Yhteystiedot. Positiivi. Saimaan Kameraseura ry PL Lappeenranta

Transkriptio

1 SAIMAAN KAMERASEURAN JÄSENLEHTI 1/2010

2 Yhteystiedot Saimaan Kameraseura ry PL Lappeenranta Positiivi Saimaan Kameraseura ry:n jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti postitetaan kaikille seuran jäsenille. Sitä jaetaan Kaakkois-Suomen Valokuvakeskuksessa (Snellmaninkatu 13 A) ja lappeenrantalaisissa valokuvausliikkeissä. Seuraava numero ilmestyy huhti-toukokuussa. Hallitus 2010 Puheenjohtaja Tatu Kosonen p Varapuheenjohtaja Tommi Kähärä p Sihteeri Olli Räty p Taloudenhoitaja Anu Kosonen p Hallituksen jäsen Marko Taimela p Hallituksen jäsen Aulikki Korpela-Taimela p Tässä numerossa 3. Puheenjohtajalta 4. Sattuu ja tapahtuu 10. Mies ja ase: Veijo Kantele 12. Tietokoneen näytön kalibroiminen 14. Kilpolla on asiaa 17. Linssilude 18. Tapahtumakalenteri 19. Valokuvakeskuksen palsta Kansi: Kantri ja urbaani, eli Tukholman Barnhusviken ja Ylämaan lepikko, helmikuu 2010 Varajäsen Eija Hirvi-Talka Varajäsen Maarit Välikauppi

3 Puheenjohtajalta Saimaan Kameraseura viettää tällä hetkellä varsin mukavaa nousukautta erityisesti osallistumisaktiivisuuden kohdalla. Jäseniltojen siirtäminen tiistaille vaikuttaa jo kahden kuukauden jälkeen hyvältä toimenpiteeltä; osallistujia on ollut huikeat määrät. Mielenkiintoiset kuvaesitykset ovat tietysti yksi syy käydä jäsenilloissa, mutta erityisesti näin digiaikana olisi omien kuvien ottaminen mukaan myös varsin helppoa. Jokaisessa jäsenillassa on paikalla videotykki ja muistitikunlukijalla varustettu tietokone. Digitaalinen valokuvaus on muutenkin yksi tärkeimmistä virstanpylväistä Saimaan Kameraseuran historian aikana. Se on palauttanut seuran toimintaan mukaan lukuisia jo filmiajoilta tuttuja vanhoja aktiiveja, jotka nyt ovat palanneet joukkoomme. Ja tämä porukka on todella nälkäinen! Valokuvauskoulutuksen osalta voin todeta, että kaikkea mahdollista hyvää on tulossa. Viime vuonna hankitut digijärjestelmäkamerat ovat jatkuvasti kovassa käytössä, ja lisäksi näytönkalibrointilaite sekä uusimpana Epsonin valokuvatulostin mahdollistavat jäsenistöllemme nyt digitaalisen työskentelyn harjoittelun kuvauksesta tulostukseen asti. Laadukkaat kurssimme toki tuovat nämä mahdollisuudet kaikkein parhaiten ulottuvillemme. Otetaanpa osaa niihinkin! Tatu Kosonen Puheenjohtaja Uusi hallitus: Tatu, Anu, Olli, Aulikki, Marko ja Tommi palveluksessanne! Kuva: Esko Turkkila. 3.

4 Historia kaipaa täydennystä Saimaan kameraseura ry:n toimintakertomuksia puuttuu arkistoistamme. Jos olet sattumalta säästänyt niitä, niin ottaisimme erittäin mielellämme niistä kopiot, ja täydentäisimme kokoelmaa. Samalla toimitamme kopion myös kaupunginarkistoon ja kotisivuille. Huom! Alkuperäistä tekstiä emme tarvitse, kopio riittää. Tällä hetkellä kadoksissa ovat toimintakertomukset vuosilta 1965, 1971, 1972, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1991, 1992, 1993 ja Jos löydät itseltäsi jonkin näistä, ole ystävällinen ja ota yhteyttä puheenjohtajaan: Tatu Kosonen, tai p Saimaan kameraseura televisiossa Joko alueuutisilla on pulaa hyvistä aiheista, tai sitten näyttelymme ylitti uutiskynnyksen tavallista korkeammalta. Yleisradion toimittajat poikkesivat katsomassa näyttelyn ja samalla haastattelivat Tatua, Eskoa ja Larea. Syynä oli - mikäs muukaan - loppuvuoden suuri näyttelymme Vanhaa ja uutta Lappeenrantaa. Haastattelu jakautui haastateltavien osalta selkeästi kolmeen osaan. Lauri Heino kertoi kannanotossaan sen, että valokuvallakin voi vaikuttaa. Esko Turkkila pohti sitä, miten vanha rakennus - vaikka näyttäisikin hieman ränsistyneeltä - voi silti sisältää kauniita yksityiskohtia. Vanhan säilyttämisen puolesta puhui myös Tatu Kosonen. 4.

