silloin korkeammalle kuin koskaan. Aikuisilta ei juuri saanut tukea, sillä he olivat melkein yhtä peloissaan kuin lapset. Pandey ja hänen perheensä pääsivät palaamaan kotiin vasta 17 päivän jälkeen. Evakkoajan he viettivät koulussa, joka sijaitsi ylängöllä muutaman kilometrin päässä. Seitsemän vuotta myöhemmin tilanne länsinepalilaisessa Chhachharhawan kylässä oli täysin erilainen, kun joen pinta nousi jälleen. Kyläläiset olivat tuellamme rakentaneet mullalla, bambulla ja kivillä täytetyistä laatikoista suojavalleja, jotka pitivät tulvaveden poissa kylästä. Ilmastonmuutos pahentaa tulvia Katastrofiriskien vähentämiseen tähtäävä hankkeemme paransi lasten ja yhteisöjen keinoja selviytyä katastrofeista kuten tulvista ja maanjäristyksistä. Kolmen vuoden aikana toiminnassa on ollut mukana yhteensä 30 kylää ja koululaista. Lapsille on opetettu ensiapua ja muita hätätilanteissa tarvittavia taitoja. He ovat saaneet tietoa katastrofeista ja osallistuneet kylissä sekä kouluissa järjestettyihin valmiuskoulutuksiin. Nämä taidot tulevat entistä enemmän tarpeeseen ilmastonmuutoksen vuoksi. Sateet ovat muuttuneet Länsi- Nepalissa epäsäännöllisemmiksi ja ne tulevat kovempina kuin ennen. Rankkasateet voivat helposti pyyhkiä mennessään sadon ja koko omaisuuden. Apua myös naapureille Toimintamme ansiosta Chhachharhawan kylä pystyy auttamaan myös muita lähialueen kyliä. Myös Pandey pääsi kokeilemaan taitojaan elokuussa 2013, kun kylän etsintä- ja pelastuskomitea sai pyynnön auttaa läheistä Sunapatan kylää. Siellä vesi oli paikoin noussut jopa 2,5 metriä. Sillä aikaa kun toinen vene kuljetti loukkaantuneita turvaan, Pandeyn ryhmä etsi ja rauhoitteli taloihinsa loukkuun jääneitä ihmisiä. 17-vuotias Pandey on kylänsä valmiusryhmän jäsen. Hän aikoo kouluttautua lääkäriksi. Pelastakaa Lasten Kirsi Peltola hankkeen seurantamatkalla Nepalissa. Navajyotin kylän lastenkerholaiset kertovat Kirsille toiminnastaan katastrofiriskien vähentämiseksi. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

14 KENIA Kuva: Juan Reina Mitä kuuluu Alvinille? Pelastakaa Lasten työntekijä Kirsi Peltola tutustui Alvin Obangaan kolme vuotta sitten. CP-vammaisena syntynyt Alvin on yksi Kenian miljoonasta vammaisesta lapsesta. Alvinin koulu on kaikille lapsille avoin koulu. ENNEN kuin Pelastakaa Lapset aloitti toiminnan Alvinin kotiseudulla, pojan tulevaisuus ei näyttänyt valoisalta. Alvinin isä oli jättänyt perheen pian pojan synnyttyä, joten äiti Trafroza kasvatti lastaan yksinhuoltajana. Vammaisiin suhtauduttiin epäluuloisesti, samoin vammaisten lasten perheisiin. Alvin kärsi huonosta itsetunnosta. Vammaisten lasten kouluun pääsy ei ollut helppoa. Syvään juurtunut erilaisuuden pelko aiheutti syrjintää ja koulut pelkäsivät keskiarvojen laskevan vammaisten oppilaiden vuoksi. Monet pitivät vammaisten lasten koulutusta hukkaan heitettynä. ruskoulutus kaikille, erityisesti vammaisille lapsille. Toimintamme myötä asenteissa on tapahtunut selkeä muutos. Alvinin kotiseudulla vammaisuutta ei pidetä enää kirouksena eikä huonona enteenä. Vammaisten lasten koulutusta on alettu arvostaa. Turhat pelot ja häpeän tunteet ovat väistymässä. Vammaisiin lapsiin suhtaudutaan entistä huolehtivammin niin kouluissa kuin kodeissa. Yhä useampi heistä on saanut vammastaan virallisen diagnoosin ja entistä useampi heistä pääsee kouluun. Kenian opetusministeriön tuella on varmistettu, että kouluissa on sopivaa oppimateriaalia vammaisille lapsille. Tärkein muutos on kuitenkin lähtenyt yhteisöistä itsestään. Hankkeessamme oli mukana 56 koulua. Vanhemmat ovat olleet aktiivisia ja perustaneet tukiryhmiä, jotka muun muassa keräävät varoja koulujen erityistarpeisiin kuten apuopet- Avullamme pysyviä parannuksia Pelastakaa Lapset aloitti Alvinin asuinalueella vuonna 2009 koulutushankkeen, jonka myötä myös Alvin pääsi kouluun. Tavoitteena on ollut taata laadukas petajia varten. Lisäksi 43 koulua on läpäissyt Pelastakaa Lasten määrittämät lapsille turvalliselle ja tasokkaalle opetukselle asetetut laatukriteerit. Alvinille kuuluu pelkkää hyvää Alvin on nyt 14-vuotias ja hänelle kuuluu pelkkää hyvää. Hän opiskelee viidennellä luokalla muiden lasten kanssa. Alvin on saanut koulusta läheisiä ystäviä, jotka mielellään leikkivät hänen kanssaan ja saattavat häntä kotiin. Alvinin puheen tuottamiseen on myös kiinnitetty erityistä huomiota. Alueen opetustoimi on myös pyytänyt koulua järjestämään Alvinille ammatillista opetusta. Näin halutaan varmistaa, että Alvin voi elää täysipainoista elämää yhdessä muiden kyläläisten kanssa. Katso video Alvinista vuodelta 2012: 14 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