5 Ville Savolainen Korkeita ansiomerkkejä seuramme jäsenille Suomen kameraseurojen liiton kultainen ansiomerkki on myönnetty kahdelle Saimaan kameraseuran jäsenelle. Liiton hallitus palkitsi Ville Savolaisen ja Tommi Kähärän tällä huomionosoituksella, joka on liiton korkein ansiomerkki. Se myönnetään SKsL:n eteen tehdystä ansiokkaasta työstä. Tämä oli nyt ensimmäinen kerta, kun kultainen ansiomerkki myönnettiin meidän seuraamme. Liiton mittakaavassakin näitä merkkejä myönnetään vain 1-2 vuodessa! Tommi Kähärä Ville Savolainen on ylläpitänyt SKsL:n kotisivu- ja sähköpostipalvelinta vuodesta 2005 lähtien. Työ on vaatinut suurta asiantuntemusta, työmäärä on ollut suuri ja välillä jopa päivystysluonteista hälytyksineen. Tommi Kähärälle riittivät ansioiksi mm. kaksi vuotta liiton hallituksessa (samalla SKsL:n edustajana Finnfotossa), 10 vuotta liiton nuorisokurssien vetäjänä Joutsenossa, sekä monivuotinen työ SKsL:n ja Kamera-lehden yhteisten Nuori kamera -kilpailuiden hyväksi. Vanhaa ja uutta Viipuria Hyvin menneen Vanhaa ja uutta Lappeenrantaa -näyttelyn johdosta Kaakkois-Suomen valokuvakeskus on kutsunut kameraseuran mukaan uuteen yhteisprojektiin, joka on tarkoitus toteuttaa tämän ja ensi vuoden aikana. Projekti on hyvin samanlainen kuin Lappeenranta-aiheinenkin, mutta tällä kertaa tarkoituksena on koota näyttely, jossa on historiallisia kuvia Viipurista nykyajan kuvien täydentämänä. Kameraseuran osuus on jälleen tuo uuden tallentaminen, siis kuvata Viipuria eri vuodenaikoina Projektissa hyödynnetään myös yksittäisten kuvaajien kuva-arkistoja eri puolilta Suomea, sekä haetaan muita järjestöjä mukaan yhteistyöhön. Tähän mennessä ainakin Etelä-Karjalan museo ja Karjala-lehti ovat innostuneet mukaan. Näyttelyn ajankohta on loppuvuodesta Projektiin mukaan haluavat voivat ottaa yhteyttä puheenjohtajaan. Ensimmäinen kuvausmatka tehdään jo maalis-huhtikuun aikana! Tavoitteena on tehdä vähintään kahdeksan matkaa ennen näyttelyä. 5.

6 Kursseja tulossa Alkeiskurssi huhtikuussa Vuoden ensimmäisen kurssin tarkoitus on tehdä valokuvaus tutuksi vasta-alkajille. Vaikka kurssi painottuukin digitaaliseen kuvaukseen, on kurssi mahdollista suorittaa myös filmikameran kanssa. Kolme kurssipäivää sisältää vaihtoehtoisen ohjelman filmikuvaajille. Kurssi järjestetään Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa (Snellmaninkatu 13 A), filmiosuus koulutetaan Lauritsala-talolla klo 18 Erilaiset kuvausvälineet 6.4. klo 18 Kameran säädöt 9.4. klo 18 Kuvien sommittelu klo 18 Kuvaustehtävä klo 18 Kortit, tallennus tietokoneelle tai: Filmit ja niiden kehitys klo 18 Kuvien käsittely ja teettäminen tai: Kuvien vedostus pimiössä klo 15 Kuvien käsittely ja teettäminen tai: Kuvien vedostus pimiössä klo 18 Arkistointi, kuvien viimeistely klo 18 Yhteenveto Kurssi on avoin kaikille. Hinta 50 euroa, paitsi Saimaan kameraseuran jäsenille 30e. Ilmoittautumiset puheenjohtajalle: resu.fi. Kurssille otetaan oppilasta. Jatkokurssi toukokuussa Jatkokurssi jatkaa siitä, mihin alkeiskurssi jää. Tämäkin kurssi sisältää yhdeksän iltaa, mutta ohjelma rakentuu kurssille osallistuvien oppilaiden toiveiden ja tason mukaan. Tilanne kartoitetaan ensimmäisellä tapaamiskerralla, ja jopa kahden eri tasoryhmän vetäminen samanaikaisesti saattaa olla mahdollista. Kurssipäivät ja -ajat ovat: 4.5. klo 18, 6.5. klo 18, klo 18, klo 18, klo 18, klo 15, klo 12, klo 18 ja klo 18, paikkana valokuvakeskus. Kurssi on avoin kaikille. Hinta 50 euroa, paitsi Saimaan kameraseuran jäsenille 30e. Ilmoittautumiset puheenjohtajalle: resu.fi. Kurssille otetaan oppilasta. Kesäleiri Todellinen herkkupala tarjoillaan elokuun ensimmäisellä viikolla (alkaen jo lauantaista), kun osallistumme Joutsenon taidekesän ja Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen kesäisen valokuvauskurssin järjestelyihin. Tämä on samalla Saimaan kameraseuran kesäleiri, ja tarjolla on valokuvaamisen lisäksi kuvankäsittelyä, tulostusta omakustanteisesti, pimiömahdollisuus, studiosalamavalot, yms. Parasta kurssissa on kuitenkin hinta: koko viikko täysihoidolla maksaa vain 160 euroa! Jo pelkästään opiston ruuat ovat niin hyviä, että niiden takia kannattaa osallistua! Leiri soveltuu kaiken tasoisille harrastajille, ja se on avoin kaikille. Oman kameran käyttämistä suositellaan, mutta seuran neljä digijärkkäriä otetaan mukaan esim. tutustumista varten. Mukaan mahtuu 30 nopeinta. Ilmoittautumiset puheenjohtajalle: 6.

7 Taas kalustohankintoja Saimaan kameraseura ry:n kalustohankinnat viime vuonna olivat varsin mittavia, ja ilmeisesti sama meno jatkuu tänäkin vuonna. Heti vuoden aluksi on sovittu kaupat käytetystä Epson Stylus Pro 4000-C8 -tulostimesta. Vaikka kyseessä on jo vanha laite, se on aikoinaan ollut ammattitason työkalu, ja niinpä siihen on edelleen hyvin saatavilla esim. tulostusmusteita. Laite on juuri sopiva valokuvatulostamisen opetteluun, ja tulemme hyödyntämään sitä tämän vuoden kursseilla (esim. Joutsenon taidekesän kurssiviikolle tulostin otetaan mukaan). Apurahoista yms. riippuu hieman se, minkä hintaiseksi kuvien tulostaminen muodostuu, mutta joka tapauksessa seuran jäsenille tavoitellaan omakustanteista hintatasoa. Omakustanteisuus tässä kohdassa tarkoittaa sitä, että laite sijoitetaan Snellmaninkadun kerhohuoneeseen, ja on sitten siellä jäsenistön käytettävissä. Paperi- ja mustehankintojen osalta suunnitelmat ovat vielä avoinna, siis hankkiiko seura niitä valmiiksi, vai suositellaanko tulostustyöpajoja takavuosien Cibachrome-viikkojen tapaan. Laitteen käyttöönoton ajankohta ei vielä ole selvillä, mutta takarajana voidaan pitää tuota mainittua Joutsenon-kurssia. Kerhohuoneen käyttöönotto etenemässä Saimaan kameraseuran kerhohuoneen käyttöönotto lähestyy. Viime vuonna sitä käytettiin lähinnä varastotilana, kun suuret näyttelyt toivat paljon säilytettävää. Tavoitteena on, että kerhohuoneesta muodostuisi säännöllisen ja jopa päivittäisen toiminnan keskipiste, esim. nuorisojäsenten pistäytyä koulun jälkeen kahville, käsittelemään kuvia, yms. Huone tulee olemaan jäsenistön vapaassa käytössä silloin, kun siellä ei järjestetä kursseja. Pöytiä ja tuoleja saimme aikoinaan pelastettua riittävästi Puutarhurinkadun kerhokeskuksen purkutalkoista. Olemassa oleva kalusto, kuten kahvinkeitin, salamavalot, tulostin, mahdollisesti skannerikin, siirretään pysyvästi kerhohuoneeseen säilytykseen. Lisäksi koetamme löytää 4-5 kpl kuvankäsittelyyn sopivia tietokoneita. Tietokoneiden merkillä, mallilla, asennetuilla ohjelmistolla yms. ei ole niin suurta väliä, vaan tärkeintä on, että laitteet ovat toimivia ja riittävän uusia (esim. noin 2-4-vuotiaita). Ne tullaan kyllä tyhjentämään ja asentamaan uudelleen. Esim. yritysten leasing-käytöstä poistetut koneet kiinnostavat meitä suuresti. Jos tiedossasi on vaatimukset täyttäviä tietokoneita, niin ota rohkeasti yhteyttä puheenjohtajaan! Tavoitteena on, että nämä koneet löytyisivät pääasiassa lahjoituksina, koska muut kalustohankinnat ovat syöneet seuran kassatilannetta. Laitteet päätyvät hyvään käyttöön, eikä tuon ikäisten laitteiden kirjanpitoarvo ole enää kovin korkea, joten lahjoituksesta syntyvä taloudellinen menetys on ainakin yrityksille varsin pieni. 7.

8 Näyttely esillä Kouvolan kirjastossa. Mukana 10 henkilön kuvia: Eija Hirvi-Talka, Aulikki Korpela-Taimela, Anu Kosonen, Tatu Kosonen, Tommi Kähärä, Vesa Laitinen, Jukka Olkkonen, Olli Räty, Marko Taimela ja Irina Yakusheva. Morjehdus-näyttely Kouvolassa Saimaan Kameraseuran jouluinen yhteisnäyttely ripustettiin tällä kertaa Kouvolan kirjaston taidenäyttelytilaan. Näyttelyn nimeksi valittiin Morjehdus, ja siihen osallistui 10 seuran jäsentä. Kaakkois- Suomessa toimivat kameraseurat ovat perinteisesti tehneet yhteistyötä, ja tällä näyttelyllä Saimaan kameraseura samalla kutsuu kouvolalaiset vastavierailulle Lappeenrantaan oman näyttelynsä kanssa. Näyttelyn ripustusreissu olisi ollut oman tarinansa arvoinen retki. Osallistuimme Kouvolan kameraseuran kerhoiltaan, jossa kuulimme haastekilpailun tulokset, keskustelimme mm. SKsL:n asioista ja samalla vietimme kouvolalaisten pikkujouluja. 8.