15 KIITOS LAHJOITTAJILLE 2013 APUMME TAVOITTI LAPSET ESIMERKKEJÄ KOTIMAASTA Tukiperheissä 1306 lasta Lomakodeissa 311 lasta Tukihenkilön tukea sai 689 lasta Perhehoidossa 288 lasta Lastenkodeissa 38 lasta Oppimateriaalitukea sai 324 lasta Harrastustukea sai 365 lasta Mentoroitavia oppilaita oli 33 ESIMERKKEJÄ MAAILMALTA työtä tekevän länsiafrikkalaisen lapsen ja nuoren työolot parantuivat toimintamme myötä. Suuri osa heistä sai myös ammattikoulutusta, lukutaito-opetusta tai muuta koulutusta. 75 kylässä Intian Rajasthanissa lapset edistävät oikeuksiaan kerhoissa ja lastensuojelukomiteoissa. Tukemissamme lapsikerhoissa on 1345 jäsentä. 921 koulua käymätöntä lasta tai lapsityöläistä pystyi avullamme palaamaan kouluun Sindhupalchowkin alueella Nepalissa. 15 lastenkotia Venäjän Karjalassa sai asiantuntija-apua lasten elinolojen parantamiseen. Noin 600 lasta hyötyi tuestamme kuten lisäopetuksesta ja harrastuskerhoista. 325 lapsen oikeuksien kyläkomitean jäsentä Somalimaassa sai koulutusta lasten suojelusta. Komiteat auttoivat 1275 väkivallan uhriksi joutunutta lasta lasta Etiopiassa sai suojelua kaikenlaiselta väkivallalta, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä. YHDESSÄ PELASTAMME LAPSIA 1 Vettä ja ruokaa päiväksi aliravitulle lapselle 8 Vaatteet ja peitto vastasyntyneelle Syyriassa 10 Pulpetti ja tuoli alakoululaiselle Etiopiassa 800 Yksi lapsi saa oman tukiperheen Suomessa Kaikki oppikirjat lukiolaiselle Suomessa 12 Koulupuku ja kengät lapselle Nepalissa 20 Päivä tukiperheessä lapselle Suomessa 28 Oppikirja lukiolaiselle Suomessa Terveysaseman kunnostaminen Syyriassa Oppimateriaalit koululaiselle Keniassa Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

16 KIITOS LAHJOITTAJILLE Yhdessä kohti lapsille parempaa maailmaa Voit auttaa kotimaan ja maailman lapsia monin tavoin. Jokaisella lahjoituksella on suuri merkitys. Kummit ja kuukausilahjoittajat antavat lapsille paremman tulevaisuuden Pelastakaa Lasten kummina tai kuukausilahjoittajana suojelet lapsia ja autat heitä pääsemään kouluun. Tuen säännöllisyyden ansiosta voimme auttaa lapsia nopeasti ja pitkään. puhelin Merkkipäivälahjoittaja on lasten ja päivän sankari Merkkipäivälahjoittaja toivoo lahjojen sijaan, että onnittelijat tekisivät lahjoituksen lasten hyväksi Pelastakaa Lasten hätäapurahastoon. tai puhelin Testamentti auttaa hädänalaisia lapsia Pelastakaa Lapset on perinteikäs kotimainen lastensuojelujärjestö ja luotettava vaihtoehto silloin, kun haluat tehdä testamentin hyvään tarkoitukseen. tai puhelin Toivekaupan kortit täyttävät lasten toiveita ja unelmia Toivekaupan aineettomilla lahjoilla tuot iloa kesän juhliin ja apua tarvitseville lapsille. Toivekaupan kortista juhlija saa tietää, kuinka lahjalla täytätte yhdessä lasten toiveita. tai puhelin Keräyslupa: Poliisihallitus 2020/2013/2544. Voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.