9 Carelia Salon Suomen kameraseurojen liitto järjestää tänäkin vuonna digitaalikuvien kiertonäyttelyn 2nd Finland Digital Circuit. Kiertonäyttelyn säännöt ja entry form eli osallistumiskaavake löytyvät jossain vaiheessa vuotta näyttelyn kotisivuilta Näyttelyyn tarjottavien kuvien on oltava perillä Osallistumme kiertonäyttelyyn tänäkin vuonna. Meidän osanäyttelymme 2nd Carelia Salon on esillä jossain päin Lappeenrantaa, ei kuitenkaan valokuvakeskuksella. Viime vuoden kiertonäyttelyn kalustohankinnat painoivat sen taloutta, mutta projekti pääsi silti lähes nollatulokseen. Seurallemme ei siis syntynyt 1st Carelia Salon:sta voittoa, mutta ei kulujakaan. Töitä jouduimme tekemään hieman enemmän kuin luvattiin, mutta laitamme sen ensikertalaisuuden syyksi. Tänä vuonna järjestelyt hoidetaan paremmin. 1st Finland Digital Circuit:n näyttelyluetteloa on myynnissä SKsL:n toimistolla 20 euron hintaan (hinta sisältää postikulut). Lappeenranta st International Exhibition of Photography Saimaan kameraseura tempaisee taas näyttelyrintamalla. Järjestämme tänä vuonna kansainvälisen näyttelyn Lappeenranta st International Exhibition of Photography. Näyttelylle anotaan kansainvälisen kattojärjestömme Fédération Internationale de l Art Photographiquen eli FIAP:n näyttelynumero, joten siihen osallistumalla voi saalistaa kansainvälisiin arvonimiin oikeuttavia pisteitä. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että osallistujien lukumäärä luultavasti on jopa suurempi kuin SKsL:n näyttelyissä! Näyttelyn onnistumiseksi tullaan tarvitsemaan sekä talkooväkeä että ulkopuolista rahoitusta. Senpä vuoksi projekti julistetaan avatuksi jo nyt, vaikka itse näyttely pystytetään vasta marraskuussa. Tekemistä on paljon. Saimaan kameraseura ei peri näyttelyn osallistumismaksua omilta jäseniltään. Tämä on siis samalla mainio tilaisuus kokeilla kansainvälisiin näyttelyihin osallistumista! Näyttelyn markkinointimateriaalina hyödynnetään syksyisiä kuvia Lappeenrannasta, saadaanpa samalla kaupunkia tutuksi ulkomailla. Viime syksyhän oli varsin värikäs, ja värimaailma vielä hyvin seuramme väreihin sopiva puna-keltainen. 9.

10 10.

11 Mies ja ase Haastateltavana Veijo Kantele Järjestit eläkeläisenä ensimmäinen oman näyttelysi. Mikä sai innostumaan tähän? Olen käynyt säännöllisesti katsomassa kaikki valokuvakeskuksen näyttelyt, ja olen tainnut osallistua niistä suurimman osan avajaisiinkin. Olen myös pyrkinyt ottamaan osaa valokuvakeskuksessa käytyihin keskusteluihin. Lopullinen päätös oman näyttelyn rakentamisesta on silti luultavasti eniten Anun syytä, hän nimittäin totesi joskus noin vuosi sitten, että Sinullahan on niitä korentokuvia... Idea kypsyi, ja viime kesänä kuvasin jo tietoisesti tätä näyttelyä varten. Tavoitteenani oli hakea selkeitä kuvia, joissa myös sommittelulla ja valaistuksella on merkitystä. Teleobjektiivi on mahdollistanut sen, että taustat ovat pehmeitä - sanoisin jopa, että kuvat ovat aika julistemaisia. Olen tyytyväinen tähän lopputulokseen, ja vaikka jotain parannettavaa löytyisikin, niin jostainhan se on aloitettava! Muistikuvani mukaan sinulla on varsin pitkä historia kuvaajana? Työurani on kieltämättä aina ollut jotenkin tekemisissä kuvan kanssa. Olen työskennellyt mm. kameramiehenä ja toimittajana, mutta kaikki tuo on liittynyt elävään kuvaan. Valokuvauksesta innostuin toden teolla vasta eläkkeelle jäätyäni. Omasta mielestäni yksittäiskuvien tekeminen on aivan erilaista elävään kuvaan verrattuna; keskittyminen yhteen kuvaan sen sijaan, että voisi vaikkapa kuvaleikkauksella rinnastaa asioita, vaatii erilaista lähestymistapaa. Pidän valokuvausta todella hyvänä harrastuksena eläkeläiselle. Kuvausharrastus innostaa ulkoilemaan päivittäin, ja jopa talvisaikaan. Kuva-aiheiden etsimisessä riittää tekemistä niin kaupungissa kuin mökilläkin, ja erilaiset ympäristöt tarjoavat vaihtelua sisältöön. Millä kuvaat? Tällä hetkellä työkalunani on Canon 5d Mark II, jonka valintaperusteena oli pääasiassa se, että minulla on Canoneita ollut ennenkin. Tämä valokuvausharrastukseni vauhdittajana toiminut Canon 20d (kuvassa) oli jonkin verran nopeampi, mutta minun kuvaustyylilläni nopeus ei ole niin kovin tärkeä asia. Laadullisesti ja teknisesti 5d taitaa olla minulle sopivampi. Tärkeä innostaja valokuvausharrastuksessani on ollut Vastavalo-niminen, valokuvaukseen keskittyvä Internet-keskustelufoorumi, joka samalla toimii kuvatoimistona. Siellä kuvaajat voivat arvioida ja pisteyttää toistensa kuvia, ja tämä kuvaajien joukko on varsin suuri. Olen kokenut saamani palautteen hyväksi. Miten kuvausharrastuksesi jatkuu? Maailma on täynnä aiheita ja hienoja kuvia. Luultavasti pyrin itse keskittymään entistä enemmän joihinkin tiettyihin aiheisiin sen sijaan, että pyrkisin kuvaamaan kaikkea. Jonkin tietyn teeman syvällisempi pohdiskelu tarjoaa erilaisen mahdollisuuden kehittää omaa kuvaustekniikkaa kuin silloin, jos hajauttaa työskentelyn monialaiseksi. Sopivien teemojen löytäminen on tietysti yksi haasteista. Ainakin ihmiset kiinnostavat, erityisesti sellaiset, jotka ovat osanneet säilyttää oman persoonallisuutensa nykypäivän menossa. Ihmisistä huokuva arvokkuus, värikkäät tyypit, tai yleisemmin ottaen kaikki ajassa liikkuvat ilmiöt kiinnostavat minua. Entäpä toiminta kameraseurassa? Saimaan kameraseurassa koen olevani ennemminkin kannatusjäsenenä, koska olen ajatellut jääneeni eläkkeelle kaikesta. Sen sijaan valokuvakeskuksen toiminta on niin paljon sydäntäni lähellä, että sen toiminnan hyväksi saatan vielä jotain tehdäkin

12 Digitaalisen valokuvauksen työtavat Osa 1: Näytön kalibroiminen Digitaalinen valokuvaus on laaja käsite, ja samalla seuramme pääkoulutuskohde vuonna Valokuvaaminen digitaalikameroilla, tiedostoiden siirtäminen tietokoneelle, arkistointi ja käsittely, sekä lopulta niiden tulostus on pitkä tapahtumaketju. Vuoden mittaan on luvassa monia, eritasoisia kursseja, jotka toki ovat pääasiallinen tapa tarjota opastusta. Positiivi osallistuu talkoisiin tarjoten pienimuotoisen kurssin työtavoista; jos muuta apua ei ole, niin ainakin työtapojen nimet ja perusteet tulevat toivottavasti tutuksi. Aiheestahan saisi kyllä laadittua kirjasarjankin... Koska kuvaukseen liittyvät perusasiat (kuten valaistus, herkkyys, objektiivin polttovälin ja aukon merkitys jne) ovat suurimmalle osalle jäsenistöä tuttua asiaa, aloitamme sarjan siitä, kun kuvat on siirretty kamerasta tietokoneelle. Värien hallinta (engl. color management) on rautalangasta väännettynä tapa toistaa samat värit eri laitteissa aina saman näköisenä, ja sen onnistumiseksi näyttö on kalibroitava ennen ainoatakaan kuvankäsittelytoimenpidettä! Jos on otettu kuva Fazerin Sinisestä, se ei saisi naapurin tietokoneen näytöllä olla muuttunut kevytmaidon-siniseksi. Tämä vertaus on tarkoituksella haettu sellaiseksi, jossa ero ei ole suuri, mutta hyvin tunnistettava. Ongelmalliseksi värien hallinnan tekee se, että paitsi näyttö ja sen asetukset, myös ympäristö vaikuttaa värivaikutelmiin. Jo pelkästään aamu- ja iltavalo voi monessakin työpisteessä olla erilainen, ja senpä vuoksi päivänvalon merkitys on syytä mitätöidä mahdollisimman tarkasti. Ainakin näytöt tulee suunnata siten, ettei työskentelyn aikana näkökentässä ole ikkunaa; ei näytön takana eikä siitä heijastuen. Jos mahdollista, tulisi näyttö sijoittaa sellaiseen tilaan, jossa päivän mittaan ei valaistus juurikaan muutu (perinteisen studion pohjoisikkuna on ihan hyvä lähtökohta digiaikanakin). Valaistukseen voi vaikuttaa myös lisälaitteilla; voit vaikka vilkaista, millaisen kehyksen Tommi on omaan näytönrimpulaansa hankkinut, kuva sivulla 5. Hyvä lähtökohta näytön säädölle on aloittaa ns. tehdasasetuksista. Joko näytön valikoista etsitään asetusten nollaus -toiminto (esim. sana Reset voi viitata tällaiseen), tai vaihtoehtoisesti käytetään hetki aikaa optimaalisten asetusten löytämiseksi. Lähes jokaiselle näyttömerkille ja -mallille löytyy Internetistä ehdotus ns. parhaiksi oletusarvoiksi (valmistaja on julkaissut, tai muut käyttäjät ovat löytäneet ne yrityksen ja erehdyksen menetelmin). Tämä vaatii hieman englannin kielen taitoa ja ajankäyttöä, mutta Google tai vastaava hakukone on oiva työkalu, joka luultavasti tulee säästämään kalibroijan kokonaistyöaikaa. Vaihtoehtoina näytön lopulliseen säätämiseen ovat testikuvat (lisätietoa Internetissä, esim. tai erityisen kalibrointilaitteen käyttäminen. Jälkimmäisen omistaminen ja säännöllinen käyttäminen on erittäin suositeltavaa, jos omia kuvatiedostoita on koskaan tarkoitus toimittaa oman tietokoneen ulkopuolelle, esim. kuvavalmistamoon tai vaikka jollekin webbifoorumille. Lähtökohta näytön oikeiden säätöjen hakemiselle voi olla mv-kuva, jossa vaikkapa viiden prosenttiyksikön välein vaihdetaan harmaasävyä tummemmaksi. Alla esimerkki 21-portaisesta harmaasävyasteikosta: vasemmassa reunassa puhdas valkoinen, ja siitä sitten viisi prosenttiyksikköä kerrallaan kohti täysmustaa. Heh, testataanpa samalla Positiivin painotyön laatu! 12.

13 Ennen kalibrointia kannattaa näyttö pyyhkäistä puhtaaksi. Työskentelyergonomiaa toki lisää sekin, että näyttö pidetään jatkuvasti puhtaana; säännöllinen puhdistus on lämpimästi suositeltavaa. Puhdistukseen ei voi käyttää mitä tahansa tiskirättiä, vaan tarkoitukseen myydään puhdistusliinoja esim. kirjakaupoissa. Litteille näytöille ja kuvaputkinäytöille voi olla omat aineensa. Ainakin litteille näytöille on tarjolla sellaisiakin paketteja, joissa käytetään kerralla aina kaksi liinaa: kostea ja kuiva. Ensin pyyhitään kostealla ja heti perään kuivalla. Näin ei jää kuivumisjälkiä. Saimaan kameraseuran näytönkalibrointilaite Spyder 3 työssään. Laite on valokuvakeskuksella jäsenistömme lainattavissa, laina-ajat ovat tosin lyhyitä. Näytönkalibrointilaitteen käyttäminen on ehdottomasti helpoin tapa pitää yllä näytön asetuksia, ja niinpä aktiivisimmilla tekijöillä sellainen on omasta takaa. Omalla laitteella kalibroinnin voi nimittäin tarkistaa vaikka viikoittain. Kalibroidulla näytöllä on mukava työskennellä. Kalibrointi kannattaa kuitenkin uusia usein, koska näytöt kuluvat ja valaistusolosuhteet vaihtuvat vuodenajan mukaan. Optimaalinen työskentely-ympäristö pysyisi tietysti valaistukseltaan vakiona vuoden- ja vuorokaudenajasta riippumatta - mutta ainakaan kotioloissa tähän ei aina ole mahdollisuutta. Ikkunaton huone riittävän voimakkaalla ja tasaisella yleisvalolla ei ole ihan itsestäänselvä juttu. Ja vaikka ikkunoita saa pimennettyä ja ovia suljettua, on ehkä ajateltava talon muitakin asukkaita, näin ainakin meillä perheellisillä

14 Kilpolla on asiaa GP-3: Vuosikilpailu Vuosikilpailun (GP-3) oli aiheeton, kuten aina ennenkin. Arvostelijana toimi Vuoden kuvaaja 2008 Anu Kosonen. Kilpailuun osallistui neljä kilpailijaa. Tulokset muodostuivat seuraaviksi: Vedossarja Olli Räty: Syksyn ruusunmarjat (15 p) Soile Rinno: Uimaretki (12 p) Olli Räty: Nokkosperhonen (1 p) Olli Räty: Päät (1 p) Soile Rinno: Seittien metsä I (1 p) Soile Rinno: Jännittäjät (1 p) Soile Rinno: Parempi pyy pivossa (1 p) Projisoitavien teosten sarja Olli Räty: Puutarhakukka (15 p) Jarmo Mäntykangas: Ylilento (12 p) Irina Yakusheva: Syksy (10 p) Soile Rinno: Västmanlands tidning, Västerås (8 p) Jarmo Mäntykangas: Tuleekohan tästä isokin pönttö (1 p) Irina Yakusheva: Matka (1 p) Jarmo Mäntykangas: Kaino (1 p) Jarmo Mäntykangas: Saari suojeluksessa (1 p) Olli Räty: Autonäyttelyssä (1 p) Olli Räty: Rautaa rajalle (1 p) Kaikki osallistujathan saavat myös yhden pisteen per sarja, johon on osallistunut. Vuoden kuvaaja 2009: Olli Räty Viimeisen osakilpailun jälkeen pisteet Vuoden kuvaaja -kisassa olivat seuraavat: 1) Olli Räty 71p, 2) Anu Kosonen 66 p, 3) Tatu Kosonen 65 p, 4) Jarmo Mäntykangas 38 p, 5) Soile Rinno 35 p, 6) Lauri Heino 19p, 7) Eija Hirvi-Talka 16p, 8) Irina Yakusheva 12p, 9) Antti Kainiemi 3p, 10) Ella Talka ja Marko Taimela 1p. Saimme siis jälleen uuden nimen kiertopalkintoomme! Ollista tuli nimittäin pistevoiton ansiosta Vuoden kuvaaja 2009, josta toivotamme mahtavat onnittelut! Vuosikilpailu todisti siis sen, että vielä viimeinenkin kilpailu voi muuttaa tilanteen. Aktiivinen osallistuminen molempiin sarjoihin osoittautui tänä vuonna hyväksi strategiaksi. Lisäksi toivotamme lämpimästi tervetulleeksi Irinan, joka nyt osallistui ensimmäistä kertaa seuramme kilpailuun. Vuoden 2010 kisasta on tulossa yhä tiukempi osallistujien määrän kasvaessa

15 Olli Räty: Puutarhakukka Liiton arvonimisäännöt muuttuivat Suomen kameraseurojen liiton hallitus on päivittänyt liiton arvonimisäännöt. Suurin muutos on se, että tästä lähtien kaikki liiton vuosi- ja teemanäyttelyt lasketaan mukaan pisteisiin. Varsinaiset aikarajat on poistettu, ja sen sijaan lasketaan näyttelyiden lukumääriä. Nämä molemmat muutokset madaltavat hieman kynnystä hakea arvonimiä. SKsLM-arvoa voi hakea viidestä eri näyttelystä kerätyillä pisteillä, joita tulee olla vähintään 30; SKsLSM 10 näyttelyä + 60 pistettä ja SKsLE 15 näyttelyä pistettä. Pisteitä saa seuraavasti: Näyttelyyn hyväksytty yksittäinen teos 1p, kunniakirja 2p, vuoden kuvaaja tai vuoden nuoren kuvaaja 4p. Tarkemmin (esim. käsittelymaksut) liiton kotisivuilla sksln_arvonimien_haku.html Jos pisteiden keräily tuntuu pelleilyltä, on liitolla myös hakemuspohjaisia titteleitä. Suomen kameraseurojen liiton vuosinäyttely Loviisassa Suomen kameraseurojen liiton vuosinäyttely järjestetään huhtikuussa Loviisassa. Näyttelyn avajaisia vietetään Loviisan museossa lauantaina klo 17. Avajaisten jälkeen on vuorossa ruokailu hotelli Degerbyssä (Brandensteininkatu 17) klo Avajaisten oheisohjelmana luvassa on seminaari hotelli Degerbyssä klo Siinä kerrotaan liiton toiminnasta. Tarkempaa tietoa on tulossa liiton kotisivuille Itse näyttely on esillä Loviisan museossa. Meidän seurastamme mukana on Tommi Kähärän Kärpäsaiheinen canvastaulu Kitsch. Runsas osanotto ei siis tällä kertaa poikinut haluttua lopputulosta. SKsL:n liittokokous pidetään hotelli Degerbyssä sunnuntaina klo 10. Majoitukseen järjestäjät suosittelevat Ulrikakotia, 15.

16 Kaksi seuratason kilpailua Suomen kameraseurojen liitolla on tarjolla perinteisten vuosi- ja teemanäyttelyiden lisäksi vuonna 2010 ensimmäistä kertaa myös digitaalikuvien Seuracup. Kuvien toimitusaika päättyy Seuracupiin jokainen jäsenseura voi lähettää 20 kuvan digikuvakokoelman. Yhdeltä kuvaajalta voi olla 1-4 kuvaa, eli kuvaajia mukana kokoelmassa voi siis olla Aihe on vapaa eikä kuvien tarvitse muodostaa yhtä yhtenäistä kokonaisuuttaa, vaan sarjaan voi valita erilaisia kuvia. Liitto palkitsee parhaan seurakokoelman, jonka kuvaajista jokainen saa liiton kunniakirjan. Liitto lähettää kaikki Suomen seuracupiin osallistuneet kokoelmat edelleen myös FIAP:n syksyllä 2010 järjestämään kansainväliseen seuracupiin. Samalla rahalla saa siis kaksi kilpailua. Eiköhän osallistuta? Teemanäyttely Hetki Kannuksessa, Pohjanmaalla Suomen kameraseurojen liiton syksyinen teemanäyttely järjestetään Kannuksessa. Kuvien viimeinen postituspäivä on Näyttelyn avajaisia vietetään Kannuksen kaupungintalolla, Galleria Justuksessa Kansainvälisiä näyttelyitä Huhtikuun puolivälissä postitamme yhteislähetyksen Trierenbergin kiertonäyttelyyn Itävaltaan. Tämä näyttely on ehkä hivenen kallis, mutta sinne hyväksytään paljon kuvia. Perussetti neljä mustavalkovedosta, neljä värivedosta, neljä avointa digiä ja neljä luontodigiä maksaa euroa. Toukokuun tärppinä diginäyttely Golden spur Belgiassa, ei niin kallis, vaikka eipä sitten tule ihan niin hienoa luetteloakaan. Veijo Kantele: Loppuunlennetyt siivet (näyttely esillä valokuvakeskuksella maaliskuun ajan) 16.

17 Linssilude 17.

18 Tapahtumakalenteri Maaliskuu klo Jäsenilta Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa (Snellmaninkatu 13 A): Valokuvaaja Ari Nakari näyttää valokuviaan ja puhuu muotokuvauksesta, valaisusta ja ties mistä. GP-1 -kilpailun tulokset Sääntömääräinen kevätkokous Kahvitarjoilu Huhtikuu Alkeiskurssi valokuvakeskuksessa ja Lauritsala-talolla (Hallituskatu 20), tarkemmin sivulla SKsL:n vuosinäyttelyn avajaiset ja liittokokous Loviisassa. Tarkemmin sivulla klo Jäsenilta Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa (Snellmaninkatu 13 A): Suomen kameraseurojen liiton uusi puheenjohtaja Reino Havumäki esittäytyy ja kertoo samalla liiton toiminnasta. Kahvitarjoilu Toukokuu Valokuvauksen jatkokurssi valokuvakeskuksessa, tarkemmin sivulla klo Jäsenilta Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa (Snellmaninkatu 13 A): Seppo Muukkonen näyttää valokuviaan ainakin kaikenlaisesta pienestä. Kahvitarjoilu Kesällä Kesäretki Kotkaan, tarkemmin seuraavassa Positiivissa Kuvamaratoni Imatran big band -festivaaleilla (järj. valokuvakeskus) Saimaan kameraseuran kesäleiri Joutsenossa, tarkemmin sivulla Linnoituksen yö Kesäleiri Joutsenossa on oiva tilaisuus kehittää omaa kuvausharrastusta juuri sillä tavalla, kuin itsestä tuntuu parhaalta! Viikon irroittautuminen ulkomaailmasta ja keskittyminen pelkästään valokuvaukseen on kokemus, joka kannattaa kokeilla edes kerran elämässä... Saimaan rannalla sijaitseva Joutsenon opisto tarjoaa tänä kesänä parhaan mahdollisuuden tämän toteuttamiseen. 18.

19 Liity jäseneksi Saimaan Kameraseura ry:n jäseneksi kelpaavat kaikki valokuvauksesta kiinnostuneet, niin ammattilaiset kuin harrastajatkin. Jäseneksi on helppo liittyä: maksa jäsenmaksu seuran tilille EKSP ja merkitse viestiosaan tiedoksi nimesi ja postiosoitteesi. Jäsenmaksu sisältää myös Suomen Kameraseurojen Liiton (SKsL) jäsenmaksun. Liittyminen ei ole hinnasta kiinni! Jäsenmaksut vuonna 2010 ovat 20 euroa (normaali jäsenmaksu) tai 10 euroa (opiskelijat, työttömät, eläkeläiset, varusmiehet, yms). Jäsenmaksua vastaan saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden Positiivin, Seuralaisen käsikirjan, oikeuden käyttää seuran kalustoa ja tiloja, sekä mahdollisuuden ottaa osaa kaikkeen seuran toimintaan. Saimaan Kameraseuran jäsenenä sinulla on osallistumisoikeus SKsL:n toimintaan kotimaassa ja Fédération Internationale de l Art Photographiquen toimintaan ulkomailla. Lisäksi jäsenillämme on oikeus hakea Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry:n apurahoja (esim. yksityisnäyttelyä varten). Valokuvakeskuksessa tavataan Vaihtelun vuoksi valokuvakeskuksen palstalla muistutetaan ajo-ohjeista, koska myös Saimaan kameraseuran kokoontumiset pidetään valokuvakeskuksen tiloissa ja uusiakin jäseniä on taas joukossa. Kaakkois-Suomen valokuvakeskus sijaitsee lähellä kauppatoria, osoitteessa Snellmaninkatu 13 (Mutkakadun-risteys), A-rappu ja kellarikerros. Rakennus on sama kuin LOAS Koljonlinna, ja lähimpänä naapurina samassa pihassa on ns. vanha rautatieasema eli Keisarinasema. Sisäänkäynti on pihan puolelta. Helsingintie TAIPAL- SAARI Oksasenkatu Tori Snellmaninkatu Kauppak. Mutkak. YLÄMAA Lappeenk. Linnoitus Lauritsala Sammonlahti JOUTSENO Snellmaninkatu YLÄMAA KOUVOLA 6 YLÄMAA NUIJAMAA 19.

20 Saimaan Kameraseura ry